Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Nordea pitää osakkeet ylipainossa. Maltillistuvat kasvuluvut riittävät hyvin pitämään osakkeet nousussa. Kaikki kasvu ei edes USA:ssa ole veroalennusten aikaansaannosta. Suurin riski on kauppasota, mutta siihenkin on jo varauduttu. Joukkolainojen tuotot ovat olleet osakemarkkinoita heikompina eikä tähän ole näkyvissä muutosta.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Pörssin markkina-arvon suhde bruttokansantuotteeseen kuvaa pörssin arvostustasoa. Maailman kuuluisimpiin kuuluva sijoittaja Warren Buffet on käyttänyt tätä indikaattoria oman osakepainonsa määrittämiseen. Tätä indikaattoria kutsutaankin yleisesti "Buffet indicator" nimellä.

Buffet indicator laskettuna Suomen pörssille antaa tällä hetkellä arvon 105%. Pörssin arvo vastaa siis suurin piirtein Suomen bruttokansantuotetta. Arvostustaso on viimeisten parinkymmenen vuoden keskiarvon tasalla (kuva oikealla) ja tämän perusteella Suomen pörssi on normaalissa arvostustasossaan.

Yhdysvaltain keskuspankki FED on päättänyt nostaa ohjauskorkoaan 0.25% tasolle 2...2,25% ja odottaa koronnostojen jatkuvan (video lehdistötilaisuudesta oikealla).

FED:llä on kaksi tavoitetta: Noin 2% inflaatiovauhdin ylläpito ja hyvän ja vakaan työllisyyskehityksen tukeminen. Tavoitteisiin ei kuulu sijoittajan suojaaminen kurssilaskuilta. Jos koronnostot johtavat loppujen lopuksi pörssiarvojen tai omaisuusarvojen korjausliikkeeseen niin tämä ei ole ongelma FED:lle muuta kuin siinä tapauksessa että korjausliikkeellä on laajempia työllisyys tai inflaatiovaikutuksia.

Noin joka toinen (49 %) ekonomisteista katsoo, että irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä. Reilun kolmanneksen (36 %) mukaan väitteen tueksi tai sitä vastaan ei kuitenkaan löydy riittävästi näyttöä ja 13 prosenttia torjuu käsityksen myönteisistä työllisyysvaikutuksista.

Yritysten luotonkysyntä on Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kääntynyt selvästi alaspäin. Kasvu on taittunut alkuvuoteen verrattuna.

Kotitalouksien luotonkysyntä on sen sijaan pysynyt vilkkaana. Luottoa kysytään etenkin oman asunnon hankintaa sekä remontointia tai peruskorjausta varten. Barometrikysely III/2018 tehtiin elo-syyskuun vaihteessa.

"Yritysten luotonkysynnän kasvun taittuminen heijastelee Suomen talouden kasvun ennakoitua hidastumista. Kone- ja laiteinvestointien kasvu näyttää odotettua vaisummalta ja rakentamisen kovin tahti on tasaantumassa, joten investointeja varten kysytään myös vähemmän lainaa", arvioi Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Elina Erkkilä.

Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta tulevat maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti osaksi työelämää selviää ETLA tutkimuksesta "Immigrant Entrepreneurship in Finland /Paolo Fornaro" . Sen sijaan pohjois-Afrikasta ja lähi-Idästä tulevat maahanmuuttajat eivät sopeudu. 

Valtionvarainministeriö kiinnittää taloudellisessa katsauksessaan huomiota siihen että Suomen Valtio (ja julkinen sektori) on mukana takaus-/vakuutus- liiketoiminnassa tavalla joka hakee vertaistaan. Suomen julkisyhteisöjen takausvastuut ovat 32%/BKT (yhteensä 71Mrd€).

Nämä takaukset on yleensä annettu jonkin asian tukemiseksi eikä niistä siksi aina peritä täyttä korvausta. Siksi niitä ei kutsuta vakuutuksiksi. Mutta takaukset kuitenkin tekevät Suomen julkisesta sektorista kriisiherkän. Takauksista osa voi langeta maksuun kriisissä.

Kuluvasta vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Valtiovarainministeriö ennustaa 14.9. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 3,0 prosenttiin tänä vuonna. Seuraavina vuosina Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu runsaaseen 1½ prosentin vauhtiin.

Vaikka julkinen talous kokonaisuutena tasapainottuu, valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät edelleen tulot. Julkisen talouden sektoreista ainoastaan sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä. Euromääräinen julkinen velka kasvaa siksi edelleen.

Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu selviää Palkansaajien Talousennusteesta. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.

Suhdannetilanteen muutos näkyy parhaiten ehkä OECD:n ennakoivasta indikaattorista (composite leading indicator). Indikaattori on laskenut talven jälkeen kaikkialla maailmassa. Pitääkö osakkeista luopua? Ei välttämättä. 1990 luvulla oli monta makrotalouden suhdannekäännettä, ylös ja alas, ilman että osakemarkkinoilla nähtiin kummempia reaktioita.

Kuluttajien luottamus ja yritysten luottamus ovat hitaammin liikkuvia ja luotettavampia indikaattoreita kuin OECD:n ennakoiva indikaattori. Myös ne ovat kääntyneet hitusen alaspäin.

Tavallinen kuluttaja voi sijoittaa fyysisiin raaka-aineisiin niinsanottujen ETC (Exhange Traded Commodity) rahastojen kautta. Euroopplaisille kuluttajille on Frankfurtin pörssissä tarjolla joukko järkeviä tuotteita.  Piksu on koonnut "Markkinat / ETC-rahastot" sivulle Frankfurtin pörssistä (Xetra) ETC tuotteet (26 kpl) seuraavien kriteereiden perusteella:

• rahastolla pitää olla tavalla tai toisella järjestetty fyysinen vakuus (vakuutena raaka-ainetta joka kattaa rahaston pääoman)
• rahaston kulut ovat maksimissaan 0.75% vuodessa
• osto ja myyntilaidan ero, ns. spreadi, on maksimissaan 3%
• rahaston pääoma on vähintään 1 M€
• osto ja myynti toimeksiantojen vaihtuvuus on minimissään 0.1 M€  (kuvaa vaihtoa)

Luettelo on tehty koska kaikki ETC tuotteet eivät ole kuluttajille edullisia eikä kaikilla käydä riittävästi kauppaa. Luettelo on siitä syystä paikallaan. 

Euroopan keskuspankki nostaa korkoja neljästi vuoden 2020 loppuun mennessä. Maailmantalous ei ehdi taantumaan sitä ennen, mutta jäähtyy merkittävästi. Samalla Suomen talouskasvu puolittuu. Tällaisessa tilanteessa on pidettävä huolta valtiontalouden suhdannepuskureista, sekä maan kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen kohdistuvat veronkorotuspuheet ovat vastuuttomia.

Suomi on Nordean talousennusteen mukaan nousukautensa huipulla. Talouskasvu puolittuu tämän vuoden kolmesta prosentista; ensi vuonna kahteen ja vuonna 2020 puoleentoista prosenttiin.

- Maailmantalouden kasvu jatkuu nykyistä hitaampana, mikä yhdessä korkeiden sopimuspalkkakorotusten ja nousussa olevien palkkaliukumien kanssa himmentää vientinäkymiämme. Myös investointien kasvu jäähtyy merkittävästi. Etenkin rakennuslupien määrä on jo romahtanut, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa.

Ilmastomuutoksen taloudelliset vaikutukset vakuutustoimintaan ja yhteiskunnan riskeihin ovat vähäisiä selviää IF vahinkovakuutusyhtiön tuloslaskelmasta. Muut riskit dominoivat ihmisten elämää ja vakuutusyhtiön tuloslaskelmaa. 

Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa selviää Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta.

Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi. Kansainväliset kollegat katsovat kateellisina Suomen asuntomarkkinoita. Lentävä lause kuuluukin: Pienikin asunto on parempi kuin ei asuntoa lainkaan.

Muutamia poimintoja:

• uusien asuntolainojen keskikorko on 0.87% ja asuntokauppa käy vilkkaana
• hintakehitys on vakaata, 1...1.5% nousua vuodessa
• yhä useampi asuu vuokralla, vuokra-asuntoja on 57...60% kerrostaloasunnoista
• Turku, Tampere ja Helsinki ympäristöineen ovat vetovoimaisia

Maailmaa muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, eri paikoissa ja alueilla eri tahtiin. Tänä kesänä Saudi Arabiassa naiset saivat ensimmäistä kertaa ikinä luvan ajaa autoa. Ajatella, että vuoteen 2018 asti he eivät ole voineet sitä tehdä, lain kieltäminä. Pelkkä ajatus tämänkaltaisesta kiellosta voi monen länsimaalaisen mielestä kuulostaa täysin absurdilta, tai suorastaan naurettavalta. Mutta vaikka yleisesti ottaen omassa yhteiskunnassamme miesten ja naisten välisen tasa-arvon koetaan olevan melko hyvällä tolalla, ei asia kuitenkaan ihan täysin näin ole. Kaikki esimerkiksi tietävät, että miehet tienaavat yhä keskimäärin enemmän kuin naiset, täysin samasta työstä, jopa niissä maissa, joissa sukupuolten välisen tasa-arvon koetaan olevan maailman parhaalla tasolla.

Suomessa tunnetusti tasa-arvotilanne on yleisesti ottaen ja muuhun maailmaan verrattuna hyvällä tasolla. Se, mikä saattaakin jarruttaa naisia tekemästä joitakin yleisesti miehisiksi koettuja asioita, onkin ennen kaikkea asenteet ja syvälle selkäpiihin juurtuneet tavat, eikä niinkään se, että asiat olisivat naisilta kiellettyjä. Esimerkiksi sijoittaminen on aihe, jonka on yleisesti suomalaisissa kodeissa koettu kuuluvan miehille.

Eurooppalaiset kuluttajat voivat ostaa ETF rahastotuotteita Frankfurtin pörssistä jossa on kohtuullinen valikoima järkeviä tuotteita. Piksu on koonnut "Markkinat / ETF-rahastot" sivulle Frankfurtin pörssistä (Xetra) ETF tuotteet (375 kpl) seuraavien kriteereiden perusteella:

• rahaston kulut ovat maksimissaan 0.75% vuodessa
• osto ja myyntilaidan ero, ns. spreadi, on maksimissaan 2%
• rahaston pääoma on vähintään 100 M€
• osto ja myynti toimeksiantojen vaihtuvuus on minimissään 0.5 M€  (kuvaa vaihtoa)
• samalta rahastoyhtiöltä pitää olla useampi kuin 1 rahasto (vakaan toimijan kriteeri)

Luettelo on tehty koska kaikki ETF tuotteet eivät ole kuluttajille edullisia eikä kaikilla käydä riittävästi kauppaa. Luettelo on siitä syystä paikallaan. 

Lähes joka alalla verkkokauppa on luonut asiakkaille mukavan tavan tehdä hankintoja vierailematta lainkaan fyysisessä myymälässä - ja se on asettanut monet myymälät ympäri maailman hälytystilaan. Koska nettishoppailu on monesti helpompaa ja halvempaa, perinteisten kauppiaiden on oltava koko ajan luovempia kehittäessään asiakkaille henkilökohtaisia shoppailuelämyksiä. Näihin innovatiivisempiin ratkaisuihin siirtyminen taas on johtanut siihen, että henkilökohtainen kaupankäynti on itse asiassa jopa nousussa. Koko vähittäiskauppa-ala on huomannut viime vuosina selkeän tosiasian: kivijalkaliikkeille on aina tilausta, jos vain omistajat ovat valmiita ottamaan askeleen pidemmälle.

Hallitus esittää henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä alle 20 henkilön yrityksissä.

STTK:n hallitus vastustaa jyrkästi irtisanomisen helpottamista.
- Esitys on täysin kohtuuton. Jos pienissä yrityksissä irtisanomissuojaa heikennettäisiin, se altistaisi työntekijät työnantajan mielivallalle eikä työpaikan säilymisestä olisi mitään varmuutta. Jos työntekijöiden työsuhdeturva riippuisi yrityksen koosta, se laittaisi työntekijät aivan eriarvoiseen asemaan. Näin esitys on ongelmallinen myös perustuslain näkökulmasta - kuten moni muukin hallituksen aiempi esitys, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Työntekijämäärät Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä ovat edelleen kasvussa, mutta kasvu jää viime vuotista hitaammaksi. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvua oli keskimäärin 5,9 prosenttia, kun viime vuonna kasvuvauhti oli 6,6 prosenttia. Kesäkuussa työntekijämäärät kasvoivat 5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

– Työntekijämäärät kasvavat edelleen kaikilla seuraamillamme toimialoilla, mutta kasvun hidastumista on ollut näkyvissä. Erityisesti rakennusalalla työntekijämäärän kasvuvauhti on ollut viime vuotta matalammalla tasolla helmikuusta saakka ja kasvua oli nyt 4 prosenttia. Vielä vuosi sitten kesäkuussa kasvuvauhti oli 7,4 prosenttia, sanoo Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.

Kiinteistöveron perusteena oleva nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjien vuodelta 1993. Maapohjien ja rakennusten verotusarvot ovat sittemmin jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

Valtionvarainministeriössä on käynnissä hanke, joka uudistaa arvostusperusteet vastaamaan toteutuneita kauppoja ja rakennuskustannuksia. Todennäköisesti vuoden 2020 alussa voimaan astuva järjestelmä on vanhaa oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi. Arvostuksessa nousseiden alueiden kiinteistöt ja asunnot saavat kiinteistöveron korotuksen ja muut kokevat pientä helpotusta.

Mediayhtiöt tuottavat "Piksu Analyysit" sivuston mukaan kivaa 4...12% tulostuottoa osakkenomistajille.

Media-alalla on käynnissä murros, jossa internet ja TV mainonnasta saatavat tulot korvaavat päivälehdistä ja aikakauslehdistä saatavat tulot ja paperisten kirjojen myynti on romahtamassa.  Lisäksi valtio tuottaa verorahoilla ilmaista sisältöä ahdistaen markkinaehtoisen median toimintamahdollisuuksia. Ei ihme että sijioittajat ovat karttaneet media-alaa riskisenä liiketoimintana.

Media-ala on mainettaan parempi

Media-ala on menossa olevista murroksista huolimatta mainettaan parempi. Se on pystynyt vaikeasta tilanteesta huolimatta löytämään mielenkiintoisia sisältöjä ja pitämään katsojansa. Media-alan liikevaihto on tilastokeskuksen mukaan pysynyt vakaana. Lobbarit ja edunvalvojat tuotavat markkinaehtoiselle riippumattomalle medialle ilmaista sisältöä ja osa toimitustyöstä on siirtynyt pois mediayhtiöiltä. Tämä on helpottanut sisältöjen tuotantoa. Henkilöstön määrä ei ole juurikaan vähentynyt ja luultavasti työpaikat ovat lisääntyneet, jos mukaan lasketaan edunvalvojien ja yritysten tiedottajat. 

Suomessa kulutetaan rahapelejä ennätysmäärä. Itse asiassa 80 % kansasta pelaa ja sillä tuloksella pidämme Euroopassa ykkössijaa. Lottoaminen on kuulunut useimpien kotitalouksien lauantairutiineihin siitä lähtien kun lotto Suomeen rantautui 70-luvulla. Loton lisäksi suosittuja rahareikiä suomalaisten pelibudjetissa ovat keno, raha-arvat ja peliautomaatit. Lisäksi pelaaminen on jatkuvasti yleistynyt, sillä nettikasinoiden synty ja mobiilipelaamisen kasvu ovat tehneet pelaamisesta entistä helpompaa. Samalla rahapelaaminen on parantanut mainettaan ja saavuttanut uusia yleisöjä. Voittaminen rinnastetaan menestymiseen ja siihenhän nyky-yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä. Menestys rinnastetaan puolestaan onneen, vaikka jokainen tietää, että todellinen onni tulee jostakin aivan muualta.

Nämä luvut tarkoittavat kuitenkin sitä, että suomalaisilla jää joka viikko tai kuukausi hieman ylimääräistä sukanvarteen tuhlattavaksi peleissä. Suurin osa suomalaisista nimittäin pelaa kohtuudella ja riskikulutuksen ryhmään kuuluu 13 % pelaajista. Ongelmapelaajia on vain 3 %. Rahoille, jotka Veikkaus sekä muut nettikasinot syövät, voisi löytyä järkevämpääkin käyttöä. Kuten vaikka sijoittaminen.

Osaketreidareiden käyttämä "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso.  Kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta. Oikealla esimerkki Finnairin viime vuoden kurssista ja kurssikäyrän tukitasoista (Kuvan lähde: MarketWatch)

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy, suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Suursijoittajat päivittävät osto- ja myynti- laitojaan:

• osavuosikatsausten ja yritystä koskevien uutisten yhteydessä
• kun markkinoilla tai yrityksen toimialalla tapahtuu merkittävää

Valtionvarainministeriön työryhmä ehdottaa muistiossaan että yritykset, yhteisöt ja elinkeinoharjoittajat siirtyvät kokonaan pois paperisesta viranomaisasioinnista. Digitaalisista palevluista tulee pakollisia ja yksinomaisia.

Yksityisten ihmisten kohdalla digitaalisen asioinnin rinnalla pidetään vielä toistaiseksi vaihtoehtona paperista kanssakaymistä. Digitaalinen asiointi on kuitenkin ensisijaista ja paperikirjeiden avulla tapahtuva kommunikaatio painuu vähitellen historiaan.

Virtuaalivaluuttoja on voinut omistaa ja käyttää anonyymisti ilman viranomaisvalvontaa. Ei enää kauan. EU direktiivi vaatii että virtuaalivaluuttatilien omistajat tunnistetaan. Vaatimusta ollaan nyt tuomassa kansallisiin lainsäädäntöihin ja Suomessa on lausuntokierroksella asian toteuttava lainsäädäntö.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotusta on moneltakin taholta (EK, SAK, yliopistojen asiantuntijat...) arvosteltu liian löysäksi. Syömävelkaa otetaan edelleen 1,7Mrd€. Valtionvarainministeriö antaa ymmärtää että Suomea oli nykyisen hallituksen aloittaessa hallittu pitkään huonosti, lainsäädäntötyö oli jäissä, työttömyys kasvoi, kilpailukyky oli hukassa ja syömävelkaa otettiin 6.6Mrd/v. Hyvään hallinntotapaan pääseminen ei tapahdu hetkessä.

Talousarvioehdotuksessa on hyvää suuntaa:

• Veroaste toivottavasti pienenee ja jopa työn teolle määrättyjä verosanktioita pienennetään
• Julkisen sektorin ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pienenee (syntyviltä lapsilta ei enää riistetä taloudellista tulevaisuutta)
• Sijoitussäästötili on hallituksen ohjelmassa (lainsäädäntötyö ei ole pysähdyksissä)

Poliittinen koneisto (eduskunta, hallitus, työmarkkinajärjestöt,...) toimii edelleen joissain suhteissa heikosti:

IMF uskoo heinäkuun katsauksessaan talouskasvun jatumiseen, mutta huolet kasvavat. IMF ei kuitenkaan usko merkittävään turbulenssiin eikä ole sellaista ennustamassa  (1 min mittainen video oikella).

Euroopan talouskasvu hidastuu ensi vuoteen mentäessä suurin piirtein 1,9% tasolle. USA:n veronkevennykset tukevat kasvua ja yksityinen kulutus on sekin vahvaa.  USA:n työttömyys pienenee lyhyellä tähtäimellä aina vuoteen 2019 saakka. Mutta vaihtotaseen vaje pahenee USA:n valtionhallinnon tekemien toimenpiteiden ansioista aiheuttaen dollariin kohdistuvaa heikkenemispainetta.  Kehittyvien maiden, erityisesti Aasian ja Afrikan kasvu on kestävällä pohjalla ja öljyntuottajamaat pärjäävät nekin mukavasti. 

Kaikenkaikkiaan maailmantalous kehittyy IMF:n tuoreen raportin mukaan hyvin ja ensi vuoden kasvuksi IMF arvioi 3,9%. 

Ajonopeudella ja osakesijoittamisella näyttää olevan yhteys. Sakkonopeutta ajavien kuljettajien sijoitussalkuissa on muita todennäköisemmin osakkeita selviää LähiTapiolan tutkimuksesta.

 -Toiset ottavat mielellään riskejä, toiset välttävät niitä viimeiseen asti. Ylinopeus voi kostautua sakkoina, mutta silti monien vaakakupissa voitettu aika painaa enemmän ja tietoinen riski otetaan. Osakkeissa on aina tappion mahdollisuus olemassa, mutta useimmiten huonotkin jaksot päättyvät lopulta hyvin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Kansalaistensa hyvinvoinnista huolehtivat maat saavuttavat voimakkaampaa talouskasvua ja hyvinvointiin panostaminen on auttanut maita palautumaan nopeammin vuoden 2008 finanssikriisistä. Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment (SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.

Suomi on poikkeus. Suomi on huolehtinut hyvin kansalaisten hyvinvoinnista, mutta talouskasvu on silti ollut maailman hitaimpiin kuuluvaa ja palautuminen finanssikriisistä on ollut maailman heikointa luokkaa. Suomen heikkon suorituksen syitä saadaan hakea muualta kuten esimerkiksi tuona aikana huonosti toimineesta -hallinnosta, -taloudenpidosta, -johdosta tai -poliittisesta koneistosta.  

- Tulokset haastavat sitä perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä, sanoo BCG:n osakas Tuomas Rinne.

Euroalue puhaltaa monissa asioissa yhteen hiileen ja hyötyy toinen toistensa menestyksestä, mutta on asioita joiden piirissä käydään sääntöjen hallitsemaa kilpailua. Euroalueen maat kilpailevat keskenään yritysten parhaista investoinneista, pätevistä ihmisistä ja vetovoimasta. Suomen ratkaisevat kilpailukykypuutteet ovat viime aikoina olleet talouden saralla. Talouden huono kilpailukyky tuhosi meiltä kymmenen vuoden menestyksen. Mutta miten olemme viime aikoina pärjänneet? Euroopan tiliastoviranomainen, Eurostat on kerännyt tietoa vetovoimastamme.

Vetovoimaamme vaikuttavien seikkojen tila on parantunut:

• Työvoimakustannuksemme sekä tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat kasvaneet muuta Euroaluetta hitaammin. Kaikenkaikkiaan kustannuskilpailukymme on parantunut ja teollisuus on alkanut investoida Suomeen. Olemme taas vetovoimaisia ja suosittuja.
• Valtion velka (ja julkinen velka) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseen ja valtionhallinnon velkaantumisvauhti (vaje) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseeen. Tämä herättää luottamusta siihen että myös tulevaan kasvuun on mahdollisuuksia.