Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Meillä on naapurinamme ja kumppaninamme kolmen meren aloite. Tämä yhteenliittymä on vuonna 2016 perustettu 12 maan yhteenliittymä, joilla on yhteiset kokoukset, yhteistä ulkopoliittista ja puolustuspoliittista linjaa ja vuodesta 2019 saakka myös yhteinen rahasto, jonka kautta yhteisiä hankkeita rahoitetaan. Tähän yhteiseen "budjettiin" ovat ennen kesäkuussa tapahtuvaa Viron presidenttimme Kersti Kaljulaid isännöimää kokousta luvanneet rahoitusta ainakin Puola, Romania ja USA.

Suomi osallistuu muutamiin kolmen meren hankkeisiin. Tallinnatunneli on osa Rail Baltica hanketta. Virosta Inkooseen rakennettu kaasuputki on osa kolmen meren välistä pohjois-etelä suuntaisen kaasunsiirtokapasiteetin rakentamista ja Tallinnan laivaliikenne on osa Via Baltica moottoritiehanketta.

Valtionvarainministeriö on taloudellisen katsauksen esitysmateriaalissa ottanut kantaa siihen miten eri sektorit pärjäävät korona kriisissä. Sektoreiden pärjäämisessä on muutamia sijoittajia kiinnostavia havaintoja.

Pankkisektori tulee VM:n ja Tilastokeskuksen mukaan pärjäämään suhteellisen hyvin.  Pankkien ja vakuutusyhtiöiden tuotos (liikevaihto) laskee vain viisi prosenttia. Lainankorot on kaikissa tilanteissa maksettava eikä pankkeja haittaa vaikka lainanottajat joutuvat pyytämään maksuaikaa. Pankkien toimintaa helpottaa myös se että vakavaraisuusvaatimuksia on höllennetty. Uutta lainaa voi myöntää ilman että vakavaraisuusvaatimukset tulevat heti vastaan. VM ei usko että kasvavat luottotappiot tärvelevät pankkien liiketoimintaa.

Suomalaiset pankit ovat hämmästyttävän samanlaisia yleispankkeja. Lähes kaikki ovat suurin piirtein samoissa suhteissa sekä yrittäjän että yksityisten pankkeja.

Markkinaosuudet pysyvät vuodesta toiseen samankokoisina. Asiakkaat eivät hevin vaihda pankkia selviää Suomen Pankin luottolaitosten markkinaosuuksia koskevasta tilastosta.

IMF ennustaa uusimmassa "world economic outlook 2020" raportissaan, että maailmantalous supistuu tänä vuonna 3%. 

Kehittyneiden maiden taloudet supistuvat suurin piirtein 6...7%. Kehittyvät maat pärjäävät paremmin. Niiden taloudet supistuvat suurin piirtein 1%.

Koronan aiheuttamien vielä pahempien taloudellisten seurausten riski on IMF:n mukaan merkittävä.

IMF on negatiivisissa arvioissaan yleensä maltillinen. Tämä johtuu osittain IMF:n tehvästä maailmantalouden vakauttajana ja osin siitä että IMF saa rahoituksensa hallituksilta. IMF:n arviota voidaankin pitää lähestulkoon parhaana mahdollisena skenaariona. Hieman huonomminkin voi mennä.

Lisää tietoa: IMF world economic outlook

Aurinko meiltä lumet sulattaa,
pian vihertää jo jäinen maa.
Aina suloista on kun saapuu kevät,
ihmiset ilosta hymyilevät.

Hyvää Pääsiäistä, toivoo Piksun väki

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kehysriihessä 7.4:

• Tärkeintä on hoitaa korona epidemia nopeasti niin että rajoitteita voidaan vähentää ja saadaan taloutta käyntiin.
• Yritysten tukeminen on oikeaa kriisinhoitoa. Yksityisten ihmisten tukeminen ei auta taloutta kun ei ole ostettavaa, kaupat ja ravintolat on kiinni.
• Näyttäisi siltä että BKT supistuu tänä vuonna 5...13%. Mitä pidempään rajoitustoimet jatkuvat, sen syvempi on taantuma.

Lisää tietoa: Suomen Pankki

”Suomen julkisen talouden lähtötilanne on heikko suhteessa kilpailijamaihin. Kuitenkin taudin verraten myöhäinen eteneminen tarjoaa parhaassa tapauksessa mahdollisuuden muita ripeämpään paluuseen yhteiskunnan normaaliin toimintaan ja yksityisen talouden vetämään taloudelliseen elpymiseen”, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen Arviossa Talous teholla.

Terveydenhuollolle on pidettävä nyt piikki auki, sillä paras tukitoimi Suomen taloudelle olisi viruksen saaminen hallintaan, kirjoittaa  Sanna Kurronen. Hän suosittaa ripeää siirtymistä testaa, eristä, jäljitä -strategiaan.

Korona pandemia alkaa maailmanlaajuisesti hellittämään. Uusia tautitapauksia ilmaantuu päivässä vähemmän kuin vajaa viikko sitten. 

Testausta on lisätty joka puolella maailmaa ja siitä huolimatta päivittäin löydetään yhä vähemmän tapauksia. Tämä on erittäin lupaavaa. 

Vähittäiskaupan yritykset ovat nyt kovassa paineessa ja tämä on selkeästi sysännyt isot massat perustamaan verkkokauppoja. Myös aikaisemmin verkkokauppaan siirtymistä harkinneet yritykset ovat nyt heränneet horroksesta. 

”Jos verkkokauppojen perustamisen tahtia vertaa normaaliin viikkoon, niin siellä on kasvua reilusti yli 1000 %. Verkkokauppojen kiivas perustaminen on jatkunut myös läpi viikonlopun, eli kyllä siellä yrittäjät edelleen jatkavat yrittämistä, eivätkä jää tuleen makaamaan. ” kertoo MyCashflow-verkkokauppapalvelua ylläpitävän Pulse247 Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Juntunen.

Pandemia vaikuttaa moniin liiketoimintoihin. Matkailu vähenee, kestokulutustavarat jäävät kauppoihin, lomautukset jäähdyttävät asunnon vaihtamishaluja ja teolliset investoinnit pysähtyvät. Mutta monet toimialat pärjäävät niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Piksu toimitus poimi OMXHEX päälistalta muutamia sellaisia, joiden liikevaihto ja tulos ovat immuuneja pandemialle:

Elisa:  Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Fortum:   Sähköä tarvitaan pandemiankin aikana ja sähkölaskut pitää maksaa pandemiasta huolimatta.
Kesko:  Vähittäiskauppaa tarvitaan aina yhtä paljon.
Kojamo:  Asuntojen vuokrat pitää maksaa vaikeinakin aikoina.
Nokia:  Operaattoreilla riittää rahaa pandemiankin aikana ja 5G verkkoja rakennetaan niin kuin ennenkin.
Orion:  Lääkkeitä tarvitaan silloinkin kun tauti riehuu ja joskus lääkkeet ovat nimenomaan silloin mielessä. 
Sanoma:  Lehtiä luetaan kun muutakaan viihdykettä ei ole.
Sampo:  Vakuutukset pyörii niin kuin ennenkin.
Stora: Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.
Telia: Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Terveystalo: Terveyspalveluita tarvitaan niitäkin kun terveys horjuu.
Tieto:  IT projektit etenevät pandemiasta huolimatta.
UPM:   Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.

Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida.

Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Sijoittajien on hyvä tietää jonkinlainen ennuste koronaepidemian pituudelle. Epidemian kesto vaikuttaa moneen asiaan: talouteen, yritysten toimintaan, lomautuksiin ja pörssikursseihin. 

Tällä hetkellä koronatartunnan on todetusti saanut 595'449 ihmistä ja tartunnan saaneiden määrä 2,16 kertaistuu viikossa. Tasaisella vauhdilla laskettuna tämä johtaisi karkeasti siihen että noin 7-8 viikon kuluttua tartunnan olisi todetusti saanut 100 - 300 miljoonaa ihmistä. Todellinen luku olisi varmaan lähes kymmenkertainen. Viimeistään näillä vaihein epidemia heikkenee. Lähes kaikki aktiivisesti liikkuvat ovat sairastuneet eikä uusia tartuettavia enää löydy. 

Euroopan keskuspankki on tänään julkaissut talouskatsauksen 2/2020. Katsauksessa toistellaan EKP:n maaliskuun arviota sitä että Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna muun muassa koronan takia 0,3% hitaammin ja talouskasvu on vuositasolla 0,8%.

Piksu toimituksen huomio: EKP:n tuore arvio on prosenttitolkulla (luultavasti lähemmäs 5%)  liian optimistinen ja muutenkaan tästä tuoreesta katsauksesta ei löytynyt tällä kertaa juurikaan hyödyllistä tai ajantasaista tietoa. Piksu toimitus ei tästä syystä tee katsauksesta lyhennelmää. Parempaa tietoa voi lukea muun muassa piksun viime viikon artikkeleista. 

Katsauksen voi kuitenkin lukea täältä:  EKP:n talouskatsaus

Joukkorahoitus on kasvanut varteenotettavaksi sijoitusmuodoksi. Ylilyönnit ovat karsiutuneet pois ja yritykset ovat löytäneet tämän rahoitusmuodon edut.

Voittavia ovat olleet:

1. Vertaislainaus kuluttajille. Monet kuluttajat saavat lainaa vertaislainauspalvelujen kautta ja moni sijoittaja rahoittaa lyhytaikaisia pikavippejä näiden palveluiden kautta. Hyöty on ollut molemminpuoleinen.
2. Lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille. Pienillä yrityksillä ei aina ole riittävää määrää kiinteää omaisuutta pankkilainan vakuudeksi ja vertaislainaus on tarjonnut tähän tilanteeseen apua. Sijoittajat saavat hyvää korkoa ja yritykset rahoitusta pahimpaan ahdinkoon tai kasvukipuun.

Korona-viruksen leviäminen on aiheuttanut häiriöitä globaalien arvoketjujen toimintaan. Erityisesti valmistava teollisuus on pulassa. Toimitettaviin autoihin ja elektroniikkalaitteisiin tarvitaan kaikki komponentit eikä vain 99.6% tuotteen osista. Yhdenkin komponentin puuttuminen on kriittistä.  ETLA:n Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi ovat  muistiossaan analysoineet missä määrin suomalaiset yritykset ja toimialat ovat riippuvaisia ulkomaille ulottuvien arvoketjujen kautta hankittavista raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista.

Tuontiriippuvuus on erityisen suurta elektroniikkakomponenteissa, moottoriajoneuvojen osissa sekä lääkevalmisteissa ja lääkkeiden lähtöaineissa. Yli 80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta.

Monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisellä alalla osuudet jäävät matalammiksi. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta, maataloudessa 14 prosenttia ja energiahuollossa 25 prosenttia. Näiden alojen välituotteille on myös toisinaan löydettävissä kotimainen korvaava ratkaisu.

Kulta antaa suojaa silloin kun epävarmuus valtaa alaa. Samaa sanotaan myös virtuaalivaluutoista. Niidenkin arvon pitäisi olla riippumatonta keskuspankkien toimista tai inflaatiosta. Esimerkiksi Bitcoinia on tituleerattu virtuaaliseksi kullaksi. Piksu tutki asian todenperäisyyttä.

Kumpikaan ei ole tarjonnut täyttä suojaa nyt menossa olevan korona kriisin aikana. Kullan hinta on laskenut vähemmän kuin esimerkiksi osakkeiden, mutta sekin on hävinnyt käteiselle rahalle. Bitcoin virtuaalivaluutta on ollut todellinen pettymys. Sen arvo on pudonnut 40%. Saman verran kuin osakkeiden. Bitcoin ei antanut pahan päivän suojaa silloin kun sitä olisi tarvittu.

Kiina kävi alkuvuonna läpi korona epidemian ja sen talous on nyt toipumassa.  Suomen Pankin Kiina katsaus valottaa korona epidemian vaikutuksia Kiinan talouteen:

• Epidemian kesto oli noin kolme kuukautta (tammikuu - maaliskuu)
• Vähittäiskauppa putosi Kiinassa noin 24%. Epidemian vaikutus tulee muissakin maissa olemaan samaa luokkaa. Kiina onnistui luultavasti keskimääräsistä paremmin rajaamaan epidemian keston ja levinneisyyden. 
• Teollisuustuotanto putosi Kiinassa noin 15%. Kiinan teollisuustuotantoa piti yllä muun maailman kysyntä. Teollisuustuotannon pudotus voi olla Euroopassa jopa hieman suurempaa. Kansainvälinen kysyntä ei enää kannattele teollista kysyntää kuten Kiinan tapauksessa.

Jos Kiinan kehityksestä pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin korona virus aiheuttaa noin 3 kk pituisen jakson, jonka aikana taloudellinen aktiviteetti putoaa jopa 20%. Korona pienentää koko vuoden talouskasvua silloin noin 5%. Tämä vastaa suurin piirtein Etlan ja Suomen Pankin pahimman skenaarion mukaista ennustetta tämän vuoden talouskasvuksi. Kumpikin ennustaa Suomelle supistuvaa taloutta.

Suomessa on pitkään puhuttu kuluttajalainojen sääntelystä ja pohdittu, miten ylikorkeiden korkojen periminen pikavippejä nostavilta asiakkailta saataisiin loppumaan.

Ensin tuli vuoden 2013 lakiuudistus, joka määräsi alle 2000 euron kulutusluottojen maksimikoroksi 50 %. Tämä sai luonnollisesti aikaan sen, että luotottajat alkoivat tarjota pääosin yli 2000 euron lainoja tai vähintään 2000 euron luottolimiittejä, josta asiakas sai nostaa vaikka 10 euroa kerrallaan omien tarpeidensa mukaan. Monen mielestä ensimmäinen laki vain lisäsi ongelmia, koska lainasummat kasvoivat, eikä korkoja saatu kuriin.

Viime vuoden syyskuun 1. päivänä saatiin uusi laki voimaan. Jatkossa kaikkia kuluttajalainoja koskee 20 %:n vuosittainen korkokatto. Muut lainakustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitopalkkiot saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020.

Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Suomen talouden lähtökohta tälle vuodelle oli heikko jo ilman koronaviruksen vaikutuksia. Talous supistui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. BKT:n kausitasoitettu määrä supistui loka–joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Nordean Ville Korhonen kehoittaa, jos vain mahdollista, olemaan myymättä enää osakkeita.

Tilanne on ennennäkemätön

• Osakkeet ovat laskeneet 30%
• Korot ovat laskeneet ennätyksellisen alas.
• Riskiyrityslainat hinnoittelevat taantumaa ja konkursseja

Riskiä sietävä saa, huolimatta nykyisistä epävarmoista talousluvuista, vähänkään pidemmällä perspektiivillä tuottopreemion. Korot ovat alhaalla ja tulosta tekevien, vakavaraisten yritysten kurssit palautuvat jos tilanne jossakin vaiheessa normalisoituu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Modern Monetary Theory (MMT) väittää että valtiot joilla on oma valuutta voivat huoletta painaa keskuspankissaan rahaa julkisen sektorin käyttöön. Suomalaiset ekonomistit ovat asiasta eri mieltä. Heidän mielestään alijäämistä kannattaa ja pitää olla huolissaan. 

Suvereeneilla valtioilla on kaksi tapaa konfiskoida kansalaisten varoja haltuunsa, verotus ja rahan painaminen omaan käyttöön. Tulos on suurin piirtein sama. Näissä kahdessa tavassa on yksi ero. Verot voidaan kohdentaa kun taas rahan painaminen kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Ekonomistit tuntuvat olevan sitä mieltä että kansalaisten varojen ottaminen yhteiseen käyttöön vaatii aina harkintaa, tehtiinpä se niin taikka näin.

Nyt näyttää todennäköiseltä että Cvoid-19 corona virus leviää maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tautitapauksia alkaa olla joka puolella ja uusia tulee kiihtyvällä vauhdilla.

Sijoittajan on hyvä tietää minkälaisesta otuksesta on kyse:

• Lapset ja nuoret ikäluokat paranevat yleensä nopeasti täysin terveiksi.  
• Tauti voi olla kiusallisen pitkä ja jättää pitkittyessään ehkä vähän vammoja kehoon. Kiinassa tammi-helmikuussa sairastuneista 80'000 ihmisestä 61000 on parantunut.
• Kuolleisuus on todennäköisesti alle 4%. Kuolemantapaukset tulevat vasta pitkähkön sairastelun jälkeen ja siksi meillä ei ole vielä luotettavia tilastoja kuin ehkä Wuhanging alueelta. Kiinassa alle 4% sairastuneista on kuollut.
• Kuolleisuus on yli 70- vuotiaissa ja/tai perussairaiden (verenpainetauti tai diabetes tai...) joukossa tyypillisesti alle 10% tai joskus ehkä vähän yli 10%

Danske Bankin ekonomistit ennustavat tämän vuoden talouskasvuksi 0,3 prosenttiia.

Heikon kasvuennusteen taustalla on koronavirus ja talouden hyytyminen viime vuoden lopulla.

Taantuma voidaan välttää, mikäli kuluttajat eivät säikähdä talousuutisia.

Köyhyysrajan, tulot alle 60% mediaanista, alapuolella olevien osuus väestöstä on vuodesta 1994 kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista.

Tilastojen mukaan köyhyyttä lisää hyvä työllisyys. Parantuvan työllisyyden aikana mediaaniansiot nousevat. Hyvästä ansiokehityksestä pois putoavat syrjäytyneet ja epäonnistuvat yrittäjät jäävät silloin herkemmin köyhyysrajan alapuolelle.

Suomalaiset suhtautuvat yhä suopeammin markkinatalouteen selviää EVA:n arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten asenne on osin ristiriidassa taloudellisen järjestelmämme kanssa.

Taloudellinen järjestelmämme on merkittäviltä osin suunnitelmataloudellinen. Suuri osa bruttokansantuotteesta virtaa julkisen sektorin kautta ja julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Tämä on suunnitelmataloutta.

Taloudellinen järjestelmämme on myös sosialistinen. Portfoliovarallisuutta (pörssiosakkeet + sijoitusrahastot) on yksityisillä ihmisillä noin 60 Mrd€ ja julkisella sektorilla taas selvästi yli 220 Mrd€. Suurten yrityksien omistajaohjaus on pääosin julkisten, yhteisomistuksessa olevien organisaatioiden hallussa. Olemme näiltä osin sosialistisessa järjestelmässä.

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty 2019 tilinpäätöstietojen mukaiseksi. Yhteensä 18 yrityksen osakkeen tavoitehinta on nyt viime viikon pörssikurssia korkeammalla (taulukko oikealla). Ne ovat tällä perusteella ostokohteita.

Tavoitehinta on laskettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon muun muassa yrityksen viime vuosien kehityksen ja toimialan yleisen viime vuosien kasvun.

Listan kärkipään yrityksissä on aiemmin ollut yksi yhteinen piirre, ne ovat olleet melko lailla turvallisia sijoituksia ja hyviä tuloksentekijöitä.  Tämä vuosi voi olla erilainen. Corona-viruksen seurauksia ei ole otettu huomioon tässä listassa. Virus voi levitessään hidastaa vuoden 2020 kasvua ja tuloksia merkittävästi. Vaikutukset voivat olla dramaattisia. 

Työpaikkojen määrän kasvu on eräs hyvän hallinnon mittari.

Tähän mittariin yhdistyvät, koulutustaso, yritysten toimintaedellytykset, ihmisten mahdollisuus menestyä, lakien selkeys ja yksinkertaisuus sekä yritysten tasapuolinen kohtelu (vähän kohdennettuja yritystukia).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU maista mallikkaimpia ovat olleet keskeisen Euroopan maat ja Ruotsi.

Heikoimmin ovat pärjänneet reuna-alueet kuten Romania, Kreikka, etelä-Italia, Espanja, Portugal, Tanska, Suomi, pohjois-Ranska ja Latvia.  Näillä kaikilla on ollut omat erityiset ongelmansa. Yksi on yhteistä - hallinto, joka ei hevin korjaa ongelmia. 

Kiinassa toimivat eurooppalaiset yritykset pelkäävät liikevaihtonsa jopa puolittuvan kesään mennessä, osoittaa Euroopan kauppakamarin selvitys. Kiinassa toimivat yli 400 suomalaisyritystä kärsivät viruksesta väistämättä.

Yli 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti liiketoimintansa jo kärsivän merkittävästi. Tuotanto seisoo, alihankkijat eivät pysty toimittamaan tavaraa ja logistiikan järjestäminen on erittäin vaikeata Kiinassa sisäisesti sekä konttipulan takia myös kansainvälisesti. Lähes puolet yrityksistä pelkää liikevaihtonsa puolittuvan vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Ensimmäisellä vuosineljänneksen liikevaihdon pudotuksen uskotaan olevan ainakin 20 prosenttia.

Halvat korot innostavat investoimaan itseensä. Opintolainojen määrä ja koko kasvavat kiihtyvällä vauhdilla selviää Suomen Pankin tilastosta. 

Keskimääräinen maksamattoman opintolainan koko on 10'000€. Vastavalmistuvilla on opintolainaa huomattavasti tätä enemmän.

Yhteiskunnassa on menossa nuorten johtama asennemuutos. Lainaa voidaan pitää paljonkin eikä sitä ole kiire maksaa takaisin kun korko on mitätön ja reaalikorko negatiivinen. "Viisas kasvattaa lainaa" asenne on pankeille etu ja nuorille aikuisille käytännön järkeä.