Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

EVA:n tutkijoiden Virpi Pasasen ja Ella Lammin raportti "Kenelle verot kuuluvat" analysoi osuvasti yritysverotusta.

Kansainväliset yritykset sijoittavat pääkonttorinsa ja oleelliset toiminteensa sinne missä toimintaympäristö on yksinkertainen, ennustettava ja jossa verotuksen taso on kohtuullinen ja lisäksi vielä maahan jossa on mielenkiintoista asua ja elää. Oleellisten toiminteiden mukana maahan tulee palkkatasoa, hyvinvointia, tietotaitoa ja kehitysmahdollisuuksia. Suomi on, kiitos muun muassa yritysverotuksen, onnistunut hyvin kilpailussa. Olemme pystyneet pitämään kansainvälisten yritysten pääkonttoreita ja houkuttelemaan uusia (Nordea). 

Suomen menestykselle on tullut uhka. EU tasolla on hankkeita, jotka pyrkivät harmonisoimaan yhteisöveron. Nämä hankkeet uhkaavat rapauttaa yhden Suomen ainoista kilpailueduista - kilpailukykyisen yhteisöveron. Yhtenäinen eurooppa ei näiltä osin ole Suomen etu eikä todennäköisesti edes EU:n etu. Parempi on jos maat saavat omilla vahvuuksillaan kilpailla keskenään niin kauan kuin kilvoittelusta ei ole suoranaista vahinkoa. Keskinäinen kilpailu tuo esiin parhaat ratkaisut, myös verotuksessa.

Vappu on kevään, yhdessäolon ja rakkauden juhlaa.

Vapaudumme talven turkeista kevään lämpöön ja jätämme arjen roolit ja olemme oma itsemme. Ihana vapaus virtaa kehoomme ja olemme täynnä energiaa ja uusia ajatuksia.

Löydämme itsemme ja rakkaamme uudelleen ja tuo yllättävä ihme saa meidät nauramaan.

Olemme taas oman itsemme omistajia, vapaina ihastumaan, rakastumaan, kiintymään, luottamaan ja kokemaan uutta. 

Eläköön kevään ja uudelleen syntymisemme juhla,  Vappu. 

Hyvää Vappua toivoo Piksun väki.

Julkinen sektori tukee yritystoimintaa kymmenillä ja kenties sadoilla erilaisilla avustuksilla ja verotuilla. Näiden kokonaismäärä ja koostumus selviää valtionhallinnon menokartoituksesta vuodelle 2019. Julkinen sektori käytti yrityselämän tukemiseen vuonna 2019 noin 9 Mrd€ ja yritysten erilaisiin verotukiin kului noin 7,2 Mrd€ yhteensä summa on suurin piirtein 15Mr€. Vertauksen vuoksi yhteisöverot tuottivat samaan aikaan 5.5Mrd€.

Pääsääntöisesti yritystuet vahingoittavat taloutta ja hyvinvointia. Ne ovat tulonsiirtoa lisäarvoa tuottavilta yrityksiltä, yleensä huonommille yriytksille. Ne suuntaavat yritysten huomiota pois asiakkaiden palvelemisesta julkisen sektorin tukikriteerien täyttämiseen.

Osa vero- ja yritystuista sekä yhteiskunnan yrityselämälle tuottamista palveluista on kuitenkin tarpeellisia. Erityisesti yhteiskunnan yrityksille tuottamat palvelut kuten työvoimapalvelut ja yritysten päivittäistä toimintaa helpottavat sähköiset palvelut (esim palkka.fi, suomi.fi, ytj.fi) ovat tarpeellisia. Ne hyödyntävät kaikkia yrityksiä samalla tavalla ja niiden toteuttaminen on järkevää tehdä kaikille yrityksille yhteiseksi.

Suomen teknologiateollisuus työllistää yhä useampia ja tilauskantakasvaa vauhdilla selviää Teknologiateollisuuden talousnäkymät raportista. Monet suomalaiset teknologiayritykset kuuluvat sijoittajien tavoittelemiin vahvoihin kasvajiin.

Pankkien markkinaosuudet pysyvät Suomen Pankin tilaston mukaan lähes muuttumattomina. Oheisessa kuvassa on antolainauksen (lainat yrityksille ja yksityisille) markkinaosuuksien kehitystä vuoden ajalta. Muutokset markkinaosuuksissa ovat tuskin havaittavia kymmenesosa prosentteja.

Kerran valittua pankkia ei hevin vaihdeta. Tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.

MIten pörssi käyttäytyy eri vuodenaikoina?  Oheisessa kuvassa on S&P500 indeksin keskimääräiset kuukausinousut (%/kk) vuodesta 1961 aina vuoteen 2018 saakka. Tämän tutkimuksen perusteella pörssissä on selvää vuodenaikavaihtelua.

Pörssi laskee maaliskuun alun ja elokuun alun välillä keskimäärin noin yhden prosentin verran. Pörssin koko nousu keskittyy tilastojen valossa pimeisiin talvi ja syyskuukausiin elokuun ja helmikuun välille. Amerikkalaiselle sanonnalle "sell in may and do not come back before labour day" pitää tilastojen valossa todellakin paikkansa.

Onnea uudelle eduskunnalle !!   Menestys lähtee siitä että eduskunnan työssä noudatetaan hyvää tapaa:

• Eduskunta kunnioittaa ja puolustaa hallitusta, jonka se keskuudestaan valitsee:
  • valmistelemaan itselleen lainsäädäntöehdotuksia
  • käytännössä toimeenpanemaan eduskunnan lakeja ja tahtoa
• Eduskunta kunnoittaa usein perustuslain vaatimusta siitä, että kansanedustajat saavat itse muodostaa oman kantansa ja äänestää ja puhua ohi puoluekurin, omantuntonsa ja parhaan käsityksensä mukaisella tavalla.
• Puolueet suhtautuvat toisiinsa kunnioittaen ja hyväksyen syrjimättä ketään. Kaikki ovat kansan valitsemia ja edustavat siis yhtä arvokasta arvoa.
• Perustuslakivaliokuntaan valitut ymmärtävät että heidän tehtävänsä on perustuslakituomarin tehtävä, perustuslaillisuuden järkevä, puolueeton valvonta.

Elinkeinoelämän Keskusliitton (EK) ja Akavan mukaan itseään kunnioittavien kansalaisten kannattaa tehdä työtä sen verran kuin tarvitaan 2500€ ansaitsemiseen. Veroaste jää silloin kohtuulliselle noin 25% tasolle.

2500€ ylittäviä ansiotuloja verotetaan yli 45% veroasteella (rajaveroaste)  ja siksi ei ole aina järkevää ansaita enempää kuin tuo 2500€. Elämässä voi kannattaa panostaa myös laatuun eikä pelkkiin euroihin.

Ensi vuoden alusta pääsee avaamaan osakesäästötilin, jonka ominaisuudet ovat seuraavat:

• tilille voi tallettaa max. 50'000 €
• rahat voi sijoittaa pörssiosakkeisiin
• tilillä olevilla osakkeilla voi käydä kauppaa ilman veroseuraamuksia
• osakkeista saatavat osingot tulevat tilille täysimääräisinä ilman veroseuraamuksia
• tilin tuotosta maksetaan pääomatuloveroa vasta kun tililtä nostetaan varoja 

Oheisella videolla Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoo mistä osakesäästötilissä on kysymys.

Nyt vaaleissa valittavat puolueet, eduskunta ja hallitus ovat instituutioita, joihin suomalaiset eivät luota. Maan hallitus on menettänyt luottamustaan ja vain puolueet ovat enää kansalaisten mielestä hallitustakin epäluotettavampia selviää EVA:n asennetutkimuksesta.

Suomalaiset luottavat eniten poliisiin, presidenttiin ja puolustusvoimiin. Myös koulutusjärjestelmää ja oikeuslaitosta pidetään puolueettomana.

”Suomalaisten luottamus poliisiin on hieman lujittunut vuodesta 2009, vaikka viime vuosina yksittäisiin poliiseihin on kohdistunut epäilyksiä, tutkintoja, oikeudenkäyntejä ja tuomioitakin”, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Nordean Antti Saari on huolestunut alkavasta tuloskaudesta. USA:n vuoden takainen vertailukohta on haastava. USA:ssa astuivat vuosi sitten voimaan yritysten verohelpotukset ja tulokset paranivat kerta heitolla parikymmentä prosenttia. Nyt vertailukohta on vaativa ja yritysten tulosten uskotaan heikkenevän tai pysyvän ennallaan.

Teollisuussektorin luottamusindikaattorit ovat viime viikkojen aikana parantuneet sekä USA:ssa että Kiinassa.

Nordea kehoittaa pitämään osakkeet ja yrityslainat peruspainossaan, mutta ylipainottamaan suomalaisia osakkeita. Suomalaiset osakkeet ovat Nordean mukaan tällä hetkellä edullisia ja tulosnäkymät houkuttelevia. 

Lisää tietoa: Nordea viikkokatsaus

Markkinamyönteisyys palasi alkuvuonna niin osake- kuin korkomarkkinoille. Osakkeiden ja korkojen tuottokehitys on ollut alkuvuoden aikana erinomaista, vaikka merkit maailmantalouden kasvun hidastumisesta ovat vahvistuneet.

 LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen ennakoi, että jatkossa talouskehitys saa sijoitusmarkkinoilla entistä enemmän huomiota.

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset, kuten työhön liittyvät matkakulut ja kotitalousvähennys pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo.

Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata.

Suomalaisten yksityishenkilöiden portfoliovarallisuutta (pörssiyhtiöiden osakkeet, osake- ja sijoitusrahasto-osuudet) on verototettu tiukasti muun muassa inflaatiosta ja samalla julkiseen sektoriin kuuluvat eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet nauttia verovapaudesta. Tämä on johtanut siihen että yksityistä portfoliovarallisuutta on Suomessa jäljellä enää noin 25% julkisen sektorin portfoliovarallisuudesta ja julkinen sektori omistaa kontrollin useimpiin pörssiyhtiöihin.

Vasemmistopuolueet, SDP ja  Vasemmistoliitto ovat nyt asettuneet tukemaan tasapuolisempia sijoitusmarkkinoita jossa myös eläkevakuutuyhtiöitä verotettaisiin. Kokoomus, RKP ja Siniset ovat sen sijaan vahvasti sen kannalla että Suomi säilytetään nykyisenkaltaisena julkista omistusta suosivana maana. 

Markkinat ovat Suomen Kiinteistövälittäjien ennusteen mukaan kääntyneet parempaan suuntaan. Kevät tuo asuntokauppaan valoa ja kaikki mittarit ovat nyt SKVL:n mukaan selkeästi paremmat kuin kolme kuukautta sitten.

”Suora korrelaatio talouden kehitykseen ja pörssikursseihin on nähtävissä ja tuo nousua asuntokaupan kysyntään hitaamman vuodenvaihteen jälkeen”, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. Pääkaupunkiseutu ja Turun seutu ovat selkeimmät nousujohteiset paikkakunnat.  ”Vuodenaikojen välinen kysynnän vaihtelu kuuluu Suomen asuntomarkkinoihin ja on nähtävissä selvästi toteutuneissa kauppamäärissä”, jatkaa Mannerberg.

Suhdannesijoittaja lisää osakepainoa aina kun talouden suhdanne on laskeva ja lisää osakepainoa taas kun suhdanteet kääntyvät kohti parempaa. Mutta missä määrin tämä on toimiva strategia?

Oheisessa kuvassa on suhdanneindikaattorina "OECD composite leading indikaattori" ja "Inflaatiokorjattu S&P 500 pörssi-indeksi". Kuvaajissa on jotain yhteistä, mutta ei paljon. Suhdannesijoittaminen ei ole helppoa. Pörssikurssit eivät laske aina laske ja nouse samaa tahtia makrotalouden kanssa. Suhdannesijoittan tulot voivat helposti jäädä osta ja pidä strategiaa pienemmiksi.

PK-yritykset ovat pääosin suomalaisten yksityishenkilöiden yhteisesti omistamia ja ne vastaavat suurimmasta osasta vuoden 2000 jälkeen tapahtuneesta työpaikkojen lisäyksestä. 

Lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa.  Tiedot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa helmikuussa 2019.

Lupa- ja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat barometrin vastaajilta valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa tuskastuminen:

• ”Byrokratia kasvaa vuosittain, missä luvatut byrokratian purkutalkoot ja vaikutukset.”
• ”Raportointivaatimukset lisääntyvät joka vuosi.”

Suomalaiset ovat olleet näreissään kulutusluottojen koroista jo pitkään, mutta tämä johtuu pitkälti siitä, että lainavertailu "unohtuu" monelta täysin. Asuntolainojen kanssa ollaan keskimäärin hyvinkin tarkkoja ja monet vaihtavat säännöllisesti lainansa eri pankkiin, mikäli parempi korkodiili irtoaa. Kysymys kuuluu, miksi kulutusluottojen, remonttilainojen ym. kohdalla ei tehdä samoin? Ehkä ihmisille on muodustunut sellainen illuusio, että esimerkiksi 10000 euron lainaa kannata kilpailuttaa, sillä mitä nyt muutama prosentin kymmenyksellä on merkitystä koroissa. Mutta sillä todellakin on.

Sekä suomalaisten yritysten että kotitalouksien luotonkysyntä vaimenee selviää Finanssialan pankkibarometristä.

Yritykset vähentävät erityisesti investointeja, mutta myös yrityskaupat ja yritysjärjestelyt ovat jäissä.

Kotitaloudet lyhentävät erityisesti sijoituksiin ja kulutukseen ottamiansa velkoja.

”Kotitalouksien luotonkysynnässä näyttäisi olevan terveellisiä merkkejä: oma koti halutaan edelleen hankkia ja siitä pidetään remontoimalla huolta, mutta kuluttamiseen ja sijoittamiseen otetaan aikaisempaa harkitummin lainaa. Tämä on hyvä suunta. Toki tulee huomioida, että Pankkibarometrin vastaajina on vain pankkeja, eikä kaikki velkaantuminen tapahdu pankkien kautta”, summaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Elina Erkkilä.

Yhdysvaltain keskuspankki FED ilmoitti viime viikolla lopettavansa koronnostot. Koronnostoista pidättyminen on jo helpottanut yritysten rahoitusolosuhteita ja kasvumahdollisuuksia. FED ennustaa USA:n talouden kasvavan tänä vuonna 2% nopeudella. FED:n ennusteeseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella. FED ei voi ennustaa edes vaimeaa taantumaa ja jos sellainen olisi tulossa niin FED ei ole ensimmäisenä siitä kertomassa.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa:

• kohtuullisia joukkolainojen ja korkorahastojen tuottonäkymiä
• FED toivottaa osakemarkkinoille ja yritysten tuloksille myönteistä kehitystä

Lisää tietoa: Nordea viikkokatsaus

Valtionvarainministeriön julkaisu " Pilkahduksia tulevaisuuteen" hahmottaa niitä tulevaisuuden teknologia osa-alueita joilla valtio aikoo olla aktiivinen. Tärkeiksi osa-alueiksi tunnistetaan: 

• Tekoäly ja sen käyttö erityisesti julkisiin palveluihin
• Robotiikan käyttö erityisesti julkisiin terveyspalveluihin sekä kiertotalouteen
• Alustatalous (alusta on yleiskäyttöinen ohjelmistojärjestelmä jonko päällä yritykset tai yksityiset voivat toteuttaa omia asioitaan)
• Finanssialan palveluiden siirtyminen verkkoon ja automatisoituminen
• Digitaalinen autentikointi ja turvallisuus verkossa

Näille alueille virtaa julkisia tukieuroja ja sijoittajan kannattaa seurata minne rahat päätyvät. Hyödyntäjät ovat menestyviä yrityksiä.

Airbnb ja muiden vastaavien majoituspalveluiden käyttö kasvaa vauhdilla. Niiden kautta tarjotaan yleensä kalustettuja asuntoja lyhytaikaisesti vuokralle. Vuokranantajalle on lyhyistä vuokrasuhteista enemmän työtä, mutta myös tulot voivat olla parempia. Kannattaisiko sijoitusasuntoa tarjota vuokralle internetin majoituspalveluverkoston kautta?

SKV:n ja Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajan Anu-Elina Hintsan mielestä asuntosijoittajan on vähintään mietittävä Airbnb- ja muun vastaavan toiminnan vaikutuksia asunnon tuottonäkymiin. Toiminta helposti lisää kuluja, jotka voivat pienentää tuottoa.

Joukkorahoitus tarkoittaa sitä että yksiyishenkilöt rahoittavat suoraa yrityksiä tai yksityishenkilöitä.

Joukkorahoitus on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan ja joukkorahoitus muodostaakin jo varteenotettavan rahoitusvaihtoehdon sekä pienille yrityksille että kulutusluottoa hakeville yksityishenkilöille. Myös sijoittajille nämä muodostavat erään vaihtoehdon.

Suomen pankki on talouskatsauksessaan huolestunut maailmantalouden näkymien nopeasta ja laaja-alaisesta heikkenemisestä:

• teollisuuden luottamuksen heikkeneminen on laaja-alaista
• maailmankaupan kasvu pysähtymässä
• Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan talouskasvu hidastuu
• pitkät korot laskevat näkymien synketessä

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat eläketurvakeskuksen mukaan lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan jopa nykyisenkokoisilla eläkkeillä pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Syntyvyyden lasku aiheuttaa, ellei toimenpiteisiin ryhdytä, maksuun voimakkaan korotuspaineen tai eläkkeiden tasoon laskupaineen.

– Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Valtionvarainministeriön raportti "Tuottavuuden tila Suomessa" kertoo että työn tuottavuuden kasvu Suomessa pysähtyi vuoden 2007 finanssikriisiin (kuva oikealla) ja Suomi on sen jälkeen taantunut kohti halpatyövoimamaata.

Taantuminen kohti halpatyövoimamaata on itse omilla poliittisilla päätöksillä aiheutettu, mutta raportin analyysi kehityksen syistä on ohut. Raportin johtopäätöksistä löytyy seuraavia vinkkejä siitä minkä kenties voisi tehdä toisin:

Valta osa yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin siivooja (alle 16000 €/ vuosi) selviää sosiaali ja terveysministeriön raportista "Yrittäjän eleketurvan kehittäminen". Alle 8500 €/vuosi tienaavia ei ole tilastoitu joten yrittäjien keskimääräinen tulo voi olla vielä oheisen kuvan esittämää karumpi.

Koska ei ole tuloja eikä siis kerry eläkejärjestelmään eläkemaksuja niin eläkemaksun perusteena käytetään kuviteltua tuloa, joka määräytyy sen perusteella mikä on henkilön koulutus ja pätevyys ja jos hän työllistyisi jossakin tätä koulutusta vastaavaan tehtävään. Yrittäjät ovat toisinaan harmissaan tästä "kuvitteellisesta" palkasta, jonka mukaan heille määrätään maksuja. 

Suomi Oy:n tärkeä työkalu on Finnvera. Sen  tehtävä on kilpailla markkinaehtoisesti toimivien pankkien kanssa tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera on osa kansallistettua pankkiliiketoimintaa. Finnveran kilpailuetu pankkeihin nähden on se, että sen vastuut ovat valtion vastuita ja se voi rahoittaa toimintaansa edullisesti valtion luottoluokituksen tuoman selkänojan turvin. 

Finnveran vienti ja erityistakuut ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti ja ne ovat tällä hetkellä kooltaa 27 Mrd€. Summa on kooltaan suurin piirtein puolet valtion budjetista tai runsas kolmasosa kaikesta viennistä. Finnveran takausten ja lainojen turvin rahoitetaankin kasvava osa yritysten tuonnista ja viennistä.

Osinkokausi on kuumimmillaan, kun sijoittajat katsovat silmä kovana, millä osingoilla on houkuttava tuottoprosentti. Parhaimmille apajille pääsivät he, jotka ottivat riskin ja pääsivät nauttimaan joulualen erinomaisista hinnoista. Etenkin Tukholman pörssissä on ollut monia yhtiöitä, esimerkiksi Assa Abloy ja Intrum, jotka ovat nousseet yli 20 prosenttia. Edullisten hankintahintojen päälle tulee vielä osinko, joten sijoitetun pääoman tuotto on kovilla lukemilla.

Käytätkö osingot kulutukseen vai sijoitatko uudelleen?

Pörssien nosteessa on myös hyvä miettiä, miten mukavan osinkopotin aikoo sijoittaa. Onko tarkoituksena sijoittaa rahat uudelleen vai käyttää kulutukseen? Mahdollinen matkalaina tai autorahoitus on äkkiä maksettu, kun osinkosateella voi kuitata vanhat velat. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus hakea korkoa korolle ja kasvattaa osinkopottia ensi vuonna entisestään.