Käyttäjän Töpselisähköä blogi

Mitäs parista miljardista jos 300 miljoonaa säästyy

 

Tekniikka ja Talous-lehti kirjoitti tuulivoiman edistämisestä ympäristöministeriön entisen kansliapäällikön Lauri Tarastin haastattelun pohjalta. Artikkelissa Tarasti kertoo tuulivoima lisärakentamisen 2500 megawatin tasolle vuoteen 2020 mennessä tuovan 25000 työpaikkaa ja säästävän 300 miljoonaa tuontienergiassa.

Taas työllistävä vaikutus on syrjäyttänyt järjenkäytön. Nimittäin 25000 työpaikkaa tarkoittaa 50000 euron työvoimakustannuksilla (keskipalkasta alakanttiin arvioitu työntekijän vuosikulu Suomessa) 1,25 miljardin kokonaiskuluja.

Jos 1250 miljoonalla saadaan aikaan 300 miljoonan säästö niin tämän valossa Suomen valtiovallan miljardien sijoitukset Kreikan talouden pelastamiseksi vaikuttavat todella hyviltä kaupoilta.

Useimmat Saksan ympäristöhankkeista ovat epäonnistuneet

 

Der Spegel-lehti esittelee koko joukon Saksan ympäristöhankkeita ja niiden epäonnistumiset.

Jätteet: Jätteitä lajitellaan, ja tarvittaessa pestään lajittelukelpoiseksi, mutta käytännössä useimmat jätteet päätyvät poltettavaksi.

Vesi: Vedensäästämisen edistäminen on johtanut ongelmiin vesiverkostossa, johon täytyy pumpata lisävettä tukkeumien välttämiseksi.

Valaistus: Energiasäästölaput aiheuttavat myrkyllisen elohopean ja muiden ranskametallien ongelmallisia jäämiä asuntoihin ja ympäristöön.

Eristäminen: Lämmityksen energian säästöjen vuoksi tehdyt lisäeristeet aiheuttavat ongelmia sisäilmassa.

Kaiken kaikkeaan ympäristöhakkeet tuntuvat kehittävänä ongelmia eikä ratkovan niitä.

 

Vihdoinkin maailma pelastuu tietää Tekniikka- ja talous-lehti

 

Lehti julkaisi Dow Chemicalin tai Utrechtin yliopiston lehdistötiedotteen, joka on jo parin viikon ajan ollut esillä muissakin lähteissä . Tekniikka- ja talous-lehden uutisen otsikko lupaa ”Vihdoinkin totta - kunnollista muovia kasveista”.

Mistä sitten on kysen: lehden artikkelista ilmenee, että kasvit ensin pyrolysoidaan ”biomassasta valmistettua synteesikaasua eli vety–häkäsekoitusta" ja tämä muutetaan sitten muoviksi.

Se tarkoittaa, että hiiltä sisältävä aine hajotetaan pariksi epäorgaaniseksi molekyyliksi (vety ja hiilidioksidi), jotka sitten yhdistettään, tässä prosessissa polyetyleeniksi ja polypropeeniksi.

Eli kyseessä on samanlainen pyrolyysi kuin millä saksalaiset tekivät II- maailmansodan aikana synteettistä bensiiniä, tosin kivihiilestä.

Yhtä käänteentekevää kuin homeopatia, koska lopullinen muovituote ei tiedä onko peräisin nykyajan kasveista vai kivihiilikauden kasveista.

Aurinkopaneelitukea myös paneelittomille talouksille

Aurinkotaloudessa sekin on mahdollista. Kalifornian hyödykeverkkojen (sähkön,  kaasun, veden, tietoliikenteen verkkojen) säätelyä hoitava elin (The California Public Utilities Commission, CPUC) tarjoaa virtuaaliverkkomittauksen nimellä kulkevan tekniikan (virtual net metering, VNM). Tämän avulla myös sellaiset taloudet, joiden katoille ei voida asentaa aurinkopaneeleja pääsevät osallisiksi osavaltion aurinkoenergian tuesta.

Edellytyksenä on, että tuen saajat kuuluvat MASH ohjelman (multi-family affordable solar housing) piiriin.

Kuinka tukea voi saada, se selviää varmaan 198 sivuisesta käsikirjasta, joka olettavasti kuluu amerikkalaisen asumistukea saavan perheen käsissä.

Kun kuulen sanat työllistävä vaikutus, poistan aseestani varmistimen

 

TEK-lehti no.5 / 2011 kertoo, että insinöörien ilmasto-ohjelman toteuttamisen yhteydessä uusia työpaikkoja diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille tarvitaan:
puupohjaisessa biotaloudessa  2200
Älykkäissä verkoissa 4500
Kestävässä yhdyskuntarakenteessa 2300
Työllistävä vaikutus on siis kokonaisuudessa 10000 henkeä.

Mutta mitä tämä työllistävä vaikutus todellisuudessa tarkoitta, 10000 uutta työntekijää, joiden palkat sähkön ja lämmön kuluttajien on maksettava. Jos palkkakuluiksi arvioidaan pyöreät 100000 per tekijä, kokonaiskulut ovat miljardi.

Miljardi ei valtionvelkojen rinnalla tunnu kovalta summalta, mutta jataan se suomalaisille perheille: Summa on perhettä kohden 500 euroa eli moninkertaisesti sen mitä kerrostaloasukas maksaa sähköstään.

Onko kaikki vihreä politiikka tehotonta

 

 

Tuorein otsikko tehottomasta ympäristöpolitiikasta oli perjantain 10.6 Helsingin Sanomien ”Maatalouden ympäristötuki on ollut tehoton

Kirjoituksen mukaan maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Ympäristötukea on maksettu maataloudelle 300 miljoonaa euroa joka vuosittain vuodesta 1995. Mittavasta panostuksesta huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan kasvanut.

Toinen tuore otsikko Tekniikka- ja Talous-lehdestä kertoo puolestaan ”Tarkastusvirasto: Suomen vihreän tekniikan ohjelmat flopanneet”.

Kirjoitus perustuu Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykseen Suomen energia- ja ilmastotekniikan tukiohjelmista. Sen mukaan

apurahahakemuksissa luvattu liikevaihto ja vienti ovat jääneet murto-osaan eikä luvattuja työpaikkoja ei ole syntynyt. Satojen miljoonien eurojen tukirahat ovat valuneet hukkaan.

Mistä tässä on kyse, siitä että nuo tukipolitiikat ovat olleet puhdasta jakopolittiikkaa. Olemassa oleville toimijoille on jaettu niiden valtasuhteessa tukirahaa. On varottu tukitoimia, jotka muuttaisivat kilpailuasemaa.

Vaarallisin voimalaitostyyppi on

 

Nyt kun uutisissa on kovasti pinnalla Japanin eräiden ydinvoimaloiden ongelmat niin kertauksen vuoksi voimalaitokset vaarallisuutensa mukaan.

Tilastossa voimaloiden tuotannon aiheuttamat kuolemantapaukset tuotettua terawattituntia kohden.

Hiilivoimala – maailman keskimäärin 161
Hiilivoimala – Kiinassa             278
Hiilivoimala  – USA                15
Polttiöljy                               36 
Biopolttoaine                        12
Turve                                   12
Maakaasu                              4 
Aurinkovoima katoilla           0.44
Tuuli                                     0.15
Vesivoima  Euroopassa         0.10
Vesivoima  mukana Banqiao    1.4
Ydinvoima                          0.04

Hyviä uutisia Neste Oilista

Biofuels Digest sivusto, joka sanoo olevansa maailman luetuin biopolttoainealan päivittäinen uutissivusto ja verkkolehti, on valinnut vuoden projektiksi Neste Oilin NExBTL projektinin Singaporessa.

Joku toinen taas uutisoi kyseisen projektin seuraavasti ”Neste Oil ehdolla vuoden pahimmaksi yritykseksi”

Kauneus on katsojan silmässä kertoo vanha sanonta.

Vain yksi väärä vastaus Hesarin toimituksen omissa teksteissä

Helsingin Sanomien toimitus oli 25.11.  kysely kaupungin päättäjiltä sähköntuotanto- ja energiakysymyksiä.

Lehden mukaan seitsemään kysymykseen tuli parhaat vastauksen SKP:n Yrjö Hakaselta ja kokoomuksen Arja Karhuvaaralta, kulmallakin neljä oikeaa vastausta.

Ihan hyvä, mutta kun toimituksen oikeaksi väittämistä vastauksista yksi on väärin eli kysymys:  ”Kuinka monta Raasteporiin ja Inkooseen suunniteltua tuulimyllyä korvaisi Salmisaaren sähköntuotannon.”

Ilta-Sanomien toimituksella ei säteillyt

Ei toki ole mitenkään harvinaista, että iltapäivälehden toimittajalla ei järki leikkaa.

Kaikkea se saksalainen keksii

Niin kuin nyt keinon kiertää EU:n hehkulamppukieltoa. Oivallus on yksinkertainen. Kun hehkulamppu on kielletty valaistusvälineenä niin myydään sitten sama tuote lämmityslaiteena.

YLE:n uutisen käännös tuotteelle on lämpöpallo. Tuotetta on saatavana kahden tehoisena, 75 ja 100 wattia. Saksalaisen liikemiehen Siegfried Rotthäuserin maahantuoma 4000 lämpöpallon ensierä myytiin hetkessä loppuun.

Täysillä tieltä maissipellolle

Yhdysvaltojen ympäristövirasto EPA (Environmental Protection Agency) on ajamassa lujaa vauhtia ojaan maissietanolikysymyksessä. Virasto on juuri hyväksynyt bensiiniin sekoitettavan etanolin ylärajan noston 10 %:sta 15 %:iin. Jo nyt Yhdysvaltojen maissisadosta arviolta 37 % käytetään tänä vuonna etanolin lisäämiseen polttoaineeseen. Tämä onkin nostanut maissin hinnan ennätyskorkealle.

Suomessa kasvaa kummallista puuta

Suomen ympäristökeskus on nyt erikoistutkijoidensa suulla myöntänyt sen mitä Martti Tiuri kirjoitti Helsingin Sanomissa 31.8.2010 otsikolla Puun käyttö johtaa lisäpäästöihin.

Ruotsalaiset ehtivät ensin

Ruotsissa vihittiin 17.5. käyttöön SunPine AB:n mäntyöljystä dieselpolttoainetta tekevä tehdas. Tavoitteena on tuottaa 100'000 kuutiometriä raakadieseliä vuodessa. Tuotannon sanotaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 250 000 tonnia vuodessa.

Investointivaiheessa 2008 tehtaan kustannusarvioksi kerrottiin 250 miljoonaa kruunua.

Tehdas sijaitsee Piteån lähellä ja se omistavat Preem Petroleumsin, Sveaskogin, Södran ja Kiramin. Tehtaan tuottama raakadiesel lähetetään vielä Preemin jalostamolle Göteborgiin puhdistettavaksi.

Linkitys tärkeämpää kuin sisältö

Markkinointiviestintään keskittynyt Cision Finland on listannut internet blogeja eri aihealueilta. Top 10-listauksia on mm. jalkapallosta, politiikasta, elokuvista ja ympäristöasioista.

Ympäristöblogit on viimeksi listattu maaliskuussa ja lista on seuraava.

Laatulehdet tietävät mitä kirjoittavat

Maaliskuun ensimmäisen päivän The Times lehdessä oli ympäristötoimittajan kirjoittama kirjoitus joka oli otsikoitu ”Green fuels cause more harm than fossil fuels, according to report”.
Lehti on saanut käsiinsä brittitutkimuksen, jonka mukaan fossiiliset polttoaineet ovat ympäristölle parempi vaihtoehto kuin viljasta tehdyt biopolttoaineet.
Myös tropiikin öljykasvien käyttö biopolttoaineen tekemiseen on todettu enemmän CO2-päästöjä aiheuttavaksi kuin mitä on kuviteltu verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Syynä on maaperän vaihtoehtoiskäyttö; öljykasvien kasvattaminen aikaansaa CO2-päästöjä maaperästä, jota ei syntyisi ilman ko. viljelyä.
EU:n omat selvitykset biopolttoaineiden CO2-päästoistä ovat olleet niin kammottavia ettei niitä ole uskallettu julkaista. Ovathan vaarassa eri osapuolten saamat vuosittaiset 3 miljardin tuet.

 

Voimalat maailman kalleimpia yksittäisesineitä

Wikipediaan on listattu hintoja kalleimmista yksittäisistä esineistä (single objects).
Listan kärkipäähän ovat päässeet atomi- ja avaruusteknologian ohella voimalaitokset.
Epäilyttävän kunniakkaan kuudennen sijan listalla on saanut Olkiluoto 3.
 

Kalleimman esineen kärkeä pitää Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (International Space Station), hintana huima 157 miljardia dollaria.
Toisiksi kallein ”esine” on Itaipun pato, hintana 27 miljardia, Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa oleva sähkövoimalaitos, jonka teho on 14 GW.
Kolmantena on Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato, hintana 25 miljardia ja tehona 22,5 GW
Listan neljäs on USA:n lentotukialus ja viidentenä Alaskan öljyputki.
Mutta jo kunniakkaalla kuudennella sijalla on Olkiluoto 3 voimalaitos hintana 7.8 miljardia dollaria ja teho on vaatimattomat 1,6 GW.
Suomalaistuote on piiloutunut myös sijalle 25, nimittäin täällä tehty laiva MS Oasis of the Seas hinnalla 1.4 miljardia.
 

Saksalainen testi energiansäästölampuista

Ylen uutiset on nostanut esiin saksalaisen Öko-Test lehden energiansäästölamppuja koskevan testin. Tämän tulos oli masentava: lamput eivät kestäneet luvattua käyttöikää, ne säteilivät ympäristöönsä yllättävän paljon, sisälsivät elohopeaa, ja kaiken huipuksi valaisivat vielä usein huonosti.

11 watin energiansäästölampun piti tuottaa sama valomäärä (710 Lumia) kuin 60 watin hehkulamppu, mutta testin tuloksen mukaan valomäärä vaihteli välillä 347 - 660 Lumia.
 
Itse testi löytyy ainakin lyhennetyssä muodossa myös lehden nettisivuilta.
 

Negatiivinen sähkön hinta tuli mahdolliseksi

Nord Poolissa otettiin käyttöön uusi sähkön hinta -200 euroa /MWh eli sähkön tuottaja maksaa sähkön kuluttajalle 200 euroa jokaisesta kulutetusta megawattitunnista. Tiettävästi hintaa ei ole vielä käytetty toisin kuin Keski-Euroopassa, jossa negatiivisia sähkön hintoja on nähty.

Syynä tähän kummalliseen hintaan on Keski-Euroopassa ollut säätövoiman puute sekä runsas tuotanto tuulivoimalla, jota energiayhtiöiden on pakko vastaanottaa takuuhinnalla. Vastapainevoimalla sähköä tuottavalle yhtiölle tulee kuitenkin halvemmaksi maksaa tilapäisesti sähkön kuluttajille kuin että ajaisi voimaloita alas lyhyeksi ajaksi, muutamaksi tunniksi.

Paljonko tuolla ehtisi tienaamaan esim. kahdessa tunnissa. Kotitalouden suurin sähkönkuluttaja on sauna, jossa voi olla esim. 6000 watin lämmitysteho. Näin ollen kahdessa tunnissa sähköä saisi kulumaan korkeintaan 12 kWh eli 0,012 MWh. Tuolla Nordpolin korkeimmalla miinustaksalla tuotto olisi 2,4 euroa.

Jatkossa pitää saada entistä suurempi osa töpselisähköstäkin tuulimyllyistä, jotta saa Fortumin maksamaan saunomisensa.

 

Kööpenhaminan ilmastokokouksen hiilijalanjälki

Tänään alkaneen Kööpenhaminan ilmastokokouksen hiilijalanjälki tulee olemaan valtava. Paikalle tulee 16500 kokousedustajaa 12-päiväiseen konferenssiin. Cato-instituutti arvioi, että kokouksen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 40 500 tonnia eli yhtä paljon kuin koko Marokon päästöt.

Yksin UPM-Kymmene toimittaa kokoukseen asiakirjoja varten 9 miljoonaa arkkia paperia.

Epämiellyttävä totuus Australian hiilivoimaloista

Australian osavaltion Uuden Etelä-Walesin, pääkaupunkina Sydney, hallinto teki tutkimuksen kivihiilivoimaloiden päästöistä ja tulokset olivat niin epämiellyttäviä, ettei raporttia koskaan julkaistu. The Australian lehti julkiti 23.11. käsiinsä saamiaan tutkimuksen tuloksia. Sen mukaan kivihiili tulee päihittämään vaihtoehtoisen energialähteet vaikka hiilidioksidipäästöjen ja hiilen hinta nousisi vielä reilusti.

Raportin oli tehnyt energia-alan konsultti Richard Hunwick, osavaltion energiaosaston toimeksiannosta. Kabinetti päätti olla julkaisematta raportti, koska se olisi vastakkainen ympäristöyksikön käsityksille.

 

Hunwickin raportissa todetaan, että 2015 hiilidioksidiverolla 50 $ (Australian dollaria) tonnilta ajanmukainen hiilivoimala tuottaisi sähköä hintaan $80 per megawattitunnilta (MWh). Vastaavat uusiutuvien tuotantokustannukset olisi tuolloin tuulivoimalla $115 per MWh ja aurinkoenergialla $130 per MWh.

Kivihiilellä tuotetun sähkön hinta olisi vielä kilpailukykyistä vaikka hiilen hinta olisi nelinkertainen nykyisestä ja mahdollistaisi myös hiilidioksidin talteenoton (CCS, Carbon capture and storage).

 

Eli Climategate ei ole ainutlaatuinen tapaus jossa pyritään salaamaan ”vihreiden” aatemaailmalle  epämiellyttävät tulokset.

 

Climategate on tietomurto East Anglian yliopiston Ilmastotutkimuksen yksikköön. Siinä maailmalle on levinnyt joukko sähköpostiaineistoa, joka viittaa siihen että ilmaston lämpenemistä koskevaa dataa on tietoisesti haluttu muokata.

 

 

Joutuuko citykanien lisäksi lemmikkikoirat pataan

New Scientist lehden lisäksi Iltalehti ja Tanja Karppinen ovat huolestuneen kotieläinten aikaansaamasta ympäristöuhasta. Tämä esiin noussut kotieläinten ekologinen selkäreppu täytyy olla merkittävä uhka maapallolle kun sen on taas nostanut esiin Suomen parhaat journalistiset voimat eli Iltalehti.

Uutiset ovat lähtöisin uusiseelantilaisen Victorian yliopiston tutkijoiden Robert ja Brenda Valen kirjasta "Time to Eat the Dog" ja siitä julkaistusta New Scientist jutusta. Näiden lähteiden mukaan katumaasturiin, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä, ekologinen jalanjälki on 0,4 hehtaaria kun taas keskikokoisen koiran ekologinen jalanjälki on 0,8 hehtaaria.
 
Robert ja Brenda Valen laskelmassa kotieläinten vaatima viljelypinta-ala on hurja. Maailman kymmenen suurimman kissapopulaation valtion kissojen elantoon tarvittava viljelyala on yli 400,000 neliökilometriä, puolitoistakertaisen Uuden Seelannin pinta-ala. Ja kymmenen suurimman koiravaltion koireien vaatima viljelyala tekee seuraavat viisi Uuden Seelannin pinta-alaa.
 
Töpselisähkö blogissa on ennekin kannettu huolta koirien aiheuttamista ekologisista ongelmista. Siinä mainittu uutinen oli Ruotsista peräisin ja sitä levitti myös silloin valveutunut Iltalehti. Uutinen kertoi, että puolitoista kiloa koiranruokaa rouskuttavan tanskandogin hiilidioksiditaakka on jo 2628 kg/vuodessa. Uuden, bensiinipihin auton hiilidioksidipäästöt ovat vain 1410 kg vuodessa keskimääräisellä ajokilometrimäärällä.
 
Töpselisähkön pistorasian sijainti oli jo tuolloin paljastettu. Se on eläinten ruoan valmistusprosessissa. Merkittävä osa eläinravinnosta on lihan- ja makkaranvalmistuksen ylijäämätuotteita. Jos niitä ei käytettäisi eläinruokaan, niin nuo raaka-aineet menisivät hiilidioksiditaakkoineen kaatopaikoille ja huonosti hoidetulla kaatopaikalla aiheuttaisivat vielä metaanipäästöjä.
 
Toki myös tämän bloginpitäjän kummastusta herättää lähikaupan eläinruokahyllyn massiivisuus. Lähikaupan viidestä hyllyväleistä yksi taitaa olla omistettu lemmikkieläinruoalle. Ei taida nykyaikana elintarviketeollisuuden leikkausjätteet riittää täyttämään noita purkkeja ja purnukoita.

Turha rypistää kun on jo housuissa HeSan toimitus

Toimittaja Jussi Laitinenkin heräsi huomaamaan, että hehkulampuista luopuminen ei täällä Pohjoismaissa ollutkaan järkevää tai ympäristöystävällistä. Lehden 7.10.2009 artikkeli on tosin otsikoitu kummallisesti ”Hehkulamppu voi säästää energiaa”.

Nettiversiossa sitten ostiko on korjattu vähän järkevämmäksi ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”.
 
Helsingin Sanomien jutun perustana on kirjoituksen mukaan teknillisen korkeakoulun vielä julkaisematon tutkimus, josta selviää, että hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Tällöin lamppujen vaihtaminen voi kasvattaa hiilijälkeä. Tulos ei ole yllätys muille kuin toimittajalle, joka ilmeisesti ensimmäisen kerran kysyi hehkulamppukiellon vaikutuksista koulufysiikkansa lukeneelta, tällä kertaa TKK:n sähkötekniikan professorilta Matti Lehtoselta.
 
Koulufysiikkansa lukeneet ovat koko ajan tienneet, valaistuksessa suurin osa valaistukseen käytetystä sähköstä muuttuu lämmöksi. Ja jos lämpöä tulee lampuista, ei rakennusta tarvitse lämmittää yhtä paljoa kuin ilman valaistuksen osuutta.
Ja jos ”energiansäästölampun” säästämä lisälämpö tuotetaan öljyllä, syntyy enemmän hillodioksidipäästöjä kuin jos lämmitys tehdään sähköllä, joka on tuotettu ydinvoimalla, vesivoimalla tai CHP-laitoksessa, kuten suurin osa Suomen sähköstä tuotetaan.
 
Sitten tarvitaan vielä peruskoulun maantiedon taitoja siihen, että tietää että tällä pohjoisessa tarvitaan lisävaloa ja -lämmitystä samaan aikaan syksyllä, talvella ja keväällä. Ja että kesällä ei tarvita lämmitystä ja valaistustakin varsin vähän.
 
Näitä asioita jauhettiin kyllästymiseen saakka mm. Tekniikka ja talous lehdessä silloin kun hehkulamput kieltävää asetusta käsiteltiin EU:ssa
 
Ja HeSan kirjoituksessa on toki lisäksi, kuten toimittajilla ja city-vihreillä on aina tapana, sekoitettu saasteet ja hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuna haitallinen, mutta se ei ole saaste - päinvastoin kasvien yhteyttämisessä välttämätön yhdiste.
Wikipedia luettelee ilmasaasteiksi mm. hiilimonoksidin, rikkidioksidin, CFC:n ja typen oksidit, ei hiilidioksidia.
 
Ja toki jos saasteista halutaan puhua, niitä tulee ”energiansäästölampun” valmistuksessa ja hävittämisessä varmaankin monikymmenkertaisesti verrattuna varsin harmittomaan hehkulamppuun.

Ja Uusi Suomi käyttää öisin aurinkovoimaa

Lehti julkaisi amerikkalaisen First Solar yhtiön lehdistötiedotteen ja lokailsoi sen Suomeen. First Solar on tehnyt aiesopimuksen rakentaa kahden gigawatin aurinkovoimalan USA:han. Tosin uutinen myöntää, että aluksi täytyy selvittää, voidaanko näin jättimäisen mittakaavan aurinkovoimalaa toteuttaa. Hanke on 30 kertaa suurempi kuin aiemmat.

Tekniikka- ja talous lehti siirtynyt töpselisähköön

Tekniikka- ja talous, tuo Insinööriuutiset lehden seuraaja, on aikaisemmin ollut tunnettu vankasta, asiapitoisesta ja totuudenmukaisesta uutisoinnista. Nyt tuoreimmassa 4.9.2009 ilmestyneessä numerossa 28 linjaa on modernisoitu. Lehden teemana on energia ja merkittäviä uutislähteitä tällä vaativalla tekniikan alalla ovat olleet kansalaisjärjestöt Greenpeace (sivu 3) ja WWF (sivut 16-17).

Tekniikka- ja talous lehden sivulla 3 toimittaja on sekoillut pahemman kerran käyttäen Greenpeacea lähteenään. Greenpeacen toimittaman materiaalin perusteella artikkelissa on sitten sotkettu hiilidioksidipäästöt saasteisiin. Lehden artikkelin mukaan 2005-2015 rakennettavien uusien voimaloiden mukana saastuttavat voimalat lisäävät päästöjä.
Kaikki energia-alalla työskentelevät tietävät, että viranomaisvaatimukset uusien voimaloiden rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöille, ovat paljon tiukemmat kuin aikaisempien voimaloiden. Moni näistä investointipäätöksistä perustuukin enemmän uusiin päästömääräyksiin eikä talouteen.
Eli teollisuus rakentaa uusia vähäpäästöisiä voimaloista ja lehti väittää saasteiden lisääntyvän.
Toki, jos kapasiteetti kasvaa ja polttoaineet pysyvät samoina, myös hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta se on aivan eri kysymys kuin ilmansaasteet.
Saasteet vähenevät.
 
Toisesta lehden lähteestä WWF:sta ei voi olla viittaamatta sen historiaan. Aluksi, kun järjestö oli vielä World Wildlife Fund, se keskittyi suojelemaan yksittäisiä eläinlajeja (esimerkiksi tiikerit ja jääkarhut). Näihin aikoihin, kun järjestö tuli Suomeenkin, sen presidenttinä oli Englannin prinssi Philip tunnettu suurriistan metsästäjä. Suomessa keulakuvaksi saatiin presidentti Kekkonen, joka oli juuri niihin aikoihin vieraillut Intiassa mm. tiikerinmetsästyksen merkeissä.

Tervetuloa Tekniikka- ja talous-lehti saateettoman töpselisähkön käyttäjäkuntaan!

Hauskoja irtiottoja todellisuudesta

Löytyi Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta, blogisarjassa joka on julkaistu myös Luonnonsuojelija lehdessä.

Tässä otteita 13.10.2008 ilmestyneestä merkinnästä Energiapolitiikan harhakuvia, osa 4: Bioenergian mahdollisuuksia — ja ylimitoitettuja odotuksia.
 
Aluksi otsikolla ”Hyvää tavaraa huonolla hyötysuhteella” kerrotaan, että fotosynteesi on hyötysuhteelta huonoa ja siitä syystä vallalla oleva buumin tuottaa biopolttoaineita ei ole hyvä ratkaisu. Tosin toisessa osassa ”Hukattujen mahdollisuuksien historia” kerrotaan, että sodan jälkeisen pula-ajan etanoli-bensiini-seoksesta ei olisi pitänyt luopua.
 
Kirjoituksen kolmannessa otsikossa ”Biokaasu viitoittaa tietä tulevaisuuteen” on sitten kuvattu se oikea ratkaisu - metaani.
Kirjoituksen mukaan biokaasua voi tuottaa kaikenlaisista biomassoista, kuten metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteista ja jätteistä.
Siis juuri niistä metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteista ja jätteistä, jotka ykkösosassa todettiin hyötysuhteeltaan kestämättömäksi.
 
Toinen vihreän hymistyksen kohde tällä hetkellä on kaatopaikoilta saatava biokaasu sekä elintarvike- ym. teollisuuden prosessijätteestä saatava biokaasu.
Hiukankin talonpoikaisjärkeä – tai vaihtoehtoisesti kaupunkioveluutta hyväkseen käyttävä henkilö älyää hetkessä, että nuo mainitut biokaasulähteet ovat elinkaariajattelun pohjalta uskomattomia energian, uusiutumattomien luonnonvarojen ja veden kuluttajia sekä kasvihuonekaasujen tuottajia.
 
Kirjoituksessa mainitusta maakaasun toimivasta jakeluverkostakin voi olla toista mieltä. Verkko ulottuu nyt Imatran ja Lahden kautta Helsinkiin, lännessä pisimmillään Lohjalle ja pohjoisessa hiukan Tampereen ohi. Ehkä se riittää vihreä Suomen käynnissä ja lämpimänä pitämiseen.
 

Vaalitappiosta huolimatta ideologinen voitto

Lukiessa TEM:in uusinta Energiatehokkuustoimikunnan mietintöä Tulee väistämättä mieleen, että sosiaalidemokraatit ovat saavuttamassa merkittävän ideologisen voiton huolimatta vaalitappiosta europarlamentissa.

Nimittäin tuo työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka luovutti mietintönsä 9.6. elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle listaa kaiken kaikkiaan 125 toimenpidettä, joilla energiaa säästyy 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä.
 
STT/HS listasi keinovalikoimasta seuraavan tiivistelmän:
- Autoiluun liittyvän verotuksen pitää kannustaa energian säästöön ja autokannan uusiutumiseen. Joukkoliikenteen palveluja parannetaan.
- Rakennusten energiankäyttöä voi tehostaa huomattavasti niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. - Julkiset tilat tehokkaampaan käyttöön.
- Asuntokohtaiset vesimittarit, uudisrakentamisessa jopa pakollisiksi. Kotitalouksille myös muita uusia työkaluja oman energiankulutuksen seurantaan.
- Kotitalouksilta sähkön hinnassa kerättävä "energiasentti", jonka tuotto menisi energiaa säästävien toimien tukemiseen.
- Tuotteille ja palveluille hiilipassi, joka kertoo niiden ilmastokuormituksen.
- Lisää koulutusta ja neuvontaa, tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin ja tiukempia määräyksiä.
- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on hidas, mutta pitkällä tähtäyksellä välttämätön päästöjen vähentäjä.
 
Eli keinovalikoima on suoraan sosiaalidemokraateilta: lisää lakeja, säädöksiä, normeja, viranomaisia, veroja, opetusta ja koulutusta.
Mutta ei uusia mahdollisuuksia tuottavalle liiketoiminnalle ja uusille ideoille.
 
 
 

Todellisuus on tarua ihmeellisempää ilmastoasioissa

Joskus on pilan päiten ehdotettu, että ainoa "kestävän kehityksen" mukainen tapa energian tuotantoon on puiden hiihtäminen, syntyvän tervan energiakäyttö ja puuhiilen kätkeminen maan alle. Nyt lehtikirjoituksista on ilmennyt, että eräs Uppsalan dosentti Lars Hylander on esittänyt tätä ja aivan tosissaan ilmakehä hiilidioksidin vähentämiseksi.

Dosentin mukaan puun hiiltäminen on kestävä tapa sitoa hiiltä sillä puuhiilen puoliutumisaika on 6000-7000 vuotta kun esimerkiksi metsä luovuttaa sitomansa hiilen jo 40-50 vuoden kuluttua.Tutkimukseen on saatu 5,8 miljoonan kruunun apuraha.

Lisää tukea viinintuottajille

Olin laittanut seurantaani Brysselissä 20. huhtikuuta pidetyn EU:n Ekoinnovaatiot tilaisuuden. Tarkoitus oli katsoa löytyikö esitysmateriaalista jotain hyödyllistä aineistoa.

Alkuperäinen linkki ei johtanut mihinkään, mutta hakukoneella EU:n netistä löytyi kyseinen Eco-Innovation sivusto.
 
Tilaisuudessa näytti olleen avainpuhujana (keynote speech) Timo Mäkelä, Director, Directorate-General Environment, European Commission. Nämä avainkalvot olivat tavanomaista Power Point tasoa eli eivät edes niiden bittien arvoisa, jotka kalvojen näyttämiseen tarvitaan
 
Muita, nimettyjä esityksiä tilaisuudessa olivat sitten:
Project presentation “Winenvironment
A project focusing on new filtration and product recovery systems for the wine industry
Project presentation “Fertilandia
A project focusing on the production of organic fertilizers out of tannery waste
 
Eli kyseessä on maatalouden piilotuki, eikä mikään aito tutkimusohjelma - ei pelastunut maailma tälläkään EU ohjelmalla.

Paljonko sähkö maksaa eri maissa

1
Denmark
0.294
2
Netherlands
0.244
3
Italy
0.200
4
Germany
0.198
5
Japan
0.196
6
Luxembourg
0.187
7
Ireland
0.184
8
Portugal
0.176
9
Austria
0.161
10
United Kingdom
0.158
11
Spain
0.154
12
France
0.137
13
New Zealand
0.134
14
Slovakia
0.130
15
Switzerland
0.128
16
Hungary
0.127
17
Poland
0.125
18
Finland
0.120
19
Turkey
0.119
20
Czech Republic
0.116
21
Greece
0.114
22
Mexico
0.101
23
Australia
0.099
24
United States
0.096
25
Korea, Republic of
0.089
26
Norway
0.086
27
Taiwan
0.069

 
Note

The data are of 1st Quarter 2006. a. Latest available data.

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Töpselisähköä blogi