Päättynyt vuosi 2020 - ja jatko

Kuten tuossa totesin, jos koronaepidemia olisi iskenyt alun perin syksyllä, likviditeettiä olisi minulla ollut enemmän. Ei sitä osinkojen alla keväällä kauheasti ollut. Nopeamminkin olisin voinut reagoida, mutta esim. Elisan kurssinousua oli helppo hyödyntää keväällä 2020.

Edelleen en kesällä uskonut shown olevan ohi, vaan kevensin salkkua. Vola miehen tiellä pitää.

Omalta osaltani kutsuisin vuotta 2020 ”hyvin tyydyttäväksi”. Sellainen laatumääre on vanhaa suom. yritystiedotetusta. AY:n takia ei sanottu ”hiton hyvä”, vaan hyvin tyydyttävä, sen korkeampaa arvosanaa ei sitten ollutkaan.

Vuodesta 2021 BBC kirjoittaa:

"But if we let virus add more mutations, then you start worrying," said Prof Gupta. "This virus is potentially on a pathway for vaccine escape, it has taken the first couple of steps towards that."

Vaccine escape happens when the virus changes so it dodges the full effect of the vaccine and continues to infect people. This may be the most concerning element of what is happening with the virus. This variant (=helpommin tarttuva virus Briteissä) is just the latest to show the virus is continuing to adapt as it infects more and more of us.

A presentation by Prof David Robertson, from the University of Glasgow on Friday, concluded: "The virus will probably be able to generate vaccine escape mutants."

Eli suomeksi: kun pitää sekä vyötä että henskeleitä, ei tule yhtä helposti yllätetyksi housut kintuissa.

__________________________________________

Sijoittajan kannalta EU ja EKP lupaavat vain huonoa. Tuossa on asiantuntevaa kritiikkiä EU:n ns. elpymisrahastosta. Useimpien kirjoittajien asiantuntemusta ei kannata epäillä (siis esim. Peter Nyberg, Heikki Koskenkylä ja Stefan Törnqvist).

Itse lisäisin sen, että JOS koronan takia pitää elvyttää, miksi sitä ei tehdä vain valtiotasolla? Korona vaikuttaa kaikkiin maihin ja jos esim. Ruotsi on hoitanut leiviskänsä poikkeuksellisen huonosti, siivotkoot itse sotkunsa. Tätä periaatetta toivoisi toki sovellettavan myös eri EU-maitten harjoittamaan talouspolitiikkaan – tai sen puuttumiseen.

Sellaista hölmöilyä, että jaetaan koronatukea jollekin blogimaakarille (eikä edes minulle…) voisi harjoittaa ihan ilman EU:ta. Mitään järkeähän siinä ei millään tasolla tietenkään ole.

Lyhyellä tähtäimellä hämmästyttää EKP:n pankeille antama uusi osinkorajoitus. Pahimpaan neuvostotapaan huonoimmasta menestyjästä tehdään mittatikku koko alalle. EU:n suurimmat pankit rajoittavat siis Pohjoismaitten paremmin pärjänneitten pankkien osingonjakoa. Ålandsbankenin tuore ilmoitus poikkeavasta osingonjaosta on mielenkiintoinen.

Pidemmällä tähtäimellä kauhistuttaa SP:n Olli Rehnin lausuma ”Ohjauskorkotason nousu tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun koronakriisin jälkeen päästään investointien kasvuun ja investointien siivittämään tuottavuuskasvun piristymiseen ja luonnollisen inflaation nopeutumiseen 2 % tuntumaan.”

Koskahan tuotanto EU:ssa mahtaa jälleen paahtaa laakerit punaisena?

USA:n bondien korkotrendi on ollut pääasiassa alaspäin viimeiset 40 vuotta ja kyse ei ole edes mistään zombietaloudesta, toisin kuin EU:ssa.

On kulunut kymmenen 10 vuotta, kun kuuntelin Rehnin edeltäjän Liikasen sinänsä hyvin sujuvaa esitystä, jossa hän korosti moneen kertaan sitä, että silloin tapahtunut finanssikriisi ei ole koskettanut vain kasvulukuja, vaan niitten takana olevaa paljon olennaisempaa suuretta eli itse kansantuotetta. Ongelma on siis tiedostettu jo kauan, vain ratkaisu on jäänyt puuttumaan.

Ylipäänsä, jos minulla olisi jotain tekemistä EU:n kanssa, huolestuisin siitä, ettei organisaatio pysty saamaan aikaan mitään myönteistä asiaa ripeästi. Kaikki EU:hun liittyvä uutisvirta on negatiivista ja tilanteesta tuskin kannattaa syyttä mediaa.

Kaikesta huolimatta, toivotan hyvää uutta vuotta tai paremminkin uutta vuosikymmentä, nythän se vasta alkaa. Periaatteeni pysyy samana: pessimisti pettyy harvoin ja vaikka erehtyisikin, pettymys ei paljon karvastele.