Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Tästä vuodesta tulee koko vuosikymmenen vilkkain asuntomarkkinoilla, ja pääkaupunkiseudulla asuntokauppa on noussut jo finanssikriisiä edeltäville tasoille selviää Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta. Kasvukolmio Helsinki, Turku, Tampere johtaa kehitystä, mutta myös muut suuret kasvukeskukset pärjäävät.

Taloyhtiölainat ovat edullisia ja kasvattavat suosiotaan

Taloyhtiölainat ovat osin korvaamassa henkilöiden itsensä ottamia asuntolainoja. Taloyhtiölainat kasvavat vahvasti ja niiden kokonaismääärä on keskimäärin jo noin 20% kotitalouksien koko asuntolainakannasta. Taloyhtiölainat ovat yleensä edullisia:

• taloyhtiölainojen velvoitteet jakautuvat tasaisemmin kaikille asukkaille ja asukkaiden maksuvalmiuteen liittyvät riskit ovat pankin kannalta pienempiä ja perittävä lainankorko voi siksi olla edullinen
• taloyhtiölainat kohdistuvat yleensä uusiin tai uudistettuihin asuntoihin joiden vakuusarvot ovat kunnossa ja jotka vakuusarvot osataan mitoittaa

Ruotsalaisen pääoman mahtimies Jacob Wallenberg välitti Nordnet live konfrenssin osallistujille Davos:n valtionpäämies ja keskuspankkitapaamisen terveisiä (ruotsinkielinen video oikealla):

• Kaikki olivat erittäin positiivisia talouden tilanteesta ja maailmantalouden kehityksestä. Kukaan ei nähnyt maininnan arvoisia ongelmia.
• Merkittävin muutos koskee tilaisuudessa esiintyneen Trump:n edustaman USA:n asennetta. USA on vetäytymässä vapaasta maailmankaupasta ja kääntymässä taloudellisesti sisään päin samaan aikaan kun muut ovat valinneet globalisaation. Tästä tulee olemaan seurauksia USA:n jäädessä pois globaalin työnjaon keskiöstä. 
• Theresa May:n viestit eivät rauhoittaneet. Jotkin Wallenberg talousyhteisön yhtiöt ovat edelleen jatkaneet käynnissä olleita investointejaan Englantiin, mutta erityisesti kaikki (ruotsalaiset) pankit joutuvat etabloitumaan jäljelle jäävän EU:n alueelle. Englannin epävarma asema vaikuttaa kaikkiin Wallenberg imperiumin investointeihin. 

Maailmanpankki on valtioiden välinen yhteistyöelin joka pyrkii vähentämään köyhyyttä maailmassa. Tämä tavoite on saavutettu erinomaisen hyvin. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja traditionaalinen nälänhätäalueille viety apu on harvinaista (punainen osa oikealla olevassa kuvassa).

Köyhyyden ovat tilastojen mukaan poistaneet yritysten tekemät suorat kaupalliset investoinnit, joiden mukana on kulkenut jämäkkä ohjaus, jolla kehittyvien maiden ihmiset on ohjattu osaksi globaalia talouselämää. Ukomaisten yritysten työntekijät ovat olleet tiukassa ja osaavassa ohjauksessa.

Suorat kaupalliset investoinnit alkoivat lisääntyä vuoden 1995 paikkeilla (kuva alla) ja samalla alkoi kehittyvien maiden nopea kehitys ja köyhyyden vähentyminen. Köyhyyden vähentyminen on kaupallisen globalisaation suoma siunaus.

Nobel palkinnon saaja William Sharpe havaitsi vuonna 1991 tutkimuksessaan "The Arithmetic of Active Management" että keskimääräinen aktiivisesti hallinnoitu rahasto ei voi milloinkaan voittaa passiivista rahastoa. Keskimääräinen aktiivinen rahasto tai sijoittaja häviää suurempien hallinnointipalkkioiden ja suurempien kaupankäyntikulujen verran indeksirahastolle. 

Kyse on yksinkertaisesta logiikasta, joka on helppo toistaa. Oletetaan että pörssistä puolet on passiivisesti hallinoitujen indeksirahastojen hallussa ja toinen puoli aktiivisesti hallinoituja. Tällön passiivisesti hallinnoitujen rahastojen tuotto on pörssi-indeksin suuruista. Aktiivisesti hallinnoiduille rahastoille jää toinen puoli pörssistä joka on sekin silloin automaattisesti koostumukseltaan indeksin mukainen. Ja tämän seurauksena keskimääräinen aktiivinen rahasto generoi omistajilleen tuottoa joka on indeksin tuotto miinus aktiivirahaston suuremmat kulut. Sama logiikka pätee sekä korko- että osake- rahastoille.

Taitavan salkunhoitajan hallinnoima yksittäinen aktiivinen rahasto voi voittaa indeksin. Mutta yhden aktiivirahaston menestys on William Sharpe:n havainnon mukaan muilta aktiivisilta rahastoilta ja sijoittajilta pois. Kyse on nollasummapelistä.

OECD:n raportti "The walking dead ?" kiinnittää huomiota siihen että Suomessa muiden muassa elätetään enenevässä määrin Zombie yrityksiä, jotka eivät nykyisessä alhaisen koron maailmassa kykene suoriutumaan edes velan koroista. Noita yrityksiä on raportin mukaan Suomessa muutama prosentti yrityksistä ja niissä työskentelee noin 5% työvoimastamme. Raportissa ei huomioida yritystukia joiden huomioon ottaminen nostaisi Zombie sektorimme koon paljon suuremmaksi.

Korkeatuottoisia yrityslainoja kannattaa välttää

Valtiosihteeri Martti Hetemäki on blogikirjoituksessaan kommentoinut raporttia ja kiinnittää huomiota siihen että korkojen nousu voi lähivuosina aikaansaada talouselämää tervehdyttävän konkurssiaallon. Sijoittajan kannalta tämä tarkoitaa sitä että korketuottoisia yrityslainoja kannattaa lähivuosina välttää. Niissä piilee suuri ja alati kasvava riski (kuva alla).

Suomen venevienti vetää hyvin: viennin arvo kasvoi viime vuonna yli kahdeksan prosenttia.  Venevalmistajien, telakoiden ja alan kaupan – kokonaisliikevaihto oli 535milj. euroa vuonna 2017. Toimiala työllisti Suomessa noin 3500 henkeä.

Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalon mukaan kaksi trendiä vahvistui viime vuonna entisestään: alumiinirakenteisten moottoriveneiden suosio jatkoi kasvuaan ja Suomessa valmistetut suuret purjeveneet menestyivät maailmanmarkkinoilla.

Netti-pelaamisesta ja Nettikasinoista on tullut myös meillä Suomessa ilmiö, ja se kasvaa kasvamistaan koko ajan. Tarkkoja lukuja ei pystytä esittämään, mutta on arvioitu, että Suomessa pelataan nettipelejä noin 600 dollarin eli 400 euron edestä vuosittain per henkilö, ja määrä sen kun kasvaa kasvamistaan sillä yhä useampi on alkanut harrastamaan pelaamista.

Brittiläisen H2 Gambling Capital -konsulttiyhtiön mukaan suomalaiset käyttävät eurooppalaisista eniten rahaa uhkapeleihin netissä, ja maailmassa edelle menevät vain Singapore ja Australia.

Suomalaisten pörssiyritysten omistajaohjaus on pysynyt tiukasti kotimaisissa käsissä. Ulkomaalaisomistus on hajaantunutta ja kokonaisuudessan viidenkymmenen prosentin luokkaa.

Kotimainen omistus on puhtaasti hyvä asia. Suomalaisessa omistuksessa ja täällä pääkonttoriaan pitävä yritys sijoittaa kotimaahan monia tärkeitä toiminteita ja tietotaitoa. Tästä on koko talouden hyvä ponnistaa. 

Monet asuinrakennukset ovat käyttöikänsä päässä ja olisi järkevintä purkaa rakennus ja rakentaa uusi. Korjaaminen on voi olla kalliimpaa ja joskus jopa mahdotonta.  Asunto-osakeyhtiölaki vaatii kuitenkin kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen ja kun sitä ei saada niin monasti päädytään korjaamaan vaikka uuden rakentaminen olisi järkevämpää. Valtioneuvoston selvitystoimikunta esittää nyt raportissaan "Asunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen" että yksimielisyysvaatimuksesta luovutaan ja siirrytään määräenemmistöpäätöksiin jotta järkevä, asuinympäristöä parantava toiminta tulisi mahdolliseksi.

Mikä markkinoita heiluttaa kun kurssit sukelsivat maailmalla parissa päivässä yli 5%?

Perussyy on korkotaso. Euroopan korkotaso on olematon ja suomalaisesta saattaa tuntua etteivät korot muodosta vaihtoehtoa. Sijoitusmaailmasta kuitenkin vain runsas 20% ajattelee Euroissa. Sijoittajien päävaluutta on dollari ja dollarimaailmasta käsin tilanne näyttää erilaiselta. USA:n valtionlainojen korot ovat nousseet ripeään tahtiin ja 2 vuoden valtion lainoille maksetaan yli 2% korkoa ja 10 vuoden lainan korko lähentelee jo 3% rajaa (FRED:n kuva oikealla). Korot alkavat olla joidenkin markkinatoimijoiden näkökulmasta kohtuu vaihtoehtoja kalliin puoleisille osakkeille.

Nordea:n Lippo Suominen on innostunut osakkeista. Nousua on Nordean mukaan vielä luvassa ja Nordea kehoittaa pitämään osakkeet ylipainossa.

Osakkeet menevät hyvin koska maailmantalous kasvaa, tulokset paranevat. USA:n veroale ja tehty kulukuuri ovat vetäneet tulokset vahvaan nousuun ja sijoittajatkin ovat vihdoin myöntäneet että maailmassa menee hyvin.

Vielä ei ole mitään tekijöitä jotka kääntäisivät hyvän kehityksen. Milloin sitten osakkeiden nousu kääntyy?  Arvaukset siitä mikä voisi jonain päivänä kääntää tilanteen liittyvät siihen että USA:n talous voisi mennä liian hyvin ja palkkapaineet kasvaisivat, inflaatio nousisi ja korot nousisivat. Tämä ei missään nimessä ole tämän hetken kysymys ja nousua on vielä luvassa. 

Maailmantalouden kasvusta hyötyvät eniten kehittyvät markkinat ja niistä erityisesti Latinalainen Amerikka on Nordean suosikki.

Lisää tietoa:  Nordean viikkoraportti

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittavat rahastot ovat olleet yleensä melko lailla hyviä. Monet rahastot ovat viimeisen vuoden aikana voittaneet indeksin selviää Morningstar:n vertailusta. Rahastojen tuototo ovat viimeisten vuosien aikana parantuneet. Indeksin voittanut rahasto oli vielä muutama vuosi sitten harvinaisuus. 

Kärjessä on pienten sijoituspalveluyritysten kuten, Taaleri, Evli, UB ja Elite rahastoja. Mutta myös suurten suomalaisten pankkien kuten Nordea ja LähiTapiola rahastot menestyvät mainiosti.

Hännänhuippuna näyttää olevan melko paljon pieniin yrityksiin keskittyneitä rahastoja. Pienten ja suurten yritysten menestys ei aina kulje tasatahtia vaikkeivät erot pitkällä tähtäimellä olekaan välttämättä suuria.

Helmikuussa 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen jälkeen työmarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi selviää Valtionvarainministeriön palkanmuodostuksen seurantaraportista:

• työttömyys on oheisen kuvan mukaan laskenut vajaalla sadallatuhannella ihmisellä
• avoimia työpaikkoja on työnhakijaa kohden suurin piirtein kaksi kertaa enemmän
• palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima on noussut 1,3% (johtuu työssä käyvien määrän lisääntymisestä)
• Suomen yksikkötyökustannuksissa laskettu kilpailukyky on parantunut noin 5% suhteessa muihin Euroalueen maihin

Kaikenkaikkiaan Suomi on kehittynyt terveempään suuntaan. Jostakin syystä myös avoimiin työpaikkoihin tartutaan paljon hanakammin. Avoimet työpaikat ovat merkittävästi lyhyemmän aikaa avoimena kuin vuonna 2015 vaikka silloin oli paljon enemmän työttömiä. Tämän erittäin terveen, mutta jossain mielessä täysin käsittämättömän kehityksen syytä ei ilmeisesti täysin tunneta.

Piksussa kirjoittettiin lokakuussa osuvasti: "Uskon, että osakkeet jatkavat huolimatta korkeista arvostustasoista, talvella edelleen ylös." Näin on tapahtunut.

Osakkeiden arvostustaso on Shiller P/E mittarin mukaan nyt 10% korkeammalla kuin vuonna 1929 eikä vuoden 2000 huippulukemasta olla kaukana. Nyt ei kukaan enää uskalla omalla nimellä kirjoitella niin rohkeasti kuin lokakuussa vaikkei ole mahdotonta että päädytään vielä korkeammalle.

Shiller p/e on yleisemmin käytettyä analyytikkojen ennusteisiin perustuvaa p/e mittaria luotettavampi.  Se mittaa pörssihintaa suhteessa yritysten viimeisen kymmenen vuoden voittoihin sen sijaan että se mittaisi pörssihintaa suhteessa analyytikkojen unelmiin tulevista voitoista. Toteutunut historia on parempi perusta mittarille kuin unelmat.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita kannattaa ostaa silloin kun suhdannekello on suurin piirtein puoli yhdeksän aamulla ja myydä silloin kun kello on puoli kolme tai viimeistään kolme iltapäivällä.

Kello on viimeisten muutamien vuosien aikana pyörinyt sykkyrällä eikä siitä ole ollut kompassiksi sijoittajalle. Nyt on tullut muutos. Kellon osoitin on hivuttautunut kohti ulkokehää ja laajempaa ja voimakkaampaa suhdannekiertoa. Kello on tällä hetkellä suurin piirtein kaksi iltapäivällä ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin osakkeissa kannattaa pysyä vielä noin tunti. Kaikki riippuu tietysti siitä miten nopeasti kello etenee. Suhdannekellon tunti voi vilahtaa muutamassa kuukaudessa, mutta siihen voi mennä paljon pidempäänkin.

Suomi sijoittui kuudenneksi tutkimuksessa, jossa selvitettiin eri maiden kykyä kasvattaa huippuosaajia, houkutella heitä ulkomailta ja pitää heistä kiinni. Kaupunkitasolla Helsinki oli viides. Global Talent Competitiveness Index -tutkimus toteutettiin jo viidettä kertaa ja se julkaistiin tänään Davosissa Maailman talousfoorumin yhteydessä. Suomen pohjoinen sijainti taikka ilmasto eivät haitanneet kun muut asiat, joustavuus, avoimuus ja koulutusjärjestelmä olivat kunnossa.

Noin 60% suomalaisista haluaa presidentille lainsäädäntöön liittyvää valtaa ja presidentille oikeuden erottaa vastaan niskuroiva eduskunta ja valita (ja erottaa) pääministeri (ja sen seurauksena implisiittisesti myös hallitus), selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Maakuntakeskuksista keveimpiä verottajia ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Kunnallisveroprosenttiaan tänä vuonna puoli prosenttiyksikköä alentanut Helsinki on ylivoimaisesti kevein verottaja. Esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 066 euroa.

IMF on 189 maan talousyhteistyön järjestö, joka toimii keskuspankkien ja valtioiden välisenä keskusteluelimenä pyrkien rahapolitiikan stabiliuteen, kestävään taloudelliseen kasvuun, hyvään työllisyyteen ja köyhyyden poistamiseen.

IMF:n tällä viikolla julkaistu talousennuste on optimistinen ennustaen jatkoa hyvälle talouskasvulle:

• maailmantalous kasvaa 3.9% vauhdilla vuosina 2018 ja 2019
• USA:n yritysverotuksen pudottaminen 20% tasolle piristää USA:n kasvua kumulatiivisesti noin 1.2% vuoteen 2020 mennessä
• lyhyellä tähtäimellä saattaa toteutua jopa ennustetta parempi kehitys, mutta keskipitkän aikavälin riskinä on inflaation ja korkojen nousun mahdollinen taloutta hidastava vaikutus
• IMF suosittaa maailman hallituksille reformeja nyt hyvän sään aikaan; kattoa on ikävämpi paikata muutaman vuoden päästä kun talous kääntyy ja yleinen suhdanne sataa vettä ja räntää

Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti, käy ilmi Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Poliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen. Lisäksi poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin. Muualla Euroopassa poliittiset lakot on yleensä kielletty, sillä poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa korkeintaan muutaman tunnin spontaanit protestilakot on katsottu sallituksi.

Vain harvat yliopistolöydökset löytävät Suomessa tiensä markkinoille. Noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia mutta valtaosa löydöksistä jää pöytälaatikkoon. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että huippuyliopistojemme panostukset kaupallistamiseen ovat riittämättömät.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkistama raportti Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä (ETLA Raportit 80) osoittaa, miten tutkimustietoa ei kyetä hyödyntämään, vaikka yliopistojen ns. kolmas tehtävä velvoittaa tukemaan ”osaamisen muuntumista kannattavaksi liiketoiminnaksi”.

Etlan tutkija Annu Kotiranta ja tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen listaavat Suomen samaan kastiin Slovenian, Espanjan, Romanian, Kroatian, Italian ja Liettuan kanssa. Tutkijat vertasivat tutkijoiden ja kehittäjien osuutta työvoimasta suhteutettuna huipputeknologian osuuteen viennistä (Kuvio). Tulos on heikko huolimatta erittäin korkeista panostuksista tieteeseen ja tutkimukseen. Tutkijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2015 Euroopan kolmanneksi korkein, toteaa Etlan Antti Tahvanainen.

Nyt alkaa olla ensimmäisiä tilastotietoja siitä miten helmikuussa 2016 tehty kilpailukykysopimus vaikutti suomalaisten asemaan ja menestykseen.  

Euroalueen tilaston mukaan kilpailukykysopimuksella oli tavoiteltua vaikutusta jos mittarina käytetään yksikkötyökustannuksia. Suomalaisten asema parani ja yksikkötyökustannukset aidosti alenivat vuoden 2016 aikana verrattuna muuhun Euroalueeseen (kuva oikealla).

Metsämaan hinta on vuodesta toiseen pysynyt edullisimpana etelä-Pohjanmaalla. Metsän kasvuun suhteutettu hinta on siellä puolet halvempaa kuin esimerkiksi Päijät-Hämeessä selviää Maanmittaushallituksen vuoden 2017 kauppahintatilastosta.

Osan hintaerosta selittää massa ja paperitehtaiden läheisyys (kuva alla). Järvi-Suomen ja Kymenlaakson paperitellisuustihentymät lyhentävät kuljetusmatkoja ja parantavat puun ostohintoja.

Globalisaatio oli viisi vuotta pysähdyksissä

Maailmankaupan kasvu on world trade monitoring mukaan piristynyt vuoden 2017 aikana 5% tuntumaan. Muutos on merkittävä. Maailmankauppa kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka hitaammin kuin maailman bruttokansantuote. Globalisaatio oli talouden osalta viiden vuoden ajan pysähdyksissä. Yritykset yksinkertaistivat tuon viiden vuoden pereiodin aikana tuotantoketjujaan siirtämällä logistiikkansa tapahtumaan yhteen maahan tai maanosaan. Yksinkertainen ja lyhyt tuotantoketju oli tehokkaampaa kuin monen maan alueelle ulottuva toiminta.

Eurooppa pärjää taas

Uusi vuosi on alkanut markkinoilla poikkeuksellisen vauhdikkaasti. Osakkeiden vahva nousu on jatkunut tammikuussa, kun hyvä uutisvirta on jatkunut lähestulkoon jokaisesta maailman kolkasta ja kaikilta aloilta.

Tulosten odotetaan kohenevan yli 10% vauhdilla suhteessa vuoden takaiseen.  Energiasektori parantaa kaikkein eniten. Syynä on vuoden takaisen vertailukohdan heikko taso.  

Trump:n veroalella on lyhyellä tähtäimellä yritysten omaisuuden alaskirjauksista johtuvia negatiivisia vaikutuksia. Nämä ovat kuitenkin väliaikainen ilmiö ja veroale tulee jatkossa vaikuttamaan yritysten tuloksiin positiivisesti.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti   

Hypo kertoo tuoreessa Talouskatsauksessa, että Suomen finanssikriisin jälkeen syntynyt talouskuoppa täyttyy vihdoin. Suomen kansantuote ylittää tänä vuonna finanssikriisiä edeltäneen ennätyksen. Kymmenen vuoden talouskuoppa täyttyy eli menetetty vuosikymmen jää vihdoinkin taakse. Viennin merkitys korostuu, vaikka myös yksityinen kulutus ja kotimaiset investoinnit tukevat edelleen myönteistä kehitystä.

Suomen kasvun keskeisin tuki tulee tutusti maailmantalouden myönteisestä menosta. Euroalueen talous kasvaa kohisten, eikä keskuspankilla ole vielä syytä viedä boolimaljaa pois. Juhlat ovat vasta alussa, työttömyys yhä korkealla ja inflaatio matelee. Korot nousevat vasta 2019, ja silloinkin maltillisesti. Asuntovelalliset ja investoivat yritykset voivat rakentaa talouttaan rauhassa.

Hypo ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,0 prosentin ja ensi vuonna 2,0 prosentin vauhtia. Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,0 prosenttiin ja vuonna 2019 7,5 prosenttiin.

Suhdannekierron huipentuman oikea ajoittaminen on sijoittajan kannalta tärkeää. USA:n suhdanteet ovat monasti ennakoineet kehitystä. 

USA:n yritysten luottamus (punainen käyrä) on nyt lähestymässä korkeasuhdanteen parasta hetkeä.

Korkotaso (sininen käyrä) on sekin jo noussut parin prosentin tuntumaan. Kohonnut korkotaso ei ole vielä vaikuttanut yritysten tuloksiin jotka paranevat kvartaali toisensa jälkeen. Olemme siis noususuhdanteen parhaassa vaiheessa ja kaikki tuntuu hyvältä.

Varsinaisen vakuutustoimialan rinnalle on tullut uusia yrityksiä, jotka tarjoavat riskien jakamiseen liittyviä palveluja.  Lainsäädäntö ei sisällä vakuutuksen määritelmää eikä tavallinen kansalainen voi tietää mikä on vakuutustoimintaa ja mikä taas muuta riskien jakamispalvelua. Esimerkiksi optiot, futuurit ja pääomaturvatut sijoitustuotteet ovat keino turvata sijoitusvarallisuus kurssilaskulta, mutta vakuutustoimintaa ne eivät silti ole. Siksi sijoittajan ja kansalaisen on aina ennen sopimuksen solmimista hyvä tarkistaa tuotteen tarjoajan vakavaraisuus. Viranomaiset eivät sitä välttämättä tee.

Suomi on itseajattelevan ohutkalvoteknologian kärkimaa: Aalto-yliopistossa kehitetyt, helposti valmistettavat orgaaniset ohutkalvot voivat säilöä tietoa yli kymmenen vuotta yhdellä muutaman voltin sähköimpulssilla.

Neuromorfisista komponenteista kootut tietokoneet haastavat kvanttitietokoneet tulevaisuuden teknologiana.

Työmarkkinajärjestöt ovat Suomelle tärkeitä. Yli 70% työikäisistä kuuluu EU tilaston mukaan ammattiliittoon ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli Suomen tosiasiallisessa hallitusmuodossa:

• työmarkkinajärjestöt määrittelevät työ- ja eläke- lakien sisällön
• työmarkkinajärjestöt käyttävät hallussan olevien eläkevakuutusyhtiöiden kautta omistajavaltaa lähes kaikissa suurimmissa pörssiyrityksissä
• työmarkkinajärjestöt määrittävät eläkevakuutuksiin liittyvät veroluonteiset maksut (tällä hetkellä 24,1% palkasta)

Osa näistä tehtävistä kuuluisi perustuslain kirjaimen mukaan jollekin muulle, mutta maan tapa ja tavalliset lait ovat johtaneet toisenlaiseen hallintotapaan. Käytäntömme on joiltakin osin oikeusvaltion vastainen. Työmarkkinajärjestöt päättävät esimerkiksi eläkeläisten varoista ja asioista ilman että eläkeläisillä on edustuksellista mahdolisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Tulokset ovat kuitenkin hyviä ja siksi järjestelmän kauneusvirheitä kannattaa sietää.