Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiina on siirtymässä takaisin kohti puolueohjattua kuriyhteiskuntaa

Suomen Pankin Siirtymätalouksien Tutkimuslaitos (BOFIT / Jouko Rautava, Riikka Nuutilainen,  Iikka Korhonen, Jyrki Kallio, Juuso Kaaresvirta)  pitää omalta osaltaan yllä EKP:n korkeinta tietotaitoa Kiinan taloudesta ja politiikasta. Viime kuussa BOFIT piti tietoiskun, jonka mukaan Kiinan talous hidastuu lähivuosina. Silti Kiinalla on edelleen mahdollisuudet toistaa Japanin ja Etelä-Korean talousihmeet:

  • Kiinan todellinen BKT kasvuluku on Suomen Pankin aavistuksen mukaan 4...5% vuodessa ja kasvu on pienenemään päin. 
  • Kiina ei tee poliittista reformia, päinvastoin. Kiina on sisäisesti siirtymässä kohti hieman yksinvaltaisempaa hallintoa ja puolueen valta on uudelleen leviämässä kaikille sektoreille. Kurista ja sen valvonnasta on tulossa tärkeä arvo. Demokratia on neuvoa-antava mekanismi päättäjille. Perustuslaillisuutta ei enää tavoitella. Sen sijaan tavoitellaan "sosialistista oikeusvaltiota".
  • Kiina edistää kansainvälistä ja lähialueen vakautta ja tavoittelee kaikkien hyväksi tulevia kansainvälisiä sopimuksia. Kiina ei selvästikään halua sotaa eikä taloussotaa.
  • Tuottajahinnat nousevat 6..7% ja palkat noin 2% vuodessa.  Erotuksella yritykset tekevät voittoa.
  • Kiinan velkatason kasvu on hurjaa ja on olemassa riski siitä, että seurauksena on rahoitusmarkkinakriisi ja talouskasvun väliaikainen hyytyminen.
  • Kiinan kriisi ei vaikuttaisi merkittävästi Euroalueen tai Suomen talouskasvuun. Kiinan vienti on suurin piirtein 2% Euroalueen tuottamasta arvonlisästä ja mahdollisen kriisin vaikutukset pienentäisivät tuota lukua muutamalla kymmenesosaprosenttiyksiköllä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Yrittäjät toivoo ylisääntelyn purkamista

- Ylisääntely kiusaa monia pk-yrittäjiä monella alalla. Se haittaa yrittämistä ja työllistämistä. Säätelyn keventäminen on edullinen tapa luoda työtä ja kilpailukykyä, Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo ja listaa esimerkkejä:

Putkiasentajayrittäjä tarvitsee useita työkortteja - esimerkiksi tulityölupa, työturvallisuuskortti, vesityökortti vesijohtoverkostoihin, vesityökortti uima-allaslaitteistoihin, vesityökortti pumppaamoille, verottajan valtti-kortit, telinekortti, henkilönostinkortti, ensiapukortti 1 ja 2, tieturvakortti, kuorma-auton ammattikortti jne.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työllisyyden korjaaminen Keskuskauppakamarin keinoilla

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulee Keskuskauppakamarin mukaan asettaa Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi vuonna 2018 ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Keskuskauppakamari on laatinut listan keskeisistä rakenteellisista toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi:

  1.  Työn verotusta kevennetään. Lisätulojen verotusta on laskettava nykyisestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja  voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia.
  2. Kannustinloukut poistetaan. Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa.
  3. Varmistetaan, että peruskoulu antaa perustaidot kaikille. Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruskoulussa.
  4. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa lievitetää. Koulutusta tulee järjestää työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla. Koulutuksen tulee täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet.
  5. Työlainsäädäntöä muutetaan joustavammaksi. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on tällä hetkellä iso riski.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ekonomistit ehdottavat maahanmuuttajille palkka-alea

Enemmistö ekonomisteista katsoo, että väliaikainen palkka-ale saattaisi auttaa kotoutuvia maahanmuuttajia työllistymään, käy ilmi Ekonomistikoneen tänään julkaistuista uusista kysymyksistä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Antti Saari: osakkeista saa tänä vuonna hyvää tuottoa

Osakkeet ovat tuottaneet hyvin viimeisen kahden vuoden aikana ja Nordea/Antti Saari uskoo että näkymät ovat melko hyvät myös tälle vuodelle ja osakenousu jatkuu edelleen. Yritysten tulokset ovat parantuneet viime vuonna ja tulosparannukset jatkuvat joskin hieman pienempinä. Siksi osakemarkkinat tulevat Antti Saaren mukaan tuottamaan hyvin.

Parhaat tuottomahdollisuudet löytyvät kehittyvien maiden osakemarkkinoilta. Kaukoitä ja Latinalainen amerikka ovat houkuttelevimmat suunnat. Riskejä ei ole näköpiirissä ja USA:n yrityksille suunnattu veroale voi kiihdyttää hyvää menoa entisestään.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe

Kansalaiset,

Olemme viettäneet juhlan vuoden, itsenäisyytemme sataa vuotta on monin tavoin kunnioitettu ja kiitoksin muisteltu.

On ollut sykähdyttävää seurata kuinka ihmisten juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan. On kerrattu menneet, katsottu tulevaan ja ennen kaikkea, tunnettu aitoa iloa omasta suomalaisuudestamme.

Tasavuosi tuottaa helposti ajatusharhaa, että se olisi ikään kuin kulkumme vedenjakaja, olisi aika ennen sitä ja aika sen jälkeen. Juhlavuoden selkeä sanoma kuitenkin oli, että Suomen suunta on ollut onnistunut, joten sillä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuuteen. Vuoden tunnus oli ”Yhdessä”; se koettiin menestyksemme salaisuutena ja myös tulevaisuutemme avaimena.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Luxemburgin lainsäädäntö on tehnyt siitä sijoitusrahastomaan

Suomi on kohtuullinen sijoitusrahastomaa kun mittarina käytetään sijoitusrahastopääomaa / BKT selviää Euroopan keskuspankin tilastoista.  Meillä on sijoitusrahastopääomaa yhteensä 52% bruttokansantuotteestamme, saman verran kuin esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa. Olemme sijoitusrahastoliiketoiminnan osalta hyvää Eurooppalaista tasoa. Ja jatko voi olla vielä parempi jos lainsäädäntömme kilpailukykyä kehitetään.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntosijoittaminen on hyvä vaihtoehto kalliille pörssiosakkeille

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt että asuntoluottojen enimmäisluototussuhde säilyy 90 prosentissa (ensiasunnoissa 95 %). Omaa rahaa ei siis tarvita kuin nimeksi kunhan vakuudet ovat kunnossa.

Ylikuumenevatko asuntomarkkinat keveän asuntolainapolitiikan vuoksi? Ei näytä siltä että riskiä olisi. Asuntojen hinnat ovat tilastokeskuksen mukaan samalla tasolla kuin vuonna 2012 eikä hinnoissa näy kummempaa nousua. Ainoastaan Turun seudun noususuhdanne on aiheuttanut paikallisen 7% nousupyrähdyksen. Sielläkin hinnat lähinnä korjaavat takavuosien heikompaa kehitystä eikä kuplasta ole pelkoa. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajan vuosi 2017 oli hyvä

Sijoittajan reaalituotot olivat vuonna 2017 hyviä lähes kautta linjan. Ainoastaan inflaatiokorjatut korkotuotot jäivät reilusti pakkaselle.

Tyypillinen, osan rahoistaan korkorahastoihin sijoittanut sijoittaja, on saanut noin 3,5% reaalisen tuoton, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Tästä tuotosta ja inflaatiosta maksetaan veroa valtiolle noin 30% ja sijoittajalle jää silloin vielä runsas 2% tosiasiallista tuottoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakemarkkinoiden pakokauhuun on vielä aikaa

Monet ennustajat povaavat osakesijoituksille hyvää vuotta 2018. Yksi ei!  Hän on Eurooppalainen kuluttaja. Kuluttajien luottamus on ollut näin vahvaa vain vuonna 2000 (kuva: Tradingeconomics). Kuluttajien luottamus ja pörssikurssit ovat aina kääntyneet vuoden sisällä laskuun silloin kun ollaan oltu näin korkealla tasolla.  Jos historia toistaa itseään niin auvoinen seesteinen ja rauhallinen osakeilmapiirimme on muuttunut kaaokseksi ja pakokauhuksi loppusyksyllä 2018.

Kukaan ei tiedä tarkkaa ajoitusta ja kuluttajien luottamus on vain yksi indikaattoreista. Rahamarkkinaindikaattorit kuten korkotaso, korkospreadi ja korkokäyrän jyrkkyys ennustavat karhumarkkinoille myöhempää ajoitusta. Mutta yhtä kaikki - tulossa se on. Ja karhu voi kolkutella ovella myös aiemmin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi päässyt mukaan kasvuun !!



Suomen talous kasvaa laaja-alaisesti viennin vauhdittamana, ja kotimainen kysyntä jatkuu voimakkaana. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa 3,1 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Vuosina 2019—2020 talous kasvaa noin 1,5 prosentin vauhtia.

Kustannuspaineet pysyvät vaimeina, ja inflaatio jää ennustejaksolla eli vuosina 2017–2020 Suomessa hitaammaksi kuin muualla euroalueella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asianajajat pelkäävät Suomen siirtyvän kohti urkintayhteiskuntaa

Suomen Asianajajaliiton Advokaatti lehti on huolestunut suojelupoliisin ja puolustusvoimien laajenevista valtuuksista. Ne antavat Advokaatti lehden mukaan suojelupoliisille ja puolustusvoimille käytännössä rajoittamattomat tiedusteluvaltuudet kunhan asia esitellään valtakunnan turvallisuuteen liittyvänä.  Olisiko tuomioistuimilla todellista kontrollia?

- Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.  

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksityishenkilöt lisäävät sijoituslainojen ottamista

Finanssialan tuoreen pankkibarometrin mukaan kotitaloudet ottavat innolla lainaa erilaisiin hankkeisiin joista oman asunnon hankinta on kiinnostuskohteiden kärjessä. Heti toisena tulevat sijoitustoimintaan otetut lainat. Siojoituskohteista suosituimpia ovat osakkeet ja kiinteistöt. Omaa liiketoimintaa varten otetut lainat ovat nekin nousussa.

Yritykset suuntaavat kiinnostuksensa ennen kaikkea investointeihin, mutta myös yrityskaupat kiinnostavat ja käyttöpääomaakin tarvitaan entiseen malliin. Yritykset saavat tällä hetkellä kasvavan osan rahoituksestaan tulorahoituksen kautta, mutta myös aivan tavallisten pankkilainojen suosio on kasvussa. Työeläkeyhtiöiltä otetut lainat ovat sen sijaan vähenemään päin. 

Lisää tietoa: Finanssialan pankkibarometri

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkinen sijoitusvarallisuus virtaa pois osakkeista (?)

Suomalaisissa sijoitusrahastoissa on pääomaa noin 120 Mrd€ ja suurin osa tuosta summasta on julkisia sijoituksia. Yksityishenkilöillä on yhteensä noin 57Mrd€ finanssivarallisuutta ja tuosta summasta vain osa on suomalaisissa rahastoissa. Siksi julkinen valta (lähinnä eläkevakuutusyhtiöt) määräävät sen miten rahastosijoituksiin virtaa pääomaa. Suomalaisissa rahastoissa on melko vähän ulkomaista pääomaa.

Rahaa on syksyn aikana virrannut pois suomalaisista rahastoista (nettomerkinnät negatiivisia) ja takana täytyy olla ainakin osittain tai pääosin julkisen rahan virta.  Rahaa on viime aikoina virrannut pois erityisesti osakerahastoista, viime kuussa yli 500 M€. Mikä on syy?  Tätä voimme vain arvailla. 

Syitä voi olla monia:

  • eläkevakuutusyhtiöt haluavat hyvissä ajoin varautua mahdolliseen kurssilaskuun
  • monet julkiset sijoittajat ovat tehneet tänä vuonna hyvän tilin ja tulos halutaan varmistaa

Lisää tietoa:  Finanssialan rahastoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kainuu, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi Suomen kasvuvetureina

On olemassa yleinen harhaluulo että Uusimaa olisi aina parhaiten pärjäävien maakuntien joukossa. Näin ei aina ole. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan talous kasvoi vuonna 2016 parhaiten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. 

Jalostustoimialojen bruttoarvonlisäyksen kasvu oli hieman palvelutoimialoja suurempaa, palvelutoimialat tuottavat kuitenkin selvästi suurimman osan Suomen bruttoarvonlisäyksestä.

Lisää tietoa: Tilastokeskus / Aluetilinpito

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Väitöskirja: Yrittäjän ei ole hyvä olla liian riskihakuinen

Jesse Heimonen tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan organisaation yrittäjämäisyyttä ja sen vaikutusta yrityksen suorituskykyyn.  Valtaosa alan kirjallisuudesta pitää organisaation yrittäjämäisyyttä kilpailuetua tuottavana yrityksen ominaisuutena, mutta väitöskirja paljastaa, että näin ei välttämättä aina ole.  (Piksu toimitus: Yrittäjämäisyys tarkoittaa väitöskirjassa riskihakuisuutta)

– Sen sijaan, että organisaation yrittäjämäisyys tuottaisi aina kaupallisesti menestyviä tuote- ja palveluinnovaatioita, yrittäjämäisyyden lisääntyminen voi lisätä sekä suurien onnistumisten että suurien epäonnistumisten todennäköisyyttä eli vaihtelua yrityksen suorituskyvyssä, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heimonen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntomarkkinoiden kehitys on historiallisen tasapainoista

Itsenäisen Suomen asuntomarkkinat ovat kokeneet kovia sotavuosina, öljykriisin aikaan ja 1990-luvun lamassa. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen keräämä sadan vuoden aikajana asuntojen reaalihinnoista osoittaa, että 90-luvun laman isku oli historiallisen ankara. Seuraavalle sadalle vuodelle Suomi lähtee suotuisasta tilanteesta, sillä asuntomarkkinat kehittyvät ja kohenevat talouskasvun vanavedessä.

Kerrostaloasuntojen reaalihintojen muutos 1900-luvun alusta pääkaupunkiseudulla. Pylväät kuvastavat myös koko maan kehitystä, lukuun ottamatta 2000-luvulla tapahtunutta erkaantumista pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten virtuaalivaluutat voivat vaikuttaa maailmantalouteen

Virtuaalivaluutat ovat tämän vuoden puhutuimpia aiheita. Ihmekös tuo, sillä Bitcoin on lähes kymmenkertaistanut arvonsa vuoden 2017 aikana. Jotkut väittävät virtuaalivaluutan olevan vain huumekauppiaiden ja pörssikeinottelijoiden leikkirahaa, jolla ei ole todellista arvoa, toisten mielestä se taas tulee mullistamaan maailmantalouden ja vapauttamaan kaikkien maiden kansalaiset keskuspankkien otteesta. Mistä virtuaalivaluutoissa oikeastaan on kyse?

Virtuaalinen raha on varsin vanha keksintö. Ensimmäiset virtuaalivaluutat eivät olleet suinkaan olleet nykyiseen tapaan hajautettuja kryptovaluuttoja, eikä niillä käyty kauppaa pörsseissä. Nykyaikaisten virtuaalivaluuttojen esi-isiä olivat massiivisissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä (MMORPG) käytettävät rahayksiköt.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Osakemarkkinoiden nousu näyttää saavan jatkoa

Nordean Lippo Suominen lupaa hyvää. Talous on mennyt tänä vuonna hyvin. Euron vahvistuminen on syönyt Euroalueen ulkopuolisia tuottoja, mutta kaikenkaikkiaan meillä on hyvä osakevuosi takana. Voiko hyvä kehitys jatkua? Kyllä voi. Markkinat ovat nousseet tasatahtia paranevan talouden kanssa eikä ole estettä etteikö nousu voisi vieläkin jatkua. 

Mikään ei jatku ikuisesti ja lasku tulee jossakin vaiheessa. Mutta vaikka meillä on pitkä nousu takana eivät markkinat kuitenkaan katso kalenteria. Kun ei ole hyvää syytä sille että osakemarkkinat kääntyisivät laskuun niin vahvat markkinat todennäköisesti jatkuvat.  Olkaamme siis tyytyväisiä siihen että nousu toistaiseksi jatkunee. 

Kiinnostavimmat markkinat ovat arvostustasojen ja talouskasvun osalta Kauko-Idässä.  Tämä koskee sekä korko- että osake- sijoituksia.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vihdoinkin edullisia suomalaisia indeksirahastoja

LähiTapiola lanseeraa kaksi indeksituottoa tavoittelevaa kohtuuhintaista Eurooppaan ja USA:n markkinoille sijoittavaa osakerahastoa. Kulut (0,3% vuodessa) kilpailevat hyvin parhaiden etf rahastojen kanssa. Tämän tyyppisiä tuotteita on suomalaisilta toimijoilta odotettu (Piksu toimituksen huomio).

- Markkinarahastoissa tavoittelemme Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuottotasoa. Lähtökohtaisesti indeksejä seuraavat rahastot ovat aina pienellä takamatkalla tavoitteestaan rahastojen pientenkin kulujen vuoksi. Markkinarahastoissa otamme perinteisistä indeksituotteista poiketen hieman tasapainoisemman jakauman salkun sisällä. Salkkumme ei ole samalla tavalla tarkasti keskittynyt tiettyihin yrityksiin kuin markkina keskimäärin, sanoo LähiTapiolan markkinarahastoista vastaava salkunhoitaja Anssi Wartiainen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkoero ennustaa pörssinousulle jatkoa

Keskuspankit kiristävät rahamarkkinoita nostamalla lyhyitä korkoja kunnes niistä viimein saa parempaa tuotto kuin pitkän juoksuajan valtionlainoista (ero on sinisellä käyrällä kuvassa). Tämä on aina johtanut taantumaan (harmaat pystypalkit kuvassa).

Meille sijoittajille on tärkeää että pörssikurssit nousevat (vuoden nousuprosentti punaisilla pylväillä) aina siihen saakka että lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla ja joskus vielä hieman sen jälkeenkin. Korkoero pitkien valtionlainojen hyväksi on tällä hetkellä noin 0.3% ja historiatiedon perusteella tämä ero riittää kantamaan pörssejä nousuun kenties vielä vuodeksi tai pariksi eikä vielä ole kiirettä pois osakkeista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palvelualoja kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa

Palvelualat ovat Suomen talouden vahvistuva selkäranka. Yksityiset palvelut muodostavat noin 50% ja julkiset noin 20% bruttokansantuotteestamme ja kasvu jatkuu. Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi Palvelualojen työnantajien (PALTA) mukaan vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden 2017 aikana liikevaihdon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Palveluala on kasvu-uralla ja  sitä kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa.

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut, mutta veroja tai velkaa ei haluta lisää   

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Etla suosittaa t&k yritystukia

Suuryrityksiltä (Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliitto) sekä valtion yritystukiorganisaatioilta rahoituksensa saava Elinkeinoeleämän tutkimuslaitos (Etla) suosittaa viimeisimmässä tutkimuksessaan yritystukien suuntaamista T&K tukien muodossa.

Yritykset eivät kykene näkemään tutkimustoiminnan täyttä merkitystä ja Etla kertookin että "On olemassa vahvaa näyttöä siitä että t&k tuilla on Suomessa onnistuttu lisäämään yritysten t&k toimintaa. Ja kun tutkimusten mukaan t&k toiminta heijastuu myönteisesti liikevaihdon tai arvonlisän kasvuun, t&k- tuille tulee tuottoja."  Viranomaisten puuttuminen yritysten sisäiseen rahankäyttöön suuntaamalla tukea yritysten tutkimustoimintoihin on siksi viisasta ja tuottaa tulosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonta varoittaa kryptovaluutoista

Finanssivalvonta:   Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat sijoituskohteina täysin spekulatiivisia. Niiden arvonmuodostuksella ei ole mitään kiinteää pohjaa. Kukaan ei myöskään maksa bitcoinille mitään varsinaista tuottoa, kuten osinkoa tai korkoa. Tuotto-odotus perustuu pelkästään odotuksiin siitä, että joku ostaa kohteen myöhemmin kalliimmalla. Tämän tyyppinen sijoitustoiminta sisältää aina merkittäviä riskejä. Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen markkinahinnat ovat heilahdelleet erittäin voimakkaasti. Lisäksi osa kryptovaluutoista on voitu luoda huijaustarkoituksessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankkikortista tulossa EU:n sähköinen ID kortti (?)

EU kehittää sähköistä ID korttia ja tunnistautumista viranomaispalveluihin. Hanke etenee hitaasti. Syynä on pankkitunnistautumisten yleisyys. Esimerkiksi Suomessa viranomaispalveluihin (suomi.fi) voi kirjautua suomalaisten pankkien tunnuksilla. Tärkein tarve, suomalaisten sähköinen kirjautuminen suomalaisiin palveluihin tulee täytetyksi.

Voisi kuvitella että pankit avaavat jossakin vaiheessa tunnistautumispalvelut myös Eurooppalaisiin rajat ylittäviin viranomaistarpeisiin. Pankeilla ja niiden omistamilla luottokorttiyrityksillä (VISA, Mastercard, ...) on infrastruktuuri valmiina ja niillä on etu puolellaan. Kaikilla on mukanaan pankkikortti ja siihen liittyvät tunnistautumisvälineet. Viranomaisten henkilökortti olisi ylimääräinen vaiva. Nähtäväksi jää syntyykö Eurooppalainen sähköinen viranomais-identiteettikortti ja siihen liittyvät tunnistautumispalvelut vai tuleeko, niin kuin nyt näyttää, pankkikortista ja siihen liittyvästä tunnistutumisesta EU:n tosiasiallinen sähköinen ID kortti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulutusluottojen suosio kasvoi vuonna 2017

Pitkään niin Suomea kuin muutakin maailmaa piinannut talouslama on kääntynyt viime aikoina hienoiseen nousuun. Yksi selkeä merkki talouden kasvusta on yksityishenkilöiden kiihtynyt kulutus; varsinkin Suomessa tämän talouden veturin ennakoidaan kiihdyttävän nopeuttaan entisestään, koska yhä useammalla on töitä ja sitä kautta myös enemmän ostovoimaa.

Kohentunut talouden tila ja aiempaa alhaisemmat korot ovat kannustaneet suomalaisia myös lainanhakuun. Kulutusluotot ja erilaiset pikavipit kasvattivat suosiotaan vuonna 2017, kun yleisen talouskasvun ja työllisyystilanteen parantumisen rohkaisemina yksityishenkilöt ovat hellittäneet säästämisessä ja sen sijaan ryhtyneet kuluttamaan entistä enemmän.

Parantuneen taloustilan myötä myös lainojen korot ovat madaltuneet, mikä on ollut omiaan rohkaisemaan kuluttajia hakemaan lainaa nopeasti esimerkiksi arjen kuluja tai omia harrastuksia varten.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pikavippejä otetaan yhä ahkerasti

Sanotaan, että kaikki trendit loppuvat aikanaan. Vaikka tämä yleisesti pitääkin paikkansa ei asia kuitenkaan ole näin pikavippien osalta. Pikavippien eli pienlainojen historiallisena esikuvana pidetään yleisesti Yhdysvaltojen payday loanseja eli palkkapäivälaha-lainoja. Palkkapäivälainat olivat alun perin summaltaan pieniä lainoja, jotka myönnettiin asianomaisen osoittamaa palkkatodistusta vastaan ja se maksettiin aina takaisin sovittuna palkkapäivänä. Nykyään pikavipit ovat jo lähes kaikissa länsimaissa osana arkipäivää ja alakohtaisia yrityksiä löytyy globaalisti valtavia määriä. Suomessa ala on kuitenkin kokenut ylä-ja alamäkiä, mutta kaikesta huolimatta pikavippien ottaminen ei ole menettänyt hohtoaan. Onkin varsin mielenkiintoista tarkastella pikavippien sekä niitä tarjoavien yritysten taivalta ja pohtia miten ne ovat saavuttaneet edelleen jatkuvan suuren suosionsa.

Pikavipit rantautuivat yritystoimintana Suomeen vuoden 2005 tienoilla ja koko yritysala kasvoi roimasti ensimmäisten vuosien aikana. Pikavippien laajaan kasvuun yritystoimintana vaikutti vahvasti mm. matkapuhelinteknologian kehittyminen ja internetin yleistyminen jokaisen matkapuhelimen perusominaisuutena. Internetin kautta erilaisten pienlainojen myöntäminen oli vaivatonta ja markkinointi halpaa. Tosin jo ennen internetin tuloa osaksi matkapuhelinten yleistä varustetasoa oli pikavippien ottaminen tehty mahdollisimman helpoksi kaikille niitä haluaville perinteisen tekstiviestin muodossa. Vuoteen 2012 mennessä Suomessa arvioitiin olevan jo reippaat 80 pienlainaa myöntävää yritystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime viikon notkahduksen takana on voittojen kotiuttaminen

Osakemarkkinoilla nähtiin pitkästä aikaa notkahdus viime viikolla, mikä sai hätäisimmät sijoittajat jo epäilemään markkinoiden tulevaisuuden näkymiä. Mikä osakemarkkinoita painoi ja mitä on jatkossa luvassa?

Nordea / Lippo Suominen kertoo että pieni takapakki johtui todennäköisesti pienestä voittojen kotiutuksesta eikä takana ole mitään sen suurempaa. Markkina on perusvahva, talous kasvaa eikä markkinoiden ylikuumenemisesta ole kysymys. Voimme siis edelleen katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailman reaalitalous on myötätuulessa

Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat Saksalaisen taloustutkimuslaitoksen IFO:n mukaan nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2011. 

Odotukset ovat laajalla rintamalla positiivisia. Iloisen positiivisia mielialoja on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja öljyn hinnannousun siivittämänä myös Lähi-Idässä. Ainoastaan USA:n yritykset odottavat IFO:n tutkimuksen mukaan taloustilanteensa heikkenevän.

Samaan aikaan julkaistu Saksan ja keski-Euroopan taloutta heijasteleva IFO indeksi on sekin kääntynyt kaikilta osin positiiviseen suuntaan. Tämä on iloinen uutinen Suomelle, jonka teollisuuden rakenne muistuttaa metalliteollisuuden osalta Saksaa. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi