Lehdistönvapaus on maailmalla heikkenemässä

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. 

Yleistilanne on heikkenemässä niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessakin maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Pohjola erottuu sananvapauden kannalta parhaana alueena 18.4. julkaistussa Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) 2019 World Press Freedom -indeksissä. Länsi-Euroopassa tilanne on melko hyvä, Itä-Euroopassa pääosin ongelmallinen ja samaan kastiin on nyt ensi kertaa pudonnut myös Yhdysvallat. Venäjällä, Valko-Venäjällä, Turkissa ja Bulgariassa sananvapauden asema on huono. Maailman pahimmat alueet erottuvat kartasta mustana. Kuva: RSF

Suomen nousua selittää se, etteivät lehdistön- ja sananvapauteen vuosina 2016 ja 2017 liittyneet skandaalit ole toistuneet. Indeksin maakuvauksessa Suomea kuvataan ”Vapaan lehdistön maana”. Otsikko on lainaus Helsingin Sanomien kampanjasta, jolla presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin otettiin Suomessa vastaan toukokuussa 2018. Myös toimittaja Jessikka Aron vainoojien saamat ankarat tuomiot mainitaan kuvauksessa.

Venäjä putosi jälleen yhden sijan alaspäin, ja on nyt sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja. Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n puheenjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan ”uutena sensuurin välineenä voidaan mainita duuman hyväksymä laki, joka mahdollistaa nettiliikenteen siirtämisen pois ulkomaisilta palvelimilta”.

Uhka lisääntyy myös Euroopassa

Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla, kuten Euroopassa ja Balkanilla. Esimerkiksi Ranskassa (sija 32.) toimittajat joutuivat keltaliivien mielenosoitusten yhteydessä tekemään työtään henkivartijoiden suojeluksessa.

Monissa maissa journalisteja on pyritty hiljentämään myös oikeustoimilla. Ranskan ohella näin on tapahtunut Maltalla (sija 77.), Bulgariassa (sija 111.) ja Puolassa (sija 59.). Tällainen käytäntö on herättänyt huolta myös Suomessa, missä toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin ääriryhmään lukeutuvan valtuutetun kunnian loukkaamisesta. Tämä oikeustapaus ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa vuoden 2019 indeksiin.

Journalisteja ympäröi pelon ilmapiiri

Presidentti Trumpin vihamielisyys toimittajia kohtaan on pudottanut Yhdysvallat kolme sijaa alaspäin, sijalle 48, ja maa on pudonnut indeksissä ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmään. Toimittajiin kohdistuu nyt enemmän tappouhkauksia kuin koskaan. Kesäkuussa 2018 ampuja tappoi Capital Gazetten uutishuoneessa neljä työntekijää.

”Demokratia on vaarassa, jos poliittisten kiistojen myötä syntyy sisällissotaa muistuttava ilmapiiri, jonka syntipukeiksi nostetaan toimittajat”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire. “Pelon kierteen pysäyttäminen on ensisijainen tavoite kaikille niille hyvää tarkoittaville ihmisille, jotka eivät ole valmiita luopumaan historiallisen kehityksen myötä saavutetuista vapauksista.”