Rahalla voi ohjata ihmisten aktiivisuutta, mutta ei lisätä

Ihmisten aktiivisuutta ei voi lisätä korottamalla kaikkien palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Rahalla voidaan suunnata tuota aktiivisuutta: työttömyyteen, eläköitymiseen, opiskeluun, lasten hankkimiseen tai työntekoon. Rahan määrän lisääminen ei lisää ihmisten kokonaisaktiivisuutta. Jos kaikkien palkat ja eläkkeet ovat pienempiä niin kaikki ovat yhtä onnellisia kuin nyt ja heitä on helpompi ohjata pienemmällä rahalla.

Mitä sitten valtion velkarahan pumppaaminen talouteen aikaansaa? Jos velkarahaa pumpataan valtion toimesta talouteen, niin se johtaa lähinnä siihen, että palkat nousevat.  Järkevien yritysten investoinnit suuntautuvat silloin ulkomaille - sinne missä on tolkullisempaa talouspolitiikkaa.  Niin tapahtuu Suomessa - yritykset investoivat ulkomaille.

EU-komissio on havainnut Suomen talouspoliittiset johtamisongelmat ja EU talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta (Juha Vahe:n artikkeli kannattaa lukea).

Eräs ongelmiemme syy on palkkojen keskitetty suunnittelu

Eräs syy ongelmiimme löytyy talouspoliittisesta keskussuunnittelukoneistostamme. Lähes kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa on jossain määrin toimivat työmarkkinat.  Muissa maissa työn hinta määräytyy joustavammin, yritys- ja yksilö- kohtaisesti ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti sen sijaan että niitä suunniteltaisiin keskitetysti työmarkkinajärjestöjen yhteisessä suunnittelukoneistossa. Suomen pankki on huomannut keskussuunnittelukoneistomme hitauden ja kertoo Euro & Talous julkaisussaan että " Ennusteiden mukaan työn hinta laskee muissa maissa Suomeen verrattuna, kun tarkastellaan muutosta vuodesta 2019 vuoteen 2021."

Suomen Pankki tukee hallituksen politiikkaa

Edes Suomen Pankki ei kuitenkaan ole huolissaan Suomen suunnasta vaan pitää viimeisimmässä Euro&Talous julkaisuissa muita asioita tärkeämpinä: "Talouspolitiikassa on tällä hetkellä tärkeintä tukea talouden ja työllisyyden elpymistä lyhyellä aikavälillä, eikä kustannusten nousu muihin maihin nähden ole akuutti huoli." Tämä vastaa hallituksen linjaa: Jatketaan niin kuin ennenkin ja pumpataan velkarahalla palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia eli kustannustasoa ylös. Olisi luullut että edes Suomen Pankki ymmärtäisi makrotalouden peruslainalaisuuden: "Ihmisten kokonaisaktiivisuutta ei voi lisätä lisäämällä kaikkien tuloja. Aktiivisuutta voi rahalla suunnata, mutta ei lisätä". 

Emme tiedä ymmärtääkö Suomen Pankki makrotalouden lainalaisuudet

Kun bruttokansantuote ja sen mukana tulot pienenevät niin jomman kumman on joustettava, palkkojen tai työpaikkojen määrän. Ja kun palkat eivät hievahda niin työttömyyden on lisäännyttävä. Tähän on olemassa ratkaisu. Otetaan bruttokansantuotteen alenemisen verran uutta velkaa joka vuosi ja pumpataan se yrityksiin. Silloin yritykset pärjäävät eikä tule työttöymyyttä eikä palkkojen tarvitse joustaa. Voi olla että Suomen Pankki ymmärtää tämän ja sen että Suomen toimimatonta talouspoliittista johtamista ei haluta muuttaa ja siksi halutaan paikata kehnon talouspoliittisen johdon virheitä velanotolla. Velanotolla voidaan siirtää järjestelmän korjaustarvetta tuonnemmaksi ja pidetään samalla kansa tyyytyväisenä.

Jos Suomen Pankki ymmärtää niin ei se ainakaan osaa makrotalouden laeista kertoa

Huolestuttavinta asiassa on se, että Suomen Pankki ei kerro miten asiat vaikuttavat toisiinsa eikä siksi synny laaja-alaista talouspolitiikan tekijöiden ymmärtämystä.  Voi myös olla ettei Suomen Pankki ymmärrä sen paremmin kuin poliittinen johtommekaan (virkamiehistö saattaa hyvin ymmärtääkin, mutta virkamiehistö ei pääse kuuluville) . Tietotaidon vaje on silloin samaa luokkaa kuin ennen 90- luvun lamaa. Siinä sokea sokeaa talutti.

Kuvan lähde: wikimedia