EU-Matematiikkaa

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

EU:n tukipaketti taitaa olla eduskunnassa tällä viikolla ja Suomen osuus siitä on 4 miljardia euroa mikä kuulostaa paljolta, mutta onko se sitä. Todellisuudessa summa voi olla suuri tai pieni. Kyse on siitä mitä sillä saadaan? Voiko joku esimerkiksi valtiovarainministeriöstä kertoa mitkä ovat tukipaketin hyödyt Suomelle? Onko siellä laskettu mitä 4:llä miljardilla saadaan? Kuinka paljon sillä estetään verotulojen vähenemistä Suomessa tai saadaan niitä lisää? Monta työpaikkaa Suomessa säilyy tai kuinka paljon ne lisääntyvät sillä, että annetaan summa muiden käyttöön? Tähän Suomella ei käytännössä ole mitään oikeuksia, vaikka Suomen pitää hyväksyä muiden maiden suunnitelmat rahojen käytöstä.

 

Kirjoituksen otsikossa oli kyse matematiikasta, joten laitetaan tähän sitäkin. En tiedä mitä sillä saadaan, mutta ehkä joku viisaampi voi kertoa todellisuudesta. Kansalaisten tulee kuulla totuus. Sen sijaan laitan tähän lukuja, jotka viisaammat ja paremmin asioista tietävät voivat kertoa vääriksi tai oikeiksi. Oletetaan, että verotuloja tulee/jätetään menettämättä 1 miljardi ja 3:lla miljardilla säilytetään/luodaan lisää suomalaisia työpaikkoja. Seuraavassa taulukossa on säilytettyjen/luotujen työpaikkojen määrä sekä summa mikä menee yhteen niistä:

 

3000 000 000€/300 000 työpaikkaa = 10000€/työpaikka

3000 000 000€/200 000 työpaikkaa = 15000€/työpaikka

3000 000 000€/150 000 työpaikkaa = 20000€/työpaikka

3000 000 000€/100 000 työpaikkaa = 30000€/työpaikka

3000 000 000€/75 000 työpaikkaa = 40000€/työpaikka

3000 000 000€/50 000 työpaikkaa = 60000€/työpaikka

 

Nyt täytyy muistaa, että työpaikkoja voi syntyä moneksi vuodeksi, joten vuosittainen rahasumma ei ole niin suuri mikäli uusia tukipaketteja ei jaeta. Surkeampi asia tukipaketissa on se, että se on päänavaus jatkuviin tulonsiirtoihin eikä yksittäistapaus. Tärkeintä paketissa on sen tuomat hyödyt. En vastusta sitä ihan periaatteesta mikäli se on todellisuudessa halpa. Se ei näytä minusta halvalta tai hyödylliseltä. En usko sen sitä olevan, koska hyödyllisyydestä ei ole todisteita tai laskettuja lukuja. Tosiasia on, etteivät välimeren maiden hallinnot tuota kannattavia investointeja. Ne eivät ole tehneet sitä tähän asti, joten voiko joku kertoa miksi nyt on toisin? Jotkin kansanedustajat vastustavat tukipakettia, koska heistä se luo tulonsiirtounionin. Minulla on heille ikäviä uutisia: Suomi nimittäin kuuluu jo tulonsiirtounioniin nimeltä EUROALUE. Ja se tuleekin ja on tullutkin paljon kalliimmaksi kuin 750 miljardin euron tukipaketti.

 

Entäs euroalue?

 

Korostetaan nyt ensiksi tähän paikkaan, että mikäli seuraavat olettamukset ovat vääriä niin korjatkaa ja kertokaa miten todellisuus eroaa seuraavista pohdinnoista. Kysymys kuuluu kuinka kalliiksi suomalaisille tulee euroalue? Parissa vuosikymmenessä Euroopan keskuspankin tase on paisunut kuin pullataikina. Sen nykyinen suuruus on noin 7000 miljardia euroa. Toisin sanoen, euroalueen kansalaiset omistavat saman summan verran EKP:n taseessa olevia rahoitusvälineitä. EKP:n taseen omistussuhteet menevät maittain kansalaisten määrän mukaan. Suomen kansalaisten osuus euroalueella on n. 1.8%:ia, joten suomalaiset omistavat taseesta noin 126 miljardia euroa. Toisin sanoen, EKP on käyttänyt taseensa paisuttamineen parissa vuosikymmenessä vuosittain Suomen kansalaisten laskuun 6 miljardia euroa. EKP:n taseessa summa ei ole käteisenä vaan erilaisina rahoitusvälineinä, kuten valtioiden ja yritysten velkakirjoina. Suomen kansalaisia on 5.5 miljoonaa, joten jokainen meistä omistaa n. 22900 euroa EKP:n taseesta.

 

Seuraavaksi kysymys kuuluu, että onko EKP maksanut taseeseensa ostamistaan rahoitusvälineistä käyvän hinnan? Ottaen huomioon, että elämme historiallisessa ajassa eli tilanteessa, jossa velkakirjat ovat kalliimpia kuin koskaan on kysyttävä paljon EKP on maksanut ylihintaa? Parhain optimisti voi väittää, että me tienaamme velkakirjaostoilla enemmän kuin maksamme, mutta kuka siihen uskoo? Tätä voi perustella talouskasvua tukevana ja työpaikkoja säilyttävänä toimintana. Jos uskot niin kerrothan millä perusteilla näet meidän tienaavan niillä? Kuinka paljon talouskasvua ja työpaikkoja on syntynyt/säilytetty? Kerrothan samalla EKP:n taseen velkakirjojen tarkan todellisen arvon (ei tasearvoa) edes satojen miljardien tarkkuudella. Itse näen velkakirjojen arvon kaukana ostohinnoista, koska niitä ei kukaan muu kuin EKP olisi ostanut niin paljoa kyseisillä hinnoilla.

 

Suomalaiset veronmaksajat omistavat noin 126 miljardilla eurolla, joten katsotaan sitten minkälaisia rahasummia tulee, kun velkakirjojen todellinen arvo on x%:ia maksetusta :

 

90% todellisesta arvosta: 12.6 miljardia euroa

80% todellisesta arvosta: 25.2 miljardia euroa

70% todellisesta arvosta: 37.8 miljardia euroa

60% todellisesta arvosta: 50.4 miljardia euroa

50% todellisesta arvosta: 63.0 miljardia euroa

 

Toisin sanoen, edelliset lukemat kertovat kuinka paljon Suomi on tukenut enimmäkseen välimeren maita vuosien saatossa. Vuosittain on tuloja noiden arvioiden mukaan siirretty n. 0.5-3 miljardia euroa. Todellisuus voi olla vielä huonompi. Luvuista puuttuvat myös arviot mahdollisista kuponkikoroista mikä voisi muuttaa tilannetta Suomelle edullisempaan suuntaan, mutta mitään ei voi sanoa varmaksi. Nollista en löisi vetoa, mutta esimerkiksi Italian 1 vuoden velkakirjan korko on ollut nollien ympärillä viimeiset 5 vuotta. Toisin sanoen, olen arvioinut keskimääräiset kuponkikorot nolliksi. Tästäkin varmaan parempaa tietoa löytyy joltain muulta. Jos joku tietää niin kertokoon.

 

Tilanne muuttuu huonommaksi, kun katsoo viimeistä kymmentä vuotta, koska sen aikana EKP:n tase on kasvanut n. 5000 miljardia eli yli 70%:ia taseen paisumisesta on tapahtunut nopeammin. Taseen paisuttamisessa on myös se huono puoli, että jokaisen lisäeuro tuottaa vähemmän hyötyä. Jossain vaiheessa kierre muuttuu negatiiviseksi eli lisäeuron hyöty on negatiivinen. En tiedä milloin, mutta kaukana siitä ei välttämättä enää olla. Vain tulevaisuus kertoo milloin tähän tullaan vai selvitäänkö ilman sitä. Jossain vaiheessa on pakko alkaa pienentämään tasetta ja negatiiviset kerrannaisvaikutukset iskevät talouteen. Fed tätä jo yritti 2018, mutta epäonnistui. Euroalueen tilanne on vaikeampi, koska EKP:n tase on suurempi kuin Fedin ja euroalueen BKT pienempi kuin Yhdysvaltojen. No milloin EKP:n on pakko purkaa tasettaan? Inflaation noustessa tarpeeksi. En tosin tiedä käykö niin ja jos käy niin milloin. Muun muassa teknologinen kehitys on deflatorinen jne.

 

Entäs mahdollinen FiXit? Sen hintahan on todennäköisesti jotain nollan ja EKP:n taseen Suomen osuuden väliltä. En tiedä pystyykö Suomi myymään osuuttaan taseesta vai ei erotessa? Jos pystyy niin hinta kasvaa sen mukaan kuinka paljon muita maita lähtee euroalueelta. Jos siis lähdetään järjestelmällisesti niin halvimmaksi tulee lähteä ennen muita. Jos annetaan nykykehityksen jatkoa niin lähetään sitten, kun koko euroalue hajoaa käsiin. Tätä menoa sen todennäköisyys on suurempi kuin onnellisen lopun arvioideni mukaan, mutta mistä minä mitään tietäisin..

 

Lähteitä:

https://www.yardeni.com/pub/balsheetwk.pdf

http://www.worldgovernmentbonds.com/bond-historical-data/italy/1-year/

 

- Tommi T

Kommentit

Comment: 

Periaatteessa olen samaa mieltä. Eihän se Etelä-Euroopan maiden ”tukeminen” kuulosta järkevältä. Eikä EKP voi jatkaa velkakirja ostoja loputtomiin ja ei se tukipaketti mitää tule tuottamaan. Ei ainoaa työpaikkoja Suomeen. 

 

Siitä huolimatta perustelut eivät vakuuta.

 

Kyllähän se on yleisesti tiedossa että Suomi on EU:saa ollut nettomaksaja. Ollut ihan alusta asti.

 

Mutta ei sitä tukipakettia tai EU:n jäsenyyttä voi laskea auki. Ei ainakaan niin että vastaus olisi joku tuottoprosentti.

 

Taloustieteilijöiden konsensus vaikuttaisi olevan sitä mieltä,  että tässä tilanteessa tulee elvyttää. Uskon että se on paras ratkaisu, jotta vältytään vaikka 90-luvun kaltaiselta suurelta kriisiltä, jossa työttömyys nousi 20 %:in.

 

Elvytys lienee paras ratkaisu.

 

Onko velkakirja ostot sekä tukipaketti sitten paras ratkaisu. Tuskinpa vain, mutta hyvänä sitä voidaan pitää. 

 

Tietystikään kaikkea rahaa ei pystyä kohdistamaan tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, jossa siitä olisi eniten hyötyä, mutta yhtä lailla tuo raha investoidaan Euroopan ”tulevaisuuteen”. 

 

Vaikka Italiaan kohdistuva tuki ei tuki suoraan Suomeen luokaa työpaikkoja niin kyllä sillä työllistävä vaikutus EU-alueella.

 

Lisäksi uskon että EU on ollut Suomen kannalta hyvä asia. Esimerkiksi työvoiman ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on hyvä asia, muutamia mainitakseni. Niille on vain vaikea laskea tarkkaa arvoa.

 

Ja kyllä, Ruotsilla on mennyt vieläkin paremmin vaikka eivät  olekaan eurossa. 

 

Itse pidän Suomen suurimpana ongelmana kankeita työmarkkinoita sekä korkeaa rakenteellista työttömyyttä ja sitä että työn tekeminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. 

 

Nämä asiat eivät kuitenkaan johdu Eurosta tai EU:sta vaan ovat kiinni meidän omasta sisäpolitiikasta. Tietysti Euro ei tähän varsinaisesti autakaan, koska ei voi devalvoida.

 

Se että Eurosta eroamisen ajateltaisiin ratkaisevan Suomen ongelmat ei vakuuta.

 

Se että erottaisiin vapaakauppasopimuksesta vaikuttaa järjettömältä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Aloitetaan vapaakauppasopimuksesta. Sehän ei tarkoita, että Suomen pitäisi kuulua EU:hun eikä varsinkaan euroalueeseen. Kuuluvatko Norja tai Islanti niihin? No eivät kuulu, joten sen argumentin voi saman tien hylätä. Samat säännöt toki koskevat niitä, mutta ei niiden tarvitse maksaa siihen kuulumisesta. Entäs nettomaksut? On eri asia maksaa joka vuosi satoja miljoonia kuin miljardeja. Ensimmäiset ovat siedettäviä, jälkimmäiset taas tuhon siemeniä. EU:n elvytyspaketti ei ole kallis yksittäisenä summana, mutta se ei jää yksittäiseksi. Se ei edes sisällä ehtoja uudistuksista, jotka mm. Italiassa ovat välttämättömiä mikä johtaa siihen ettei niitä tehdä. Tuloksena on, että aletaan jo puhua uudesta tukipaketista, ennen kuin edellinen on edes hyväksytty mikä tarkoittaa Suomelle taas miljardien laskua, kun Suomi siihen epäilemättä suostuu. 

Tosiasia on, että EU on ollut Suomelle hyvä asia. Tämä päti erityisesti silloin, kun jokainen maa huolehti omista veloistaan. Tilanne on huonontunut merkittävästi. Ei eurosta tai EU:sta eroaminen ratkaise Suomen ongelmia, mutta kyllä varsinkin euroero niitä pienentäisi mikäli siitä selvittäisiin kohtuuhinnalla. Suomelle paras mahdollisuus on maan talouden mukaan kelluva valuutta. Eurohan ei sitä ole. Ruotsi joka on maantieteelliseltä sijainniltaan ja raaka-ainevaroiltaan samanlainen on pärjännyt kruunullaan paremmin. Toisaalta on sanottava, että on siellä myös vastuullisemmat ja paremmat poliitikotkin ainakin mitä talouteen tulee. 

Lisäksi on muistettava, että kaikki valuutat menettävät suurimman osan arvostaan lähes 100%:n todennäköisyydellä ennemmin tai myöhemmin. Sama tulee tapahtumaan niin eurolle kuin muillekin valuutoille. Nykyinen elvytys voi olla perusteltua, mutta kysymys kuuluukin onko ne 7000 EKP:n painamaa miljardia kaikki olleet hyödyllisiä ja voidaanko samaa jatkaa? Vastaus on ei. Alueen vahvimman talouden Saksankin yrityksistä jo kohta viidesosa on zombi-yrityksiä mikä johtuu osittain elvytyksestä ja sen tuomasta matalasta korkotasosta. On selvää, että osa elvytyksestä on järkevää, mutta hyödyt pienenevät jatkuvasti. Järjestelmän ylläpitoon vaadittiin painettua rahaa sekä eurokriisin aikaan, että nyt, mutta liika on aina liikaa oli sitten kyse painetusta rahasta tai muusta ilosta. Tätä menoa euro tuhoutuu nopeasti (muutamassa vuosikymmenessä tai jopa nopeamminkin) ja silloin Suomi maksaa kyllä välimeren maidenkin laskusta isomman osan kuin sen pitäisi tai tarvitsisi tehdä. Täytyy tietysti muistaa, että valuutan halpeneminen on aina suhteessa muihin valuuttoihin, joten muiden keskuspankkien jatkaessa elvytystään voi täälläkin sitä harrastaa, mutta määrillä on rajansa.

Tarkkoja laskelmia ei voi tehdä tuottoprosentista, mutta kyllä sitä voi haarukoida. Puhutaanko kymmenistä vai sadoista tuhansista työpaikoista, jne. Jos mitään laskuja ei ole tehty asioita ei ole hoidettu kunnolla. Kyllä kansalle olisi syytä kertoa jotain luvuistakin eikä vaan lätistä ympäripyöreitä tukipaketin tai euron hyödyistä, vaikka tarkkoja lukuja ei pystyisikään antamaan. Jos kyse on puhtaasti halusta kuulua EU:hun niin sekin olisi syytä kertoa.

Comment: 

Laskin artikkelisi innoittamana työpaikan hinnan muutamissa yriyksissä jakamalla yriykseen sitoutuneen pääoman työntekijöiden määrällä.

Tässä tulos:

Elisa:  588000€  / työpaikka

Lassila&Tikanoja: 82000€ / työpaikka

Tokmanni 193000€ / työpaikka

Comment: 

On totta että esimerkiksi Norja, Islanti ja Liechtenstein eivät kuulu Euroopan Unioniin. Ne maksavat kuitenkin vuodessa satoja miljoonia

 ”jäsenmaksua” EU-maiden tukemiseksi. Käsittääkseni maat myös implementoivat EU-direktiivejä kansalliseen lainsäädäntöönsä. Voidaan siis ehkä ajatella ne ovat jäseniä vaikkakaan heillä ei ole edustusta europarlamentissa. Eli vapaakuppasopimuksesta joudutaan maksamaa jäsen maksun kaltaista maksua. Eikä se vapaakauppasopimus ilmaiseksi tule. Vaikea ajatella miten miten EU:n vapaa kauppasopimus voisi olla olemassa ilman Euroopan Unionia.

 

Mielestäni on liian aikaista vetää johtopäätöksiä siihen suuntaan, että tänä vuonna kerättäisiin uusi tuki paketti ja ensi taas uusi. Tietysti on mahdollista että myöhemmässä vaiheessa päätetään uudesta tukipaketista, jos tilanne niin vaatisi.

 

Käsittääkseni kriisimaiden tukemiseen on useampi eri mekanismi, joista osa on vastikkeetonta ja osa vastikkeellista, lisäksi on määritelty kriteereitä mihin rahat voi käyttää. Nyt taidetaan kuitenkin puhua tuosta 750 000 000 000 euron tukipaketista.

 

En tiedä oletko kuunnellut Brysselin konetta mutta siellä tuota tukipakettia on käsitelty kattavasti useammassakin jaksossa. Lisäksi Italian tilannetta on käsitelty yleisestikin useammassa kuin yhdessä jaksossa.

 

https://podcasts.apple.com/fi/podcast/brysselin-kone/id616687424?l=fi&i=1000485699289

 

https://podcasts.apple.com/fi/podcast/brysselin-kone/id616687424?l=fi&i=1000485699289

 

https://podcasts.apple.com/fi/podcast/brysselin-kone/id616687424?l=fi&i=1000489808453

 

https://podcasts.apple.com/fi/podcast/brysselin-kone/id616687424?l=fi&i=1000492207394

 

En itsekään varsinaisesti kannata muiden maiden velkojen maksamista. En kuitenkaan näe kovin todennäköisenä sitä että esimerkiksi Suomi joutuisi maksamaan Italian velkoja. Jotta tämä olisi mahdollista niin Italian pitäisi ajautua maksukyvyttömyyteen. Tämä ei liene Italian tai minkään muunkaan maan intressipiirissä. Toisaalta jos EKP ei olisi ostanut esimerkiksi Italian valtion velkakirjoja voisi Italian velkojen korko olla huomattavasti nykyistä korkeampi ja tilanne tämän takia nykyistä pahempi? Eikö totta.

 

Kelluvasta valuutasta on kieltämättä hyötyä vientiteollisuuden kannalta, mutta kelluvat valuuttakurssit eivät kuitenkaan ratkaise juuri syitä tai poista työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Kuten  yleissitovia yleiskorotuksia, 300 - 500 päivän ansiosidonnaista työttömyyskorvausta tai vahvaa irtisanomissuojaa. Näissä asioissa on pohjoismaiden välillä merkittäviä eroja, joiden vaikutusta ei pidä väheksyä. Edellä mainitut asiat vaikuttavat työllisyys/työttömyys asteeseen ja siihen kuinka helposti yritykset palkkaavat uutta työvoimaa. 

 

Jos tarkastellaan vaikka vuotta 2008 niin Suomessa Oli ennen finanssikriisiä täystyöllisyys ja työttömyysaste oli silti 6,4 % tätä alempi työttömyysaste meillä oli ennen 90-luvun lamaa, joten voidaan ehkä ajatella että ongelma ei johdu eurosta. Samaa aikaan Tanskassa työttömyysaste oli 3,4 ja Norjassa 2,6. Jos ajatellaan että Suomessa on vahva irtisanomissuoja niin  Tanska on asteikon toisessa.

 

Olen samaa mieltä siitä että elvytyksen rajahyöty pienenee kun sen määrää lisätään eikä elvytystä voida jatkaa loputtomiin. Euron tuhoutumisen todennäköisyys on tietysti suurempi kuin 0 %, mutta eikö sama koske kaikki valuuttoja? Siihen tuhoutuuko Euro, en osaa vastata, mutta varmaa on, että EKP-tekee kaikkensa ettei näin tapahtuisi. 

 

Tietysti laskelma siitä paljonko tukipaketilla luodaan työpaikkoja pitää olla olemassa, mutta sen laskeminen paljonko Italiaan luodusta työpaikasta valuu hyötyä Suomeen onkin jo korkeampaa matematiikkaa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

EU ja euroalue ilman muiden maiden suurempaa (satoja miljoonia vuodessa ei miljardeja) rahoittamista ovat toimivia pelejä. EKP:n "painokonettta" vastaavien toimien onnistumisprosentti maailman taloushistoriassa on 0%:ia, ilman massiivista suursotaa jota ei tietystikään kukaan toivo. Poikkeukseksi voi ehkä laskea Japanin, mutta senkin BKT dollareissa on samalla tasolla kuin 1990-luvulla. Toisin sanoen, EKP:n onnistumismahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Tämä tarkoittaa, että mitä kauemmin tätä jatketaan sitä enemmän suomalaiset tulevat maksamaan, kun euro joko hajoaa tai muuttuu lähes arvottomaksi. Tästä on turhaa väitellä, koska erimielisyydet ovat liian suuria, joten en jatka sitä.

PS: Jos löydät yhdenkin maan taloushistoriasta joka on onnistunut siinä mitä EKP on nyt tekemässä niin kerrothan ihmeessä siitä minulle. Myönnän olevani väärässä. Euroa ja Yhdysvaltain dollaria ei voi vielä laskea mukaan, koska niiden painokoneiden vauhti on vielä kiihtymässä. Mikäli euro ei ole menettänyt lähes koko arvoaan seuraavassa parissa vuosikymmenessä niin olen ollut väärässä. En voi todistaa olevani oikeassa ilman että tulevaisuus sen näyttää. Optimistisinkin arvioni on EU:n talouden kitukasvu (alle 1.5%:ia) seuraavat vuosikymmenet. 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.