Käyttäjän tommisundqvist blogi

Käyttäjän tommisundqvist kuva

Kulunut vuosi 2009 ja näkymät vuodelle 2010

Kulunut vuosi 2009 ja näkymät vuodelle 2010

 

Suurin asia mitä talouden saralta tullaan muistamaan uuden vuosituhannen ensimmäisestä vuosikymmenestä on varmasti finanssikriisi. Vuodesta 2009 ja 2010 muistetaan taantuman jälkeisen kehityksen silmiinpistävänä piirteenä ja uutena megatrendinä siirtyminen Yhdysvaltojen ja Euroopan valtakaudesta Aasian merkityksen lisääntymiseen maailmantaloudessa. Dollarin painoarvon vähenemistä voidaan pitää selvänä merkkinä alkaneesta kehityksestä, joka tulee jatkumaan varmasti tulevina vuosikymmeninä.

 

2009. Merkittävimmät markkinaindeksit.

 

Vuoden 2009 talouskasvua on vetänyt Aasian talousmahdit Kiina ja Intia; Yhdysvallat ja Eurooppa ovat seuranneet perässä. Vuoden 2009 ja 2010 todennäköisesti jatkuva elpyminen taantumasta hyödyttää erityisesti vientivetoisia pieniä kehittyviä maita. Myös Aasian sisäisen kaupankäynnin vilkastuminen tukee Aasian selvästi vientivetoisia maita -esimerkiksi Koreaa, Thaimaata ja Taiwania.

Euroopassa Espanja on kärsimässä heikosta taloudestaan ja korkeasta työttömyydestä. Toinen Euroopan ongelma-alue on tällä hetkellä Kreikka, jonka velka suhteessa BKT:n on jo hälyttävällä tasolla ja monet luottoluokittajat ovat jo tarkistaneet Kreikan luokitusta alaspäin.

Kiinalle on tärkeää viennin hyvä kehitys, mutta kestävän ja pitkän talouskasvun kannalta yksityisen kulutuksen ja ostovoiman kasvattaminen on entistä tärkeämpää. Toinen Aasian suurvalloista, Intia, on kärsinyt globaalista taantumasta vähemmän kuin Kiina johtuen pääosin pienemmästä viennin merkityksestä taloudessaan. Intiassa huomio kiinnittyy heti vuoden 2010 alusta todennäköiseen ohjauskoron nostoon inflaationäkymien johdosta. Intiassa inflaatio on huidellut yli 10 prosentissa lähiaikoina, kun vertailun vuoksi Kiinassa inflaatio on ollut aavistuksen negatiivinen euroalueen tavoin.

Venäjä on hyvin raaka-aineriippuvainen maa, joten on selvää että se on kärsinyt raaka-aineiden -erityisesti energian- hinnan heilunnasta viime vuosien aikana erityisen paljon.

 

Energian hinta 2007-2009.

 

Raaka-aineindeksi vuonna 2009.

 

Venäjän talouden kehityksen kannalta merkittävä asia on ollut myös inflaatio, joka on ollut taloutta vaivaavana riesana. Kun muut maat alkavat miettimään jo laajalla rintamalla rahapolitiikan kiristämistä ja korkojen nostoja, Venäjällä jatketaan todennäköisesti koronlaskujen tiellä vielä vuoden 2010 puolella.

Venäjällä osakkeiden hinnat ovat kuitenkin erittäin houkuttelevalla tasolla, joten potentiaalisia sijoituskohteita osakemarkkinoilta löytyy pienellä poiminnalla useita.

Itä-Euroopassa taloustilanne on hyvin haasteellinen vuonna 2010. Löysä lainananto oli yksi merkittävä syy huteraan talouteen, joka natisi liitoksissaan heti taantuman alkaessa. Muun Euroopan talouden elpyminen avittaa myös Itä-Eurooppaa, jonka talous ja vienti on hyvin riippuvaista Länsi-Euroopan kysynnästä. Elpyminen Itä-Euroopassa jää kuitenkin hyvin todennäköisesti maltillisemmaksi kuin muilla kehittyvillä markkinoilla. Itäisessä Euroopassa ovat yhtiöiden arvostustasot alhaalla, mutta vuoden 2010 aikana talouskehitys voi olla Itä-Euroopan sisällä eri valtioiden kohdalla vielä hyvinkin eriytynyttä, joten pelkän halvan hinnan perässä ei kannata juosta.

Itä-Euroopassa vuoden 2010 hyvin kehittyä talouksia on mitä todennäköisimmin Puola. Puolassa talouskasvu ei ole missään vaiheessa taittunut negatiiviseksi, tosin riskinä on korkeahko työttömyys ja sen mukanaan tuoma yksityisen kulutuksen heikkous. Viennin elpyminen kuitenkin nostattaa siitä eniten hyötyviä yrityksiä osakemarkkinoilla ja kannattavia sijoituksia Puolan osakemarkkinoilta löytyy pääosin vientiorientoituneista yrityksistä.

Turkki on todennäköisesti  hieman islamiin suuntautuneesta ja epävakaisesta poliittisesta tilanteesta huolimatta vuoden 2010 positiivinen performoija, kun sen taloudesta saadaan todennäköisesti positiivisia merkkejä ja talous kääntyy kasvuun 2010 vuoden alussa. Suuntautuminen islamiin aiheuttaa lähinnä sen, että suunnitelmat ja pyrkimykset EU:n liittymisestä saattavat hetkeksi jäädä, ja huomio onkin Turkissa kiinnittynyt jo yhteistyön tiivistämiseen islamilaisten maiden; esimerkiksi Iranin kanssa.

Latinalaisessa Amerikassa vienti on merkittävässä roolissa, joten viennin virkoaminen nostattaa alueen talouksia selvästi. Yhdysvaltain kohentunut talouden tila on heijastunut Latinalaiseen Amerikkaan, ja alueen suurimman talouden Brasilian elpyminen on saanut vauhtia myös Kiinan kaupan palautumisesta lähelle taantumaa edeltäneitä tasoja.Myös raaka-aineiden hinnannousu on avittanut Brasilian taloutta.

 

Yhdysvallat ja ylielvytys

Vuoden 2009 puhuttavin asia on kenties Yhdysvaltain keskuspankin FED:n ja erityisesti sen nokkamiehen Ben Bernanken toimet ja dollarin arvon huomattava lasku toimien seurauksena. Bernanke on koko vuoden 2009 painottanut, että löysää rahapolitiikkaa harjoitetaan niin kauan kunnes talouden elpyminen on vahvalla pohjalla. Bernanke pelkää selvästi Japanin kohtaloa, ja tuo esiin joka käänteessä kuinka elvytystä ei lopeteta missään nimessä liian aikaisin. Bernanken henkilöhistoria, pääosin kiinnostus tutkijana 30-luvun lamaan selittää hänen huolen ja pelon taustoja.

Ylielvytyksessäkin on kuitenkin vaaransa, ja vuonna 2010 on mielenkiintoista nähdä muodostuuko siitä merkittäviä riskejä Yhdysvaltain taloudelle. Vuonna 2009 elpyminen on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin ja elvytys on Yhdysvalloissa nostattanut osakemarkkinoita.

 

S&P500 indeksin kehitys sektoreittain vuoden 2009 alusta.

 

Useilta taholta on kuitenkin kuulunut kriittisiä kommentteja siitä kuinka pitämällä korkoa alhaalla ja rahapolitiikkaa hyvin löysänä on FED synnyttämässä itseasiassa uutta talouskuplaa, tai ainakin kasvua joka ei ole tukevalla pohjalla.

Lyhyemmän aikavälin ongelmien sijaan Bernanken olisi pikkuhiljaa siirryttävä ottamaan huomioon myös pidemmän aikavälin ongelmia. Muutaman vuoden päästä inflaatio saattaa karata käsistä ja keskuspankit joutuvat nostamaan ohjauskorkoja erityisen rivakasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset ja kotitaloudet, jotka eivät ole ehtineet vielä purkaa velkataakkaansa taantuman jäljiltä, joutuvat erittäin suuriin ongelmiin. Tilanteessa ei auta se, että elvytyspolitiikalla on saatu osakekursseja nostettua ja keinotekoista taloudellista aktiivisuutta lisättyä. Edellä esitetty velkataakasta aiheutuva riski koskee myös valtioita, joten esimerkiksi Yhdysvaltain paisunut valtionvelka saattaa aiheuttaa yllättäviä ongelmia tulevaisuudessa.

Yhdysvaltain keskuspankin alhaista korkopolitiikkaa ja poikkeuksellisen löysää rahapolitiikkaa perustellaan sillä, että vuoden 1930-lamaa pahensi liian kireä rahapolitiikka ja Bernanke on tutkinut 1930-luvun lamaa, eikä halua missään nimessä toistaa samoja virheitä kuin tuolloin tehtiin. Yliannostus voi olla kuitenkin yhtä vaarallista kuin lääkkeiden puute, eikä määrä myöskään korvaa laatua.

Dollari on vuonna 2009 saanut kokea elvytyksen ja likviditeetin lisäykset nahoissaan, mutta kulta on toiminut hyvin turvasatamana ja pääoman säilyttäjänä sijoittajien salkuissa. Dollarin lasku on kuitenkin heikentänyt yhdysvaltalaisten ostovoimaa ja tehneet ulkomaiset tuotteet kalliimmiksi. Jos tästä jotain hyvää haluaa hakea, niin halpa dollari tukee Yhdysvaltain vientiä.

 

Dollari vuonna 2009.

 

Kullan hinnankehitys vuonna 2009.

 

Eri omaisuuslajien kehitys vuonna 2009.

 

 

 

Talousdata ja markkinasentimentti

Osakemarkkinoiden huimasta noususta huolimatta sijoittajat ovat selvästi vielä herkkiä negatiivisten uutisten suhteen. Osakemarkkinat näyttävät irtautuneen reaalitalouden kehityksestä ja nousevan ennakoiden hintoihin taantuman jälkeisiä tasoja.

Uskomme, että riemu Amerikassa jatkuu vielä jonkin aikaa ja tukee myös Euroopan pörssejä. Kesken kaiken riemun elpymisestä tulee olemaan mielenkiintoista seurata markkinoiden reaktiota kun se tajuaa että koronnosto ja elvytystoimenpiteiden karsiminen lähestyy. Ei voi myöskään olla miettimättä mitä tapahtuu jos seuraavat työllisyysdatat yllättävät negatiivisuudellaan. Työllisyys tulee kuitenkin olemaan yksi merkittävimmistä mittareista, joista voidaan ennustaa tulevaa pidempikestoista talouden kehityssuuntaa.

 

Global Dow. Markkinoiden kehitys globaalisti vuonna 2009.

 

 

Pörssivuosi 2010 tuskin tulee olemaan yhtä hurjan nousun vuosi kuin 2009. Paljon markkinoilta saaduista hyvistä uutisista sisältyy jo nykyhetken kursseihin ja ensi vuonna punnitaankin todenteolla kuinka vankalla pohjalla talous oikeasti on. Riippumatta siitä, tuleeko vuodesta 2010 hyvä vai huono pörssivuosi, uskomme että stockpicking- sijoitusstrategialla voi päästä hyviin tuloksiin. Nousua on odotettavissa 8-12 prosenttia indeksitasolla Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja vielä selvästi korkeampia tasoja Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla.

Sijoittajien huomio kohdistuu varmasti vuoden 2010 alusta lähtien entistä enemmän merkkeihin kasvun kestävyydestä ja työllisyystilanteen kehityksestä. Talouskasvu saattaa hidastua taantuman aiheuttamien ja paljastamien rakenteellisiin ongelmiin, joita ovat usein mainitun työttömyyden lisäksi esimerkiksi velkojen takaisinmaksujen järjestäminen ja taantuman hävittämä varallisuus (assetit).

Englannin keskuspankki saatta pitemmänkin aikaa panostaa talouden elpymisen tukemiseen ja myös Yhdysvalloissa otetaan varman päälle ettei synny Japanin kaltaista deflaatiokierrettä. EKP:n suunnalta on mahdollisesti odotettavissa ensimmäiseksi korkonnostoja, koska EKP:lla on laajemmin tavoitteita esimerkiksi hintavakaus ja vakaa talouskasvu, kun Yhdysvaltain keskuspankki on sitoutunut lähinnä talouden kehityksen ja kasvun tukemiseen.

Bondimarkkinoilla vuonna 2010 on muutamia suurempia trendejä ennustettavissa. Sijoittaminen valtionlainapuolella kannattaa kohdistaa lähinnä Euroopan reunavaltioiden velkakirjoihin. Euro on kuitenkin hieman yliarvostetulla tasolla, ja tämä vaikuttaa avointen talouksien kuten esimerkiksi Suomen ja Irlannin vientiin negatiivisesti, joka on syytä ottaa huomioon valtion velkakirjoihin sijoittaessa.

 

EUR/USD valuuttaparin kehitys vuonna 2009.

 

EKP suuntaa pankeille juuri ennen joulua kolmannen likviditeettipaketin, jossa aikaisemmista huutokaupoista poiketen on 12 kuukauden pituisessa rahoituksessa vaihtuva korko aikaisemman kiinteän 1% koron asemesta. Mielenkiintoista on nähdä lähteekö käyrä jyrkentymään sijoittajien liian optimistinen ennakoinnin johdosta, vai alkaako korkokäyrä tasaantumaan. Korkomarkkinoille sijoittavan kannalta on myös merkitystä rupeaako lyhyen pään korot nousemaan ensiksi vai karkaako pidempi pää.

EKP:n ohjauskoron nosto ajoittuu todennäköisesti vasta ensi vuoden loppupuolelle. Kannattaa siis seurata tarkkaan korkomarkkinoita, koska suurimpia korko- ja osakemarkkinoihin vaikuttavia yksittäisiä asioita ovat ohjauskorkojen mahdolliset nostot. EKP:n tuleva korkonnosto ei siis vakuta vain korkomarkkinoihin vaan hyvin todennäköisesti myös merkittävästi osakemarkkinoihin.

 

Tommin kurvailut korkomarkkinoilla

Bondimarkkinat ovat historiallisesti erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa. Näyttää siltä ettei olisi mitään järkeä enää syytää rahaa bondimarkkinoille vallitsevilla korkotasoilla. Bondimarkkinat eivät kuitenkaan ole vielä laskeneet merkittävästi, eivätkä yieldit nousseet. Historiallisesti korot ovat niin alhaisia, että jos sijoittaa pitkään päähän, voi olla varma että tuleva inflaatio syö tuoton. Bondimarkkinoille sijoitetuilla pääomalla ei kuitenkaan ole samanlaista tarkoitusta tuottaa kuin esimerkiksi osakemarkkinoille sijoitettavalla pääomalla. Täytyy muistaa, että bondimarkkinat toimivat osin turvasatamana ja tasapainottamasssa possia suurempiriskisten omaisuusluokkien vastapainona.

Selityksiä näennäisesti kannattamattomien sijoitusten tekoon korkomarkkinoilla löytyy muutamia muitakin. Helpoin ymmärtää ja todentaa on selitys, että suuret institutionaaliset sijoittajat eivät voi sijoittaa kaikkea varallisuuttaan osakemarkkinoille ja toisaalta käteisenä tuotot ovat vielä heikompia kuin bondimarkkinoilla. Matalampaa riskiä hakevaa pääomaa on valtavasti sijoitettavana, joka ei rahaston sääntöjen, sijoitusohjeistuksen, vakavaraisuusvaatimusten tai muun seikan pohjalta voikaan hakeutua esimerkiksi osakemarkkinoille. On myös pääomaa, jonka päätarkoituksena on säilyttää arvonsa ilman merkittävää tuottovaatimusta niin, ettei inflaatio syö sitä.

Lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa elvytystoimenpiteinä pankeille annettiin pääomaruiskeita ja ilmaista rahaa, joilla katettiin liiketoiminnan riskejä ja estettiin merkittävien pankkien kaatuminen -kunhan rahat sijoitettiin pankkien toimesta bondeihin.

Nämä kaikki seikat vaikuttavat korkomarkkinoihin niin, että on helppo sanoa markkinoilla olevan vinoutumia tai, että hinnoittelu markkinoilla näyttäytyy talouden perusfundamenttien ja muiden markkinoiden perusteella virheelliseltä.

Markkinoilla tiedetään yleisesti, että rahaa on pumpattu systeemiin huomattavasti elvytystoimina vaikka se ei välttämättä kierrossa olekaan. Elvytystoimet ja lisäraha markkinoilla nostaa inflaatio-odotuksia. Kun raaka-aineiden hinnat nousevat ja dollarin arvo laskee, nostaa tämä seikka myös inflaatio-odotuksia. Kuluttajahinnat ovat kuitenkin taantuman seurauksena laskeneet, joten inflaation odotetaan olevan vielä ainakin hetken aisoissa ja tällä hetkellä on käynnissä monien mittarien mukaan itseasiassa deflaatio.

Pitkät bondit menevät vielä kohtalaisen hyvin kaupaksi, joten korot pysyvät vielä matalalla tasolla. Odotusarvo on kuitenkin se, että korkojen on noustava nykyisestä tasosta sijoittajien vaatiessa tulevaisuudessa parempaa korkoa sijoitetulle pääomalle, jotta se säilyttäisi arvonsa. Viimeistään kun EKP ilmoittelee koronnostoista ennen FEDiä alkaa korkokäyräkin mukavasti liikehtimään. Koronnostot alkavat todennäköisesti vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

 

Korkokäyrä tammikuussa ja joulukuussa 2009.

 

Exeter argumentoi käänteisen pyramidin teoriassaan, että riskisimpien sijoituskohtien kuten esimerkiksi johdannaisten muuttuessa sijoittajien mielessä liian riskisiksi, sijoittajien raha siirtyy seuraavalle tasolle pyramidissa. Kun markkinoille ei todennäköisesti muodostu enää vuodenvaihteen kaltaista täyttä paniikkia niin pyramidin leveältä huipulta ei sijoittajat pompi eri omaisuusluokkien yli, vaan siirtyvät hallitummin seuraavalle tasolle alaspäin. Kun paniikki ei ole päällä niin pyramidin kerroksia ei hypitä välistä, koska ylemmät tasot tuottavat isompia prosentteja kuitenkin tuottoa.

Bondien aika on siis vielä hetken, mutta on vain ajan kysymys kun bondien hinnat aloittavat laskun ja yieldit nousevat. Kun bondien hinnat kääntyvät laskuun, voi suunta jatkua kymmeniä vuosia. Toisaalta esimerkiksi kullan asemasta reservinä on esitetty näkemyksiä ettei se olisi enää samanlainen varallisuuden säilyttäjä kuin historiassa se on ollut. Tällöin osa kultaan perinteisesti sijoittanut varallisuus voisi kohdistua bondimarkkinoille ja tuoda uuden markkinoita nostattavan vaikutuksen sekoittamaan soppaa. Myös dollarin heikentyvä asema reservivaluuttana ja turvasatamana voi aiheuttaa merkittävästi bondien hinnoitteluun markkinoilla.

 

10-vuotisen treasury bondin yield vuonna 2009.

 

Tapahtui mitä tahansa, paras betti on mielestämme shortata bondien pitkää päätä, mieluiten shortata sitä noin 2-5 vuoden päähän. Lisäksi bondien pitkän pään shorttausta tukee se, että FED:llä ei ilmeisesti ole kunnon exit-strategiaa toteutettavaksi vuodelle 2010. Pankkien puolelta tulee myös koko ajan painetta, että FED:n pitäisi antaa pankeille lupa massiiviseen spekulointiin ja leverointikertoimen kasvattamiseen, joka saattaisi johtaa myös mahdollisiin bail-outteihin. Tämä tilanne olisi kyllä bondien shorttaajan ja yieldien nousun puolesta veikkaavien  kannalta erittäin tuottava tilanne.

 

Sijoittaminen ja possa

Vuodelle 2010 possaa kasattaessa kannattaa aloittaa poimimaan jo helmiä, eikä vain summan mutikassa sijoittamaan kaikkeen mikä liikkuu (ylöspäin) kuten vuoden 2009 alusta lähtien pahimman romahduksen jälkeen saattoi tehdä.  Indeksit eivät enää heittelehdi niin voimakkaasti, mutta indeksien sisällä ja eri toimialoilla tulee olemaan paljon enemmän merkitystä kuin vuonna 2009 jolloin lähes osake kuin osake nousi yhdessä rintamassa muiden kanssa, vaikka yrityksen liiketoiminta ja muu data olisi ollut verrokkeihinsa nähden heikkoa.

Pomput ja takapakit eivät tulevana vuonna mitä todennäköisemmin enää johdu uusista talouden perustuksissa olevista ongelmista tai perusfundasta. Uskomme ainakin, että taantumalla ja finanssikriisillä on ollut kaiken negatiivisen ohella myös puhdistava vaikutus. Kuolleet oksat ovat katkenneet ja pudonneet maahan. Jäljelle ovat jääneet vahvimmat, joilla on tulevaisuudessakin elinvoimaa.

Elvytys nostattaa vielä sijoitusintoa, vaikka tulevat koronnostot jarruttavat varmasti hetkellisesti osakekurssien kehitystä. Institutionaaliset sijoittajat ovat kuitenkin vielä alhaisemmalla painolla osakkeissa mukana kuin ennen finanssikriisiä. Suurimpien sijoittajien tase kuitenkin vahvistuu ja näkymät paranevat, jolloin myös osakeriskiä voidaan jatkuvasti lisätä.

Osakkeet nousevat yritysten paranevan talouden mukana. Vuoden 2010 aikana kuuluu varmasti myös jotain negatiivista markkinoilta. Tällöin on edessä hieman suurempi hetkellinen dippi, mutta se tarkoittaa lähinnä hyvää tilaisuutta ostaa hyviä yrityksiä alennushintaan. Kunnon tupladippiin on vaikea uskoa, koska vuoden 2008 lopulla ja sen jälkeen rahoitusmarkkinat olivat pitkään täysin kaatuneet ja markkinat sekasortoisessa tilassa. Nyt luototus toimii ja osakemarkkinat ovat jo kauan aikaa sitten karistaneet maailmanlopun tunnelmat.

Talouskasvun jatkumisen edellytyksenä Euroopassa ja Yhdysvalloissa on kasvun siirtyminen kulutuksen ja investointien vetämäksi nykyisen elvytystoimenpiteiden sijaan. Yhdysvaltain työttömyyden nousu on näyttänyt tasaantumisen ja vakiintumisen merkkejä, mutta huolestuttavaa on se, että työttömyysaste näyttää vakiintuvan aikaisempaa korkeammalle tasolle. Toivottavasti tästä uudesta korkeammasta tasosta ei muodostu vuoden 2010 aikana uutta “normia”. Todennäköisesti melkein kaikessa muussa ollaan jo otettu pohjakosketus, mutta työttömyys tulee vielä markkinoiden pettymykseksi hakemaan uusia pohjia hetken aikaa.

Vuodelle 2010 ja siitä eteenpäin kannataa mielestämme lähteä rohkeasti osakkeet ylipainossa jos suinkin kestää hetkellisiä pomppuja ja töyssyjä matkan alkuvaiheessa. Ensi vuoden sijoitusstrategiaa luodessa kannattaa ottaa huomioon se, että tähän mennessä suurimmat arvoyhtiöt ovat tuottaneet parhaiten, mutta vuonna 2010 tullaan varmasti kiinnittämään entistä enemmän huomiota yritysten tuottopotentiaaliin ja kasvumahdollisuuksiin nyt vielä valloilla olevasta yrityksen arvoon perustuvasta sijoituspäätösten tekemisestä.

Osakesalkkua kannattaa siis karsia kovalla kädellä 2009 asetuksista ja virittää possan allokaatio taloudelta terveisiin yrityksiin. Heikkojen yritysten kurssinousu tulee taittumaan ja riskipaperien kurssinousut on syytä kotiuttaa. Isojen turvallisten yritysten tueksi on syytä hankkia kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä, joiden toimialalla on hyvät tulevaisuudennäkymät.

 

Näkemys ja allokaatio vuodelle 2010:

Todennäköisesti pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on kasvumahdollisuuksia tulevat performoimaan paremmin kuin suuryritykset. Osakesijoituksissa suosittelemme painottamaan Aasiaa ja kehittyviä markkinoita, ja alipainottamaan Baltiaa, Kreikkaa, Espanjaa, Japania ja Iso-Britanniaa.

 

Allokaatiosuositus vuodelle 2010.

 

Bondimarkkinoilla kannattaa shortata pitkää päätä 2-5 vuoden päähän. Riskisempiä pelivetoja joihin mielestämme kannattaa laittaa bettiä on dollarin nousu suhteessa euroon aivan vuoden 2009 loppupuolella ja vuoden 2010 alussa. Dollarilla näyttää olevan hetkellisiä nousupaineita, mutta myös euro näyttää olevan hieman yliarvostetulla tasolla. Jos EKP nostaa ohjauskorkoa ennen Yhdysvaltoja, painaa päätös euron kurssia todennäköisesti.

Kreikan bondeja kannattaa myös ostaa pohjilta, koska todennäköisesti Euroopan Unioni toimii turvaverkkona, emmekä usko, että Kreikan valtiolla toteutuisi riski kaatua velkoihinsa vaikka talouden tila on heikko. Riskiä tullaan todennäköisesti hinnoittelemaan hieman liika sisälle Kreikan bondeihin, joten korko on houkuttelevalla tasolla suhteessa riskiin.

Pro Mercatoria Oy, Tommi Sunqvist 23.12.2009

Käyttäjän tommisundqvist kuva

Korot ja bondit kertovat tulevaisuudenodotuksista

Tällä hetkellä keskuspankkien ponnistelut likviditeetin lisäämiseksi ovat historiallisesti äärimmäisen massiivisia ja lyhyen pään korot ovat poikkeuksellisen alhaalla. Esimerkiksi spreadi 2-vuotisen ja 10-vuotisen bondin välillä on huomattavan leveä.

Mielenkiintoista inflaatio-odotusten hahmottamiseksi on myös tarkkailla 10-vuotisen treasuryn yieldin ja 10-vuotisen inflaatiosuojatun treasuryn yieldin (TIPS:n) suhdetta. Spreadit ovat olleet 2000-luvun alussa 2,25-2,75 prosentin välissä, mutta kävivät esimerkiksi 0,25 prosentissa vuoden 2008 romahduksen aikoihin. Nyt spreadi on nousemassa 2 prosenttiin ja bondimarkkinoiden perusteella näyttää siltä, että Yhdysvallat saattaisi käyttää inflaatiota (hallittua ?) keinona maksaa takaisin nyt otettu velka. Inflaatio on myös aina helpompi keino poliittisesti kuin esimerkiksi verojen korotukset.

 

10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.

10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.

 Spreadi bondin ja TIPS:n välillä kertoo inflaatio-odotuksista ja niiden perusteella voi myös itse hyötyä omasta näkemyksestä inflaation kehitykseen liittyen. Esimerkiksi jos yieldi eli korko on 10 vuotisessa TIPS:ssä 1,25 ja 10-vuotisessa bondissa 3,45. Kun inflaatio-odotus on esimerkiksi 3%, niin TIPS:n kokonaisyieldi on 4,25. TIPS:n kokonaiskorko on 80 pistettä korkeampi ja korko kattaa veroseuraamukset, eli sijoittamalla TIPS:n veikkaat, että inflaatio nousee korkeammalle ja silloin kannattaa siis sijoittaa TIPS:n. Yksinkertaisesti voi myös laskea, että mikäli uskot, että inflaatio on enemmän tietyllä ajanjaksolla (tässä 10v.) kuin mitä spreadi, niin TIPS:n kannattaa sijoittaa -Spread 2,2%, oletus inflaatiosta 3% -> sijoita TIPS:n kautta.   (Pro Mercatoria Oy)

 

Matalat korot ovat nostaneet riskisempien sijoituskohteiden hintoja ylöspäin globaalisti läpi kaikkien omaisuusluokkien. Keskuspankkien on kohta ruvettava keventämään elvytystoimia ja leikattava likviditeetin lisäämistä markkinoille, jotta vältytään/vähennetään riskiä uuden kuplan muodostumiselle.

Heti kun näkyy merkkejä talouden vakaammasta noususta, on keskuspankkien nostettava lyhyen pään korkoja...vaikka elpymisen kannalta onkin tärkeää, ettei liian aikaisin lopeteta elvytystä. Nyt näyttää siltä, että talouskasvu on tällä hetkellä hyvin paljon vielä elvytystoimien varassa. Elvytyksen nopea lopettaminen saattaa aiheuttaa kuitenkin hetkellisen dipin markkinoilla, kun odotukset korkojen nostosta voivat laskea osakemarkkinoita lyhyellä aikavälillä helpon rahan loppuessa yrityksiltä.

Jos haluaa pysyä hajulla, mitä on tapahtumassa taloudessa, nyt kannattaa seurata erityisesti korkoja ja bondimarkkinoita. Ei pelkästään toimet, vaan myös puheet ja arviot ohjauskorkojen nostoista heiluttavat bondien hintoja, mutta myös laajemmin equity-markkinoita.

Suosittelen tutustumaan bondimarkkinoihin, vaikka ne eivät ole varmasti monen sijoittajan mielestä yhtä kiinnostavia ja seksikkäitä kuin osakemarkkinat. Onnistuneen sijoitustoiminnan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää myös bondimarkkinoita. Tutustumisen voi aloittaa vaikkapa juuri ilmestyneestä QVM:n katsauksesta korko- ja bondimarkkinoille: Research Memo: Interest Rates and Bonds Today

 

Lähteet: St. Louis Fed, QVM Research, Pro Mercatoria Oy

 

Tommi Sunqvist 9.11.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (www.promercatoria.fi, tommisundqvist.wordpress.com)

Käyttäjän tommisundqvist kuva

Tarina amerikkalaisten Kiina-taudista, dollarista ja puhuvista päistä

Paul Krugman kirjoittaa NYTimesin blogissaan, että Fedin pääjohtaja Ben Bernanke tuntuu puhuvan aina koodikielellä. Kun hän sanoo:

Aasian talouksien vuoden 1990-luvun kriisistä oppima malli vientiin perustuvasta kasvustrategiasta, yhdistettynä valtaviin ulkomaanvaluuttavarantoihin ja suuriin talouden ylijäämiin, voi olla problemaattinen. Malli on toiminut Aasian kannalta hyvin luoden nopeata taloudellista kasvua alueelle kuluneella vuosikymmenellä. Aasia on osoittanut myös sen, että vapaa ja avoin kauppa on merkittävä taloudellisen kasvun ja menestymisen osatekijä. Liian suuri riippuvuus ulkomaisesta kysynnästä saattaa tuoda mukanaan myös uhkia. Varsinkin jos ulkomaankaupan ylijäämät on saavutettu toimin, jotka keinotekoisesti lisäävät kotimaista säästämistä. Vientiin suuntautuva tuotanto vaikeuttaa kotimaisen tuotannon toimintaa ja raaka-aineiden saatavuutta. Tällöin talous ei enää kykene vastaamaan omien kansalaisten tarpeisiin.

hän haluaa sanoa, ainakin Krugmanin tulkinnan mukaan : “HEY, CHINA, STOP ACCUMULATING DOLLARS — IT’S TIME TO REVALUE YOUR CURRENCY” Yleensä Krugmanin mielipidettä on kuunteleminen.

No, onko sitten hirveä huono asia, että Aasian taloudet ovat kasvaneet avoimen kaupan ja vientivetoisen kasvustrategian kautta. On se ainakin tuonut vaurautta kyseisiin maihin. Ja voiko vapaan kaupan ja suuren ulkomaankaupan “riippuvuuden” tuoma riski olla kovin paljon suurempi kuin Yhdysvaltain pankkijärjestelmän keinottelun luomat ja realisoituneet(!) riskit? Tässä taitaa olla kyse siitä, että maailmantalouden painopiste on siirtynyt (yhden talouden mannerlaattojen kohtauspisteessä tapahtuneen järistyksen verran) taas Aasiaan päin.

Krugman jatkaa blogissaan kysymällä, onko Yhdysvalloilla pokkaa painostaa Kiinaa olemaan ostamatta dollareita ja arvostamaan oma valuutta uudelleen? Jatkuvasti todetaan, että Yhdysvalloilla ei ole varaa ottaa sitä riskiä, että Kiina lopettaisi velkakirjojen oston koska Yhdysvaltain talous on niin riippuvainen siitä. Krugmanin mielestä tämä on kuitenkin täysin väärin ajateltu. Yhdysvaltojen kannalta ei ole yhtään tarpeellista, että Kiina jatkaa valtion velkakirjojen ostamista ja dollarin tukemista.

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa konventionaalinen rahapolitiikka on liemessä. Krugman toteaa, että jos tarkastellaan ohi Fedin ja sen toimien, lyhyet korot pitäisivät tällä hetkellä olla nollan alapuolella, jopa -5% tai alempana. Fed on sitoutunut massiiviseen“quantitative easing”-toimintaan. Käytännössä “quantitative easing” tarkoittaa sitä, että Fed myy korkoa maksavia velkakirjoja ja kasvattaa näin rahan määrää markkinoilla  samalla kun ostaa muita assetteja kasvattaen tasettaan huimasti matkan varrella. Rahaa luodaan käytännössä tyhjästä.

Fed ei ole kuitenkaan ostanut ulkomaisia lyhyitä velkapapereita. Miksi? Olisi todennäköisesti hyvinkin kannattavaa myydä lyhyitä velkakirjoja ja ostaa vastaavasti ulkomaisia vastaavia velkakirjoja. Tämä olisi ulkomaankaupan interventio, jolla saisi kilpailuetua ja se auttaisi pitkällä aikavälillä taloutta kasvamaan.

Mitä tapahtuisi, jos Kiina nyt päättäisi myydä ison kasan treasureja, ja ostaa muita valuuttoja? Kiina harjoittaisi “quantitative easing” strategiaa Yhdysvaltain puolesta. Kiina tekisi tällöin itseasiassa Krugmanin mielestä Yhdysvalloille suuren palveluksen, samalla tosin aiheuttaisi harmia Euroopalle ja Japanille. Vastaavasti jatkamalla dollarien ostamista, Kiina tekee “quantitative diseasingia” Yhdysvaltain näkökulmasta, eli tyhjäksi Fedin toimia.

Yhdysvalloilla ei siis Krugmanin mielestä ole mitään syytä pelätä sitä, että Kiina siirtyisi pois dollarista ja päättäisi myydä niitä. Ben Bernanken ja Timothy Geithnerin tulisi lähinnä kiittää Kiinaa, jos he tekevät näin. Talousmediassa luodaan pelkoa, ja poliitikot puhuvat dollarin puolesta ollen huolissaan, etteivät ulkomaiset keskuspankit mahdollisesti osta enää Yhdysvaltain velkakirjoja ja dollarin arvo romahtaa.

Mikäli dollarin arvo putoaisi Kiinan myydessä dollariomistuksiaan, Kiinan loput velkakirjat menettäisivät huimasti arvoaan ja Yhdysvallat saisivat -rajusti yksinkertaistettuna- velkaa anteeksi dollarin arvon laskiessa.

Yhdysvallat hyötyisivät loppupeleissä ja Kiina ottaisi takkiin. Tämän takia Kiina todennäköisesti harjoittaakin "quantitative DISeasing"-strategiaansa.

Kirjoituksessa lainattu Paul Krugmanin blogikirjoitus oli raikas tuulahdus ja poikkeus puhuvien päiden seassa, kuten Peter Schiff oli ennen romahdusta.  Ennen lamaa hänelle vain naurettiin.  I bledge of allegiance to the Dollar of the United States. God bless, tyhmyydestä yleensä sakotetaan. Mutta miksi pitää tehdä ehdoin tahdoin uusia virheitä heti perään? Keynesiläinen talouspolitiikka ajoi Yhdysvallat kriisiin ja piti siellä, joten voisiko apuun ottaa hieman vaikkapa itävaltalaisten ystävien näkökulmaa?

Väitän, että finansskriisistä olisi selvitty nopeammin jos "Zombipankkien" olisi annettu heti kuolla ja talouden itse tervehdyttää itsensä. Vastuullisesti ja kannattavasti toimineet yritykset olisivat saaneet vapaan markkinalogiikan mukaisesti jatkaa toimintaa ja talous olisi puhdistunut kannattamattomasta liiketoiminnasta, jota nyt on pidetty tähtitieteellisin summin yllä. Tällöin olisi säilynyt paremmin myös usko talouden ja markkinoiden toimivuuteen kun rikkaruohot ja kuolleet oksat olisivat karsiutuneet pois. Nyt kadonnutta uskoa joudutaan lähes epätoivoisesti valaa markkinoille. Laissez Faire vaan.

(Lähteet: Paul Krugman/NYTimes ja You Tube)

Tommi Sunqvist/Pro Mercatoria Oy 20.10.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (www.promercatoria.fi, tommisundqvist.wordpress.com)

Käyttäjän tommisundqvist kuva

Katsaus bondimarkinoille

Nyt on mielenkiintoiset hetket osakemarkkinoilla, mutta mielestäni jopa vielä mielenkiintoisempaa on seurata bondimarkkinoita koska FED:n toimet, markkinoiden kehitys, dollarin hinnan muutokset, sijoittajien luottamus ja ulkomaisten sijoittajien halukkuus/haluttomuus ostaa erityisesti Treasuryitä ovat koko ajan tapetilla. Myös Bernanken toiminta on mielenkiintoista seurata.

Osakemarkkinoilla ollaan nousuhuumassa, muuta bondimarkkinoilla on koko ajan tasapainoteltava equitymarkkinoiden tilanteen, FED:n toimien ja ulkovaltojen pingottamalla trapetsilla. FED on pyrkinyt pitämään yieldit mahdollisimman alhaalla ja tukemaan bondien hintoja. Lisäksi Bernanke on selvästi helpon rahan politiikan kannalla.

Jim Bianco Bianco Research:sta, Tony Crescenzi Pimcolta ja Jim Iuorio TJM Institutional Services:sta käsittelevät yllättävän informatiivisesti ja syvällisesti ajankohtaisia asioita bondimarkkinoilta CNBC:n "Bonds and Beyond"-ohjelmassa.  Biancon mielestä valtion elvytys,  FED:n bondimarkkinoiden manipulaatio, korkotason pitäminen erittäin alhaalla ynnä muut markkinoiden ulkopuoliset seikat ovat luoneet bondimarkkinoille nostetta pohjilta ja markkinat ovat tällä hetkellä "sokerihumalassa".

Crescenzin mielestä on 3 asiaa; 1.tulojen heikkous (esim työttömyyden johdosta), 2.varallisuuden tuhoutuminen (usein aiheuttaa myös talletusten määrän kasvua) ja 3.luoton/lainan heikko saatavuus markkinoilla, jotka varjostavat vakavasti markkinoiden kehitystä lähitulevaisuudessa.

Pankeilla on vielä "toxic assetteja" taseessaan ja pankit ovat hyvin varuillaan, joten lainamarkkinat ja rahoitus on lähes jäässä. Mutta, jos varallisuuden ja omaisuuden -esimerkiksi asuntojen- hinnat stabilisoituvat, pankit eivät ole enää niin huolissaan tappioista ja defaulteista, joten reaalitalous -kuluttajien  ja yritysten talous- voi kohentua hyvinkin nopeasti.

Kannattaa muuten tarkistaa joka perjantai ilmestyvä FED:n H.8 assets and liabilities of commercial banks datajulkaisu. Lainaavatko pankit enemmän kuin aikaisemmin vai ei. (Eli osoitteesta http://www.federalreserve.gov/econresdata/releases/statisticsdata.htm bank assets and liabilities kohdasta: Assets and Liabilities of Commercial Banks in the U.S. - H.8-data.) Tiedot saa kätevästi taulukkomuodossa open officelle tai excelille tai PDF tiedostona. Kun pankkien lainahanat alkavat aukeamaan on odotettavissa myös talouden kestävää elpymistä.

Ben Bernanke on kuin kädessä olisi aivan liian pitkä koiran talutushihna, jolloin koiraa on erittäin vaikea ohjailla. James Biancon mielestä FED:llä ei ole selvää exit-strategiaa tilanteessta missä nyt ollaan. FED:llä taitaa olla pelonsekainen tunne ettei elvytystoimia missään nimessä ainakaan liian varhain lopeteta, vaan mielummin istutaan sitten "mahdollisimman lähellä nollaa"-strategian päällä liian kauan ja kohdataan inflaatio kuin nähdä talouden nyt kääntyvän takaisin laskuun.

FED:n toimintaa voisi kuvata reaktiiviseksi proaktiivisuuden sijaan. Odotettavissa on , että mennään jo aloitetuilla toimilla loppuun asti, eikä esimerkiksi veroja nosteta tai muuta mahdollisesti hermostuttavia asioita tehdä, jotta pallit säilyisivät toisellekin kaudelle virkamiehillä. Ongelmia siirretään oman veikkaukseni mukaan ainakin vaalien yli rahaa markkinoille printtaamalla.  Jos ja kun näin mennään, jossain vaiheessa edessä on siis inflaatio, joka vaikuttaa merkittäväsi myös bondimarkkinoihin.

Jim Iuorio toteaa keskustelussa, että Kiinalla on hallussaan dollarit ja velat, eivätkä he hyväksy omaisuuden haihtumista, eli käytännössä inflaation uhkaa. Yhdysvaltojen on siis oltava varuillaan myös sinne suuntaan antamista signaaleista. Iourion mielestä vielä yksi huolestuttava asia, josta ei ole markkinoilla hirveästi puhuttu on se, että dollarin asema reservivaluuttana saattaa oikeasti olla uhattuna esimerkiksi inflaation takia, ja jos dollarin arvo konttaa merkittävästi esimerkiksi juania ja euroa vastaan. Crescnzi toteaa, että tällä hetkellä ei kuitenkaan ole vielä vaihtoehtoa dollarille reservivaluuttana, mutta mahdollisuus siihen tulevaisuudessa on.

Pienemmässä mittakaavassa voidaan jo nyt siirtyä eri maiden kahdenkeskeisissä kauppasuhteissa käyttämään muita valuuttoja; esimerkiksi Venäjällä ja Euroopassa ruvetan käyttämään dollarin sijasta euroa ja Aasiassa juania. Dollarin asema öljymarkkinoiden valuuttana voi tulevaisuudessa olla uhattuna. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että reservivaluuttana on ainakin hyvin vaikea nähdä juania, koska esimerkiksi Kiinassa ei yksinkertaisesti ole kunnon bondimarkkinoita, ja Euroopan bondimarkkinat ovat liian hajaantuneet. Tarvittaisiin noin 7 triljoonalle dollarille (maailman reservit) markkinat ja niitä ei ihan hetkessä luoda.

CNBC:n video katsottavissa etusivun oikeassa palkissa blogin videoissa "Bonds and Beyond" tai suoraan linkistä: Bonds and Beyond

 

Tommi Sunqvist 28.8.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (tommisundqvist.wordpress.com, www.promercatoria.fi)

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän tommisundqvist blogi