Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Suomi paransi sijoitustaan IMD:n tekemässä maiden välisessä kilpailukykyvertailussa. Kilpailukyvyn todelliset mittarit  kertovat toisenlaista tarinaa:

• Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa tuotantoon ovat Tekonologiateollisuuden mukaan muuhun maailmaan nähden olemattomia. Yritykset suuntaavat sekä kiinteät että enenevässä määrin myös tuotekehitysinvestoinnit muualle:  Ruotsiin, Saksaan ja kauemmas. 
• Koulutettua työvoimaa pakenee maasta kaksi kertaa enemmän kuin tänne saadaan
• Elintason kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut heikompaa kuin missään muualla euroopassa. 
• Nuoret eivät halua tänne lapsia ja syntyvyys alenee

Positiivistakin kerrottavaa on. Suomalaiset ovat lähes kaikilla mittareilla saavuttaneet parhaat tai lähes parhaat arvosanat hyvinvoinnissa, onnellisuudessa, ilmastoystävällisyydessä, suurimmassa vapaa-ajan määrässä, taloudellisen saavuttamisen merkityksettömyyden ymmärtämisessä  ja itsetyytyväisyydessä.

Kotitalouksien säästämisasteella ja pörssikursseilla on sijoittajan kannalta mielenkiintoinen yhteys. Pörssi yleensä nousee kun säästämisaste laskee. Yhteys on käänteinen.

Euroalueen säästämisaste on noussut  viime vuoden alkupuolelta alkaen ja pörssissä on samaan aikaan nähty heikkoutta. Yleensä säästämisaste jaksaa nousta runsaan vuoden tai korkeintaan kaksi ja sitten on edessä käänne. Jos historia toistaisi itseään niin tämä käänne tapahtuisi ensi talven aikana ja pörssikin piristyisi.

Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus sisälsi sijoittajan kannalta mielenkiintoisen analyysin taantuman todennäköisyydestä USA:ssa.

Korkoeron perusteella voidaan arvioida että taantuman todennäköisyys on 37% seuraavan 12 kk aikana (kuva oikealla).  Taantuma USA:ssa vaikuttaisi merkittävästi sijoitusmarkkinoihin ja suomalaistenkin yritysten toimintaan ja arvostustasoihin.

Uusien asuntojen hinnat ovat Hypon asuntomarkkinakatsauksen mukaan nousseet vanhoja nopeammin.   Vuodesta 2005 uusien asuntojen keskihinta on noussut jopa 64 prosenttia, kun vanhoissa nousua on kertynyt vajaa kolmannes.

”Jopa yli puolet uusista asunnoista päätyy tällä hetkellä sijoittajien salkkuihin, sillä sijoittajat hakevat nolla- tai miinuskorkoja parempaa tuottoa asunnoista”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Asuntosijoittaja voi vähentää verotuksessa koko rahoitusvastikkeen, jolloin veroedusta kasvaa merkittävä. Kiinteistöihin virtaakin asuntosijoittajien rahaa ja yli puolet uusista asunnoista päätyy sijoittajien salkkuihin.

Suomalaiset ovat euroopan keskitasoa holtittomampia velkaantujia. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä, taloyhtiölainaosuudet mukaan luettuna, sidottaisiin vuosituloihin:

• Enimmäisvelkasuhde: Kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa vuotuisten bruttotulojen verran. Laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat ja osuus taloyhtiölainoista.
• Enimmäistakaisinmaksuaika: Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.
• Taloyhtiölainojen rajoitteet uudisrakentamisessa: Taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta

Yksityishenkilöiden harjoittama asunnonvuokraus saattaa vaiketua

Suomessa on joukko yksityissijoittajia, jotka harjoittavat asunnonvuokraustoimintaa omissa nimissään ja elävät saamistaan tuotoista. Heidän toimintansa vaikeutuu ellei heillä ole muita tuloja. 

Oheisessa taulukossa on maksimi lainan määrä, joka asuntosijoittajalla voi olla 110'000€ asunnosta, jos vuokratuotto on 3 tai 5% asunnon arvosta. Maksimi lainan määrä on,  jos työryhmän estitys päätyy sellaisenaan lakiteksiksi, pienempi kuin monessa talossa on taloyhtiölainaa.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laski, kuinka paljon kymmenen tuhannen euron sukanvarsisäästön ostovoima on huvennut eri aikoina. 

Vuodesta 2008 hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Näin 10 000 euron ostovoimasta on kuluvan vuoden elokuuhun sulanut 1 200 euroa. Inflaatio on vienyt ostovoimasta yli yhdeksän euroa kuukaudessa ja yli sata euroa vuodessa.

Osakeindeksit ovat  toipuneet elokuun notkahduksesta:

• USA:n ja Kiinan välisissä kauppasotaneuvotteluissa on liennytysvaihe
• Euroopan ja USA:n keskuspankit ovat kertoneet uusista liennytystoimista

Pidempien lainojen korot ovat kuitenkin nousseet heikentäen lainapapereiden tuottoja. Nordean Hertta Alava kehoittaakin alipainottamaan valtionlainasijoituksia.

Sekä USA:n että Euroopan teollisuus ovat heikossa hapessa. Tilanne ei kuitenkaan ole huonontumassa kiihtyvää vauhtia kuten vielä jonkin aikaa sitten.

Q3 tuloskaudelta odotetaan hienoista heikkenemistä vuoden takaiseen nähden. On mahdollista että sijoittajat yllättyvät vaatimattomien odotustensa takia jopa positiivisesti. Hertta Alava pitää mahdollisena että varsinkin Euroopassa aletaan Q4 kvartaalilla näkemään positiivisia merkkejä, kun heikkouden alkamisesta on kulunut jo yli vuosi.

Nordean Hertta Alava kehoittaa pitämään osakkeet peruspanossaan huolimatta siitä että korot ovat matalalla. Epävarmuus on vielä varsin suurta. 

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Moni sijoittaja hakee sijoitus- tai myynti- päätöksiinsä tukea osakesuosituslistoista. Tässä muutamia erinomaisia:

Analyysit - suomiosakkeet listalla voi järjestellä suomalaiset osakkeet haluamansa kriteerin (P/E, E/P (%), P/B, Osinko...) perustella. Sieltä löytyy yritykselle kassavirran perusteella tehty arvonmääritys ja  tavoitehinta. Tulostuoton kehitystä voi seurata graafista. Samaisessa graafissa on myös käänteisen arvonmäärityksen perusteella laskettu sellainen tulostuoton kehitys, joka perustelee nykyisen osakkeen hinnan. Listaan kootaan tiedot osavuosikatsauksista kvartaaleittain ja osakkeen kurssi päivittyy viikoittain. Analyysit perustuvat numeroihin.  Yrityksen liiketoiminta ja yrityksen johdon pätevyys täytyy sijoittajan itsensä arvioida.

Timon lista perustuu "Analyysit-suomiosakkeet" tapaan puhtaasti numeeriseen tietoon. Timon lista tarjoaa tähän numeeriseen tietoon perustuvan tavoitekurssin.  Timon lista on luotettava sijoittajan työkalu, joka näyttää graafina sen miten tuottoa olisi kertynyt jos olisi sijoittanut Timon listan suosittamalla tavalla.

Talousmentor sivusto on monipuolinen sijoittajan työkalu, joka tarjoaa suositussalkun ja sen kehityksen ohella kattavat ja huolelliset yritysanalyysit monista suomalaista ja ulkomaalaisista yrityksistä. Yritysten arvonmääritys on tehty oikeaoppiseen kassavirta-analyysiin perustuen. Yrityksen liiketoiminnan kehityksen numeerinen arvioiminen on osa kassavirta-analyysiä. Kehitysennusteet on julkaistu ja niiden onnistumista voi seurata. Yrityksiä voi myös järjestellä erilaisten kriteerien mukaisesti.

Larsin lista (Homo Economicus / omat rahat) sisältää numeerisen analyysin ohella myös liiketoiminta-analyysin. Lista sisältää selkeät osto- ja myynti- suositukset ja listalta voi seurata miten salkku olisi kehittynyt jos olisi tehnyt näiden suositusten mukaiset ostot ja myynnit. Listalla on suomalaisten ja pohjoismaalaisten ohella myös muita merkittäviä yrityksiä. Lista kuvaa hyvin hoidetun ammattisijoittajan salkun sisällön ja siihen liittyvien sijoituspäätösten perusteet.

TT:n lista on tehty tunnuslukujen perusteella. Kullekin osakkeelle on annettu pisteitä yrityksen tunnuslukujen hyvyyden mukaan. Tunnuslukuina on käytetty hyviksi havaittuja mittareita kuten: liikevaihdon kasvu, P/B, P/S, P/E, osinkojen määrä, osinkojen kasvu,....  

Sergion lista on tehty vuosiraportteihin perustuen ja se antaa apua pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka etsii liiketoiminnaltaan hyviä yrityksiä. Sivustolta löytää pitkältä ajalta monien yritysten tärkeät tiedot ja kehityksen. Yrityksiä voi järjestellä ja vertailla erilaisten kriteerien mukaan ja listan avulla on helppo löytää sellaisia yrityksiä joiden liiketoiminta on kestävällä pohjalla. Sergion listan tarkoituksena ei ole löytää erityisen halpoja vaan sellaisia joiden operatiivinen liiketoiminta on tuottoisaa ja kasvavaa. 

Heikin suosituslistat   Pörssihaukka sisältää suositussalkkuja, mutta ne ovat maksullisia eikä niitä siksi voi esitellä tässä.

Tässä vielä kuvagalleria näiden listojen salkunhoitajista:

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoittaa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta ja suositelee, että Suomen lainsäädäntöön sisällytetään enimmäisraja sille, kuinka paljon luotonottajalla voi olla velkaa suhteessa tuloihin. Asuntolainojen takaisinmaksuajalle pitäisi myös säätää enimmäispituus.

Suomalaiset eivät ole enää talousasioissaan niin vastuullisia kuin Eurooppalaiset keskimäärin ja tarvitsemme hieman muita enemmän valtion holhousta. Siksi yllä mainittuja lakeja ei tarvita kaikissa Euroopan maissa.

Yhdysvallat ja Kiina ovat viestineet kauppaneuvotteluiden jatkumisesta ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpkin on vihjaillut ”välirauhadiilin” mahdollisuudesta. LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen ei kuitenkaan usko, että ratkaiseva sopimus Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa saataisiin aikaan lähitulevaisuudessa.

 - Viimeisimmistä edistysaskelista huolimatta kauppasodassa ei ole näköpiirissä lopullista ratkaisua. Vaikka välirauhadiili on mahdollinen, Kiina tuskin tulee tekemään merkittäviä myönnytyksiä teollisuuspolitiikassa ja maiden strategiset edut ovat törmäyskurssilla myös jatkossa, rahoitusmarkkinaekonomisti Kinnunen sanoo.

Loppukesän aikana Yhdysvallat ja Kiina ovat korottaneet puolin ja toisin tullejaan ja lisänneet korotettujen tullien piiriin lisää tuotteita. Maiden väliset kauppasuhteet ovat kiristyneet entisestään.

Venäjä kokee olevansa piiritetty linnake. Tämän takia valtio pyrkii eristämään venäläisen internetin globaalista internetistä, parantamaan tärkeiden kohteidensa informaatioturvallisuutta ja korvaamaan käyttämänsä länsimaisen informaatioteknologian venäläisvalmisteisilla laitteilla ja ohjelmistoilla.

Martti J Karin kyberturvallisuuden väitöstutkimuksen mukaan Venäjän kokemaa kyberuhkaa voidaan selittää ja tulkita strategisen kulttuurin teorialla.  Martti J Kari muodostaa väitöskirjassaan kuvan venäläisten kokemasta kyberuhkasta sekä niistä keinoista, joilla Venäjä pyrkii kokemaansa uhkaa torjumaan.

Tämän vuoden osalta talouskasvu on nähty ja loppuvuonna Suomi kääntyy taantumaan, ja talous supistuu lievästi. Alkuvuoden yllättävänkin ripeä vauhti pitää kuitenkin koko vuoden talouskasvun vielä 1,3 prosentissa Hypon ennusteen mukaan. Ensi vuodelle Hypo odottaa tasan prosentin kasvua.

Puun kysyntä kasvatti viime vuoden hakkuut ennätyssuuriksi ja samalla puun hinnat nousivat.

Teollisuuspuun hakkuut yksityismetsistä lisääntyivät 12 prosenttia ja pystykauppahinnat nousivat reaalisesti havutukilla noin 10 prosenttia ja kuitupuulla noin 9 prosenttia (rahanarvon muutos: elinkustannusindeksi).

Yksityismetsätalouden liiketulos parani 157 euroon hehtaarilta, lähes neljänneksen korkeammaksi kuin edellisvuonna. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 2 079 miljoonaa euroa.

Yli 90% kaikista yrityskentän uusista nettotyöpaikoista on vuoden 2001 jälkeen syntynyt pieniin ja keskisuuriin (pk) yrityksiin.

Suomen Yrittäjien pk-barometrin mukaan pk yrityksillä menee nyt huonosti:

• liikevaihdon kasvu hiipuu
• investoinnit pienenevät
• syntyy vähemmän uusia työpaikkoja

Suomeenkin ollaan mahdollisesti jossakin vaiheessa saamassa aikaan Ruotsin, Viron, Norjan tai Tanskan kaltainen maakuntahallinnon taso.

Nyt julkaistu tutkimus "Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa" vertailee valtionosuusjärjestelmien ohella myös maakuntien, kuntien ja valtion tehtävänjakoa kussakin pohjoismaassa. Kuntien budjetin kautta kulkee noin viidennes (44Mrd€) Suomen bruttokansantuotteesta ja olisi tärkeää että tämän rahan ohjausta varten olisi tehokas ja päämäärähakuinen maakunta- ja kunta- tasojen organisaatio.

Parhaaseen tehoon päästäisiin jos maakunta- ja kunta- tasojen organisaatioilla olisi mahdollisuus rajoitetusti kilvoitella keskenään siitä kuka pystyy tuottamaan parhaat palvelut ja tämä keskinäinen kilvoittelu näkyisi myös johtajien ja työntekijöiden insentiiveissä. Tähän ei kuitenkaan olla päätymässä. Johtavana arvona on kaikessa tasa-arvo (palkkaus, palvelujen laatu, ..).

Virossa on käytössä niin sanottu e-kansalaisuus ja siihen liittyvä digitaalinen henkilökortti. E-kansalaisuuden ja sähköisiin palveluihin tunnistautumiseen käytetyn henkilökortin saavat sekä Viron kansalaiset että muutkin Eestin e-kansalaisiksi haluavat. E-kansalaisilla on oikeus perustaa yrityksiä Viroon ja harjoittaa kaikkea taloudellista toimintaa, jopa etänä toisesta maasta käsin. Mutta e-kansalaisilla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin Virossa asuvilla viron kansalaisilla. 

Suomessa käytetään sen sijaan pankkien tuottamia sähköisiä tunnistustapoja julkisiin palveluihin tunnistautumisessa. Meillä on parikymmentä vuotta puhuttu siitä minkälainen e-kansalaisuus ja sähköinen identiteetti Suomeen kenties voitaisiin kehittää. Keskustelua varten on kirjoitettu vaihtoehtoja kartoittava muistio:  "Sähköinen tunnistaminen"  Muistion tekeminen osoittaa että tätä aihetta ei ole unohdettu.

Korkotuotot ovat Nordea:n Hertta Alavan mukaan olleet viimeisen vuoden aikana hyviä. Mutta kehittyneiden maiden korkoissa ei ole enää juurikaan tuottoja jäljellä. Kannattaa suunnata katse kehittyviin maihin.

Kehittyvien maiden korkotuottojen näkymät ovat hyviä:

• Kehittyvien maiden valuuttojen arvot ovat alhaisia
• Valtioiden velat ovat keskimäärin alhaisia
• Kehittyvien maiden korot ovat laskeneet ja todennäköisesti laskevat edelleen. Tämä parantaa tuottoja.
• Alijäämät (vaihtotase, budjetti) ovat pieniä

Kehittyvien maiden lainarahastot soveltuvat Hertta Alavan mukaan erityisesti pitkäaikaiselle sijoittajalle.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Yrityselämän luottamusta mittaava OECD:n "Business confidence" indikaattori on onnistuneesti ennakoinut bruttokansantuotteen kehitystä. Päätehtävänsä ohella se on tärkeä mittari myös osakesijoittajalle. Osakkeita kannattanut ostaa silloin kun tämä indikaattori on alimmillaan.

Nyt OECD indikaattori sukeltaa kaikkialla maailmassa. Arvo on laskenut Euroopassa ja Kauko-Idässä jo lähes puolitoista vuotta ja USA:ssa vajaan vuoden verran. Laskuvaiheet ovat yleensä kestäneet noin puolitoista vuotta. Laskusuhdannevaihe voi tulevana talvena lähestyä loppuaan. Näin ainakin siinä tapauksessa jos suhdannekierto toistaa aiempia. Osakesijoittajat valmistautuvat nyt tähän D-day hetkeen ja hyökkäykseen.

Kaukoliikenteen markkinoiden avautuminen kilpailulle vuonna 2009 on tehnyt busseista aiempaa houkuttelevamman matkustusvaihtoehdon, ilmenee Etlan selvityksestä. Markkinoiden vapautuminen kuluttajia hyödyttävälle kilpailulle lisäsi kaukoliikennevuorojen tarjontaa, kasvatti matkustusmääriä ja pysäytti matkalippujen hintojen nousun.

Suomi siirtyy kohti keskitettyä ja tehokasta taloutta kun julkiset hankinnat on syyskuun alusta koottu yhteen yhtiöön. Kaikki julkishallinnon yhteishankinnat on mahdollista hoitaa Hanselista, jonne KL-Kuntahankintojen asiantuntijat ovat siirtyneet. Myös Hanselin kilpailutus- ja hankintatoimen kehittämispalvelut tulevat asteittain koko asiakaskunnan saataville. Julkiselle sektorille toimittavilla on yhä useammin yksi ja vain yksi asiakas Hansel. Markkinataloudellinen kilpailu asiakkaista korvautuu yhdellä asiakkaalla.

Kauppasota on eskaloitunut tulleiksi, mutta niiden merkitys taloudelle on kvantitatiivisesti pieni. Niistä ei ole vielä aineksi katastrofiin.

Makrotalouden kehitys on ollut hidastuvaa jo viime vuoden alusta asti ja riskit siitä, että edetään taantumaan saakka ovat kasvaneet. Globaalin taantuman ennusmerkkejä ei kuitenkaan ole, lukuun ottamatta sitä että yhdysvalloissa pitkät korot ovat laskeneet lyhyiden alapuolelle. Tämäkin ennustaa enemmän keskuspankin rahapolitiikkaa kuin makrotaloutta.

Seuraava taantuma lienee teollisuuteen liittyvä klassinen taantuma. Tämän tyyppinen taantuma on yleensä vaikuttanut osakekursseihin vähemmän kuin esimerkiksi finanssimarkkinoiden horjumiseeen liittyvä vuoden 2008..2009 pudotus. Siksi osakekursseihin liittyvä huoli on pienempi kuin vaikkapa vuonna 2007.

Palkansaajien ansiotaso on lähtenyt julkisen sektorin johtamana iloiseen nousuun. Kuntasektorin palkat nousivat tilastokeskuksen mukaan viime vuodesta lähes neljä prosenttia, eikä valtiokaan jäänyt kauas jälkeen. Yksityinen sektori kirii perässä 2,2% korotuksilla.  Ensi vuoden valtion budjetin lisävelanotolla ja omaisuuksien myynnillä saadaan lisäpiristystä palkkojen positiiviseen kehityksen. Raha valuu aina lopuksi palkkohin, eläkkeisiin ja työttömyydestä maksettaviin kannustimiin.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä että:

• Kilpailukyky pienenee suhteessa muihin maihin ja sijoittajan kannattaa välttää pieniä Suomessa toimivia vientiyrityksiä. Suuret siirtävät toimintaansa joustavasti ulkomaille.
• Kuluttajapalveluja tarjoavilla kotimarkkinayrityksillä menee lähitulevaisuudessa paremmin. Ihmisillä on enemmän rahaa ostaa ja kuluttaa.
• Sijoituksia kannattaa varovaisuussyistä siirtää ulkomaisiin kohteisiin suurin piirtein samassa suhteessa kuin yrityksetkin siirtävät investointejaan ulkomaille.

Suomessa astuu 1. syyskuuta 2019 voimaan uusi laki, joka rajoittaa kuluttajille myönnettävien lainojen korkoja ja kuluja. Laki tulee karsimaan pahimmat ylilyönnit pois lainamarkkinoilta, mutta avaa samalla taloudestaan tarkalle kuluttajalle oivan mahdollisuuden kilpailuttaa uudelleen nykyiset lainat ja luottokorttivelat.

Uusi laki tulee tiivistämään kilpailua lainamarkkinoilla. Verkon yli toimivat pankit ja rahoituslaitokset tulevat siirtymään entistä vahvemmin perinteisten pankkien leikkikentälle. Myös moni perinteisistä pankeista joutuu mukauttamaan lainojen ja luottokorttien hinnoittelua vastaamaan uutta lakia, etenkin siksi, etteivät lainasta perittävät kiinteät kustannukset saa ylittää 150 euroa vuodessa. Käytännössä tämä tulee näkymään luottokorttien hinnoittelun lisäksi mm. lainojen pienentyvissä avaus- ja käsittelymaksuissa.

Suomi on noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitattaessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaiset startupit ovat olleet jo useana vuonna pidemmän ajan keskiarvolla mitattuna Euroopan houkuttelevimpia sijoituskohteita VC-sijoittajille, mutta vuonna 2018 Suomi nousi ensimmäiselle sijalle myös lyhyen aikavälin mittarilla. Viime vuonna Suomi paransi sijoitustaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrässä.

Piksun suomiosakkeiden ranking on päivitetty Q2 / 2019 osavuosikatsausten informaatiolla. Osakkeille on laskettu kassavirta-analyysiin perustuvat tavoitehinnat. Ohessa tämän perusteella laadittu suomiosakkeiden paremmuusjärjestys. 

Paremmuusjärjestys poikkeeaa kuvan viimeisessä sarakkeessa olevasta osakkeen pörssihinnalle lasketusta tulostuotto-arvosta (E/P %). Syynä on se, että E/P tulostuotto % lasketaan tälle vuodelle kumuloituvista tulostuotoista, kun taas kassavirta-analyysi ottaa huomioon yrityksen pidemmän ajan trendiä ja kehitystä. Oheinen paremmuusjärjestys on siksi sijoittajan kannalta parempi, kuin pelkkään tulostuottoon perustuva järjestys olisi.  

Suomalaiset ovat tehdyn työajan perusteella eräs Euroopan laiskimmista kansoista. Vasta julkaistusta ETLA raportista selviää, että tämä koskee sekä osa-aikaisia että kokoaikaisia ja se koskee sekä julkista sektoria että yksityistä. 

Syinä suomalaisten tapaan asettaa vapaa-aika etusijalle voisivat olla:

• hyvin toimiva tulontasaus, joka varmistaa että elämä on mukavaa ja taloudellisesti turvattua tekipä töitä enemmän taikka vähemmän tai vaikkapa ei ollenkaan
• jäsenmäärältään ja vaikutusvallaltaan maailman vahvin ammattiyhdistysliike, joka rakastaa ja edistää lyhyttä työaikaa

Lyhyttä työaikaa tekevillä mailla on monta yhteistä piirrettä. Niiden kansalaiset ovat tyypillisimmin onnellisia, tulontasaus toimii eikä työelämässä menestyminen tuo rahallista tai muuta lisäarvoa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioesitys sisältää sijoittajallekin monta arvokasta tietoa:

• Valtion verotulojen arvioidaan vuonna 2020 kasvavan 2,4% tämän vuoden tasosta ja budjetin loppusumma kasvaa noin 2.6%. Kun bruttokansantuote nousee samaan aikaan noin prosentin niin tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta nousee. Julkisen sektorin paisuminen tarkoittaa leikkausta niiden tulotasoon, jotka tekevät yksityissektorilla työtä ja tuottavat lisäarvoa.
• Kasvavista verotuloista huolimatta valtiontalouden alijäämä kasvaa 0,5 Mrd€ ja budjetin kokonaisalijäämäksi tulee 2,3 Mrd€. Tämä tarkoittaa muun muassa velkaantumista ja leikkausta lapsiemme elinaikaisesta hyvinvoinnista.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan tuotannollisilla investoinneilla, mutta tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat pienempiä kuin naapurimaihimme Ruotsiin ja Saksaan. Yritykset ovat päätyneet investoimaan muualle kuin Suomeen. Talousarvioesitys esittää ratkaisuksi lisärahoitusta Business Finland palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavia yrityksiä ja ihmisiä verotetaan ja näillä veroilla rahoitetaan Business Finland virkamiesten toimintaa. Business Finland virkamiehet auttavat ja ohjaavat yrityksiä menestykseen. Ongelmaa pohtimaan asetetaan myös valtiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä.

Tuloskausi on Nordean Antti Saaren mukaan ollut pelättyä parempi. Tulokset ovat esimerkiksi Suomessa ja USA:ssa  kasvaneet vuositasolla parin prosentin verran. 

Yritysten marginaalit ovat kasvavien kustennusten painamana varsinkin USA:ssa supistuneet. Maailman taloustilanne on lisäksi ylipäätään heikkenemässä. Kommentit lähituloskausista eivät kuitenkaan ole synkkiä eikä panikointia ole havaittavissa.  Tämä tuloskausi on ollut siis ihan okei, mutta kaikenkaikkiaan huolet huomisesta ovat kuitenkin jonkinverran kasvaneet.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Oheinen Suomen Pankin tuottama korkosijoittajan peruskuvio antaa perustietoa korkosijoittajalle:

• Lainojen keskikorko on noin 1...4% talletuksia korkeampi. Tämä on se nimellinen tuotto, jonka pankit saavat. 
• Korkosijoittaja kärsii inflaatiosta täysimääräisesti. Korkosijoitukset menttävät arvoaan olivat ne sitten yrityslainoja tai muita korkosijoituksia.
• Inflaatiojakson jälkeen on yleensä noin 10 vuoden periodi, jolloin korkosijoittajat saavat hyvityksen. Korko ja myös korkokate (lainakorkojen ja talletuskorkojen välinen ero) pysyvät hyvinä.