Käyttäjän Tommi Taavila blogi

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Puhuvien päiden ennustusten tulkintoja ja superennustajia

Erityisesti ulkomaisilla talousuutisia tarjoavilla sivustoilla riittää niin sanottuja puhuvia päitä, jotka ennustavat tulevaisuutta. Heillä on useampia tunnusmerkkejä, kuten ylisuuri itseluottamus, kyky tehdä vakuuttavia ennustuksia, kääntää väärät ennustuksensa voitoikseen ja epämääräiset lauseet, joista on vaikea saada selvää. Näitä puhuvia päitä, heidän ennustustensa toteutumisia ja niin sanottuja muita kyvykkäämpiä ”superennustajia” on tutkinut Philip Tetlock, jonka yksi tutkimuksista kertoi ettei niin sanotut asiantuntijat olleet simpansseja parempia ennustuksissaan. Hän on onnistunut tekemään tulkintoja siitä minkälaisia todennäköisyyksien vaihteluvälejä heidän ennustuksensa sisältävät. Seuraavassa lista joistakin sanonnoista:

 

  • Might happen, saattaisi tapahtua: 9-64%

  • Could happen, voisi tapahtua 2-56%

  • It is a possibility, on mahdollista 0.1-45%

  • It is a real possiblity, se on todellinen mahdollisuus 22-89%

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Sijoitusympäristön muutos osa 2. Arvaus uudesta ympäristöstä

Tässä osassa keskityn tekemään arvion seuraavasta sijoitusympäristöstä ja siitä miten sijoittajan tulisi suhtautua siihen. Keskityn lähinnä Yhdysvaltoihin. Jos en erikseen mainitse niin kyse on Yhdysvalloista. Kun puhutaan tulevaisuudesta niin on aina kyse ”jos lehmällä olis pyörät, se olis maitoauto oletuksesta”. Uskon tulevan sijoitusympäristön muistuttavan eniten 1940-lukua. Suurin ero tulee olemaan siinä, että sotilaallisen konfliktin uhka on pienempi. Ympäristö tulee todennäköisesti olemaan vähemmän inflatorinen minkä seurauksena esimerkiksi hyödykkeet jäävät 1940-lukua huonommaksi sijoituskohteeksi, kuten myös bondit.

 

Ennen kuin mennään seuraavaan ympäristöön niin kerrataan lyhyesti missä mennään. Epäarvoisuus on lisääntynyt, ohjauskorko on parissa prosentissa, sen suunta on alaspäin ja keskuspankin taseen pienentäminen on loppunut. Pörssi on huippulukemissa, kauppasota on käynnissä, korkokupla on puhkeamatta ja liian suuret rahamäärät taistelevat liian pienestä määrästä huippudiilejä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Sijoitusympäristön muutos osa 1. Missä ollaan ja miten siihen tultiin

Historia ei toista itseään sataprosenttisesti, mutta se toistaa itseään läheisesti. Toisin sanoen, historian havinasta voi oppia ja menneistä vuosikymmenistä voi vetää johtopäätöksiä tulevasta. Viimeisen sadan vuoden aikana voi nähdä sijoitusympäristöjen muuttuneen merkittävästi noin vuosikymmenien välein. Edellinen sijoitusympäristö on aina vaikuttanut seuraavaan. Alamme oletettavasti lähentymään seuraavaa sijoitusympäristön merkittävää muutosta. Suurin osa kirjoitussarjasta koskee Yhdysvaltoja. Tämä kaksiosainen teksti  perustuu Ray Dalion kirjoittamaan artikkeliin ja sen löytää täältä:

 

https://www.linkedin.com/pulse/paradigm-shifts-ray-dalio/?published=t

 

Missä olemme ja miten päädyimme siihen tilanteeseen?

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q2 2019

TT:n lista Q219 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Hallitus ja talouskasvu

Reaalisella talouskasvulla on kaksi suurta komponenttia. Ensimmäinen niistä on tehdyt työtunnit ja toinen on tuottavuus. Ensimmäinen komponentti riippuu enimmäkseen työikäisten määrän muutoksesta. Toisin sanoen, se riippuu sekä kotimaisen työvoiman lisääntymisestä tai vähenemisestä että työikäisten maahanmuutosta. Toinen suuri komponentti on paljon monimutkaisempi kuin ensimmäinen. Tuottavuuskehitys on ratkaisevampi kuin tehdyt työtunnit.

 

Hallitus ja työtuntien kehitys

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tikanheitto ja sijoittaminen

Tämä kirjoitus on kesäinen kolumni jota ei kannata ottaa turhan vakavasti. Välillä joissakin yhteyksissä näkee vertailuja tikkaa heittävän apinan ja sijoitusalan ammattilaisten kanssa. Apinan virkaa yleensä edustaa jonkinlainen tapa arpoa sijoitukset, kun taas sijoitusalan ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä. Tässä kirjoituksessa ei keskitytä apinoihin tai ammattilaisiin. Lähes kaikki asiat voidaan yhdistää toisiinsa, kun käytetään tarpeeksi mielikuvitusta ja monet toisiinsa täysin liittymättömät asiat korreloivat keskenään. On päivän selvää, että lukijoistakin löytyy joku ihminen, jonka tikanheitto- ja sijoitustulokset korreloivat. Kolumnisti on surkea tikanheittäjä, jonka sijoitustulokset eivät korreloi suoraan tikanheittotulosten kanssa. Toisaalta, tikanheittoon hänellä kuluu vähemmän aikaa kuin sijoittamiseen. Kirjoitus sisältää mielipiteitä tikanheiton yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sijoittamisen kanssa.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Suomessa monet asiat ovat hyvin

Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa siihen, että maailmassa monet asiat ovat paremmin kuin mitä voisi ihmisten mielikuvien perusteella luulla. Nyt listaan asioita, jotka ovat hyvin Suomessa. Nämä ovat lähinnä omia mielipiteitäni, joten asioista saa ja pitää olla eri mieltä tarpeen vaatiessa. Listaus ei tarkoita sitä ettei niissä asioissa olisi parantamisen varaa tai etteivätkö ne tulevaisuudessa voisi olla huonommin. Lista siis sisältää niitä asioita, jotka minusta ovat hyvin juuri nyt. Olen perustellut joitakin kohtia, mutta suurin osa listauksesta ei perusteluita sisällä.

 

  • Puhdas vesijohtovesi ja hyvin toimivat suihkut. Jälkimmäisissä tulee tarpeeksi vettä eikä sen lämpötila vaihdu yhtäkkiä, kuten esimerkiksi Espanjassa.

  • Hyvä turvallisuustilanne.

  • Vähäinen korruptio.

  • Suomen paskimmat poliitikot eivät ole läheskään niin huonoja, kuten monissa muissa maissa. Esimerkiksi Hakkarainen vs Berlusconi

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Maailman tila, faktat vs mielikuvat

Ihmiset keräävät mielikuvansa maailman tilansa monista lähteistä. Suuri osa ihmisistä uskoo olevansa hyvin kartalla siitä mitä maailmassa tapahtuu ja mihin suuntaan se kehittyy. Jo edesmennyt Hans Rosling kysyi tuhansilta ihmisiltä seuraavan tyyppisiä kysymyksiä, joilla voit testata omat tietosi:

 

Kysymykset:

 

  1. Kuinka suuri prosentti köyhissä maissa asuvista tytöistä suoritti peruskoulun?

    a) 20%, b) 40%, c) 60%

  2. Missä suurin osa maailman väestöstä asuu?

    a) köyhissä maissa, b) keskituloisissa maissa, c) rikkaissa maissa?

  3. Viimeisten 20:n vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on

    a) melkein tuplaantunut, b) pysynyt suunnileen samana, c) vähentynyt puoleen?

  4. Mikä on keskimääräinen odotettavissa olevan elinikä?

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q1 2019

TT:n lista Q119 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Muutamia huomioita Berkshiren yhtiökokouksesta

Tästä kirjoituksesta löytyy muutama huomio Berkshire Hathawayn eilisestä yhtiökokouksesta. Sen voi katsoa jälkikäteen ainakin vielä tänään sunnuntaina seuraavasta osoitteesta:

 

https://finance.yahoo.com/brklivestream/

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kiinan Millenniaalit

Millenniaaleilla viitataan yleisesti ottaen 1980- ja 1990-luvuilla syntyneisiin sukupolviin. Heitä on Kiinassa noin 400 miljoonaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Yhdysvalloissa on noin 90 miljoonaa Millenniaalia. Tämä sukupolvi tulee olemaan todennäköisesti se sukupolvi joka muuttaa Kiinan kopioijista innovaattoreiksi mikäli näin tulee käymään. Se tulee olemaan seuraavina vuosikymmeninä todennäköisesti tärkein sukupolvi maapallolla. Mitä heistä länsimaissa todella tiedetään vai tiedetäänkö mitään? Itselläni ei ole heistä omakohtaista kokemusta, joten olen joutunut tyytymään kirjallisiin lähteisiin. Yksi heistä kertova kirja on Eric Fishin China´s Millennials. Kirjoituksessa luon lyhyen katsauksen tuon sukupolven haasteisiin.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ikärakenteiden vaikutuksista

Suomessa puhutaan paljon siitä, että eläkejärjestelmien ongelmat puskevat esiin vasta 2050-luvulla. Näihin ongelmiin vaikuttavat lähivuosikymmenien tuotot, joihin vaikuttavat monet tekijät. Suomessa voi olla parempi tilanne kuin monissa länsimaissa, mutta Suomesta saadut sijoitustuotot eivät riitä suomalaisen järjestelmän ylläpitämiseen. Eläkejärjestelmämme vajeet tulevat kasvamaan merkittävästi tulevien vuosikymmenien aikana. Japanissa eläkepommi on vaikuttanut merkittävästi jo ainakin vuosikymmenen. Sen eteneminen on noin kymmenen vuotta edellä länsimaita. Sen räjähtäminen on todennäköisesti näkynyt jo paisuneessa keskuspankin taseessa. Todellisuudessa eläkepommit räjähtävät käsiin suurimmassa osassa länsimaita jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Seurauksia on jo nähtävissä ainakin Yhdysvalloissa. Tässä kirjoituksessa spekuloin seurauksilla.

 

Aloitetaan esimerkillä Yhdysvalloista ja katsotaan eläkeläisen vuosittaisia mediaanimenoja, tuloja ja varallisuutta:

 

  • Menot: 44000$

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ilmastonsuojelun sietämätön vaikeus

Kovasti vaalipaneeleissakin esillä ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset herättävät paljon tunteita ja monet älykkäätkin ihmiset menettävät harkintakykynsä täysin. Liikkeellä on käsittämätön määrä väärää tietoa. Kyseessä on äärimmäisen monimutkainen asia. Sitä ei voi ymmärtää ilman pitkiä syy-seurausketjuja. Valitettavasti suurin osa ihmisistä pystyy käsittelemään lähinnä välittömiä seurauksia unohtaen todelliset syyt ja seurausten seuraukset. Ensiksi on syytä tehdä muutama muuttumaton perusasia selväksi:

 

  • Maapallo on enimmäkseen suljettu järjestelmä kasvihuonekaasujen näkökulmasta. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kotimaalla ei ole merkitystä. Hiilidioksiditonni saastuttaa maapalloa yhtä paljon Kiinassa kuin Suomessa tuotettuna.

  • Päästöjä tulee aina mitata koko elinkaarelta.

  • Ei ole olemassa päästöttömiä energian tuotantomuotoja. On olemassa vain vähä- ja suuripäästöisiä tuotantomuotoja.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q4 2018

TT:n lista Q418 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yrityksiä tulee ja menee

On tunnettu tosiasia, että suurin osa yrityksistä menee konkurssiin ensimmäisten elinvuosien aikana. On vähemmän tunnettu tosiasia kuinka hyvin pörssiin listautuneet yritykset pärjäävät. Kirjoituksessa keskityn enimmäkseen pörssiin listattujen yritysten kohtaloihin, mutta lopussa selvitän mitä yhteistä on yli 200 vuotta selviytyneillä yrityksillä. Tiedot ovat enimmäkseen Yhdysvalloista ja perustuvat Geoffrey Westin kirjan ”Scale” tietoihin, jotka on saatu Compustat tietokannasta. Osa tiedoista ovat hieman vanhentuneet ja ne perustuvat vuosien 1950 ja 2009 välisiin julkisesti noteerattuihin yrityksiin. Yrityksiä tietokannassa oli noin 28500. Tarkkoja tilastoja ei ole muista maista kuin Yhdysvalloista saatu pitkältä aikaväliltä.

 

Pörssistä on ”hävinnyt” vuosien 1950 ja 2009 välisenä aikana listatuista yrityksistä peräti 78%:ia. Häviämiseen on monia syitä:

 

  • 45%:ia kadonneista yrityksistä on seurauksia fuusioista tai ostotarjouksista.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Milloin ryhmät ovat oikeassa? Mites pörssit?

Suurin osa Piksun lukijoista on varmaan tutustunut tehokkaiden markkinoiden teoriaan, jossa pörssikurssit liikkuvat sen mukaan, että markkinoilla on aina oikea hinta verrattuna käytettävissä olevaan tietoon. Toisin sanoen, yksittäinen henkilö ei teorian mukaan voi voittaa markkinoita. Tämä ei pidä paikkaansa paitsi pahimpien teoriauskovaisten mielestä. Kysymys ei kuulukaan onko tämä totta vaan se, että milloin ryhmät ovat todennäköisimmillään keskimääräisesti lähellä oikeaa vastausta? Tähän kysymykseen ei saada vastausta taloustieteestä vaan sosiaalipsykologiasta. Sen mukaan ryhmien pitää täyttää seuraavat ehdot:

 

  1. Ryhmässä on riittävä määrä monimuotoisuutta ja yksilöitä

  2. Jokainen tekee johtopäätöksensä itse

  3. Jokainen pystyy erikoistumaan ja saamaan paikallista tietoa

  4. Joukko sisältää mekanismin, jolla muutetaan yksittäiset johtopäätökset yhtenäiseksi näkemykseksi

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Sijoituspäätösten laadusta

Tein muutamia vuosia sitten kaksi sijoitusta. (hieman eri ajanjaksoilla) Sijoitus yritykseen A tuotti noin sata prosenttia useamman vuoden aikana. Toinen sijoitus yritykseen B teki tappiota noin 40%:ia myös useamman vuoden aikana. Kumpi sijoituksista on ollut hyvä päätös? Tämä on kompa. Todellisuudessa molemmat päätökset olivat huonoja. Lopputulos ei aina kerro päätöksen laadusta. Joskus sijoittaja on vain onnekas typerys, kuten allekirjoittanut oli tehdessä sijoitusta yritykseen A. Sijoituspäätöksen lopputulokseen vaikuttavat asiat voidaan jakaa kahteen eri osaan. Laatuun ja onneen. Jälkimmäistä voi kuvata myös sanalla sattuma.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Järjestelmät ja järjettömyydet

Maailmassa hämmästyttää ja kummastuttaa monta asiaa. Useiden järjettömyyksien syyt löytyvät järjestelmistä. Kun,

 

  • kotimaassaan epäonnistunut kyvytön poliitikko saa huippupaikan ja -palkan EU:sta tai valtionyhtiöstä,

  • eduskunnasta vaihdetaan puolet eikä mikään muutu,

  • pankin tai pankkiiriliikkeen analyytikko antaa ostosuosituksen valmiiksi kalliille osakkeelle,

  • edellisessä yrityksessään menestynyt huippujohtaja ei saa käännettyä kriisiyrityksen kurssia,

  • maailmassa kaikki on keskimäärin paremmin kuin ennen ja jokainen media myy itseään negatiivisilla asioilla.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Thukydideksen ansa

Thukydideksen ansan voi määritellä seuraavasti: Kun nouseva kansakunta uhkaa hankkia valta-aseman sen nykyiseltä haltijalta, on sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys suuri. Ilman muutoksia kahdenvälisissä suhteissa sotaa ei vältetä. Tässä tapauksessa kyse on Kiinasta ja Yhdysvalloista. Harwardin professori Graham Allison on historiaa tutkiessaan löytänyt noin viimeisen 500:n vuoden ajalta kuusitoista hetkeä, jolloin nouseva valtakunta on uhannut johtavan valtion asemaa. Näistä kuudestatoista hetkestä kaksitoista on johtanut sotilaalliseen yhteenottoon. Yhteenotoista esimerkkeinä voi mainita maailmansodat ja niiden välttämisestä 1900-luvun alkupuolen Britannian ja Yhdysvaltojen välisen tilanteen. Seuraavien vuosikymmenien aikana näemme miten käy.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q3 2018

TT:n lista Q318 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Rahavirrat ja Italia

Viime viikkoina jokainen on voinut lukea kuinka markkinat ovat rankaisseet Italian populistihallitusta heidän alijäämäisestä ensi vuoden budjettiehdotuksesta. Maan valtionlainojen korot ovatkin nousseet selvästi tänä vuonna. En usko vakaasti joulupukkiin, hammaskeijuun tai puhuvien päiden tai poliitikkojen analyyseihin taloudesta tarkastelematta rahavirtoja. Ne ovat paras totuusindikaattori, kun unohdetaan joulupukki ja hammaskeijut, jotka ovat taruolentoja. Mikäli rahavirrat ja puheet eivät ole yhteneväiset, voidaan todeta rahan olevan tärkeämpi indikaattori kuin paskapuheet. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus ensin esitellä rahavirrat ja miettiä lyhyesti Italian taloutta.

 

Kuka tai ketkä muodostavat markkinat Italian valtionlainoja tarkastellessa? Pidättäydytään lähimenneisyydessä ja katsotaan vuosia 2015-2018. Seuraavilla riveillä on tarkoitus jakaa valtionlainojen markkinoiden suurimmat tekijät neljään eri osaan. Ensimmäisenä riveillä on eri tekijät, sen jälkeen tulevat heidän prosenttiosuutensa sekä vuonna 2015, että alkuvuodesta 2018.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Angloamerikkalainen pitkä yhteiskuntasykli osa 3, Kriisin aika

Mikäli Howe ja Strauss ovat oikeassa pitkien yhteiskuntasyklien olemassaolosta ja siitä, että angloamerikkalainen sykli on sen viimeisessä vaiheessa eli kriisissä niin edessä on vaikeat ja tuhoisat vuodet ympäri maailmaa. Itse näen paljon yhtäläisyyksiä nykytilanteessa ja 1930-luvun puolivälin jälkeisessä maailmassa. Nämä yhtäläisyydet voivat toki olla vain omassa päässäni, mutta en ole ainoa. Esimerkiksi huippusijoittajista Ray Dalio näkee maailman olevan käymistilassa ja vastaavan 1930-luvun loppua. Palaan kohta tähän, mutta ensin on hyvä perehtyä kriisin keskimääräiseen anatomiaan.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Angloamerikkalainen pitkä yhteiskuntasykli osa 2, sukupolvien arkkityypit

Jokaiseen elämänvaiheeseen voidaan liittää uusi sosiaalinen rooli. Eri arkkityypit kokevat jokaisen elämänvaiheen eri tavoin ja heidän kokemuksensa ja reaktiot niihin vaihtelevat. Elämä alkaa lapsuusvaiheella, siirtyy siitä nuoren aikuisuuden kautta keski-ikään, kunnes viimeisenä koittaa vanhuus. Vanhuuden lisäksi voidaan viidenneksi elämänvaiheeksi lisätä myöhäisvanhuus, jossa ihminen on lähinnä muista riippuvainen, kuten lapsuudessa. Myöhäisvanhuus ei ole pitkän syklin kannalta olennainen elämänvaihe. Kuten eri käännökset, myös eri elämänvaiheet vaikuttavat toisiinsa. Tätä sekoittumista ohjaa pitkä sykli joka tarjoaa raamit vaihteleville tapahtumille ja niihin reagoimiselle.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Angloamerikkalainen pitkä yhteiskuntasykli osa 1, perusteet ja käännökset

Monilla asioilla on luontainen syklinsä, vuodenajat tulevat takuuvarmasti tietyssä järjestyksessä ja jopa monilla yhteiskunnilla on omat syklinsä, jne. Historian tapahtumat eivät toistu sellaisinaan, mutta ajanjaksoilla on yhtäläisyytensä menneisyyden kanssa. Seuraavissa kirjoituksissa tulen keskittymään pitkään angloamerikkalaiseen yhteiskuntasykliin. Sen avulla voi löytää raamit nykyiselle maailmantilanteelle ja monelle järjettömyydelle. Ne ovat jatkumoa pidemmän aikavälin kehitykselle. Tai sitten vain kuvittelen löytäväni selityksiä. Jokaisen tulee päättää totuus tässä asiassa. Se miksi keskityn anglo-amerikkalaiseen pitkään yhteiskuntasykliin johtuu siitä, että se tällä hetkellä dominoi maailman tapahtumia. Tämä dominointi ei ehkä jatku pitkään. Se kuuluuko Suomi saman syklin vaikutukseen on ainakin minulle epäselvä asia. Suurin osa tekstistä perustuu William Straussin ja Neil Howen 1990-luvun puolivälissä kirjoittamaan kirjaan 4. Käännös. (The Fourth Turning)

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Maksimoitko todennäköisyytesi onnistua sijoituksissasi?

Berkshire Hathawayn Buffett ja Munger määrittelevät sijoittamisen seuraavasti vapaasti suomennettuna:

 

Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa suurempaa ostovoimaa tulevaisuudessa maksettujen verojen jälkeen.”

 

Edellisestä määritelmästä voi tehdä vielä tiiviimmän ja todeta, että sijoittamisen tärkein idea on maksimoida tulevaisuuden ostovoiman kasvamisen todennäköisyys. Lisäksi voi olla jonkinlaisia eettisiä tai moraalisia näkemyksiä, jotka vaikuttavat todennäköisyyksien kasvamiseen joissakin tapauksissa. Paljon näkee erilaisia nimityksiä samalle asialle, mutta pohjimmiltaan on kyse vain todennäköisyyksien kasvattamisesta. Todennäköisyyksien arvioinnissa tulee vastaan useampia tekijöitä, jotka ratkaisevat sijoitusmenestyksen. Keskitytään niihin osakesijoittamisessa. Tärkeimmät tekijät sijoittajille todennäköisyyksiä määrittäessä ovat mm. seuraavat:

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q2 2018

TT:n lista Q218 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhdysvaltojen historiallisia inflaatiolukuja

Törmäsin vähän aika sitten sivustoon www.inflationdata.com, josta löytyy inflaatiotilastoja ainakin Yhdysvalloista. Sieltä löytyy dataa enemmänkin, mutta puran tässä hieman dataa ajanjaksolta 1913-2015. Yhdysvalloissa tuona aikana vuosittainen inflaatio on ollut keskimäärin 3.18%. Luvut eivät vastaa täysin Suomea, mutta yksityiskohtiin menemisen sijaan on tarkoitus keskittyä yleisiin trendeihin.

 

Mennään tarkempiin yksityiskohtiin ja tarkastellaan vuosittaista inflaatiota eri vuosikymmeninä:

 

1913-1919 9.80%

1920-1929 0.38%

1930-1939 -2.08%

1940-1949 4.86%

1950-1959 1.82%

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Poikkitieteellisyydestä sijoittamisessa

 

Charlie Mungeria tai jotain hänen edeltäjäänsä lainaten: ”Kun ainoa työkalusi on vasara niin kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta.” Monille sijoittaminen on pelkkää matematiikkaa ja lukuja. Valitettavasti pelkkien lukujen tuijottaminen tuottaa usein täsmälleen väärän vastauksen. Täsmälleen oikeita vastauksia on käytännössä mahdotonta saada, koska tulevaisuus on aina epävarma eikä kaikkia siihen liittyviä seikkoja voida matemaattisesti mallintaa, vaikka monet sitä yrittävätkin. Apunaan voi käyttää mm. muiden tieteenalojen tärkeimpiä tosiasioita ja niistä muodostettuja malleja. Kirjoituksessa esittelen joitakin tosiasioita, jotka vähentävät sijoittajien väärinymmärryksiä tai lisäävät sijoittajien ymmärrystä markkinataloudesta ja sijoittamisesta. Käsittely on pinnallista.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Skaalautumislait (Power laws)

Skaalautumislait (Power laws)

Skaalautumislait voidaan määrittää siten, että muuttujan x koko on verrannollinen muuttujan y kohotettuna johonkin kiinteään potenssiin. Esimerkiksi x:n ollessa verrannollinen muuttujan y toiseen potenssiin saadaan y:n ollessa 2 x:ksi 4 tai y:n ollessa 3 saadaan x:ksi 9. Kirjoituksessa esitetyt potenssit ovat epätarkkoja.

Skaalautumislait ovat normaaleja luonnossa

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Älyköt, mutta idiootit

Rakkailla lapsilla on monia nimiä, joten voit tuntea heidät myös ainakin puhuvina päinä ja tyhjinä pukuina. Nassim Taleb käyttää viimeisessä kirjassaan Skin In the Game vapaasti suomennettuna nimitystä Älyköt, mutta idiootit, (Intellectuals, yet, idiots). Tämä kohtuullisen pieni, mutta äänekäs joukko korkean älykkyysosamäärän omaavia ihmisiä haluaa päättää mitä teemme, kuinka ajattelemme ja ketä äänestämme, vaikka eivät Talebin mukaan löydä kookospähkinöitä kookospähkinäsaarilta. Itse en ajattele tästä porukasta ihan niin jyrkästi, mutta pidän Talebin termiä ”älyköt, mutta idiootit” ihan hyvänä näkemyksenä. Oma näkemykseni yksilöistä on enemmän se, että nämä ihmiset toimivat sellaisissa järjestelmissä, jotka eivät tuota läheskään aina järkevää ajattelua. Toisin sanoen, on yksilöille hyödyllistä olla älyköitä, mutta idiootteja, koska he tai heidän edustamansa tahot keräävät palkinnot ja muut maksavat vahingot. Tässä kirjoituksessa yritän kertoa heidän tunnusmerkeistään.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Tommi Taavila blogi