Käyttäjän Svenne Holmstrom blogi

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Velkavivun käyttö sijoitustoiminnassa

Moni pelästyy jo siinä vaiheessa kun lukee yllä olevaa otsikkoa. Ymmärrän täysin jos näin tapahtuu, sillä velan käyttö sijoitustoiminnassa on aina ollut arka aihe. Velka voi näet yhtä aikaa olla paras kaverisi ja pahin vihollisesi.

Lainavivun ideaa voidaan havainnollistaa yksinkertaisella laskutoimituksella. Kuvitellaan, että meillä on kaksi sijoittajaa, Sijoittaja A joka aloittaa nollasta ja Sijoittaja B, joka on hankkinut 60.000€ velkaa jota sijoitetaan. Sijoittaja A laittaa 100€/kk sijoituksiin, mutta Sijoittaja B maksaa vastaavasti korkoja tuon 100€/kk, eli hänen lainansa korko on 2%. Sijoittaja B ei lyhennä lainaa, se on myönnetty limiittimuotoisena ja vakuutena ovat esimerkiksi oma asunto ja kohta hankittavat sijoitukset.

Sijoittaja A sijoittaa 100€/kk osakeindeksirahastoon 20 vuoden aikana ja saa keskimäärin 7% tuoton. Sijoittaja B hajauttaa myös ostot, mutta vain viidelle vuodelle, eli hän laittaa 1000€/kk 60kk ajaksi samaan osakeindeksirahastoon, jonka jälkeen (loput 15v) hän ei enää sijoita mitään. Hänenkin tuotto on keskimäärin 7% vuosittain.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Käänteet ovat vaikeasti ennustettavissa, etenkin etukäteen

Jälkikäteen tosin jokaisen käänteen syy ja ajoitus on päivänselvää… Tällaista elämä sijoitusmaailmassa on!

Käänteet ovat erittäin hankalasti tunnistettavissa etukäteen. Joskus paha yliarvostus ei yksinään riitä siihen, joskus ongelmat ovat useimmilta piilossa, useimmiten käänteen syy on selkeästi esillä mutta sijoittajat eivät tulkitse sitä ongelmaksi.  Käänne ei tapahdu ennen kuin riittävän moni haluaa käänteen tapahtuvan.

Esimerkki hankalasta tilanteesta Shillerin PE:lla mitattuna on IT-kuplan tunnistaminen. Amerikassa S&P500 indeksin Shiller PE oli historian kolmanneksi alhaisemmalla tasolla vuonna 1982 tasolla 6,6 ja siitä se nousi peräti 44,2 tasolle vuonna 2000. Noin vuonna 1995 Shillerin PE ylitti kaikki aikaisemmat huiput 1929 lukuun ottamatta. Tuo taso ylittyi noin 1998.

Jos olisi myynyt osakkeet arvostustasoihin viitaten vaikkapa vuosina 1995-1998 olisi huikeita tuottoja jäänyt saamatta. Esimerkiksi Nokian kurssi enemmän kuin 50-kertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2000. Hyvin moni, tai itse asiassa useimmat muut yhtiöt nousivat reippaasti IT sektorin vanavedessä tuolloin.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Sijoittajan keskeisimmät riskienhallintavälineet

Olen useasti kursseillani sanonut, että sijoittaminen ei ole sitä, että valitsee parhaimman sijoituskohteen ja toivoo sen nousevan. Sijoittaminen ei myöskään ole sitä, että kaikkien sijoitusten olisi oltava yhtä aikaa plussalla. Kokonaisuus ratkaisee.

Sijoittajan on syytä kerrata keskeisimmät riskienhallintavälineet säännöllisesti. Kurssien noustessa nousee myös sijoittajien riskinottohalukkuus, kunnes jonain päivänä uusi korkeampi riski ei enää johda toivottuun lopputulokseen. Tänä päivänä hyvinkin moni sijoittaja manaa tulevaa kurssilaskua, mutta niin ollaan tehty edelliset kolme vuotta ainakin. Jotkut vielä tätäkin pidempään.

Omassa sijoitussuunnitelmassa on syytä asettaa raamit omiin sijoituksiin, ja miten riskiä hallitaan. Tässä neljä keskeistä riskienhallintavälinettä ja miten niitä voidaan hyödyntää.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Kuukausisäästäjän elämä on helppoa!

Sijoittaminen on joskus erittäin epäreilua. Jos sinulla on sijoitussalkku, suurehko tai pienehkö joudut säännöllisin väliajoin ottamaan kantaa vallitsevaan markkinatilanteeseen, sijoituskohteisiin sekä ylipäätään joudut seuraamaan sijoituksiasi. Joudut siis tekemään työtä tuottojen eteen!

Kuukausisäästäjällä ei ole tällaisia ongelmia. Ei alkuunkaan… Jos aloittaa nollasta, tai melkein nollasta ja sijoittaa kuukausittain johonkin rahastoon tai indeksirahastoon, ei tarvitse tietää mitään. Ei siis yhtään mitään! Ei tarvitse seurata markkinoita, ei tarvitse miettiä veroja, kulutkin ovat mitättömät, jos niitä ollenkaan on (esim. kuluttomia indeksirahastoja).

Kuukausisäästäjän ongelmiin ei myöskään kuulu hajautuksen seuraaminen, tuo hoituu itsestään. Aikahajautuskin on varsin kunnossa, joka tilanteessa sijoitetaan jotakin. Ei edes allokointia, eli hajautusta omaisuuslajeihin tarvitse miettiä! Ei tarvitse miettiä osinkojen uudelleensijoittamista, sekin hoituu itsestään!

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Osakkeita ja rahastoja lahjaksi, mitä pitää huomioida

On melko tavallista antaa lahjaksi riihikuivaa rahaa läheisille, joko irrallisena lahjana tai osana perintösuunnittelua. Monesti olisi kuitenkin selkeästi parempi idea antaa lahjaksi esim. osakkeita ja rahasto-osuuksia.

Veroton lahja on tällä hetkellä enintään 5000€ joka kolmas vuosi. Kaikki saman lahjanantajan sinä aikana annetut lahjat lasketaan yhteen. Lahjansaaja voi puolestaan saada tällaisia lahjoja muualtakin.

Raha on sinänsä yksinkertainen ja joustava lahjana, lahjansaaja voi tehdä sillä mitä haluaa. Toisinaan on myös eduksi ajatella hiukan kättä pidempää. On siis mahdollista antaa esim. osakkeita tai rahasto-osuuksiakin, ajatuksena kartuttaa vaurautta pidemmällä tähtäimellä.

Lahjaa suunniteltaessa on syytä huomioida sekä lahjanantajan että lahjansaajan tilannetta huolellisesti. Lahjanantajan näkökulmasta on mahdollista luopua voitolla olevista sijoituksista ilman veroseuraamuksia. Lahjansaajan näkökulmasta on mahdollista huomioida omaa verotusta, tai jatkaa saatujen sijoitusten omistajana ja samalla vaurastua.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Syntymävuodellasi on merkittävä vaikutus tuottoosi, etenkin pitkällä tähtäimellä

Viime blogissani tutkin miten keskimääräiseen tuottoon päästiin eritoten osakemarkkinoilla, esimerkkinä laajasti tunnettu S&P500 indeksi. Totesin silloin, että aikajaksolla 20.8.1998-20.8.2018 indeksin vuotuinen keskituotto jäi vaivaiseen 4,93%:iin. Tämän päälle on vielä maksettu osinkoja.

Tässä blogissa aion verrata edelliset 20 vuotta (1998-2018) sitä edeltäneeseen 20 vuoden (1978-1998) jaksoon, jotta ymmärrämme paremmin mistä on ollut kyse, ja miten tämä vaikuttaa sinunkin tuottoihin.

Jos olet joskus pohtinut, että aiemmin kaikki oli paremmin niin et ole yksin. On nimittäin ollut valtavan iso ero, milloin olet ollut markkinoilla mukana sijoittajana. Alla on kuvattu S&P500 indeksi siten, että tutkitaan miten 100€ olisi kehittynyt 20 vuoden aikana, sijoittamalla varat suoraan S&P500 indeksiin. Tässä ei ole mitenkään osingot huomioitu, ja X-akseli tarkoittaa pörssipäiviä.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Pitkäaikaisen tuoton anatomia

Sijoituksen kokonaistuottoa kuvaillaan yleensä vuotuisena keskimääräisenä tuottona. Yksinkertaisena esimerkkinä otettakoon osakemarkkinat. Tuoton pitäisi eri oppikirjojen mukaan asettua 8-10% tasolle vuosittain pitkällä tähtäimellä.

Tästä samasta asiasta saadaan pankeissakin kuulla, kun käydään sijoitusneuvojan luona, eli tuotto-odotus on aina jotain, ja sama joka vuosi hamaan tulevaisuuteen.

Viimeiset 20 vuotta on kuitenkin ollut hankalaa aikaa osakemarkkinoilla, mukaan on mahtunut kaksi suurempaa kriisiä, teknokupla ja finanssikriisi. Maailman seuratuimpiin indekseihin kuuluva amerikkalainen S&P500, on hintaindeksi, joka kuvailee 500 suuryritysten hintakehitystä. Aikajaksolla 20.8.1998-20.8.2018 tämä indeksi on tuottanut keskimäärin 4,93% vuosittain. Alkuavo oli 1091 pistettä ja viimeinen havainto 2857 pistettä.

Tämän päälle on maksettu osinkoja vuosittain sijoittajille. Osinkotuotto on ollut Amerikassa varsin heikko, keskimäärin vajaat 2% vuosittain tällä jaksolla. Vaikka olisi sijoittanut saadut osingot takaisin indeksiin olisi sijoituksen keskituotto tällä aikavälillä ollut selkeästi keskimääräistä heikompaa.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Vaurastumisen avain on varojen sijainnissa

Viime aikoina olen törmännyt useisiin artikkeleihin, joissa pohditaan minkä takia varallisuuserot aina vain kasvavat. Minusta asian laita on päivänselvä. Kyseessä on siitä, miten hyvin ihmiset pystyvät allokoimaan varallisuutensa tuottaviin kohteisiin. Tässä kolumnissa en ota kantaa tuloihin enkä tulojen jakoon, se on täysin toinen tarina.

Tilastokeskuksen mukaan noin puolet suomalaisten nettovarallisuudesta on allokoitu omaan asuntoon. Minun mielestäni oma asunto ei ole eikä tule olemaankaan sijoituskohde millään tavalla. Oma asunto on kuluerä, ani harvoin vapautuu mitään rahoja sieltä missään vaiheessa elämää, vaikka asunnon arvo sinänsä voi nousta. Vain ja ainoastaan kun asunto vaihdetaan halvempaan tai muutetaan vuokralle, on mahdollista vapauttaa varoja siitä muihin tarkoituksiin. Toki arvonnousu mahdollistaa lainan saantia, joka voi edistää vaurastumista.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Muumi kuume

Tänään pistetiin, toisteiseksi tuntematon määrä, Muumi juhlamukeja myyntiin. Myyntipaikkoja oli nelisenkymmentä verkkokaupan lisäksi. Erikoista tässä oli se, että muki oli myynnissa vain tänään.

Kuten odottaa saattoi, mukit loppuivat ennen kuin kukaan ehtinyt edes sanoa sana Muumi. Itse jonotin Fiskarsin myymälään, ja sieltä kaikki oli myyty kahdessa minuutissa. Verkkokauppa kaatui heti avattuaan, mutta se saatiin kuntoon kohtuullisen nopeasti.

Ei kestänyt kauan ja ensimmäiset mukin myynti-ilmoitukset ilmestyivät netin eri myyntipaikoilla. Hintapyynnöt ovat osittain olleet täysin poskettomia, kun toistatuhatta euroa pyydettiin. Ei se hullu ole se joka pyytää, vaan….

Mieleeni muistuu vääjäämättä 1990-luvun loppu, kun porukka jonotti osakeanteja kaduilla, silloin(kin?) äkkirikastumisen toiveessa. Kaikki tiedämme, miten siinä kävi….

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Salkun riskienhallinta, sääntö 6:1

Tänään tuli julki Nokian Q2 tulos, ja käytännössä se oli pettymyksiä täynnä. Niinpä pessimistit ovat tätä kirjoittaessa niskan päällä, kurssin tultua melkein 10% alas. Samaan aikaan Consti ja Metso puolestaan nousevat reippaasti.

Osakesijoittajan tärkein riskienhallintaväline on hajautus. Jos salkun ainoa yhtiö olisi Nokia, olisi salkku pahasti miinuksella tällä hetkellä, toisaalta jos Nokian sijaan Metso olisi valintamme olisi tämä päivä huomattavasti parempi. Kun molempia löytyy salkusta, on salkun kokonaisheiluntaa selkeästi pienempi kuin yksittäisen osakkeen heiluntaa.

Sijoitusoppien mukaan täydellinen hajautushyöty saavutetaan, kun salkussa on noin 10-15 yhtiötä. Tuosta jokainen uusi yhtiö toki antaa hiukan hajautushyötyä, mutta samalla se aiheuttaa todella paljon työtä ja seuraamista saavutettuun hyötyyn verrattuna.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Autorahoituksen anatomia

Ostotavalla on iso merkitys pitkällä tähtäimellä. Voit ostaa autosi käteisellä tai rahoituksella. Tässä esimerkissä käydään läpi mitä seurauksia ostotavalla onkaan, kun ostetaan auto, jonka hinta on 20.000€, siten että vaihdat autosi toiseen 20.000€ autoon aina viiden vuoden välein. Miltä talous näyttää 25 vuoden jälkeen, kun viides auto on menossa vaihtoon?

Rahoitus. Auton arvo puolittuu joka viides vuosi tämän tutkimuksen mukaan. Autorahoitusmalli joka on rakennettu niin että on 30% omaa rahoitusta, 60kk maksuaika ja 20% iso loppumaksu johtaa siihen, että oma rahoitus pysyy kohtuullisen samana matkan varrella, myös siinä tapauksessa, että auto menisikin vaihtoon nopeammalla tahdilla. Auton arvonalennus on samaa luokkaa kuin lainan kuukausilyhennys.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Pankin myöntämä maksimiasuntolaina ei ole hyväksi henkilökohtaiselle taloudelle

Asumisen valinta on yleensä elämämme tärkein päätös taloudellisessa mielessä. Asuessasi jossain aiheutuu asumisesta vain kuluja. Mahdollisesta arvonnoususta ei ole mitään käytännön hyötyä ellet myy asuntosi ja vaihdat halvempaan tai siirryt asumaan vuokralle. Toki arvonnousun myötä voit lainottaa asuntoasi muuta käyttöä varten. Vaikka asuminen tuottaakin vain kuluja suostuvat iso osa väestöstä sitomaan niin paljon kuin liikenee omaan asuntoon.

Mitä kalliimman asunnon valitset, sitä suurempi osa palkastasi sidot siihen samaan aikaan. On melko tavallista kysyä pankissa ”minkä verran voin saada lainaa”. Se on tosi typerä kysymys. Kysy mieluummin ”millainen laina olisi minulle sopiva”, ja keskustelun kautta, jossa asiakkaan arvostuksia huomioidaan, rakennetaan hyvä kokonaisuus.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Miksi teemme asiat niin vaikeiksi?

Viime blogissani pohdin minkä takia suomalaiset eivät sijoita. Blogin kirjoittamisen jälkeen olenkin jatkanut tätä pohtimista eri näkökulmilta. Ehkä selitys onkin niin yksinkertainen, että teemme asiat liian vaikeiksi?

Jos aloitat tyhjästä, voit rakentaa omaa varallisuuttasi säästämällä ja sijoittamalla kuukausittain, ja sanoisin että riittää, jos sijoittamisen osaamistaso on pyöreä nolla. Sen sijaan pitää olla tahtoa ja motivaatiota vaurastua ja tuloista pitäisi myös osata varata kohtuullinen osa sijoittamiseen, ainakin 10% nettotuloista.

Tämän jälkeen laitetaan tuo summa kuukausittain kustannustehokkaaseen ETF:ään tai indeksirahastoon, eli käytännössä halpaan osakerahastoon. Sen jälkeen jatkat tällä tavalla, kunnes tavoitetta savutetaan. Ei tarvitse seurata yhtään mitään matkan varrella. Aika ja korkoa korolle efekti hoitavat kyllä homman. Pitää vain aloittaa, ja jos on jo aloittanut, on hyvä katsoa silloin tällöin, että säästämiseen menevät summat ovat ok!

Näin yksinkertaista on sijoittaminen, siis vaurastuminen!

Jos et usko vielä, vedetään rautalangasta….

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Miksi suomalaiset eivät sijoita?

Nordea julkisti tällä viikolla Taloustutkimuksella teettämäänsä tutkimusta suomalaisten innosta sijoittamaan. Olipa kerrassaan surullista luettavaa…

Tutkimukseen osallistui 1067 suomalaista josta 735 naista ja 330 miestä, ajanjaksolla 1.-6.3.2018 Taloustutkimuksen Internet-paneelissa.

Näistä kaikista vastaajista 27% eivät sijoita, yhteensä 286 henkilöä. 83 % kertoi, että suurin syy miksei sijoita on se, ettei ole ylimääräistä rahaa sijoitettavaksi! Näiltä kysyttiin myös, onko ”kaikilla”, siis ihan jokaisella, vastaajan mielestä mahdollisuus sijoittaa, niin vastaus oli musertavaa, sillä niistä jotka eivät tällä hetkellä sijoita vain n 9% katsoi, että kaikki voisivat sijoittaa. Se että reilut 40% niistä jotka sijoittaa uskoo, että kaikki voisivat sijoittaa ei lämmitä erityisen paljon, koska tämä tarkoittaa, että 60% niistä jotka säästää on sitä mieltä, että kaikki eivät voi säästää. Uskomaton luku.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Asuntojen hinnoista vielä….

Asuntojen hinnat ovat olleet vahvasti esillä koko tämän vuoden aikana. Eikä suotta, hintojen nousussa näkyy nimittäin jo hiukan väsymisen merkkejä, pääkaupunkiseudullakin.

Valmisteltuani erästä esitystä, jossa tarkastelin inflaatiota, löysin kolme mielenkiintoista käyrää, joihin liittyy vahvasti yhteys asuntojen hintakehitykseen. Kyseessä siis reaalitulojen kehitys, velkaantumisaste ja säästämisaste.

Alla ensin asuntojen hintakehitys vähän pidemmältä aikaa.

Huomataan saman tien, että asunnot eivät ainakaan täysin riskittömiä ole, vaikka ovatkin nousseet reippaasti 90-luvun laman jälkeen…

Asuntojen hintakehitykseen liittyy monta syytä, mutta eräs todella vaikuttava käyrä on kotitalouksien velkaantuminen:

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Vaurastumisen vinkkejä

Vaurastuminen on yleisesti ottaen arvo- ja valintakysymys, harvemmin rahakysymys. Vaurastumisella tarkoitetaan yleensä säästämistä, jonka tavoitteena on valinnanvapauden lisäämistä tulevaisuudessa. Harvemmin vaurastumisella tarkoitetaan rikastumista, se on aivan toinen laji.

Arvokysymys tulee laajalti siitä, minkä verran haluaa elää tulevaisuudessa ja minkä verran tässä ja nyt. Jos tili on tyhjä kuun lopussa, panostetaan tähän hetkeen, eikä siinä mitään pahaa. Jos toisaalta supistetaan nykyiset menot siten, että voi käyttää ylimääräiset tulot joskus tulevaisuudessa tavoitteena on todennäköisesti vaurastumista. Jokainen omalla tavallaan.

Ääripäät ovat vaikeita asioita, jos maksimoi kurjuutta voisi kuvitella, että rahaa kertyy ja nopeasti. On kuitenkin vaikeata tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, voihan olla, että maassamme ei voi elää luonnonilmiöiden tai sodan takia, tai että sairastuu ja kuolee ennen kuin rahat tarvitaan. Toisaalta jos oikeasti panostaa elämiseen ja kaikki menee siihen hetkeen, ei ole puskureita, kun niitä eniten tarvitsisi. Tämän takia vaurastuminen on erityisesti arvokysymys eikä vääriä tapoja oikeastaan ole.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Huolestuttavaa kehitystä pörssissämme

Suomen pörssin kehitys on ollut melko kehno, ainakin indeksitasolla edelliset kolme vuotta. Kevään 2015 huipusta esimerkiksi OMXH Cap hintaindeksi on noussut vain noin 9%. Sijoittajan kokonaisutuotto tällä ajalla on kuitenkin ollut noin 20% osinkojen takia, kun tarkastelee OMXH Cap tuottoindeksiä. Konepajat eivät ole olleet merkittävästi nostamassa tuottoja tällä aikavälillä ainakaan, ehkäpä Wärtsilää lukuun ottamatta.

Mutta ei Saksassakaan ole menty ihan oikeaan suuntaan sielläkään. Saksan yleisindeksi DAX on kärsinyt mm dieselsotkuista, ja siellä tuotot ovat jääneet Suomakin kehnommiksi. USA:ssa sen sijaan on mennyt lujaa, yli 33% ylös viime ajan laskusta huolimatta. Siellä ollaan siis saavutettu noin 10%:n vuosituottoa, ennen osinkoja. Eurosijoittajan näkökulmasta tuotto on ollut heikompi EUR/USD takia.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Huomioitavaa jos haluaa välttää osinkoverotusta

Verottaja uusi tappioiden vähennyssäännöt vuonna 2016. Siitä alkaen on saanut vähentää luovutustappioita muista pääomatuloista, kuten osingoista, vuokratuloista tai metsätuloista. Tämä muutos on ollut ehdottoman hyvä asia koska se huomioi paremmin sijoittajan kokonaisuuden.

Kun myy tappiolla vähentääkseen esim. osinkoverotusta on syytä huomioida joitakin perusjuttuja. Listasin joitakin käytännön vinkkejä:

  1. Pienet luovutukset. Jos aikomuksena on vuosittain tehdä pieniä alle 1000€ verottomia lunastuksia on syytä ensin tarkastella, jos on tullut muita pääomatuloja. Jos on tullut esim. osinkoja josta haluaa verot pois, on myytävä tappiolla siten, että myydyn omaisuuden hankintahinta ylittää 1000€. Jos sekä hankintahinta että luovutushinta on alle 1000€ ja myydään tappiolla on tappio vähennyskelvoton

Esimerkki: Jos salkussa on 15.000€ edestä osakkeita ja osinko on ollut 750€ ennen veroja on tuosta 85% veronalaista. Näin ollen 30% vero menee 637,50€:sta, yhteensä 191,25€. Jos tämän haluaa pois, on myytävä jotain 637,50€ tappiolla. Huomaa tässä vaiheessa, että brutto-osinko on siis suurempi kuin tappion määrä, koska koko osinkoa ei veroteta.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Arvostuksen merkitys tuleville tuotoille, lyhyt oppimäärä

Kun sinulle myydään tuotetta tai unelmaa, joka perustuu korkoa korolle, on syytä miettiä, kuinka realistinen tämä tuottotaso onkaan. Ja sitäkin vielä, saadaanko tätä tuottoa markkinatilanteesta riippumatta, mikäli aikaa tähän on?

Crestmont Researchin tutkimus havainnollistaa tämän asian erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuviossa siis reaalituottolukemia, eli inflaatiokorjattuna, sisältäen uudelleensijoitetut osingot yli ajan. Jopa uudelleensijoittamisen kustannukset on huomioitu! Verotusta ei sen sijaan ole huomioitu. Tässä taustatietoja lähtökohdista vielä.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Taloudellinen riippumattomuus, onko edes realistista?

Blogia on muokattu kokonaan uusiksi 21.3.2018 klo 14:00

Nettiä selatessani törmään varsin usein siihen, että ihminen tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Mietin silloin tällöin kuinka kauan siihen menisi, ja ymmärtääkö ihminen tätä tavoitellessaan mitä se vaatisi? Katsotaanpa, onko mahdollista, että useimmat voisivat sitä saavuttaa?

Aloitetaan määrittelemällä taloudellista riippumattomuutta tilaksi, jossa ansiotyön tekeminen ei ole välttämätöntä elintason ylläpitämiseksi. Näin ollen tulovirta koostuisi vain passiivisista tulovirroista. Nämä voivat olla vaikkapa osinkoja, korkoja tai vuokratuottoja.

Huomataan, että ensimmäinen harha syntyy siitä, että pääomatulojen hankkiminen ei vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Pääoman hoitaminen on työ missä muukin työ, eikö vain? Ja ellei ole, sinä maksat jollekin siitä, että hän tekee työn puolestasi.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Korko vai osake?

No, osake totta kai… Vai?

Aloitan tässä kolumnien kirjoittamisen suomeksi vaihteen vuoksi! En tosin osaa ihan sataprosenttisesti kirjoittaa ilman kielioppivirheitä, mutta ei anneta sen haittaa!

Aiheeseen! Eräs merkittävä ajuri pörssissä on aina ollut korkotilanne. Mitä korkeammat korot sitä kalliimpi velkaraha yrityksille ja sitä enemmän korkokulut syövät tulosta. Näin ainakin, jos yrityksellä on tarpeeksi velkaa. Keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan korkotilanteeseen jatkuvasti, joko korottamalla korot jos kasvu ja inflaatio käy ylikierroksilla, tai vastaavasti laskemalla korot mikäli talouskasvu ja inflaatio tyrehtyy.

Finanssikriisin jälkeen (tai ollaanko ehkä edelleen finanssikriisissä?) ollaan laskettu korot ja tehty mittavia tukitoimenpiteitä, jotta maailma ei loppuisi. No tähän asti se on toiminut kiitettävästi. Näin pitkä tukikausi on hyvinkin suurella todennäköisyydellä sumuttanut sijoittajien käsitystä koron todellista merkityksestä sijoitustoiminnassa.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Varför slår inte aktiefonderna sina index?

En märklig sak på marknaden är att aktiefonderna sällan slår sina index på lång sikt. Betyder det att industrin är inkompetent eller att avgifterna är höga?

Svaret på detta är betydligt svårare än man kunde ana. De facto klarar förvaltarna typiskt av att välja rätt bolag som leder till överavkastning och typiskt är inte ens avgifterna ett oöverkomligt problem. Det är inte här som problemet ligger. I den här bloggen ska vi syna aktiefonderna lite närmare.

Fondens storlek har betydelse

Fondens storlek har stor betydelse för en fonds framgång. Ju mindre en fond är desto lättare är den att hantera. Om fondens storlek är 10 milj €, och ett innehav kan inte vara större än 10% så blir ingen investering större än 1 milj€. Om fonden har t.ex. 50 olika bolag varierar innehaven kanske mellan 30.000€ och 1milj€. Mindre innehav än 0,3% av en sådan portfölj är knappast motiverat.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Saker att tänka på då du placerar i indexfonder eller ETF

Att placera i index är enkelt, lätt och effektivt som vi kunde konstatera från förra bloggen. Man kan köpa dem och göra sig av med dem mycket lätt. Enkelt och effektivt. Eller är det så?

Marknaden svämmar över med ETF och indexfonder, urvalet är gigantiskt. Ännu för några veckor sedan var urvalet ännu större, men Finansinspektionen krävde nyckelfakta på finska eller svenska av de produkter som erbjuds på marknaden och i och med det försvann hundratals ETF från marknaden. Man anser alltså att finländaren inte har kapacitet att tolka t.ex. engelskspråkig text... Det är en helt egen diskussion...

Gemensamt för ETF och indexfonder är att de har ett underliggande index, som kan vara vad som helst. Man måste kolla innan man köper vart den placerar och inte bara lita på namnet. Här är några saker man speciellt ska fästa uppmärksamhet vid:

Indexfond eller ETF?

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Hur fungerar indexplacerande i praktiken?

Warren Buffet slog vad med placeringsproffsen för tio år sedan. Han påstod att aktiemarknadsindex slår vilket som helst hedgefond index för de följande 10 åren. Det var inte svårt för hedgefond förvaltarna att slå till, börsen var mycket dyrt prissatt då vadet ingicks. Buffet vann tävlingen med hästlängder.

Förstås gäller en del av vadet passiv vs aktiv strategi. Men hedgefonderna strävar vanligtvis efter absolut avkastning årligen, vilket gör att de inte kan jämföras med t.ex. traditionella blandfonder. Det handlar om olika regler.

Då man ser på passiv förvaltning innebär det att man köper en produkt, oftast en ETF eller indexfond, som kopierar ett underliggande index utan att ta ställning till vad bolagen gör eller om de är bra eller ej. Tanken är att bolag som går bra får en större andel i index och bolag som går dåligt blir automatiskt mindre i index.

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Svenne Holmstrom blogi