Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Osakemarkkinoilla nähtiin pitkästä aikaa notkahdus viime viikolla, mikä sai hätäisimmät sijoittajat jo epäilemään markkinoiden tulevaisuuden näkymiä. Mikä osakemarkkinoita painoi ja mitä on jatkossa luvassa?

Nordea / Lippo Suominen kertoo että pieni takapakki johtui todennäköisesti pienestä voittojen kotiutuksesta eikä takana ole mitään sen suurempaa. Markkina on perusvahva, talous kasvaa eikä markkinoiden ylikuumenemisesta ole kysymys. Voimme siis edelleen katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat Saksalaisen taloustutkimuslaitoksen IFO:n mukaan nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2011. 

Odotukset ovat laajalla rintamalla positiivisia. Iloisen positiivisia mielialoja on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja öljyn hinnannousun siivittämänä myös Lähi-Idässä. Ainoastaan USA:n yritykset odottavat IFO:n tutkimuksen mukaan taloustilanteensa heikkenevän.

Samaan aikaan julkaistu Saksan ja keski-Euroopan taloutta heijasteleva IFO indeksi on sekin kääntynyt kaikilta osin positiiviseen suuntaan. Tämä on iloinen uutinen Suomelle, jonka teollisuuden rakenne muistuttaa metalliteollisuuden osalta Saksaa. 

Euro on LähiTapiola:n pääekonomistin Jari Järvisen mukaan nyt suurin piirtein tasapainossa suhteessa dollariin eikä suuria korjausliikkeitä ole odotettavissa. Pörssimarkkinoiden maailmanlaajuiset tuotot ovat Euroalueen sijoittajien kannalta olleet tänä vuonna heikompia kuin esimerkiksi dollarialueen sijoittajan kannalta. Ero johtuu Euron vahvistumisesta. 

Valuuttariskeiltä ei Jari Järvisen mukaan voi kokonaan suojautua ja siksi Euroalueen ulkopuolelle sijoittavan pitää hyväksyä että valuuttariski joskus toteutuu.  (Liitteenä 2 min haastattelu)

Venäjän BKT kasvaa öljyn ja raaka-aineiden hinnannousun seurauksena 2,5% vauhdilla ja Venäjän kauppa kukoistaa.  Venäjään sijoittavat rahastot (esim. etf rahastot RSX ja RSXJ)  kasvattavat suosiotaan. Mutta harva yritys uskaltautuu suoriin investointeihin. Poliittinen tilanne pelottaa.

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

EU:n budjetti on pysynyt järkevän kokoisena, noin 1,2% EU:n bruttokansantuottesta ja rahoituskohteet ovat pienestä budjetista johtuen järkeviä.  EU budjetista rahoitetaan muun muassa maiden välisiä liikennehankkeita sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden vaatimaa säännöstöä ja sen valvontaa. EU ei ole pöhöttynyt tulonsiirtounioni vaan tilastojen mukaan tehokas säännöstöpohjainen yhteisö.

Nettomaksumme EU:lle olivat viime vuonna 0,14% Suomen BKT:stä, yhteensä 294 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista.  Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa ja sai 1 531 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksut eu:lle ovat noin puolet siitä mitä kehitysyhteistyön nimissä vapaaehtoisesti käytämme kaukomaiden hyväksi (528 miljoonaa).

IMF:n lausunto Suomen taloudesta on posittivinen (lyhennelmät piksu toimituksen):

• Suomen talouden elpyminen jatkuu tänä vuonna 2,8% ja ensi vuonna 2,3% vuosivauhdilla.
• Rakenteellisissa uudistuksissa on edistytty huomattavasti.
• Keskitetystä palkkaneuvottelusta pitää siirtyä yrityskohtaiseen järjestelmään.
• Julkisen talouden lamapuskurit on syytä palauttaa.
• Suomen rahoitussektori on vakaalla pohjalla.
• Nordean siirtyminen Suomeen aiheuttaa vastuita (=Nordean asiakkaiden talletussuoja), joihin tulee varautua.

Kuluttajaliitto on laatinut viiden kohdan listan toimenpiteistä, joilla kuluttajaliitto haluaa puuttua pikavippien ja muiden vastaavanlaisten, korkeakorkoisten ja -kuluisten luottotuotteiden aiheuttamiin ongelmiin:

1. Korkokatto koskemaan kaikensuuruisia kuluttajaluottoja

2. Lainasummasta riippumaton kustannuskatto

3. Pikaluottojen mainonta kiellettävä

4. Rikkomuksista tuntuvat seuraamukset

5. Myös korottomat ja kuluttomat luotot lain piiriin

”Talousvaikeuksiin ajautunut henkilö on useimmiten velkaantunut monelle eri taholle ja velkaongelmien taustalta löytyy monesti myös pikaluottoja”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa.

Muutamilta suomalaisilta yrityksiltä tuli kylmää kyytiä tuloskauden alkajaisiksi. Tuloskausi on kuitenkin maailmalla ja erityisesti Euroopassa tuonut positiivisia yllätyksiä.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ja voittojen osuus liikevaihdosta on sekin ollut kasvavaa. Kiinan investointikykysyntä on vilkastunut enteillen hyvää myös eteenpäin mentäessä.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Nebojsa Dimic tarkastelee väitöskirjassaan ”Essays on Emerging Market Finance” kehittyvien markkinoiden tärkeimpien omaisuusluokkien riskisyyttä ja ominaispiirteitä. Klassisen finanssiteorian mukaan markkinaturbulenssin aikaan sijoittajat korvaavat riskisempiä omaisuusluokkia kuten esimerkiksi osakkeita turvallisemmilla omaisuusluokilla kuten joukkovelkakirjalainoilla. Kehittyvillä markkinoilla tämä yhteys on kuitenkin toisenlainen.

Dimic esittää väitöstutkimuksessaan, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoja ei tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoilla on osakkeille tyypillisiä ominaispiirteitä ja ne ovat siten todellisuudessa paljon riskisempiä kuin teorian mukaan voisi olettaa.

Varkailla on useita tapoja käyttää lähimaksukorttien tietoja rikolliseen tarkoitukseen. Kuluttajien haasteena on todistaa pankille, että laiton maksutapahtuma on tapahtunut.

Pitkäkyntiset voivat lukea lähimaksukorttien tietoja Tekniikan Maailman (07/2017) testien* mukaan jopa metrin etäisyydeltä niitä koskematta tai näkemättä. 

Lohkoketjuteknologiasta on syntymässä tapa jolla jatkossa rakennetaan globaalit tietokannat.

Lohkokoketjuteknologiassa tieto tallentuu kryptattuna samanaikaisesti tuhansiin tietokoneisiin. Vain tiedon tallettajalla tai hänen sähköisesti valtuuttamallaan on mahdollisuus lukea tieto.

Lohkoketjuteknologiaa suunnittellaan ja/tai kaavaillaan muun muassa seuraaviin käyttöihin:

• pankkien väliseksi teknologiaksi jonne tilien saldot ja tapahtumat sekä arvo-osuuksien saldot ja tapahtumat tallennetaan
• terveysalan globaaliksi rekisteriksi jonne kaikkien ihmisten terveystiedot tallennetaan
• yritysten tietokantapalvelu, johon yritysten tiedot tallentuvat

Erityisesti finanssiala rakentaa tulevaisuuttaan lohkoketjuteknologian varaan. Lohkoketjuteknologia alentaa finanssialan kustannuksia huomattavasti ja nopeuttaa rahaliikennettä sekä osakekauppojen selvitystä nykyisestä päivissä laskettavista viiveistä sekuntteihin. Finanssiala on muodostanut teknologian käyttöönottoa varten yhteenliittymiä kuten Ripple ja R3/Corda.

Hyvään hajautettuun salkkuun kuuluu osakkeita useammalta toimialalta. Samalla tavalla kuin osakkeita on tärkeä valita huolellisesti, myös toimialapainoja kannattaa optimoida.

Eräs tärkeä tunnusluku valittaessa toimialaa on koko toimialan keskimääräinen tulostuotto (= tunnusluvun p/e käänteisluku). Tämä luku kertoo sen miten hyvää tulostuottoa kyseisen toimialan yritykset tekevät pörssiarvolleen. Tulostuoton tulisi aina olla reilusti yli riskittömistä valtionlainoista saatavan tuoton.

Oheisessa taulukossa on muutaman merkittävän toimialan tulostuotot (perustuvat tulosennusteisiin). Ainakin rahoitusalan (financials), kuljetus ja liikenne (transportation) tulostuotot ovat tällä hetkellä hyvää tasoa. Sen sijaan terveydenhuolto ja energia-ala antavat huonoa tulostuottoa.

Uusi tammikuussa voimaan astuva EU direktiivin mukainen sijoituspalvelulaki kiristää sijoitusalan sääntelyä ja tekee sijoituspalvelujen tarjoamisesta isojen toimijoiden pelikentän. Samalla sijoittajansuoja ja palveluiden läpinäkyvyys kansalaisten suuntaan paranevat. 

• Sijoituspalveluyrityksille tulee tuotehyväksyntämenettely, jolla varmistetaan myytävän rahoitusvälineen yhteensopivuus suunnitellulle asiakaskohderyhmälle.
• Sijoitusneuvojille määritellään ammattipätevyysvaatimukset. Ne koskevat myös muuta tietoa asiakkaille antavia henkilöitä.
• Säännökset sijoitusneuvonnasta ja asiakkaan kuluista tarkentuvat.
• Kannustimien käyttö kielletään omaisuudenhoidossa ja riippumattomassa sijoitusneuvonnassa. Lisäksi kielletään sijoituspalveluyrityksen sellaiset henkilöstön palkitsemisjärjestelyt, jotka voisivat kannustaa suosittelemaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle muita kuin tälle parhaiten sopivia rahoitusvälineitä.

Suomi sijoittui viidenneksi Mastercardin ja Fletcher School at Tufts Universityn tekemässä Digital Evolution Index 2017 -tutkimuksessa, jossa kartoitetaan maiden talouden digitaalista kehitystä.

Digitaaliajan menestyjät ylhäällä (Lähde: Mastercard / Digital Trust)

Julkinen sektori on luonut menestystä yhteiskunnan palveluiden digitalisaatiolla ja kansalaiset ottavat uudet palvelut mielellään käyttöönsä. Tietotekniikan ja tekoälyn osaaminen ovat muun muassa laajan peliteollisuuden takia maailman vahvinta luokkaa ja lähtökohdat tekoälyaikakauden menestykseen ovat erinomaiset.

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Matti Hirvola ruotii tutkimuksessaan " Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017  " suomalaisen kolmikantaisen hegemonian säilyttämistä, joka onnistui ammattiyhdistysliikkeen neuvokkaan toiminnan ansiosta.  Porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia. Työnantajajärjestöissä muutosvaade puettiin tavoitteeseeksi edistää parlamentarismia.

Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Björn Wahlros on julkaissut Suomen perustuslain kehittämistä koskevan pamfletin, jonka sisältö on kompaktisti (lyhennelmät ovat piksu toimituksen tekemiä):

1. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa pitää kehittää niin, että jäsenet ovat kauempana päivänpoliittisesta pelistä.
2. Perstuslakivaliokunnan työtapa tulee muuttaa (perustus-) lainmukaisuutta valvovan tuomioistuimen kaltaiseksi.
3. Perustuslakivaliokunnan valmisteluorganisaatiota tulee vahvistaa.
4. Perustuslain mukaisuudelle pitäisi järjestää tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta (jotkin menneisyydessä tehdyt lait ja asetukset ovat luultavasti nykykäsityksen mukaan perustuslain vastaisia)
5. Perusoikeuksien tulkinnassa tulee palata sanatarkkaan tulkintaan. Ja jos sanatarkka tulkinta ei ole nykykäsityksen mukaista, niin sitten muutetaan perustuslakia.
6. Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaalioikeudelliset arvokannannotot kuuluvat eduskunnalle, ei perustuslakivaliokunnalle.
7. Suhteellista vaalitapaa tulee korjata siten, että paikallinen edustus tulee varmistettua ja että hallitus saa riittävän tuen.
8. Valtiolle menokatto, jota voi nostaa ainoastaan eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä.
9. Presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen. Presidentille oikeus valita hallituksen muodostaja ja presidentille eduskunnan päätöksiä koskeva veto oikeus.

Kasvu on IMF:n lokakuun talouskatsauksen mukaan vahvistumassa ja maailmantalous kasvaa vuonna 2017 3,6% ja vuonna 2018 3,7% vauhdilla. (Liitteenä 2 min mittainen enlanninkielinen video).

Euroalueen, Japanin, kehittyvän Aasian ja kehittyvän Euroopan sekä Venäjän piristyvät kehitykset enemmän kuin kompensoivat Angloamarikkalaisen maailman (USA ja Englanti) haurautta.

Ongelmia on edelleen:

• inflaatio on heikko
• raaka-aineen tuottajat eivät ole vieläkään kunnolla sopeuttaneet talouttaan pysyvästi pieneneviin myyntituloihin
• joidenkin maiden kasvu jää tavoitteista

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste vuoden 2017 tuloksista kertoo maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13000 euroon. Edellisvuonna se oli 15500 euroa.

Maatilojen määrä vähenee ja maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus. Maatalousyrittäjien määrä on tällä hetkellä 47000. Samassa suhteessa kutistuu myös maatalodelle maksettu tuki.

Inflaation käynnistymistä on pelätty ja kultaa on tarjottu suojaksi inflaatiota vastaan. Pitääkö kulta arvonsa kun rahan arvo heikkenee? Ei pidä jos historiaan on uskominen. Vuodesta 1980 vuoteen 2000 kullan hinta laski 50% kun samaan aikaa kuluttajahinnat nousivat 300%. Kulta ei tarjonnut inflaatiosuojaa.

Näyttäisi siltä että kullan hinta elää omaa elämäänsä eikä kulta tarjoa varmaa vaikeiden aikojen turvastamaa. Kulta kallistuu toisinaan kriisien aikana, mutta ei aina. Vuoden 1974 öljykriisi ja vuoden 1980 inflaatio näkyivät hinnoissa. Mutta taas vuosien 1990 ja 2000 pörsssiromahdukset eivät näy . Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy pienenä heilahduksena kun taas sen jälkeen tulleet Euroalueen kriisit näkyvät merkittävänä hinapiikkinä. Toisinaan kulta säilyttää arvonsa kriisissä ja joskus sitten taas ei. Mitään etukäteen tiedossa olevaa sääntöä ei ole.

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä, jos mittarina käytetään kansalaisten sijoitusvarallisuutta (net financial assets) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" rapotista. Vertailu on sikäli epäreilu, että siinä ei oteta huomioon sitä että suomalaisten sijoitusvarallisuus on pääosin parkkeerattu julkiselle sektorille ja kukin kansalainen omistaa Suomessa osuuden julkisesta varallisuudesta.

Danske Bank:n Kimmo Laaksonen kiinnittää STT tiedotteessaan huomiota siihen, että jos Suomesta halutaan kestävästi merkittävä pankkimaa joka houkuttelee pankkien pääkonttoreita niin kansalaisille pitäisi sallia hieman henkilökohtaista sijoitusvarallisuutta, jota ei kokonaan verotuksella kuivateta. Tämä mahdollistaisi kansalaisille tarjottavien sijoitustuotteiden ja pankkipalvelujen kehtittämisen ja loisi yrittäjähenkistä ilmapiiriä.

Rahastosijoittajat ovat Finanssialan mukaan vuoden aikana siirtyneet suosimaan yhdistelmärahastoja. Osakerahastoista on vetäydytty  samaan aikaan kuin yhdistelmärahastoihin on tulvinut peräti 2 Mrd€ uutta pääomaa.

Mitkä sijoittajaryhmät ovat näin tehneet ei selviä raportista. Mutta siirretyt summat ovat suuria ja on syytä olettaa että asialla ovat olleet instituutiosijoittajat. Syykin on tiedossa. Salkunhoitajille halutaan antaa vapaus siirtää rahoja tarvittaessa tehokkaasti osakkeiden ja korkojen välillä. Kun on epävarmuutta suunnasta, niin vastuu ulkoistetaan salkunhoitajalle.

Lisää tietoa: Finanssialan rahastoraportti

Brexit neuvottelut eivät ole edenneet ja Suomen Tulli on varoittelee jo käymästä alhaisen lisäarvon kauppaa Brittiläisten yritysten kanssa. Brexitin vaikutukset alkavat näkyä; Britanniaa vältellään.

Euroopan parlamentin täysistunnon mukaan EU:n kolmen keskeisen tavoitteen osalta ei ole ”edetty riittävästi”.  EU:lle tärkeitä neuvottelukysymyksiä ovat kansalaisten asema, Britannian EU-rahoitussitoumukset ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset pystyttiin jakamaan ennennäkemättömällä tarkkuudella geneettisiin ryhmiin. Geeniperimän samankaltaisuuteen perustuva ryhmittely noudattaa yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja. Lisäksi tutkimus vahvisti aiemmin raportoidun suomalaisten itä-länsi-kahtiajaon ja osoitti sen noudattavan keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa.

Kuvan esimerkissä suomalaiset on jaoteltu 17 geneettiseen ryhmään. Kukin kartalle merkitty piste esittää yhtä yksilöä ja on värjätty geneettisen ryhmän mukaan. Kartan pohjavärit kuvaavat Suomen murrealueita.

Työnantajat pystyvät vuodesta 2009 alken ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille.  Rekisterin perusteella viranomaiset voivat tukea työttömyyttä ajantasaisesti asianmukaisilla rahallisilla kannusteilla.  Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa ja taata tietojen ajantasainen saanti kaikille tietoja tarvitseville tahoille.

”Tulorekisteri on tervetullut uudistus, joka helpottaa tavallisten suomalaisten asiointia viranomaisten kanssa. Palkansaaja voi jatkossa seurata ajantasaisesti omia tulotietojaan. Palkka- tai muita todistuksia ei jatkossa tarvitse toimittaa jokaiselle viranomaiselle erikseen. Tulorekisteri keventää myös yritysten hallinnollista taakkaa sekä mahdollistaa sosiaaliturvan uudistamisen, joka tukee palkkatulojen ja sosiaaliturvan parempaa sovittamista yhteen”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Hallitus korottaa kiinteistöveroa ensi vuodesta alkaen. Korotus koskee sekä yleistä kiinteistöveroprosenttia että asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteja. Suomessa vallitsee kiinteistöjä koskeva omaisuusvero, jonka suuruus on muutoksen jälkeen 1...2% välillä riippuen kunnasta ja kiinteistön tyypistä. Lisäksi kiinteistöjä koskee myyntivoittovero, jonka suuruus on noin 30...34% siitä hintainflaatiosta, joka on tapahtunut osto ja myyntitapahtumien välillä. Kohoavien verojen uskotaan siirtyvän yhtiövastikkeisiin ja vuokriin noin vuoden viiveellä. Tämä on osa prosessia, jossa työnteon rahalliset sanktiot pienenevät ja vastaavasti kulutuksesta ja omistamisesta lankeavia sanktioita lisätään.

Verotustietojen automaattinen vaihto on laajentunut koskemaan viittä uutta EU:n ulkopuolista Euroopan maata. Suomi vaihtaa tietoja pankkitileistä jatkossa myös Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin kanssa.

Suomalaiset finanssilaitokset on jo nyt velvoitettuja selvittämään asiakkaidensa tiedot Suomen viranomaisille (direktiivi 2014/107/EU). Selvitettäviä tietoja ovat muun muassa muista EU-jäsenvaltioista olevien asiakkaiden finanssilaitosten tileillä olevat omistukset. Verohallinto toimittaa tiedot edelleen muiden EU-jäsenvaltioiden verohallinnoille. Suomi saa muilta jäsenvaltioilta vuosittain automaattisena tietojenvaihtona Suomessa asuvien tilinhaltijoiden vastaavat tiedot.

Syksy on lähtenyt Lippo Suomisen / Nordea mukaan hyvin liikkeelle. Osakkeet ovat pienen kesädropin jälkeen suunnanneet ylös.

Hyviä uutisia on tulossa. Kolmannen vuosineljänneksen tulosten odotetaan olevan laaja-alaisesti positiivisia ja USA.n odotetaan mahdollisesti etenevän veronalennusten saralla. Keskuspankit tulevat kiristämään rahapolitiikkaa, mutta kiristys tapahtuu marginaalisen hitaasti. Monet tekijät puoltavat osakemarkkinoiden vahvaa kehitystä.

Osakemarkkinoiden korjausliike tulee sitten kun siihen on hyvä syy. Tällä hetkellä tuota hyvää syytä ei ole eikä markkinoiden arvostustaso ole karannut tosiasioista.

Nordean suosikkeja ovat kehittyvät markkinat ja Eurooppa joiden kummankin arvostustasot ovat osakkeiden osalta kohtuullisia. Kehittyvät markkinat ovat kiinnostavia myös korkotuoton osalta. Maksukyky on hyvä ja korko on kohtuullisen mukava.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Piksun kokoamat yritysten tunnusluvut kvartaalilta Q2/2017 on päivitetty.

Sijoittajan tärkeimmän tunnusluvun, osakekohtaisen voiton, kehitys löytyy erikseen kuvattuna sivulta eps estimaatti. Osakekohtaisen voiton kehittyminen ratkaisee sen, mitä sijoittajalle loppujen lopuksi jää.

Eps estimaatti sivulle on estimoitu miten osakekohtaisen tuloksen pitää jatkossa kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on peruteltu. Jos nykyisen pörssikurssin riittää perustelemaan laskeva tuloskehitys, kuten Nordean tapauksessa oheisessa kuvassa, niin yritys on selvä potentiaalinen ostokohde.

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus on iloista luettavaa:

• työllisyys paranee noin prosentilla vuodessa
• BKT kasvaa yli 2 % prosenttia vuodessa
• kasvuveturiksi tulee teolliset investoinnit
• reaalipalkat polkevat paikallaan
• työn tuottavuus paranee pari prosenttia vuodessa
• julkisyhteisöjen velka/bkt laskee

Näistä kaikki muut ovat positiivisia paitsi yksityistä kansalaista koskevat uutiset. Yksityisen kansalaisen kulutusmahdollisuudet eivät vielä ensi vuonna kasva vaikka työllisyys paranee.