Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Nokiassa tapahtui muutos vuonna 2012.  Uusi hallitus sai Nokian johtoportaan ilmaisemaan aiemmin "herran pelolla" tukahdutetut mielipiteensä ja uskaltamaan tehdä täyskäännöksen yrityksen liiketoiminnassa.  Yhtiö saa Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ja INSEAD-yliopiston professori Quy N. Huy tutkimuksen mukaan kiittää tätä ilmapiirimuutosta siitä, että yritykseen syntyi rationaalinen strategiaprosessi. 

Osakkeet jatkavat Nordea / Lippo Suomisen mukaan edelleen ylös. Alkuvuonna ollaan menty ylös ja alas, mutta kaikenkaikkiaan osakkeet ovat tuottaneet hyvin.

Vaikka media on nostanut esille erilaisia riskejä ovat fundamentit kunnossa:

• talouskasvu on hyvää joka puolella maailmaa
• yritysten tuloskasvu on ollut häikäisevän hyvää

Poliittinen epävarmuus jatkuu mutta toistaiseksi nähdyt poliittiset toimenpiteet eivät ole niin voimakkaita että ne vaikuttaisivat talouden menoon. Nordea nostaa USA:n painoa salkussaan.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Yrityksen tunnuslukuja on joskus hieman vaikea lukea. Tässä on yksinkertainen ohje siitä miten kutakin lukua kannattaa tulkita.

P/E-luku  (markkina-arvo / tulos)

P/E kertoo miten monen vuoden kuluttua yrityksen tuloksella voidaan maksaa sen nykyinen markkina-arvo. P/E tulee englanninkielen sanoista "Price to Earnings ratio". Kun P/E lukema on alle 10 niin osake on yleensä edullinen ja taas 20 ylittävät P/E lukemat kertovat että yrityksen uskotaan tulevaisuudessa kasvattavan tulostaan tai liikevaihtoaan.

Suhdannekäänne näkyy BKT kasvuluvuista. Kun BKT kasvuluvut pienenevät niin ollaan ohittamassa noususuhdanteen huippua. Näin on tällä hetkellä asian laita kaikilla merkittävillä markkinoilla.

Oheisissa kuvissa on Tradingeconomics kokoamat kvartaalitason (kvartaalista toiseen) BKT kasvuluvut Euroopassa, USA:ssa, Kiinassa ja Japanissa. Kvartaalitason BKT kasvuluvut ovat kutistuneet kaikkialla jo kolmen kvartaalin ajan.

Ilmiö on luultavasti väliaikainen. Yritysten maksamat korot eivät ole nousseet josta päätellen korkomarkkinat eivät usko merkittävämpään käänteeseen. Myöskään osakemarkkinat eivät ole hinnoitelleet taantumaa. Kaikki merkittävät finanssialan vaikuttajat tuntuvat uskovan kasvun jatkumiseen ja siihen että BKT kasvulukujen käänne ei johda merkittävämpään kierteeseen.

Etlan tänään julkistaman Toimialakatsauksen mukaan koneiden ja laitteiden tuotanto Suomessa on piristynyt tuntuvasti ja metallituotteiden tuotanto kasvaa nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Moottoriajoneuvojen ja telakkateollisuuden erittäin hyvän tilauskannan ansiosta kulkuneuvoteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna yli 20 prosenttia. Myös paperiteollisuuden tuotanto kasvoi alkuvuonna EU-maiden keskimääräistä vauhtia kovemmin.

Etla arvioi, että koko teollisuuden tuotos kasvaa tänä vuonna 4,3 prosenttia ja ensi vuonna 4,1 prosenttia. Koneiden ja laitteiden tuotanto oli tammi-maaliskuussa yli kolme prosenttia korkeampi kuin vuoden 2008 vastaavana ajanjaksona. Myös metallituotteiden tuotannon kasvuvauhti on nyt korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin.

Suomi on ensimmäisellä sijalla julkishallinnon digitaalisia palveluita mittaavassa osiossa EU:n julkaisemassa digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI 2018). Suomi on myös kokonaisvertailussa kärkikolmikossa. Indeksissä on vertailtu 28:aa EU:n jäsenvaltiota viidellä eri osa-alueella.

Eläkevarallisuus muodostaa pääosan suomalaisten finanssisijoitusvarallisuudesta (osakkeet, korkopaperit, liikekiinteistöt...). Yksityistä sijoitusvarallisuutta on meillä vähän. Suomalaisten työeläkevarojen määrä laski hiukan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Varoja oli maaliskuun lopussa 199,6 miljardia euroa, mikä on 0,3 miljardia vähemmän kuin viime vuoden lopulla. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Syynä oli turbulenssi osakemarkkinoilla ja se että eläkevakuutusyhtiöt kasvattivat osakepainoa alkuvuonna 53.2 prosenttiin sijoitusvarallisuudestamme.

Etlan Startupit kansantaloudessa tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista aloittavista yrityksistä. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä. Skaalautuva tarkoittaa sitä että yrityksellä on esimerkiksi uniikki tuote tai palvelu, jota voidaan markkinoida ja myydä kansainvälisille markkinoille.

Olennaisinta ovat yhtäläiset toimintaedellytykset

"Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä", toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.

Valtion tuet ovat markkinoita vääristävä ja usein vahingollisia

Sijoittajina me tiedämme mainiosti kuinka vaikeaa on tunnistaa hyvä yrittäjiä. Yritämme päivittäin löytää rahoillemme sellaisia hallitsijoita jotka pystyvät kasvamaan ja tuottamaan arvoa maailmalle. Kohteiden tunnistaminen ei ole helppoa. Piksu toimituksen osalta on sanottava että valtion rooli on ainakin piksun osalta ollut vahingollista. Joillekin media-alan startupeille ja isoillekin toimijoille tarjotaan valtion rahaa ja toisille tarjotaan veroja. Valtion toimet ovat olleet piksun näkökulmasta alan kehitykselle vahingollisia ja epäoikeudenmukaisia. 

Finanssivalvonta päätti maaliskuussa 2018 alentaa muiden asuntolainojen kuin ensiasuntojen lainakattoa 90 prosentista 85 prosenttiin. Tämä heinäkuussa voimaan tuleva toimenpide hillitsee velkaantumista ja laskee asuntojen kysyntää.

Asuntojen hintojen kehitys on Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan ollut vaisua jo nyt. Kehnon hintakehityksen syynä on ollut valmistuvien asuntojen suuri määrä. Lainakaton vaikutus näkyy vasta syksyllä.

Taantuma on monasti seurannut sen jälkeen kun säästämisaste on ensin painunut negatiiviseksi. Kun sitten herätään säästämään niin kulutus vähenee ja talous hiljenee.

Velkaantumisen takana ovat vivulla sijoitusasuntoja ostavat

”Velkamäärä on suurempi kuin aiemmin on arvioitu ja kasvuvauhti kiivasta. Kasvava osa velasta on otettu taloyhtiöiden kautta”, Hypon pääekomisti Juhana Brotherus kertoo.

Suomi on viiden edellisen vuoden aikaväliä tarkasteltaessa Euroopan pääomasijoitustilastojen kärkimaa: vuosien 2013-2017 vuosittaisten keskiarvojen perusteella suomalaiset startupit ja aikaisen vaiheen kasvuyritykset ovat keränneet bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten pääomasijoituksia, Ruotsin ja Irlannin ottaessa vertailussa toisen ja kolmannen sijan.

Useimmat sijoittajat käyttävät hyväkseen faktorisijoittamista.  Faktorisijoittamisessa oletetaan että osakkeen tuleva kurssinousu riippuu ainakin jossain määrin joidenkin tunnuslukujen arvoista. Näiksi faktoreiksi valitaan usein sellaisia tekijöitä kuten: tulos/pörssiarvo , kirja-arvo/pörssiarvo,  liikevaihto/pörssiarvo,  liikevaihdon kasvu (%), tuloksen kasvu (%), osinko(%), omavaraisuusaste(%)...  Faktoreiden valinta ja niiden painoarvot riippuvat sijoittajasta. Yksi painottaa osinkoa ja toinen taas enemmän liikevaihdon kasvua ja kolmas omavaraisuutta. Userimmilla on jonkinlainen prioriteettijärjestys ja hyvä niin.

Järkevä faktoreiden valinta riippuu talouden tilanteesta

Se mitä kulloisessakin tilanteessa kannattaa painottaa riippuu ainakin osittain tilanteesta. Korkea omavaraisuusaste on hyvä asia kun korot nousevat. Mutta alhainen omavaraisuusaste ja korkea velkapääoma ovat jopa hyveitä silloin kun korot laskevat tai ovat nollassa. Parhaiten ovat viime aikoina pärjänneet velkaiset yritykset. Velalle ei ole tarvinnut maksaa suurtakaan korkoa ja osakkeenomistajalle on jäänyt suurempi osuus tuotoista. 

Aloittavat yritykset ovat lähtökohdiltaan terveempiä ja niitä perustetaan enemmän. Yhä harvempi yritys perustetaan yhteiskunnan tukien nostamiseksi. Tämä voidaan päätellä siitä että yhä harvempi yritys hyväksyttää ennen perustamistaan liiketoimintasuunnitelman valtiota varten ja nostaa sitten starttirahaa kun yritys on perustettu. Sama on havaittavissa Tekes tuissa. Valtion maksamat tekes tuet ovat seitsemässä vuodessa vähentyneet yli 600M€ tasosta nykyiseen noin 500M€ tasoon. Perustettavien yritysten määrä on samalla kasvanut ja tällä hetkellä aloittavat yritykset ovat yhä useammin liiketoiminnaltaan terveitä eikä valtion tukien toivoon rakennettuja.

Kesämökki on monelle suomalaiselle paikka jossa saa rauhan ja jossa voi vapaasti totetuttaa itseään. Se on paluuta lapsuuden rakkaisiin muistoihin ja elämän ensiaskelten kokemiseen.

Nämä kauniit sanat olivat totta kahden sukupolven ajan 1960 luvun alusta aina vuoteen 2010 saakka. Kesämökkien ja rantapalstojen hinnat nousivat ja niille löytyi kysyntää. Ehdittiin jo pelätä että kaikki rannat rakennetaan ja että keskieurooppalaiset ostavat luonnonkauniit maisemamme meidän suomalaisten nenän edestä. 

Toisin kävi. Vanhojen mökkien hinnat kääntyivät vuonna 2013 laskuun ja ovat laskeneet siitä saakka. Edes kaunis ranta ei vedä. Mummon kesämökille ei löydy jatkajaa ja huolenpitäjää perikunnan piiristä. Kesämökkejä saa jo 20% prosenttia halvemmalla kuin parhaina aikoina ja hinnat putoavat vuosi vuodelta vaikka hyviä mökkejä tulee yhä runsaammin myyntiin. 

Viime viikolla Yhdysvalloissa kymmenen vuoden lainakorko nousi yli kolmen prosentin, korkeimmilleen sitten vuoden 2011 heinäkuun alun. Euroopassa korot ovat nousseet myös, mutta taso laahaa Yhdysvaltain jäljessä.

USA:n osakkeista saatava 10v keskimääräinen tulostuotto (Shiller E/P) on tällä hetkellä samasuuruinen, 3%. USA:ssa osakkeet tarjoavat siis sijoittajalle 10 v keskiarvona samaa tulostuottoa kuin valtion 10v velkapaperit. Osakkeiden ja velkapapereiden tuotto on siis näin laskien sama. 

- Yhdysvalloissa korkojen nousulle on selvät perusteet. Talous on toipunut finanssikriisin jälkeen niin hyvin, että nyt ollaan saavuttamassa käännepiste, jossa löysät resurssit alkavat ehtyä ja hinnat nousta. Inflaatio siirtyy korkotasoon, sillä rahaa lainattaessa inflaatiolle hinnoitellaan korvaus, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 656 euroa kuukaudessa, runsaat 20 euroa enemmän kuin vuonna 2016. Mediaanieläke oli 1 434 euroa kuukaudessa, noin 30 euroa enemmän kuin vuonna 2016 selviää eläketurvakeskuksen vuoden 2017 tilastosta.

Miesten ja naisten ero on merkittävä.  Miesten keskieläke oli 1 874 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 476 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

Hallituksen työryhmä on tehnyt arvion eri sijoitusmuotojen verotuksesta ja havainnut että verotus tulee yhtenäistää.

Ehdotuksen pääperiaate on se, että lähes kaikkien sijoitustuotteiden (sijoitusrahasto, säästövakuutus, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus, kertamaksullinen eläkevakuutus) sisällä saa ostaa, myydä ja saada osinkoja ilman verosanktioita. Tuotot tulevat pääomaverotuksen alaisiksi vasta sitten kun niitä nostetaan ulos sijoitustuotteen piiristä.  

Kaavailun alla olevan sijoitustilin kohdalla on poikkeus. Sen verokohtelu olisi ankarampaa. Osingot ja sijoitutuottoina saadut korot tulisivat pääomatulona välittömästi verolle. Myyntivoitot sen sijaan jäisivät samalla tavalla sijoitustilin sisälle ilman verosanktioita aina siihen asti kun ne ne nostetaan ulos sijoitustililtä, jolloin ne ovat pääomatulona verotettavia.    

Pääosa suomalaisesta finanssivarallisuudesta on julkiten sijoittajien paremmalla kohtelulla siirretty julkisen sektorin (eläkevakuutusyhtiöt, valtio, kunnat) haltuun. Tästä ei olla valmiita luopumaan eikä työryhmä ehdota että julkisia sijoittajia verotetaan muulla tavalla kuin että eläkkeet ovat veronalaista tuloa. 

Tarkempia yksityiskohtia ehdotuksesta:

Rakennuslupien ja aloitettujen kerrosneliöiden määrä oli vuosi sitten huipussaan. Nyt nuo silloin aloitetut asunnot ovat tulossa markkinoille ja asuntojen hinnat ovat tarjonnan seurauksesta alkuvudesta hieman laskeneet selviää tilastokeskuksen uusimmasta asuntojen hintabarometristä.  Heilahtelut ovat olleet suurimpia lounais-Suomessa missä Uudenkaupungin autotehtaan ja Pansion telakan rekrytoinnit aikaansaivat rakennusbuumin. 

Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli koko viime vuoden korkealla tasolla ja siitä syystä voidaan olettaa ettei hinnannousuihin ole tänä vuonna aihetta. Asuntojen hinnat voivat jopa hieman laskea.

Vieläkö osakkeet nousevat ?  Miksipä ei kertoo Nordean Lippo Suominen.

Talous kasvaa joka puolella maailmaa ja tulokset ovat olleet häikäisevän hyviä varsinkin USA:ssa. Tätä taustaa vasten osakkeilla on hyvä tuki nousta. Raha kyllä palaa osakkeisiin. 

Uhkaako kauppasota markkinoita ? Kauppasota näyttää olevan nimenomaan otsikkokysymys. Kaikki toimet näyttävät siltä että tilanne on lientymässä. Kauppasodasta selivittäneen pelkällä säikähdyksellä.

Koronnostoja tullaan USA:ssa näkemään, mutta pohjimmiltaan korkotaso on edelleen matala. Korot ovat nousseet ja jarruttavat jossakin vaiheessa taloutta. Tilannetta tulee seurata, mutta vielä ei ole syytä suureen huoleen.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Iloista Vappua kaikille ja kepeyttä kevään juhlintaan.

Oikealla video siitä miten ulkomaalaiset näkevät suomalaisen Vapun.

Kaksi asiaa on kohdannut suomalaisessa Vapussa, luokkataistelu ja keväinen ilo. Olkoon Vapussa kaikkea sitä mitä me kulloinkin koemme tärkeäksi. Kaikkien yhteinen ilo ja riemu ovat voima ja tulevaisuus.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan suhdannekello on liikahtanut hieman eteenpäin, kohti taantumaa. Osakkeista on usein kannattanut luopua silloin kun kello on noin kolme iltapäivällä. Nyt kello on puoli kolme. 

Nordea on talouskatsauksessaan mitannut Suomen ja pohjoismaiden suhdannetilanteen. Suomi ja USA ovat Nordean mukaan korkeasuhdanteessa kun taas muut pohjoismaat ovat Saksan tavoin ohittamassa parasta kasvuvaihetta.

Korkotaso euroalueella on pysynyt hyvin alahaisena finanssikriisin jälkeiset vuodet. Iso osa suomalaisista ei usko, että korot nousisivat merkittävästi lähivuosinakaan.

LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyyn vastanneesta yli 500 suomalaisesta puolet sanoi, ettei korkojen nousu huoleta heitä juurikaan. Vain viisi prosenttia oli erittäin huolestunut korkojen noususta.

- Euroopan keskuspankki lopettaa tänä vuonna arvopapereiden osto-ohjelman ja ensimmäiseen koron nostoon on vielä ainakin vuosi aikaa. Koron nostot tapahtuvat aluksi maltillisesti ja vauhti on sidoksissa talouden kehityksen kanssa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Ilmarinen ennustaa kuluvalle vuodelle vahvaa 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna kasvu kuitenkin jo hiipuu 1,5 prosenttiin viennin, investointien ja rakentamisen kasvun hidastumisen myötä.

Ilmarisen ennusteen mukaan vuonna 2016 käynnistynyt talouskasvu jatkuu, ja bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan tänä vuonna tason, jolla se oli viimeksi ennen finanssikriisiä 2008. Kasvun moottoreina on viennin ja investointien voimakas kasvu.

Vientiä tukevat vahvistuneen kysynnän lisäksi myös kilpailukykyä parantaneet palkkaratkaisut, joiden vaikutus ulottuu vuoteen 2019 asti. Niiden ansiosta suomalaisyritysten työvoimakustannusten ennakoidaan alenevan suhteessa läntisiin kilpailijamaihin. Viennin hyvän kehityksen ansiosta usean vuoden negatiivisena pysynyt vaihtotase kääntyy kuluvana vuonna ylijäämäiseksi.

IMF on tuoreessa taloudellisessa katsauksessaan optimistinen. Maailmantalouden kasvu kiihtyy 3,9% nopeuteen täksi ja ensi vuodeksi.

Kasvuvauhti ylittää kehittyneiden maiden kasvumahdollisuuksien kestävän tason. On odotettavissa että nyt käynnissä oleva maailmanlaajuisesti synkronoitunut korkeasuhdanne kääntyy ja IMF suosittaa hallituksia varautumaan tulevaan käänteeseen.

IMF on kuitenkin jossain määrin epävarma tilanteen kehittymisestä ja jopa omien arvioidensa toteutumisesta. Taantuman todennäköisyys on IMF:n mukaan tyypillisesti parinkymmenen prosentin luokkaa.

IMF näkee seuraavia riskejä:

1. Korkotason nousu ja ennakoitua nopeampi keskuspankkipolitiikan kiristys
2. Pörssikurssien huomattava korjausliike alaspäin on mahdollinen riskitekijä globaalille taloudelle
3. Kauppasota ja poliittiset riskit

Sijoittaminen ja kasinomaailma ovat kulkeneet käsi kädessä jo yli vuosisadan ajan. Yksi kuuluisa sijoittaja ja kasinotoimija on amerikkalainen Howard Hughes. Ennen häntä kasinotoiminta oli pääsääntöisesti vain ja ainoastaan mafian käsissä. Hughes eli vilkasta elämää. Hän teki elokuvia, lensi, keksi sekä omisti paljon maata ja useita kasinoita Las Vegasissa. Hughesiin milenkiintoisesta elämästä on tehty vuonna 2005 myös elokuva nimeltään Lentäjä, jonka pääroolia esittää Leonardo DiCaprio. Eikä ihme, olihan hänen elämä kuin elokuvasta ja kuulostaa meidän 2000-luvulla elävien suomalaisten korvaan juuri siltä.

Kuin myös pelaaminen niin myös sijoittaminen tulevat Suomessa huomattavasti jälkijunassa verrattuna suureen maailmaan. Täällä Pohjolassa ensimmäinen kasino perustettiin Helsinkiin 25 vuotta sitten. Suomalaisten ensimmäinen sijoitusbuumi taas sai alkunsa 90- ja 2000-luvun vaihteessa. Mutta millainen on tyypillinen suomalainen sijoittaja? Howard Hughesin kaltaisia sijoittajia tuskin tosielämästä löytyy moniakaan, edes Amerikan mantereelta. Täältä Suomesta ehkä vielä vähemmän.

Vuosi 2017 oli poikkeuksellisen merkittävä yrityksille hyödyllisten mobiilisovellusten kehityksessä. Ilmaisia mobiilisovelluksia ladattiin maailmanlaajuisesti jopa lähes 300 miljardia kertaa, joka on moninkertaisesti enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Mobiilikehitys onkin yritystoiminnassa yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista.

Yhä useampi yritys on vihdoin ymmärtänyt, etteivät mobiilisovellukset ole enää valinnaisia sijoituskohteita, vaan aidosti selviytymisen kannalta tarpeellisia ja hyödyllisiä työkaluja. Modernin yrityksen on melkeinpä pakko ottaa käyttöönsä ainakin osa mobiiliteknologian tarjoamista ratkaisuista. Monet ovat sitä mieltä, että mobiiliteknologia on tällä hetkellä yritysten kannalta yksi parhaista keinoista kohdata asiakkaat, tyydyttää heidän tarpeensa ja samalla kasvattaa myyntilukuja.

Accenturen tutkimus osoittaa, että suurin osa suuryrityksistä on toimialakehityksen piirissä.

Toimialakehityksestä selviää voittajana tyypillisesti muutama yritys. Sijoittajan kannattaa etsiä voittajia ja kasvavia yrityksiä silloin kun on kyse toimialakehityksestä. Kehittyviä teollisuudenaloja ovat muun muassa ohjelmistoala, energiasektori ja korkea teknologia.

Terveydenhuolto ja vakuutustoiminta ovat Accenturen mukaan maailmanlaajuisesti hitaasti muuttuvia aloja ja niiden yhteydessä sijoittajan kannattaa keskittyä pitkäaikaiseen tuloksentekokykyyn. Suomessa terveydenhuolto on kuitenkin voimakkaassa toimialakehityksessä ja sote myllerryksestä on mahdollisuus löytää voittajia. 

OECD:n liiketoimintaa kuvaava suhdanneindikaattori on kääntynyt kohti heikompia aikoja. Olemme edelleen korkealla tasolla eikä muutos välttämättä merkitse että olisimme kääntyneet kohti taantumaa.

Finanssialan merkittäviä suomalaisia on nykyään Portsmouth:n Yliopistossa luennoiva (PhD Economics) Alexis Stenfors. Hänen maineensa hän sai aikoinaan kovan kolahduksen. Hän ylitti valtuutensa ja pudotti maailman suurimpiin pankkeihin kuuluvan Merril Lynch:n polvilleen aihtuttamalla puolen miljardin dollarin kaupankäyntitappion vuonna 2009.

Nyt hän on kirjoittunut kokemuksistaan kirjan "Riskitekijä, Pankkimaailman pimeä puoli".  Kirja kertoo syvällisesti pankkimaailman rakenteellisista ongelmista. Mutta siitä saa myös käsityksen siitä mitä tapahtuu kun kunnianhimoiselle nuorelle miehelle annetaan rajattomat valtuudet ilman valvontaa ja kun tältä nuorelta mieheltä toivotaan tuloksia. Ja miten tuo nuori mies yrittää kaikin keinoin saavuttaa nuo tulokset eikä ehkä uskalla aiheuttaa pettymystä ja mitä sitten seuraa...

Valtaosa mikroyrityksistä haluaa kasvaa ja monet kasvavat selviää Oulun yliopiston tutkimus. Harva pienyritys näkee järkeväksi panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan tai uuteen teknologiaan, kasvua tavoitellaan ennemminkin operatiivisen laajentumisen keinoin kertoo Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän kyselytutkimus.

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin maaliskuun aikana nettomääräisesti 257 miljoonaa euroa. Heikon markkinakehityksen seurauksena rahastopääoma supistui yli kahdella miljardilla eurolla. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 114,4 miljardia euroa selviää Finanssiala ry:n rahastoraportista.

"Sijoittavat pohtivat nyt, onko alkuvuodesta nähty osakekurssien korjausliike pysyvä merkki laskumarkkinasta vai ohimenevä töyssy. Maailmantalouden vahva kasvu puoltaisi osakkeiden nousua, mutta ilmassa on myös uhkakuvia. Tasapainoilua ja suunnan hakemista on luultavasti luvassa seuraavienkin kuukausienkin aikana", summaa johtava asiantuntija Elina Salminen Finanssiala ry:stä.