Artikkelit aiheittain:
ASUNNOT ja METSÄ KEVYTTÄ OSAKKEET ja SALKKU STRATEGIAT ja PERUSTEET TRENDIT YHTEISKUNTA YRITYSTOIMINTA
Rahalla voi ohjata ihmisten aktiivisuutta, mutta ei lisätä
Ihmisten aktiivisuutta ei voi lisätä korottamalla kaikkien palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Rahalla voidaan suunnata tuota aktiivisuutta: työttömyyteen, eläköitymiseen, opiskeluun, lasten hankkimiseen tai työntekoon. Rahan määrän lisääminen ei lisää ihmisten kokonaisaktiivisuutta. Jos kaikkien palkat ja eläkkeet ovat pienempiä niin kaikki ovat yhtä onnellisia kuin nyt ja heitä on helpompi ohjata pienemmällä rahalla.
Mitä sitten valtion velkarahan pumppaaminen talouteen aikaansaa? Jos velkarahaa pumpataan valtion toimesta talouteen, niin se johtaa lähinnä siihen, että palkat nousevat. Järkevien yritysten investoinnit suuntautuvat silloin ulkomaille - sinne missä on tolkullisempaa talouspolitiikkaa. Niin tapahtuu Suomessa - yritykset investoivat ulkomaille.
EU-komissio on havainnut Suomen talouspoliittiset johtamisongelmat ja EU talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta (Juha Vahe:n artikkeli kannattaa lukea).
Eräs ongelmiemme syy on palkkojen keskitetty suunnittelu
Eräs syy ongelmiimme löytyy talouspoliittisesta keskussuunnittelukoneistostamme. Lähes kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa on jossain määrin toimivat työmarkkinat. Muissa maissa työn hinta määräytyy joustavammin, yritys- ja yksilö- kohtaisesti ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti sen sijaan että niitä suunniteltaisiin keskitetysti työmarkkinajärjestöjen yhteisessä suunnittelukoneistossa. Suomen pankki on huomannut keskussuunnittelukoneistomme hitauden ja kertoo Euro & Talous julkaisussaan että " Ennusteiden mukaan työn hinta laskee muissa maissa Suomeen verrattuna, kun tarkastellaan muutosta vuodesta 2019 vuoteen 2021."
Suomen Pankki tukee hallituksen politiikkaa
Edes Suomen Pankki ei kuitenkaan ole huolissaan Suomen suunnasta vaan pitää viimeisimmässä Euro&Talous julkaisuissa muita asioita tärkeämpinä: "Talouspolitiikassa on tällä hetkellä tärkeintä tukea talouden ja työllisyyden elpymistä lyhyellä aikavälillä, eikä kustannusten nousu muihin maihin nähden ole akuutti huoli." Tämä vastaa hallituksen linjaa: Jatketaan niin kuin ennenkin ja pumpataan velkarahalla palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia eli kustannustasoa ylös. Olisi luullut että edes Suomen Pankki ymmärtäisi makrotalouden peruslainalaisuuden: "Ihmisten kokonaisaktiivisuutta ei voi lisätä lisäämällä kaikkien tuloja. Aktiivisuutta voi rahalla suunnata, mutta ei lisätä".
Emme tiedä ymmärtääkö Suomen Pankki makrotalouden lainalaisuudet
Kun bruttokansantuote ja sen mukana tulot pienenevät niin jomman kumman on joustettava, palkkojen tai työpaikkojen määrän. Ja kun palkat eivät hievahda niin työttömyyden on lisäännyttävä. Tähän on olemassa ratkaisu. Otetaan bruttokansantuotteen alenemisen verran uutta velkaa joka vuosi ja pumpataan se yrityksiin. Silloin yritykset pärjäävät eikä tule työttöymyyttä eikä palkkojen tarvitse joustaa. Voi olla että Suomen Pankki ymmärtää tämän ja sen että Suomen toimimatonta talouspoliittista johtamista ei haluta muuttaa ja siksi halutaan paikata kehnon talouspoliittisen johdon virheitä velanotolla. Velanotolla voidaan siirtää järjestelmän korjaustarvetta tuonnemmaksi ja pidetään samalla kansa tyyytyväisenä.
Jos Suomen Pankki ymmärtää niin ei se ainakaan osaa makrotalouden laeista kertoa
Huolestuttavinta asiassa on se, että Suomen Pankki ei kerro miten asiat vaikuttavat toisiinsa eikä siksi synny laaja-alaista talouspolitiikan tekijöiden ymmärtämystä. Voi myös olla ettei Suomen Pankki ymmärrä sen paremmin kuin poliittinen johtommekaan (virkamiehistö saattaa hyvin ymmärtääkin, mutta virkamiehistö ei pääse kuuluville) . Tietotaidon vaje on silloin samaa luokkaa kuin ennen 90- luvun lamaa. Siinä sokea sokeaa talutti.
Kuvan lähde: wikimedia
Kommentit
Luovuutta Virkapäätöksellä
Aktiivisuutta ei voi myöskään lisätä hallinnollisilla päätöksillä. Itse asiassa kaikki hallinnolliset päätökset vähentävät aktiivisuutta, koska ne perustuvat kieltoihin ja rajoituksiin ja vieläpä rangaistuksen uhalla.
Poliitikot puhuvat luovuuden lisäämisestä siten, että annetaan elinkeinokeskusten kautta lisää rahaa luoville ihmisille. Mitä tästä seuraa: luovat ihmiset käyttävät tämän harvinaisen ja arvokkaan kykynsä siihen, miten saada enemmän rahaa elinkeinokeskuksesta. – Onhan se paljon helpompi tapa tulla toimeen kuin käyttää luovuuttaan markkinoilla ja ansaita elantonsa.
Päivän vitsi. Dagens vitsord:
Virkamies on palkkansa ansainnut.
Rahalla voi ohjata......
Suomen dilemma
Politiikkojen pyhä lehmä Suomessa on puhuminen työpaikkojen lisäämisestä, mutta teot puuttuvat. Eivät poliitikot viitsi edes selvityttää, mihin maamme pystyy ja mitä se haluaa. Sen selvittäminen jää puhtaasti muiden vastuulle, mutta niiltä ei kysytä mitään. Eräs selvittäjä voisi olla Suomen Akatemia, jossa on riittävää kansainvälistä osaamista sekä myös rahaa käytettävissään!
Pitäisi saada yliopistot ja niiden yrityselämää seuraavat asiantuntijat ottamaan selvää ihmisten tulevista tarpeista? Parhaiden yrittäjien osaamista tulee kartoittaa. Heidän kärkituotteidensa tai palveluidensa kysyntää lähivuosina pitää selvittää. Globaalit megatrendit tunnetaan, ja niihin pitää myös Suomessa osata satsata systemaattisesti ja poikkitieteellisesti. Joku oivalluskin syntyy parhaiten porukalla tai ykkösrivin osaajien aivoissa tai tiimeissä.
Ongelma on siis maailman trendien tuntemisen ohella omien vahvuuksien tunnistaminen ja riittävien selvitysten puuttuminen?. Ongelmana on kokonaiskäsityksen muodostaminen sekä vertailu muiden pohjoismaiden/Euroopan/Amerikan kilpailijoihin nähden.
Totean tässä keskusteluun sopivia esimerkkejä ja innovatiivisiä yrityksiä Suomesta esim. Aaltoyliopiston ja Suomen Akatemian kanssa selvityskumppaneiksi?
Digia Oyj, Caverion Oyj, Vaisala Oyj, Revenio Oyj, Qt Group Oyj, Siili Solutions Oyj, Remedy Oyj, Admicom Oyj, Kone Oyj ja Metso-Outotec Oyj, Valmet Oyj, Faron Pharmaceuticals Oyj
Tarvitaan ensin analyysejä nykyosaamisesta. Tarvitaan omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Ilman asiantuntevaa paneutumista Suomen nykyisiin osaamisalueisiin tai tämän hetken kärkihankkeiden tunnistamista ajelehdimme tiedonpuutteessa ilman kompassia ja tulevaisuuden näkymiä?
Lisää uusi kommentti