Rahan jäljillä

Viikko 6 (kuluva viikko)

 

Verotus syrjii osinkotuloja nauttivaa suomalaista piensijoittajaa

Sijoittajan verotus kiristyy. Vuoden alusta lähtien pääomatuloveroaste nousi 30 prosenttiin ja yli 50 000 euron pääomatuloista on pulitettava veroja 32%. ”Osinkoverotuksen kiristyminen on aina huono asia koska ulkomaiset sijoittajat maksavat vain harvoin veronsa Suomeen, niin silloin tämä veronmaksaja on pääsääntöisesti kotimainen piensijoittaja”, kommentoi Espoon-Kauniaisten osakesäästäjät ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Ravald.

Edellisestä hallitusohjelmasta löytynyt alle 1000 euron osinkojen verottomuus ei lupauksista huolimatta toteutunut. Uuden hallituksen ohjelmassa sitä ei enää mainita. Osinkoverotuksen kiristyttyä erilaisten pääomatulolajien erot kasvavat. ”Toivon sitä, että eduskunta käsittelisi hallituksen ehdotuksen pääomatulojen tasapuolisesta verokohtelusta”, muistuttaa Ravald. Osuuspääoman koroissa on 1500 euron yhteen kertaan verotettu mahdollisuus, mutta se puuttuu osingoilta. 

Pääomatuloverojen kiristyessä yhtiöveroja alennettiin. Tämä tekee sijoitusyhtiön perustamisesta entistä houkuttelevampaa. Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta milloin sijoitusyhtiön käyttö on edullista. Markkinakatsauksessa puntaroidaan kehittyvien markkinoiden tilannetta.
 

Viikko 5

 

Tammikuu-ilmiö vai nousunkauden alku?

Pörssikurssit kehittyivät tammikuun aikana positiivisesti ympäri maailmaa. Helsingin pörssi räväytti taululle 10 % nousun ja meno oli samankaltaista myös muualla maailmassa. Positiivinen vire pörsseissä tuli pienoisena yllätyksenä sijoittajille. ”Kysymyksessä ei ihan ole pelkkä Tammikuu-ilmiö.  Kyllä tässä on ihan reaalitalouden perusteita tälle nousulle olemassa”, analysoi johtaja Vesa Engdahl, FIM.

Syitä pörssikurssien nousulle voidaan hakea mm. Yhdysvaltojen kyvystä kestää taantumaa sekä Euroopan keskuspankin pankeille suuntaamasta edullisesta lainarahoituksesta. ”EKP tulee tätä samaa halpaa rahaa tarjoamaan myös tämän vuoden puolella eurooppalaisille pankeille eli pankkikriisin ja luottolaman riski on Euroopassa vähentynyt”, toteaa Engdahl.

Pankkien saama halpa rahoitus on kanavoitunut myös riskillisempiin kohteisiin, joka on näkynyt positiivisena vireenä yksityissijoittajien keskuudessa. Nähtäväksi jää katkeaako lento poliitikkojen huonoihin päätöksiin vai siivittääkö keskuspankkien elvytys talouden jälleen kasvu-uralle. ”Yhden kuukauden perusteella on liian aikaista sanoa mitä koko vuonna tulee osakemarkkinoilla tapahtumaan. On toki markkinoilla sellaisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat tämän hyvän alun pilata”, muistuttaa Engdahl.

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta mihin kohteisiin Vesa Engdahl harkitsee sijoittavansa tänä vuonna. Raha puhuu –osuudessa yksityissijoittaja Jaakko Ravald analysoi pörssin kotimaisia ja ulkomaisia omistuksia.
Viikko 4

 

Mitä allokaatio tarkoittaa ja kuinka se näkyy osakesalkussa? Vanha eläkesijoittajan sanonta neuvoo vähentämään riskiä mitä lähempänä eläkepäivät häämöttävät. Allokaatiossa on kysymys siitä mikä osuus hajautetusta salkusta sijoitetaan mihinkin omaisuuslajiin, sektoriin, valuuttaan tai raaka-aineeseen. Mitä enemmän sijoitukset nojaavat puhtaasti yritysten kassavirtoja tulkitseviin osakkeisiin, sitä riskialttiimpaa sijoittaminen on. Sijoittajan kannattaa operoida salkkuaan harkitusti, mutta silti pitkän aikavälin sijoitushorisonttia ei kannata tuijottaa liikaa. Salkun taktinen yli- tai alipainottaminen eri sijoitusluokkien kesken voi nousu- ja laskukausien aikaan säästää sijoittajan murheilta tai tuoda mukavia lisäansioita. ”Toimialojen suhteellinen kehitys vaihtelee riippuen taloudellisesta tilanteesta. Myöskin maa-allokaatiossa meillä on hyvinkin suuria vaihteluja, mutta nämä ovat yleensä sellaisia pitkän aikavälin trendejä, joita kannattaa seurata ja olla hereillä silloin kun ne kääntyvät”, toteaa FIMin salkunhoidon johtaja Carolus Reincke. Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta miten allokaatiota kannattaa Carolus Reincken mukaan seurata ja kuinka salkun painotusten kanssa on järkevää toimia eri tilanteissa. Markkinakatsauksessa kuulostellaan kuinka tuloskausi on saatu käyntiin.

Viikko 3

 

Tämä osake on Jaakko Ravaldin kuukauden valinta   Mikä suomalainen pörssiyhtiö?   Liikevaihto: 484 milj. euroa ( 1-12/2010 ) Liiketulos ennen poistoja: 13 milj. euroa ( 1-12/2010 ) P/B: 1,05 Osinkotuotto: 2,73%   Kuukauden yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 2007 ja toimii suhdanneherkällä rakentamisen toimialalla. Yhtiön omistuksesta suuri osa on yhden perheen hallussa. ”Henkilöomistajilla on merkittävä päätösvalta yhtiössä ja se tarkoittaa sitä, että todennäköisesti rahan perään katsotaan aivan eri tavalla kuin niissä yrityksissä, joissa on puhtaasti liikkuva omistajakunta”, kertoo yksityissijoittaja ja Espoon-Kauniaisten osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald.   Taantuma tuntuu rakentajien niskassa erityisen painavalta ja kurssikehitys on ollut sen  mukaista. Siitä huolimatta Ravald uskoo yrityksen olevan kiinnostava sijoitus. ”Yrityksen tilauskirjat ovat paisuneet aivan mallikkaasti ja yritys rakentaa ja urakoi mielenkiintoisia kohteita. Se tarkoittaa sitä, että tuleville vuosille riittää töitä”, kertoo Ravald.   Jos et jo arvannut mistä osakkeesta on kyse niin katso Rahan jäljillä -ohjelma. Markkinakatsauksessa katsastetaan vaalien värittämää tilannetta Venäjällä.

Viikko 2

 

Osinkoyhtiöitä vai korkopapereita?

Osinkoennusteet lupaavat todella aurinkoista kevättä sijoittajille. Osakkeista voi osinkoina saada paljon parempaa tuottoa kuin korkopapereista. Espoon-Kauniaisten Osakesäästäjät ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Ravald on perinteinen osinkosijoittaja. Salkkuun hankitaan hyviä osinkopapereita ja niistä luovutaan vain erityisen painavasta syystä. ”Himokkaissa ja ahneissa osingonmaksajissa pitää sijoittajan olla aina mukana”, muistuttaa Jaakko Ravald.

Mennyt vuosi oli miinusmerkkinen Helsingin pörssissä ja osakekurssit sulivat monien yhtiöiden kodalla todella alas. ”Kyllä halvalla menee. Yritysten taloudellinen tilanne, taseet, tuloksentekokyky, osingonmaksukyky eivät ollenkaan puolla sitä hintatasoa, jolla tällä hetkellä joissain tietyissä arvopapereissa mennään”, toteaa Ravald.

Osinkoennusteet lupaavat monien yhtiöiden omistajille yli 5% osinkotuottoa. Prosenttiosuus ei kuitenkaan kerro aina kaikkea yhtiön osinkopotentiaalista pitkällä aikavälillä. ”Itse en niinkään tuijota osinkoprosenttiin vaan siihen että osinko on mieluummin tasaisesti kasvava tai niin, että huononakaan aikana se ei voimakkaasti laske”, kertoo Ravald.

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta mitä osinkoyhtiöitä Jaakko Ravald seuraa. Markkinakatsauksessa tarkastellaan länsimarkkinoiden näkymiä.

Viikko 1

 

Millaisilla sijoituksilla tehdään rahaa vuonna 2012?

 

Vuosi 2011 päättyi mollivoittoisesti ja tuleva vuosikin näyttää sijoittaja silmissä haastavalta. Jatkuuko Euroopan syöksykierre vai taikovatko poliitikot kanin hatusta ja velkakriisi selätetään ilman lamaa? ”Tulossa on kaksijakoinen vuosi. Pahimmillaan jos Euroopan velkakriisi kärjistyy ja ajaudutaan luottotaantumaan niin silloinhan ei ole missään hyvä olla” ennustaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.

 

Epävarmuus ja riskit värittävät tulevaa vuotta, mutta meneekö vuosikymmenen paras mahdollisuus edullisiin ostoksiin ohi jos rahat ovat kiinni käteisessä ja kullassa? ”Luulen että vuoden mittaan se oston paikka tulee , jolloin pitää iskeä isolla kädellä riskiin kiinni”, jatkaa Engdahl.

 

Vuodelle 2012 on näkyvissä myös positiivisia signaaleja etenkin kehittyviltä markkinoilta. ”Kiinassa ja Brasiliassa korot ovat laskusuunnassa, joka stimuloi taloutta. Lisäksi inflaatiopaineet hellittävät ja Brasiliassa poistettiin vero sijoituksilta”, kertoo FIM:n johtaja Carolus Reincke.

 

Jos laskevat osakekurssit eivät häiritse yöunia niin hyvillä osinkotuotoilla peittoaa todennäköisesti korkomarkkinat. ”Riskiä karttavan sijoittajan kannattaa katsella kovien osingonmaksajien suuntaan ja niitä löytyy teleoperaattoreista, kuten Elisa ja Sonera” vinkkaa Engdahl.

 

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta asiantuntijoiden osaketärpit vuodelle 2012. Vauhdikasta uutta vuotta!

 

Viikko 51

 

Minne rahat olisi kannattanut sijoittaa vuonna 2011?
 
Vuosi 2011 lähti liikkeelle positiivisissa tunnelmissa. Pörssikurssit olivat hyvässä vedossa ja analyytikot odottivat yrityksiltä reilua tulosparannusta. Vuosi päättyy kuitenkin synkissä tunnelmissa ja turska on tullut tutuksi monelle sijoittajalle. Tästä huolimatta on löytynyt markkinoita, joilta tuottoa on tullut. ”Ennen kaikkea kannatti sijoittaa USA:han. Dow Jones Industrial Average tuotti yli 5%, joka on suhteessa maailman indekseihin erittäin hyvin”, kertoo FIM:n johtaja Carolus Reincke.
 
Indeksisijoittajille sekä osakepoimijoille vuosi on ollut vaikea. Tuottavia sijoituskohteita on tässä markkinatilanteessa joutunut etsimään perinteisen reviirin ulkopuolelta. ”Kulta ja volatiliteetti- tai muut kontrainstrumentit ovat toimineet erittäin hyvin tänä vuonna”, lisää Reincke.
 
Kun katseet käännetään kohti vuotta 2012 herää kysymys kenen ennustuksiin kannattaa luottaa. Uskoako pörssikursseja vai analyytikoiden toiveikkaita tulosennusteita? ”Sijoittajat uskovat, että vuonna 2012 Euroopassa ja Suomessa ollaan taantumassa ja sijoittajat hinnoittelevat tulosten laskua Suomeen ja Eurooppaan. Viralliset analyytikkoennusteet näyttävät vielä tuloskasvua ensi vuodelle”, kertoo FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta asiantuntijoiden analyysi kuluneesta sijoitusvuodesta. Rauhallista Joulua!
 

Viikko 50

 

Kannattaako pelimerkit sijoittaa kasvumarkkinoille?
 
Talouskasvu hidastuu, Suomi ajautuu taantumaan ellei peräti lamaan. Näin ekonomistit ennustavat ja pörssikurssit todentavat. Maailmantalouden kasvu on keskittynyt vanhojen teollisuusmaiden ulkopuolelle. ”Kovia kasvukeskuksia ovat olleet kehittyvät markkinat. Erityisesti Aasian maat ovat olleet vauhdikkaimpia kasvajia”, kertoo FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Kehittyvät markkinat ovat imeneet suomalaisten sijoittajien euroja tehokkaasti. Teoriassa voimakkaasti kasvava bruttokansantuote tietää hyvää myös sijoittajalle. ”Kun bruttokansantuote kasvaa vauhdikkaasti niin myös yritykset menestyvät”, toteaa Engdahl.
 
Sijoittaminen ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaista jos tilannetta tarkastellaan yrityskohtaisella tasolla. Maantieteellisesti rajattuja indeksirahastoja hylkivät osakepoimijat tuijottavat bruttokansantuotteen sijaan yritysten tuloslukuja. ”Suomessa talouskasvu voi olla todella heikkoa, mutta suomalaiset yritykset voivat menestyä loistavasti jos ne ovat vientiyrityksiä, jotka vievät tuotteita vahvasti kasvaville markkinoille”, muistuttaa Engdahl.    
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta mistä kasvu syntyy. Markkinakatsauksessa puntaroidaan tulikuumaa eurokriisiä.

 

Viikko 49

Velaton yritys on tehoton yritys?
 
Eurooppalaiset valtiot ja kansalaiset kantavat niskassaan raskasta velkataakkaa. Sen on todettu olevan kaiken pahan alku ja juuri, kuten isoisä on opettanut. Yritysmaailmassa sen sijaan velatonta ja taseeltaan vahvaa yritystä moititaan tehottomaksi. ”Jos yritys on täysin velaton niin voisi kuvitella, että jostakin löytyisi yritykselle sellaisia investointikohteita, joissa tuotot olisivat suuremmat kuin rahoituskustannukset”, toteaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Edellisen taantuman aikana 2009 ylivelkaantuneet yritykset olivat helisemässä. Lainakannan uusiminen kohtuullisin kustannuksin oli mahdotonta ja kuilun partaalla kävi mm. metsäteollisuusyhtiö M-real. Palaneen käryä on jälleen ilmassa ja moni sijoittaja syynää yritysten taseita suurennuslasin kera. ”Nyrkkisääntönä on pidetty 40/60 jakoa. 40% omaa pääomaa ja 60% vierasta pääomaa, joka voi kuitenkin vaihdella yritys- ja toimialakohtaisesti”, kertoo Engdahl.
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miten tavallinen sijoittaja voi hyödyntää velkavipua oman talouden hallinnassa. Markkinakatsauksessa vieraillaan Brasilian markkinoilla.
 

Viikko 48

Kone vs. ihminen. Kumpi voittaa sijoituskisan?

Tieteiselokuvien villit visiot koneiden hallitsemasta maailmasta alkavat käydä toteen ainakin pörssikaupassa. Koneet kauppaavat osakkeita sekä muita sijoitusinstrumentteja toisilleen kiivaalla tahdilla. New Yorkin pörssin kaupankäynnistä kolme neljäsosaa on koneiden tekemää ja Helsingissäkin osuus on merkittävä. ”Robotit tekevät valtavat määrät kauppoja. Jokainen kauppa tuottaa hyvin vähän voittoa ja joskus tappiotakin, mutta kun kauppoja on valtava määrä niin toimiala on ilmeisesti hyvin kannattava”, kommentoi sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström.

Koneiden roolia kaupankävijöinä on paheksuttu. Koneiden tekemien kauppojen ansiosta kurssit ovat heiluneet joskus jopa holtittomasti, kuten ns. Flash crash osoitti 10.5.2010 osoitti. Silloin nähtiin kaikkien aikojen suurin yhden päivän aikana tapahtunut kurssilasku.  ”Robottikauppiaat, jotka ovat tietokoneohjelmien takana, eivät pidä osakkeita edes yli yön. Ne tekevät kauppaa ja toivovat, että kurssi nousee jonkun sentin lähimpien sekuntien tai minuuttien aikana”, kuvailee Lindström. Koneet eivät ole toistaiseksi syrjäyttäneet kokonaan ihmisiä sijoittajia, joten maalaisjärjellekin on vielä tilausta sijoituspäätöksiä tehdessä. 

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miten tavallinen sijoittaja ( ihminen ) voi hyötyä koneiden aiheuttamista markkinareaktioista. Markkinakatsauksessa vieraillaan kehittyvillä markkinoilla.

Viikko 47

Osingot avain ylituottoon?

Osingot ovat osta ja pidä -sijoittajan tärkein tuottojen lähde. Sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström luottaa yhtiöihin, jotka maksavat hyvää osinkoa. ”Osingon kasvu on tärkein osakkeen arvonnousua selittävä tekijä”, toteaa Lindström.

Osinkotuottoa tarkastelemalla on mahdollista tehdä hyviä sijoituspäätöksiä väittää Lindström. Uudessa kirjassaan, Onnistu osakemarkkinoilla, jonka hän on kirjoittanut yhdessä poikansa Tom Lindströmin kanssa, he käsittelevät laajasti osinkojen merkitystä sijoittajalle. ”On saatu ylituottoa valitsemalla vain osakkeita, joissa osinkotuotto on keskimääräistä suurempi”, muistuttaa Kim Lindström.

Lindström on seurannut pörssin keskimääräistä osinkotuottoa useiden vuosikymmenien ajan ja on vakuuttunut, että tästä materiaalista on pääteltävissä millä tasolla pörssissä liikutaan. ”Kun osinkotuotto on ollut pörssissä keskimääräistä korkeampi, silloin kurssit ovat olleet alhaalla. Kun osinkotuotto on taas hyvin matala niin silloin osakkeet ovat olleet ylihinnoiteltuja”

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta Lindströmin tärpit kevään potentiaalisista osingon nostajista ja näkemys Nokian osinkopolitiikasta. Markkinakatsauksessa vieraillaan Venäjällä.

Viikko 43


Osavuosikatsausten topit ja flopit

Koko syksyn otsikoita ovat hallinneet valtioiden velkaongelmat. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet yritysten tulokset. Kulunut osavuosikatsauskierros oli odotetun kaltainen eli yrityksillä menee valtioita paremmin. ”Tuloskausi sujui tilanteeseen nähden varsin mallikkaasti. Noin puolet yrityksistä julkaisi odotuksia paremman tuloksen ja puolet vastaavasti hieman odotuksia heikomman tuloksen,” kertoo FIM:n salkunhoitaja Janne Holtari.

Toimialojen välillä syntyy vaikeina aikoina suuria eroja. Laskusuhdanteessa ovat menestyneet kansainvälisestä kasvusta hyötyneet yritykset. ”Positiivisimmat yllätykset koettiin kestokulutushyödykkeissä. Autot ja ylellisyyshyödykkeet pärjäsivät hyvin sekä teknologiasektori”, kommentoi Holtari.

Talouden vastatuuli näkyi myös tuloksissa. Sykliset toimialat ja finanssisektori ottivat tukevasti turpaan. ”Negatiivisia yllätyksiä koettiin pankeissa, jotka alaskirjasivat bondisalkkujaan Etelä-Euroopassa sekä materiaalipuolella, jossa sekä kysyntä että hinnat laskivat rajusti”, toteaa Holtari.
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miltä yritysten tuloksentekokyky näyttää tulevaisuudessa. Ruuvipenkissä  pyöritellään valtionvelkakirjoja.

Viikko 42

Menestyvän sijoittajan kolme tunnusmerkkiä

Kim ja Tom Lindström ovat julkaisseet uuden kirjan, ”Onnistu osakemarkkinoilla”. Kirjassa käsitellään mm. arvosijoittamisen periaatteita ja tunnuslukujen hyödyntämistä. Lisäksi Lindströmit käsittelevät kirjassaan myös laajasti markkinapsykologian vaikutuksia sijoituspäätösten tekoon. ”On havaittu että ajasta riippumatta ihmiset tekevät samoja virheitä vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen. On hyvä olla tietoinen näistä virheistä, koska silloin voi pyrkiä välttämään niitä ja sitten ennen kaikkea voi yrittää hyötyä niistä”, kertoo sijoituskirjailija Kim Lindström.

Lindströmin mukaan kolme merkityksellisintä onnistumisen edellytystä sijoittamisessa ovat kärsivällisyys, analyyttisyys ja tunteettomuus. Harva sijoittaja toteuttaa Lindströmin oppeja koska osakkeita ostetaan tutkitusti kalliilla ja myydään halvalla. ”Laumailmiö eli sopuli-ilmiö vaikuttaa paljon sijoituksiin. Innostutaan kun kaikki muut innostuvat ja mennään kipsiin kun muut menevät kipsiin”, toteaa Lindström.

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta mitä mieltä Lindström on osta ja pidä -strategiasta. Markkinakatsauksessa tutkaillaan markkinatilannetta arabimaissa.

Viikko 41

 

Kim Lindströmin sijoitusstrategia syysmyrskyssä

Konkarisijoittaja Kim Lindström on ostanut osakkeita kun muut ovat myyneet. Salkkuun on tullut lisää täytettä myös aivan viime aikojen myllerryksen keskellä.  ”Nyt on mahdollista tehdä aivan erinomaisia pitkän aikavälin sijoituksia, koska historiallisesti kurssit ovat harvoin olleet näin alhaalla”, toteaa sijoituskirjailija ja sijoittaja Kim Lindström.

Laadukkaat yhtiöt, osinkotuotto ja sopulilauman hermoilun kritisoiminen ovat olleet Lindströmin tavaramerkkejä jo vuosikymmeniä. Moni on myös kritisoinut hänen strategiaansa säännöllisesti, mutta Lindström on ollut uskollinen valitsemalleen linjalle. ”Käytän ns. average down strategiaa. Toisin sanoen ostan alenevin kurssein, jolloin keskihankintahinta jatkuvasti alenee. Kunhan rahat riittävät pohjaan asti niin siinä vaiheessa keskihankintahinta on lähellä pohjahintaa”, paljastaa Lindström. 

Viikko 40

Miten korkotason muutokset vaikuttavat sijoituspäätöksiin?

Etelä-Euroopan velkakriisi on muokannut korkosijoittajan sääntökirjan uusiksi. Valtionlainojen riskittömyys on vain kaukainen muisto ja lainapääomaan leikkaukset tuovat voimakkaan poliittisen riskin mukanaan myös korkosijoittamiseen. Velkakriisi käänsi keskuspankkien kelkan korkotason suhteen ja koronnostot loppuivat lyhyeen. Korkotason muutoksilla on vaikutusta myös osakesijoittajan elämään. ”Velkainen yritys ja nouseva korkotaso tarkoittaa väistämättä sitä että yritysten rahoituskustannukset nousevat ja se tulee syömään osan voisoista”, toteaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Nykyisessä markkinatilanteessa korot pysynevät alhaalla, joten pelkoa rahoituskulujen kasvusta ei ole näköpiirissä. Mehevien osinkotuottojen metsästäminen houkuttelee vaikka taloudellinen tilanne luo epävarmuutta. ”Näiltä tasoilta korot saavat rauhassa nousta ennen kuin korot alkavat hankaloittamaan yritysten toimintaa tai että korot muuttuisivat osakkeisiin nähden valtavan houkuttelevaksi sijoituskohteeksi”, muistuttaa Engdahl.
 
Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta mitä muuta Vesa Engdahl kommentoi koroista. Markkinakatsauksessa kuulostellaan Itä-Euroopan syyskuulumisia. 

Viikko 39

 

Viikko 38

 

Onko maantieteellisessä hajautuksessa järkeä?

Globalisaation edetessä ja yritysten kansainvälistyessä maantieteellisen hajautuksen merkitys on pienentynyt sijoitusriskien hallinnassa. Toisaalta taas maantieteellisillä alueiden välillä on ollut erittäin suuria tuottoeroja ja ne edelleen ohjaavat vahvasti sijoituspäätösten tekoa. Tuleeko maantieteellisiin alueisiin suhtautua aikaisemmasta poiketen? ”Viime vuosina on pitänyt tehdä selkeä ero Etelä- ja Pohjois-Euroopan maiden välille. Velkakriisin painaessa päälle meillä on ihan selkeä ero missä ne laatumaat ovat ja mitkä maat ovat vähemmän houkuttelevia Euroopassa”, kertoo FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.

Vanhan ohjeen mukaan salkussa tulee olla markkinoiden koon mukaiset osuudet sijoitustuotteita kaikilta merkittäviltä markkina-alueilta. Viime vuosien parhaat tuotot on kuitenkin saavutettu kehittyvien markkinoiden yrityksistä, jotka ovat olleet aliedustettuina perinteisen allokaatiojaon salkussa. ”Välillä maantieteellisen jaottelun voi laittaa romukoppaan ja miettiä toimialoja, sektoreita ja yksittäisiä yrityksiä maasta riippumatta”, toteaa Engdahl.

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta miten maantieteelliseen hajautukseen tulee suhtautua. Markkinakatsauksessa käsitellään lääketeollisuuden tilannetta. 

Viikko 37

 

Piensijoittajan sijoitusstrategia nyt

Jälleen kerran elämme historiallisia aikoja. Hätäisimmät ovat hautaamassa osta ja pidä strategian ja uskovat vakaiden osaketuottojen olevan mennyttä. Tilalle he tarjoavat aktiivista ajoittamista ja vaihtoehtoisia omaisuusluokkia, kuten raaka-aineita.

Edellisen kerran uudesta taloudesta kohistiin teknokuplan aikaan. Onko sijoittajan maailma tällä kertaa  muuttunut pysyvästi – is it this time different? ”Kyllä minä uskon edelleen osta ja pidä sijoittamiseen. Varsinkin tällaisena aikana kun saa laatua edullisesti se toimii entistä paremmin”, kommentoi sijoituskirjailija ja Balance Consultingin analyytikko Henri Elo

Osakemarkkinoiden voimakas heilunta koettelee sijoittajan hermoja. Viimeisen vuosikymmenen aikana on nähty jatkuvasti suuria nousuja ja laskuja. Kurssihuiput ja pohjat nähdään aina vain jälkikäteen ja tämä tekee ajoittamista tuskaa. ”Harva sijoittaja ja varainhoitaja suosittelee hyväna aikana osakkeiden myymistä ja huonona aikana osakkeiden ostamista, joka itse asiassa olisi järkevää”, toteaa Elo. 

Kuinka sitten toimia jos edelleen uskoo osta ja pidä strategiaan? ”Sijoittajan on tärkeää muistaa, että hän ei osta ainoastaan silloin kun kaikki näyttää aurinkoiselta ja valoisalta vaan ostaa myös silloin kun on peikkoja taloudessa”, muistuttaa Elo.

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta millä taktiikalla Henri Elo toimii sijoitusmarkkinoilla. Markkinakatsaus osiossa käsitellään  tilannetta. 

 

Viikko 36

 

Tämä osake on Henri Elon kuukauden valinta
 
Mikä suomalainen pörssiyhtiö?
 
Liikevaihto: 1 821 milj. euroa ( 1-12/2010 )
Liiketulos ennen poistoja: 88 milj. euroa ( 1-12/2010 ) 
P/B: 1,3 ( 28.9.2012 )
 
Yhtiö on kasvattanut liikevaihtoa, mutta ensimmäisen neljänneksen tulos oli tappiollinen. Yhtiö on investoinut viime vuodet Venäjälle, josta odotetaan kasvua. ”Yhtiöllä on isot investoinnit takana ja nyt pitäisi alkaa sadonkorjuun aika. Enää ei mene niin paljon kassavirtaa investointeihin”, toteaa sijoituskirjailija ja analyytikko Henri Elo.
 
Analyytikot odottavat tälle vuodelle noin 0,5 euron osakekohtaista tulosta ja osakkeen hinta on ollut reilusti yli 10 euroa. Kyseessä on siis kroonisesti kalliinpuoleinen osake. Kannattaako laadusta maksaa näin paljon? ”Tämän vuoden tulokseen nähden hinta on kallis, mutta jos ajatellaan että analyytikoiden ennustama ensi vuoden tulos on 1 euroa niin 15 euron kurssilla P/E onkin vain 15, mikä onkin aika edullinen hinta yhtiöstä”, perustelee Elo.
 
Jos et jo arvannut mistä osakkeesta on kyse niin katso Rahan jäljillä ohjelma. Markkinakatsaus osiossa käsitellään Brasilian tilannetta. 

Viikko 35

 

Nyt saa halvalla laatua 
 
Helsingin pörssin kehitys on ollut alkuvuoden alavireistä ja kurssit ovat pudonneet lähes kolmanneksen. Suomi ei myöskään saa suosituksia sijoitusmaana Factsetin keräämien tietojen mukaan. Onko asiat jo niin huonosti että nyt kannattaa ostaa? ”Kyllä minä palaisin osakemarkkinoille jos ei osakkeita ole salkussa. Jos taas on osakesijoituksia niin olisin aika rauhallinen”, kommentoi Balance Consultingin analyytikko, sijoituskirjailija Henri Elo.
Laskevien tulosennusteiden mukana pienenevät myös osakkeiden tuotto-odotukset jos uskoo, että kaikkea ei ole jo hinnoiteltu osakekursseihin. ”Tällä hetkellä sijoitettaessa tuotto-odotus on nousut, koska nyt saa halvalla laatua ja on odotettavissa, että tilanteen rauhoituttua kurssit nousevat”, väittää Henri Elo.
Taloustilanteeseen rauhallisesti suhtautuva Elo ei hötkyile salkun allokaatioiden muutoksissa. ”Minä en tee kovin aktiivista kauppaa ja olen käytännössä aina osakkeissa, koska liiketoiminta tuottaa minulle omistajana rahaa joka päivä vaikka pörssikurssi näyttäisi mitä tahansa”, kertoo Elo.
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta mitä osakkeita Henri Elo on ostanut salkkuunsa viime aikoina. Markkinakatsaus osiossa käsitellään Kiinan tilannetta.
 

Viikko 34

Miten suojaat salkun taantuman varalta?

Pörssikurssit sahaavat kiivaasti ylös ja alas. Osa sijoittajista uskoo taantuman olevan jo ovella, mutta toiset pitävät nykyistä hetkeä houkuttelevana ostotilaisuutena. Talouden syklien ennustaminen on mahdotonta, mutta syklien vaihtumiseen voi sijoittaja reagoida esimerkiksi suosimalla ns. syklisiä tai defensiivisiä yhtiöitä.  ”Talouden elpyessä yleensä konepajat, perusmetalli, kaivosyhtiöt ja liikenneyhtiöt näillä sektoreilla toimivat yhtiöt ovat vahvasti talouskasvusta riippuvaisia. Ne lähtevät ensimmäisinä lentoon ensimmäisinä kun talouden näkymät muuttuvat paremmiksi”, toteaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.

Defensiivisiä toimialoja ovat mm. elintarviketeollisuus, energiatuotanto ja lääketeollisuus. Taantumassa kaikkien yhtiöiden kurssit putoavat, mutta tappioita voi yrittää minimoida suhdanteeseen sopivilla yhtiövalinnoilla. ”Defensiiviseksi luokitellut yhtiöt tulevat vähemmän alas ja niissä säilyy pienemmillä vaurioilla. Syklisten yhtiöiden kurssit helposti puoliintuvat tai kuten viime taantumassa ne tulivat 60-70% alas”, kertoo Engdahl.

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miten suhdannevaihtelut tulisi huomioida sijoituspäätöksissä. Markkinakatsaus -osiossa käsitellään korkosyksyä.

 

Viikko 33

 

Onko inflaatiosta iloa sijoittajalle?
 
Vielä keväällä keskuspankkien ja poliitikkojen huolena oli kiihtyvä inflaatio. Nyt tuo murhe on pyyhkäisty pois pöydältä talouskasvun hyydyttyä. Miksi inflaatio on talouspolitiikan otsikoissa toistuvasti?  ”Pientä inflaatiota pidetään tärkeänä asiana, suotuisampana kuin deflaatiota, joka todellakin myrkkyä talouden aktiviteetille”, toteaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Asuntovelallisen ja tavallisen kuluttajan näkökulmasta inflaatio tai deflaatio ovat vaikutuksiltaan varsin selkeitä. Sijoittajalle inflaatiotason voimakas muutos aiheuttaa harmaita hiuksia. Osakkeiden on sanottu antavan pääsääntöisesti suojaa inflaatiolta, mutta millä kriteereillä yhtiöitä voi laittaa paremmuusjärjestykseen? ”Kovassa inflaatioympäristössä joudutaan harkitsemaan, mitkä yritykset pystyvät kohonneita raaka-ainehintoja ja välituotehintoja siirtämään lopputuotehintoihin”, kertoo Engdahl. 
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miten inflaatio vaikuttaa osakesijoittajan sijoituspäätöksiin. Markkinakatsaus -osiossa käsitellään Kiinan tilannetta. 
 

Viikko 32

 

Tämä osake on Vesa Puttosen kuukauden valinta
 
Mikä suomalainen pörssiyhtiö?
 
Liikevaihto:  24,3 milj. euroa ( 1-12/2010 )
Liiketulos: -2,4 milj. euroa ( 1-12/2010 ) 
Osakekurssi: 0,52 euroa ( 31.8.2010 )
 
Kuukauden kommentaattori, rahoituksen professori Vesa Puttonen on valinnut kuukauden osakkeeksi kotimaisen IT-yhtiön, joka on torikahviloiden pöydissä luokiteltu kestoluuseriksi. Puttonen suositteli yhtiötä jo kaksi vuotta sitten vieraillessaan Rahan jäljillä ohjelmassa. ”Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että se joko toimii tai ei. Jos firma jatkaa tappion tekemistä niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myydä kioski pois. Toinen vaihtoehto on  saada homma kuntoon”, toteaa Puttonen.
 
Viimeisen kahden vuoden aikana yhtiöltä on nähty kurssin tuplaantuminen, positiivinen ja negatiivinen tulosvaroitus sekä osakeanti. Yrityksen johto uskoo edelleen lujasti tuoteosaamiseen vaikka lupaukset myynnin kasvusta ovat jääneet lunastamatta. ”Helppohan tässä on rahoitushemmona sanoa, että myykää niitä tuotteita enemmän. Pieni huoli on selkäpiissä että olisiko nyt kuitenkin liian insinöörihenkistä toimintaa”, pohtii Puttonen.
 
Toivo kuitenkin yhtiön suunnanmuutoksesta on elossa koska professori Puttonenkaan ei ole kokonaan luopunut osakkeesta. ”En toivo että yhtiö tulee myydyksi. Paras tilanne olisi se, että firma saa liiketoimintansa kasvuun. Vipuhan on kova kun liikevaihto saadaan kasvamaan. Kaikki sataa viimeiselle riville.”
 
Jos et jo arvannut mistä osakkeesta on kyse niin Katso Rahan jäljillä ohjelma. Markkinakatsaus osiossa käsitellään Venäjän tilannetta. 

Viikko 31

 

Suomalainen unelma toteutetaan hinnalla millä hyvänsä

Suomaisia ja amerikkalaisia yhdistää halu omistaa asunto. Mielikuva punaisesta tuvasta ja perunamaasta istutetaan suomalaisiin mieliin jo äidinmaidossa. Unelman hintalappu on ollut amerikkalaisille erityisen suuri. Yhdysvalloissa on takana jo kolmas surkea vuosi asuntokaupassa. Finanssikriisin liikkeelle sysäämä asuntojen hintojen lasku ei näytä oikenevan lähitulevaisuudessa. 

Amerikkalaisen unelman toteuttaminen kävi myös valtiolle kalliiksi. Asuntolainoista noin 95% prosenttia on valtion takaamia tai antamia. Tämä jarruttaa talouden elpymistä. ”Elvytysmahdollisuutta ei ole, joka on iso ongelma Amerikassa. Ihmisten varallisuus on asunnoissa  ja työttömyys on edelleen korkealla tasolla eikä asuntojen hinnat ole nousseet,” kommentoi rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Suomessa asuntojen hinnat eivät ole merkittävästi laskeneet talouden taantumasta huolimatta vaikka moni on veikannut toisin. Alhainen korkotaso on pitänyt asuntokaupan liikkeessä. ”Olen aliarvioinut suomalaisten halun omistaa asunto ja ostaa se sellaisella velalla mitä vaan pankista irtoaa”, myöntää Puttonen.

Voiko suomalainen asuntovelallinen ajautua samanlaiseen ahdinkoon kuin amerikkalaiset virkaveljet? ”Aika monen riskinkantokyky on veitsenterällä jos korot lähtevät nousuun. En itse ostaisi asuntoa nyt”, kertoo Puttonen. 

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta mitä mieltä professori Vesa Puttonen on Yhdysvaltojen taloustilanteesta. Markkinakatsauksessa käsitellään Venäjää.

 

Viikko 30

 

Ovatko Kreikan valtionlainat loistava sijoitus?'
 
Euroalueen velkakriisi on muuttanut sijoittajien pelikenttää pysyvästi. Ajallisella tai alueellisella hajauttamisella ei ole mahdollista saada enää entisen kaltaista suojaa markkinoiden myrskytuulilta. Kulta on ollut sijoittajien turvasatama jo vuosia koska epävarmuus osakemarkkinoilla jatkuu. Voisiko Kreikasta, myrskyn silmästä löytyä houkutteleva sijoituskohde kullan kumppaniksi? ”Itse ostin Kreikan bondeja kesäkuussa”, paljastaa myös kultaan sijoittanut professori Vesa Puttonen.
 
Kreikan valtionlainojen uudelleenjärjestelyistä on puhuttu ja niitä toteutetaan parhaillaan. Toistaiseksi uudelleenjärjestelyt perustuvat vapaaehtoisuuteen. ”Jos tämä on vapaaehtoista niin antaa pankkien, jotka on isoissa ongelmissa järjestellä omansa ja minä otan 26% tuoton, jonka eurooppalaiset veromaksajat kustantavat”, kertoo Puttonen.
 
Velkakriisin ratkaisut ovat poliittisia ja tilanne on tällä hetkellä vähintäänkin sekava. Ilmaisia lounaita ei ole, joten sijoittaessaan Kreikan valtionlainoihin saa kaupan päälle läjän poliittista riskiä. ”Tulipaloja kytee siellä täällä Euroopassa jatkuvasti. Välillä ne roihahtavat ja niitä käydään sammuttamassa. Tuleeko niistä kunnon tulipalo? Onhan se tietenkin mahdollista”, toteaa Puttonen.
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta miksi Vesa Puttonen sijoitti Kreikan valtionlainoihin ja miten on muiden kriisimaiden laita. Markkinakatsauksessa käsitellään kehittyvien markkinoiden tilannetta.
 

Viikko 29

Mihin professori Vesa Puttonen sijoittaa rahansa tässä turbulenssissa?

Professori Vesa Puttonen on omien sanojensa mukaan osakeuskovainen. Kaikki sijoitukset ovat olleet tähän saakka osakkeissa velkavivulla tai ilman. Markkinatilanne on kuitenkin horjuttanut Puttosen uskoa ja strategia on mennyt uusiksi. ”Alkukesästä myin pääosan osakkeista pois ja sijoitin kultaan ensimmäistä kertaa elämässäni”, kertoo Puttonen.

Ilmassa leijuu monenlaisia uhkakuvia. Inflaatio, deflaatio, kurssilasku tai pelko yllättävästä kurssinoususta juuri kun osakesijoitukset on realisoitu käteiseksi. Vesa Puttosen sijoitukset ovat kullassa ja käteisenä eli tästä voidaan päätellä, että hän ei usko nopeaan kurssinousuun. ”On olemassa paljon merkkejä siitä että Euroopassa ajaudutaan Japanin kaltaiseen tilanteeseen koska ei olla valmiita tekemään tarvittavia poliittisia päätöksiä eikä alaskirjauksia. Tämä johtaa siihen että deflaation riski Euroopassa on suurempi kuin Yhdysvalloissa”, arvioi Puttonen

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta miksi Vesa Puttonen uskoo kullan olevan hyvä sijoitus.

 

 

Viikko 25

Sijoitussalkku kesäkuntoon – 4 vinkkiä 

Piensijoittajalla on kesällä oivallinen tilaisuus käyttää loma hyödyllisesti ja allokoida sijoitussalkku uuteen uskoon. Laiturinnokassa voi perehtyä maailmantalouden trendeihin, osavuosikatsauksiin sekä makrotalouden tapahtumiin. Helsingin pörssin osakelistaa perkaamalla saattaa myös löytää sopivia yritysostokohteita tai käänneyhtiöitä.

Rahan jäljillä ohjelman toimitus kokosi kesän kunniaksi napakat tärpit niille, jotka kaikesta huolimatta haluavat käyttää loman laiskotteluun.

Länsimarkkinat vai kehittyvät markkinat? ”Kehittyvät markkinat, erityisesti Aasia voi olla se kova positiivinen yllättäjä vuoden jälkipuoliskolla”, ennustaa Vesa Engdahl, FIM

Eurooppa vai USA? ”Jos olemme oikeassa siinä, että kehittyvät markkinat pärjäävät vuoden jälkipuoliskolla suhteellisen hyvin niin se olisi erittäin positiivista Pohjoismaille ja Saksalle eli Eurooppaan ennemmin kuin USA:han”, veikkaa Carolus Reincke, FIM.

Syklistä vai defensiivistä? ”Raaka-ainevetoiset toimialat ovat voimissaan niin kauan kun meillä on nykyisen kaltainen inflaatio”, toteaa Reincke.

Kultaa vai kuparia? ”En välttämättä olisi hirmuisen riemuissani arvometallien, kuten kullan tai hopean perään juoksemaan vaikka hintakehitys on ollut kovaa. Teollisuusmetalleissa on nousupotentiaalia jos Aasian kysyntä pysyy korkeana”, kertoo Engdahl.

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta asiantuntijoiden kiinnostavimmat tärpit osakkeista, joita kesän aikana kannattaa pörssistä onkia. Hauskaa kesää!

 

Sijoitussalkku kesäkuntoon – 4 vinkkiä
 
Piensijoittajalla on kesällä oivallinen tilaisuus käyttää loma hyödyllisesti ja allokoida sijoitussalkku uuteen uskoon. Laiturinnokassa voi perehtyä maailmantalouden trendeihin, osavuosikatsauksiin sekä makrotalouden tapahtumiin. Helsingin pörssin osakelistaa perkaamalla saattaa myös löytää sopivia yritysostokohteita tai käänneyhtiöitä. 
 
Rahan jäljillä ohjelman toimitus kokosi kesän kunniaksi napakat tärpit niille, jotka kaikesta huolimatta haluavat käyttää loman laiskotteluun.
 
Länsimarkkinat vai kehittyvät markkinat?
”Kehittyvät markkinat, erityisesti Aasia voi olla se kova positiivinen yllättäjä vuoden jälkipuoliskolla”, ennustaa Vesa Engdahl, FIM
 
Eurooppa vai USA?
”Jos olemme oikeassa siinä, että kehittyvät markkinat pärjäävät vuoden jälkipuoliskolla suhteellisen hyvin niin se olisi erittäin positiivista Pohjoismaille ja Saksalle eli Eurooppaan ennemmin kuin USA:han”, veikkaa Carolus Reincke, FIM.
 
Syklistä vai defensiivistä?
”Raaka-ainevetoiset toimialat ovat voimissaan niin kauan kun meillä on nykyisen kaltainen inflaatio”, toteaa Reincke. 
 
Kultaa vai kuparia?
”En välttämättä olisi hirmuisen riemuissani arvometallien, kuten kullan tai hopean perään juoksemaan vaikka hintakehitys on ollut kovaa. Teollisuusmetalleissa on nousupotentiaalia jos Aasian kysyntä pysyy korkeana”, kertoo Engdahl.
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta asiantuntijoiden kiinnostavimmat tärpit osakkeista, joita kesän aikana kannattaa pörssistä onkia. Hauskaa kesää!

 

 

Viikko 24

 

Tukipaketit tarjoaa… veronmaksaja!
 
”Artisti maksaa”, totesi Saku ja Speedy Kummelin sketsissä. Sama laulu kaikuu Euroopan velkakriisin laskua kirjoitettaessa. Kreikan kykyyn selviytyä velvoitteistaan eivät tunnu uskovan kuin tukipaketteja kasaavat poliitikot. ”Epäilen hyvin paljon Kreikan kykyä selvitä velkaongelmista koska siellä ei ole tarvittavaa tahtotilaa rakenneuudistusten läpiviemiseen. Jonkinlainen velkajärjestely on edessä”, ennustaa Vesa Engdahl FIM:ltä.
 
Euroopan valtaapitävät poliitikot kannattavat uusia tukipaketteja lähes yksimielisesti. Soraääniä ovat esittäneet ekonomistit ja oppositiopuolueiden edustajat. Onko tukipateissa kyse suorasta tuesta yksityiselle pankkisektorille? ”Nyt EPK ostaa pää märkänä Kreikan lainoja eurooppalaisilta pankeilta ja Kreikka-riski on siirtymässä eurooppalaisilta pankeilta EKP:lle”, toteaa Engdahl.
 
EKP:n rahoituksesta vastaavat samat tukipakettien rustaajat. Oli lopputuloksena tukipaketit tai velkajärjestely, laskun maksavat näillä näkymin eurooppalaiset veronmaksajat.  
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta miten inflaatio vaikuttaa sijoittajan tulevaisuuteen ja paljonko Nokian osakkeesta kannattaa maksaa.

 

Viikko 23

 

Kannattaako sijoituspäätökset ulkoistaa henkilökohtaiselle varainhoitajalle?
 
Tutkimustulokset puoltavat indeksisijoittamista, mutta silti suuri osa sijoittajista uskoo voittavansa markkinat viisailla sijoituspäätöksillään. Warren Buffet on yksi tunnetuimmista menestyjistä, joka on selättänyt indeksisijoittajat jo vuosikymmenien ajan. Jännityksen ja korkeiden tuottojen metsästäjille on tarjolla runsaasti varainhoitopalveluita, jos päätöksenteon haluaa ulkoistaa. ”Yksilöllinen varainhoito soveltuu niille, joilla ei ole aikaa tai halua itse hoitaa sijoitussalkkua ja seurata markkinoita sekä niille, jotka haluavat sparrauskumppanin sijoituspäätösten tekoon”, kertoo yksilöllisen varainhoidon johtaja Vesa Engdahl, FIM
 
Jos mielii saada varainhoitajilta palvelua täytyy sijoitettavaa rahaa olla kymmeniä- tai satojatuhansia. Rahalla saa palvelua allokaatioavusta aina kaiken kattavaan salkunrakennukseen. ”Yksilöllisessä varainhoidossa asiakas luovuttaa sijoituspäätöksenteossa meille valtaa joko kokonaan niin että teemme sijoituspäätökset hänen puolestaan tai niin että asiakas osallistuu päätöksentekoon konsultatiivisen varainhoidon muodossa”, kertoo Engdahl.
 
Oma varainhoitaja kuulostaa hauskalta ja sen avulla vähintään välttyy tekemästä itse aiheutettuja suuria munauksia. Rahalla saa ja hevosella pääsee.
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta mihin yksilöllisen varainhoidon palvelut perustuvat. Markkinakatsaus vierailee Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla.

Viikko 22

 

Korkosijoittajan kolme vaaranpaikkaa
 
Vanhoina hyvinä aikoina joutilaan rahan saattoi surutta sijoittaa valtion obligaatioihin tai lyhyen koron rahastoihin yöunia menettämättä. Finanssikriisi muutti tilanteen kun äärimmäisen epätodennäköisinä pidetyt riskitekijät realisoituivat ja rahastojen sijoitukset happanivat käsiin. Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko muistuttaa sijoittajia sijoituskohteiden tuntemisen tärkeydestä.
 
1. Riskiprofiilin arviointi
Rahastovalikoiman kasvaessa korkosijoittaja joutuu pohtimaan valintojaan entistä tarkemmin. Nimi ei vielä kerro kaikkea. Esimerkiksi cash manager rahasto saattaa sisältää yrityslainoja vaikka nimi antaa ymmärtää kenties jotain muuta. ”Rahastojen nimitykset ovat ehkä jääneet junasta, koska rahastojen jaottelu on muuttunut”, kommentoi Savikko.
 
2. Liikkeellelaskijariski
Valtioiden liikkeelle laskemat lainat vaativat sijoittajalta perehtymistä. ”On maita, joiden taloudellinen tilanne on surullinen sekä maita, joihin tehdyt korkosijoitukset ovat turvallisia, mutta tuottavat todella vähän, jopa alle inflaation”, toteaa Savikko. 
 
3. Negatiivinen tuotto
Suomen eniten omistetun lyhyen koron rahaston tuotto on vuoden ja kolmen vuoden ajalta negatiivinen. Miksi yli 50 000 osuudenomistajaa kuitenkin tyytyy tilanteeseen? ”Syynä taitaa olla laiskuus. On helppo ostaa rahastoa, jota on suositeltu” kertoo Savikko.
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta miten rahastoluokittelun uudistuminen vaikuttaa sijoittajan elämään. Markkinakatsauksen arvioitavana ovat BRIC-maiden Small Cap -yritykset.
Korkosijoittajan kolme vaaranpaikkaa
 
Vanhoina hyvinä aikoina joutilaan rahan saattoi surutta sijoittaa valtion obligaatioihin tai lyhyen koron rahastoihin yöunia menettämättä. Finanssikriisi muutti tilanteen kun äärimmäisen epätodennäköisinä pidetyt riskitekijät realisoituivat ja rahastojen sijoitukset happanivat käsiin. Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko muistuttaa sijoittajia sijoituskohteiden tuntemisen tärkeydestä.
 
1. Riskiprofiilin arviointi
Rahastovalikoiman kasvaessa korkosijoittaja joutuu pohtimaan valintojaan entistä tarkemmin. Nimi ei vielä kerro kaikkea. Esimerkiksi cash manager rahasto saattaa sisältää yrityslainoja vaikka nimi antaa ymmärtää kenties jotain muuta. ”Rahastojen nimitykset ovat ehkä jääneet junasta, koska rahastojen jaottelu on muuttunut”, kommentoi Savikko.
 
2. Liikkeellelaskijariski
Valtioiden liikkeelle laskemat lainat vaativat sijoittajalta perehtymistä. ”On maita, joiden taloudellinen tilanne on surullinen sekä maita, joihin tehdyt korkosijoitukset ovat turvallisia, mutta tuottavat todella vähän, jopa alle inflaation”, toteaa Savikko. 
 
3. Negatiivinen tuotto
Suomen eniten omistetun lyhyen koron rahaston tuotto on vuoden ja kolmen vuoden ajalta negatiivinen. Miksi yli 50 000 osuudenomistajaa kuitenkin tyytyy tilanteeseen? ”Syynä taitaa olla laiskuus. On helppo ostaa rahastoa, jota on suositeltu” kertoo Savikko.
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta miten rahastoluokittelun uudistuminen vaikuttaa sijoittajan elämään. Markkinakatsauksen arvioitavana ovat BRIC-maiden Small Cap -yritykset.
 

Viikko 21

 

Uusi direktiivi selkeyttää hedgerahastojen toimintaa
 
Hyvin laajalla sijoitusstrategialla toimivat hedgerahastot edustavat sijoittamisessa usein aggressiivista isojen poikien peliä. Rahastot perustuvat matemaattisiin malleihin ja ne pyrkivät menestymään säässä kuin säässä. 
 
Finanssikriisin jälkipuinneissa paukkunut haulikko laittoi monet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot kylmäksi. Samalla aloitettiin myös rahastojen tiukka luokittelu, jonka seurauksena nyt Suomessakin suunnitellaan EU:n uutta sijoitusrahastodirektiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivi on säädetty suoraan rahastoja hoitaville yhtiöille, jolloin pelikenttä pystytään määrittelemään huomattavasti selkeämmin, kuin mitä tällä hetkellä.
 
Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko näkee uudessa direktiivissä paljon mahdollisuuksia: ”Sen jälkeen meidän on mahdollista tehdä erilaisia rahastotyyppejä, jotka hyödyntävät kaikkea mahdollista finanssiosaamista ja finanssi-innovaatioita, joita saatetaan keksiä”. Sijoittajalle tarjoutuu tulevaisuudessa siis maukas mahdollisuus laajentaa omaa sijoitussalkkuaan hedgerahastoihin, jos uudistuksen povaamia innovaatioita syntyy. 
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta mitä Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko tuumaa yleisesti ottaen hedgerahastoista. Markkinakatsauksessa Euroopan tuloskausi sekä kasvuyritysten kuulumiset.
Uusi direktiivi selkeyttää hedgerahastojen toimintaa
 
Hyvin laajalla sijoitusstrategialla toimivat hedgerahastot edustavat sijoittamisessa usein aggressiivista isojen poikien peliä. Rahastot perustuvat matemaattisiin malleihin ja ne pyrkivät menestymään säässä kuin säässä. 
 
Finanssikriisin jälkipuinneissa paukkunut haulikko laittoi monet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot kylmäksi. Samalla aloitettiin myös rahastojen tiukka luokittelu, jonka seurauksena nyt Suomessakin suunnitellaan EU:n uutta sijoitusrahastodirektiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivi on säädetty suoraan rahastoja hoitaville yhtiöille, jolloin pelikenttä pystytään määrittelemään huomattavasti selkeämmin, kuin mitä tällä hetkellä. 
 
Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko näkee uudessa direktiivissä paljon mahdollisuuksia: ”Sen jälkeen meidän on mahdollista tehdä erilaisia rahastotyyppejä, jotka hyödyntävät kaikkea mahdollista finanssiosaamista ja finanssi-innovaatioita, joita saatetaan keksiä”. Sijoittajalle tarjoutuu tulevaisuudessa siis maukas mahdollisuus laajentaa omaa sijoitussalkkuaan hedgerahastoihin, jos uudistuksen povaamia innovaatioita syntyy. 
 
Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta mitä Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko tuumaa yleisesti ottaen hedgerahastoista. Markkinakatsauksessa Euroopan tuloskausi sekä kasvuyritysten kuulumiset.
 

Viikko 20

 

Sijoitusrahastot järjestykseen uuden avaintietoesitteen avulla
 
Sijoitusrahastojen vertailu on asiaan perehtymättömälle sijoittajalle haastavaa. Rahastoesitteet eivät ole täysin vertailukelpoisia ja päätöksenteon perustana on usein ainoastaan rahastoja myyvän tahon suositukset. Syksyllä tähän tulossa lainsäädännöllinen muutos, joka helpottaa sijoittajan elämää. ”Sijoittajan kannalta keskeisin uudistus tuo mukanaan avaintietoesitteen, jonka avulla sijoittajan on helppo vertailla paitsi suomalaisia myös eurooppalaisia sijoitusrahastoja keskenään”, kertoo Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko
 
EU:n määrittelemä avaintietoesite korvaa nykyisen yksinkertaistetun rahastoesitteen ja hyvä niin koska mm. Italiassa esite saattoi olla jopa 80 sivuinen. ”Avaintietoesite on kaksisivuinen. Rahastot laitetaan pistejärjestykseen asteikolla 1-7. Mitä riskialttiimpi rahasto on sitä suuremman pisteluvun se saa”, toteaa Savikko. 
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta mitä muita uudistuksia lainsäätäjät ovat tuomassa sijoitusmaailmaan. Markkinakatsauksessa otetaan selvää Ukrainan markkinatilanteesta.

Viikko 19

 

Tuleeko Nokia hallituksen seuraava puheenjohtaja Suomesta?
 
Jorma Ollila ilmoitti odotetusti Nokian yhtiökokouksessa luopuvansa hallituksen puheenjohtajan nuijasta keväällä 2012. Seuraajaruletti lähti pyörimään, mutta vetoja ei voi ainakaan vielä jättää vedonlyöntitoimistojen kassoille. Spekulaatioissa vahvoilla ovat hallituksen nykyiset jäsenet. Etsitäänkö puheenjohtajapeliin vahvaa suomalaista kandidaattia, koska  toimitusjohtajuus meni työperäiselle maahanmuuttajalle? Onko kansalaisuudella merkitystä Nokian omistajille? ”Tietenkin toivon että uusi hallituksen puheenjohtaja tulisi Suomesta, mutta kun Wahlroos on varattu niin mistäs sitten löydetään toinen ehdokas”, kommentoi Rahan jäljillä ohjelman kuukauden vieras, Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko.
 
Nokiassa syntyperällä tai kansalaisuudella ei ole merkitystä, mutta poliittisesti aihe on suomalaisille tunteita herättävä. Suomen valtio on pitänyt kruununjalokivestään hyvää huolta ja vastalahjaksi Nokia on ollut vastuullinen ja mallikelpoinen veronmaksaja. Yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yrittäjänä kannuksensa ansainnut Risto Siilasmaa olisi varmasti suomalaisille vaikuttajille mieleinen kandidaatti. Toivottavasti myös amerikkalaiset eläkerahastot nostavat peukalot ylös.  
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta millainen sijoittaja Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko on. Markkinakatsauksen käsittelyssä on velkakriisin vaikutukset yksityissijoittajan elämään.

 

 
Tuleeko Nokia hallituksen seuraava puheenjohtaja Suomesta?
 
Jorma Ollila ilmoitti odotetusti Nokian yhtiökokouksessa luopuvansa hallituksen puheenjohtajan nuijasta keväällä 2012. Seuraajaruletti lähti pyörimään, mutta vetoja ei voi ainakaan vielä jättää vedonlyöntitoimistojen kassoille. Spekulaatioissa vahvoilla ovat hallituksen nykyiset jäsenet. Etsitäänkö puheenjohtajapeliin vahvaa suomalaista kandidaattia, koska  toimitusjohtajuus meni työperäiselle maahanmuuttajalle? Onko kansalaisuudella merkitystä Nokian omistajille? ”Tietenkin toivon että uusi hallituksen puheenjohtaja tulisi Suomesta, mutta kun Wahlroos on varattu niin mistäs sitten löydetään toinen ehdokas”, kommentoi Rahan jäljillä ohjelman kuukauden vieras, Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko.
 
Nokiassa syntyperällä tai kansalaisuudella ei ole merkitystä, mutta poliittisesti aihe on suomalaisille tunteita herättävä. Suomen valtio on pitänyt kruununjalokivestään hyvää huolta ja vastalahjaksi Nokia on ollut vastuullinen ja mallikelpoinen veronmaksaja. Yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yrittäjänä kannuksensa ansainnut Risto Siilasmaa olisi varmasti suomalaisille vaikuttajille mieleinen kandidaatti. Toivottavasti myös amerikkalaiset eläkerahastot nostavat peukalot ylös.  
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta millainen sijoittaja Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko on. Markkinakatsauksen käsittelyssä on velkakriisin vaikutukset yksityissijoittajan elämään.

 

Tuleeko Nokia hallituksen seuraava puheenjohtaja Suomesta?
 
Jorma Ollila ilmoitti odotetusti Nokian yhtiökokouksessa luopuvansa hallituksen puheenjohtajan nuijasta keväällä 2012. Seuraajaruletti lähti pyörimään, mutta vetoja ei voi ainakaan vielä jättää vedonlyöntitoimistojen kassoille. Spekulaatioissa vahvoilla ovat hallituksen nykyiset jäsenet. Etsitäänkö puheenjohtajapeliin vahvaa suomalaista kandidaattia, koska  toimitusjohtajuus meni työperäiselle maahanmuuttajalle? Onko kansalaisuudella merkitystä Nokian omistajille? ”Tietenkin toivon että uusi hallituksen puheenjohtaja tulisi Suomesta, mutta kun Wahlroos on varattu niin mistäs sitten löydetään toinen ehdokas”, kommentoi Rahan jäljillä ohjelman kuukauden vieras, Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko.
 
Nokiassa syntyperällä tai kansalaisuudella ei ole merkitystä, mutta poliittisesti aihe on suomalaisille tunteita herättävä. Suomen valtio on pitänyt kruununjalokivestään hyvää huolta ja vastalahjaksi Nokia on ollut vastuullinen ja mallikelpoinen veronmaksaja. Yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yrittäjänä kannuksensa ansainnut Risto Siilasmaa olisi varmasti suomalaisille vaikuttajille mieleinen kandidaatti. Toivottavasti myös amerikkalaiset eläkerahastot nostavat peukalot ylös.  
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta millainen sijoittaja Finanssialan keskusliiton johtaja Markku Savikko on. Markkinakatsauksen käsittelyssä on velkakriisin vaikutukset yksityissijoittajan elämään.

Viikko 18

Korkoa korolle, kiitos!

Pitkäaikaissijoittaminen on pitkäveteistä puuhaa – ainakin yleisellä tasolla. Siinä pätevät omat lainalaisuudet ja toimintamallit, jotka on hyvä ottaa huomioon, kun rakentaa omaa salkkua ja laatii itselleen sijoitussuunnitelman. Etenkin pitkäaikaissijoittajan hermoja koetellaan usein pörssien heilahdellessa, mutta hyvällä arviointikyvyllä ja kärsivyydellä voi saavuttaa mukavaa tulosta.
 
Osakesäästäjien keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salo on pitkäaikaissijoittaja, vaikka luonnehtiikin itseään ennemmin pitkäaikaissäästäjäksi. Erilaisia sijoituksia on kertynyt parin vuosikymmenen aikana paljon ja kun ne on tarkasti valittu ei niitä ole tarvinnut kovin usein myydä. ”Jos yhtiö lunastetaan pois pörssistä, niin kai se on silloin pakko myydä”, Salo kärjistää puhuen kuitenkin pitkäaikaissijoittamisen lähtökohdista. 
 
Osakkeita ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa yrityksen omavaraisuusasteeseen, velkaantuneisuuteen sekä osinkotuottoihin. Salo valitsee salkkuunsa pääasiassa arvoyrityksiä jotka tuottavat osinkoa, vaikka se ei ole itseisarvo. ”Osingot ovat pikemminkin signaali siitä, että yhtiö pystyy vuodesta toiseen kasvattamaan tulostaan”. 
 
Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta mitä toiminnanjohtaja Tomi Salon salkusta löytyy tällä hetkellä ja minkälaisia vinkkejä hän antaa pitkäaikaissijoittamisesta. 

Viikko 17

Asprolla on monta rautaa tulessa

Monialayritykset ovat Helsingin pörssissä pienoinen harvinaisuus. Tällä hetkellä niistä mielenkiintoisin on Aspro, jonka osakeanti päättyy tänään. Neljällä toimialalla vaikuttava yhtiö on tehnyt tasaisesti kasvavaa tulosta ja on Osakesäästäjien keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salon valinta kuukauden osakkeeksi.

Monialayritysten ongelma sijoitussäästäjän näkökulmasta on yhtiön arvon määritteleminen. Usealla alalla toimivat yhtiöt eivät ole kaikkein selvimmin analysoitavissa. Tilinpäätöstietojen lisäksi monialayhtiöiden, kuten Aspron, arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota Salon mukaan seuraaviin tekijöihin: onko yrityksellä kasvollinen omistus, kuinka sitoutuneita osakkeenomistajia löytyy yhtiön johdosta ja millaista osinkoa yritys jakaa? Näihin kysymyksiin kun saa rauhoittavan vastauksen, voi yrityksen investointeihin ja tulevaisuuden näkymiin yleensä luottaa. ”Antaa liiketoimintayksiköiden hoitaa itse tarkempi arvonmäärityksensä, sijoittajalle on pääasia, että viivan alle jää plussaa” Salo summaa.

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta kuinka toiminnanjohtaja Salo luonnehtii monialayrityksiä sekä kertoo omasta sijoitushistoriastaan Aspron kanssa. Markkinakatsauksessa aistitaan uuden tuloskauden tunnelmia.

Viikko 16

Verokarhu osinkojen kimpussa

Osinkokausi on taas päällä ja suomalaiset yhtiöt ovat jakaneet osakkeenomistajilleen noin 6,5 miljardin euron osingot. Ja puhuttaessa tuloista, puhutaan myös veroista: Pääoma- ja osinkotuloverotus ovat olleet muun muassa Hetemäen työryhmän ajatusten kautta tuttu jutun juuri jo menneellä hallituskaudella ja nyt muodostettavan uuden hallituksen on uumoiltu nostavan osingonsaajan maksamaa veroa merkittävästi.

Osakesäästäjien Keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salo on huolissaan ymmärtävätkö poliitikot oikein päätöstensä kauaskantoisia seuraamuksia: ”Pääomatuloverotuksen ja osinkotuloverotuksen kiristäminen on signaali suomalaiselle kotitaloudelle sekä säästäjälle, että ehkä kotimaisia yrityksiä ja työpaikkoja ei olekaan niin tarpeen tukea”. Salo viittaa myös uhkakuvaan, jossa ulkomainen pääoma kerää Suomesta nopeat voitot talteen, suomalaisten ottaessa riskiä säästämällä uskollisesti. ”Osingot ovat sopiva korvaus otetusta riskistä” Salo linjaa.

Hallitus on myös miettinyt ratkaisuja tukeakseen piensijoittajaa, mutta riittävätkö toimet?

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta miten toiminnanjohtaja Salo näkee verotukseen liittyvät näkökulmat ja millaisiin toimiin tulisi ryhtyä, jos todella halutaan tukea suomalaisia pörssiyhtiöitä sekä työpaikkoja. Markkinakatsauksessa kurkistetaan mitä kuuluu kehittyville markkinoille.