Matalat korot ja valtioiden kasvava velkaantuminen ovat tulleet jäädäkseen

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi meille sijoittajille viime viikolla, että korot tulevat pysymään erittäin matalalla viellä vuosia. Sijoittajan on kuitenkin hyvä tietää mitkä tekijät ovat johtaneet matalien korkojen aikakauteen.

Monia tutkimuksia (alla muutamia) läpikäymällä selvisi, että yksi syy on ylitse muiden: väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä väestönkasvun pysähtyminen.  Väestön ikääntyminen vaikuttaa monilla mekanismeilla:

1. Vanheneva väestö kuluttaa vähemmän ja säästää enemmän.  Kulutus ei kasva, tuotantokoneistoa jää vajaakäytölle ja hinnat laskevat.
2. Vanhempien ihmisten kulutustottumukset kehittyvät hitaasti. He kuluttavat sitä mitä ovat tottuneet kuluttamaan. Näitä tuotteita varten synnytettiin tuotantokapasiteetti heidän nuoruudessan ja se riittää yhä vielä. Uutta ei tarvita eikä yhteiskunta kehity. 
3. Tuotantokoneiston kehittäminen hidastuu ja tuottavuuskasvu pysähtyy ja kiinnostus investointeihin laskee. Palkankorotuksista pidättäydytään kun tuottavuuskaan ei kasva. 

Pitkittynyt alhaisten korkojen aika aiheuttaa kerrannaisongelmia. Sekä valtiot että yksityiset suuntaavat investointeja heikosti tuottaviin, varmoihin kohteisiin. Pienempikin tuottavuus riittää alhaisten korkojen aikana. Tämä hidastaa tuottavuuden kasvua edelleen.

Alla olevissa tutkimuksissa on lueteltu paljon muitakin syitä ja mekanismeja. EKP on Marion Draghin aikana päätynyt kuitenkin siihen että vanhentuvan väestön vaikutus selittää suurin piirtein vajaa 90% alhaisten korkojen ja inflaation ongelmasta. Tämä tieto lienee edelleen pätevä ja siksi se on tässä nostettu yli muiden.

Miten jatkossa ?

Vanhenevan väestön ongelma voitaisiin ratkaista sitomalla esimerkiksi eläkkeet ainakin joltain osin lapsilukuun. Tällöin suurempi osa väestöstä kiinnostuisi lasten hankkimisesta ja kasvattamisesta. Näin ei ole tapahtumassa ja näyttäisi siltä että meillä on vanhenemisen ongelma aina täältä ikuisuuteen saakka. Ja korot pysyvät sen seurauksena matalalla. 

Miten reagoi keskuspankki ?

Euroopan keskuspankki on ymmärtänyt tilannetta ja käynnistänyt sen seurauksena strategian kehitysprojektin.  Keskuspankin keinot ovat rajalliset. Varsinainen ongelma ei ratkea keskuspankin toimilla, tarvitaan poliittinen suunnanmuutos. Mutta keskuspankki voi lievittää oireita.

Suomen Pankin taholta on saatu tietää mitä ideoita tämän uuden keskuspankkistrategian tiimoilta käsitellään. Jos olen oikein ymmärtänyt niin keskuspankki harkitsee tiukkoja keinoja, jotka ovat tehokkaita myös silloin kun inflaatio ja korkotaso uhkaa pudota alle 0% kriittisen rajan. Suunnitteilla on toimia, jotka ovat yhtä vahvoja kuin silloin jos korot ja inflaatio nousisivat yli 2% inlaatiotavoitteen. Tämä tarkoittaisi  aina vain vahvemmin elvyttävää rahapolitiikkaa siinä tilanteessa jos inflaatio uhkaa kääntyä deflaatioksi.

Vahva pitkäkestoinen keskuspankkielvytys on sijoittajalle kuin Pyrrhoksen voitto.  Sjoitusinstrumenttien hinnat nousevat samalla kun reaalitalous on stagnaatiossa, valtiot velkaantuvat, ihmisten elämä on yhä enenevässä määrin valtion velalla kustannettua samalla kun aidon lisäarvon tuottaminen menettää merkitystään (rahaa saa muullakin tavalla).   Sellainen voitto on kuin tanssia palavan kodin ympärillä. 

Tanssi päättyy kun kodin alin hirsi sammuu ja valtioiden velat armahdetaan.  Tulee kylmä yö.

Matalan inflaation syitä ruotivia tutkimuksia ja kirjoitusia:

https://www.ijcb.org/journal/ijcb17q3a3.pdf

https://www.investopedia.com/terms/l/low-interest-rate-environment.asp

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2016/html/sp160502.en.html

https://voxeu.org/sites/default/files/file/Geneva17_27oct.pdf

https://www.firstlinks.com.au/10-reasons-low-interest-rates-limit-growth

https://www.weforum.org/agenda/2015/10/what-are-the-causes-and-consequences-of-low-interest-rates/

https://www.alliancebernstein.com/library/Why-are-interest-rates-so-low-And-where-might-they-go.htm

https://www.banque-france.fr/en/intervention/low-rates-what-are-causes-and-what-are-effects-france

Keskuspankkipolitiikkaan liittyvää:

https://www.bis.org/publ/work794.pdf

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2020/html/ecb.sp201104_2~9afd2bf0ad.en.html

Kuvan lähde:

pixabay

pixabay / ThuyHaBich