Käyttäjän Tommi Taavila blogi

Tein arvioita todennäköisyyksille vuosi sitten tämän vuosikymmenen reaalisesta talouskasvusta Suomessa, Yhdysvalloissa ja Euroalueella. Lisäksi määrittelin todennäköisyyksiä osakeindeksien, kuten S&P500:n, kotipörssimme Omhex Capped Gi:n ja Dax30:n maksimipistemäärille tämän vuosikymmenen lopussa. Edellämainittujen lisäksi arvioin tiettyjen poliittisten tapahtumien todennäköisyyksiä tälle vuosikymmenelle. Jokaisen täytyy muistaa, että todennäköisyydet muuttuvat uusien tapahtumien vuoksi, joten niiden päivittäminen on tärkeää. Tässä kirjoituksessa julkaisen uudet todennäköisyydet, kerron miksi ne ovat voineet muuttua ja yritän hieman perustella muutoksia.

Reaalisen vuosittaisen BKT-kasvun ennustuksia uudelle vuosikymmenelle, suluissa todennäköisyys vuoden 2020 alussa:

Suomi: Lähtötilanne 241€ miljardia. 77%:ia alle 2%:n (75%). Toisin sanoen, vuoden 2029 lopussa Suomen reaalisen BKT:n oltava alle 293€ miljardia

Viimeisten vuosikymmenten suurimmat taloudelliset menestystarinat Singapore ja Kiina ovat teknokratioita eivätkä demokratioita. Talouskasvu on yksi tärkeä tekijä maan menestyksessä ja kansalaisten hyvinvoinnissa, mutta ei ainoa mittari. En tiennyt Singaporen teknokratiasta juuri mitään, mutta otin selvää. Jaan hieman oppimiani asioita, mutta mikäli joku siellä asuva sattuu lukemaan tätä kirjoitusta niin voi varmasti kertoa enemmän ja korjata kaikki väärinkäsitykset.

Yksi Singaporen menestyksen salaisuus on sen sijainti, mutta se ei takaa mitään ja siitä esimerkkejä löytyy samoilta seuduilta. Maan hallintojärjestelmä vaikuttaa merkittävissä määrin ja on yksi mm. Yhdysvaltojen menestyksen syy. Singaporen teknokratiassa on hyviä ja huono puolia, mutta en pidä sitä sellaisenaan hyvänä asiana enkä haluaisi vastaavaa järjestelmää Suomeen. Se sopii paremmin paikalliseen kulttuuriin, jossa pyritään konsensukseen yksilöiden kustannuksella. Käytännössä kyse on yksipuoluejärjestelmästä, vaikka kansanedustajista löytyy myös muiden kuin hallitsevan puolueen jäseniä. Maa on ollut yhden puolueen hallitsema koko sen itsenäisyyden ajan. Äänestäminen on maassa pakollista.

Viiden miljardin ihmiset markkinat, riittävä syntyvyys ja kehityskelpoiset taloudet tulevat tuottamaan suurimman osan maapallon talouskasvusta seuraavina vuosikymmeninä. Aasian vaikutus kaikkien talouteen ja muuhun elämään tulee kasvamaan tätä myötä, halusimme sitä tai emme. Aasian lisäksi toinen taloukasvun lähde on viime vuosikymmeninä ollut Piilaakso, joka on tuottanut merkittävän määrän innovaatioita.

Talouskasvun voi jakaa kahteen osaan eli työmarkkinoilla olevien henkilöiden määrään ja tuottavuuskasvuun. Euroopassa työikäinen väestö pienenee seuraavien vuosikymmenien aikana eikä Pohjois-Amerikassa kasvua ei ole tiedossa. Etelä-Amerikassa työikäisten kasvua on tiedossa, mutta ei merkittävää sellaista verrattuna Aasiaan tai Afrikkaan. On helppo todeta, että työikäisen väestön kasvun ajurit ovat Aasiassa ja Afrikassa. Tämä väistämättä näkyy tulevaisuuden talouskasvussa ympäri maailmaa. Tuottavuuskasvua Aasiakin jakautuu lähes kahtia jossa työikäisten kasvusta eivät nauti Kiinan, Japanin, Thaimaan ja Koreoiden muodostama nelikko muiden maiden kasvattaessa työikäistä väestöään.

Kiitos nykyaikaisten taulukkolaskentaohjelmien, historiallisten tuottojen selvittäminen on riittävän helppoa, jotta homman jaksaa tehdä. Tämä postaus sisältää paljon tilastoja. Kuten monet tietävätkin niin tilastojen avulla on helppo valehdella itselleen ja muille, joten tilastoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Keräämäni tilastotiedot sopivat parhaiten henkilölle joka haluaa sijoittaa S&P500-indeksirahastoon kerran vuodessa vuoden lopussa ja/tai myydä niitä samana ajankohtana. Postauksen kaikki tilastot sisältävät vain vuosittaisia indeksimuutoksia eikä niissä ole mukana osinkoja tai inflaatiota. Niiden lähde on seuraava:

https://finasko.com/sp-500-returns/

TT:n lista Q320 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Nykyinen talouskriisi iskee myös suuriin suomalaisiin vientiyrityksiin, mutta monella niistä on mahdollisuudet selviytyä paremmin kuin kilpailijoillaan. Yksi syy tähän löytyy vahvoista taseista, jotka auttavat kestämään paremmin nykyistä alamäkeä ja sen jatkumista. Vielä on aikaista puhua täsmällisistä vaikutuksista, mutta joitakin arvioita voi tehdä. Paremmin tilanne nähdään noin vuoden päästä. Kirjoituksen tarkastelu on pinnallinen eikä mene yksityiskohtiin yksittäisten yritysten kohdalla. Tarkoituksena on enemmän arvioida yritysten keskimääräistä kykyä selvitä nykykriisistä.

Vientiyritysten suuruuden olen määrittänyt perstuntumalla katsomatta juurikaan liikevaihtoja ennen vertailuun otettujen yritysten valintaa. Olen valinnut katsaukseen vain minua kiinnostavat suuret vientiyritykset. Lähteenä olen käyttänyt yritysten osavuosikatsauksia ja Kauppalehden pörssisivuja. Aloitan tarkastelun katsomalla prosentuaalisia muutoksia liikevaihtojen ja liikevoittojen osalta vuoden 2019 kolmen ensimmäisen kvartaalin lukemiin verrattuna.

Ahlström-Munksjö -9.9% ja +4.3%

Cargotec -10% ja -27%

Menossa on elinaikani pahin kriisi Suomessa, mutta sitä ei voi verrata talvi- tai jatkosotaan. Olen lähes varma, että mikäli sodat kokeneet ihmiset saisivat valita kummasta kärsisivät, nykykriisistä vai sodista niin varmaan kaikki valitsisivat koronakriisin. Kirjoituksessa esitän mielipiteeni lyhyesti nykykriisistä, miten Suomi ja tämä katajainen kansa selviävät siitä. Mitään syväluotausta en ole tekemässä.

Rahanpainamisen positiivisia vaikutuksia 2008-2009 talouskriisin hoidossa ei voi kiistää. Ilman sitä maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat olisivat silloin tuhoutuneet. Se on tuottanut myös talouskasvua lyhyillä aikaväleillä, mutta mitä pidempään sitä tehdään sitä suurempia negatiivisia sivuvaikutuksia siitä seuraa. Sen hyödyt pienenevät samaa vauhtia. Henkilökohtainen arvioni on, että haitat ovat jo ylittäneet hyödyt ja pahimmassa tapauksessa paska osuu tuulettimeen lähivuosina. Listaan kirjoituksessa negatiiviset sivuvaikutukset ja käyn niitä pintapuolisesti läpi. Olen hahmottanut ainakin seuraavat negatiiviset vaikutukset talouteen viimeisten noin kymmenen vuoden aikana:

• Massiiviset velkakirjakuplat

• Vapaiden hintamuodostusten puute monissa omaisuuserissä, kuten velkakirjoissa

• Muidenkin omaisuuserien massiiviset yliarvostustilanteet

• Tuottavuuskasvun hidastuminen pitkällä aikavälillä

• Zombiyritysten määrän kasvu

• Suurten ja byrokraattisten yritysten hyötyminen pienyrittäjiin verrattuna

• Kalliiden omien osakkeiden ostot

Järjettömän kalliit sijoituskohteiden hinnat ovat normaaleja epätasaisin väliajoin esiintyviä joukkopsykooseja. Ensimmäisenä finanssikuplana pidetään yleisesti 1630-luvulla esiintynyttä tulppaanimaniaa. Todennäköisesti vastaavia tapahtumia löytyy aiemmaltakin ajalta, mutta ne ovat ehkä liian huonosti dokumentoituja. Vaikka kuplia ei ole tarkkaan määritelty niin niitä voidaan kyllä havaita siitä huolimatta. Esimerkiksi, tulppaanimaniassa harvimmat tulppaanisipulit maksoivat nykyrahassa mitattuna kymmeniä tuhansia euroja. Vastaavia järjettömiä hintoja maksettiin myös teknokuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa yrityksistä, joilla ei ollut kuin nimellistä liiketoimintaa. Seuraavasta listasta löytyvät Yhdysvaltojen finanssikuplat noin 200 viimeisen vuoden ajalta niiden romahdusvuosien mukaan:

• 1819 romahtanut kupla, jossa kuka tahansa pystyi käytännössä painamaan rahaa.

• 1837 romahtanut infranrakennusta varten painetun rahan aiheuttama kupla.

• 1857 romahtanut liioiteltujen rahoitusreservien aiheuttama kupla, jossa ns. kovan rahan eli kultakolikoiden määrää liioiteltiin jatkamalla niitä ”10 pennin nauloilla”

Nykyistä pörssinousua Yhdysvalloissa on vaikea kuvata muilla tavoin kuin toteamalla, että viiden suuren teknofirman: Applen, Amazonin, Microsoftin, Googlen (Alphabet) ja Facebookin rooli on uskomattoman suuri. S&P500-indeksin markkina-arvo maanantain päätöslukemilla oli 30178 miljardia dollaria. Viiden suurimman yrityksen markkina-arvo samaan aikaan oli noin neljäsosan tästä. Seuraavassa lyhyessä taulukossa markkina-arvot maanantaina ja suluissa vuoden 2019 lopussa (miljardia dollaria) ja perässä prosentuaalinen nousu vuoden alusta:

S&P500-indeksi 30178$ (26760$) 12.8%

Apple 2152$ (1310$) 64.3%

Amazon 1657$ (920$) 80.1%

Microsoft 1617$ (1202$) 34.5%

Google 1079$ (928$) 16.3%

Facebook 773$ (586$) 31.9%

5 suurta yht. 7278$ (4946$) 47.1%

TT:n lista Q220 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on, että yritys on laadukas sijoituskohde hinnan ollessa kohtuullinen. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Itse en voi sietää rusinoita pullassa, mutta aiemmin sillä tarkoitettiin vain hyvien asioiden ja vaikutusten huomioimista. Muistini voi asiassa pettää, joten lukijat voivat korjata väittämäni. On muistettava, että kullalla päällystetystä paskakasasta ei voi huomioida vain kultaista osaa. Sivuvaikutukset ovat usein merkittäviä. Kokonaisarvo tippuu, kun huomioidaan huonotkin puolet. Joskus käy niin, että vain osa kasasta on sitä itseään. Silloin kysymys kuuluukin, että kummalla on enemmän merkitystä, huonolla vai hyvällä osalla? Nykypäivä suosii niitä ihmisiä, jotka huomioivat vain kultaisen osan ja jättävät huomioimatta sen paskan. Tässä näitä tähän liittyviä asioita:

• Rasismin tuomitseminen. Nykypäivän ”hyvät ihmiset” ihmiset tuomitsevat rasismin mikä on oikein, mutta se on yleensä yksipuolista. Kukaan ei tuomitse valkoisiin kohdistuvaa rasismia, vaikka sekin on yleistä kun he ovat vähemmistönä. En ole myöskään koskaan nähnyt kenenkään mainitsevan Kiinan rasistista kansaa joka pitää tummaa ihonväriä ali-ihmisyyden merkkinä.

Kirjoitus käsittelee rahasiirtoja. Ennen Koronaa olimme tilanteessa, jossa koronlaskujen mahdollisuudet oli käytetty loppuun, rahanpainamisen hyödyt olivat vähissä, kuten talouskasvukin eikä inflaatiosta ollut pelkoa. Koronaviruksen tuoma talouspysähdys iski ennen kaikkea ihmisten tuloihin. Tarkoitus on pohtia asiaa rahasiirtojen kautta. Koronashokki raapaisi merkittävän osan ihmisten tuloista, koska se romahdutti kulutuksen. Tämä itseään ruokkiva kehitys pistettiin poikki nopeasti, mutta kaikkia vahinkoja se ei ole korjannut. Sitä mitä tehtiin Yhdysvalloissa voidaan tutkia yksinkertaisella mallilla mikä kuvaa rahasiirtoja lähteiden ja käytön kautta. Rahanlähteet ja rahankäyttö ovat saman kolikon molemmat puolet. Kuvataan niitä yhtälöllä, jossa vasemmalla ovat rahanlähteet ja oikealla sen käyttökohteet:

Raha + Velka + Tulot = Kulutus + omaisuuserien ostaminen + säästöt

Suomessa ollaan lisäämässä korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja, mutta niitä on vaikea nähdä kilpailukyvyn nostajana. Kyseessä voi olla niin sanottu muna vai kana ilmiö, jossa erehdytään asioiden järjestyksestä. Toisin sanoen, luullaan korkeakoulupaikkojen lisäämisen olleen syy kilpailukyvyn kasvuun, vaikka kilpailukyvyn kasvu on voinut lisätä korkeakoulupaikkoja. Valitettavasti en ole löytänyt kovin uusia tilastoja, mutta uusimman IMD:n kilpailukykytutkimuksen viidestä kärkimaasta: Singaporesta, Tanskasta, Sveitsistä, Alankomaista ja Hong Kongista yksikään ei ole lähelläkään kärkeä ylimpien korkeakoulututkintojen suhteellisessa määrässä.

Tästä voisi tehdä johtopäätöksen ettei opiskelijoita kannata pitää kauemmin koulun penkillä vaan pikemminkin miettiä ratkaisuja, joilla voidaan nopeuttaa nuorten siirtymistä työelämään. Töissä oppii paremmin, kun tietty määrä teoreettisia perustietoja on nuoren hallussa. Teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtäläisiä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen korkeakoulupaikkojen sijaan voisi olla tehokkaampi keino parantaa kilpailukykyä.

Sijoittajia kuvaillaan ainakin taloustieteilijöiden teorioissa lähinnä järkevinä olentoina, mutta todellisuus on toisenlainen. Voidaan sanoa, että teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Olen listannut lyhyesti perustellen järjettömyyksiä:

• Kuvitelma, että sijoituspäätös on aina oikea, kun sillä tehdään rahaa. Tosiasia on, että monet rahaa tehneet sijoitukset ovat onnekkaita surkeiden odotusarvojen päätöksiä.

• Kuvitelma, että on aina oikeassa kun markkinat eivät ”tottele”. Hinnat voivat pysyä pitkäänkin liian korkeina tai liian matalina riippumatta kohteiden todellisista arvoista. Usein ne ovat myös oikeassa vaikka itse olisi eri mieltä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että markkinat ovat todennäköisimmin oikeassa mitä pidempään ne ovat mielestäsi väärässä.

• Kuvitelmat tulevien tuottojen tai yritysten tulosten tasaisesta kasvusta. Tosiasiassa molemmat heilahtelevat paljon. Toisin sanoen, keskiarvot eivät kerro yksittäistapauksista paljoa. Itseasiassa liian tasainen kasvu kertoo sijoitushuijausten todennäköisyyden kasvusta. Esimerkkinä Bernie Madoffin pyramidihuijaus.

Piksun tiimi on koonnut Helsingin pörssin 1000:n suurimman omistajan listan. Omistajien tiedot perustuvat yritysten nettisivuilta löytyviin omistajatietoihin, joista suurin osa on ollut toukokuun viimeisen pörssipäivän osakemääriä. Tiedot kattavat vain suurimmat omistukset.

Yleisesti on todettava, että osakemäärien tiedot löytyivät paljon paremmin kuin osasimme odottaa. Vain muutamien yritysten kohdalla tiedot puuttuivat yritysten omilta kotisivuilta. Lisäksi suurimpien omistajien määrä vaihteli yrityskohtaisesti. Joistakin löytyi vain muutamia ja useammista löytyi kymmeniä. Yleisin lukema oli yli 50. Surkeimmat tiedot suurista yrityksistä tarjosi Telia. Tietoja on yhdistelty nimien perusteella, joten niistä voi löytyä epätarkkuuksia täyskaimojen nimet voivat olla väärin yhdistetty. Linkki:

omistajalista

Mikäli sinua kiinnostaa kattavampi Top 5000 lista niin voit tilata sen osoitteesta myynti@piksu.fi hintaan 199€ (sis ALV).

TT:n lista Q120 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Berkshiren yhtiökokous oli tänä vuonna poikkeuksellinen Korona-pandemian vuoksi. Tänä vuonna se järjestettiin nettilähetyksenä ja siinä oli neljä osaa:

1. Buffettin yksinpuhelu

2. Ensimmäisen kvartaalin tuloksen esittely

3. Varsinainen yhtiökokous

4. Kysymys ja vastausosio (Q&A)

Tällä kertaa Charlie Munger ei osallistunut. Hänen tilallaan vastailemassa oli Greg Abel. Hän olikin ainoa henkilö Buffettin lisäksi Berkshirestä joka oli paikalla. Yahoon lähetys kesti hieman vajaa kuusi tuntia ja lähetyksen voi katsoa seuraavasta osoitteesta:

https://www.youtube.com/watch?v=69rm13iUUgE

Buffettin osuus lauantailta alkaa noin tunnin kohdalla.

Osat 1, 2 ja 3

Koronakriisi tulee muuttamaan ihmisten elämää monin tavoin. Monet muutokset olisivat tapahtuneet joka tapauksessa, mutta nykykriisi kiihdyttää niitä merkittävästi. Tulevaisuutta on tietyissa asioissa vaikea ennustaa pitkälle, joten tässä kirjoituksessa luetteloin yleismaailmallisia (mikäli en muuta mainitse) lähivuosien (1-3 vuotta) voittajia ja häviäjiä. Nämä ovat omia näkemyksiäni ja tulevaisuus kertoo olinko oikeassa vai väärässä.

• Voittajat: Varallisuuden jakajat Häviäjät: Varallisuuden kasvattajat (Tämä on lähivuosien näkymä. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen.)

• Voittajat: Vapaamatkustajat Häviäjät: Nettoveronmaksajat

• Voittaja: Säästämisaste Häviäjä: Kulutusjuhla

• Voittaja: Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys Häviäjä: Lyhyen aikavälin tuottavuuskehitys

• Voittaja: Luova tuho Häviäjä: Taistelu vääjäämätöntä vastaan

• Voittaja: Poliitikkojen valta keskuspankkeihin. Häviäjä: keskuspankkien itsenäisyys

Koronavirus on vaikea vihollinen eikä sen kulkua tai mahdollisia uusia aaltoja voi ennustaa. Myös reaalitalous on näinä aikoina vaikea ennustettava. Molemmat kulkevat käsi kädessä, joten kukaan ei voi sanoa mitään varmaa reaalitalouden tulevaisuudesta. Hyviä vertauskohteita taloushistoriasta on vaikea löytää, mutta yritetään siitä huolimatta. Yhdysvaltain talous on suurin ja sitä myötä merkitsevin, joten tarkastellaan sitä. Lähinnä nykytilannetta oleva vertauskohde oli 1930-luvun lopulla. Sekään ei päde täysin tähän, koska pandemiaa ei ollut.

Tilanne ennen koronaa

Koronaviruksen negatiivisista vaikutuksista puhutaan paljon ja jopa liikaa, mutta onko sillä positiivisia vaikutuksia? On selvää, että vaikutukset tulevat olemaan pitkäkestoisia. Jos joku väittää tietävänsä mitä tulee tapahtumaan niin ei ymmärrä nykytilannetta. Tämän takia tämäkin kirjoitus perustuu enemmän arvauksiin. Keskityn positiivisiin vaikutuksiin ja lähinnä luetteloin ne ranskalaisin viivoin.

• Ihmiset keskittyvät enemmän olennaisuuksiin, kuten selviytymiseen. Tämä ei ehkä vielä näytä siltä, mutta tilanne varmasti muuttuu.

• Kiireiset vanhemmat viettävät enemmän laatuaikaa lastensa kanssa.

• Yhteiskuntamme heikoimmat kohdat, kuten THL:n osaamattomuus, paljastuvat kriisin aikana tyhmemmillekin.

• Sama tapahtuu globalisaationkin suhteen.

• Opimme, että vastaaviin tauteihin pitää puuttua aiemmin matkustuskielloilla.

• Pääsemme testaamaan suomalaisten kriisinsietokykyä.

• Kriisi tuo monille uusia mahdollisuuksia.

• Luova tuho tuo uusia ja parempia tapoja hoitaa asioita.

TT:n lista Q419 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Teknologinen kehitys lupaa suuria mahdollisuuksia, mutta tuottavuuskehitys kulkee eri suuntaan eli laskee pikkuhiljaa. Tämä koskee erityisesti länsimaita ja vielä enemmän Eurooppaa joka pärjää vielä pohjois-Amerikkaa huonommin. Missä vika? Asiaan ei ole yksinkertaista vastausta, mutta Fredrix Erixon ja Björn Weigel ovat löytäneet neljä merkittävää tekijää ja julkaisseet kirjan The Innovation Illusion. Tekijät ovat seuraavat:

1. Harmaa omistajuus

2. Byrokraattien ja riskinkarttajien hallitsemat yritysjohdot

3. Globalisaation kakkosvaihe

4. Sääntelyn uusi tuleminen

Harmaa omistajuus

Toimitko taidolla, tuurilla vai molemmilla? Tähän kysymykseen on monta vastausta. Monet väittävät, että he menestyvät taitojensa ansiosta ja muut menestyvät hyvän onnensa ansiosta. Jotkut sanovat, että kyse on molemmista. Vastaus tähän kysymykseen ei ole yksinkertainen ja kuten moniin muihinkin mielenkiintoisiin kysymyksiin niin tähänkin vastaus alkaa sanoilla. ”Se riippuu...” Ja jatkuu sanoilla ”siitä mitä on tekemässä.” Kirjoituksen tilastofaktat löytyvät Michael Mauboussinin kirjasta ”The Success Equation” (menestysyhtälö)

Menneisyyttä on helppo ennustaa, mutta tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa tarkasti. Tiettyjen asioiden, kuten talouskasvun heilahtelu on suurempaa lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä se muuttuu ennustettavammaksi. Kirjoituksessa keskityn pidempään aikaväliin eli uuteen vuosikymmeneen. Suurin osa ennustuksista on ajanjaksolle 1.1.2020-31.12.2029. Ennustan lähinnä kansantalouden kehitystä, pörssikursseja ja politiikkaa. Jälkimmäisin on minulle vähiten arvattavissa ja huonoiten ymmärrettävissä, joten ennustetut todennäköisyydetkin ovat alhaisemmat.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia Kiinan talouden lähitulevaisuuden haasteita. Ne voi oikeastaan tiivistää pääteemoihin, kuten liialliseen velkaantumiseen ja dollaririippuvuuteen. Ennen kuin mennään niihin niin muutama sana ensimmäisen asteen kauppadiilistä. Kyseessä on kansantaloudellisesti merkityksetön sopimus. Kiina vältti kasvavat tuontitullit ja nykyiset pienenivät merkityksettömästi. Trump sai ostettua ääniä maataloustuottajilta Kiinan luvatessa ostaa niiltä kymmenillä miljardeilla maataloustuotteita. Lisäksi maat ilmeisesti sopivat jotain muutakin, mutta niiden ehtojen tarkemmat tiedot ovat käsittääkseni salaisia. Diilin julkistetun sisällön voi lukea seuraavasta osoitteesta:

https://ustr.gov/about-us/policy-offices/press-office/press-releases/2019/december/united-states-and-china-reach

TT:n lista Q319 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Muun muassa Nokiaan sijoittaneiden tappiot ovat olleet otsikoissa viime päivät. Tappiot kuuluvat sijoittamiseen ja niitä tulee jokaiselle sijoittajalle, paitsi valehtelijoille. Tappiot ovat välttämätön paha. Se ei tarkoita, että ne tulisi kritiikittömästi vain hyväksyä.

Selviytyminen on sijoittajan ensisijainen tehtävä. Tätä voi kuvata polkuriippuvuudella. Kuvataan tätä esimerkillä joka on lähellä sijoittamista. Onko odotettavissa sama prosentuaalinen lopputulos, kun yksi ihminen käy kasinossa pelaamassa rulettia sata kertaa käyttäen kaikki rahansa tai sata ihmistä käy kerran kasinossa pelaamassa rulettia kaikki rahansa mukanaan? Vastaus on ei, koska yksi ihminen häviää suurella todennäköisyydellä kaikki rahansa ennen kuin hän ehtii käydä sata kertaa pelaamassa. Sadasta ihmisestä kootussa joukossa taas on ihmisiä, jotka häviävät kaikki rahansa, mutta koko joukko ei häviä kaikkia rahojaan.

Erityisesti ulkomaisilla talousuutisia tarjoavilla sivustoilla riittää niin sanottuja puhuvia päitä, jotka ennustavat tulevaisuutta. Heillä on useampia tunnusmerkkejä, kuten ylisuuri itseluottamus, kyky tehdä vakuuttavia ennustuksia, kääntää väärät ennustuksensa voitoikseen ja epämääräiset lauseet, joista on vaikea saada selvää. Näitä puhuvia päitä, heidän ennustustensa toteutumisia ja niin sanottuja muita kyvykkäämpiä ”superennustajia” on tutkinut Philip Tetlock, jonka yksi tutkimuksista kertoi ettei niin sanotut asiantuntijat olleet simpansseja parempia ennustuksissaan. Hän on onnistunut tekemään tulkintoja siitä minkälaisia todennäköisyyksien vaihteluvälejä heidän ennustuksensa sisältävät. Seuraavassa lista joistakin sanonnoista:

• Might happen, saattaisi tapahtua: 9-64%

• Could happen, voisi tapahtua 2-56%

• It is a possibility, on mahdollista 0.1-45%

• It is a real possiblity, se on todellinen mahdollisuus 22-89%

Tässä osassa keskityn tekemään arvion seuraavasta sijoitusympäristöstä ja siitä miten sijoittajan tulisi suhtautua siihen. Keskityn lähinnä Yhdysvaltoihin. Jos en erikseen mainitse niin kyse on Yhdysvalloista. Kun puhutaan tulevaisuudesta niin on aina kyse ”jos lehmällä olis pyörät, se olis maitoauto oletuksesta”. Uskon tulevan sijoitusympäristön muistuttavan eniten 1940-lukua. Suurin ero tulee olemaan siinä, että sotilaallisen konfliktin uhka on pienempi. Ympäristö tulee todennäköisesti olemaan vähemmän inflatorinen minkä seurauksena esimerkiksi hyödykkeet jäävät 1940-lukua huonommaksi sijoituskohteeksi, kuten myös bondit.

Ennen kuin mennään seuraavaan ympäristöön niin kerrataan lyhyesti missä mennään. Epäarvoisuus on lisääntynyt, ohjauskorko on parissa prosentissa, sen suunta on alaspäin ja keskuspankin taseen pienentäminen on loppunut. Pörssi on huippulukemissa, kauppasota on käynnissä, korkokupla on puhkeamatta ja liian suuret rahamäärät taistelevat liian pienestä määrästä huippudiilejä.