Metsänsuojelun yksisilmäisyys

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muutamia vuosia sitten luonnonsuojelujärjestö seurasi, miten Kannakselta kaadettiin puuta kosteikon varrelta ja tuotiin Suomeen metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Asiasta nousi sellainen äläkkä, että hyvä, ettei puuntuotanto Venäjältä tyssännyt jo siihen paikkaan.

Valitettava tosiasia kuitenkin on, että metsää tuhoaa muukin kuin pelkästään Suomen metsäteollisuus, vaikka muuta ei julkisuudessa juuri mainitakaan.

Linkin kartassa on Venäjän metsäpalojen tämänhetkinen tilanne. Joku vuosi sitten Kannaksella metsäpaloa sammutettiin kuvan kaltaisella välineellä. Kuva on muuten peräisin suomalaisen antiikkiliikkeen sivulta.

Globaali kuva on toisenlainen. Siinä metsäpaloja on erityisesti Afrikassa.

Kaikesta tästä vaietaan ja eräs maailman luetuimmista kirjailijoista, Rowling on paheksunut suomalaisen paperin käyttöä kirjoissaan.

Paljon on suomalainen metsäteollisuus muninut tiedottamisessaan, mutta mitään Pro Patria -mitalia ei voi antaa suomalaisille ympäristönsuojelijoillekaan. Kun afrikkalaiset ja venäläiset polttavat metsiään piittaamattomuuttaan, asialle ei ilmeisesti voi mitään, mutta auta armias, jos suomalainen metsäfirma ottaa tikunkin puron varresta.

Ehkä suomalainen metsäfirma on helpompi maalitaulu, mutta muutakin epäilen.

Vanhemmilla vihreillä on usein vasemmistotausta ja vasemmistoon liittyy usein kummallinen ja ehkä tiedostamatonkin asenne, jossa kaikkinainen hyöty ja menestys on pahimmanlaatuista syntiä.

Kaikkea menestymätöntä täytyy yhteiskunnan tukea, mutta luoja varjele, jos joku yrittää tulla omillaan toimeen. Sellainen on yhteiskunnan ulkopuolelle asettuva henkipatto, joka täytyy julistaa paavin pannaan.

Kauniiksi lopuksi haluan vielä kiittää vihreitten metsäasiantuntemusta. Braxilta ja joltain toiselta vihreältä kansanedustajalta kysyttiin metsäalan perustermejä, esim. laikuttamista. Rouvat ottivat koko kyselyn huumorin kannalta. Ei heidän tarvitse mitään tietää, kun eivät heidän äänestäjänsäkään mitään tiedä.

Lopputuloksena on globaali ympäristötietoisuus siitä, että Suomessa metsät kuolevat, mutta Saharassa ne kukoistavat!

Lähteistä

Kommentit

Comment: 

Olet kirjoituksissasi usein tuonut esille hyviä pointteja taloudesta ja sen tilasta. Tämä blogikirjoituksesi meni kuitenkin valitettavasti päin mäntyä.

Suomalaisen metsäteollisuuden ja sen tukiorganisaatioiden vuosikymmeniä jatkunut propaganda siitä, että puustoltaan mahdollisimman tasalaatuinen, nopeasti kasvava ja vähälahopuinen metsä olisi se "tervein" ja luonnolle paras metsä on harhakäsitys vailla vertaa. Vaikka ei metsässä ikinä olisi käynytkään, niin mielestäni jo ajatustasolla tämä luulo on helppo kumota.

Luonnossa monimuotoisuus on hyvin tärkeätä. Mietipä vaikka tilannetta, jossa maapallolla ei olisi mitään muita eliölajeja kuin ihminen: aika heikot mahdollisuudet meillä olisi selvitä. Samalla tavalla kuin on tärkeätä, että yhdellä lajilla, kuten keskenään lisääntyvillä ihmisillä, on tarpeeksi erilaiset geeniperimät (jotta vaikkapa ikäviltä perinnöllisiltä sairauksilta vältytään), on luonnossakin tärkeätä että on tarpeeksi monimuotoisuutta, jotta se olisi elinvoimainen. Suomalainen talousmetsä ei kuitenkaan edusta monimuotoisuutta, vaan se on pitkälle jalostettu monokulttuuri. Talousmetsä, jossa viljellään yhtä puulajia, ja jossa kaikki puut ovat jokseenkin yhtä vanhoja (lue: nuoria), yhtä suuria, kasvavat tasaisin välein ja jossa ei ole käytännössä ollenkaan lahopuuta on luonnoltaan se kaikkein köyhin ja vähiten arvokas metsä - jos sitä metsäksi ylipäätään voi kutsua. Suomalaisissa metsissä valtapuulajit (kuusi, mänty, koivu) eivät ole uhattuina, eikä niiden hyvinvoinnista tarvitse ainakaan luonnon kannalta huolehtia. Luonnon kannalta tulisi miettiä kaikkia niitä muita kymmeniä tuhansia eliölajeja, joita metsissämme elää. Mitä monipuolisemmin metsissämme on esimerkiksi kuolleita ja kuolevia puita, sitä paremmin niillä menee.

Miten tämä liittyy Venäjän metsäpaloihin? Suomalainen metsäpropagandahan on opettanut meille jo lapsesta saakka, että metsän hakkuu jäljittelee metsän luontaista uudistumista, kun metsä luontaisestikin joskus palaa. Hienoltahan väite kuulostaa, mutta valitettavasti totuus on aivan toinen. Kun metsä palaa, jäljelle jää tyypillisesti paljon eläviä latvuspuita, paljon pystyyn kuollutta puuta ja hyvin paljon hiiltynyttä puuainesta. Ero tyypilliseen metsäyhtiön tekemään hakkuuaukeaan, jossa jäljellä on muutama lakisääteinen latvuspuu ja leveät moton urat, on luonnon kannalta todella suuri. Iso osa metsän eliöistä ei esimerkiksi tarvitse niinkään elävää puuta, vaan kuollutta puuta elääkseen. Jotkut lajit jopa tarvitsevat palanutta puuainesta elinpaikakseen. Suomessa metsäpalot ovat niin harvinaisia, ja ne sammutetaan niin tehokkaasti, että moni laji on täällä sukupuuton partaalla. On äärimmäisen kieroutunutta, että Suomessa kauhistellaan sitä, mitä "tuhoa" metsäpalo tekee luonnolle, samalla kun hyvillä mielin ajatellaan kaikkia niitä metsiä, jotka on "pelastettu" tuhon partaalta avohakkaamalla ne!

En väitä, että kaikki metsäpalot ovat hyväksi luonnolle, ja monin paikoin (vaikkapa mainitsemassasi Afrikassa) ne voivat olla todella tuhoisia, esimerkiksi aavikoitumisen edistäjinä. En kuitenkaan pysty ymmärtämään, kuinka kritisoit luonnonsuojelutahoja siitä, kun ne puuttuvat suomalaisen metsäyhtiön toimiin, samalla kun ne eivät puutu vaikkapa afrikkalaisten karjankasvattajien metsien käsittelyyn. Rinnastatko todella suomalaisen suuryrityksen, jonka tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon rahaa (suurelta osin jo valmiiksi rikkaille) omistajilleen, afrikkalaiseen perheeseen, joka henkensä pitimiksi (ja varmasti myös osittain tiedon, eli koulunkäynnin, puutteen takia) polttaa metsiä saadakseen karjalleen laidunmaita? Jos sinä haluaisit edistää luonnonsuojelua, kumpaa tahoa osoittaisit ensimmäisenä syyttävällä sormellasi? Ovatko molempien teot samalla tavalla oikeutettuja? Kumman teot osoittavat enemmän piittaamattomuutta? Menestys ei ole pahasta, mutta sillä miten se saavutetaan on väliä.

Luonnonsuojelijoiden periaatteet pätevät myös Venäjän metsäpaloihin. Vaikka jokaisen palon taustalla olisikin pyromaani, ja vaikka palot olisivat luonnolle haitaksi (mitä ne meidän leveysasteillamme läheskään aina eivät ole), niin ymmärtänet että luonnonsuojelutahojen päällimmäinen tehtävä ei ole etsiä tulitikkujen kanssa riehuvia häiriköitä (se kuuluu poliisille), vaan puuttua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleisesti hyväksyttyihin oppeihin ja tapoihin.

Olisi todella toivottavaa, että suomalaisten luonnontuntemus nousisi puolin ja toisin nykyistä paljon korkeammalle tasolle. Lopussa linkittämäsi lähde on metsäteollisuuden vanavedessä muutaman numeron valossa ja metsäluonnosta mitään ymmärtämättä valitettavasti onnistunut vaikuttamaan omalta osaltaan yhteiskunnallisiin harhakäsityksiimme metsiemme tilasta.

nimim. metsäntutkija

Comment: 

MTK on kiinnittänyt huomiota metsien monikäyttöisyyteen. En aihetta tunne, mutta varmaan luontoa löytyisi muualtakin kuin Lapista.

Talousmetsänomistajana olen vahvasti sitä mieltä, että homogeeninen metsikkö esim. mäntyä on kyseenalainen ratkaisu. Esim. puhtaassa männikössä sairaudet ja tuholaiset leviävät helpommin ja tuho on vastaavasti suurempi. Itse olen katajan ja kolmen valtapuulajin lisäksi antanut maatilan talouskeskuksesta metsään levitä pihlajaa ja vaahteraa. Ilman mitään “antamista” talousmetsässä on takuuvarmasti riittävästi pajua ja haapaa.

Mitä tulee lahopuihin, en niitä taatusti rakasta, mutta vailla traktoria en voi kaatuneita puita metsästä pois kuljettaa, joten sinnehän ne lahoavat - ja puita kaatuu tietysti vuosittain.

Metsätila rajoittuu jokeen, jonka rannat on minua kysymättä suojeltu. Rannoilla on lahopuuta vaikka kuinka - ja lisäksi leppää. 

Huomattava osa talousmetsistä on joko metsänhoidollisesti hoitamattomia tai sitten niitä kohdellaan monikäyttöisyyden pohjalta. Näin vanhempanikin menettelivät vuoteen 1988 asti ko. metsätilalla, jonka kalleimpia aarteita oli karpaloita kasvava suo. Koska minulla ei valitettavasti ole vanhempieni arvoja, laitoin suon ojitukseen ensi töiksi.

Vaikka ojitusta on ko. paikassa harjoitettu melko rankallakin kädellä, maantieteelle emme voi mitään, kuten jo Stalin tiesi. Hiekkaisen harjun laki on toisenlaista kuin märkä notko.

Kun kaikkia metsiä ei voida suojella, metsien puukannan monipuolisuus on kiinni siitä, että puuta käytettäisiin monipuolisemmin, mistä tuossa

 

T. Juha

Comment: 

pitävät metsäpaloja vaarallisina kun taas suomalainen "metsäntutkija" kirjoittaa: "Suomessa metsäpalot ovat niin harvinaisia, ja ne sammutetaan niin tehokkaasti, että moni laji on täällä sukupuuton partaalla."

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.