Julkinen sektori kohtuullistaa yksilötason tehokkuuden

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muista maista. Yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset ovat suhteellisesti kolmanneksen pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mistä hyvinvointimme perustan rapautuminen aiheutuu? Monet asiat ovat meillä kunnossa: yrityksiä on helppo perustaa, raha on halpaa ja sitä saa kaikkiin järkeviltä tuntuviin hankkeisiin, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, paljon osaamista ja valtio panostaa tutkimuksen tukemiseen. Olemme eräs maailman kärkimaita yrityksille. Mutta jotain täytyy olla vialla.

Julkisen sektori kohtuullistaa liiallisen tehokkuuden

Yksi asia on meillä eri tavalla, yksilön motivaatio tuottavuuteen on meillä Euroopan alhaisinta tasoa. Tuottavuus vaatisi yksilötasolla kouluttautumista, työtä ja panostamista. Vastineeksi yrityksemme ovat valmiita maksamaan parempaa palkkaa. Tuottavuudestahan ne yritykset palkan maksavat. Ja niin pitääkin olla.

Mutta julkinen sektori kohtuullistaa rahallisen kannusteen. Julkisen sektorin tehtävä on supistaa yritysten tuottavuudesta maksamat kannusteet langettamalla tuottaville yksilöille ylimääräiset verosanktiot, veroprogression. Tuottavuuden sanktioimiselle on syyt, mutta kokonaistuottavuuden kannalta se on haitallista. Tuottavammille  kansalaisille langetettujen sanktioiden suuruus on varovaisestikin arvioiden kymmenen miljardin luokkaa - enemmän kuin julkinen sektori satsaa koulutukseen.

Verot toimivat ja kansalaiset välttävät työtä tai ainakin hyvin palkattuja tuottavia, raskaita ja vaativia tehtäviä. Meitä mainitaankin laiskoiksi, mutta vastineeksi me nautimme Euroopan toiseksi runsaimmasta vapaa-ajan määrästä. Laiskuudessa on hyväkin puolensa.

Liiasta tuottavuudesta maksetut sanktiot ovat meillä on maailman korkeinta luokkaa

Onko tilanteemme kovinkaan erilainen kuin muualla? Kyllä on. Rajaveroaste on korkealla muuallakin, erityisesti pohjoismaissa, mutta Suomi on aivan omaa luokkaansa. Pienipalkkaisetkin kansalaiset maksavat meillä tuottavuutensa kasvusta lisäveroa noin 54% kun seuraavaksi huonommassa maassa Ruotsissa tuottavuuden lisästä maksetaan vain 45% sanktio. Suomi rankaisee yksilöitä kohtuuttomasta tuottavuudesta huomattavasti ankarammin kuin muut. Liiallisesta yksilötason tuottavuudesta on tietenkin hyvä maksaa rangaistus, mutta tuottavuuteen tämä vaikuttaa negatiivisesti.

Muita tuottavuuteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä

Huolimatta siitä että valtiohallintoamme pidetään eräänä euroopan parahaista on meillä kuitenkin monia muitakin tuottavuutta estäviä tekijöitä kuin kannusteiden puuttuminen:

  • Poliitikkomme puhuvat kiinteistä hoitajamitoituksista vaikka tämän tyyppiset mitoitukset ainoastaan sementoivat huonon tuottavuuden. Pitäisi mielumminkin puhua hoitotyön laatuvaatimuksista ja niiden mittaamisesta. 
  • Koulutusaikamme ovat pitkiä ja koulutus pätevöittää liian kapeisiin ammattinimikkeisiin. Kapea-alaiset koulutukset heikentävät työelämän dynamiikkaa. 
  • Työehtosopimusjärjestelmämme tekee työmarkkinoista kankeita. Yksilöllisyyden huomioon ottaminen kärsii.
  • ....

 

Liitteet: 

 

Lisää tietoa:

Veronmaksajat / marginaaliveroprosentti

 

Kommentit

Comment: 

Nostat yhden asian yli muiden, kovan progressiivisen verotuksen.

On toinenkin asia joka on mielestäni yhtä suuri tehokkuuden este. Meillä on muista maista poikkeava tapa tehdä työehtosopimuksia. Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa. Suomen lisäksi ainoastaan muissa pohjoismaissa yli 50% työntekijöistä kuuluu työmarkkinajärjestöihin. Muualla toimitaan usein toisin kuin meillä:

  • työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen
  • työsopimuksen lisäksi on olemassa työehtoja koskeva lainsäädäntö, mutta ei yleissitovia työehtosopimuksia

Tämä johtaa käytännössä siihen, että työnantajat monilla matalapalkka-aloilla ilmoittavat millä hinnalla ne ovat valmiit palkkaamaan. Työnantaja ei saa työntekijöitä ellei palkka ole kilpailukykyinen ja jos maksaa kunnolla niin pääsee valitsemaan työntekijät. Myös työntekijät vaihtavat palkan perässä usein työpaikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinat toimivat ja matalapalkkaista työtä on tarjolla niille, jotka sitä haluavat tehdä. Parempipalkkaistakin työtä on tarjolla, mutta niihin tehtäviin on vaikea päästä. Koko talouden rampauttavia lakkoja on vähemmän. Työkiistat ovat pienempiä ja palkat ja työehdot määräytyvät työn kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Toimivat työmarkkinat ovat meille suomalaisille ymmärrettävästikin vieras ajatus. Kukaan ei ole tehnyt Suomessa töitä aikana jolloin meillä oli toimivat työmarkkinat. Pitäsi palata 40- luvulle ja aikaan ennen toista maailmansotaa ennen kuin päästään toimiviin työmarkkinoihin. Mutta olisiko  kuitenkaan ihan mahdotonta ajatella että Suomessa siirryttäisiin toimiviin työmarkkinoihin? 

Comment: 

Yksi tärkeä tehottumuuden tukipilari on unohtunut joukosta, hyvät herrat, yritystuet.

Julkinen sektori jakelee yritystukia eri laskelmien mukaan 4...6 Mrd€.  Nämä tuet on suunnattu yrityksille jotka eivät muuten oikein selviäisi, siis tehottomille. Ja rahat on otettu pois niiltä jotka ovat pystyneet tuottamaan rahanarvosta iloa ja lisäarvoa muille, siis tehokkailta.

Yritystuet toimivat kuten tehottomuudesta maksetut muutkin kannusteet. Ne kannustavat tehottomaan toimintaan sillä ne on määritelmänsä mukaisesti tehty tukemaan tehotonta toimintaa, joka ei muuten pärjää.

Tehottomuudella on siis kolme vahvaa tukipilaria:

  1. Valtion perimä progressiivinen verotus (tehottomuuteen kannustava vaikutus noin 10 Mrd€ / vuosi)
  2. Valtion yritystuet (tehottomuuteen kannstava vaikutus noin 5 Mrd€ / vuosi)
  3. Eduskunnan päätöksellä toimimattomiksi määritellyt työmarkkinat (työmarkkinalainsäädäntö), jonka tehottomuutta edistävää rahallista kannustetta ei voi suoraan laskea.

 

Comment: 

Lasket nuo kvantitatiiviset euromäärät tavalla joka on harhaanjohtava.

Otetaanpa esimerkki. Oletetaan että sinulla on kaksi lasta. Kumpikin saa viisi euroa viikkorahaa. Toinen lapsistasi on kiltti ja toinen tuhma. Otat tuhman lapsen viikkorahasta euron pois ja annat tuon euron kiltille. Kiltillä lapsella on nyt kuusi euroa ja tuhmalla neljä. Kannustevaikutus on kaksi euroa vaikka otitkin tuhmalta vain yhden euron pois.

Samalla tavalla tuo mainitsemasi 15 Mrd€, jolla valtio kannustaa, täytyy kertoa kahdella. Kannustevaikutus on kaksinkertainen, 30 Mrd€.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.