Käyttäjän Tommi Taavila blogi

Luksusbrändit ja niistä laskuttavat yritykset tuottavat voittomarginaaleja, joita niiden ei pitäisi saada mikäli ihmiset toimisivat järkevästi. Ne korostavat statustamme parantaen sosiaalista hyväksyntäämme. Ne ovat onnistuneet luomaan mielikuvia, jotka mahdollistavat perustelemattoman korkeat hinnat. Scott Galloway on kirjassaan the four, the hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook and Google määritellyt luksusbrändeille viisi tärkeintä ominaisuutta: Yrityksen perustaja joka on noussut puolijumalaksi asiakkaidensa keskuudessa, mielikuva mahtavasta käsityöläisyystaidosta, luksusmyymälät, maailmanlaajuinen tunnettavuus ja tietysti korkeat hinnat. Ilman näitä elementtejä on vaikea luoda mielikuvia luksusbrändistä.

Viime aikoina varsinkin Facebook on ollut otsikoissa asiakkaiden tietojen väärinkäytön vuoksi. Kyseessä on todennäköisesti vain alkusoitto väärinkäytösten paljastamisessa. Scott Gallowayn kirja the four, the hidden Amazon, Apple, Facebook and Google DNA.. kertoo yritysten liiketoiminnoista ja niiden mahdollisista väärinkäytöksistä.

Ensin on syytä laittaa hieman tilastoja, jotta yritysten mahdollisuuksia väärinkäytöksiin voi paremmin hahmottaa. Ne koskevat enimmäkseen Yhdysvaltoja, jossa yrityksillä on toistaiseksi enemmän valtaa vaikuttaa asiakkaisiinsa. Yhdysvalloissa 44%:lla kotitalouksista on ase ja 52%:lla on Amazon Prime. Vuonna 2016 noin puolet Internetin ja viidesosa päivittäistavarakaupan kasvusta voidaan yhdistää Amazoniin. Apple taas myy noin 15%:ia älypuhelimista, mutta ottaa voitoista lähes 80%:ia. Facebookia ja sen omistamia sovelluksia Instagramia ja Whatsappia ihmiset käyttävät keskimäärin 50 minuuttia joka päivä. Googlen hakukoneella tehdään Yhdysvalloissa 3.5 miljardia hakua joka päivä.

TT:n listaa uudistaessa tuli selailtua eri yritysten tilinpäätöstietoja noin viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lopulta päädyin noin neljänkymmenen yrityksen ottamiseen listalle. Tähän prosessiin kului suhteellisen paljon aikaa, vaikka monesta yrityksestä olikin jo monet perustiedot löytynyt aiemmin. Tämä prosessi herätti joitakin ajatuksia, joita lyhyesti selvittelen kirjoituksessani.

TT:n uudistettu lista Q417 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Ray Dalion perustama Bridgewater Associates on maailman suurin Hedge-rahastoyhtiö. Se on erikoistunut makrotaloustekijöiden hyödyntämiseen sijoituksissaan. Yritys pyrkii toiminnassaan ideameritokratiaan. Sillä se yrittää taistella mm. laumasieluisuutta vastaan. Bridgewaterilla uskotaan, että vain ideoiden paremmuus ratkaisee. Ideameritokratia ei tarkoita demokratiaa, jossa jokaisella on yksi ääni. Siinä pyritään kuuntelemaan eniten niitä, joilla on eniten näyttöjä käsiteltävien asioiden ymmärtämisestä.

Elämme klikkimedioiden aikakautta. Suurimman osan niistä on tarkoitus kerätä kävijöitä millä keinolla hyvänsä, koska niiden määrä ratkaisee medioiden taloudellisen menestyksen. Tarkempaa tietoa näistä mekanismeista löytyy mm. Ryan Holidayn kirjasta: ”Usko minua minä valehtelen, mediamanipulaattorin tunnustuksia”. Tästä kirjasta löytyy myös tulkintaohjeita siihen mitä tietyt väitteet todella tarkoittavat. Koska kyseessä on mediamanipulaattorin ohjeita niin on syytä pitää mielessä se etteivät ne kaikki pidä täysin paikkaansa. Näin uuden vuoden kunniaksi ajattelin laittaa niitä näytille:

• Kun klikkimedia sanoo ”vihjeenantajan mukaan” niin vihjeenantaja on todennäköisesti mediamanipulaattori joka haluaa saada median kirjoittamaan mitä hän haluaa.

• Kun klikkimedia sanoo ”raporttien mukaan” niin raportit voivat tarkoittaa mitä tahansa Twitteristä keskustelupalstoihin.

TT:n lista Q317 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Otsikon väite on mielipide, koska ihmisten näkemykset vaihtelevat. Yksi näkee ympäristön tilan olevan tärkeämpi asia kuin hyvinvointi. Toinen näkee asiat päinvastoin. Arvioni siitä, että asiat ovat paremmin perustuu suurempaan kuvaan ja pidempiin aikaväleihin kuin päivänpolttaviin asioihin. Elämme ajanjaksoa, jossa siirrymme teollisuuden aikakaudesta tiedon aikakauteen. Asiat tulevat muuttumaan paremmiksi suuressa kuvassa, vaikka uhkia on olemassa.

Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ovat olleet vähintään vuosisatoja nälänhätä, tappavat tartuntataudit ja sodat tai muu väkivalta. Nämä ongelmat ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Seuraavien vuosikymmenien aikana meillä on hyvät mahdollisuudet päästä eroon lähes kokonaan ainakin nälänhädästä ja tappavista tartuntataudeista.

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Indeksisijoittamisen pioneerilla on kymmenen sääntöä sijoitusmenestykseen, jotka hän käy läpi kirjassaan The Clash of the Cultures Bogle listaa hänen kymmenen sääntöään menestyksekkääseen sijoittamiseen. Ne ovat seuraavat:

1. Paluu kohti keskinkertaisuutta. (Reversion to the mean)

2. Aika on ystäväsi, herätteet vihollisesi.

3. Osta oikein, pidä tiukasti kiinni.

4. Omaa realistiset odotukset.

5. Unohda neula, osta heinäsuopa.

6. Minimoi välistävetäjän osuus.

7. Et voi paeta riskiä.

8. Varo viimeisen sodan sotimista.

9. Siili pieksee ketun.

10. Pidä kurssisi.

Maailma ja ihmiset ovat paljon monimutkaisempia kuin mitä suurin osa meistä tajuaa. Yksinkertaisimmatkin tekniset laitteet, kuten leivänpaahdin vaatisivat vähintään viikkoja, jos ei jopa kuukausia mikäli joutuisimme ne yksin tekemään raaka-aineen hankinnasta lähtien. Suurin osa meistä ei saisi koskaan edes leivänpaahtimen vastuksia tehtyä. Ruumiimme ovat myös monimutkaisia järjestelmiä. Pelkästään yhden tennislyönnin suorittamiseen tarvitsemme satoja tuhansia aivokytkentöjä. Todellisuudessa ymmärrämme aivojen kaikista toiminnoista vielä tänäkin päivänä murto-osan. Nykytekniikallakin on vielä mahdotonta ymmärtää kaikkia aivokytkentöjä, joten emme ymmärrä todellisuudessa niin paljon kuin kuvitellaan.

TT:n lista Q217 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Lyhyet velkasyklit syntyvät lähinnä keskuspankkien kiristäessä korkopolitiikkaansa inflaation ollessa liian korkea tai nousevan liikaa velkojen kasvaessa vahvasti. Keskuspankit löysentävät korkopolitiikkaa päinvastaisessa tilanteessa. Lyhytaikaiset syklit sisältävät yleensä kuusi vaihetta. Neljä niistä tapahtuu taloutta kasvattaen ja kaksi niistä supistaen. Ne kestävät yleensä neljästä kahdeksaan vuotta. Poikkeuksena on pidemmän velkasyklin velanmaksuvaiheen jälkeinen lyhyt velkasykli joka voi kestää hieman pidempään.

Tämä kirjoitus esittelee pitkäaikaista velkasykliä Ray Dalion mukaan. Tarkemmin velkasykleistä voi lukea sivulta:

www.economicprinciples.org

Kun velat ja kulutus kasvavat nopeammin kuin rahamäärä ja tulot, tuottaa se itseään vahvistavan vaikutuksen kasvattaen taloutta. Tämä tapahtuu, koska kasvava kulutus kasvattaa tuloja ja varallisuusarvoja mikä kasvattaa lainaajien kykyä kasvattaa velkojaan mikä mahdollistaa kasvavan kulutuksen, jne. Näin voi jatkua rajoitetun ajan. Velan tapauksessa lainaaja voi ottaa rahaa ennen takaisinmaksua, mutta ei voi tehdä niin ikuisesti. Velan kasvaessa voi kuluttaa enemmän kuin kykenee mikä saa tuntemaan itsensä vauraaksi. Näinä aikoina velkoja voi pitää lainaajaa luotettavana velanmaksajana. Velan kasvaessa liian suureksi verrattuna tuloihin koittaa takaisinmaksu ja itseään vahvistava vaikutus kääntyy toiseen suuntaan. Nämä prosessit tuottavat pitkäaikaisia velkasyklejä.

Daliosta monien mielipiteet kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät, että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa, mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja yleismaailmallisia.

Psykologisilla tekijöillä on suuri osuus kansakuntien nousussa ja tuhossa. Ne ajavat ihmiset mm. säästämään, kuluttamaan ja sotimaan. Tietyt syy-seuraus-suhteet toimivat ajureina kansakuntien eri vaiheissa. Ray Dalio esittelee tyypillisen kansakuntien nousun ja tuhon julkaisemassaan makrotaloudenperiaatteita kuvaavassa tutkimuksessaan joka löytyy sivustolta: www.economicprinciples.org

Se sisältää viisi vaihetta eivätkä kaikki maat pääse ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Vaiheet muodostavat tapahtumasarjan. Tapahtumasarjat eivät ole koskaan täysin samat eri maissa, mutta niillä on yhteisiä tekijöitä. Maat eivät etene ehkä koskaan ensimmäisestä vaiheestaan eteenpäin. Liikkuminen vaiheiden välillä ei myöskään tapahdu vain eteenpäin vaan välillä maat ottavat kehityksessään takapakkia.

Ensimmäisessä vaiheessa maat ovat köyhiä ja pitävät itseään köyhinä.

Koolla on väliä. Se voi olla siunaus tai tuhon siemen. Suuruutta voi kuvata absoluuttisin ja suhteellisin termein. Absoluuttinen suuruus tarkoittaa mahdollisimman suurta kokoa. Suhteellinen suuruus tarkoittaa, että yritys, maa, tai jokin muu organisaatio on toista suhteessa suurempi. Pienempikin yritys voi olla suuri suhteessa kilpailijoihinsa. Yrityksille on parempi olla suurimpien joukossa siinä mitä tekee kuin olla suuri ja olla pienempien joukossa. Nokian Renkaat ovat erikoistuneet talvirenkaisiin, joissa se on suurimpien joukossa. Kesärenkaissa se on pieni toimija. Se on absoluuttiselta kooltaan pieni, mutta suhteelliselta kooltaan iso.

Templeton oli ensimmäisten Yhdysvaltalaisten salkunhoitajien joukossa sijoittamassa ulkomaille rahaston varojaan. Lisää hänestä voi lukea mm. seuraavasta osoitteesta:

http://www.investopedia.com/terms/s/sirjohntempleton.asp

Maailma pienenee koko ajan. Templeton aloitti sijoittamaan ulkomaille ennen muutoksen kiihtymistä. Hän etsi halvimpia sijoituskohteita välittämättä mistä hän niitä löysi. Kaikki Templetonin opit ulkomaille sijoittamisessa eivät toimi yhtä vahvasti nykyään. Indeksisijoittaminen ei ollut mahdollista eikä tiedonkulku toiselta puolelta maailmaa toiminut yhtä hyvin. Indeksisijoittaminen vähentää tarvetta tuntea sijoituskohteensa hyvin mikäli haluaa hajauttaa ympäri maailmaa.

TT:n lista Q117 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Yksittäisenkin analyysin tekemisessä on suuri työmäärä mikäli täytyy tehdä kotiläksyt kokonaan. Analyysit eivät vaadi korkeampaa matematiikkaa tai vaikeita laskutoimituksia. Korkeamman matematiikan käyttämisen tulee toimia varoitussignaalina mikäli joku tarjoaa sinulle apuaan ja tarjoaa selityksiksi vaikeita matemaattisia kaavoja. Korkoa korolle ilmiön, keskiarvon, prosenttilaskujen, kerto- ja jakolaskujen sekä + ja – laskujen käyttö riittää. Matematiikan kuvitellaan antavan tarkkoja ja luotettavia tuloksia, mutta osakemarkkinoilla nämä säännöt eivät päde. Arvonmääritys on parhaimmillaankin epätarkkaa. Benjamin Graham toimi markkinoilla vuosikymmeniä eikä koskaan sanojensa mukaan nähnyt luotettavia laskutoimituksia osakkeiden arvoista, kuin käyttämällä yksinkertaisia laskutoimituksia.

Yrityksen kilpailuedulla eli vallihaudalla voi olla yksi tai useampi lähde. Seuraavat asiat voivat muodostaa vallihaudan:

1. Tarjontapuolen suuruuden ekonomia

2. Kysyntäpuolen suuruuden ekonomia

3. Brändi

4. Sääntely

5. Immateriaalioikeudet

6. Yrityskulttuuri

Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pääomien allokointi ainakin Warren Buffettista. Monet toimitusjohtajat epäonnistuvat hänestä siinä koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta siitä ennen valintaansa toimitusjohtajiksi. Tämä puute saa monet epäonnistumaan silloinkin, kun liiketoiminnan laatu on korkea. Berkshiren ja sen määräysvallassa olevien yritysten pääomien allokointi tähtää tuottamaan mahdollisimman suuren korkoa korolle vaikutuksen. Se millä tavalla se tapahtuu ei merkitse Buffettille mitään. Pääomien allokoinnin voi tehdä seuraavilla tavoilla:

1. Sijoittaminen nykyisiin toimintoihin

2. Omien osakkeiden ostamiseen

3. Osingonmaksuun

4. Yritysostoihin

5. Velkojenmaksuun

TT:n lista Q416 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Warren Buffettin käyttämä määritelmä sijoittamisesta löytyy mm. Berkshiren sijoittajakirjeistä vuodelta 2011. Se kuuluu seuraavasti:

”Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa saavansa suuremman ostovoiman tulevaisuudessa nimellisarvon noususta maksettujen verojen jälkeen.”

Määritelmän nojalla sijoittamisen riski Buffettista on harkittu todennäköisyys sille, että sijoitus aiheuttaa ostovoiman menetyksen sijoituskohteen suunnitellun pitoajanjakson aikana. Määritelmästä seuraa, että sijoitettavan pääoman ostovoiman pitää olla suurempi tulevaisuudessa kuin sen ostovoiman nykyarvo. Tulevaisuuden ostovoiman laskemiseksi sijoittajan pitää arvioida neljää asiaa:

1. Kuinka paljon yritys tuottaa sinulle rahaa sijoitusaikana?

2. Milloin sinä saat ne rahat?

3. Todennäköisyydet edellisille?

” Sijoittaminen on toimintaa, jossa pyritään takaamaan pääoman säilyminen saaden tyydyttävää tuottoa tekemällä tarkka analyysi.”

Määritelmästä näkee ettei sijoittaminen ole tarkkaa tiedettä. Se on taito jota voi kehittää. Määritelmän kolme osaa: pääoman säilyminen, tyydyttävä tuotto ja tarkka analyysi ovat kytköksissä toisiinsa. Pääoman säilymistä ja tyydyttävää tuottoa on hankala saavuttaa ilman analyysia. Sen avulla sijoittajan pitää määrittää hinta, jonka hän voi maksaa säilyttäen pääomansa saavuttaen tyydyttävän tuoton. Hinnan pitää vastata kohteen todellista arvoa. Hinnan määrittäminen ei ole tarkkaa tiedettä, joten sijoittajan täytyy määrittää sille vaihteluväli. Sen määrittäminen on tärkeää, koska hinnanmäärittelyssä on monta muuttujaa. Sijoitusten lopputulokset riippuvat myös tulevaisuudesta eikä sitä voi varmuudella ennustaa. Tarkka analyysi tarkoittaa oleellisten tosiasioiden tutkimista.

Tämän kirjoituksen lähteenä olen käyttänyt enimmäkseen Warren Buffettin Fortune lehteen kirjoittamaa artikkelia vuodelta 1977. Se löytyy myös Carol Loomiksen kirjasta Tap Dancing to work, Warren Buffett on practically anything 1966-2013.

Korkea oman pääoman tuotto on Buffettin yksi tärkeimmistä vaatimuksista sijoituskohteita etsiessä. Se kertoo kuinka hyvin yritys käyttää hyväkseen pääomiaan. Buffett haluaa jatkuvaa korkeaa tuottoa pääomalle eli yksittäisillä vuosilla ei ole väliä. Hän tutkii yritysten tulostiedoista viimeisen kymmenen vuoden omien pääomien tuotot. Yhdysvalloissa yritysten 10-vuotisjaksojen oman pääoman tuottojen keskiarvot ovat vaihdelleet kymmenen ja viidentoista vuoden välillä. Buffett vaatii pitkällä aikavälillä keskimääräistä korkeampaa tuottoa omalta pääomalta. Hän ei näe oman pääoman tuottoa järkevänä vaihtoehtona rahoituslaitosten tehokkuuden mittaamiseen. Hän käyttää sen sijaan koko pääoman tuottoastetta. Tämän luvun hän toivoo olevan yli prosentin.

Jotkin rahoitusmarkkinoiden toimijoista ennustavat korkeampaa inflaatiota Yhdysvaltoihin Trumpin valinnan jälkeen. Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa ennustuksiin mitään muuta kuin, että keskimääräinen inflaatio vuosikymmenien varrella ei ole mahdoton este sijoittamiselle. Selkeästi normaalia korkeammalla taas voi olla vaikutusta. Kirjoitus käsittelee lähinnä Fisherin näkemyksiä.

TT:n lista Q316 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Fisher oli toinen Warren Buffettin oppi-isistä. Hän toimi enimmäkseen aikakautena, jolloin ei saanut apua tietokoneista. Tämä hidasti tiedonsaantia ja siksi Fisherin menetelmä voi tuntua nykypäivänä hitaalta. Tässä kirjoituksessa keskityn ideoihin ja niiden osuuteen Fisherin sijoitusprosessissa.

Fisherin oli menetelmäänsä käyttämällä tarkoitus löytää parasta liiketoimintaa mitä johtaa paras johto ja sijoittaa siihen huolehtimatta paljoa numeroista. Hänen tarkoituksensa oli löytää muutama erinomainen sijoituskohde ja pysyä niiden mukana vuosikymmeniä. Tästä esimerkkinä oli noin viidenkymmenen vuoden sijoitusaika Motorolaan. Fisherin menetelmän voi jakaa kolmeen osaan: ideoiden löytämiseen, yritysten tutkimiseen asiakkaiden, alihankkijoiden ja mm. entisten työntekijöiden avulla ja johdon tapaamiseen. Tämä vaatii aikaa, ymmärrystä liiketoiminnasta ja taitoa.

Turvamarginaali on yksi tärkeimmistä sijoittamiseen liittyvistä käsitteistä. Sijoittajien käyttöön idean lanseerasi Warren Buffettin oppi-isä Benjamin Graham. Saat sen vähentämällä sijoituskohteen todellisen arvon markkinahinnasta. Turvamarginaali tarjoaa sinulle mahdollisuuden vähentää pääomanmenetystä tarjoamalla tilaa epätarkkuudelle, huonolle onnelle tai virheillesi. Tarvitset turvamarginaalia, koska arvonmääritys on epätarkkaa, tulevaisuus on epävarma ja teet virheitä.

Hävittyjen rahojen takaisin saaminen on vaikeaa. Tappioiden tullessa sinun pitää voittaa suurempi prosentuaalinen osuus kuin hävitessäsi. Kun häviät neljäsosan rahoistasi, joudut tehdä kolmasosan tuotot, jotta pääset omillesi. Kun häviät puolet rahoistasi, joudut tuplaamaan ne. Tappiot tulevat paljon nopeammin kuin tuotot. Muun muassa Warren Buffettin tärkein sääntö on älä koskaan häviä rahaa. Hänkin rikkoo tätä sääntöä välillä, mutta turvamarginaali vähentää hänen epäonnistumisiaan.