Käyttäjän Tommi Taavila blogi

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Rahavirrat ja Italia

Viime viikkoina jokainen on voinut lukea kuinka markkinat ovat rankaisseet Italian populistihallitusta heidän alijäämäisestä ensi vuoden budjettiehdotuksesta. Maan valtionlainojen korot ovatkin nousseet selvästi tänä vuonna. En usko vakaasti joulupukkiin, hammaskeijuun tai puhuvien päiden tai poliitikkojen analyyseihin taloudesta tarkastelematta rahavirtoja. Ne ovat paras totuusindikaattori, kun unohdetaan joulupukki ja hammaskeijut, jotka ovat taruolentoja. Mikäli rahavirrat ja puheet eivät ole yhteneväiset, voidaan todeta rahan olevan tärkeämpi indikaattori kuin paskapuheet. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus ensin esitellä rahavirrat ja miettiä lyhyesti Italian taloutta.

 

Kuka tai ketkä muodostavat markkinat Italian valtionlainoja tarkastellessa? Pidättäydytään lähimenneisyydessä ja katsotaan vuosia 2015-2018. Seuraavilla riveillä on tarkoitus jakaa valtionlainojen markkinoiden suurimmat tekijät neljään eri osaan. Ensimmäisenä riveillä on eri tekijät, sen jälkeen tulevat heidän prosenttiosuutensa sekä vuonna 2015, että alkuvuodesta 2018.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Angloamerikkalainen pitkä yhteiskuntasykli osa 3, Kriisin aika

Mikäli Howe ja Strauss ovat oikeassa pitkien yhteiskuntasyklien olemassaolosta ja siitä, että angloamerikkalainen sykli on sen viimeisessä vaiheessa eli kriisissä niin edessä on vaikeat ja tuhoisat vuodet ympäri maailmaa. Itse näen paljon yhtäläisyyksiä nykytilanteessa ja 1930-luvun puolivälin jälkeisessä maailmassa. Nämä yhtäläisyydet voivat toki olla vain omassa päässäni, mutta en ole ainoa. Esimerkiksi huippusijoittajista Ray Dalio näkee maailman olevan käymistilassa ja vastaavan 1930-luvun loppua. Palaan kohta tähän, mutta ensin on hyvä perehtyä kriisin keskimääräiseen anatomiaan.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Angloamerikkalainen pitkä yhteiskuntasykli osa 2, sukupolvien arkkityypit

Jokaiseen elämänvaiheeseen voidaan liittää uusi sosiaalinen rooli. Eri arkkityypit kokevat jokaisen elämänvaiheen eri tavoin ja heidän kokemuksensa ja reaktiot niihin vaihtelevat. Elämä alkaa lapsuusvaiheella, siirtyy siitä nuoren aikuisuuden kautta keski-ikään, kunnes viimeisenä koittaa vanhuus. Vanhuuden lisäksi voidaan viidenneksi elämänvaiheeksi lisätä myöhäisvanhuus, jossa ihminen on lähinnä muista riippuvainen, kuten lapsuudessa. Myöhäisvanhuus ei ole pitkän syklin kannalta olennainen elämänvaihe. Kuten eri käännökset, myös eri elämänvaiheet vaikuttavat toisiinsa. Tätä sekoittumista ohjaa pitkä sykli joka tarjoaa raamit vaihteleville tapahtumille ja niihin reagoimiselle.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Angloamerikkalainen pitkä yhteiskuntasykli osa 1, perusteet ja käännökset

Monilla asioilla on luontainen syklinsä, vuodenajat tulevat takuuvarmasti tietyssä järjestyksessä ja jopa monilla yhteiskunnilla on omat syklinsä, jne. Historian tapahtumat eivät toistu sellaisinaan, mutta ajanjaksoilla on yhtäläisyytensä menneisyyden kanssa. Seuraavissa kirjoituksissa tulen keskittymään pitkään angloamerikkalaiseen yhteiskuntasykliin. Sen avulla voi löytää raamit nykyiselle maailmantilanteelle ja monelle järjettömyydelle. Ne ovat jatkumoa pidemmän aikavälin kehitykselle. Tai sitten vain kuvittelen löytäväni selityksiä. Jokaisen tulee päättää totuus tässä asiassa. Se miksi keskityn anglo-amerikkalaiseen pitkään yhteiskuntasykliin johtuu siitä, että se tällä hetkellä dominoi maailman tapahtumia. Tämä dominointi ei ehkä jatku pitkään. Se kuuluuko Suomi saman syklin vaikutukseen on ainakin minulle epäselvä asia. Suurin osa tekstistä perustuu William Straussin ja Neil Howen 1990-luvun puolivälissä kirjoittamaan kirjaan 4. Käännös. (The Fourth Turning)

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Maksimoitko todennäköisyytesi onnistua sijoituksissasi?

Berkshire Hathawayn Buffett ja Munger määrittelevät sijoittamisen seuraavasti vapaasti suomennettuna:

 

Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa suurempaa ostovoimaa tulevaisuudessa maksettujen verojen jälkeen.”

 

Edellisestä määritelmästä voi tehdä vielä tiiviimmän ja todeta, että sijoittamisen tärkein idea on maksimoida tulevaisuuden ostovoiman kasvamisen todennäköisyys. Lisäksi voi olla jonkinlaisia eettisiä tai moraalisia näkemyksiä, jotka vaikuttavat todennäköisyyksien kasvamiseen joissakin tapauksissa. Paljon näkee erilaisia nimityksiä samalle asialle, mutta pohjimmiltaan on kyse vain todennäköisyyksien kasvattamisesta. Todennäköisyyksien arvioinnissa tulee vastaan useampia tekijöitä, jotka ratkaisevat sijoitusmenestyksen. Keskitytään niihin osakesijoittamisessa. Tärkeimmät tekijät sijoittajille todennäköisyyksiä määrittäessä ovat mm. seuraavat:

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q2 2018

TT:n lista Q218 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhdysvaltojen historiallisia inflaatiolukuja

Törmäsin vähän aika sitten sivustoon www.inflationdata.com, josta löytyy inflaatiotilastoja ainakin Yhdysvalloista. Sieltä löytyy dataa enemmänkin, mutta puran tässä hieman dataa ajanjaksolta 1913-2015. Yhdysvalloissa tuona aikana vuosittainen inflaatio on ollut keskimäärin 3.18%. Luvut eivät vastaa täysin Suomea, mutta yksityiskohtiin menemisen sijaan on tarkoitus keskittyä yleisiin trendeihin.

 

Mennään tarkempiin yksityiskohtiin ja tarkastellaan vuosittaista inflaatiota eri vuosikymmeninä:

 

1913-1919 9.80%

1920-1929 0.38%

1930-1939 -2.08%

1940-1949 4.86%

1950-1959 1.82%

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Poikkitieteellisyydestä sijoittamisessa

 

Charlie Mungeria tai jotain hänen edeltäjäänsä lainaten: ”Kun ainoa työkalusi on vasara niin kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta.” Monille sijoittaminen on pelkkää matematiikkaa ja lukuja. Valitettavasti pelkkien lukujen tuijottaminen tuottaa usein täsmälleen väärän vastauksen. Täsmälleen oikeita vastauksia on käytännössä mahdotonta saada, koska tulevaisuus on aina epävarma eikä kaikkia siihen liittyviä seikkoja voida matemaattisesti mallintaa, vaikka monet sitä yrittävätkin. Apunaan voi käyttää mm. muiden tieteenalojen tärkeimpiä tosiasioita ja niistä muodostettuja malleja. Kirjoituksessa esittelen joitakin tosiasioita, jotka vähentävät sijoittajien väärinymmärryksiä tai lisäävät sijoittajien ymmärrystä markkinataloudesta ja sijoittamisesta. Käsittely on pinnallista.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Skaalautumislait (Power laws)

Skaalautumislait (Power laws)

Skaalautumislait voidaan määrittää siten, että muuttujan x koko on verrannollinen muuttujan y kohotettuna johonkin kiinteään potenssiin. Esimerkiksi x:n ollessa verrannollinen muuttujan y toiseen potenssiin saadaan y:n ollessa 2 x:ksi 4 tai y:n ollessa 3 saadaan x:ksi 9. Kirjoituksessa esitetyt potenssit ovat epätarkkoja.

Skaalautumislait ovat normaaleja luonnossa

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Älyköt, mutta idiootit

Rakkailla lapsilla on monia nimiä, joten voit tuntea heidät myös ainakin puhuvina päinä ja tyhjinä pukuina. Nassim Taleb käyttää viimeisessä kirjassaan Skin In the Game vapaasti suomennettuna nimitystä Älyköt, mutta idiootit, (Intellectuals, yet, idiots). Tämä kohtuullisen pieni, mutta äänekäs joukko korkean älykkyysosamäärän omaavia ihmisiä haluaa päättää mitä teemme, kuinka ajattelemme ja ketä äänestämme, vaikka eivät Talebin mukaan löydä kookospähkinöitä kookospähkinäsaarilta. Itse en ajattele tästä porukasta ihan niin jyrkästi, mutta pidän Talebin termiä ”älyköt, mutta idiootit” ihan hyvänä näkemyksenä. Oma näkemykseni yksilöistä on enemmän se, että nämä ihmiset toimivat sellaisissa järjestelmissä, jotka eivät tuota läheskään aina järkevää ajattelua. Toisin sanoen, on yksilöille hyödyllistä olla älyköitä, mutta idiootteja, koska he tai heidän edustamansa tahot keräävät palkinnot ja muut maksavat vahingot. Tässä kirjoituksessa yritän kertoa heidän tunnusmerkeistään.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q1 2018

TT:n lista Q118 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Muutamia huomioita Berkshiren kysymys/vastaus osiosta

Eilen lauantaina katselin Berkshiren yhtiökokouksen kysymys/vastaus osiota livenä ja tässä kirjoituksessa on muutamia huomioitani. Osa niistä on suoria lainauksia ja osa tulkintojani siitä mitä sanottiin. Enimmäkseen olen pyrkinyt kääntämään Buffettin ja Mungerin puheita suomeksi ja kokoamaan aihepiirejä yhteen. Yhtiökokouksen voi katsoa jälkilähetyksenä seuraavasta osoitteesta:

https://finance.yahoo.com/brklivestream/

Ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että Buffett oli mielestäni skarppina, kuten aiemmissakin kokouksissa. Munger taas oli mielestäni aktiivisempi ja paremmin voivan näköinen kuin viime vuonna. Buffett hoiti pääroolin vastaamisessa ja Munger täydensi häntä omin mielipitein. Tällä hetkellä he ovat ainoat vastaajat.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhden salamaromahduksen tarina

Toukokuun 6. päivä vuonna 2010 Kansasilainen pikkutekijä sai aikaan lyhyen, mutta suuren pörssiromahduksen, jossa Yhdysvaltain pörssi-indeksit romahtivat muutamassa minuutissa 5-6%:ia. Samalla jopa 300:n yksittäisen osakkeen kurssit heiluivat jopa yli 60% edellisistä arvoistaan. Tämän romahduksen lähde oli pieni automaattista kaupankäyntiä harrastava yritys Kansasista. Suuremman romahduksen lähde oli tämän yrityksen algoritmi jonka toiminta oli sidottu markkinan kaupankäyntimääriin. Rahoitusmarkkinat ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja toimijoihin. Romahdus oli seurausta ketjureaktiosta. Kirjoituksessa on lyhyt ja yksinkertaistettu kuvaus tapahtumista.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Sopeutuvien markkinoiden teoria

Piksussa välillä ihmetellään kuinka jotkin arvopaperit hinnoitellaan päin sitä itseään. Ja yleinen näkemys, jonka itsekin jaan on etteivät markkinat ole niin tehokkaat kuin tehokkaiden markkinoiden hypoteesi antaa ymmärtää. En ole juurikaan nähnyt vaihtoehtoja, mutta olen törmännyt yhteen. Se on nimeltään sopeutuvien markkinoiden teoria ja luin siitä Andrew W. Lo:n kirjasta Adaptive Markets. Kirjoittaja on myös sopeutuvien markkinoiden teorian isä. Kirja on noin 400 sivua pitkä, joten en ala sitä tarkemmin käymään läpi, mutta voin suositella sitä luettavaksi. Se antaa uusia näkökulmia. Käyn tässä kirjoituksessa läpi nopeasti teorian pääpiirteittäin läpi. Lisäksi esitän teorian kehittäjän näkemyksen siitä miten sijoittamiseen tulisi suhtautua teorian pohjalta. Kirjoitus on valitettavasti suppea kooste koko teoriasta, joten voi olla etteivät sen lukijat saa paljoa irti siitä. Pahoittelut siitä. Voin suositella kirjaa asiasta tarkemmin kiinnostuneille.

Teorian perusidean voi tiivistää viiteen periaatteeseen:

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Luksusbrändien anatomia

Luksusbrändit ja niistä laskuttavat yritykset tuottavat voittomarginaaleja, joita niiden ei pitäisi saada mikäli ihmiset toimisivat järkevästi. Ne korostavat statustamme parantaen sosiaalista hyväksyntäämme. Ne ovat onnistuneet luomaan mielikuvia, jotka mahdollistavat perustelemattoman korkeat hinnat. Scott Galloway on kirjassaan the four, the hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook and Google määritellyt luksusbrändeille viisi tärkeintä ominaisuutta: Yrityksen perustaja joka on noussut puolijumalaksi asiakkaidensa keskuudessa, mielikuva mahtavasta käsityöläisyystaidosta, luksusmyymälät, maailmanlaajuinen tunnettavuus ja tietysti korkeat hinnat. Ilman näitä elementtejä on vaikea luoda mielikuvia luksusbrändistä.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Neljän suuren väärinkäytöksistä

Viime aikoina varsinkin Facebook on ollut otsikoissa asiakkaiden tietojen väärinkäytön vuoksi. Kyseessä on todennäköisesti vain alkusoitto väärinkäytösten paljastamisessa. Scott Gallowayn kirja the four, the hidden Amazon, Apple, Facebook and Google DNA.. kertoo yritysten liiketoiminnoista ja niiden mahdollisista väärinkäytöksistä.

 

Ensin on syytä laittaa hieman tilastoja, jotta yritysten mahdollisuuksia väärinkäytöksiin voi paremmin hahmottaa. Ne koskevat enimmäkseen Yhdysvaltoja, jossa yrityksillä on toistaiseksi enemmän valtaa vaikuttaa asiakkaisiinsa. Yhdysvalloissa 44%:lla kotitalouksista on ase ja 52%:lla on Amazon Prime. Vuonna 2016 noin puolet Internetin ja viidesosa päivittäistavarakaupan kasvusta voidaan yhdistää Amazoniin. Apple taas myy noin 15%:ia älypuhelimista, mutta ottaa voitoista lähes 80%:ia. Facebookia ja sen omistamia sovelluksia Instagramia ja Whatsappia ihmiset käyttävät keskimäärin 50 minuuttia joka päivä. Googlen hakukoneella tehdään Yhdysvalloissa 3.5 miljardia hakua joka päivä.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tilinpäätöstietojen tutkimisesta

TT:n listaa uudistaessa tuli selailtua eri yritysten tilinpäätöstietoja noin viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lopulta päädyin noin neljänkymmenen yrityksen ottamiseen listalle. Tähän prosessiin kului suhteellisen paljon aikaa, vaikka monesta yrityksestä olikin jo monet perustiedot löytynyt aiemmin. Tämä prosessi herätti joitakin ajatuksia, joita lyhyesti selvittelen kirjoituksessani.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Uusittu TT:n lista Q4 2017

TT:n uudistettu lista Q417 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalion Bridgewaterin ideameritokratia

Ray Dalion perustama Bridgewater Associates on maailman suurin Hedge-rahastoyhtiö. Se on erikoistunut makrotaloustekijöiden hyödyntämiseen sijoituksissaan. Yritys pyrkii toiminnassaan ideameritokratiaan. Sillä se yrittää taistella mm. laumasieluisuutta vastaan. Bridgewaterilla uskotaan, että vain ideoiden paremmuus ratkaisee. Ideameritokratia ei tarkoita demokratiaa, jossa jokaisella on yksi ääni. Siinä pyritään kuuntelemaan eniten niitä, joilla on eniten näyttöjä käsiteltävien asioiden ymmärtämisestä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Klikkimedioiden tulkitsemisohjeita

Elämme klikkimedioiden aikakautta. Suurimman osan niistä on tarkoitus kerätä kävijöitä millä keinolla hyvänsä, koska niiden määrä ratkaisee medioiden taloudellisen menestyksen. Tarkempaa tietoa näistä mekanismeista löytyy mm. Ryan Holidayn kirjasta: ”Usko minua minä valehtelen, mediamanipulaattorin tunnustuksia”. Tästä kirjasta löytyy myös tulkintaohjeita siihen mitä tietyt väitteet todella tarkoittavat. Koska kyseessä on mediamanipulaattorin ohjeita niin on syytä pitää mielessä se etteivät ne kaikki pidä täysin paikkaansa. Näin uuden vuoden kunniaksi ajattelin laittaa niitä näytille:

  • Kun klikkimedia sanoo ”vihjeenantajan mukaan” niin vihjeenantaja on todennäköisesti mediamanipulaattori joka haluaa saada median kirjoittamaan mitä hän haluaa.

  • Kun klikkimedia sanoo ”raporttien mukaan” niin raportit voivat tarkoittaa mitä tahansa Twitteristä keskustelupalstoihin.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q3 2017

TT:n lista Q317 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Maapallolla asiat paremmin kuin koskaan

Otsikon väite on mielipide, koska ihmisten näkemykset vaihtelevat. Yksi näkee ympäristön tilan olevan tärkeämpi asia kuin hyvinvointi. Toinen näkee asiat päinvastoin. Arvioni siitä, että asiat ovat paremmin perustuu suurempaan kuvaan ja pidempiin aikaväleihin kuin päivänpolttaviin asioihin. Elämme ajanjaksoa, jossa siirrymme teollisuuden aikakaudesta tiedon aikakauteen. Asiat tulevat muuttumaan paremmiksi suuressa kuvassa, vaikka uhkia on olemassa.

Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ovat olleet vähintään vuosisatoja nälänhätä, tappavat tartuntataudit ja sodat tai muu väkivalta. Nämä ongelmat ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Seuraavien vuosikymmenien aikana meillä on hyvät mahdollisuudet päästä eroon lähes kokonaan ainakin nälänhädästä ja tappavista tartuntataudeista.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

John Boglen kymmenen sääntöä sijoittamiseen

Indeksisijoittamisen pioneerilla on kymmenen sääntöä sijoitusmenestykseen, jotka hän käy läpi kirjassaan The Clash of the Cultures Bogle listaa hänen kymmenen sääntöään menestyksekkääseen sijoittamiseen. Ne ovat seuraavat:

 

  1. Paluu kohti keskinkertaisuutta. (Reversion to the mean)

  2. Aika on ystäväsi, herätteet vihollisesi.

  3. Osta oikein, pidä tiukasti kiinni.

  4. Omaa realistiset odotukset.

  5. Unohda neula, osta heinäsuopa.

  6. Minimoi välistävetäjän osuus.

  7. Et voi paeta riskiä.

  8. Varo viimeisen sodan sotimista.

  9. Siili pieksee ketun.

  10. Pidä kurssisi.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhden tekijän/selityksen harha suurissa menestystarinoissa

Maailma ja ihmiset ovat paljon monimutkaisempia kuin mitä suurin osa meistä tajuaa. Yksinkertaisimmatkin tekniset laitteet, kuten leivänpaahdin vaatisivat vähintään viikkoja, jos ei jopa kuukausia mikäli joutuisimme ne yksin tekemään raaka-aineen hankinnasta lähtien. Suurin osa meistä ei saisi koskaan edes leivänpaahtimen vastuksia tehtyä. Ruumiimme ovat myös monimutkaisia järjestelmiä. Pelkästään yhden tennislyönnin suorittamiseen tarvitsemme satoja tuhansia aivokytkentöjä. Todellisuudessa ymmärrämme aivojen kaikista toiminnoista vielä tänäkin päivänä murto-osan. Nykytekniikallakin on vielä mahdotonta ymmärtää kaikkia aivokytkentöjä, joten emme ymmärrä todellisuudessa niin paljon kuin kuvitellaan.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q2 2017

TT:n lista Q217 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalio ja lyhytaikainen velkasykli

Lyhyet velkasyklit syntyvät lähinnä keskuspankkien kiristäessä korkopolitiikkaansa inflaation ollessa liian korkea tai nousevan liikaa velkojen kasvaessa vahvasti. Keskuspankit löysentävät korkopolitiikkaa päinvastaisessa tilanteessa. Lyhytaikaiset syklit sisältävät yleensä kuusi vaihetta. Neljä niistä tapahtuu taloutta kasvattaen ja kaksi niistä supistaen. Ne kestävät yleensä neljästä kahdeksaan vuotta. Poikkeuksena on pidemmän velkasyklin velanmaksuvaiheen jälkeinen lyhyt velkasykli joka voi kestää hieman pidempään.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalio ja pitkäaikainen velkasykli

 

Tämä kirjoitus esittelee pitkäaikaista velkasykliä Ray Dalion mukaan. Tarkemmin velkasykleistä voi lukea sivulta:

www.economicprinciples.org

 

Kun velat ja kulutus kasvavat nopeammin kuin rahamäärä ja tulot, tuottaa se itseään vahvistavan vaikutuksen kasvattaen taloutta. Tämä tapahtuu, koska kasvava kulutus kasvattaa tuloja ja varallisuusarvoja mikä kasvattaa lainaajien kykyä kasvattaa velkojaan mikä mahdollistaa kasvavan kulutuksen, jne. Näin voi jatkua rajoitetun ajan. Velan tapauksessa lainaaja voi ottaa rahaa ennen takaisinmaksua, mutta ei voi tehdä niin ikuisesti. Velan kasvaessa voi kuluttaa enemmän kuin kykenee mikä saa tuntemaan itsensä vauraaksi. Näinä aikoina velkoja voi pitää lainaajaa luotettavana velanmaksajana. Velan kasvaessa liian suureksi verrattuna tuloihin koittaa takaisinmaksu ja itseään vahvistava vaikutus kääntyy toiseen suuntaan. Nämä prosessit tuottavat pitkäaikaisia velkasyklejä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalion malli kansakuntien talouskasvusta keskipitkällä aikavälillä

Daliosta monien mielipiteet kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät, että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa, mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja yleismaailmallisia.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalio, Kansakuntien nousu ja tuho

Psykologisilla tekijöillä on suuri osuus kansakuntien nousussa ja tuhossa. Ne ajavat ihmiset mm. säästämään, kuluttamaan ja sotimaan. Tietyt syy-seuraus-suhteet toimivat ajureina kansakuntien eri vaiheissa. Ray Dalio esittelee tyypillisen kansakuntien nousun ja tuhon julkaisemassaan makrotaloudenperiaatteita kuvaavassa tutkimuksessaan joka löytyy sivustolta: www.economicprinciples.org

Se sisältää viisi vaihetta eivätkä kaikki maat pääse ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Vaiheet muodostavat tapahtumasarjan. Tapahtumasarjat eivät ole koskaan täysin samat eri maissa, mutta niillä on yhteisiä tekijöitä. Maat eivät etene ehkä koskaan ensimmäisestä vaiheestaan eteenpäin. Liikkuminen vaiheiden välillä ei myöskään tapahdu vain eteenpäin vaan välillä maat ottavat kehityksessään takapakkia.

Ensimmäisessä vaiheessa maat ovat köyhiä ja pitävät itseään köyhinä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Tommi Taavila blogi