Kulta on yliarvostettu sijoituskohde

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Maailma on täynnä sijoittajia, jotka pitävät kultaa jumalaisen varmana omistuskohteena. Yhden sanonnan mukaan käteinen on kuningas, mutta kulta ikuista. Sinänsä hauska lohkaisu viittaa Warren Buffettin tunnettuun sijoitusstrategiaan, jossa yritysten vahvat kassavirrat takaavat sijoitusten tuoton. Buffet tunnettaan myös kriittisestä asenteestaan kultaa kohtaan, mikä on sijoittajapiireissä poikkeuksellista.

Kullan nimiin vannovat sijoittajat ovat tavallisesti samoja, jotka pitävät paperirahaa pirun keksintönä, koska se inflatoituu keskuspankkien lapioidessa seteleitä ja digirahaa maailmaan. Saman logiikan mukaan kullan hinta porskuttaa alati koilliseen kiihtyvällä tempolla.

Kulta ei kuitenkaan ole sen kummempi hyödyke kuin mikään muukaan. Harvinaisena alkuaineena sen tarjonta on toki rajallinen huolimatta kaivosteollisuuden kehityksestä, mutta hinnoittelu perustuu yhtä lailla tarjonnan ja kysynnän lakeihin siinä kuin muiden raaka-aineiden ja minkä tahansa tuotteen. Kullalla on käyttöarvonsa niin teollisuuden kuin korujen raaka-aineena, mutta harvinaisuus ja hyvät käyttöominaisuudet noissa tehtävissä eivät sinänsä merkitse, että sillä olisi rajoittamaton ja markkinasentimenttejä kaihtava kysyntä.

Jo Adam Smith analysoi 1700-luvulla pääteoksessaan Kansakuntien varallisuudesta kullan ja arvometallien yleensä hintojen heiluneen mielivaltaisesti aikojen saatossa. Hopea on tänään huomattavasti halvempaa kuin kulta, mutta aina ei näin ole ollut. Arvostukset ovat heitelleet kaikkien muotien tapaan.

Smith ei nähnyt kullan hillittömälle arvostukselle muuta pohjaa kuin mielikuvien vallan. Hän arvosteli aikalaistensa kullanhimoa, joka tuolloin kohdistui paljolti mertentakaisiin kultavarantoihin, tai kuvitelmiin sellaisista. Smith korosti, että hyvinvointi syntyy hyödykkeiden ja palvelujen tehokkaasta tuotannosta. Aineelliset tarpeemme ja nautintomme ovat asuntoja, vaatteita, ruokaa, erilaisia mukavuuksia. Arvometallien merkitys hyvinvoinnille on marginaalinen.

Korut ovat kauniita ja tuovat kantajalleen sosiaalista statusta, mutta ne eivät täytä mahaa tai lämmitä asuntoa. Buffetin kritiikki nojaa samoihin perusteisiin. Kulta ei tuota mitään, se vain on. Kultaan sijoittaminen pohjaa spekulaatioon: odotukseen siitä, että joku maksaa hyödykkeestä tulevaisuudessa enemmän kuin tänään. Jos fetisistinen arvostuksemme sitä kohtaan loppuu, kullan hinta voi romahtaa miten alas tahansa.

Tämä on käynyt yllättävänkin selväksi parin viime vuoden aikana. Kullan hinta kiskaisi huippuunsa jo 2011, kun siitä maksettiin lähes kaksi tuhatta dollaria unssilta. Tuolloin kultaintoilijat vaahtosivat, kuinka keskuspankkien inflatoiva rahapolitiikka ajaa kullan hinnan nopeasti moninkertaiseksi. Turvaa varallisuutesi, osta kultaa.

Kuinka kävi? Rahaelvytys jatkuu edelleen, nyt EKP:n toimesta, mutta kullan hinta on romahtanut tuhannen dollarin nurkille. Kullan hinnoittelussa käytetty dollari ei ole romahtanut. Spekulaattorit ovat ottaneet iloisesti nokkaansa. Kulta on ikuista, mutta niin ovat markkinoiden ailahtelutkin.

Toki minäkin pitäisin pitkiä aikoja omaisuutta mieluummin kultana kuin käteisenä, koska todennäköisesti kulta pitää ostovoimansa paremmin. Se on kieltämättä historiallinen fakta. Mutta kuka hullu käteistä hautookaan pitkiä aikoja? Käteisen pitääkin menettää ostovoimaansa kasvavassa taloudessa – mutta niin pitää kullankin, kuten kaikkien hyödykkeiden. Se kuuluu talouskasvun luonteeseen: hyödykkeiden suhteelliset hinnat laskevat tuottavuuden kasvaessa. Tämän ymmärtäminen on sijoittamisen kulmakiviä.

Toki kullan hintakin taas noussee pitkällä aikavälillä, mutta väite kullan turvallisuudesta sijoituskohteena on paljastunut kuplaksi muutamassa vuodessa. Vähänkään pidemmällä aikavälillä on riskialtista ja typerääkin sijoittaa muuhun kuin tuottavaan toimintaan. Se on Buffetin näkemys, jonka perustan valaisi jo Smith. Osakkeissa – kuten velkakirjoissa ja asunnoissakin - on riskinsä, mutta laaja hajautus hyvää kassavirtaa tahkoaviin yrityksiin on varmasti pitkällä aikavälillä tuottoisampi ja turvallisempi sijoitus kuin pankkiholveissa lojuva kasa kihlasormuksia, vaikka niiden kimallukseen ei aika purekaan.

Hyvää pääsiäistä joka tapauksessa kaikille! Mämmiin sijoittava ainakin tietää tarkkaan, mitä rahojensa vastikkeeksi saa.

 

Kommentit

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Ohessa on USA:n Federal Reserve (FRED) kerämää kullan hinnan kehityskulkua viimeisien vuosien ajalta.

Kullan kulutus elektroniikan liittimiin on tänä aikana pysynyt tietääkseni aika lailla vakiona. Myöskään tuotannossa ei ole tapahtunut järisyttäviä muutoksia. Suurin hinnanvaihteluihin vaikuttanut tekijä on tosiaankin mielikuvat.

Käyrästä voisi päätellä että kullan hinta voi aivan hyvin muutmassa vuodessa puolittua jos kiinnostus lopahtaa.

Eräs mielikuviin vaikuttanut tekijä on ollut se, että kultaa on voinut ostaa ETF rahastojen kuten GLD kautta. Tämä on aiheuttanut ryntäystä sijoittajien parissa. Tuo hype taitaa olla nyt hiipumassa. Uutuuden hohde on hävinnyt. Enää ei ole suomenkaan televisiossa mainoksia "Jos se on kultaa niin me maksamme siitä".  Taitaa olla kullan kimallus himmenemässä.

Kullan hohde himmenee kun ihmisiä alkaa kiinnostaa oikeat asiat: lähimmäisten hyvivointi, tuotanto, asiakkaiden kokema mielihyvä,........ ja muut jollain tavoin ihmiseen liittyvät asiat.

 

Comment: 

Kiitos kommenteista ja grafiikasta.

Teollinen käyttö antaa hinnoittelulle toki jonkun varman pohjan, tosin teollisuudessakin varmasti haetaan jatkuvasti ratkaisuja, joilla kovin kalliit raaka-aineet voidaan korvata. Jos hinta nousee ylettömyyksiin, motiivi korvaamiseen kasvaa samassa mitassa.

Heikki

Comment: 

Kyllä yllättävän monet pitävät kultaa sijoituskohteena, kuvaamistani syistä (epäluottamuksesta valuuttoihin, politiikkaan etc). Logiikka kulkee pääpiirteissään niin, että maailma menee päin helvettiä erilaisten instituutioiden toimien vuoksi väistämättä, joten ainoa varma turva on kulta.

Kun lukee talouslehtiä ja varsinkin jos osallistuu keskustelupalstoille, niin siellä näihin kullan nimiin vannoviin törmää jatkuvalla syötöllä. Odottelisinkin, että joku heistä kommentoi tätä juttua.

Heikki

Comment: 

Tuo yleinen usko kullan ja hopean toimivuuteen, jos yhteiskunta sortuu, ei pidä täysin paikkansa ja vaatisi tarkennusta.

Kullasta ei ollut toisen maailmansodan aikana hyötyä juutalaisille. Eikä ollut kullasta liioin hyötyä Stalinin Neuvostoliiton gulakeille ja muille epäluotettaviaksi koetuille ihmisille. Itse asiassa päinvastoin. Niitä vainottiin eniten joilla jotain oli. Tuon omaisuuden takia heidät ryöstettiin ja leimattiin epäluotettaviksi niin että heidät voitiin ottaa kuulusteluihin ja takavarikoida heidän omaisuutensa.

Kulta toimi 30 luvun pulavuosien amerikassa ja euroopassa sen sijaan hyvin. Ja se on toiminut aina silloin, kun yhteiskunnassa toteutuu yksilön ja omaisuuden koskemattomuuden kunnioitus. Jos usko yksilön tärkeyteen sortuu, niin sortuu myös kulta. 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Comment: 

Kulta ei ole mielestäni varsinaisesti mikään sijoituskohde koska sillä ei ole tuottoa: Kultaharkko kassaholvissa ei tuota mitään kassavirtaa. Samaa voi toki sanoa myös valuutoista.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.