Hilpeää historian havinaa edellisestä taantumasta

Jatkan vielä jo vuosia toistuvasti käsittelleestäni teemasta eli pörssien, uutisten ja ennusteiden suhteesta. Kävin teemaa läpi Piksussa ensimmäisen kerran jo joulukuussa 2012 – hyvin samankaltaisessa talous- ja markkinatilanteessa. Koska harva lukijoista juttua muistanee tai on sen edes nähnyt, suvaittakoon kerrata historiassa loputtomiin toistuvaa totuutta: ennusteet ovat aina jäljessä, pörssi ei.

https://www.piksu.net/artikkeli/ennusteet-ovat-aina-j%C3%A4ljess%C3%A4-p...

Toisin kuin erinäisistä pörssikommenteista saa käsityksen, meillä ei todellakaan ole takana ruusuinen kymmenen vuoden nousukausi enempää reaalitaloudessa kuin pörsseissä. Vuonna 2011 osakkeet rysähtivät rajusti eurokriisin tulehtuessa urakalla, ja seurauksena rajusta markkinaliikkeestä oli taantuma. Sitä kestikin Euroopassa läpi vuoden 2012. Kommentaattorien täytyy olla huomattavan nuoria, jos he eivät tätä muista kurssikäyriä ja tilastoja tutkimattakin – ei siitä ole kuin puoli vuosikymmentä. Euroalueen kasvukäyrä sukelsi miinuksen puolelle kunnolla.

https://tradingeconomics.com/euro-area/gdp-growth-annual

Tilanne oli hyvin samankaltainen reaalitalouden osalta kuin nyt, joskin tuolloin synkkyyttä oli kestänyt jo hyvän aikaa, nythän se on vasta äsken vallannut mielialat, ennusteet ja analyysit. Tässä suhteessa olemme varhaisemmassa vaiheessa sykliä kuin talvella 2012.

Ilmapiiri ja ennusteet olivat tuolloin hyvin synkkiä yleensä ottaen, tosin kuten jutussa totean Nordea arvioi suhdanteen pohjan olevan takana. Siinä se osui oikeaan (kerrankin, jos pieni irvailu sallitaan). Mutta esimerkiksi Suomen Pankin ennuste oli edelleen hyvin pessimistinen.

Todellisuudessa olimme jo reaalitaloudessa uudessa noususuhdanteessa, joskin varsin tuoreessa. Useimmat analyysitahot eivät sitä nähneet tai uskoneet. Pörssit olivat kuitenkin rallatelleet kovan pudotuksen jälkeen ylöspäin jo hyvä aikaa. Helsingin isojen yhtiöiden OMX25 oli tehnyt ensimmäisen rysäyksen jälkeen yhden keskipitkän trendin ylös ja toisen alas osapuilleen edellisille pohjille, mutta sen jälkeen lähtenyt kapuamaan tarmokkaasti ylös.

https://www.tradingview.com/symbols/OMXHEX-OMXH25/

Joulukuussa eli laittaessani jutun ulos indeksi oli noussut pohjastaan jo puoli vuotta hyvällä sykkeellä. Lukema oli tuolloin noin 2200 pistettä, kun pohjat merkattiin alle 1800 pisteessä. Nousua oli jo reilusti päälle 20 prosenttia. Nousumarkkina kestikin sitten kevääseen 2015, jolloin Yhdysvalloissa yhtiöt vajosivat tulostaantumaan. Se heijastui tavan mukaan kaikkialle. Pörssit vajosivat laskumarkkinaan (joka oli siis toinen sitten finanssikriisin, ja tämä kolmas.)

Pitkä trendi oli pääpiirteissään sama kaikissa indekseissä 2011 - 2012, joskin esimerkiksi Yhdysvalloissa pörssien pudotus oli ajallisesti lyhyempi. Yhdysvallathan ei taantumaan ajautunutkaan. Mutta vaikkapa eurooppalaisten suuryhtiöiden indeksi Eurostoxx kulki aika tarkkaan OMX:n tahdissa pohjienkin osalta.

Tunnelmat ja ennusteet olivat siis muutamat poikkeukset poislukien ankeat. Ja rankka paikka eurokriisi olikin. Ei tässä kohtaa ole mitään sen vertaista näkyvissä, ellei Yhdyvaltojen ja Kiinan kauppasota lähde täysin lapasesta.

Muistan nuo ajat itse oikein hyvin, sillä Suomessa ne olivat erityisen synkät. Meillä taantuma kestikin kauemmin kuin muualla. Kehnon talouskasvun piristäminen olikin keskeinen teema, jolla nyt väistyvä Juha Sipilä hinasi keskustan vaalivoittoon ja itsensä pääministeriksi.

Mutta pörssit olivat siis marssineet koillista kohti jo puoli vuotta Suomessakin jouluna 2012 koleille ennusteille kintaalla viitaten. Ja kuten tuolloinkin totesin, sijoittajalle onkin vain haittaa ennusteiden kuuntelusta – minulla oli asiasta jo tuolloin pitkä kokemus. Tämä pätee yhtä lailla uutisiin ja tilastoihin, paitsi jos tilastoja osaa tulkita historiallisesti. Tarkoitan, että nousut ja laskut kestävät aikansa niin reaalitaloudessa kuin markkinoilla.

Pääpiirteissään olemme jokseenkin samassa tilanteessa. Euroalueen talouskasvu on hiipunut alaspäin jo koko viime vuoden, aivan kuten pörssit. Tunnelmat ja ennusteet ovat kuitenkin hapantuneet vasta muutaman kuukauden aikana, kun pörssit ovat laskumarkkinalle ominaiseen tapaan kiskaisseet kunnon pudotuksen vasta viime kuukausina aika tarkkaan jo vuosi sitten povaamassani aikataulussa.

Ja aivan kuten edellisissäkin laskusuhdanteissa, pörssit pohjaavat tälläkin kertaa paljon ennen kuin vielä hetki sitten euforian vallassa olleet valtavirran analyytikot ja ennusteet siitä näkevät merkkiäkään. Ja taas kerran jälkeenpäin ihmetellään, että tosiaan, pörssien pohjat olivat silloin tuossa, keskellä paniikkitunnelmia. 

Aivan kuten talvella 2016. Ei siitä ole kuin kolme vuotta. Ei tuolloinkaan kuin ehkä tuhannesosa arvioista puhunut osakkeiden alennusmyynnistä. Kaikki oli yhtä kriisiä ja apeutta. Riskit olivat tiemmä hyvin korkealla.

Ja taas kerran erinäiset tahot unohtavat jälkikäteen mitään laskusuhdannetta ja paniikkia olleenkaan. Toistakymmentä vuotta ruusuista nousumarkkinaa, kyllä kelpaa, mutta kai tämä riemu joskus loppuu?

Palaan tähänkin tekstiin taas jonkun vuoden päästä, jos henki pihisee, tosin omalla sivustollani.

Kommentit

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Olet todennäköisesti väärässä seuraavassa lauseessa: "Kävin teemaa läpi Piksussa ensimmäisen kerran jo joulukuussa 2012 hyvin samankaltaisessa talous- ja markkinatilanteessa."

Emme ole samankaltaisessa talous- ja markkinatilanteessa. Rahanpainamisen tuottaman varallisuus-efektin suurimmat vaikutukset olivat vielä edessäpäin 2012. Yhdysvalloissa elettiin lyhyen velkasyklin puoliväliä eikä loppua, kuten nyt. Korot olivat matalammat ja rahanpainaminen jatkui vielä useamman vuoden. Vuoteen 2012 verrattuna siellä FEDin taseeseen siirtyvien varallisuuserien kuukausittainen erotus on 90 miljardia dollaria. se ei voi olla näkymättä päinvastaisena varallisuus-efektinä. Parempi analogia Yhdysvalloissa on vuodet 1937-1938. Tähän johtopäätökseen on tullut mm. Ray Dalio. Näiden vuosien jälkeen talouskasvuun päästiin kiinni lähinnä toisen maailmansodan ansiosta. En halua kolmatta enkä usko siihen, mutta talousvaikeuksia ei voida tässäkään maassa välttää, vaikka siellä on parempi tilanne kuin kotimantereellamme.

Jos mennään Eurooppaan niin tuleva 2015 alkanut rahanpainaminen lähinnä inflatoi varallisuusarvoja ja suurin osa sen hyödystä meni muualle kuin reaalitalouteen. Toisin sanoen, EKP on käyttänyt kaikki mahdolliset keinonsa talouskasvun lisäämiseen ja nämäkin keinot lähinnä epäonnistuivat (olettaen, että siihen pyrittiin) eikä mitään keinoja ole jäljellä tulevaa taantumaa varten.  Olemme toisin sanoen kusessa Euroopassa. Mistä se talouskasvu oikein tulee, jonka avulla tulokset nousevat? Tuottavuus varmasti kehittyy, mutta kehittyykö se tarpeeksi, kun uusiin investointeihin ei ole varaa ottaa lainaa tai sitä ei ole saatavilla?

 

PS: Olen mielelläni väärässä

 

Comment: 

samaa mieltä. Kun katsotaan eri mantereita (P-Amerikka, Eurooppa, Kehittyvät ja Afrikka), niin Euroopan näkyvät ovat kaikista heikoimmat. Meidän ongelmamme ovat niin väestörakenteellisia, poliittisia kuin kulttuurisia. Eurooppa koostuu monesta eri pienestä maasta, joiden asenne talouteen ja työhön on täysin erilainen. Ei ole mitenkään mahdollista, että pitkällä aikavälillä niin Saksan kuin Italian talouspolitiikka voisi mennä samassa tahdissa. Jenkeissä elämänasenne on enimmäkseen "I live to work" kun monessa Euroopan maassa se on "I work to live". Kummassakaan ei sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta se kuvastaa hyvin sen miksi näen Jenkkien talouden voittokulun jatkuvan. Eurooppaan en erityisemmin itse sijoittaisi.

Kun sijoitat osakkeeseen, sijoitat viime kädessä yrityksen kulttuuriin. Joillakin se on erinomainen ja toimiva. Suurimmalla osalla se on rikki. Maailmassa ei ole montaa maata, johon itse viitsisin sijoittaa. Nämä maat ovat järjestyksessä Yhdysvallat, Ruotsi, UK ja Sveitsi. Tämä pitkälti sen takia, koska näissä maissa on positiivinen asenne niin taloutta, työtä kuin omistamista kohtaan. Ei varmaankaan myös tarvitse myös ihmetellä, miksi nämä maat ovat maailman vauraimpia. Esim. Suomen ongelma on negatiivinen asenne omistamista kohtaan. Tämän takia en ole niin kiinnostunut sijoittamaan Suomeen.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Kieltämättä maailman parhaat kapitalistit löytyvät mainitsemistasi maista. Lisäisin niihin vielä Singaporen ja Kiinan. Jälkimmäinen tosin on virallisesti kommunistinen, joten sitä on vaikeaa mieltää kapitalistiseksi valtioksi. 

Comment: 

Singapore ja Kiina ovat tosin jääneet osakepoiminnan osalta minulta syrjään, koska kaikkien välittäjien kautta niiden osakkeita ei voi ostaa, tosin isoimpia saa New Yorkin pörssistä. Kiinassa on tosiaan vielä se ongelma, että poliittiset riskit ovat aika kovat, kuten aina totalitaristisessa valtiossa.

Comment: 

Tunnen aika lailla tätä talouskonservatiivien kritiikkiä, jonka kohteena ovat keskuspankit. Tämä ei ole muuttunut mihinkään vuosikymmenien aikana. En vain usko tähän koska käytäntö ja kokemus eivät sitä tue. Samaa laulua olen kuullut niin kauan kuin olen taloutta seurannut, ja kirjoista kauemminkin. Ja aina vain sieltä on kammettu ylös.

Daliota en tarkemmin tunne, mutta mm. sinänsä hyvä treidauskirjailija Victor Sperandeo jauhoi samaa jo 70-luvulla, kuten yleensä talouskonservatiivit. Tällainen makropessimismi on osoittautunut aina yhtä katteettomaksi kuin yletön optimismi näinä nousuhdanteiden euforiakausina.

Tuottavuus kasvaa kyllä, ei se pelkästä velasta ole kiinni. Näin on käynyt aina ennenkin ja käy jatkossakin.

Keskuspankit ovat hommassaan mielestäni paljon parempia kuin maineensa. 2008 talouskonservatiivit olivat varmoja, että keskuspankit tuhoavat talouden elvytyspaketeillaan, mutta kohtalaisen hyvin on sieltä asti pärjätty. Noista Fedin taseista luin noina muutamana vuonna kyllästymiseen asti analyyseja. Pieleen menivät sijoittajan kannalta. Olin sitä mieltä silloin ja olen yhä. 

Rahapolitiikka ei yleensäkään ole kokemukseni mukaan kuin yksi joskin oleellinen tekijä sykleissä. Edellinen tulostaantuma ei ollut mitenkään kiinni rahapolitiikasta. Se tuli kuten yleensä syklit tulevat, ja meni aikanaan noin vuoden päästä.

Kokemukseni mukaan sijoittajan on parempi luottaa pitkän aikavälin optimismiin kuin mennä pöydän alle piiloon teoriapohjalta. Optimismia täytyy vain säännöstellä sykleittäin.

Tässä asiassa Warren Buffetia kannattaa kuunnella aivan erityisesti. Kuten hän sanoo, kaikesta on selvitty ennenkin, ja hänellä tuota kokemusta ja meriittiä riittää koko lailla enemmän kuin kenelläkään tällä alalla.

Comment: 

Kurkkasin mielenkiinnosta tuoreita uutisia tästä Daliosta. Tuossa on aika tuore sellainen. Hän tosiaan painottaa riskejä, kuten olen tehnyt itse jo koko vuoden sitä ennen, mutta sillä erolla, että Dalion mukaan:

Dalio did not call for a sharp downturn or the start of a bear market.

Ja tämän hän siis toteaa marraskuun lopussa, kun itse totesin markkinakatsauksessa, että kp-trendi on todennäköisesti juuri tulossa alas, jo ajat sitten ennustamani markkinanapaniikki ottaa vauhtia. Vipurahaston hoitaja?

https://www.cnbc.com/2018/11/15/hedge-fund-king-ray-dalio-says-the-world...

Ei nyt ihan guru minun silmääni, olkoon miljardeja taskussa. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Dalion suurimpana meriittinä taitaa olla se, että hänen vipurahastonsa on maailman suurin ja hän on itse luonut sen lähes tyhjästä. Hän myös ennusti finanssikriisin ja teki sillä rahaa. Mitä taloustilanteen ymmärtämiseen tulee niin todennäköisyys, että olet oikeassa on Daliota pienempi. Euroalueen BKT on vieläkin pienempi kuin vuonna 2008 ja pienempi kuin vuoden 2014 lopussa ennen kuin rahanpainaminen todella alkoi vuoden 2015 alussa. Talouskasvu on ollut heikkoa rahanpainamiseen verrattuna.. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että se kasvaisi lähivuosina ilman "painokonetta".  Tekninen analyysisi toimii paremmin, mutta sekään ei toimi niin hyvin kuin mainostat. Tulevaisuus näyttäköön kuka on oikeassa.  

Comment: 

Kaikki kunnia Daliolle, mutta jos olen jotain oppinut näissä hommissa niin luottamaan itseeni enkä toisiin, olkoot meriitit mitä tahansa. Itse en sinänsä ole edes rahan perässä koskaan juossutkaan, olen painottanut ihan muita asioita. Raha alkoi merkata näin vanhemmiten sijoittajana - eläkkeen saadakseni.

Minullakin oli muuten ensimmäiset isot sijoitukset finanssikriisin alla kontrarahastossa, ei tosin kaikki, mutta kuitenkin odottelin laskusuhdannetta. Otin rahat vain liian aikaisin pois, kokemuksen puutetta tuolloin.

Euroalueen kasvu saattaa olla heikkoa jatkossakin, mutta pörsseissä tulee silti pohja syklin kääntyessä. Tehköön sen painokone tai muu.

Ja osakepoimijan kannalta yleisten kasvulukujen murehtiminen on turhaa. Hyvät yhtiöt pärjäävät kehnommissakin oloissa. Indeksisijoittamista en harrastakaan, koska silloin joutuu omistamaan myös huonoja ja ylihintaisia yhtiöitä. Mutta kaikkien kurssit kyllä liikkuvat yleensä samaan aikaan, joten markkinoiden analyysissa on mieltä.

Tulevaisuus näyttää. Olen aika luottavainen omien menetelmieni suhteen.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Allekirjoitan edelliset kommentit, mutta jos ennustaa pörssi-indeksien pidemmän aikavälin liikettä (useampien vuosien) myyden omaa palveluaan niin taloustilanne vaikuttaa. Suoriin osakesijoituksiin sillä ei ole juuri merkitystä. 

Comment: 

Annan ehkä vähän väärän kuvan jos vaikuttaa, että ennustelen kurssien liikettä sinänsä tiettyyn tasoon tms. Indeksit ovat minulle markkina-analyysin keskeinen työkalu eivät sinänsä sijoituskohde.

Palveluni idea ei ole julistaa suurta nousua sinänsä, vaan osakepoiminnan osalta sitä, että hyvät (osinko)yhtiöt ovat markkinoiden pohjassa alihintaisia, ja jo osinkotuoton kannalta ostokelpoisia, kulkivat kurssit jatkossa miten tahansa. Sijoittajana painotan liki sataprosenttisesti salkun osinkokehitystä, kuten kursseillani olleet hyvin tietävät, en koskaan varallisuusarvoja. Niitä ylikorostetaan kaikkiaan. Se tulee näkymään myös palvelussani. 

Euroalueeseen ei sinänsä ota kummempaa kantaa erikseen, osakepoimijanakin katselen monia markkinoita. Omilla suosituslistoillani ja salkussani on valtaosin ruotsalaisia ja amerikkalaisia yhtiöitä. Kotimaastakin hyviä yhtiöitä löytyy. Vaikka Sammon kohdalla on mielestäni vain hyvä, jos se pysyy jatkossakin alihintaisena, koska se edistää korkoa korolle -tekijää merkittävästi. Osakekurssin kehitys on sen suhteen toissijainen ja pitkässä juoksussa negatiivinenkin asia. Mukavampi ostaa osakkeita halvalla kuin kalliilla.

Comment: 

Ja se oleellinen asia unohtui sanoa, että varallisuusarvoissa eli pörssikursseisa onkin se puoli, että kun ne sukeltavat tarpeeksi niin kyllä ne taas käyvän hintaisia ovat, olipa keskuspankkipolitiikka sitä tai tätä. Ja sitä kohtihan tässä hyvää kyytiä on menty. Ja kun ne kurssit ovat tarpeeksi sukeltaneet, niin ne kääntyvät ylös. Ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin en kauas siitä taitteesta erehdy. 

Comment: 

Tartun vielä talouskonservatiivien hellimään ajatukseen, että keskuspankkien löysä raha ei ole saanut aikaan muuta kuin finanssikuplan. Tätä tuo jatkuvasti esiin Suomessa mm. Taloussanomien Jan Hurri, talouskonservatiivi par excellence. Hän on kyllä pätevä toimittaja kuten Jukkakin sanoi, mutta toisaalta hänen talousideologiansa sävyttää reippaasti jokaista makrotalousjuttua. Ja tämän koulukunnan mukaanhna meillä on oikeastaan aina omaisuuskupla johtuen keskuspankkien törsäämisestä, joka ei kanavoidu reaalitalouiteen vaan vain markkinoille.

Katsotaanpa nyt jotain simppeleitä tilastoja.

USA BKT:

https://tradingeconomics.com/united-states/gdp

USA Investoinnit:

https://fred.stlouisfed.org/series/GPDI

USA palkkakertymä:

https://fred.stlouisfed.org/series/A4102C1Q027SBEA

SP500 yhtiöiden liikevaihto

http://www.multpl.com/s-p-500-sales/table/by-year

Jälkimmäinen tietysti kertoo, ettei vauhti ole hirmuista ollut, kun kymmenen vuoden aikana liikevaihdot ovat kasvaneet n 40 prosenttia finanssikriisin pohjasta. Mutta ei se vauhti kummempaa ollut sitä ennenkään. Teknokuplna huipulta 2008 kriisiin asti liikevaihdot kehittyivät hiukan hitaamminkin.

Joten ei se raha vain spekulaatioon ole mennyt.

Osakkeet ovat toki olleet reippaasti hinnoiteltuja viime kuukausiin asti etenkin USA:ssa, mutta siitähän emme eri mieltä olekaan. Sitä olen itsekin päinvastoin vatkuttanut, että hype on kova.

Mutta nythän tilanne on jo aika lailla korjautunut, eikä laskumarkkina ole vielä TA:ni mukaan ohi. Joten jos vaikka SP500 tulee alas vielä kymmenkunta prosenttia kuten on mahdollista, olisi se pisteluvussa 2200 enää noin 40 prosenttia korkeammalla kuin 2007. 

Hinta per liikevaihto olisi edelleen aika korkea tuollaisella pudotuksella, mutta voihan indeksi tulla alas enemmänkin.

http://www.multpl.com/s-p-500-price-to-sales

Jos reippaampi laskumarkkina toteutuu, huipulta alas tullaan 35-40 prosenttia. Sen jälkeen tuokin mittari näyttää jo hyvin normaalilta. Finanssikriisin lukemat olivat poikkeuksia joka tasolla, tuollaisia alle yhden P/S-lukuja emme näe ilman uutta pankkikriisiä.

Kuplaa on ollut, mutta ne puhkeavat, ja hinnoittelun korjauduttua on uuden nousun aika.

Ja Jukalle vielä, että juu, ruotsalaiset osakkeet ovat jo alennusmynnissä, ainakin parhaat. 

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Rahanpainaminen ei ole itsessään paha asia. Finanssikriisistä tuskin oltaisiin selvitty ilman sitä. Painettu raha on mennyt lähinnä varallisuusarvojen kohoamiseen Euroopassa reaalitalouden sijaan. Täällä ollaan ylläpidetty konkurssikypsiä pankkeja pitämällä eikä niitä ole yhdistetty elinkelpoisiin pankkeihin niiden osakkeenomistajien kustannuksella, kuten olisi pitänyt. Tämä on luonut pankkien taseissa oleviin valtion velkakirjoihin kuplan. Osakkeissa ei ole kuplaa ollutkaan, mutta en usko Euroopassa pörssien olevan korkeammalla vuonna 2025 kuin mitä ne olivat edellisissä huippulukemissa mikäli EKP ei aloita uudelleen rahanpainamista. Yhdysvalloissa tilanne on toinen. Siellä raha on verrannut paremmin reaalitalouteen jo pelkästään sen takia, että markkinatalous toimii siellä Eurooppaa paljon paremmin. Lisäksi siellä elinkelvottomia pankkeja ei juurikaan ole, joten siellä pystytään investoimaan paremmin. Ei Yhdysvalloissakaan ole osakekuplaa. Siellä osakkeet ovat yliarvostettuja ja pidemmän ajan (ainakin seuraavan viiden vuoden) tuloskasvu tulee olemaan heikkoa näkemykseni mukaan.

Comment: 

 Täällä ollaan ylläpidetty konkurssikypsiä pankkeja pitämällä eikä niitä ole yhdistetty elinkelpoisiin pankkeihin niiden osakkeenomistajien kustannuksella, kuten olisi pitänyt. ---

Aivan samaa mieltä, USA:ssa toimittiin ihan eri tavalla ja se näkyy.

Tuloskasvua en ennustele, saatat olla oikeassa tai sitten ei. Sijoittajan nyt on vain elettävä kulloisissakin oloissa, ja jokaisena aikana löytyy kyllä hyviä sijoituskohteita, kunhan ei maksa niistä liikaa. Jos uskoo heikkoon kasvuun on osakepoiminta erityisen tärkeää.

 

Comment: 

Hei, Ihan hyvä pointti Heikki, että laatuyhtiöille yleinen BKT kehitys jne ei ole niin merkittävää, kuin puhtaalle indeksin kehitykselle.
Olisiko tämä ehkä se sinun ja Tommi Taavilan/Dalion isoin sävyero painotuksissa, jotka painottavat enemmän kansantalouden kokonaisuutta?

Nyt kun uskon ymmärtäväni, että tekninen analyysisi pystyy todennäköisesti ajoittamaan paremmin nimenomaan laatuyhtiöihin sijoittamista, niin olisi mukava näin indeksisijoittajana saada listaa mielestäsi oikeista pitkän aikavälin laatuyhtiöistä / kohdennetuista ETF:stä, jotka keskittyvät mielestäsi oikeisiin asioihin ja joita voisi hieman itsekin enemmän penkoa. 

Kiitos artikkelista! 

Ps. Kun sivustosi aukeaa, niin itsekin toivoisin kirjoitustyyliisi hieman vähemmän oman erinomaisuuden esille tuomista. Tosin tässä nykykontekstissa ymmärrän sen paremmin.

Comment: 

Kiitos, kaima, varmaan ero johtuu osaltaan siitä. Olen tässä suhteessa Buffetin linjalla, että sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota osakevalintaan ja hinnoitteluun, ei murehtia makrotaloutta.

Sivustolle tulee paljon yritysanalyyseja hyvistä yhtiöistä, heti kättelyssä teen muutaman listan

1. Varmoista yhtiöistä

2. Hyvistä syklisistä suhdannetaitteeseen

3. Kasvuyhtiöistä

Ja siis joista on omaa kokemusta. Lisäksi tarkoitus on perata joka viikko yksi yhtiö, ETF tai muu sijoituskohde. Ja olen sijoittajana erittäin turvallisuushakuinen, joten sitä ei tarvitse murehtia.

Pahoittelen juttujeni viimeaikaista sävyä, lupaan sen siistiytyvän Markkinahaukassa. Olen tosiaan ollut markkinointimoodissa, ja se on minulle vähän epämieluisa alue jossa kömmähtelen. Toisaalta otan turhan herkästi lämpöä asiattomista kommenteista, sekin vaikuttaa. Jokaisella meistä on heikkoutemme.

Joten kiitos asiallisesta palautteesta, pyrin noudattamaan neuvoasi.

Comment: 

Tämä nyt tuskin ketään sinänsä kiinnostaa, mutta olen tosiaan tekemässä suurinta elämänmuutostani vuosikymmeniin ryhtymällä yrittäjäksi ei ihan helpossa raossa, joten ylikierroksilla käyminen lienee luonnollista kenelle tahansa vastaavassa tilanteessa, semmingin kun minulla temperamenttia on kohtalaisesti. Yritän tasaantua nyt kun asiat vaikuttavat menevän toivomaani suuntaan. 

Comment: 

Mahtaako kukaan enää tätä ketjua vilkaista, mutta kurkkasin Dalion Bridewater Association - sijoitusyhtiön sijoituksia, ja yllättävän paljon ne koostuivat minulle varsin tutuista ETF:istä, vedänhän rahastosijoittamisen kurssejakin, vaikka rahastot eivät leipälajini olekaan. Eipähän noin isoja pääomia ole ihan helppo eestaa kaupitellakaan, joten aika passiiviseksi sijoiitustyyli varmaa tulee isoissa salkuissa kun yksittäinen ETF on kymmeniäkin prosentteja koko pääomasta.

Joka tapauksessa aion Markkinahaukassa ottaa esiin myös ETF:iä vaikken niitä itse isommin harrasta kuin markkinoilla, joita on muuten vaikea ostaa. Dalion suosikkirahastot tunnen hyvin ja olen niitä omistanutkin, ja ajankohta ostolle alkaa siis olla kohta hyvä.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.