Käyttäjän Tommi Taavila blogi

Itse en voi sietää rusinoita pullassa, mutta aiemmin sillä tarkoitettiin vain hyvien asioiden ja vaikutusten huomioimista. Muistini voi asiassa pettää, joten lukijat voivat korjata väittämäni. On muistettava, että kullalla päällystetystä paskakasasta ei voi huomioida vain kultaista osaa. Sivuvaikutukset ovat usein merkittäviä. Kokonaisarvo tippuu, kun huomioidaan huonotkin puolet. Joskus käy niin, että vain osa kasasta on sitä itseään. Silloin kysymys kuuluukin, että kummalla on enemmän merkitystä, huonolla vai hyvällä osalla? Nykypäivä suosii niitä ihmisiä, jotka huomioivat vain kultaisen osan ja jättävät huomioimatta sen paskan. Tässä näitä tähän liittyviä asioita:

• Rasismin tuomitseminen. Nykypäivän ”hyvät ihmiset” ihmiset tuomitsevat rasismin mikä on oikein, mutta se on yleensä yksipuolista. Kukaan ei tuomitse valkoisiin kohdistuvaa rasismia, vaikka sekin on yleistä kun he ovat vähemmistönä. En ole myöskään koskaan nähnyt kenenkään mainitsevan Kiinan rasistista kansaa joka pitää tummaa ihonväriä ali-ihmisyyden merkkinä.

Kirjoitus käsittelee rahasiirtoja. Ennen Koronaa olimme tilanteessa, jossa koronlaskujen mahdollisuudet oli käytetty loppuun, rahanpainamisen hyödyt olivat vähissä, kuten talouskasvukin eikä inflaatiosta ollut pelkoa. Koronaviruksen tuoma talouspysähdys iski ennen kaikkea ihmisten tuloihin. Tarkoitus on pohtia asiaa rahasiirtojen kautta. Koronashokki raapaisi merkittävän osan ihmisten tuloista, koska se romahdutti kulutuksen. Tämä itseään ruokkiva kehitys pistettiin poikki nopeasti, mutta kaikkia vahinkoja se ei ole korjannut. Sitä mitä tehtiin Yhdysvalloissa voidaan tutkia yksinkertaisella mallilla mikä kuvaa rahasiirtoja lähteiden ja käytön kautta. Rahanlähteet ja rahankäyttö ovat saman kolikon molemmat puolet. Kuvataan niitä yhtälöllä, jossa vasemmalla ovat rahanlähteet ja oikealla sen käyttökohteet:

Raha + Velka + Tulot = Kulutus + omaisuuserien ostaminen + säästöt

Suomessa ollaan lisäämässä korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja, mutta niitä on vaikea nähdä kilpailukyvyn nostajana. Kyseessä voi olla niin sanottu muna vai kana ilmiö, jossa erehdytään asioiden järjestyksestä. Toisin sanoen, luullaan korkeakoulupaikkojen lisäämisen olleen syy kilpailukyvyn kasvuun, vaikka kilpailukyvyn kasvu on voinut lisätä korkeakoulupaikkoja. Valitettavasti en ole löytänyt kovin uusia tilastoja, mutta uusimman IMD:n kilpailukykytutkimuksen viidestä kärkimaasta: Singaporesta, Tanskasta, Sveitsistä, Alankomaista ja Hong Kongista yksikään ei ole lähelläkään kärkeä ylimpien korkeakoulututkintojen suhteellisessa määrässä.

Tästä voisi tehdä johtopäätöksen ettei opiskelijoita kannata pitää kauemmin koulun penkillä vaan pikemminkin miettiä ratkaisuja, joilla voidaan nopeuttaa nuorten siirtymistä työelämään. Töissä oppii paremmin, kun tietty määrä teoreettisia perustietoja on nuoren hallussa. Teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtäläisiä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen korkeakoulupaikkojen sijaan voisi olla tehokkaampi keino parantaa kilpailukykyä.

Sijoittajia kuvaillaan ainakin taloustieteilijöiden teorioissa lähinnä järkevinä olentoina, mutta todellisuus on toisenlainen. Voidaan sanoa, että teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Olen listannut lyhyesti perustellen järjettömyyksiä:

• Kuvitelma, että sijoituspäätös on aina oikea, kun sillä tehdään rahaa. Tosiasia on, että monet rahaa tehneet sijoitukset ovat onnekkaita surkeiden odotusarvojen päätöksiä.

• Kuvitelma, että on aina oikeassa kun markkinat eivät ”tottele”. Hinnat voivat pysyä pitkäänkin liian korkeina tai liian matalina riippumatta kohteiden todellisista arvoista. Usein ne ovat myös oikeassa vaikka itse olisi eri mieltä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että markkinat ovat todennäköisimmin oikeassa mitä pidempään ne ovat mielestäsi väärässä.

• Kuvitelmat tulevien tuottojen tai yritysten tulosten tasaisesta kasvusta. Tosiasiassa molemmat heilahtelevat paljon. Toisin sanoen, keskiarvot eivät kerro yksittäistapauksista paljoa. Itseasiassa liian tasainen kasvu kertoo sijoitushuijausten todennäköisyyden kasvusta. Esimerkkinä Bernie Madoffin pyramidihuijaus.

Piksun tiimi on koonnut Helsingin pörssin 1000:n suurimman omistajan listan. Omistajien tiedot perustuvat yritysten nettisivuilta löytyviin omistajatietoihin, joista suurin osa on ollut toukokuun viimeisen pörssipäivän osakemääriä. Tiedot kattavat vain suurimmat omistukset.

Yleisesti on todettava, että osakemäärien tiedot löytyivät paljon paremmin kuin osasimme odottaa. Vain muutamien yritysten kohdalla tiedot puuttuivat yritysten omilta kotisivuilta. Lisäksi suurimpien omistajien määrä vaihteli yrityskohtaisesti. Joistakin löytyi vain muutamia ja useammista löytyi kymmeniä. Yleisin lukema oli yli 50. Surkeimmat tiedot suurista yrityksistä tarjosi Telia. Tietoja on yhdistelty nimien perusteella, joten niistä voi löytyä epätarkkuuksia täyskaimojen nimet voivat olla väärin yhdistetty. Linkki:

omistajalista

Mikäli sinua kiinnostaa kattavampi Top 5000 lista niin voit tilata sen osoitteesta myynti@piksu.fi hintaan 199€:a.

TT:n lista Q120 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Berkshiren yhtiökokous oli tänä vuonna poikkeuksellinen Korona-pandemian vuoksi. Tänä vuonna se järjestettiin nettilähetyksenä ja siinä oli neljä osaa:

1. Buffettin yksinpuhelu

2. Ensimmäisen kvartaalin tuloksen esittely

3. Varsinainen yhtiökokous

4. Kysymys ja vastausosio (Q&A)

Tällä kertaa Charlie Munger ei osallistunut. Hänen tilallaan vastailemassa oli Greg Abel. Hän olikin ainoa henkilö Buffettin lisäksi Berkshirestä joka oli paikalla. Yahoon lähetys kesti hieman vajaa kuusi tuntia ja lähetyksen voi katsoa seuraavasta osoitteesta:

https://www.youtube.com/watch?v=69rm13iUUgE

Buffettin osuus lauantailta alkaa noin tunnin kohdalla.

Osat 1, 2 ja 3

Koronakriisi tulee muuttamaan ihmisten elämää monin tavoin. Monet muutokset olisivat tapahtuneet joka tapauksessa, mutta nykykriisi kiihdyttää niitä merkittävästi. Tulevaisuutta on tietyissa asioissa vaikea ennustaa pitkälle, joten tässä kirjoituksessa luetteloin yleismaailmallisia (mikäli en muuta mainitse) lähivuosien (1-3 vuotta) voittajia ja häviäjiä. Nämä ovat omia näkemyksiäni ja tulevaisuus kertoo olinko oikeassa vai väärässä.

• Voittajat: Varallisuuden jakajat Häviäjät: Varallisuuden kasvattajat (Tämä on lähivuosien näkymä. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen.)

• Voittajat: Vapaamatkustajat Häviäjät: Nettoveronmaksajat

• Voittaja: Säästämisaste Häviäjä: Kulutusjuhla

• Voittaja: Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys Häviäjä: Lyhyen aikavälin tuottavuuskehitys

• Voittaja: Luova tuho Häviäjä: Taistelu vääjäämätöntä vastaan

• Voittaja: Poliitikkojen valta keskuspankkeihin. Häviäjä: keskuspankkien itsenäisyys

Koronavirus on vaikea vihollinen eikä sen kulkua tai mahdollisia uusia aaltoja voi ennustaa. Myös reaalitalous on näinä aikoina vaikea ennustettava. Molemmat kulkevat käsi kädessä, joten kukaan ei voi sanoa mitään varmaa reaalitalouden tulevaisuudesta. Hyviä vertauskohteita taloushistoriasta on vaikea löytää, mutta yritetään siitä huolimatta. Yhdysvaltain talous on suurin ja sitä myötä merkitsevin, joten tarkastellaan sitä. Lähinnä nykytilannetta oleva vertauskohde oli 1930-luvun lopulla. Sekään ei päde täysin tähän, koska pandemiaa ei ollut.

Tilanne ennen koronaa

Koronaviruksen negatiivisista vaikutuksista puhutaan paljon ja jopa liikaa, mutta onko sillä positiivisia vaikutuksia? On selvää, että vaikutukset tulevat olemaan pitkäkestoisia. Jos joku väittää tietävänsä mitä tulee tapahtumaan niin ei ymmärrä nykytilannetta. Tämän takia tämäkin kirjoitus perustuu enemmän arvauksiin. Keskityn positiivisiin vaikutuksiin ja lähinnä luetteloin ne ranskalaisin viivoin.

• Ihmiset keskittyvät enemmän olennaisuuksiin, kuten selviytymiseen. Tämä ei ehkä vielä näytä siltä, mutta tilanne varmasti muuttuu.

• Kiireiset vanhemmat viettävät enemmän laatuaikaa lastensa kanssa.

• Yhteiskuntamme heikoimmat kohdat, kuten THL:n osaamattomuus, paljastuvat kriisin aikana tyhmemmillekin.

• Sama tapahtuu globalisaationkin suhteen.

• Opimme, että vastaaviin tauteihin pitää puuttua aiemmin matkustuskielloilla.

• Pääsemme testaamaan suomalaisten kriisinsietokykyä.

• Kriisi tuo monille uusia mahdollisuuksia.

• Luova tuho tuo uusia ja parempia tapoja hoitaa asioita.

TT:n lista Q419 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Teknologinen kehitys lupaa suuria mahdollisuuksia, mutta tuottavuuskehitys kulkee eri suuntaan eli laskee pikkuhiljaa. Tämä koskee erityisesti länsimaita ja vielä enemmän Eurooppaa joka pärjää vielä pohjois-Amerikkaa huonommin. Missä vika? Asiaan ei ole yksinkertaista vastausta, mutta Fredrix Erixon ja Björn Weigel ovat löytäneet neljä merkittävää tekijää ja julkaisseet kirjan The Innovation Illusion. Tekijät ovat seuraavat:

1. Harmaa omistajuus

2. Byrokraattien ja riskinkarttajien hallitsemat yritysjohdot

3. Globalisaation kakkosvaihe

4. Sääntelyn uusi tuleminen

Harmaa omistajuus

Toimitko taidolla, tuurilla vai molemmilla? Tähän kysymykseen on monta vastausta. Monet väittävät, että he menestyvät taitojensa ansiosta ja muut menestyvät hyvän onnensa ansiosta. Jotkut sanovat, että kyse on molemmista. Vastaus tähän kysymykseen ei ole yksinkertainen ja kuten moniin muihinkin mielenkiintoisiin kysymyksiin niin tähänkin vastaus alkaa sanoilla. ”Se riippuu...” Ja jatkuu sanoilla ”siitä mitä on tekemässä.” Kirjoituksen tilastofaktat löytyvät Michael Mauboussinin kirjasta ”The Success Equation” (menestysyhtälö)

Menneisyyttä on helppo ennustaa, mutta tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa tarkasti. Tiettyjen asioiden, kuten talouskasvun heilahtelu on suurempaa lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä se muuttuu ennustettavammaksi. Kirjoituksessa keskityn pidempään aikaväliin eli uuteen vuosikymmeneen. Suurin osa ennustuksista on ajanjaksolle 1.1.2020-31.12.2029. Ennustan lähinnä kansantalouden kehitystä, pörssikursseja ja politiikkaa. Jälkimmäisin on minulle vähiten arvattavissa ja huonoiten ymmärrettävissä, joten ennustetut todennäköisyydetkin ovat alhaisemmat.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia Kiinan talouden lähitulevaisuuden haasteita. Ne voi oikeastaan tiivistää pääteemoihin, kuten liialliseen velkaantumiseen ja dollaririippuvuuteen. Ennen kuin mennään niihin niin muutama sana ensimmäisen asteen kauppadiilistä. Kyseessä on kansantaloudellisesti merkityksetön sopimus. Kiina vältti kasvavat tuontitullit ja nykyiset pienenivät merkityksettömästi. Trump sai ostettua ääniä maataloustuottajilta Kiinan luvatessa ostaa niiltä kymmenillä miljardeilla maataloustuotteita. Lisäksi maat ilmeisesti sopivat jotain muutakin, mutta niiden ehtojen tarkemmat tiedot ovat käsittääkseni salaisia. Diilin julkistetun sisällön voi lukea seuraavasta osoitteesta:

https://ustr.gov/about-us/policy-offices/press-office/press-releases/2019/december/united-states-and-china-reach

TT:n lista Q319 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Muun muassa Nokiaan sijoittaneiden tappiot ovat olleet otsikoissa viime päivät. Tappiot kuuluvat sijoittamiseen ja niitä tulee jokaiselle sijoittajalle, paitsi valehtelijoille. Tappiot ovat välttämätön paha. Se ei tarkoita, että ne tulisi kritiikittömästi vain hyväksyä.

Selviytyminen on sijoittajan ensisijainen tehtävä. Tätä voi kuvata polkuriippuvuudella. Kuvataan tätä esimerkillä joka on lähellä sijoittamista. Onko odotettavissa sama prosentuaalinen lopputulos, kun yksi ihminen käy kasinossa pelaamassa rulettia sata kertaa käyttäen kaikki rahansa tai sata ihmistä käy kerran kasinossa pelaamassa rulettia kaikki rahansa mukanaan? Vastaus on ei, koska yksi ihminen häviää suurella todennäköisyydellä kaikki rahansa ennen kuin hän ehtii käydä sata kertaa pelaamassa. Sadasta ihmisestä kootussa joukossa taas on ihmisiä, jotka häviävät kaikki rahansa, mutta koko joukko ei häviä kaikkia rahojaan.

Erityisesti ulkomaisilla talousuutisia tarjoavilla sivustoilla riittää niin sanottuja puhuvia päitä, jotka ennustavat tulevaisuutta. Heillä on useampia tunnusmerkkejä, kuten ylisuuri itseluottamus, kyky tehdä vakuuttavia ennustuksia, kääntää väärät ennustuksensa voitoikseen ja epämääräiset lauseet, joista on vaikea saada selvää. Näitä puhuvia päitä, heidän ennustustensa toteutumisia ja niin sanottuja muita kyvykkäämpiä ”superennustajia” on tutkinut Philip Tetlock, jonka yksi tutkimuksista kertoi ettei niin sanotut asiantuntijat olleet simpansseja parempia ennustuksissaan. Hän on onnistunut tekemään tulkintoja siitä minkälaisia todennäköisyyksien vaihteluvälejä heidän ennustuksensa sisältävät. Seuraavassa lista joistakin sanonnoista:

• Might happen, saattaisi tapahtua: 9-64%

• Could happen, voisi tapahtua 2-56%

• It is a possibility, on mahdollista 0.1-45%

• It is a real possiblity, se on todellinen mahdollisuus 22-89%

Tässä osassa keskityn tekemään arvion seuraavasta sijoitusympäristöstä ja siitä miten sijoittajan tulisi suhtautua siihen. Keskityn lähinnä Yhdysvaltoihin. Jos en erikseen mainitse niin kyse on Yhdysvalloista. Kun puhutaan tulevaisuudesta niin on aina kyse ”jos lehmällä olis pyörät, se olis maitoauto oletuksesta”. Uskon tulevan sijoitusympäristön muistuttavan eniten 1940-lukua. Suurin ero tulee olemaan siinä, että sotilaallisen konfliktin uhka on pienempi. Ympäristö tulee todennäköisesti olemaan vähemmän inflatorinen minkä seurauksena esimerkiksi hyödykkeet jäävät 1940-lukua huonommaksi sijoituskohteeksi, kuten myös bondit.

Ennen kuin mennään seuraavaan ympäristöön niin kerrataan lyhyesti missä mennään. Epäarvoisuus on lisääntynyt, ohjauskorko on parissa prosentissa, sen suunta on alaspäin ja keskuspankin taseen pienentäminen on loppunut. Pörssi on huippulukemissa, kauppasota on käynnissä, korkokupla on puhkeamatta ja liian suuret rahamäärät taistelevat liian pienestä määrästä huippudiilejä.

Historia ei toista itseään sataprosenttisesti, mutta se toistaa itseään läheisesti. Toisin sanoen, historian havinasta voi oppia ja menneistä vuosikymmenistä voi vetää johtopäätöksiä tulevasta. Viimeisen sadan vuoden aikana voi nähdä sijoitusympäristöjen muuttuneen merkittävästi noin vuosikymmenien välein. Edellinen sijoitusympäristö on aina vaikuttanut seuraavaan. Alamme oletettavasti lähentymään seuraavaa sijoitusympäristön merkittävää muutosta. Suurin osa kirjoitussarjasta koskee Yhdysvaltoja. Tämä kaksiosainen teksti  perustuu Ray Dalion kirjoittamaan artikkeliin ja sen löytää täältä:

https://www.linkedin.com/pulse/paradigm-shifts-ray-dalio/?published=t

Missä olemme ja miten päädyimme siihen tilanteeseen?

TT:n lista Q219 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Reaalisella talouskasvulla on kaksi suurta komponenttia. Ensimmäinen niistä on tehdyt työtunnit ja toinen on tuottavuus. Ensimmäinen komponentti riippuu enimmäkseen työikäisten määrän muutoksesta. Toisin sanoen, se riippuu sekä kotimaisen työvoiman lisääntymisestä tai vähenemisestä että työikäisten maahanmuutosta. Toinen suuri komponentti on paljon monimutkaisempi kuin ensimmäinen. Tuottavuuskehitys on ratkaisevampi kuin tehdyt työtunnit.

Hallitus ja työtuntien kehitys

Tämä kirjoitus on kesäinen kolumni jota ei kannata ottaa turhan vakavasti. Välillä joissakin yhteyksissä näkee vertailuja tikkaa heittävän apinan ja sijoitusalan ammattilaisten kanssa. Apinan virkaa yleensä edustaa jonkinlainen tapa arpoa sijoitukset, kun taas sijoitusalan ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä. Tässä kirjoituksessa ei keskitytä apinoihin tai ammattilaisiin. Lähes kaikki asiat voidaan yhdistää toisiinsa, kun käytetään tarpeeksi mielikuvitusta ja monet toisiinsa täysin liittymättömät asiat korreloivat keskenään. On päivän selvää, että lukijoistakin löytyy joku ihminen, jonka tikanheitto- ja sijoitustulokset korreloivat. Kolumnisti on surkea tikanheittäjä, jonka sijoitustulokset eivät korreloi suoraan tikanheittotulosten kanssa. Toisaalta, tikanheittoon hänellä kuluu vähemmän aikaa kuin sijoittamiseen. Kirjoitus sisältää mielipiteitä tikanheiton yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sijoittamisen kanssa.

Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa siihen, että maailmassa monet asiat ovat paremmin kuin mitä voisi ihmisten mielikuvien perusteella luulla. Nyt listaan asioita, jotka ovat hyvin Suomessa. Nämä ovat lähinnä omia mielipiteitäni, joten asioista saa ja pitää olla eri mieltä tarpeen vaatiessa. Listaus ei tarkoita sitä ettei niissä asioissa olisi parantamisen varaa tai etteivätkö ne tulevaisuudessa voisi olla huonommin. Lista siis sisältää niitä asioita, jotka minusta ovat hyvin juuri nyt. Olen perustellut joitakin kohtia, mutta suurin osa listauksesta ei perusteluita sisällä.

• Puhdas vesijohtovesi ja hyvin toimivat suihkut. Jälkimmäisissä tulee tarpeeksi vettä eikä sen lämpötila vaihdu yhtäkkiä, kuten esimerkiksi Espanjassa.

• Hyvä turvallisuustilanne.

• Vähäinen korruptio.

• Suomen paskimmat poliitikot eivät ole läheskään niin huonoja, kuten monissa muissa maissa. Esimerkiksi Hakkarainen vs Berlusconi

Ihmiset keräävät mielikuvansa maailman tilansa monista lähteistä. Suuri osa ihmisistä uskoo olevansa hyvin kartalla siitä mitä maailmassa tapahtuu ja mihin suuntaan se kehittyy. Jo edesmennyt Hans Rosling kysyi tuhansilta ihmisiltä seuraavan tyyppisiä kysymyksiä, joilla voit testata omat tietosi:

Kysymykset:

1. Kuinka suuri prosentti köyhissä maissa asuvista tytöistä suoritti peruskoulun?

   a) 20%, b) 40%, c) 60%

2. Missä suurin osa maailman väestöstä asuu?

   a) köyhissä maissa, b) keskituloisissa maissa, c) rikkaissa maissa?

3. Viimeisten 20:n vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on

   a) melkein tuplaantunut, b) pysynyt suunnileen samana, c) vähentynyt puoleen?

4. Mikä on keskimääräinen odotettavissa olevan elinikä?

TT:n lista Q119 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Tästä kirjoituksesta löytyy muutama huomio Berkshire Hathawayn eilisestä yhtiökokouksesta. Sen voi katsoa jälkikäteen ainakin vielä tänään sunnuntaina seuraavasta osoitteesta:

https://finance.yahoo.com/brklivestream/

Millenniaaleilla viitataan yleisesti ottaen 1980- ja 1990-luvuilla syntyneisiin sukupolviin. Heitä on Kiinassa noin 400 miljoonaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Yhdysvalloissa on noin 90 miljoonaa Millenniaalia. Tämä sukupolvi tulee olemaan todennäköisesti se sukupolvi joka muuttaa Kiinan kopioijista innovaattoreiksi mikäli näin tulee käymään. Se tulee olemaan seuraavina vuosikymmeninä todennäköisesti tärkein sukupolvi maapallolla. Mitä heistä länsimaissa todella tiedetään vai tiedetäänkö mitään? Itselläni ei ole heistä omakohtaista kokemusta, joten olen joutunut tyytymään kirjallisiin lähteisiin. Yksi heistä kertova kirja on Eric Fishin China´s Millennials. Kirjoituksessa luon lyhyen katsauksen tuon sukupolven haasteisiin.

Suomessa puhutaan paljon siitä, että eläkejärjestelmien ongelmat puskevat esiin vasta 2050-luvulla. Näihin ongelmiin vaikuttavat lähivuosikymmenien tuotot, joihin vaikuttavat monet tekijät. Suomessa voi olla parempi tilanne kuin monissa länsimaissa, mutta Suomesta saadut sijoitustuotot eivät riitä suomalaisen järjestelmän ylläpitämiseen. Eläkejärjestelmämme vajeet tulevat kasvamaan merkittävästi tulevien vuosikymmenien aikana. Japanissa eläkepommi on vaikuttanut merkittävästi jo ainakin vuosikymmenen. Sen eteneminen on noin kymmenen vuotta edellä länsimaita. Sen räjähtäminen on todennäköisesti näkynyt jo paisuneessa keskuspankin taseessa. Todellisuudessa eläkepommit räjähtävät käsiin suurimmassa osassa länsimaita jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Seurauksia on jo nähtävissä ainakin Yhdysvalloissa. Tässä kirjoituksessa spekuloin seurauksilla.

Aloitetaan esimerkillä Yhdysvalloista ja katsotaan eläkeläisen vuosittaisia mediaanimenoja, tuloja ja varallisuutta:

• Menot: 44000$

Kovasti vaalipaneeleissakin esillä ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset herättävät paljon tunteita ja monet älykkäätkin ihmiset menettävät harkintakykynsä täysin. Liikkeellä on käsittämätön määrä väärää tietoa. Kyseessä on äärimmäisen monimutkainen asia. Sitä ei voi ymmärtää ilman pitkiä syy-seurausketjuja. Valitettavasti suurin osa ihmisistä pystyy käsittelemään lähinnä välittömiä seurauksia unohtaen todelliset syyt ja seurausten seuraukset. Ensiksi on syytä tehdä muutama muuttumaton perusasia selväksi:

• Maapallo on enimmäkseen suljettu järjestelmä kasvihuonekaasujen näkökulmasta. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kotimaalla ei ole merkitystä. Hiilidioksiditonni saastuttaa maapalloa yhtä paljon Kiinassa kuin Suomessa tuotettuna.

• Päästöjä tulee aina mitata koko elinkaarelta.

• Ei ole olemassa päästöttömiä energian tuotantomuotoja. On olemassa vain vähä- ja suuripäästöisiä tuotantomuotoja.