Virkamiehistön vaaliohjelma keventäisi hyvinvointiyhteiskuntaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virkamiehistöllä ei ole hallituskauden aikana selkeää oikeutta ottaa julkisesti omaa kantaa esimiestensä, poliitikkojen politiikkaan. Vaalien alla tilanne muuttuu. Virkamiehistö vapautuu edellisen hallituksen alaisuudesta ja voi ottaa vaaleihin saakka kantaa. Valtiovarainministeriö noudatti tälläkin kertaa tätä periaatetta ja julkaisi tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron  ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.

  • Hyvinvointiyhteiskunta on antanut lähes 4%/BKT liian suuret ilmaispalvelulupaukset kansalaisilleen (=kestävyysvaje)
  • Julkinen sektori on antanut muitakin takeita yrityksille, yksityisille ja euromaille. Vastuiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Virkamiehet haluavat julkiseen talouteen 2Mrd€ sopeutuksen muista kuin sosiaali ja terveydenhuollon menoista ja lisäksi sosiaali ja terveysmenoista on säästettä vielä 3Mrd€ lisää (= ns. sote säästöt). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työssä käyvillä on enemmän rahaa käytettävissään ja taas julkinen sektori pystyy tarjoamaan heikompia hyvinvointiyhteiskunnan tulonsiirtoja ja ilmaispalveluita.

Julkisen talouden puskureita ja kestävyyttä tulisi vahvistaa

Jos talouspolitiikan lähtökohdaksi otetaan julkisen talouden puskureiden ja kestävyyden vahvistaminen, tulisi julkisen talouden olla ylijäämäinen seuraavan hallituskauden aikana. Noin puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin toimin yhteensä 2 mrd. eurolla vuoteen 2023 mennessä. Julkista taloutta nopeasti vahvistavat toimet olisivat tärkeitä, jotta julkiseen talouteen ehdittäisiin kerätä puskureita seuraavan taantuman varalle. Lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti vuosittain julkisia menoja, joten ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee.

Jotta julkisen talouden kestävyys voidaan turvata myös pidemmällä aikavälillä, olisi välttämätöntä jatkaa rakenteellisten uudistusten toteuttamista. 2020-luvun loppuun mennessä tulisi tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin 5 mrd. eurolla. Tavoitteeseen voidaan päästä, jos varmistetaan, että maakunta- ja sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua tavoitellusti 3 mrd. eurolla ja päätetään toimista, joiden avulla työllisyysaste voi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Menopaineita tulisi hillitä ja verotukia tarkastella kriittisesti

Tulevalla vaalikaudella ilmenevien uusien menotarpeiden rahoitus tulisi kattaa menoja uudelleenkohdentamalla. Menoleikkaukset tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdentaa siten, että ne eivät heikentäisi talouskasvun edellytyksiä. Kun etsitään keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi, on verotusta mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta ei heikennettäisi talouskasvua ja työllisyyttä. Mahdollisia veronkiristyksiä harkittaessa tulisi ottaa huomioon kansainvälinen verokilpailu sekä verotuksen vaikutukset työnteon ja yritystoiminnan kannustavuuteen. Vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia. Kestävyysvajeen vuoksi verotusta ei tulisi nettomääräisesti keventää.

Työnteon kannustimissa ja työn tarjonnan ja kysynnän yhteensopivuudessa on parannettavaa

Työllisyyttä voidaan kohentaa uudistamalla sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelujärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta, joka vaikuttaa mm. työnteon kannustimiin. Tämä ja kaikki muut työllisyyttä tukevat toimet tulisi tehdä julkisen talouden kannalta kestävällä tavalla. Lisäksi tulisi tarkastella, miten työvoimapolitiikan nykyiset resurssit voitaisiin kohdistaa entistä vaikuttavammin.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työuran aikana tulisi edistää ja asuntomarkkinoiden toimivuutta parantaa. Lisäksi vain perusasteen koulutuksen varassa olevien määrää tulisi vähentää. Ikääntyneiden työllisyyttä olisi mahdollista edelleen nostaa tukemalla työelämässä pysymistä ja rajoittamalla varhaisen työelämästä poistumisen reittejä.

Suotuisat puitteet investoinneille ja osaamiselle edistävät tuottavuuskehitystä

Tuottavuuskehitystä voidaan ensisijaisesti edistää huolehtimalla siitä, että Suomi on houkutteleva investointiympäristö. Kansainvälisesti toimivien yritysten laajempi toiminta Suomessa voisi myös edistää tiedon ja parhaiden käytäntöjen leviämistä Suomeen. Yritysten välisestä terveestä kilpailusta huolehtiminen on tärkeää, jotta uudet yritykset pääsevät markkinoille ja tuottamattomat joutuvat poistumaan sieltä. Lisäksi kaupunkimaisen ympäristön kasvun esteitä tulisi purkaa, sillä tiiviissä kaupungissa eri alojen osaamisen törmääminen luo uusia kasvun lähteitä.

Verorakennetta tulisi muuttaa paremmin kasvua tukevaan suuntaan

Verorakennetta voitaisiin muuttaa paremmin talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan suuntaan siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Kulutusverojen painotuksen kasvattaminen voidaan tehdä esimerkiksi korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja. Työn verotuksessa kireän marginaaliverotuksen lieventäminen kannustaisi osaamisen hankkimiseen ja purkaisi kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Myös yritysverotuksen kansainvälisestä kilpailukyvystä on huolehdittava ja veropohja turvattava. Lisäksi osinkoverotusta olisi uudistettava siihen liittyvien ongelmien korjaamiseksi.

Julkista hallintoa tulisi kehittää kokonaisuutena

Valtionhallinnon, tulevien maakuntien ja kuntien välisen uudistuvan työnjaon ja yhteistyön tehokas toimeenpano olisi varmistettava: päällekkäistä hallintoa ei saisi synnyttää. Valtioneuvoston kykyä toimia yhtenäisenä kokonaisuutena tulisi samalla vahvistaa. Hallituskauden alussa tarvitaan hallituksen ja ministeriöiden yhteinen tulkinta hallitusohjelmasta sekä selvät ratkaisut vastuista, resursoinnista ja toimintatavoista. Vain ministeriöiden yhteisellä ohjauksella ja osaamisen ja resurssien kohdentamisella voidaan ratkaista vaikeita poikkihallinnollisia ongelmia ja toteuttaa laaja-alaisia uudistushankkeita.

Luottamuksen vahvistamisen tulee olla hallinnon kehittämisen keskeinen tavoite. Luottamus syntyy eettisesti kestävästä toiminnasta, avoimuudesta ja kaikkien toimijoiden osallisuudesta. Julkisen hallinnon avoimuutta ja tiedon ymmärrettävyyttä on parannettava, jotta luottamusta voitaisiin vahvistaa.

Digitalisaatiota ja uuden teknologian hyödyntämistä on edistettävä määrätietoisesti, jotta koko julkisen hallinnon toimintaa ja palveluja voidaan uudistaa. Viranomaisten tulee tarjota kansalaisille ja yrityksille saavutettavia ja laadukkaita digitaalisia palveluja ensisijaisena asiointivaihtoehtona. Tiedon nykyistä sujuvampaa vaihtoa eri toimijoiden sekä tietovarantojen ja rekisterien välillä on tuettava lainsäädännöllä ja laadukkaalla tiedolla. 

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuksen jatkuvuus tulisi varmistaa

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano ja jatkuvuus tulisi varmistaa seuraavalla hallituskaudella, jotta vastuu ikärakenteen heikentymisen aiheuttamista palvelujen kysynnän ja kustannusten kasvusta saadaan siirrettyä kuntia vahvemmille järjestäjille. Tämä on edellytys kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiselle. Mallista riippumatta uudistuksen tulisi sisältää rahoituskehys, joka hillitsee kustannusten kasvua 3 mrd. eurolla.

Väestön nopea ikääntyminen ja muuttoliike näkyvät kuntien eriytymiskehityksenä, minkä johdosta kuntien tulevaisuuden näkymistä tulisi tehdä kokonaisvaltainen tilannekuva-arvio. Sen pohjalta olisi johdonmukaista tehdä yli hallituskausien ulottuvat ja parlamentaariseen valmisteluun perustuvat politiikkavalinnat. Tilannekuvan puitteissa selvitettäisiin tarpeet kehittää kuntarakenteita, kuntien rahoitusta sekä mahdollisuudet kuntien tehtävien eriyttämiseen.

Euroalueen jäsenmailla tulisi olla vastuu oman talouspolitiikkansa seurauksista

Suomen tavoitteena Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisessä tulisi olla rahaliitto, joka on vakaa sekä taloudellisesti että poliittisesti. EU:n talouspolitiikan koordinaatiolla on tärkeä rooli, mutta sen tulee kunnioittaa kansallista talouspoliittista itsemääräämisoikeutta ja demokraattisia vastuusuhteita. EMU:n rakenteita tulisi kehittää siten, että yhden jäsenvaltion talouspoliittiset virheet eivät kaadu muiden maiden kannettavaksi.

Erilaisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin riskeihin ja uhkiin tulisi varautua entistä paremmin

Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti tulevien sukupolvien hyvinvointia. Suomen on oltava eturintamassa vaatimassa kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi kustannustehokkuus tulisi nostaa kansallisen ilmastopolitiikan keskeiseksi periaatteeksi, jotta taloudellisia resursseja riittäisi myös muuhun käyttöön.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen sekä valtiontakaukset ja -takuut ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Jatkuessaan kehitys on riski, kun seuraava taantuma koittaa. Kotitalouksien liiallista velkaantumista tulisi tarvittaessa voida rajoittaa tehokkaasti. Kasvaneet valtiontakaus- ja takuuvastuut puolestaan edellyttäisivät niiden riskienhallinnan kehittämistä.

Suomella ei ole kaikilta osin riittävää kansallista toimintakykyä, jolla voidaan varmistaa yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen jatkuvuus myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityisesti elintärkeiden rahoitusmarkkinapalveluiden jatkuvuus tulisi turvata kansallisesti.

 

Lisää tietoa:

Virkamiespuheenvuoro: Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta
Virkamiespuheenvuoron julkistustilaisuuden esitysmateriaalit

 

Kommentit

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Virkamiehet ovat sitä mieltä että "Hyvinvointiyhteiskunta on antanut lähes 4%/BKT liian suuret ilmaispalvelulupaukset kansalaisilleen". Mutta mitä tekevät poliitikot? Ovat juuri paraikaa lupaamassa kiireellä lisää hoitajia vanhustenhuoltoon.

Vanhustenhuolto pitää hoitaa kunnolla, mutta kiinteät hoitajamitoitukset ovat väärä tapa. Sen sijaan pitäsi:

  • Sanktioida kuntien valvonta niin että jos kuntien järjestämissä palveluissa on puuttteita niin kunnat menettävät valtionosuuksia.  Kuntien tulisi paremmin valvoa että palvelut ovat kunnossa.
  • Palvelutuotantoa voidaan jossain määrin automatisoida. Ei aina tarvita auttavia käsiä ja ihmisiä. Tekniikka tulee avuksi jos sille annetaan mahdollisuus. Kiinteä hoitajamitoitus estää kehitystä kun sidotaan kädet käyttämään aina palvelevia ihmisiä.
  • Ja lisäksi on vanustenhuoltoyksiköitä joissa on terveitä vanhuksia jotka tarvitsevat vähemmän hoitoa ja taas toisaata myös huonossa kunnossa olevien vanhusten yksiköitä, joissa tarvitaan enemmän hoitajia. Kiinteä hoitajamitoitus kahlitsisi toiminnan järkeistämisä hoitotarpeen mukaiseksi.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.