Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Eduskunta sai torstaina 13. joulukuuta esityksen lainmuutoksista, jolla parannetaan osakkeenomistajien oikeuksia vaikuttaa pörssiyhtiön johdon (hallituksen, toimitusjohtajan, hallintoneuvoston) palkitsemiseen.

Palkitsemisesta päättää edelleen nimittävä elin: hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous ja toimitusjohtajan palkitsemisesta hallitus, mutta palkitsemispolitiikka pitää esitellä yhtiökokoukselle ja yhtiökokous pääsee siitä äänestämään. Avoimuus ehkäisee osakkeenomistajien oikeuksia loukkaavia käytäntöjä.

Finanssialan pankkibarometri on karua luettavaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysyntä heikkenee.

Yritykset valmistautuvat taantumaan

Yritykset valmistautuvat hidastuvaan talouskehitykseen. Investoinnit vähenevät.hyvää vauhtia ja yrityskauppoja tehdään entistä varovaisemmin. Käyttöpääomaa tarvitaan sen sijaan edelleen.

Kotitaloudet ovat huolissaan sijoitustensa kohtalosta

Kotitaloudet ovat huolissaan ennen kaikkea sijoitustuottojen pienenemisestä. Halukkuus sijoituslainoihin on romahtanut ja myös asuntolainoja otetaan entistä varovaisemmin. Kulutusluotot ovat sen sijaan melko lailla immuuneja suhdanteille. Niiden suosio ei ole juurikaan laskenut.

Lisää tietoa: Finanssialan pankkibarometri

Makrotaloudellinen suhdanne vaikuttaa toisinaan osekekursseihin ja korkotuotteisiin.

Oheisessa kuvassa on sinisellä euroalueen ja punaisella koko eu:n suhdannetilanne. Vihreällä on Suomen pankin julkaisema pörssin markkina-arvo. 

Euroopan suhdannetilanne on heikentynyt vuoden 2018 alusta alkaen. Heikkenemisvaiheet kestävät yleensä vuoden tai pari ja ja nyt on ensimmäinen vuosi takana.

USA:n osakemarkkinoiden viimeisen vuoden tuotto on painumassa heikommaksi kuin yrityslainosta saatava korkotuotto (kuva oikealla).

Kiinnostus heikosti tuottaviin osakkeisiin laskee ja raha hakeutuu paremmin tuottaviin lainapapereihin. Näin tapahtui vuonna 2000 ja sama toistui vuonna 2007 ja on mahdollista ja monien mielestä myös todennäköistä että näin tapahtuu myös ensi vuonna. Tämä voi tietää karhumarkkinoita (laskevia kursseja) USA:n osakemarkkinoille.

Sijoittajan velvollisuuksista 8.12. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa väittelevä OTM, KTM Marja Luukkonen on tutkinut, mitä velvollisuuksia vakuutus- tai arvopaperisijoittajalla on ja mitä velvollisuuksia tällä pitäisi olla. Väitöstutkimuksesta selviää että:

• Sijoittajan ei kannata kertoa olevansa osaavampi kuin onkaan, eikä kannata kertoa olevansa ammattimainen sijoittaja.  Sijoitustuotetta myyvän on kerrottava tuotteestaan tarkemmin ja asiakkaalla säilyy kuluttajansuoja jos hän ei ole ammattimainen sijoittaja. (Ammattimaisia sijoittajia ovat lain mukaan vain suuret instituutiosijoittajat ja niihin verrattavat)
• Sijoittajan tulee reklamoida kaikista havaitsemistaan virheistä ja poikkeamista (esim  sovittua suuremmista palkkioista tai riskeistä) kuukauden kuluessa siitä kun hän on virheen havainnut. Muuten hän menettää oikeutensa korvaukseen.

Toimialasijoittamisessa pyritään kohdentamaan sijoittamista nouseville ja/tai suhdannetilanteeseen sopiville toimialoille.

Toimialahajauttamisessa taas pyritään hajauttamaan sijoitukset useille toimialoille niin että salkun heilunta on vähäisempää.

Ohessa on Suomen Pankin julkaisema Helsingin pörssin toimialojen kehitys viimeisten parin vuoden ajalta.  Kaikki toimialat ovat kääntyneet viime kesän jälkeen laskuun. Nyt, talouskasvun hidastuessa olisi periaatteessa suhdannesijoittajan aika siirtää varojaan niinsanotuille protektiivisille sektoreille, kulutustavaroihin, terveydenhuoltoon, kulutuspalveluihin ja ehkä myös rahoitussektorille. Ne kärsivät talouskasvun hidastumisesta joskus hieman muita vähemmän. 

Nordean Antti Saari suosittaa pitämään osakkeet edelleen ylipainossa.

Sijoitusvuoteen 2019 lähdetään heiluvissa merkeissä. Osakesijoittajien hermostuneisuutta lisää heikkenevä talouskasvu sekä kiristyvä keskuspankkipolitiikka. Talous ja tuloskasvu jatkuu kuitenkin Antti Saaren mukaan riittävällä tasolla ja osakkeet ovat menestyvä valinta. 

Antti Saari uskoo että kehittyvät markkinat ovat edelleen paras osakesijoitusten kohde. Tähän on kolme syytä:  kehittyvien maiden talouskasvu on muita vahvempaa, laskeneet kurssit ovat tehneet arvostustasoista houkuttelevia ja Kiinan elvyttävä politiikka tukee osakekursseja.

Korkosijoituksissa Antti Saari suosii valtionlainoja. Riskiyrityslainoja ei yleensä kannata ottaa salkkuun silloin kun talouskasvu hidastuu.

Eläketurvakeskukasen (ETK) sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 työeläkesijoittajaa.  Suomalaisista vakavaraisuussäännellyistä eläkevakuutusyhtiöistä paras oli Elo, joka pääsi viimeisen kymmenen vuoden aikana 3.5% reaaliseen vuosituottoon. 

Yleisesti ottaen suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana kehnoja sijoittajia. Ymmärrys taloudesta on ollut huonoa tasoa. Viimeinen vuosi ja viimeiset viisi vuotta ovat menneet paremmin.

Vuoden 2018 alku ennakoi ennätysmäistä vuotta suomalaisille startupeille ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksille. Vuoden ensimmäisen puolikkaan kuluessa yhteensä 90 suomalaisyritystä sai sijoituksen pääomarahastolta (= venture capital, VC). Suomalaisten saamien saamien pääomasijoitusten kokonaissumma, 135 M€, ylitti jo vuoden puolessa välissä koko edeltävänä vuonna tehtyjen sijoitusten summan.

• Sijoitusten volyymin nousu kertoo yhtäältä aikaisen vaiheen yritysten potentiaalista, ja toisaalta myös yrittäjien halusta kasvaa yhdessä juuri pääomasijoittajan kanssa. Pääomasijoittaja jakaa riskiä yrittäjän kanssa ja tuo startupeille ja kasvuyrityksille paitsi rahaa myös osaamista ja aktiivista tukea kasvuun. Myös pääomasijoittajan verkostot esimerkiksi potentiaalisiin asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja jatkosijoittajiin ovat avainasemassa yhteistyössä, kommentoi Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.

Suomalaiset kotitaloudet ovat Suomen pankin mukaan viime syyskuun jälkeen vetäytyneet suorista osakesijoituksista ja muuttaneet rahaksi osakesijoituksiaan noin 900M€/kk. Mihin rahat menevät? Eivät ainakaan korko- tai osake- rahastoihin sillä niidenkin kanta on Finanssialan Rahastoraportin mukaan pienentynyt kun sijoittajat ovat vetäneet pois varojaan. Jää yksi vaihtoehto. Kotitaloudet ovat siirtäneet rahojaan pankkitileille. Nollakorkokin on ollut monelle parempi vaihtoehto kuin arvoaan menettävät osakkeet tai korkorahastot.

Kotitalouksien isänmaanrakkaus ankkuroi yrityksiä Suomeen

Kotitalouksien osakeportfolio koostuu keskimäärin 86% kotimaisista sijoituksista, joita on suurin piirtein 30...35 Mrd€.  Suomalaisille yrityksille on tärkeää säilyttää riittävä kasvollinen ja suomalainen omistajaohjaus. Moni suomalainen yritys saakin kiittää suomalaisia kotitalouksia siitä että pääkonttori on Suomessa. Pääkonttori ja tärkeät toiminteet tapaavat etsiytyä lähelle omistajia. Harmi jos suomalaisten suorat osakesijoitukset pienenevät. 

Eduskunnan saamassa lakiesityksessä suomalaisten sijoitusrahastojen kulurakennetta kevennetään 1.3.2019 alkaen ja byrokratiaa vähennetään. Uusi laki tekee suomalaisista rahastoista sijoittajille halvempia ja houkuttelee suuria pankkejamme hallinnoimaan rahastoja Suomessa ja suomalaisella työvoimalla. Muutokset tekevät pankkisektoristamme kilpailukykyisemmän. 

Metsän nettotuotto on PTT mukaan noussut tasolle 130€/ha ja Järvi- ja Lounais- Suomesta saa jopa tätäkin parempia tuottoja. Metsää tarvitaan kuitenkin noin 200 ha ennen kuin oma työ (harvennukset,...) yhdistettynä päätehakkuisiin tuottaa elannon.

Mistä kannattaa ostaa metsää? Yleensä läheltä omaa asuinpaikkaa. Metsän hinta noudattelee puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeitä (kuva oikealla) eikä metsäpalstoista saa merkittäviä paikkakunta-alennuksia.

Pohjoisen metsät hyötyvät ilmastomuutoksesta Etelä-Suomea enemmän. Lapin metsien tuotto saattaa kaksinkertaistua. Metsän hankinta on pitkäikäinen investointi ja ilmastomuutos kannattaa ottaa huomioon. 

Julkinen sektori on epäoikeudenmukainen selviää EVA analyysistä Soten sokeat pisteet. Yksityistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaa säännellään ja valvotaan tiukemmin kuin vastaavaa tehtävää hoitavaa julkista toimijaa. Näin julkinen sektori sorsii yksityisiä palveluntuottajia ja suosii omiaan.

Yritystuet tyypillisesti vahingoittavat yhteiskuntaa ja alentavat elintasoamme. Parempi tapa on määrätä haittavero haitallisesta toiminnasta ja antaa markkinoiden päättää mitä teknologiaa ja tapaa on kulloinkin järkevä käyttää ja mikä yritys onnistuu parhaiten.

Mutta kun tukirahoja pitää jakaa ja kun jaettavaa on paljon niin energiavirasto on löytänyt uuden tavan jakaa rahaa.  Rahaa saa tarjouskilpailussa menestynyt. Tarjouskilpailun perusteella sähkön tuottaja hyväksytään preemiojärjestelmään. Tarjouksia voivat tehdä tuulivoiman, aurinkovoiman, biomassan, biokaasun ja aaltovoiman sähkön tuottajat.

Pankkisektorimme on keskittynyt muutamille suurille toimijoille. OP- ryhmä ja Nordea ovat ylivoimaisesti Suomen suurimpia. Niiden yhteenlaskettu markkinaosuus on yli kaksi kolmasosaa selviää Suomen Pankin tilastoista. Muista pankeista ainoastaan DanskeBankiin markkinaosuus yltää 10% suomailaisten talletuksista.

Suurimmat pankit ovat sekä yritys- että yksityisasiakkaiden suosiossa. Pienemmissä pankeissa on sen sijaan paljon kuluttaja-asiakkaiden suosiossa olevia pankkeja. Tämä on ymmärrettävää. Suurten yritysten rahoittaminen sisältää merkittäviä riskejä ja edellyttää pankilta riittävän kokoista tasetta. Pankin tulee kestää kaikki mahdolliset tilanteet.

IFO mittaama maailmatalouden suhdanneindikaattori on pudonnut nollan alapuolelle ja odotukset ovat vielä heikommat. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että:

• osakkeiden arvot putoavat
• yrityslainojen korot lähtevät vähitelleen nousuun
• maailmankaupan ja kulutuksen kasvu hidastuu

Suomi on tarkkailuhyhteiskunta, jossa yksilöiden kaikkia liikkeitä (tilitapahtumia, ostoksia, liikkumista) valvotaan yhteiskunnan taholta tarkasti. Mielenterveyden asiantuntijat haluaisivat kuitenkin säilyttää yhden asian yksityisenä - potilaiden ajatukset. Mielenterveysalan asiantuntijat ilmaisevat huolensa sisäministeriön ajamasta lainmuutoksesta potilastietojen avaamiseksi poliisille. Lainmuutos laajentaisi merkittävästi poliisin pääsyä arkaluontoisiin potilastietoihin ja rikkoisi luottamussuhteen potilaan ja hoitavan henkilön välillä.

Sijoittajat ovat kahmineet asuntoja erityisesti Turussa ja Helsingissä ilmenee HYPO:n asuntomarkkinakatsauksesta. Asuntojen hinnat ovat vuosi vuodelta laskeneet suhteessa vuokriin ja vuokra-asunnon omistaminen on nykyään hyvää liiketoimintaa.

Asuntokauppassa ei sen sijaan näy suurtakaan kasvua. Syinä verkkaiseen asuntokauppaan ovat HYPO:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan:

• vuokra-asumisen yleistyminen (vuokra-asuntoja ei osteta ja myydä kun muutetaan)
• vuoden 2013 varainsiirtoveron korotus hidasti asuntokauppaa pysyvästi noin 4%
• vanhojen asuntojen kauppaa hidastaa tänä vuonna valmistuva suuri uusien asuntojen buumi
• ikääntyvä väestö ei vaihda asuntoa kovinkaan taajaan ja digitaaliset työtehtävät vähentävät työikäisten tarvetta muuttaa työn perässä

Tuotot ovat viimeisen vuoden aikana olleet huonoja.

Osakerahastojen tuotot ovat olleet miinuksella lähes kautta linjan ja samoin ovat miinuksella myös yrityslainarahastojen tuotot. Tämän seurausena suomalaisista osakerahastoista on lunastettu tänä vuonna 1,2Mr€ ja yrityslainarahastoista yhteensä 1,5Mrd€ edestä pääomia.

Rahastot ovat kutistuneet sekä pois virtaavan pääoman että negatiivisten tuottojen takia. Tiedot selviävät finanssialan lokakuun rahastoraportista.

Suomi oli aiemmin täsmällisen maksamisen maa. Ei enää. Erityisesti suuret yritykset maksavat laskunsa yhä hitaammin ja pidentyneet maksuajat haittaavat liiketoimintaa. Kolmannes yrityksistä kertoo, että asiakasyritykset ovat pidentäneen maksuaikoja viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana ja 35 prosenttia yrityksistä joutuu odottamaan maksua asiakkaalta yli kuukauden.

Erityisen suuri ongelma on alle 10 henkilön mikroyrityksissä, joissa yli kuukauden rahojaan joutui odottamaan jopa 45 prosenttia yrityksistä. 31 prosentille yrityksistä on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista. Maksuaikoja pidentävät erityisesti suuret yritykset. Tiedot selviävät Yrittäjägallupista, jonka Kantar TNS teki Suomen Yrittäjien pyynnöstä syyskuussa 2018.

Nordea uskoo että osakkeet lähtevät uudelleen nousuun ja pitää osakkeet ylipainossa.

Sijoittajien hermoilu on aihautunut:

• pelko korkojen noususta
• talouskasvun pienestä heikkenemisestä

Tulokset ovat kuitenkin kasvaneet samaan aikaan kun osakekurssit ovat laskeneet 10%. Arvostustasot ovat nyt houkuttelevampia. Sijoittajat ovat Nordean mielestä olleet yltiöoessimisitisiä ja Nordean mielestä on mahdollista että osakkeet lähtevät reippaampaankin nousuun.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on mielenkiintoinen ja poikkeava instituutio. Se ei riitele päivänpolitiiksasta vaan tuottaa lisäarvoa. Se käsittelee tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, tulevaisuuden tutkimusta ja teknologiakehityksen vaikutuksia. 

Tulevaisuusvaliokunta on tänä vuonna tuottanut sijoittajiakin kiinnostavan dokumentin, "Suomen sata uutta mahdollisuutta". Sijoittajien kannalta dokumentin tekee mielenkiintoiseksi se, että siinä on asiantuntevat analyysit muun muassa:

• käänteentekevistä teknologioista joihin kannattaa sijoittaa (luettelo oikealla)
• muutoksessa ja kehityksessä olevista liiketoiminta-alueista, jotka ovat nekin sijoittajan kannalta kiinnostavia

Euroopan pankkiviranomainen (European Banking Authority, EBA) on julkaissut Euroopan pankkien stressitestien tulokset.

Stressitesteissä hyvin pärjäävät pankit pystyvät ottamaan uusia asiakkaita ja laajentamaan toimintaansa. Niillä on paremmat mahdollisuudet osingonmaksuun kun rahaa ei tarvitse kerätä vakavaraisuuden pönkittämiseksi.

Pohjoismaisten suurten pankkien vakavaraisuus on parasta luokkaa. Jopa äärimmäisen huonossa skenaariossa (Adverse skenaario) on suomalaisten pankkien vakavaraisuus (CET 1 - ratio) on parempaa luokkaa kuin Etelä- ja Keskieuroopan pankkien vakavaraisuus nyt hyvänä aikana.

Suomalaisten pankkien vakavaraisuuksien tasoja vuonna 2020 jos kaikki menisi taloudessa huonosti (EBA:n adverse scenario):

• Nordea:    17.94 % 
• OP:          15.28 %

Eurooppalainen keskitaso olisi samalla skenaariolla 10.32%.

Tilastokeskus on julkaissut kuluttajien luottamusluvut. Luottamus Suomen talouteen (sininen käyrä oikealla) on heikentynyt lähelle neutraalia. 

Kuluttajat ovat valveutuneita, mutta hermoilevat helposti ja niinpä sininen luottamuskäyrä on poukkoileva. Kaikki viime kuukausien kaltaiset luottamusromahdukset eivät näy Suomen pörssin markkina-arvossa (punainen käyrä).

Kaikenkaikkiaan kuluttajat seuraavat kuitenkin tarkasti aikaansa ja luottamus heijastuu aina Suomen kokonaistalouteen ja usein myös pörssiin.

IMF:n talouskatsauksen mukaan USA:n talous jatkaa verohelpotusten siivittämänä kasvuaan samalla kun muu maailma, erityisesti Euroalue on jo matkalla kohti suhdannepohjaa. Kehittyneiden talouksien talouskasvu kuitenkin hiljenee lähivuosina kaikkialla, myös USA:ssa (video oikella).

Suomen Pankki on analysoinut mahdollisen kauppasodan eskaloitumisen seurauksia. Vaikutukset USA:n  ja Kiinan talouksiin olisivat Suomen Pankin puheenjohtajan, Olli Rehn:n mukaan merkittävät.

Mahdollisessa skenaariossa USA:n ja Kiinan väliset 25% tuontitullit laajenevat koskemaan kaikkea kahdenvälistä kauppaa ja lisäksi EU:sta tuotavat autot kokevat saman 25% tullimuurin. Näiden toimien seurauksena USA:n talous kasvaisi tulevina parina vuotena liki prosentin Kiinan talous runsaan prosentin hitaammin kuin ilman tuotitulleja. Vaikutukset muuhun maailmaan ja erityisesti Euroalueelle olisivat vähäisiä.

Noin 50'000 suomalaista on pitänyt osakkeitaan Suomen Arvopaperikeskus Euroclerin ilmaisella arvo-osuutilillä. Palvelu lakkaa ja kaikki osakkeet säilytettään helmikuusta 2019 alkaen pankkien arvo-osuustileillä. Arvopaperikeskuksessa osakkeitaan pitäneet joutuvat siirtämään osakkeet valitsemansa pankin arvo-osuustilille. Arvopaperikeskus Euroclearin muut palvelut pysyvät ennallaan.

Hallitus on keventämässä mikroyritysten byrokratiaa. Tilintarkastuksesta tulee vapaaehtoista.

Suomalaisista yrityksistä tulee lausuntokierroksella olevan lakimuutoksen myötä 1.1.2020 alkaen yhtä kilpailukykyisiä kuin eurooppalaiset pienyriykset keskimäärin. Monille pienyrityksille tarpeeton, työläs ja kallis (maksaa yrityksestä riippuen tyypillisesti 700-2000€) tilintarkastus tulee vapaaehtoiseksi.  

Uudessa laissa määriteltäisiin mikroyritykseksi kirjanpitovelvollinen, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma 350 000 euroa; 2) liikevaihto 700 000 euroa; 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

Asuntokaupan kauppamäärät ja asuntomarkkinoilla käytetty rahan määrä vähenevät. 

Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa yhteensä 7 % viime vuoden syyskuuhun verrattaessa ja uusia asuntolainoja otettiin euromääräisesti noin 7% viime vuotista vähemmän. Asuntokauppa hiljenee selviää Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksesta. 

”Kuluvan vuoden tammi–syyskuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa yhteensä 3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2017. Vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin Suomessa kuluvan vuoden tammi–syyskuussa noin 44 000 kappaletta eli tänä vuonna ensimmäisen 9 kuukauden aikana noin 1 500 asuntoa viime vuoden vastaavaa jaksoa vähemmän”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo.

Viime viikon laskurysäys joka lähti liikkeelle Yhdysvaltain pörsseistä. Osakkeet laskivat markkinasta riippuen 3...5 prosenttia ja laskukärjessä olivat teknologiayhtiöt.

Selvin syy laskuun oli Yhdysvaltain korkojen nousu. Lokakuun alussa Yhdysvaltain korot nousivat korkeimmalle tasolleen seitsemään vuoteen.

Alkavalla viikolla käynnistyy kolmannen neljänneksen tuloskausi sekä maailmalla että kotimaassa. Odotukset tuloskautta kohtaan ovat positiiviset, sillä talouden rattaat pyörivät tällä hetkellä vahvasti niin Suomessa kuin maailmalla. Tuloskasvuksi odotetaan 15% tänä ja 10% ensi vuonna. 

Nordea odottaa että osakemarkkinoiden hyvä kehitys jatkuu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti