Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Kehittyvien maiden talouskasvu kiihtyy ja kehittyneiden hidastuu selviää Nodean viikkoraportista. Kehittyvien maiden osakkeisiin kannattaa siis panostaa.

Kehittyvistä maista Kiina hidastaa, mutta muiden pirteys kompensoi ja keskimäärin talouskasvu tulee Maailmanpankin mukaan vahvistumaan 4.1 % tasolle. 

Kehittyvien maiden osakkeita saa pörssistä noin 30% alennuksella verrattuna kehittyneisiin. Teknologiayritysten painoarvo on näiden maiden pörsseissä kasvanut ja sekin osaltaan lisää näiden maiden kiinnostavuutta.

Piksu toimitus vertaili yritysten tulostuottoja ja korkoinstrumenttien antamia tuottoja toisiinsa.

Tämän vertailun perusteella näyttäisi siltä, että Intian ja USA:n osakkeiden arvostustasoihin on sisällytetty toiveita kasvavista tuloksista ja liikevaihdoista.  Saman tai lähes saman tuoton saa, jos sijoittaa esimerkiksi USA:n yrityslainoihin. Sijoittajan riski on silloin pienempi.  

Muiden maiden yritykset tuottavat mukavaa, selvästi korkotason ylittävää tulostuottoa. Monien maiden osakkeet voivat vielä nousta paljonkin, jos korkotaso pysyy pitkään matalalla.   

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

- Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

HYPO kiinnittää talouskatsauksessaan huomiota siihen että Suomi on valinnut alhaisen syntyvyyden aiheuttaman vähittäisen harmaantumisen ja rapautumisen tien.

Syntyvyys sukeltaa ennusteita enemmän ja Suomen kehitys on seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan heikkoa vaikka tehokkaat korjaavat toimenpiteet (esim. eläkkeen osittainen sitominen lapsilukuun) tehtäisiin nyt heti.

Piksu toimitus on oheisella Yahoo finance tietojen perusteella laaditulla kuvalla verrannut erilaisten sijoitutyylien toimivuutta USA markkinoilla vuodesta 2006 aina tähän päivään saakka.

Tuloksista on havaittavissa että:

• Parhaiten pärjänneet kasvuosakkeet antoivat 230% tuoton.
• Suurista ja pienistä osakkeissa muodostetuissa salkuissa ei ollut havaittavaa tuottoeroa. Molemmat antoivat runsaan 150% tuoton. Pienet olivat parempia jakson alussa, mutta suurten teknologiajättien loppukiri siivitti suuret niukkaan voittoon.
• Huonoiten pärjäsivät pörssin alennusmyynnissä olleet halvemmat ns. arvo-osakkeet, jotka nekin pääsivät 100% tulokseen.  

Tuloskausi lähtee tällä viikolla käyntiin USA:ssa ja Nordean Antti Saari pitää mahdollisena että tulokset ovat jo hieman viime vuotta parempia.

Perusteollisuus ja raaka-aine yrityksien tuloksien odotetaan edelleen heikkenevän kun taas muilla yrityksillä odotetaan menevän jo ihan kivasti. 

Lisää tietota:  Nordea viikkoraportti

Harry Harkimo on Suomen puoluekentän yksi harvoista liberaalisen markkinatalouden rohkeista edistäjistä.

Oheisella videolla hän ihmettelee sitä miksi ihmeessä jotkin suomalaiset vieläkin maksavat ammattiyhdistysliikkeille jäsenmaksua. 

Sotilaallinen valmistautuminen on muuttanut maailmanlaajuisesti muotoaan:

• puolustusvoimien palveluksessa on yhä vähemmän henkilöstöä
• puolustusbudjettien alasajo on päättynyt ja jäänyt tasolle jossa noin 2% bruttokansantuotteesta kulutetetaan puolustusbudjetteihin
• puolustusmäärärahat kuluvat yhä enenevässä määrin asehankintoihin ja aseteknologian kehittämiseen ja yhä vähemmän kenttähenkilökunnan palkkoihin

Sotilaallista kyvykkyyttä ei rakenneta turhaan. Ne maat jotka kuluttavat merkittävimmän osan bruttokansantuotteestaan sotilaalliseen kyvykkyyteen ovat yleensä myös herkimipiä käyttämään hankittua sotilaallista kilpailuetua - eihän sitä kilpailuetua ole turhaan hankittu. Näitä sotilaallisesti kriisejä ratkaisevia maita ovat muun muassa Venäjä, USA ja Lähi-Idän maat(kartta alla). Sotilaallisesti säyseämpään kehitykseen tähtääviä maita löytyy muun muassa Euroopasta, Kauko-Idästä ja Etelä-Ameriikasta.

Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) markkinaennuste vuodelle 2020 on varovaisen positiivinen. SKVL:n välittäjistä 80 % ennustaa osakeasuntojen kysynnän nousevan tai pysyvän ennallaan

Vanhojen kerrostalojen hintojen ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Pääkaupunkiseudun ja Turun alueen osalta ensimmäisen neljänneksen hinnannousun odotetaan olevan 2 % ja muun Suomen vanhojen kerrostalojen hintojen odotetaan laskevan 1 %.

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli 95,6 mrd. euroa marraskuun 2019 lopussa. Talletuksista selvästi suurin osuus on käyttelytileillä, joilla oli rahavaroja 82,6 mrd. euroa.

Suomalaisilla oli samaan aikaan portfoliosijoituksia (pörssiosakkeita ja rahastoja) yhteensä 62 Mrd€. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä tileillä makaa käyttämätöntä rahaa.

Miten suuren kansantaloudellisen tappion nuo joutilaina tileillä makaavat rahat aiheuttavat? Ei itse asiassa suurta tappiota. Pankit lainaavat nuo rahat eteenpäin asunnontarvitsijoille ja yrityksille ja sitä kautta rahat päätyvät hyviin kohteisiin. Pankeilla on palkattuna asiantuntijoita, jotka osaavat ohjata rahat hyviin kansantaloutta hyödyttäviin kohteisiin. Tämä on pankkiliiketoiminnan ydin. 

Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli vuoden 2019 lopussa maksuhäiriömerkintöjä 386 700 henkilöllä (+4 800 kpl, +1,3 %).

Kuluttajat saivat vuoden aikana yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Ilmastonmuutoksella on ollut merkittävä seuraus. Maapallo on NASA:n tutkimuksen mukaan noin 5% vihreämpi kuin vuonna 2000. Vihertyminen on jatkoa vuosien 1980-2000 trendille. Suurimpia hyötyjiä ovat Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka ja Välimeren maat.  

Mitä pienempi yritys, sitä paremmaksi työntekijät kokevat luottamuksen, avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun, käy ilmi tuoreimmasta Työolobarometrista. - Tämä luo hyvän pohjan työllisyyden parantamiselle, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työolot ovat hyvällä tasolla kaikenkokoisissa yrityksissä. Alle 10 työntekijän mikroyrityksissä peräti 87,8 prosenttia työntekijöistä kokee, että väite ”työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset” sopii omaan työpaikkaan erittäin tai melko hyvin. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmasta Työolobarometrista. 

Kansalaiset,

Olemme uuden vuosikymmenen alussa. 2010-luku oli nopean muutoksen aikaa. Vauhti kiihtyy jatkossa edelleen, mutta kehityksen suuntaan vaikutamme itse.

Rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin maailmalla kuin Suomessa. Niille on nyt luotava vastavoimia. Tarvitsemme enemmän rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

Euroopan keskuspankki (EKP) on julkaissut optimistisen  talousennusteen:

• maailmantalouden kasvu on alkuvuoden hidastumisen jälkeen vakiintunut
• syksyn aikana tapahtunut euroalueen korkojen nousu on merkki toiveikkuudesta
• työllisyys euroalueella kasvaa ja palkat nousevat
• euroalueen BKT kasvun ennustetaan piristyvän 1,4% tasolle vuonna 2021
• inflaatio-odotukset ovat vaimeita mutta piristyneet hieman
• luotonanto yksiyiselle sektorille jatkoi syksyllä piristymistään

Maailmantalouden riskit ovat sykyn aikana pienentyneet: geopoliittiset ja kauppapoliittiset riskit ovat laantuneet, brexit prosessiin on tullut selkeyttä,  ja mukaan on tullut myös positiivinen riski siitä että maailmankaupan kasvu on kauppapoliittisten jännitteiden helpottaessa odotettua nopeampaa.

Kuvan lähde: pixabay

Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat yksimielisiä Suomen talouden tilasta. Noin runsaan prosentin talouskasvu saadaan aikaan muun muassa kasvattamalla julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen vajaalla prosentilla.

Sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriön ennustavat, että jatkamme tällä tavalla ja saamme velanoton ansiosta hyvinvointiimme lisävuosia. Mutta talouden kasvu jää vaatimattomaksi, runsaaseen prosenttiin. Tämä vaatimaton kasvu rahoitetaan osittain julkisella velkarahalla tai myymällä valtion omaisuutta. Kumpikaan ei ennusta että Suomessa tehtäisiin yhteiskuntaa yritteliäämpään suuntaan korjaavia muutoksia. Talouden toimeliaisuuden aito kasvu on vähäistä.

Lisää tietoa:

• Suomen Pankin ennuste
• Valtionvarainministeriön Talouskatsaus

Luonnonvarakeskuksen (Luke)  mukaan maatalous- ja puutarhayritysten keskimääräinen yrittäjätulo kasvoi vuonna 2018 noin kahdeksan prosenttia, 17 500 euroon vuotta kohti. Tämä riittää antamaan yrittäjäperheen omalle pääomalle 1,5 prosentin koron ja työtunneille sivukuluineen 6,7 euron korvauksen.

Sitran hallintoneuvosto päätti jakaa 100 miljoonan euron panostuksen yliopistojen rahoittamiseeen kolmen vuoden aikana. Tällä summalla pienennetään Sitra:n tasetta, helpotetaan yliopistojen rahoitusta ja käytännössä alasajetaan Sitran toimintaa noin 15% verran. Sitra on rahoittanut ja tuottanut merkittävän määrän erilaisia raportteja ja näiden määrä tulee nyt pienemään.

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä on heikkenemässä vuoden 2020 alkupuolella.

Erityisesti luotonottohalukkuus investointeihin on heikkoa. Sen sijaan kotitalouksien kiinnostus osake- ja osakerahastosijoituksiin on kasvamassa merkittävästi. Barometrikysely IV/2019 tehtiin marras-joulukuun vaihteessa.

Suomalaisten kärkiyritysten Intelligent Industry -ekosysteemi aikoo tehdä Suomesta globaalin johtajan älykkäiden teollisten ratkaisujen kehittäjänä. Ratkaisut syntyvät ekosysteemityönä, koska mikään yksittäinen yritys ei yksin pysty huipputuloksiin järjestelmätasolla. Intelligent Industry tähtää mm. maailman edistyksellisimpiin älykkäisiin autonomisiin järjestelmiin yritysten ja Business Finlandin uudella yhteisellä rahoituksella.

Julkinen sektori huolehtii pohjoismaisten yksityissijoittajien moraalittomiksi kokemien alojen pääomahuollosta. Valtio toimii Suomessa uhkapelaamisessa, alkoholin jakelijana ja valtio on myös mukana kehittämässä aseita. Kunnalliset energialaitokset operoivat monissa kaupungeissa hiili- ja turve- voimaa.  

Suurin osa pohjoismaisista yksityissijoittajista sijoittaa vastuullisesti toimialojen poissulkemisen sijaan omistamalla yhtiöitä, joilla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, kertoo Danske Bankin asiakkaille tehty kysely. Suomalaiset ja ruotsalaiset pitävät molemmat pornografiaa alana, johon sijoittaminen on kaikkein vastuuttominta. Tanskassa ja Norjassa kärkeen nousee kiistanalaisia aseita, kuten ydinaseita, kehittävät tai myyvät yhtiöt, kertoo Danske Bankin asiakkaiden parissa tehty kysely. Suomalaisten viiden kärjestä löytyvät pornon jälkeen kiistanalaiset aseet, hiili, tupakka ja uhkapelit.

Valtio kannustaa verotuksen avulla tuottavia, koulutettuja ja ahkeria ihmisiä vähentämään stressaavaa työtahtia.

Verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä ankarampaa, mitä suurempi on palkansaajan lisäarvo, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi palkkaverovertailu.

Suomalaiset rakastavat lakkoja. Sivullisten tahallinen vahingoittaminen esimerkiksi tukilakoilla on lähes kaikkialla maailmassa kiellettyä, mutta monet suomalaiset rakastavat tätä oikeutta. Poliittiset lakot ovat nekin muualla yleensä kiellettyjä ja niitäkin suomalaiset rakastavat. (oikealla EVA:n tekemän tutkimuksen tulokset suhtautumisesta lakkoihin)

Mistä tämä rakkaus keskinäisiin kollektiivisiin kaunoihin johtuu? Sekä työnantajajärjestöjen että työntekijäjärjestöjen intresseissä on saada uskollisia jäseniä ja molempien intresseissä on järjestää aika-ajoin näkyvää vastakkainasettelua. Tällä varmistetaan uudet jäsenet ja jäsenmäärä demonstroi toiminnan osittaista edustuksellista legitimiteettiä.

Brexit epävarmuus on hälventynyt ja sen seurauksena yritykset voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja tuotannollisia investointejaan ilman että tarvitsee odottaa tilanteen selkenemistä.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa uusia investointeja sekä pörssikurssien ja valuutan vahvistumista sekä Britanniassa että Euroopassa. 

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Nettovelkaantumisaste vertaa yrityksen velkoja suhteessa yrityksen omaan pääomaan (yhtälö nr. 1 oheisessa kuvassa). Tämä luku kertoo jonkinlaisen arvion siitä kuinka kaukana yritys on teknisestä selvitystilasta. Yritysjohdolle ja yritykselle lainaa tarjoavalle nettovelkaantumisaste (gearing) antaa arvokasta tietoa.

Sijoittaja haluaisi kuitenkin tietää paljonko hän saa kylkiäisenä velkavipua salkkuunsa ostaessaan pörssistä yrityksen osakkeita. Sijoittaja haluaa siis tietää kuinka paljon yrityksellä on velkaa suhteessa yrityksen pörssiarvoon (yhtälö nr.2 oheisessa kuvassa). Piksu henkilökunta on nimennyt tämän tunnusluvun nimellä "Nyman %" kun piksun kirjoittaja Kai Nyman on paljon käyttänyt tätä tunnuslukua ja kun muutakaan nimeä ei ole tälle tunnusluvulle heti löytynyt.

Onnea uudelle nuorelle hallitukselle, jonka tämän maan eduskunta on itselleen valinnut. Yhteistyössä ja elämässä tärkeätä on oman itsensä ja yhteistyökumppaneiden vahvuuksien tunteminen ja kunnioittaminen. Tämä on varmasti myös teidän sydäntänne lähellä kun yhdessä virkamiesten kanssa toteutatte ja kuuntelette eduskunnan tahtoa ja toiveita. 

Lisää tietoa:  Sanna Marinin johtaman hallituksen ohjelma

Kuvan lähde:  Valtioneuvosto, pixabay

Kauppasodan merkitys maailmantaloudelle alkaa näkyä talousluvuissa ja voidaan arvioida ainakin ensimmäisten sotatoimien vaikutusta. Oikealla on ote "CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis" tuottamasta tätä aihetta luotaavasta marraskuun kuukausiraportista.

Kauppasodalla ja sen seurannaisilmöillä on ollut ainakin osittaista vaikutusta siihen että:

1. Maailmankauppa kutistuu
2. Teollisuustuotannon kasvu on maailmanlaajuisesti pysähtynyt

"Marigin debt"  kertoo paljonko osakesijoitajat ovat ottaneet  velkaa osakesijoituksiaan vastaan. Advisors Perspactives julkaiseen tilastoa siitä paljonko USA:ssa on tämän tyyppistä sijoitusvelkaa. Sijoitusvelkaa ottavat ovat yleensä perillä riskeistä ja mahdollisuuksista ja siksi tämän velan osuus kertoo  taantuman tai kurssipudotuksen todennäköisyydestä.

Oheisessa Advisors Perspactives tuottamassa kuvassa on velkvivun suuruus (Mrd$) ja SP500 indeksi. Kuvasta voidaan havaita että:

• velkavipu on korkeimmillaan vähän ennen taantumaa tai suurempaa kurssipudotusta
• velkavivun pieneneminen tapahtuu kurssipudotuksen yhteydessä ja ennakoi taantumaa

Kauppasota, Brexit, Hongkongin mellakat ja Italian hallitushuolet. Maailman eri kolkissa tapahtuvat poliittiset muutokset saavat aikaan yhä suurempaa hermoilua osakemarkkinoilla. Sijoittajien hermoilun taustalla ovat huolet poliittisten päätösten vaikutuksista yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöön ja sitä myötä talouskasvuun, sanoo LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen. Talouskasvun hiipuminen voimistaa poliittisten riskien merkitystä.

- Mitä heikommassa taloudellisessa toimintaympäristössä ollaan sitä merkityksellisemmäksi poliittiset riskit muuttuvat. Tämä näkyy myös arvopapereiden hinnoissa. Poliittisen epävarmuuden merkitys osakemarkkinoilla korostuu heikomman talouskehityksen aikana, Kinnunen sanoo.