Käyttäjän Tommi Taavila blogi

Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pääomien allokointi ainakin Warren Buffettista. Monet toimitusjohtajat epäonnistuvat hänestä siinä koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta siitä ennen valintaansa toimitusjohtajiksi. Tämä puute saa monet epäonnistumaan silloinkin, kun liiketoiminnan laatu on korkea. Berkshiren ja sen määräysvallassa olevien yritysten pääomien allokointi tähtää tuottamaan mahdollisimman suuren korkoa korolle vaikutuksen. Se millä tavalla se tapahtuu ei merkitse Buffettille mitään. Pääomien allokoinnin voi tehdä seuraavilla tavoilla:

1. Sijoittaminen nykyisiin toimintoihin

2. Omien osakkeiden ostamiseen

3. Osingonmaksuun

4. Yritysostoihin

5. Velkojenmaksuun

TT:n lista Q416 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Warren Buffettin käyttämä määritelmä sijoittamisesta löytyy mm. Berkshiren sijoittajakirjeistä vuodelta 2011. Se kuuluu seuraavasti:

”Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa saavansa suuremman ostovoiman tulevaisuudessa nimellisarvon noususta maksettujen verojen jälkeen.”

Määritelmän nojalla sijoittamisen riski Buffettista on harkittu todennäköisyys sille, että sijoitus aiheuttaa ostovoiman menetyksen sijoituskohteen suunnitellun pitoajanjakson aikana. Määritelmästä seuraa, että sijoitettavan pääoman ostovoiman pitää olla suurempi tulevaisuudessa kuin sen ostovoiman nykyarvo. Tulevaisuuden ostovoiman laskemiseksi sijoittajan pitää arvioida neljää asiaa:

1. Kuinka paljon yritys tuottaa sinulle rahaa sijoitusaikana?

2. Milloin sinä saat ne rahat?

3. Todennäköisyydet edellisille?

” Sijoittaminen on toimintaa, jossa pyritään takaamaan pääoman säilyminen saaden tyydyttävää tuottoa tekemällä tarkka analyysi.”

Määritelmästä näkee ettei sijoittaminen ole tarkkaa tiedettä. Se on taito jota voi kehittää. Määritelmän kolme osaa: pääoman säilyminen, tyydyttävä tuotto ja tarkka analyysi ovat kytköksissä toisiinsa. Pääoman säilymistä ja tyydyttävää tuottoa on hankala saavuttaa ilman analyysia. Sen avulla sijoittajan pitää määrittää hinta, jonka hän voi maksaa säilyttäen pääomansa saavuttaen tyydyttävän tuoton. Hinnan pitää vastata kohteen todellista arvoa. Hinnan määrittäminen ei ole tarkkaa tiedettä, joten sijoittajan täytyy määrittää sille vaihteluväli. Sen määrittäminen on tärkeää, koska hinnanmäärittelyssä on monta muuttujaa. Sijoitusten lopputulokset riippuvat myös tulevaisuudesta eikä sitä voi varmuudella ennustaa. Tarkka analyysi tarkoittaa oleellisten tosiasioiden tutkimista.

Tämän kirjoituksen lähteenä olen käyttänyt enimmäkseen Warren Buffettin Fortune lehteen kirjoittamaa artikkelia vuodelta 1977. Se löytyy myös Carol Loomiksen kirjasta Tap Dancing to work, Warren Buffett on practically anything 1966-2013.

Korkea oman pääoman tuotto on Buffettin yksi tärkeimmistä vaatimuksista sijoituskohteita etsiessä. Se kertoo kuinka hyvin yritys käyttää hyväkseen pääomiaan. Buffett haluaa jatkuvaa korkeaa tuottoa pääomalle eli yksittäisillä vuosilla ei ole väliä. Hän tutkii yritysten tulostiedoista viimeisen kymmenen vuoden omien pääomien tuotot. Yhdysvalloissa yritysten 10-vuotisjaksojen oman pääoman tuottojen keskiarvot ovat vaihdelleet kymmenen ja viidentoista vuoden välillä. Buffett vaatii pitkällä aikavälillä keskimääräistä korkeampaa tuottoa omalta pääomalta. Hän ei näe oman pääoman tuottoa järkevänä vaihtoehtona rahoituslaitosten tehokkuuden mittaamiseen. Hän käyttää sen sijaan koko pääoman tuottoastetta. Tämän luvun hän toivoo olevan yli prosentin.

Jotkin rahoitusmarkkinoiden toimijoista ennustavat korkeampaa inflaatiota Yhdysvaltoihin Trumpin valinnan jälkeen. Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa ennustuksiin mitään muuta kuin, että keskimääräinen inflaatio vuosikymmenien varrella ei ole mahdoton este sijoittamiselle. Selkeästi normaalia korkeammalla taas voi olla vaikutusta. Kirjoitus käsittelee lähinnä Fisherin näkemyksiä.

TT:n lista Q316 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Fisher oli toinen Warren Buffettin oppi-isistä. Hän toimi enimmäkseen aikakautena, jolloin ei saanut apua tietokoneista. Tämä hidasti tiedonsaantia ja siksi Fisherin menetelmä voi tuntua nykypäivänä hitaalta. Tässä kirjoituksessa keskityn ideoihin ja niiden osuuteen Fisherin sijoitusprosessissa.

Fisherin oli menetelmäänsä käyttämällä tarkoitus löytää parasta liiketoimintaa mitä johtaa paras johto ja sijoittaa siihen huolehtimatta paljoa numeroista. Hänen tarkoituksensa oli löytää muutama erinomainen sijoituskohde ja pysyä niiden mukana vuosikymmeniä. Tästä esimerkkinä oli noin viidenkymmenen vuoden sijoitusaika Motorolaan. Fisherin menetelmän voi jakaa kolmeen osaan: ideoiden löytämiseen, yritysten tutkimiseen asiakkaiden, alihankkijoiden ja mm. entisten työntekijöiden avulla ja johdon tapaamiseen. Tämä vaatii aikaa, ymmärrystä liiketoiminnasta ja taitoa.

Turvamarginaali on yksi tärkeimmistä sijoittamiseen liittyvistä käsitteistä. Sijoittajien käyttöön idean lanseerasi Warren Buffettin oppi-isä Benjamin Graham. Saat sen vähentämällä sijoituskohteen todellisen arvon markkinahinnasta. Turvamarginaali tarjoaa sinulle mahdollisuuden vähentää pääomanmenetystä tarjoamalla tilaa epätarkkuudelle, huonolle onnelle tai virheillesi. Tarvitset turvamarginaalia, koska arvonmääritys on epätarkkaa, tulevaisuus on epävarma ja teet virheitä.

Hävittyjen rahojen takaisin saaminen on vaikeaa. Tappioiden tullessa sinun pitää voittaa suurempi prosentuaalinen osuus kuin hävitessäsi. Kun häviät neljäsosan rahoistasi, joudut tehdä kolmasosan tuotot, jotta pääset omillesi. Kun häviät puolet rahoistasi, joudut tuplaamaan ne. Tappiot tulevat paljon nopeammin kuin tuotot. Muun muassa Warren Buffettin tärkein sääntö on älä koskaan häviä rahaa. Hänkin rikkoo tätä sääntöä välillä, mutta turvamarginaali vähentää hänen epäonnistumisiaan.

TT:n lista Q216 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Amerikkalaisten sosiolokien William Straussin ja Neil Howen mukaan kyse on noin ihmisiän kestävistä sykleistä, jotka voidaan jakaa neljään eri osaan. Käyn lyhyesti läpi eri ajat. Huomioitavaa Howen ja Straussin mukaan on se että aikakaudet esiintyvät samassa järjestyksessä vaikka poikkeuksia on ollutkin. Syklit voivat poiketa maittain, mutta länsimaat kulkevat pitkälti samaan tahtiin. Lähteenä olen käyttänyt Straussin ja Howen kirjaa The fourth turning:

https://www.amazon.com/Fourth-Turning-American-Prophecy-Rendezvous/dp/07...

Howe ja Strauss kutsuvat eri aikakausia eri nimillä ja he kutsuvat näitä neljää eri aikakautta käännöksiksi. Olen yrittänyt kääntää näitä nimityksiä Suomeksi, mutta koska kyseessä ei ole mitenkään yksiselitteiset asiat niin käännökseni saattavat olla surkeita, mutta yrittäkää kestää.

1. Aikakausi on huippu (High). Instituutiot vahvistuvat ja yksilöllisyys heikentyy. Aikakautena uusi hallinto vahvistuu ja vanhat hajoavat. Edellinen huippu länsimaissa oli toisen maailmansodan jälkeiset noin pari vuosikymmentä länsimaissa.

2. Aikakausi on herätys (Awakening) Herätys on hengellisen heräämisen aika. Tämä aikakausi oli länsimaissa 60-luvun puolestavälistä 80-luvun alkuun

3. Aikakausi on purkautuminen (Unraveling). Masentunut aikakausi. Yksilöllisyys vahvistuu ja insituutioiden rooli heikentyy. Tämä aikakausi alkoi 80-luvun alussa ja mitä ilmeisemmin loppui finanssikriisiin vuosille 2007-2009.

4. Aikakausi on Kriisi(Crisis). joka on ehkä nyt menossa ja jatkuu jonnekin 2020-luvulle. Edellinen kriisi koettiin 1929-vuoden pörssiromahduksesta toisen maailmansodan loppuun kestäneellä ajanjaksolla.

Jalkapallo on yksi maailman harrastetuimmista urheilulajeista. Siinä menestyminen vaatii paljon. Meneillään olevat Euroopan mestaruuskisat ovat suuri turnaus. Koska lajissa menestyminen ei ole helppoa, voit ottaa oppia siitä myös sijoittamiseen. Vaikka jalkapallo on joukkuelaji ja sijoittaminen enimmäkseen yksilölaji niin jalkapallossa menestymisestä voivat yksilöt ottaa oppia. Kirjoituksessa käyn läpi lyhyesti muutaman asian, jotka voit oppia mm. jalkapallon EM-kisoista.

Todennäköisyyksistä

Nykypäivänä sinun on helppo löytää huippusijoittajien omistukset internetin ihmeellisestä maailmasta. Sinun ei tarvitse käyttää montaa minuuttia tai klikata monta kertaa hiiren nappulaa löytääksesi haluamasi tiedot. Hakukoneet toimivat tehokkaasti. Lisäksi huippusijoittajista on saatavilla kymmeniä eri kirjoja kohtuuhintaan, joissa käydään läpi heidän tapojaan tehdä rahaa. Tärkein kysymys ei ole se kuinka löytää tietoa vaan miten hyötyä tiedoista? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Jokainen on yksilö, joten jokaisen pitää löytää vastauksensa. Itselleni tulee mieleen pari näkökulmaa asiasta. Kirjoitus on lyhyt näkemys niistä.

TT:n lista Q116 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Vietin erilaista vappuaattoa lauantaina ja katselin Berkshire Hathawayn yhtiökokousta suorana netin kautta. Lauantain suora lähetys oli ensimmäinen joka on mahdollistanut seuraamisen ilman paikan päälle menemistä. Lähetys oli useamman tunnin mittainen ja väsähdin hieman ennen loppua. Kaikkia parhaita paloja en sen vuoksi voi kertoa. Pyrin tässä kirjoituksessa kertomaan lyhyesti mielestäni tärkeimmistä asioista, jotka sain merkittyä ylös. Kokouksen olisi voinut katsoa myös jälkilähetyksenä osoitteessa:

http://finance.yahoo.com/brklivestream

Treidaus on aktiviteetti joka sopii ehkä yhdelle tuhannesta (tämä on arvioni, ei tieteellinen tosiasia). He ovat erityistapauksia joista tunnen henkilökohtaisesti yhden. Suurin osa paljon kauppaa tekevistä hyödyttää lähinnä verottajaa ja harvoja muita pelureita. Pelureista suurin osa tekee pidemmällä aikavälillä tappiota ja joutuu lopettamaan varojen puutteessa. En tiedä tarkasti kuinka moni joutuu jättämään leikin kesken, mutta pidemmällä aikavälillä arvioisin luvun olevan lähempänä sataa kuin viittäkymmentä prosenttia. Jotta ei menisi munkit ja pullat sekaisin niin tarkoitan niitä, jotka keskittyvät treidaamiseen. Tämä asia on pakko erottaa, koska suuri osa sijoittajista on loppujen lopuksi treidaajia tunteidenhallinnan vaikeuden vuoksi. Harvat keskittyvät sijoittamaan pitkällä tähtäimellä. Treidaajalla tarkoitan ihmistä joka keskittyy lähinnä miettimään enemmän osakkeiden hintoja kuin yritysten liiketoimintaa.

Olen välimallin mies, mutta pyrin pitkän tähtäimen sijoituksiin

TT:n lista Q415 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Sähköä, lämpöä, niiden yhdistelmiä, vesi-, ydin-, tuuli-, aurinko- ja lauhdevoimaa sekä hevosenlantaa. Tässä suuri osa Fortumin valikoimasta, mutta ei kaikkea. Eilen 3.2 julkistettiin tilinpäätöstiedote 2015 vuodelta sekä uusi strategia, jonka visio on olla puhtaan energian edelläkävijä. Minusta tämä edelläkävijyys näyttää lähinnä sekametelisopalta, jossa yritetään tehdä vähän kaikkea. Tulevaisuus näyttäköön kuinka pahasti olen väärässä.

Yritykset alkavat julkaista tilinpäätöstietojaan huomenna keskiviikkona kotipörssissämme. Niiden yhteydessä julkaistaan myös hallituksien ehdotukset osingonmaksusta omistajille. Niistä päätetään yhtiökokouksien aikana. Erinäiset talousmediat keskittyvät lähinnä laskemaan vuosittaisia osinkotuottoprosentteja. Jopa monilta sijoitusammattilaisilta voi saada kuvan siitä, että mitä suurempi prosentti on kyseessä sitä parempi asia se on. Asia ei ole näin yksinkertainen, koska yksittäiset osingot eivät kerro kuinka hyvästä sijoituskohteesta on kyse. Tässä asiassa on vaikeaa muodostaa yhtä absoluuttista totuutta, koska yritykset ja osinkoja saavat sijoittajat ovat yksilöitä. Yritän muodostaa muutamia näkemyksiä, joita sinun tulee ottaa huomioon arvioidessasi hallitusten ehdotuksia osingonjaosta.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji. Keskityn lähinnä talousasioihin, mutta ennustukset sivuavat myös muita asioita, koska kaikki liittyy kaikkeen. Keskityn seuraavaan viiteen vuoteen, koska pitkälle tulevaisuuteen on vaikea ennustaa. Hyvin lyhyen aikavälin ennustukset ovat myös vaikeita niissä asioissa, joihin tulen keskittymään. Ennen kuin menet lukemaan ennustuksia niin todettakoon, että ne ovat henkilökohtaisia näkemyksiäni. Älä usko niitä saatikka toimi niiden mukaan.

Suomi 2016-2020

Huippusijoittajia on monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Heillä on monia yhteneväisiä piirteitä. Tässä kirjoituksessa käyn joitakin läpi. Kaikkia on vaikea luetteloida, mutta tässä kirjoituksessa on niistä muutamia. Listaa saa lisätä kommentoimalla kirjoitusta. Hirveän syvällisesti asiaan ei voi mennä, koska kirjoituksesta tulisi liian pitkä. Lisäksi huomauttaisin ettei kyse ole tieteellisestä tutkimuksesta vaan havainnoistani mm. seuraavien sijoittajien, kuten Warren Buffettin, Charlie Mungerin, Ray Dalion, Carl Icahnin ja monen muun huippusijoittajan haastatteluista ja heidän kirjoittamista tai heistä tehdyistä kirjoista. Huippusijoittajien sijoituksia ei tule kopioida, mutta heidän ajattelumallejaan voi käyttää hyväkseen valiten niistä itselleen parhaiten sopivat mallit.

Oppii virheistä

Niin yksinkertainen lause ja silti vaikea toteutettava. Useat uskovat järkevyyteensä enemmän kuin pitäisi. Tai oikeastaan lähes kaikki. Kuulun itsekin tähän ryhmään. Pelkkä asian tiedostaminen helpottaa puutteidensa ymmärtämistä. Elämme maailmassa, jossa tiedonsaantimme on räjähdysmäisessä kasvussa. Mitä nopeammin tietomäärät kasvavat sitä nopeammin illuusiomme ymmärtämisestä myös kasvavat. Todellisuudessa vain tiedonmäärä kasvaa, sen ymmärtäminen ja hallitseminen vähenee. Meillä on rajallinen määrä aivokapasiteettia käytössä. Hukkaamme sitä koko ajan enemmän.

Tässä kirjoituksessa mietin mitä tämä tarkoittaa sijoittamisen kannalta. Keskityn sijoittamiseen, koska asiaa on pakko rajata. Sijoittamisella tarkoitan useamman vuoden tähtäintä. Osittain samat asiat varmasti sopivat myös niin lyhytaikaiseen vedonlyöntiin kursseista kuin muuhunkin elämään. Olen vuosia aiemmin yrittänyt harjoittaa lyhyempiaikaista kaupankäyntiä. Sain turpiini, mutta en onneksi pahemmin. Menetelmäni oli lähinnä arvaamista. En tiedä omia kokemuksiani enempää lyhyen tähtäimen kaupankäynnistä. Joku palstaa seuraava voi varmasti valaista muita paremmin näistä asioista.

TT:n lista Q315 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Suurimmalla osalla sijoitusalan ammattilaisista on vääriä uskomuksia omista taidoistaan ja varsinkin niiden hyödyntämisestä. Yhdysvaltain osakemarkkinoilla myydään ja ostetaan useita miljardeja osakkeita päivässä. Suuri osa ammattilaisista tekee päätöksensä samoilla tiedoilla kuin muutkin ja siitä huolimatta osakkeet vaihtavat omistajaa. Näitä ostoja ja myyntejä ei voida millään perustella erillisillä faktoilla vaan kyse on lähinnä mielipiteistä, jotka johtuvat enimmäkseen tunteiden vaikutuksista päätöksiin. Tämä ei tietystikään ole ammattilaisten näkemys kaupoistaan. Useat ammattilaiset käyttävät suunnilleen samanlaisia tapoja laskea osakkeiden arvoja. Tällaisen amatöörin on vaikea ymmärtää miksi suurin osa ammattilaisista käy niin usein kauppaa? Mikä on se tosiasia mikä saa ammattilaiset altistumaan ylimääräisille kuluille ja veroille? Kyse ei voi olla tuottojen paranemisesta tällä tavalla.

Yksi tavalliset pulliaiset ja mestarisijoittajat heistä erottava asia on se miten riskiin suhtaudutaan. Suurin osa sijoittajista toimii liian usein ja tekee liian paljon päätöksiä. Mestarisijoittajat sen sijaan toimivat lähinnä vain silloin, kun mahdollisten riskien ja niillä saavutettavien tuottojen suhde on epäsymmetrinen. Toisin sanoen odotettavissa olevat tuotot ovat paljon suuremmat verrattuna mahdollisiin tappioihin. Otetaan tästä yksi esimerkki: Warren Buffett osti aikoinaan Washington Postin osakkeita pörssistä joka laski koko yrityksen hinnaksi 100 miljoonaa dollaria. Sijoituspäätöstä tehdessään hän oli laskenut yrityksen omistamien paikallistelevisioverkkojen ja lehden arvoksi 400 miljoonaa. Toisin sanoen, hän oli laskenut riski/tuottosuhteen olevan yhden suhde neljään. Tällä epäsymmetrisellä riskillä hän on tehnyt Berkshirelle monta miljardia vuosikymmenien saatossa.

Moi kaikille!

Kirjani rahasta on vihdoin valmis. Olen tyytyväinen ja iloinen, että saan tarjota sinulle työni tulokset kirjan muodossa. Kirja on laaja kattaus kokonaisvaltaisen henkilökohtaisten raha-asioiden hoidon maailmaan.

Kirjan sisältö koostuu seuraavista luvuista:

1. Johdanto

2. Ajattelumallit: Kovat tieteet, psykologia, talous, muut, esimerkki malleista

3. Psykologia: perustarpeet, rahan ja kuluttamisen psykologia

4. Tulot: aktiiviset ja passiiviset tulot

5. Kuluttaminen: maksutavat, säästäminen, tavara, asuminen, muu kulutus

6. Sijoittaminen: kohteet, aikavälit, välistävetäjät, osakesijoittaminen, mestarit, jne.

TT:n lista Q215 on valmis kaikkien seuraamieni yritysten tulosten tultua julkaistuksi. Olen käynyt niiden numerot läpi ja tällä perusteella olen saanut listan aikaiseksi. Tämä lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu ainoastaan yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta.

Moi kaikille.

Olen päässyt siihen pisteeseen uuden kirjani kanssa, että on aika keksiä sille nimi. Uskon olevani valmis julkaisemaan sen kahden kuukauden sisällä. Nimi kirjalta vielä uupuu, mutta olen saanut sille jo muutaman ehdotuksen, jonka ajattelin julkaista. Tarvitsen hieman yleisöltä apua, joten voitte äänestää uuden kirjan nimeä seuraavasta linkistä:

https://fi.surveymonkey.com/r/2DFX5KQ

Kirjan luvut ovat alustavasti seuraavat:

1. Johdanto

2. Ajattelumallit: Kovat tieteet, psykologia, talous, muut, esimerkki malleista

3. Psykologia: perustarpeet, rahan ja kuluttamisen psykologia

4. Tulot: aktiiviset ja paMoissiiviset tulot

5. Kuluttaminen: maksutavat, säästäminen, tavara, asuminen, muu kulutus

6. Sijoittaminen: kohteet, aikavälit, välistävetäjät, osakesijoittaminen, mestarit, jne.

Tässä kirjoituksessa simuloin neljän eri mestarisijoittajan, Ray Dalion, Marc Faberin, Mohamed El-Erianin ja David Swensenin allokaatioita, jotka löytyvät Meb Faberin kirjasta Global Assett Allocation: A Survey of the world´s top assett allocation strategies.

Ray Dalio on Hedge-rahasto Bridgewaterin perustaja. Bridgewater oli ainakin vuonna 2012 maailman suurin Hedge-rahasto. Sillä oli lokakuussa 2014 160 miljardia dollaria hoidettavia varoja.

Marc Faber on ennustanut mm. edellisen raaka-ainebuumin ja kehittyvien markkinoiden nousun. Hänet tunnetaan karhumarkkinoiden ennustajana. Hänen sijoitusmenestyksestään on vaikea saada tarkkaa kuvaa. Olen ottanut hänet tähän kirjoitukseen mukaan, koska hänellä on yksinkertainen allokaatiomenetelmä eli neljäsosa osakkeita, kiinteistöjä, pitkiä korkoja ja kultaa.

Mohamed El-Erian toimi PIMCOn, maailman suurimman velkakirjasijoittajan, toimitusjohtajana.

Löysin verkosta suhteellisen näppärän simulointityökalun. Olen simuloinut Yhdysvaltain markkinoita vuosina 1985-2014 siten, että alkuperäinen sijoitussumma oli 1000€:ia ja joka vuoden lopussa on sijoitettu samainen 1000$:ia inflaatiokorjattuna vuoden 1985 ensimmäiseen päivään verrattuna. Alla sijoitusten arvonvaihteluista kertova graafi:

Graafista näkyy kuinka portfoliot menevät samaan suuntaan riippumatta siitä minkälaisista osakkeista on kyse.

Kuva Yhdysvaltain osakemarkkinat 1985-2014

Sijoitukset menivät erinäköisiin indeksirahastoihin tai ETF:iin joiden tarkemmat sisällöt löytyvät seuraavasta linkistä:

https://www.portfoliovisualizer.com/faq#dataSources

Sijoituskohteet ja niiden vuosittaiset tuottoprosentit olivat seuraavat: