Musta öljy ja punaiset kurssit

Innostuin minäkin kertomaan jotain öljystä Norvestian blogin myötä. Öljynhinta on laskenut, tämä ei ole mikään uutinen.  

Sekään ei ole uutinen, että monet taloudellisesti heikot öljystä riippuvaiset maat ovat vaikeuksissa. Näitä on mm. Venäjä, Iran, Nigeria, Venezuela ja Iran, tosin talousvaikeuksissa ja ilman kasvua tuntuvat olevan myös ne maat jotka hyötyvät öljyn hinnanlaskusta. Norjankin talous on ongelmissa, mitkä ongelmat näkee hyvin Norjan kruunun dollarikurssista.

Mutta katsotaan tarkemmin tätä liuskeöljy tapausta Yhdysvalloissa.  Noin viidessä vuodessa öljyntuotanto on USA:ssa kasvanut  5,2 miljoonan barrelin päivätuotannosta yli 9 miljoonan barrelin päivätuotantoon.  Tämä kasvu on käytännössä kokonaan tullut liuskeöljystä ja kasvu on vuositasolla noin  1400 miljoonaa barrelia. Tämän on tehnyt pitkälle uudet yhtiöt voimakkaasti vivutetulla taseella. Liuskeöljy on erilaista toimintaa kuin perinteellinen öljynporaus. Liusketoiminnassa täytyy porata ja työskennellä kaikenaikaa jotta saadaan öljyä, perinteellisessä öljynporauksessa öljyä tulee reiästä joko paineella tai liki itsestään.  Koska uskon kaikenlaista mitä kirjoitellaan, niin lueskelen kirjoituksia.

UBS, yksi maailman suurimmista pankeista, kertoi lokakuussa 2013 mitkä ovat 14 parasta liuskeöljybuumista hyötyvää yritystä.

Tuo parhaiten menestyvä on S&P 500 indeksi ja ainoastaan yksi noista 14 "parhaasta" yrityksestä on nyt noin vuoden sijoitusjakson jälkeen voitolla. Sekin on tosin hävinnyt laajalle indeksille. Tässä nähdään vivutettujen yritysten ongelma, ne nousevat hienosti kun kaikki menee hyvin, mutta sitten rysähtää. Tämä paraskin liuskeöljy-yritys on laskenut yli 25% kesästä.

Mutta tämäkään ei ole minun päätarina. Kun nämä yritykset ovat varsin uusia ja nopeasti kasvavia, niin niillä on paljon velkaa. Velkaa minkä takaisinmaksu on kuviteltu tapahtuvan korkeamman öljynhinnan aikana. Korot ovat olleet matalalla ja investoinnit on mitoitettu korkeamman tulotason kannalta. Yhdysvaltalaiset öljyntuottajat menettävät 130 miljardia öljynlaskun vuoksi. Se kuka on lainannut kenelle ja keltä on epäselvää kuin pankkien lainarakennelmat. Markkinat pelkäävät tämän suuren muutoksen aiheuttavan epäluottamusta ja paniikkia mahdollisesta pankkikriisistä. Omistajat pelkäävät konkursseja, lainanantajat defaultteja ja osakkeenomistajat suuria tappioita. Laukaiseeko tämä USAssa epävarmuuden ajan, milloin aletaan sietämään huomattavasti nykyistä alhaisempia arvostuskertoimia? Liuskeyhtiössä on syytä seurata EBITDA suhteessa velkaan.  Käyttökatetta arvioitaessa on huomioitava juuri alhaisempi öljynhinta. Mikäli EBITDA on ollut 20 taalaa/barreli kun öljy oli 100 dollaria, niin nyt käyttökate menee negatiiviseksi ja lainoja ei pystytä enää hoitamaan.  

Vaikka liuskeöljy on yhdysvaltojen taloudelle nyt hyväksi, se on kuitenkin Yhdysvaltojen pörssille pahasta johtuen kasvavasta riskistä. Tämä aiheuttaa laskupainetta markkinoille, mikäli öljynhinta pysyy pitkään näin matalalla. Veikkaan, että öljy nousee, kun USAssa alkaa ongelmat näkymään konkreettisesti ja sitten Obamalle tulee painetta soittaa Saudi-Arabian Abdullahille, joka rajoittaa öljyntuotantoa sekä nostaa hinnan yli 100 taalan. Tämä mennee kuitenkin enesi kesään.

3 thoughts on “Musta öljy ja punaiset kurssit

  1. Paljastan salaisuuden 😉

    "Se kuka on lainannut kenelle ja keltä on epäselvää kuin pankkien lainarakennelmat."

     

    Onko todella epäselvää kuka on työntänyt niin kovalla paineella rahaa järjestelmään, että liuskeporaamiseen on saanut yllinkyllin todella halpaa rahaa….

     

    FED, QE1, QE2, QE3…

     

    Liuskeporailuun on saanut rahoitusta vaikka kustannukset ovat olleet jopa 1,15 dollaria yhtä öljy-dollaria kohden. Raha vain oli pakko työntää jonnekkin.

    FED ilmoitti taannoin rahan pumppaamisen päättyneen ja nyt yllättäen rahaa ei riitä enää ihan jokaiseen kohteeseen.

     

    1. Öljy ja Venäjä

      Venäjä saattaa hyvin jättää ulkomaalaisia lainoja maksamatta, koston tai rahapulan vuoksi. Lainanmaksu riippuu kyvystä ja myös halusta.

      http://www.cbr.ru/eng/statistics/print.aspx?file=credit_statistics/debt_an_new_e.htm&pid=svs&sid=itm_49496

      Heillä on 731 mrd dollaria velkaa joista yksityistä velkaa on 354 mrd joista pankkien osuus on vain 75 mrd. Venäjä nosti korkotasoaan huomattavasti ja se tehnee kotimaisten lainojen hoitamisen vaikeaksi, aivan kuten Suomessa 25 vuotta sitten. 

      Vähän huonompilaatuiset lainojen korot elävät kovasti kuten tästä Globla High Yield corporate Bond indeksistä nähdään:

      http://www.bloomberg.com/quote/BHYC:IND

       

       

  2. Mustapekka

    Kuka haluaa mustanpekan kouraansa? Nyt USAssa pankit haluavat tyrkyttää öljynmustia lainapapereita joillekin muille, mutta ei ne kelpaa.

    Joku vielä häviää ja paljon. Mikään ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi maailman suurin öljy-yhtiö Exxon on jo vuosiaan jakanut rahaa enemmän yrityksestään ulos kuin mitä se on tienannut. 

    https://finance.yahoo.com/q/cf?s=XOM+Cash+Flow&annual

     

Comments are closed.

Related Posts