Käyttäjän Risto Valtonen blogi

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Tuottoa yritysostoista: Okmetic, PKC ja Comptel

Viimeisen 9 kuukauden aikana olen kolmesti ollut myönteisessä ”pakkotilanteessa”  myydä omistamiani  pörssiosakkeita. Yhtiöt, joiden osakkeita nämä ”pakkomyynnit” koskivat, olivat Okmetic, PKC ja nyt viimeisimpänä Comptel.

Huhtikuun alussa (taisi olla jopa aprillipäivä!) viime vuonna kiinalainen National Silicon Industry Group julkisti ostotarjouksen piikiekkoyhtiö Okmetic:sta. Hintapreemio päivän kurssiin oli n. 30%. Olin sijoittanut Okmetic:iin edellisvuoden syksyllä, kun silloinen toimitusjohtaja Seikku oli saanut yrityksen hyvään taloudelliseen kuntoon, tiesin yrityksessä olevan nopeasti kasvavan anturimarkkinan teknologiaosaamista ja ymmärsin yhtiön resurssien pienuuden maailmanlaajuisen markkinan valloittamisen suhteen. Ostotarjouksen myötä sain lyhytaikaiselle sijoitukselleni ihan hyvän tuoton.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Finanssilukutaito - avain kansakunnan hyvinvointiin

Kansakunnan hyvinvointi on riippuvainen kansakunnan vauraudesta, pelkistäen varallisuudesta. Varallisuus voidaan karkeasti jakaa perittyyn ja luotuun varallisuuteen. Perityn varallisuuden osalta meillä on lukuisia esimerkkejä, tietyt suomalaiset suvut ja luonnollisesti Ruotsi kansakuntaesimerkkinä. Luodusta varallisuudesta esimerkkinä olkoon muinainen Nokia, vähemmän muinainen Rovio ja Supercell.

Yhtä kaikki, varallisuuden kasvattaminen, perityn tai luodun, vaatii finanssimarkkinan (markkina, jossa rahalla tehdään rahaa) ymmärrystä ja osaamista. Olen huolissani tämän ymmärryksen ja osaamisen heikosta kansallisesta tasosta ja kehittymättömyydestä. Olen useissa tilaisuuksissa verrannut tilannettamme skenaarioon, jossa kansaa ei aikoinaan olisi painostettu luku- ja kirjoitustaidon oppiin. Olisi riittänyt, että silloiset (ja myöhemmät) päättäjät olisivat hallinneet nämä taidot ja tulkinneet maailman menoa ymmärtämättömille.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Onko osakkeet yliarvostettu omaisuusluokka?

Lyhyt vastaukseni; ei!

Kirjoitin keväällä 2015 Piksuun artikkelin, jossa perustelin, että osakkeiden arvostuskertoimen P/E arvo 20 on uusi normaali kehittyneillä markkinoilla ( http://www.piksu.net/artikkeli/p%C3%B6rssiosakkeiden-pe-tunnusluku-20-uusi-normaali-kehittyneill%C3%A4-markkinoilla ). Olen useissa tilaisuuksissa kuullut sijoittajien pitävän nykyistä osakkeiden hintatasoa aivan liian korkeana ja karanneen yritysten reaalisista arvoista. Jälkimmäisen huolen osalta selitän itselleni, että pörssi on kuin mikä tahansa markkina (asuntomarkkina, käytettyjen hyödykkeiden markkina, jne.), jossa oikea hinta on se, jolla kauppa syntyy, eli tavara siirtyy myyjältä ostajalle ja raha ostajalta myyjälle. Yhtiön reaalinen arvo on aika epämääräinen asia, sen sijaan hinta on hyvin määritelty, eli se, jolla kauppa syntyy.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Huhtamäki, ei hullumpi sijoitus

Viime syksynä etsin sijoituskohteeksi suomalaista pörssiyhtiötä, joka olisi vakiinnuttanut asemansa kansainvälisillä markkinoilla, jolla olisi merkittävää kasvupotentiaalia pitkälle tulevaisuuteen ja jonka johto olisi luottamukseni arvoinen. Sijoitin Huhtamäkeen.

Eilen, tiistaina 21.4., osallistuin Huhtamäen varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestelyjen ja sisältönsä puolesta osoitti, että sijoitukseni vastasi tarkoitustaan.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Pörssiosakkeiden P/E-tunnusluku 20 on uusi normaali kehittyneillä markkinoilla

Epäilyt osakkeiden hintakuplasta ovat ennen aikaisia. Epäilijät perustelevat näkemystään kehittyneiden markkinoiden osakkeiden kohonneilla hinnoilla, jotka nostavat osakearvostuksessa ehkä eniten käytettyä osakkeen P (price)/E (earnings)-tunnuslukua perinteisestä arvosta 15 tällä hetkellä vallitsevaan arvoon 20.

P/E-tunnuslukua paremman käsityksen osakkeen arvontuotosta  antaa sen käänteisarvo E/P, eli osakkeen tulostuotto. P/E arvolla 20 osakkeen tulostuotto on 5%, mikä nykyisessä korkomarkkinatilanteessa on useimmille meistä kelpo tuotto, edellyttäen, että yhtiö osakkeen takana on vakavarainen ja kilpailukykyinen laatuyhtiö. Riskittömän koron mataessa lähellä nollaa, on institutionaaliset sijoittajat pakotettuja tulkitsemaan laatuyhtiöiden osakkeet ”riskittöminä” 2-3%:n vuosituottoinstrumentteinä.

Sijoittajan asettama tuottovaatimus yhtiön osakkeelle on perinteisesti:

TV = RT + ß x RP, missä

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Uusi Eurooppa Saksan johdolla ja Venäjän tukemana

Luen parhaillaan toistamiseen vuonna 2000 julkaistua ja saman vuonna ostamaani Robert J. Shillerin teosta "Irrational Exuberance", joka käsittelee tieteellisen analyyttisesti pörssikuplia kautta osakesijoittamisen historian. Perimmäiset syyt kaivaa tämä teos kirjahyllystäni ja aloittaa läpikäynti olivat narsistinen hyvän olon tunne siitä, että oli jo vuosia sitten osannut valita tämän vuoden talouden nobelistin silloisen mestarinäytteen ja meneillään oleva polemiikki siitä, onko US-pörssimarkkina jo kuumentunut FED-setelipainon myötävaikutuksella kuplaksi.

Osakesijoittamisen hienous on siinä, että se on elämänmakuinen sekoitus talouden lainalaisuuksia ja inhimillistä käyttäytymistä. Shiller on elämäntyönään tutkinut psykologisia, sosiologisia ja kulttuurisia (käyttäytymistieteellisiä) tekijöitä pörssikurssien muodostumisessa.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Slush2012 ja pääomasijoittaminen

Start up-yrityksiä ja pääomasijoittajia yhteen kokoava 2-päiväinen Slush-tapahtuma pidettiin viidettä kertaa Helsingin kaapelitehtaalla viime viikolla. Osallistujia tapahtumassa tänä vuonna oli noin 3000, joten kasvun jatkuessa nykyinen tapahtumapaikka on riittämätön. Start up-yritykset ovat lähinnä Itämeren alueen maista, positiivisena erityispiirteenä tänä vuonna Moskovan liepeillä sijaitsevan Skolkovan (Скодкова) yrityspuiston vahva panos tapahtumaan.

Viisaan kauaskantoisesti tapahtuman järjestäjät (mm. Aalto ES) suunnittelevat vahvaa yhteistyösiltaa Itämeren-Euroopan, Venäjän ja Kiinan toimijoiden kanssa. "Pohjoinen ulottuvuus", toki hieman laajennettuna, on palannut asialistalle sen jälkeen, kun Suomen poliitikkopolven "nuorennusleikkaus" sen joitakin vuosia sitten tukahdutti. Aloittelevien yritysten kannattaa suunnata katse ennakkoluulottomasti sinne, missä on markkinakasvua ja luoda yhteistyöverkostonsa oman kasvunsa siivittäjäksi.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Kreikka saa mennä - pelastustyö keskittyy maailman talouteen

"Poikkeus vahvistaa säännön" on vanha viisaus. Euroopalla on nyt kriittinen velvollisuus todistaa sekä Yhdysvalloille että Kiinalle euron, euroalueen ja EU:n luotettavuus osana maailman talouden pelastussuunnitelmaa. Yhdysvallat ja Kiina kärsivät merkittävästi Euroopan heikentyneestä ostovoimasta, minkä lisäksi Kiina alkaa olla huolissaan Eurooppa-antolainauksensa takaisin maksusta. Eurooppa ei voi jäädä Kreikan "pattitilanteeseen", vaan sen täytyy kiireesti edetä vakauttamaan Espanjan ja Italian tilanne ja siten osoittaa Yhdysvalloille ja Kiinalle kyvykkyytensä ja palauttaa uskottavuutensa. Talouskriisin osalta siirrytään taistelemaan globaalille tasolle.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Cisco - esimerkillistä teknologialiiketoimintaa

Cisco julkisti kvartaali- ja vuosituloksensa viime viikolla. 1970/80-luvun taitteessa toimintansa aloittanut dataverkkotoimittaja on kasvanut liikevaihdoltaan 46 BUSD:n jätiksi, jonka strateginen uusiutuminen sekä hyvä/erinomainen operatiivinen tuloksenteko vuodesta toiseen osoittavat yrityksen johdon ja liiketoimintakulttuurin erinomaisuutta.

Ciscon markkina-arvo on rapiat 100 BUSD ja osakkeen p/e-luku 12 pinnassa. Yrityksen valtaisa nettokassa huomioiden osakkeen "liiketoiminnallinen" p/e-luku on noin 7!

Yhtiö aloitti puhtaana laitetoimittajana, mutta on vajaan 40-vuoden aikana muuntunut laite-, ohjelmisto- ja palveluyhtiöksi, jonka liikevaihdosta 80% tulee laite- ja ohjelmistotuotteista ja -ratkaisuista sekä 20 % palveluista. Ominaista Ciscolle on sen laaja ja vahva partnerikanava pienille- ja keskisuurille asiakkaille sekä se, että teknologia-, tuote- ja ratkaisulaajennukset toteutetaan yritysostoilla, joita vuodessa on tyypillisesti kymmeniä. Ciscolla on kyky sulauttaa ostetut yksiköt onnistuneesti perheeseensä.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Huomioita Ari Hakkaraisen "Nokialla on vielä mahdollisuus, mutta pelkät puhelimet eivät enää riitä"-artikkeliin

Arin artikkeli.

Nokia pyrki tietoisesti 2000-luvun vaihteen strategiamuutoksellaan siirtyä laitevalmistajasta internet-ekosysteemijohtajaksi. Käytännössä tämä tarkoitti laiteläheisen teknologian ja osaamisen siirtämistä ulos yhtiöstä ja panostamista ohjelmistoalustoihin, sovelluksiin ja internet-palveluihin. Perusteluna oli laiteliiketoiminnan kannattavuuden eroosio ja siitä johtuva yritysarvon romahtaminen. Nokia tavoitteli yli 20% nettovoittoa ja markkina-arvo lähenteli 300 BUSD:tä.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Hyperkilpailu ja teknologiamurros syövät HEX-indeksin aamiaiseksi

Sijoittajapiireissä on viime aikoina päivitelty HEX-osakeindeksin alamäkeä ja arvuuteltu, voidaanko vielä alemmas vajota. Vastaus on selkeä ja yksinkertainen; kyllä.

Yrityksen osakkeen arvo määräytyy yrityksen tulevaisuuden tuottojen nykyarvosta. Osakkeen hintaan vaikuttavat yrityksen ja sen liiketoiminnan lisäksi useat muut tekijät, kuten markkinoilla olevan rahan määrä ja markkinapsykologia.

 Yrityksen tulevaisuuden tuotot määräytyvät:
 1. yrityksen edustaman markkinan koon kehittymisestä (asiakkaat),
 2. kilpailutilanteesta (kilpailijat),
 3. markkinassa tapahtuvista läpilyönneistä (esim. teknologiamuutokset)(substituutit) ja
 4. yrityksen tehokkuudesta (kilpailukyky).

Maailman talous kasvaa IMF:n mukaan noin 3,5% vauhtia. On toki maantieteeellisiä alueita ja markkinasegmenttejä, jotka taantuvat, mutta kaiken kaikkiaan elämme kasvun maailmassa, mikä antaa toivoa myös HEX-osakeindeksin nousulle.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Markkina ja kilpailukyky

Yksilön, yrityksen ja kansakunnan taloudellisen hyvinvoinnin kehityksen määräävät markkina ja kilpailukyky. IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui 59 tutkitun maan joukossa sijalle 17. Suomen sijoitus heikkeni kahdella viime vuodesta ja näin ollen  vahvistaa 2000-luvun laskevaa trendiä osaltamme. Aivan 2000-luvun alussa kilpailukykymme ylsi sijalle 2.

IMF:n (International Monetary Fund) World Economic Outlook-katsauksen mukaan maailman talous, jota "Suomi Oy":n kannalta voidaan tulkita markkinana, kasvaa tänä vuonna 3,5%. Tästä kasvusta oma osuutemme kilpailukykymme heikkenemisen takia tulee, valitettavasti, vähenemään. Yritys-analogialla "Suomi Oy":n markkinaosuus kilpailukyvyn heiketessä pienenee.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Elämäntapamuuttaja Facebook listautui

 

Kirjoitin viime syksynä (9.10.2011) artikkelin yrityksistä (Nokia, Apple, Google ja Facebook), jotka ovat merkittävästi muuttaneet elämäntapaamme. Viime perjantaina 18.5. Facebook listautui teknologiapörssi Nasdaqiin keräämällä markkinoilta rahaa 16 BUSD (38 USD/osake). Ensimmäisenä noteerauspäivänään yhteisöpalvelu Facebookin osakkeen arvo päätyi 38,23 USD:hen, joten odotettu arvon nousu jäi olemattomaksi. Yrityksen markkina-arvo on nyt 105 BUSD ja osakkeen p/e-luku (price per earnings) huikeat 122! Facebookin viime vuoden liikevaihto oli 3,5 BUSD ja yrityksen yhteisöpalvelulla on noin 900 miljoonaa käyttäjää.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Cisco - internet-talouden menestyjä ja indikaattori

Kalifornialainen Cisco Systems perustettiin 1984 liikeidealla kehittää ja myydä pakettiverkkoteknisiä (ethernet) tuotteita. 80-luvun lähiverkkojen rakentaminen yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa loi kasvupohjan ja kansainvälisti Ciscon. Yrityksen johdossa oleva John Chambers on yksi maailman arvostetuimmista yritysjohtajista, joka on luotsannut Ciscon kasvun ohella jatkuvaan uusiutumiseen ja kaiken tämän erittäin kannattavasti! Yhtiön käyttökate on tinkimättömästi 25% ja nettotulos 20% luokkaa vuodesta toiseen.

Ciscon uusiutuminen ja osittain kasvu tapahtuvat tarkkaan harkituilla yritysostoilla ja ostetut yritykset liitetään emoyritykseen taiten niin, ettei niiden henkilöstön motivaatio ja luomisvoima katoa. Yhtiö on kasvattanut liiketoimintansa lähiverkoista maailmanlaajuisiin runkoverkkoihin sekä viime vuosina laajakaistaverkkojen päälle rakennettaviin "kollaboraatio"- ja videoratkaisuihin.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Amerikkalaiset teknologiajätit hyvässä tulosvireessä

Teknologiarahastot ovat menestyneet hyvin kun vertaillaan eri sektoreiden ja alueiden osakerahastoja viimeisen vuoden ajalta. Esimerkkinä voidaan ottaa Nordean teknologiarahasto, joka on vuoden aikana kasvattanut osuusarvoaan 17%. Syynä hyvään kehitykseen näissä rahastoissa ovat ensisijaisesti osuudet amerikkalaisista internet- ja ict-teknologiayrityksistä.

Ensimmäisen vuosineljänneksen osalta olen jo kirjoittanut aiemmin Google:n tuloksesta, joka liikevaihdon kasvun (24% vuositasolla), kannattavuuden (27% nettovoitto) ja vakavaraisuuden (23 BUSD:n käteisvarat) osalta on ilmiömäinen. Tällä viikolla neljännestuloksensa ovat julkistaneet ict-sektorin "perinneyritykset": Intel, Microsoft ja IBM. Nämä yrityksethän olivat avainroolissa 1980-luvulla, kun synnyttettiin henkilökohtaisen tietokoneen (PC) massakonsepti ja hajautettu tietojenkäsittely yritysympäristöön.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

10. - 11. - 12.4.

10.4. Sony antoi tilivuotta 2011 (päättyy 31.3.2012) koskevan tulosvaroituksen, jonka mukaan se tulee 80 BUSD:n liikevaihdolla tekemään 6,5 BUSD:n tappion. Osakekurssi laski vajaa 10%. Sonyn markkina-arvo on vaatimaton 18 BUSD. Sony julkistaa vuosituloksensa 10.5.
11.4. Nokia antoi tilivuoden 2012 ensimmäistä neljännestä koskevan tulosvaroituksen ja heikensi toisen neljänneksen arviota. Merkittävästi alle 10 BEUR:n neljännesvuoden liikevaihdolla Nokian tulos on tappiollinen. Osakekurssi laski kahden seuraavan päivän aikana noin 20%. Nokian markkina-arvo on noin 12 BEUR. Nokia julkistaa neljännesvuosituloksensa 19.4.
12.4. Google julkisti tilivuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen tuloksen, jonka mukaan sen liikevaihto on 10,7 BUSD (kasvua vuositasolla 24%), nettovoitto 2,9 BUSD (27% liikevaihdosta) ja vaihto-omaisuus 56,9 BUSD, josta käteistä 23,1 BUSD (10 BUSD 31.12.2011). Osakekurssi nousi pari prosenttia. Googlen markkina-arvo on 211 BUSD.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Työeläkesijoitukset - pitkäaikaissijoittajan benchmark

Olen viime aikoina osallistunut seminaareihin, jotka ovat antaneet hyvän yleiskatsauksen lakisääteiseen työeläkkeeseen liittyvistä sijoitusrahastoista ja niiden kehittymisestä. Eläkeasiat ja niiden takana oleva rahoitus ovat kuuma aihe liittyen sekä kansakuntamme huoltosuhteen heikkenemiseen että yksittäisten eläkeyhtiöiden, kuten Ilmarisen, integriteettivajeeseen sijoittaa vastuuttomasti yhteiskunnan varoja.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Oracle - ICT-teknologiayhtiö ja rahantekokone

Oracle julkisti eilen helmikuun lopulla päättyneen vuosineljänneksen tuloksen. Se osoittaa, että 1980-luvun puolivälistä alkanut menestys jatkuu edelleen. Neljänneksen liikevaihto oli 9 BUSD, jossa kasvua vuoden takaisesta 4%. On syytä huomioida, että 45% liikevaihdosta tulee ohjelmistolisenssipäivityksistä ja pakollisista tukisopimuksista olemassa olevilta asiakkailta. Oraclen nettovoittoprosentti on huikeat 28, eli 2,5 BUSD. Yrityksen markkina-arvo 150 BUSD ja osakkeen p/e on 16.

Oracle on yksi pohjois-amerikkalaisista ICT-yhtiöistä, joiden orgaaninen kasvu on vakaan maltillista ja joiden lähes monopolistinen asema maailman markkinoilla mahdollistaa huikeat liikevoitot.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

HP:n osavuosikatsaus - internet, mobiililaitteet, pilvipalvelut ja kehittyvät markkinat ICT-sektorin kasvu- ja arvoajureina

Viime viikolla, itsekin Yhdysvalloissa olleena, amerikkalainen ict-ikoni, Hewlett-Packard (HP), julkisti osavuosituloksensa, joka sijoittajien piirissä sai kylmän vastaanoton. Osoituksena tästä Hewlett-Packardin osakkeen arvo on alentunut noin 10%.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Topit ja Flopit - Suomi-osakesalkkuni analyysiä III

Olen omassa Suomi-osakesalkussani, sitten teknokuplan puhkeamisen 2000-luvun alun, menettänyt eniten arvoa Finnairin, Neste Oilin, Nokian, Outokummun, Rautaruukin ja Sanoman osakkeissa. Kriteerini sijoittaa yrityksen osakkeisiin on: ymmärrän yrityksen liiketoiminnallisen menestymismahdollisuuden ja uskon siihen. Mikä on mennyt vikaan yllä nimettyjen yhtiöiden suhteen niin, että omistaja-arvo on turmeltunut?

Edellisessä artikkelissani analysoin yrityksen menestymättömyyttä ja omistaja-arvon alenemista Finnairin, Neste Oilin, Outokummun ja Rautaruukin osalta. Yhteisenä tekijänä näille yrityksille liiketoimintasegmenttisten tekijöiden ohella mainitsin valtio- ja monopolitaustaisuuden, mikä ei ole edesauttanut yritysten kulttuurista kasvamista terävimpään iskuun globaalissa markkinakilpailussa.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Topit ja Flopit - Suomi-osakesalkkuni analyysiä II

Kuten kolmiosaisen artikkelisarjan eilisessä ensimmäisessä osassa kerroin, olen omassa Suomi-osakesalkussani, sitten teknokuplan puhkeamisen 2000-luvun alun, menettänyt eniten arvoa Finnairin, Neste Oilin, Nokian, Outokummun, Rautaruukin ja Sanoman osakkeissa. Kerroin myös kriteereistäni sijoittaa yrityksen osakkeisiin; ymmärrän yrityksen liiketoiminnallisen menestymismahdollisuuden ja uskon siihen. Mikä on mennyt vikaan yllä nimettyjen yhtiöiden suhteen niin, että omistaja-arvo on turmeltunut?

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Topit ja Flopit - Suomi-osakesalkkuni analyysiä I

Suomi-osakesalkussani on 30 suomalaista pörssiyhtiötä. Sijoitukset tässä salkussa ovat yleensä pitkäaikaisia ja salkulta odotan ensisijassa vahvaa osinkotuottoa, eli luotan vuodesta  toiseen, että tietty osa henkilökohtaisesta tulovirrastani syntyy tätä kautta. Salkun juuret ovat vuodessa 1975, jolloin voitin kansallisessa taloustietokilpailussa silloisen Kansallis-Osake-Pankin osakkeita. Salkun nykyisiä Nordea-osakkeita voidaan pitää näiden "johdannaisina".

Salkkuun ostan jo siellä olemassa olevien yhtiöiden osakkeita, kun saan niitä edullisesti (esim. keskimääräisen ostohinnan alentaminen). Uusia yhtiöitä tuon salkkuun silloin, kun ymmärrän yrityksen liiketoiminnallisen menestymismahdollisuuden ja uskon siihen.

Salkusta kevennän hyvän arvonnousun yhtiöitä sekä myyn yritykset, joiden liiketoimintaedellytysten en katso kehittyvän suotuisasti yrityksen strategiamuutoksen, -toteutuksen, johdon vaihtumisen tahi markkinatilanteen muutoksen takia, eli ymmärrys ja/tai usko loppuu.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Cisco - aika ostaa Nokia Siemens Networks?

Voimakkaasti kasvava maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko pohjautuu ns. IP-pakettidatateknologiaan (IP=Internet Protocol). Piilaaksolainen Cisco Systems on kyseisen teknologian pioneeri ja markkinajohtaja juurten ulottuessa 1970/80-luvun vaihteeseen. Laajakaistaisten pakettidataverkkojen toteutus alkoi yritysten ja julkishallinnon paikallisverkoista 1980-luvulla ja laajeni 1990-luvun lopulla internet-palveluiden paineessa teleoperaattoreiden optisiin runkoverkkoihin ja siitä edelleen 2000-luvulla kattamaan myös mobiiliverkot. Cisco investoi aikoinaan voittavaan teknologiaan sekä kasvoi ja kehittyi  voimakkaasti onnistuneiden yritysostojen avulla.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Intohimo täydellisiin tuotteisiin tuo tulosta, Apple

Kirjoitin eilen artikkelin Internetin pilvipalvelu-vaiheen vakavaraisista ja kannattavista kasvuyrityksistä. Nyt tähän listaan lisätään Apple, joka julkisti kalenterivuoden 2011 viimeisen kvartaalin tuloksen.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Internet - kasvumarkkina jenkkiyrityksille

Maailman talous horjuu ja sen mukana yritysten liikevaihto, kannattavuus ja vakavaraisuus heikkenevät. Tämä puolestaan heijastuu negatiivisesti yritysten arvostuksiin. Internet-markkinan kasvu on kuitenkin vahvaa. Internet on saavuttanut niin sanotun pilvipalvelu-vaiheen elinkaarellaan, mikä antaa uuden kasvumahdollisuuden palvelu-, ohjelmisto- ja laitteistoyrityksille yhtälailla tiedon saatavuuden, siirron, prosessoinnin ja varastoinnin alueilla kuin myös niitä tukevilla toiminteilla kuten tietoturvassa.

Internet on "designed in USA"-liiketoimintaa, joten suurimmat hyötyjät internetin pilvipalveluvaiheesta ovat jenkkiyritykset, joista monet ovat alallaan ylivoimaisia markkinajohtajia. Näiden yritysten tulevaisuuden haastajat syntyvät Kiinassa, mutta niiden globaalia markkinavaikutusta saadaan vielä tovin odottaa.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Tarkoitus - tulkinta - merkitys - arvo; case Suomi, EU ja eurokriisi

En ole varmaan ainoa, joka on väsynyt väittelyyn siitä, mitä Suomelle maksaa jäsenyys EU:n euroalueessa ja tulkintoihin euroalueen kriisimaiden avustusten takaisin maksun toteutumisesta. Siinä vaiheessa, kun omat poliitikkomme alkavat puhua euroasioista yhteismitallisesti, tulee Eurooppa-tason viestiä, jonka mukaan Kataisen tai Urpilaisen meille kertoma tulkinta ei vastaa Saksan tahi Ranskan tulkintaa sovitusta. Eduskunnan kyselytunnilla Kataisen vastaus Suomen suostumisesta enemmistöpäätökseen yksimielisyyden sijaan poikkeaa siitä, miten hän esitteli asian lehdistötilaisuudessa eurokokouksen yhteydessä. Keskustelua käydään monikerroksisella ja -ulotteisella tulkinta-tasolla, mikä synnyttää turhautumista ja viime kädessä uuvuttaa. Ehkä tämä on tietoinen tarkoitus, tämä väsytystaktiikka.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Oppia yritystaloudesta Euro-kriisiin

Euroalueen taloudellinen kriisi vastaa tilannetta, jonka yritykset kohtaavat aika ajoin elinkaarensa kuluessa. Poliitikkojen päättämät korjaavat toimenpiteet kriisistä selviämiseen julkistaloudessa tuntuvat poikkeavan suuresti yritysjohtajien käyttämistä keinoista. Siinä, missä nykyiset europoliitikkomme uskovat korjaavien ratkaisujen löytyvän eskaloimalla ongelmat "ylös" EU-, EKP- ja IMF-tasolle, viisaat yritysjohtajat delegoivat ratkaisuvastuun "alas" niihin liiketoimintayksiköihin ja osaorganisaatioihin, joissa ongelmat esiintyvät. Mikäli ratkaisuja ei näin löydetä ongelmalliset toiminteet irrotetaan yrityksestä, mikä usein, yllättävää kyllä,  johtaa irrotettujen osien parempaan toimintaan uudessa, niille sopivammassa viitekehyksessä.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Pelastus Euroopan velkakriisiin - virkamieshallitukset ja moraalin nosto

Työelämässä viitataan usein ihmisen ominaisuuksiin Bostonin-matriisilla, jonka akselit muodostuvat pareista laiska-ahkera ja tyhmä-älykäs. Ohjenuorana rekrytoinnissa pidetään, että tulee välttää henkilöitä, joissa yhdistyy tyhmyys ja ahkeruus, koska he saavat eniten aikaan tuhoa. Oheista hieman muuntaen voidaan todeta, että yhteiskunnan kannalta ihmiset ja instituutiot, jotka ovat älykkäitä ja moraalittomia, ovat tuhoisia. Moraalittomuus tarkoittaa tässä yhteydessä sellaisten riskien hyväksymistä, jotka saattavat aiheuttaa yrityksen tai yhteisön konkurssin.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Cisco ostajana Nokia Siemens Networksin saanerauksen jälkeen

Nokia Siemens Networks (NSN) ilmoitti eilen ryhtyvänsä merkittävään yrityssaneeraukseen uuden mobiiliin laajakaistaan keskittyvän strategian mukaisesti. Saneeraus merkitsee monien tämän hetkisten liiketoimintojen alas ajoa ja sen myötä noin 20% henkilöstösupistuksia. NSN karsii rönsyt ja parantaa kannattavuuttaan ja pyrkii tällä tavoin tekemään itsestään houkuttelevan myyntikohteen. Rönsyjen karsimisesta on esimerkkinä NSN:n mikroaaltolinkkiliiketoiminnan ilmoitettu myynti kanadalaiselle DragonWave-yhtiölle (http://www.piksu.net/artikkeli/rip-mikroaaltolinkit-suomalaisen-elektroniikkateollisuuden-kehityskertomus).

Nokia Siemens Networks syntyi keväällä 2007 Nokia Networksin ja Siemens Communicationsin yhteenliittymänä. Yhdistämisen sponsoreina ja kummisetinä olivat Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja Siemensin toimitusjohtaja Klaus Kleinfeld. Kleinfeld syrjäytettiin jo saman vuoden kesällä ja Kallasvuo vuoden 2010 syksyllä, minkä jälkeen Kallasvuo toimi vielä vuoden NSN:n hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajavaihdoksen myötä alkoi NSN:n jo viivästynyt saneeraus.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Verot - valtion varainhankinta ja yrityksen yhteiskuntavastuu

Aloitin työurani 1980-luvun alussa ICT-liiketoiminnassa. Tuolta ajalta muistan, kuinka silloinen Suomen IBM:n toimitusjohtaja totesi, että IBM maksaa mielellään veroja, koska tämä osoittaa liiketoiminnan sujuvan hyvin. Tuolloin, kuten tänään, yritykset Suomessa valittivat yleisesti veronkannon kohtuuttomuudesta. IBM rakensi identiteettiään yhteiskuntavastuullisena yrityksenä.

Olen ymmärtänyt, että pohjimmainen syy Kreikan valtion velkaantumiseen on ollut veronkannon toimimattomuus. Liiketoiminnallinen aktiviteetti ei ole tuonut verojen muodossa rahaa valtion kassaan riittävässä määrin, joten valtio on täyttänyt vajeen ulkomaisella velalla, jota se on euroryhmän jäsenenä saanut yli todellisen kantokykynsä. Kreikassa on tunnetusti palveluille kaksoishintajärjestelmä; ilman kuittia asiakas saa palvelun alennuksella. Tiedämme, ettei tämä alennetulla hinnalla ostettu palvelu kerrytä valtion kassaa, eikä se siten ole yhteiskuntavastuullista.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Risto Valtonen blogi