Käänteet ovat vaikeasti ennustettavissa, etenkin etukäteen

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Jälkikäteen tosin jokaisen käänteen syy ja ajoitus on päivänselvää… Tällaista elämä sijoitusmaailmassa on!

Käänteet ovat erittäin hankalasti tunnistettavissa etukäteen. Joskus paha yliarvostus ei yksinään riitä siihen, joskus ongelmat ovat useimmilta piilossa, useimmiten käänteen syy on selkeästi esillä mutta sijoittajat eivät tulkitse sitä ongelmaksi.  Käänne ei tapahdu ennen kuin riittävän moni haluaa käänteen tapahtuvan.

Esimerkki hankalasta tilanteesta Shillerin PE:lla mitattuna on IT-kuplan tunnistaminen. Amerikassa S&P500 indeksin Shiller PE oli historian kolmanneksi alhaisemmalla tasolla vuonna 1982 tasolla 6,6 ja siitä se nousi peräti 44,2 tasolle vuonna 2000. Noin vuonna 1995 Shillerin PE ylitti kaikki aikaisemmat huiput 1929 lukuun ottamatta. Tuo taso ylittyi noin 1998.

Jos olisi myynyt osakkeet arvostustasoihin viitaten vaikkapa vuosina 1995-1998 olisi huikeita tuottoja jäänyt saamatta. Esimerkiksi Nokian kurssi enemmän kuin 50-kertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2000. Hyvin moni, tai itse asiassa useimmat muut yhtiöt nousivat reippaasti IT sektorin vanavedessä tuolloin.

Vuoden 2007 finanssikupla oli myös vaikeasti tunnistettavissa. Silloin Shillerin PE oli toki korkea, mutta vuodet 1997-2000 vaikuttivat siihen edelleen. Tavallisilla trailing ja forward PE-luvuilla mitattuna kurssit olivat vain hiukan yliarvostettuja. Moni toki tiesi USA:ssa olevien kiinteistöjen arvojen ampuneen reippaasti yli. Kukaan ei silti voinut aavistaa kuinka pahaa jälkeä tämä loppujen lopuksi aiheutti maailmanlaajuisesti. Jotenkin tuntuu myös jälkikäteen hankalalta yhdistää Floridan tai Nevadan kiinteistöjen hinnat vaikkapa saksalaisten pankkien läheltä piti konkurssitilanteisiin. Olisiko pitänyt ymmärtää globaali vaikutus etukäteen?

Käytännössä rahoitusalalla oli etukäteen jonkun verran tietoa mahdollisista ongelmista, koska näitä surullisenkuuluisia Subprime ja Alt-A lainoja oli paketoitu hyvien lainojen sekaan. Vähän kuin että dieseliä sekoitettaisiin bensaan, mutta vain sen verran, ettei heti synny ongelmia… Joka tapauksessa koko rahoitusala yllätettiin housut kintuissa silläkin kertaa.

Vuonna 2015 olisi ollut parikin hyvää tilaisuutta myydä osakkeitaan. Silloin ensinnäkin poksahti Kiinan osakekupla ja paikallinen indeksi romahti yli 40%. Toiseksi FED ilmoitti sinä vuonna, ettei omaa tasetta tuosta enää paisutettaisi. Olisi luullut, että nämä kaksi asiaa olisivat riittäneet globaaliin epävarmuuteen, ja tämän lisäksi Brexit ja Trumpin valinta vuonna 2016, mutta mikään näistä ei vain johtanut matalasuhdanteeseen. Päinvastoin, näinä aikoina esimerkiksi meidän oma BKT alkoi elpymään vahvasti…

Eivät maailman huolet ihan meiltä ohi menneetkään, OMXH indeksi laski 2015-2016 noin 20% enimmillään, ei sitä ihan romahdukseksi voinut kuvailla näin jälkikäteen. Ennemmin kyse oli hengähdystauosta. USA:ssa sen sijaan laskua ei ollut havaittavissa, FAANG yhtiöt pitivät siitä huolen.

Entä armon vuosi 2018? Syitä mahdolliseen romahdukseen olisi monta. Keskuspankkien tukitoimet ovat loppuneet tai loppumassa. FED:in tase supistuu tällä hetkellä, eli FED myy joukkovelkakirjojaan markkinoille (tappiolla todennäköisesti). USA:n pitkät ja lyhyet korot ovat nousseet selvästi. Euroopassa ei niinkään.

Osakkeiden arvostustasot ovat haastavat. Suomessa yleisindeksi näyttää lokakuun korjausliikkeestä huolimatta kohtuullisen hyvältä, liikutaan edelleen kesän 2017 tasoilla. USA:ssa Shillerin PE on vuoden 1929 tasolla, paljonkin johtuen FAANG yhtiöiden arvostuskertoimien takia. Euroopan indekseissä ei ole juurikaan suuria IT yhtiöitä, sen takia Euroopan arvostuskertoimet ovat maltillisemmalla tasolla. Italian velat ovat holtittomalla tasolla, ehkä tuo on hyvä kandidaatti seuraavan laskun syypääksi?

Alan huippututkijat eivät ole löytäneet romahdusta luotettavasti ennustettavaa salaista kaavaa. Hyviä teorioita on toki löytynyt, kuten käänteinen korkokäyrä, tai luottamusindeksien kääntyminen alas, mutta mikään ei ole toiminut joka kerta ja siten, että romahduksen kohtuullisen tarkkaa ajankohtaa olisi ennustettu. Tästäkin kuulin Sijoittaja 2018 messuilla mielenkiintoisen esityksen.

Koska tulevat romahdukset ja isot käänteet ovat vaikeasti havaittavissa, etsii hyvin moni sijoittaja mahdollisia merkkejä käänteestä. Tutkimalla osavuosiraportteja näitä ei välttämättä löydä. Pörssi enteilee pahat ajat yleensä 6-12kk etukäteen, jolloin pörssiyhtiöiden tulokset jatkavat kasvuaan pörssilaskusta huolimatta. Tuo on hyvinkin luonnollista, ota esimerkkinä vaikkapa Wärtsilä, jonka laitetoimitusten toimitusajat luetaan vuosissa. Tekemistä siis riittää ja tulosta syntyy vaikkei uusia tilauksia tulisikaan.

Lasku vahvistuu, kun tarpeeksi moni sijoittaja luopuu osakkeistaan. Eräs merkittävä alkutriggeri on raskaasti vivutettujen salkkujen pakkomyynnit tai riskien alentamiset. Seuraavaksi varainhoitajat alkavat suojaamaan salkkujaan, joko oma-aloitteisesti tai asiakkaiden vaatimuksesta. Koska alalla vallitsee jonkinlainen laumakäyttäytyminen voi yksittäisen salkunhoitajan vastakkainen näkemys johtaa liialliseen riskinottoon, vaikka hän olisikin oikeassa. Ottaessaan väärän näkemyksen varainhoitaja voi aiheuttaa joko hallinnoitavien varjojen rajun laskun tai johtaa jopa potkuihin.

Seuraavan laskun aikana, sitten kun sen aika on, tulee eräs uusi haaste kuvioon, joka tulee vahvistamaan laskut ennestään. Puhun indeksirahastoista. Nimittäin tänä päivänä markkinoille virtaa enemmän varoja passiivisiin rahastoihin kuin aktiivisesti hoidettuihin. Indeksi ei ota alla oleviin kohteisiin minkäänlaista näkemystä, joten uusi sijoitus indeksirahastoon aiheuttaa ostopainetta alla oleviin kohteisiin indeksin jakauman mukaisesti. Vastaavasti lunastukset aiheuttavat myyntejä. Alla olevien kohteiden ominaispiiretillä ei ole tähän mitään vaikutusta, kun indeksi myy, kaikkia myydään yhtä aikaa.

Siltä osin kun indeksirahastot oikeasti omistavat alla olevat kohteet ja indeksisijoittajat vetäytyvät sankoin joukoin, syntyy todennäköisesti sellaista myyntipainetta tiettyihin kohteisiin joiden ei muuten pitäisi laskea. Tämä toimii melkein kuin ulkomaalaiset sijoittajat Suomen kaltaisilla pienillä markkinoilla. Piensijoittajat ihmettelevät kun laatua myydään halvalla.

Näin myynnit jatkuvat suurin piiretein kaikilta osin, kunnes tarpeeksi moni siirtyy taas ostolaidalle. Tyypilliseen laskuun kuuluu isoja korjausliikkeitä ylöspäin myös, ja sijoittajan on vaikeata tietää mikä näistä on se, joka tulee kestämään. Yleensä laskut kestävät 1,5-3 vuotta, joten kärsivällisyyttäkin vaaditaan. Lokakuun kaltainen pikaromahdus ei isossa kuvassa ole mitään, emmekä tiedä johtaako tämä mihinkään tätä kirjoittaessa.

Jokainen lasku käyttäytyy eri tavalla ja on vaikeata etukäteen tietää mikä loppujen lopuksi tulee olemaan suhdanteen lopun alku. Vahvoja kandidaatteja löytyy aina. Tämän takia sijoittajan on aina hyvä pitää jonkinlaista sotakassaa, jos ja kun ostettavaa alkaa löytymään. Laskuja ei myöskään kannata pelästyä, ne kuuluvat olennaisena osana markkinoiden ominaisuuksiin. Ennustaminen on vaikeata, etenkin tulevaisuuden ennustaminen…

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana www.holmstromgroup.com ja lokakuun lasku ei aiheuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä omassa salkunhoidossani.

Kommentit

Comment: 

"Eivät maailman huolet ihan meiltä ohi menneetkään, OMXH indeksi laski 2015-2016 noin 20% enimmillään, ei sitä ihan romahdukseksi voinut kuvailla näin jälkikäteen. Ennemmin kyse oli hengähdystauosta. USA:ssa sen sijaan laskua ei ollut havaittavissa, FAANG yhtiöt pitivät siitä huolen."

Osakkeilla spekulointi ei ole helppo laji, enkä sitä suoranaisesti kenellekään suosittele, jos salkussa vain on hyviä vakaita yhtiöitä. Ei markkinoiden käänteiden näkeminen ennalta silti ihan mahdotonta ole, ja sitä koetan todistaa markkina-analyyseillani, vaikken sitä helpoksi tai virheettömäksi tietysti väitä. 

Tuosta 2015 alkaneesta laskumarkkinasta olen kuitenkin kohtalaisen paljon eri mieltä sikäli, että kyllä se vähän joka paikassa näkyi. Jenkki-indekseissä pudotus oli kyllä pienehkö SP500:n ja Dow Jonesin kohdalla, mutta Russell 3000 tuli alas ihan reippaasti. Ja vaikka OMX ei tullut alas kuin sen 20 % niin kyllä silloin tunnelmat paniikissa olivat, etenkin kun pudotus oli joissakin pörsseissä paljon kovempi. Ja kyllä meilläkin mm monet sykliset tulivat alas tosi reippaasti. Esim Kone kävi alle 30 euron oltuaan edellisenä keväänä parhaimmillaan n 45 euroa. Se on 30% niiaus, vaikka yhtiöllä ei huolta ollut.

Parhaiten tunnelmia talvella kuvaa mielestäni tämä paljon huomiota kerännyt jättipankin analyysi juuri rompun pohjassa:

https://www.theguardian.com/business/2016/jan/12/sell-everything-ahead-o...

Pidin ehdotusta tuolloin järjettömänä ja olin itse sitä mieltä, että pohjat ovat lähellä ja paniikki aiheetonta. Mutta kyllä tunnelmat silloin olivat kuin kunnon pörssiromahduksessa, vaikka se tuppaa aina suhdanteen huipulla unohtumaan.

Heikki 

 

 

Comment: 

Nuo vuodet 2006 - 2007 ovat mielenkiintoisimpia kun tosiaan se "iso rysähdys" alkoi sitten 2007 globaalisti kestäen ne pari vuotta 2009 pohjilleen.

Kun katsot yleisesti kiinteistömarkkinaa kuvaavaa Case-Shiller indeksiä, niin näet miten se teki kaksoishuipun juuri tuolloin ja nopeasti sitten laski aina vuoteen 2012 asti. Ts kiinteistöt & asunnot (/-lainat) olivat tuolloin aivan kriisin ytimessä.

Meillä on hyvin tarkkaa vertailudataa kerätty Tallinnan kotimarkkinoista, josta voi tiivistettynä todeta, että kaupunki seurasi hyvin juuri globaalia kiinteistöindeksiä tuolloinkin v2007 - 2009. Sen kaikkein tarkin indikaattori oli nähtävästi kauppojen lukumäärät: ne 3/2007 rikkoivat ennätyksen buumin huipulla (n 1400 kauppaa/kk) kun taas laman pohjassa 1/2009 kauppoja oli vain murto-osa (> 300 kpl/kk). Mm m2-hinnat laskivat vasta viiveellä & hitaammin.

Siksi asuntokauppojen määriä kannattaa katsoa tarkasti vilkkaimmissa pääkaupungeissa, jos epäilee isomman pommin olevan taas edessä.

Tässä on vielä aika hyvä kuva yhdestä artikkelista, jonka kirjoitin aiheeesta omaan blogiimme viime keväänä Tallinnan markkinatilanteista:

Minulla on yhteistyötä yhden paikallisen datavisualistin kanssa & me rakennamme yhdessä uutta "jäävuoret" -mallia infografiikan muotoon juuri nyt käyttäen lähes reaaliaikaista asuntojen myyjien markkinadataa hyväksi. Sen idea on avata helposti yhdellä silmäyksellä tilannekuvaa uusien & vanhojen kotien kilpailusta toisiaan vastaan paikallisesti juuri näinä aikoina.

Voin laittaa tännekin lisätietoa tästä jos pääsemme sopimukseen ja koko tarina julkaistaan Viron paikallismediassa.

-Jouni

File attachments: 
Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Kiitos Jouni hyvästä pointista! Katsoin tuota käyrää ja tosiaan asuntomarkkinat seuraa melko tarkasti osakemarkkinoita tuolla tavalla katsottuna. Ongelma tuossa on vain ennustettavuus, eli olisiko käännettä pystynyt ennustamaan tuon muuttajan mukaan. Ehkä kauppamäärien deltan seuraaminen olisi antanut vihjeen tulevasta käänteestä, eli myyntien kasvunopeutta seuraamalla? En tiedä kuinka luetettava sellainen olisi kun minulla ei ole dataa.

Heikki! Itse olin kyllä 2015 hiukan sitä mieltä että nyt nousu loppuu monestakin syystä, silti näin ei mennyt. En tosin muista itse että olisi ollut erityinen paniikki tai maailmanlopuntunnelmaa silloin, jostain syystä tuo tilanne meni ohi muuten vain. Oli vain sellainen mutu-tuntuma silloin. En itse asiassa myynyt osakkeitani edes. Ehkä eräs syy siihen liittyy korkomarkkinoihin josta sai edelleen tuottoja tuolloin korkojen laskiessa (paitsi alkuvuonna 2015). Useimmat sijoittajat käyttävät kuitenkin jonkin sortin korko-osakeallokaatiota. Sen sijaan muistan, että 2011 vuoden ongelmat olivat enemmän pelkoa lietsovia. Silloin ongelmat taisivat liittyä Kreikkaan, mutta silloinkin sanoin että Kreikka ei ole ongelma, se on vain silmälumetta. Silloin OMXH tuli tosi reppaasti alas.

Comment: 

Juu, Svenne, kyllä 2011 oli pahempi, mutta kyllä 2016 talvellakin aika paniikinmakua oli, ainakin kun luki talouslehtiä, etenkin öljyn hinnan romahdus ja Kiina olivat isolla tapetilla. Ei sitä ns normaalielämässä toki samalla tavalla huomannut kuin mm 2011 velkakriisiä.

En myynyt osakkeitani itsekään, enkä sitä yleensäkään kauheasti harrasta, sitä en tarkoita, mutta laskumarkkina se silti oli.

Comment: 

Se kriisitunnelma liittyi nimenomaan öljyn hinnan romahdukseen - jonka pohjat muuten tuolloin aika hyvin tulkitsin teknisin perustein, vaikka sillekin silloin vitsailtiin. Olen näissä analyyseissa osunut siten aika usein pitkien trendien osalta.

Mutta teoria meni niin, että öljyntuottajat sekä vetävät rahansa osakkeista (arabit etupäässä) aiheuttaen syvän pörssiromahduksen, ja toisaalta amerikkalaiset liuskeöljyn tuottajat tekevät konkursseja liukuhihnalta ja ajavat sikäläiset pankit kriisiin ja samassa koko talouden. Asiasta väännettiin kiivaasti Piksussakin. Olin sitä mieltä että pelot ovat yliammuttuja, vaikka pankeille luottotappioitakin kertyi, ja olin kyllä oikeassa kehottaessani laittamaan jäitä hattuun - aivan kuten olen nyt kehottanut varomaan hypeä, jonka jo tuolloin sanoin olevan taas edessä muutaman vuoden päästä.

Mutta tämä oli paniikin peruskuvio, ja se oli markkinoilla 2016 keskitalvella hetken aikaa kova. Niinkuin se aina markkinoiden sukeltaessa on.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.