Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Valtionvarainministeriön työryhmä ehdottaa muistiossaan että yritykset, yhteisöt ja elinkeinoharjoittajat siirtyvät kokonaan pois paperisesta viranomaisasioinnista. Digitaalisista palevluista tulee pakollisia ja yksinomaisia.

Yksityisten ihmisten kohdalla digitaalisen asioinnin rinnalla pidetään vielä toistaiseksi vaihtoehtona paperista kanssakaymistä. Digitaalinen asiointi on kuitenkin ensisijaista ja paperikirjeiden avulla tapahtuva kommunikaatio painuu vähitellen historiaan.

Virtuaalivaluuttoja on voinut omistaa ja käyttää anonyymisti ilman viranomaisvalvontaa. Ei enää kauan. EU direktiivi vaatii että virtuaalivaluuttatilien omistajat tunnistetaan. Vaatimusta ollaan nyt tuomassa kansallisiin lainsäädäntöihin ja Suomessa on lausuntokierroksella asian toteuttava lainsäädäntö.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotusta on moneltakin taholta (EK, SAK, yliopistojen asiantuntijat...) arvosteltu liian löysäksi. Syömävelkaa otetaan edelleen 1,7Mrd€. Valtionvarainministeriö antaa ymmärtää että Suomea oli nykyisen hallituksen aloittaessa hallittu pitkään huonosti, lainsäädäntötyö oli jäissä, työttömyys kasvoi, kilpailukyky oli hukassa ja syömävelkaa otettiin 6.6Mrd/v. Hyvään hallinntotapaan pääseminen ei tapahdu hetkessä.

Talousarvioehdotuksessa on hyvää suuntaa:

• Veroaste toivottavasti pienenee ja jopa työn teolle määrättyjä verosanktioita pienennetään
• Julkisen sektorin ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pienenee (syntyviltä lapsilta ei enää riistetä taloudellista tulevaisuutta)
• Sijoitussäästötili on hallituksen ohjelmassa (lainsäädäntötyö ei ole pysähdyksissä)

Poliittinen koneisto (eduskunta, hallitus, työmarkkinajärjestöt,...) toimii edelleen joissain suhteissa heikosti:

IMF uskoo heinäkuun katsauksessaan talouskasvun jatumiseen, mutta huolet kasvavat. IMF ei kuitenkaan usko merkittävään turbulenssiin eikä ole sellaista ennustamassa  (1 min mittainen video oikella).

Euroopan talouskasvu hidastuu ensi vuoteen mentäessä suurin piirtein 1,9% tasolle. USA:n veronkevennykset tukevat kasvua ja yksityinen kulutus on sekin vahvaa.  USA:n työttömyys pienenee lyhyellä tähtäimellä aina vuoteen 2019 saakka. Mutta vaihtotaseen vaje pahenee USA:n valtionhallinnon tekemien toimenpiteiden ansioista aiheuttaen dollariin kohdistuvaa heikkenemispainetta.  Kehittyvien maiden, erityisesti Aasian ja Afrikan kasvu on kestävällä pohjalla ja öljyntuottajamaat pärjäävät nekin mukavasti. 

Kaikenkaikkiaan maailmantalous kehittyy IMF:n tuoreen raportin mukaan hyvin ja ensi vuoden kasvuksi IMF arvioi 3,9%. 

Ajonopeudella ja osakesijoittamisella näyttää olevan yhteys. Sakkonopeutta ajavien kuljettajien sijoitussalkuissa on muita todennäköisemmin osakkeita selviää LähiTapiolan tutkimuksesta.

 -Toiset ottavat mielellään riskejä, toiset välttävät niitä viimeiseen asti. Ylinopeus voi kostautua sakkoina, mutta silti monien vaakakupissa voitettu aika painaa enemmän ja tietoinen riski otetaan. Osakkeissa on aina tappion mahdollisuus olemassa, mutta useimmiten huonotkin jaksot päättyvät lopulta hyvin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Kansalaistensa hyvinvoinnista huolehtivat maat saavuttavat voimakkaampaa talouskasvua ja hyvinvointiin panostaminen on auttanut maita palautumaan nopeammin vuoden 2008 finanssikriisistä. Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment (SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.

Suomi on poikkeus. Suomi on huolehtinut hyvin kansalaisten hyvinvoinnista, mutta talouskasvu on silti ollut maailman hitaimpiin kuuluvaa ja palautuminen finanssikriisistä on ollut maailman heikointa luokkaa. Suomen heikkon suorituksen syitä saadaan hakea muualta kuten esimerkiksi tuona aikana huonosti toimineesta -hallinnosta, -taloudenpidosta, -johdosta tai -poliittisesta koneistosta.  

- Tulokset haastavat sitä perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä, sanoo BCG:n osakas Tuomas Rinne.

Euroalue puhaltaa monissa asioissa yhteen hiileen ja hyötyy toinen toistensa menestyksestä, mutta on asioita joiden piirissä käydään sääntöjen hallitsemaa kilpailua. Euroalueen maat kilpailevat keskenään yritysten parhaista investoinneista, pätevistä ihmisistä ja vetovoimasta. Suomen ratkaisevat kilpailukykypuutteet ovat viime aikoina olleet talouden saralla. Talouden huono kilpailukyky tuhosi meiltä kymmenen vuoden menestyksen. Mutta miten olemme viime aikoina pärjänneet? Euroopan tiliastoviranomainen, Eurostat on kerännyt tietoa vetovoimastamme.

Vetovoimaamme vaikuttavien seikkojen tila on parantunut:

• Työvoimakustannuksemme sekä tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat kasvaneet muuta Euroaluetta hitaammin. Kaikenkaikkiaan kustannuskilpailukymme on parantunut ja teollisuus on alkanut investoida Suomeen. Olemme taas vetovoimaisia ja suosittuja.
• Valtion velka (ja julkinen velka) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseen ja valtionhallinnon velkaantumisvauhti (vaje) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseeen. Tämä herättää luottamusta siihen että myös tulevaan kasvuun on mahdollisuuksia.

Saksan IFO instituutin suhdanneindikaattori on hivuttautunut kesäkuussa hieman alaspäin. Luottamus talouskehitykseen on laskenut vaikka taloudellinen tilanne onkin hyvä.

Saksassa valmistetaan paljon Suomen kaltaisia vientiin meneviä teollisuuden investointihydykkeitä.

Saksan suhdanteiden heikkeneminen saattaa heijastella tuotannollisten investointien heikkenemistrendiä. Kauppasodan pelko on saattanut vaikuttaa negatiivisesti investointihalukkuuteen, mutta syyt saattavat olla myös muualla. Laskeva trendi alkoi jo ennen kuin kauppasotaa pidettiin todellisena uhkana.

Nordean Antti Saari kiinnittää huomiota korkokäyrään. Aiemmat taantumat ovat seuranneet, kun pankkien asuntolainoista saama tuotto on painunut lähelle tallettajille maksettuja talletuskorkoja. Pankkien ei ole enää kannattanut lainata, kun tallettajille on pitänyt maksaa melkein kaikki tuotto. Nyt ollaan vielä kaukana tuosta tilanteesta. Antolainaus tuottaa esimerkiksi USA:ssa noin 2.5% korkomarginaalia. Lainaa kannattaa antaa ja talous pyörii. Antti Saari kuitenkin kehoittaa sijoittajia olemaan varovainen - korkomarginaali pienenee ja lähestytään tilannetta jolloin taantuman ennusmerkit täyttyvät. 

EU:n pohjoismaiden valtiovarainministerit ovat kesätapaamisessaan laatineet kannanoton siitä että:

• On tehtävä toimenpiteet, joilla Britanniassa toimivien pankkien ja rahoitusalan toimijoiden EU aluetta koskeva liiketoiminta saadaan kitkatta yhteisten EU lakien piiriin sitten kun Britaannia eroaa EU:sta
• EU:lle on kehitettävä yhteinen rahoitusalan lainsääsäntö joka mahdollistaa rahoitusalan sähköisten palveluiden saumattoman käytön yli rajojen (tässä on Suomellakin tekemistä, tänäkin kesänä Suomella on käynnissä lainsääsäntötyötä omien lisäehtojen määrittämiseksi finanssialalle)

Suomessa kotitaloudet ovat muita pohjoismaita tietoisempia omasta taloudestaan ja huolehtivat sen seurauksena vastuullisemmin siitä, etteivät velkaannu selviää Danske Bankin "Taloudellinen mielenrauha 2018" tutkimuksesta. 

Suomalaisten velkaantumisaste (133% käytettävissä olevista tuloista) onkin hyvän vastuullisuuden takia alle puolet siitä mitä kaikkein huolettomimmilla tanskalaisilla (285% käytettävissä olevista tuloista).

Suomalaiset luottavat edelleen muita enemmän siihen, että yksilöllä on vastuuta omasta taloudestaan ja että yksilön valinnoilla ja päätöksillä on merkitystä ainakin kun kysymyksessä on oma talous. Varjopuolena on luonnollisesti se että taloudellinen mielenrauha on muita pohjoismaita heikompaa. Suomalaiset joutuvat itse huolehtimaan taloudellisesta mielenrauhastaan tekemällä järkeviä yksilötason päätöksiä.

Kotimainen taloustunnelma on pysynyt pirteänä, vaikka maailman uutiset ovat muuttuneet epävakaiksi. Uhkaava kauppasota kärjistää kuitenkin Yhdysvaltojen sekä muun maailman suhteita ja öljyn hinta on kääntynyt nousuun, joten muutoksen tuulet puhaltavat jo. Hypo ennustaa talouskatsauksessaan kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,0 prosenttia ja 2,0 prosentin kasvua vuodelle 2019.

Suomen tilanne on parantunut:

• velkaantumisen kasvu on taitettu
• työllisyys on parantunut
• rakenteellisiin ongelmiin puuttumista on harkittu (kauppojen aukiolo ja taksiliikenteen vapauttaminen on saatu aikaan)

Kauppasota on maailmanlaajuinen riski

Vaikka kauppasota ei tarkoittaisikaan finanssikriisin tapaista tuskaa, se leikkaisi Suomen vientivetoisesta talouskasvusta noin kaksi prosenttia. Pelastus on se, että EU:n sisäkauppaan esteet eivät iskisi. Kuitenkin alueelliset vaikutukset voisivat olla valtavat. Esimerkiksi Uudenkaupungin ihme voi törmätä ongelmiin, jos uudet tullit tai säännökset nostetaan autokaupan riippakiveksi.

Suomalaiset kuuluvat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiin ja vain pieni osa uskoo voivansa vaurastua elämänsä aikana. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vajaat 12 prosenttia pitää vaurastumistaan suuressa määrin mahdollisena. Ei lainkaan tai pienissä määrin vaurastumiseensa uskoo 49 prosenttia.

”Olemme vain hieman pessimistisempiä vaurastumismahdollisuuksiemme suhteen kuin pohjoismaalaiset keskimäärin. Suomalaisten pessimismi heijastuu kuitenkin myös varallisuuden kehitykseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaistu varallisuustutkimus osoittaa, että suomalaisten nettovarallisuus vuonna 2016 oli jonkin verran laskenut verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013”, toteaa Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.

Muuttaminen kimppakämppään yhdessä kaverin kanssa on monelle nuorelle mieluinen vaihtoehto. Vuokranantaja puolestaan voi saada ison asunnon vuokrattua helpommin useammalle henkilölle. Kimppakämppä kannattaa yleensä vuokrata niin, että yksi vuokralaisista on päävuokralainen, jonka nimissä vuokrasopimus solmitaan kertoo Suomen Vuokranantajien laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah.

Teknologiasektori on viimeisen viiden vuoden ja myös viimeisen vuoden ehdoton voittaja selviää piksun toimiala etf vertailusta. Voittajia ovat olleet nousukauden tyypilliset sektorit kuten kulutushyödykkeet (consumer discr). 

Välttämättömyystaropeisiin liittyvät protektiiviset sektorit kuten energia, päivittäistavarat (consumer stapl), yhdyskuntapalvelut (utilities) ja raaka-aineet (materials) ovat pärjänneet selvästi huonommin.

Terveydenhuoltoyritykset olivat muodissa aina vuoteen 2015 saakka. Alan osakkeiden arvostustaso nousi kuitenkin yliarvostetuksi ja nyt on ollut monta vuotta vaisumpaa menoa. Muoti on vaihtunut ja nyt ovat teknologiajätit sijoittajien lemmikkejä.

Suomi liittyi 11.12.2017 EU:n sotilasliitto PESCO:n perustavaksi jäseneksi. EU:n perustuslaki, Lissabonin sopimus määrittelee että kaikki jäsenmaat auttavat sotilaallisen kriisin sattuessa toisiaan kaikin mahdollisin keinoin.  Lissabonin sopimus tekee Suomesta muodollisesti osan sotilasliittoa ja PESCO on EU yhteisen puolustuksen käytännön implementaatio.

PESCO sotilasliiton yhteiset sotilaalliset hankkeet perustuvat jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen ja liitto on vielä muutenkin hajanainen. Jäsenmaan ei ole pakko osallistua mihinkään hankkeeseen, mutta on luonnollista että kaikki osallistuvat edes johonkin yhteiseen aktiviteettiin.

Yhteisiä hankkeita on meneillään muun muassa yhteisten harjoitusten, yhteisen kriisinhallinnan (eu kriisinhallinnan joukot ja johto) ja yhteisen sotilaallisen tuotantokoneiston rakentamisen sektoreilla. (alla PESCO:n tuottama tarkempi kuva).

Matkailuala on eräs Suomen vahvoista kasvualoista joka kasvaa noin kaksi kertaa muuta taloutta nopeammin. Siihen kannattaa sijoittaa jos etsii kasvuosakkeita.

Suomeen vetää ulkomaisia ennen kaikkea Helsingin leppoisa ja vapaa ilmapiiri, lapin eksotiikka sekä järvi ja saaristoalueiden luonto. Ulkomaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat peräti 15% viime vuonna.  

EU inflaatio on kesäkuussa saavuttanut Euroopan keskuspankin 2% tavoitteen ja USA:n 2,8% inflaatio ylittää jo tavoitetason. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Sijoittajan kannalta asialla ei ole välitöntä merkitystä vaikka pankkitileillä makaavat varat menettävätkin arvoaan. Vaikukset osakkeiden ja korkosijoitusten arvoihin tulevat epäsuorasti ja viiveellä. Niinpä esimerkiksi osakkeiden arvoilla ja inflaatiolla on vain vähän suoraa korrelaatiota (Tradingeconomics kuva oikealla). 

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat yleensä parin vuoden viiveellä ja epäsuorasti:

Nordea:n Lippo Suominen on pudottanut Nordean ennusteessa osakkeet peruspainoon.

On kertynyt riskejä jotka voivat aiheuttaa osakemarkkinoiden laskun:

• maailmantalouden kasvu on hyvää mutta kasvu hidastuu, paras nousu on takana
• keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä ja vähitellen se tulee vaikuttamaan korkotasoon ja yritysten tuloksiin
• uhkaukset kauppasotatoimista ovat tulleet yhä vahvemmiksi

Vielä ei uskalla olla varma siitä jatkuuko osakenousu esimerkiksi siitä syystä että todellisiin kauppasotatoimiin ei ryhdytä. Mutta on olemassa riski siitä että asiat menevät toisin.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa.  Neliöhinnat nousivat toukokuussa valtakunnallisesti 8 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

Toukokuussa kauppamäärät kuitenkin laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna selviää Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksesta.

”Toukokuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Työpäiväkorjaus ei vaikuttanut kauppamääriin. Verrattaessa tammi–toukokuuta 2018 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ovat vanhojen asuntojen kauppamäärät laskeneet 2 % (työpäiväkorjattuna -3 %). Näkemyksemme mukaan markkinassa on nyt nähtävissä varovaisuutta.”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo.

Suomen lainsäädäntöön ollaan tuomassa mukaan mahdollisuus rakentaa arvopaperistettuja sijoitustuotteita. Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jonka avulla erilaisia saatavia, esimerkiksi asuntolainoja tai luottokorttisaamisia paketoidaan yhteen ja myydään sijoittajille joukkovelkakirjalainojen muodossa.

Tuoreen selvityksen mukaan maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa viime vuosina kaventuneet. Tämä koskee niin tuottavuutta ja työllisyysastetta kuin asukasta kohden laskettua tuotantoakin. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet.

Suomen alue-erojen kehitys poikkeaa vertailukohtina käytetyistä Saksasta ja Italiasta. Näissä erot ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet vähemmän.

                         Hyvää Juhannusta

                                  Toivoo Piksun väki

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittanut on saanut tänä vuonna parhaimmillaan mukava 10% arvonnousun. Mutta miten on käynyt, jos on hajauttanut? Oheiseen kuvaan on koottu Frankfurtin (Xetra) pörssin euromääräisten sijoitusten kehityksiä:

• Maaiman osakkeet ovat euron keväisen laskun takia hienoisesti nousseet, mutta euroopan ja pohjoismaiden osakkeet ovat pysyneet paikallaan tai jopa hieman laskeneet.
• Korkojen nousu on painanut pitkistä euromääräisistä yrityslainoista saadun tuoton hieman negatiiviseksi.
• Raaka-aineet ovat kehittyneet mukavasti. Nousua on tullut useita prosentteja. Harmi että raaka-aineet muodostavat tasapainoisesta sijoitussalkusta yleensä vain pienen osan.

Valtiovarainministeriö ennustaa 18.6.2018 julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 2,9 prosenttiin tänä vuonna. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan alle kahteen prosenttiin tulevina vuosina.

Suomen talous kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2019 ja 1,7 prosenttia vuonna 2020. Investoinnit tukevat talouskasvua edelleen, vaikka rakennusinvestoinnit vähenevät ensi vuonna. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin vaikutus Suomen talouskasvuun pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin.

Aloittava yrittäjä putoaa yleensä pois yhteiskunnan tukivierkoista. Yrityksen tulot eivät riitä siihen, että yrittäjä pääsisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mutta eläkevakuutusmaksut lankeavat kuitenkin yleensä maksettavaksi. Pienet eläkevakuutusmaksut eivät kuitenkaan riitä nostamaan eläkettä takuueläkettä suuremmaksi ja niinpä maksetut eläkevakuutusmaksut menevät eläkkeen osaltakin hukkaan. Yrittäjä joutuu maksamaan mutta putoaa silti pois yhteiskunnan tukiverkosta.

- Järjestelmää tulee joustavoittaa ja uudistaa niin, että siinä mukana olevien turva on kohtuullisella tasolla, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula vaatii.

Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aina, elämäntilanteesta tai iästä riippumatta, sitä ei varmasti kukaan voi kiistää. Kuten niin monessa muussakin lajissa, on säästämisessä ehdottomasti vaikeinta sen aloittaminen. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitsisi olla.

Ehdottomasti helpoin tapa oppia säästämään on aloittaa mahdollisimman nuorena. Kun jo lapsesta saakka opettelee laittamaan pienen osan viikko- tai kuukausirahastaan talteen, jää ajattelumalli tavaksi, ja sitä on helppo soveltaa koko loppuelämän ajan. Aluksi tärkeää ei niinkään ole säästöön jäävän summan suuruus, vaan enemmänkin tavan omaksuminen. Monet alan ammattilaiset ja talousvalmentajat kannustavatkin vanhempia tämän tyyliseen “talouskasvattamiseen”, sillä tavan kuin tavan oppii helpommin, mitä nuorempana aloittaa harjoittelemisen.

Suhdanteen paras kasvuvaihe saavutettiin keväällä selviää Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometristä.

Kotitalouksien luotonkykysyntä kasvaa hieman vaimeammin kuin edellisellä  neljänneksellä ja myös odotukset tulevasta ovat hieman maltillisempia. Yritysten luotonkysynnän kasvu on vakaata mutta odotukset ovat maltillistuneet. 

Barometrikysely II/2018 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Pankkien hyvä johto ja hallinto pyrkivät nykyjärjestelmässä lisäämään riskiä ja siitä syntyvää voittoa kun taas viranomaissääntely ja valvonta pyrkivät pitämään riskitason hallittuna. Pankiala onkin jatkuvaa pankkien ja viranomaisten välistä kissa ja hiiri leikkiä selviää Vaasan Yliopistossa tarkastettavasta Jamshed Iqbalin väitöstutkimuksesta.  

Suomi on maailman kärkimaa sosiaalisissa hyvinvointipalveluissa. Suomen hyvinvointipalvelut ovat OECD:n tutkimuksen mukaan 30% bruttokansantuotteesta. Sosiaaliset hyvinvointipalvelut ovat korvauksia ja palkkioita joita maksetaan työttömyydestä, vanhuudesta, opiskelusta ja muista tekijöistä joiden perusteella henkilö on poissa lisäarvoa tuottavasta työstä.  

Kolikolla on kääntöpuoli. Työelämästä poissa olemisesta maksetut palkkiot on ikävä kyllä pakko ottaa pois niiltä jotka tuottavat lisäarvoa. Työntekijän, yrittäjän ja yksityissijoittajan rahallinen asema on Suomessa vastaavasti kehnoin. Jos yhdelle annetaan niin toiselta pitää ottaa pois,  yksinkertaista.