Käyttäjän Svenne Holmstrom blogi

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Miksi suomalaiset eivät sijoita?

Nordea julkisti tällä viikolla Taloustutkimuksella teettämäänsä tutkimusta suomalaisten innosta sijoittamaan. Olipa kerrassaan surullista luettavaa…

Tutkimukseen osallistui 1067 suomalaista josta 735 naista ja 330 miestä, ajanjaksolla 1.-6.3.2018 Taloustutkimuksen Internet-paneelissa.

Näistä kaikista vastaajista 27% eivät sijoita, yhteensä 286 henkilöä. 83 % kertoi, että suurin syy miksei sijoita on se, ettei ole ylimääräistä rahaa sijoitettavaksi! Näiltä kysyttiin myös, onko ”kaikilla”, siis ihan jokaisella, vastaajan mielestä mahdollisuus sijoittaa, niin vastaus oli musertavaa, sillä niistä jotka eivät tällä hetkellä sijoita vain n 9% katsoi, että kaikki voisivat sijoittaa. Se että reilut 40% niistä jotka sijoittaa uskoo, että kaikki voisivat sijoittaa ei lämmitä erityisen paljon, koska tämä tarkoittaa, että 60% niistä jotka säästää on sitä mieltä, että kaikki eivät voi säästää. Uskomaton luku.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Asuntojen hinnoista vielä….

Asuntojen hinnat ovat olleet vahvasti esillä koko tämän vuoden aikana. Eikä suotta, hintojen nousussa näkyy nimittäin jo hiukan väsymisen merkkejä, pääkaupunkiseudullakin.

Valmisteltuani erästä esitystä, jossa tarkastelin inflaatiota, löysin kolme mielenkiintoista käyrää, joihin liittyy vahvasti yhteys asuntojen hintakehitykseen. Kyseessä siis reaalitulojen kehitys, velkaantumisaste ja säästämisaste.

Alla ensin asuntojen hintakehitys vähän pidemmältä aikaa.

Huomataan saman tien, että asunnot eivät ainakaan täysin riskittömiä ole, vaikka ovatkin nousseet reippaasti 90-luvun laman jälkeen…

Asuntojen hintakehitykseen liittyy monta syytä, mutta eräs todella vaikuttava käyrä on kotitalouksien velkaantuminen:

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Vaurastumisen vinkkejä

Vaurastuminen on yleisesti ottaen arvo- ja valintakysymys, harvemmin rahakysymys. Vaurastumisella tarkoitetaan yleensä säästämistä, jonka tavoitteena on valinnanvapauden lisäämistä tulevaisuudessa. Harvemmin vaurastumisella tarkoitetaan rikastumista, se on aivan toinen laji.

Arvokysymys tulee laajalti siitä, minkä verran haluaa elää tulevaisuudessa ja minkä verran tässä ja nyt. Jos tili on tyhjä kuun lopussa, panostetaan tähän hetkeen, eikä siinä mitään pahaa. Jos toisaalta supistetaan nykyiset menot siten, että voi käyttää ylimääräiset tulot joskus tulevaisuudessa tavoitteena on todennäköisesti vaurastumista. Jokainen omalla tavallaan.

Ääripäät ovat vaikeita asioita, jos maksimoi kurjuutta voisi kuvitella, että rahaa kertyy ja nopeasti. On kuitenkin vaikeata tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, voihan olla, että maassamme ei voi elää luonnonilmiöiden tai sodan takia, tai että sairastuu ja kuolee ennen kuin rahat tarvitaan. Toisaalta jos oikeasti panostaa elämiseen ja kaikki menee siihen hetkeen, ei ole puskureita, kun niitä eniten tarvitsisi. Tämän takia vaurastuminen on erityisesti arvokysymys eikä vääriä tapoja oikeastaan ole.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Huolestuttavaa kehitystä pörssissämme

Suomen pörssin kehitys on ollut melko kehno, ainakin indeksitasolla edelliset kolme vuotta. Kevään 2015 huipusta esimerkiksi OMXH Cap hintaindeksi on noussut vain noin 9%. Sijoittajan kokonaisutuotto tällä ajalla on kuitenkin ollut noin 20% osinkojen takia, kun tarkastelee OMXH Cap tuottoindeksiä. Konepajat eivät ole olleet merkittävästi nostamassa tuottoja tällä aikavälillä ainakaan, ehkäpä Wärtsilää lukuun ottamatta.

Mutta ei Saksassakaan ole menty ihan oikeaan suuntaan sielläkään. Saksan yleisindeksi DAX on kärsinyt mm dieselsotkuista, ja siellä tuotot ovat jääneet Suomakin kehnommiksi. USA:ssa sen sijaan on mennyt lujaa, yli 33% ylös viime ajan laskusta huolimatta. Siellä ollaan siis saavutettu noin 10%:n vuosituottoa, ennen osinkoja. Eurosijoittajan näkökulmasta tuotto on ollut heikompi EUR/USD takia.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Huomioitavaa jos haluaa välttää osinkoverotusta

Verottaja uusi tappioiden vähennyssäännöt vuonna 2016. Siitä alkaen on saanut vähentää luovutustappioita muista pääomatuloista, kuten osingoista, vuokratuloista tai metsätuloista. Tämä muutos on ollut ehdottoman hyvä asia koska se huomioi paremmin sijoittajan kokonaisuuden.

Kun myy tappiolla vähentääkseen esim. osinkoverotusta on syytä huomioida joitakin perusjuttuja. Listasin joitakin käytännön vinkkejä:

  1. Pienet luovutukset. Jos aikomuksena on vuosittain tehdä pieniä alle 1000€ verottomia lunastuksia on syytä ensin tarkastella, jos on tullut muita pääomatuloja. Jos on tullut esim. osinkoja josta haluaa verot pois, on myytävä tappiolla siten, että myydyn omaisuuden hankintahinta ylittää 1000€. Jos sekä hankintahinta että luovutushinta on alle 1000€ ja myydään tappiolla on tappio vähennyskelvoton

Esimerkki: Jos salkussa on 15.000€ edestä osakkeita ja osinko on ollut 750€ ennen veroja on tuosta 85% veronalaista. Näin ollen 30% vero menee 637,50€:sta, yhteensä 191,25€. Jos tämän haluaa pois, on myytävä jotain 637,50€ tappiolla. Huomaa tässä vaiheessa, että brutto-osinko on siis suurempi kuin tappion määrä, koska koko osinkoa ei veroteta.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Arvostuksen merkitys tuleville tuotoille, lyhyt oppimäärä

Kun sinulle myydään tuotetta tai unelmaa, joka perustuu korkoa korolle, on syytä miettiä, kuinka realistinen tämä tuottotaso onkaan. Ja sitäkin vielä, saadaanko tätä tuottoa markkinatilanteesta riippumatta, mikäli aikaa tähän on?

Crestmont Researchin tutkimus havainnollistaa tämän asian erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuviossa siis reaalituottolukemia, eli inflaatiokorjattuna, sisältäen uudelleensijoitetut osingot yli ajan. Jopa uudelleensijoittamisen kustannukset on huomioitu! Verotusta ei sen sijaan ole huomioitu. Tässä taustatietoja lähtökohdista vielä.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Taloudellinen riippumattomuus, onko edes realistista?

Blogia on muokattu kokonaan uusiksi 21.3.2018 klo 14:00

Nettiä selatessani törmään varsin usein siihen, että ihminen tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Mietin silloin tällöin kuinka kauan siihen menisi, ja ymmärtääkö ihminen tätä tavoitellessaan mitä se vaatisi? Katsotaanpa, onko mahdollista, että useimmat voisivat sitä saavuttaa?

Aloitetaan määrittelemällä taloudellista riippumattomuutta tilaksi, jossa ansiotyön tekeminen ei ole välttämätöntä elintason ylläpitämiseksi. Näin ollen tulovirta koostuisi vain passiivisista tulovirroista. Nämä voivat olla vaikkapa osinkoja, korkoja tai vuokratuottoja.

Huomataan, että ensimmäinen harha syntyy siitä, että pääomatulojen hankkiminen ei vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Pääoman hoitaminen on työ missä muukin työ, eikö vain? Ja ellei ole, sinä maksat jollekin siitä, että hän tekee työn puolestasi.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Korko vai osake?

No, osake totta kai… Vai?

Aloitan tässä kolumnien kirjoittamisen suomeksi vaihteen vuoksi! En tosin osaa ihan sataprosenttisesti kirjoittaa ilman kielioppivirheitä, mutta ei anneta sen haittaa!

Aiheeseen! Eräs merkittävä ajuri pörssissä on aina ollut korkotilanne. Mitä korkeammat korot sitä kalliimpi velkaraha yrityksille ja sitä enemmän korkokulut syövät tulosta. Näin ainakin, jos yrityksellä on tarpeeksi velkaa. Keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan korkotilanteeseen jatkuvasti, joko korottamalla korot jos kasvu ja inflaatio käy ylikierroksilla, tai vastaavasti laskemalla korot mikäli talouskasvu ja inflaatio tyrehtyy.

Finanssikriisin jälkeen (tai ollaanko ehkä edelleen finanssikriisissä?) ollaan laskettu korot ja tehty mittavia tukitoimenpiteitä, jotta maailma ei loppuisi. No tähän asti se on toiminut kiitettävästi. Näin pitkä tukikausi on hyvinkin suurella todennäköisyydellä sumuttanut sijoittajien käsitystä koron todellista merkityksestä sijoitustoiminnassa.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Varför slår inte aktiefonderna sina index?

En märklig sak på marknaden är att aktiefonderna sällan slår sina index på lång sikt. Betyder det att industrin är inkompetent eller att avgifterna är höga?

Svaret på detta är betydligt svårare än man kunde ana. De facto klarar förvaltarna typiskt av att välja rätt bolag som leder till överavkastning och typiskt är inte ens avgifterna ett oöverkomligt problem. Det är inte här som problemet ligger. I den här bloggen ska vi syna aktiefonderna lite närmare.

Fondens storlek har betydelse

Fondens storlek har stor betydelse för en fonds framgång. Ju mindre en fond är desto lättare är den att hantera. Om fondens storlek är 10 milj €, och ett innehav kan inte vara större än 10% så blir ingen investering större än 1 milj€. Om fonden har t.ex. 50 olika bolag varierar innehaven kanske mellan 30.000€ och 1milj€. Mindre innehav än 0,3% av en sådan portfölj är knappast motiverat.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Saker att tänka på då du placerar i indexfonder eller ETF

Att placera i index är enkelt, lätt och effektivt som vi kunde konstatera från förra bloggen. Man kan köpa dem och göra sig av med dem mycket lätt. Enkelt och effektivt. Eller är det så?

Marknaden svämmar över med ETF och indexfonder, urvalet är gigantiskt. Ännu för några veckor sedan var urvalet ännu större, men Finansinspektionen krävde nyckelfakta på finska eller svenska av de produkter som erbjuds på marknaden och i och med det försvann hundratals ETF från marknaden. Man anser alltså att finländaren inte har kapacitet att tolka t.ex. engelskspråkig text... Det är en helt egen diskussion...

Gemensamt för ETF och indexfonder är att de har ett underliggande index, som kan vara vad som helst. Man måste kolla innan man köper vart den placerar och inte bara lita på namnet. Här är några saker man speciellt ska fästa uppmärksamhet vid:

Indexfond eller ETF?

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Hur fungerar indexplacerande i praktiken?

Warren Buffet slog vad med placeringsproffsen för tio år sedan. Han påstod att aktiemarknadsindex slår vilket som helst hedgefond index för de följande 10 åren. Det var inte svårt för hedgefond förvaltarna att slå till, börsen var mycket dyrt prissatt då vadet ingicks. Buffet vann tävlingen med hästlängder.

Förstås gäller en del av vadet passiv vs aktiv strategi. Men hedgefonderna strävar vanligtvis efter absolut avkastning årligen, vilket gör att de inte kan jämföras med t.ex. traditionella blandfonder. Det handlar om olika regler.

Då man ser på passiv förvaltning innebär det att man köper en produkt, oftast en ETF eller indexfond, som kopierar ett underliggande index utan att ta ställning till vad bolagen gör eller om de är bra eller ej. Tanken är att bolag som går bra får en större andel i index och bolag som går dåligt blir automatiskt mindre i index.

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Svenne Holmstrom blogi