Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Liukuvan keskiarvon vaihteluväli eli englanniksi "Moving average envelope (MAE)" löytyy monesta teknisen analyysin työkalustoa sisältävästä palvelusta kuten Yahoo finance tai MarketWatch (kuva oikealla). Mutta miten sitä käytetään?

Liukuva keskiarvo tarkoittaa osakkeen keskimääräistä hintaa tietyn periodin aikana. Oikealla olevassa kuvassa vihreä käyrä kertoo esimerkiksi Fortumin hinnan 20 viimeisen päivän liukuvan keskiarvon.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväli (mustan ja punaisen käyrän väli) on tässä tapauksessa asetettu niin että se on +-3% liukuvan keskiarvon ylä ja alapuolella.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväliä voi käyttää kahdella tavalla:

• Treidaaja pyrkii ostamaan osaketta aina kun se on halpaa eli silloin kun se on vaihteluvälin alapuolella ja myymään aina kun osakkeen arvo on vaihteluvälin yläpuolella.  
• Nousutrendejä hakeva sijoittaja odottaa kunnes osake ensimmäisen kerran nousee yli vaihteluvälin ylärajan. Siitä hän tunnistaa nousun käynnistymisen.

Strategic Accounting kävi läpi Suomen 15 suurimman pörssiyrityksen talousnumerot viimeisimmältä osavuodelta loka-joulukuulta.

Selvityksen mukaan yritysten yhteenlasketut liikevaihdot kasvoivat edellisestä kvartaalista yhdeksän prosenttia 30,9 miljardiin euroon. Vuotta aiempaan verrattuna liikevaihdot olivat lähes samalla tasolla.

Suurien talousalueiden Kiinan, Euroalueen ja USA:n suhdannekierrot olivat vuodesta 2010 aina vuoteen 2018 saakka epäsynkronissa. Jos joku talousalue oli laskussa, niin joku muu oli samaan aikaan nousussa.

Talousalueiden suhdannekierrot ovat viimeisten parin vuoden aikana syknronoituneet ja kaikki ovat päässeet samanaikaiseen nousutrendiin. Tämä tietää sijoittajalle helpotusta. Suhdannekierto antaa yksinkertaisen viestin: Elämme alkavan nousukauden parasta nuoruuden aikaa. Voimat ja terve itsevarmuus vahvistuvat. 

Lisää tietoa:   OECD composite leading indicator

Yritysten tehtävä on palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja tuottaa tällä tavalla hyvää yhteiskunnan jäsenille. Tästä palvelusta yritykset saavat korvauksen - tuotteen tai palvelun hinnan.

Julkisella sektorin toimijoilla ja medialla on tarjolla yrityksille kaikenlaisia muitakin mieltymyksiä ja toiveita.   On olemassa sosiaalisia toiveita, työhtoihin liittyviä arvoja, ympäristöarvoja, avoimuuteen liittyviä arvoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa, aluepolitiikkaa, ....  Näiden tavoitteiden avulla ohjataan yrityksiä asiakkaiden tarpeiden sijasta yhteiskunnallisiin arvoihin ja päämääriin. Moninaisten erilaisten toiveiden täyttämiseksi on käynnissä hankkeita:

• Suomalainen Finanssiala ry (FA) ehdottaa EU:lle, että sen pitäisi perustaa ESG-rekisteri, josta selviäisi, miten hyvin yritykset ovat ottaneet huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan, ja millaisia vaikutuksia niiden toiminnasta aiheutuu ympäristölle ja yhteiskunnalle. 
• Työ- ja elinkeinoministeriöön perustetaan vaikuttavuusinvestointien osaamiskeskus, jonka tehtävänä on kehittää julkisen sektorin tulosten hankintaosaamista, kehittää vaikuttavuusinvestoimisen markkinaa ja mallintaa hankkeiden yhteiskunnallisia hyötyjä

Kapitalismi nostaa taas hieman päätään. Suomalaisten osake- ja osakerahastosijoitusten arvo kasvoi viime vuonna lähinnä positiivisen markkinakehityksen ansiosta 47 Mrd€ suuruiseksi. Suomalaiset kotitaloudet ovat uskollisia Suomelle ja heidän rahansa päätyvät suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Kotitalouksien sijoitukset suuntautuivat 90% suomalaisiin osakkeisiin. 

Suomen pörssin markkina-arvo on 261 Mrd€. Merkittävimpiä tekijöitä pörssissä on Suomen hyvinvointivaltio ja muu julkinen sektori joiden portfolio-omistukset ylittävät yhteensä 200 Mrd€.

Kotitalouksia ei pidetä niin toivottavina kuin muita ja heillä on siitä syystä minimissään 25% suurempi verokanta kuin ulkomaalaisilla tai suomalaisilla julkisen sektorin omistajilla. Asiasta on laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ja kansalaisten verotusta korotettiinkin näiltä osin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta.

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantula kiinnittää huomiota siihen, että kun metsäpalot torjutaan tehokkaasti ja metsää jätetään hakkaamatta niin seuraukset ovat yllättäviä. Erityisesti vanhuusikään varttuvat kuusimetsät ovat alttiita tuhohyönteisille, kuten kirjanpainajille.

Ellei metsää ajoissa kaadeta niin kirjanpainajien massaesiintymät ja laajat puukuolemat ovat loppujen lopuksi metsän väistämätön ja luonnonkiertoon kuuluva uusiutumiskeino.  Jos metsiä käytetään hiilinieluina, eikä niitä ajoissa kaadeta, niin kuolleiden kuusikelojen rankametsät ovat osa luonnon tulevaa monimuotoisuutta.

Saksan talouselämä perustuu perheyrityksiin. 500 suurinta pereheyritystä tuottavat noin 43% Saksan bruttokansantuotteesta. Saksalainen perheyritystoiminta on mukana edistämässä Suomen menestystä. Meyer:n perheen omistajaohjauksessa (Meyr werf) luodaan yhä kasvava osa Suomen viennistä. Konsepti on toimiva. Omistus on Saksalaisen, perheyrityksille suotuisan lainsäädännön piirissä ja toiminnan merkittävin osa on Suomessa.

Meyerin Turun Telakan ja sen toimittajayritysten laivanrakennusliikevaihto on vuoden 2018 osalta noin 1,9 miljardia euroa (noin 2% Suomen viennistä), mikä tarkoittaa 46 prosentin kasvua vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna.

Työllistämisen aluetaloudelliset vaikutukset kohdentuivat 96 prosenttisesti Varsinais-Suomeen, etenkin Turkuun (88 %).  Suurin yhteisöveropotti kasautui sen sijaan Uudellemaalle. Siellä muut kuin työllisyysvaikutukset ovat käytännössä lähes samaa tasoa Varsinais-Suomen kanssa, ja Uudenmaan osuus Meyer Turun talousalueena onkin noussut selvästi.

Valtiovarainministeriön "selvitys luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverosta" tutki hallituksen pyynnöstä keinoja sijoittajien maastapaon hillitsemiseksi.

Suomessa on verotuksellisin keinoin pienennetty yksityinen portfoliosijoitusvarallisuus (pörssiosakkeet + rahastot) noin 60Mrd€ luokkaan samalla kun julkinen sijoitusvarallisuus on saatu kasvamaan yli 200 Mrd€ suuruusluokkaan. Osa tuosta 60Mrd varallisuudesta uhkaa paeta ulkomaille. Maastapoistumisverolla puututtaisiin verovälttelyyn, jossa muutetaan Suomesta matalan verotuksen maahan ennen sijoitusvarallisuuden myyntiä tai lahjoitusta ja niistä seuranneita veroja. Maastapoistumisvero tai vastaava säännös on käytössä 13 vertailumaassa, kun sellainen puuttuu vain kolmesta.

Valtionvarainministeriön selvitys ei tue maastapoistumisveron käyttöönottoa. Vero haittaisi valtionvarainministeriön mukaan kilpailukykyä ja taloudellista tehokkuutta. 

Lisää tietoa:   valtionvarainministeriö

Kuvan lähde: wikimedia

Vuokranantaja 2020 -kysely kertoo, että yksityiset pienvuokranantajat ovat hyväsydämisiä vuokraisäntiä. He korottavat vuokria maltillisesti ja palauttavat säntillisesti vakuuden. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes näkee, että taustalla on vuokranantajien halu pitää kiinni hyvistä vuokralaisista.

Vuokramarkkinakatsaus kiinnittää huomiota yksityisten vuokranantajien epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Omistusasunnosta ei mene veroa kun taas vuokra-asumista rasittaa vuokranantajan 30% pääomatulovero. Tämä vero valuu vuokratasoihin. Ei ihme että omistusasuminen on vuokra-asumista edullisempaa. Omistusasumisen alhaisempi verotus toimii tosiasiallisena tulonsiirtona pienituloisilta vuokralaisilta varakkaammille oman asuntonsa omistaville.

Tässä perustietoa Kiinassa leviävästä Wuhang corona viruksesta (tieteellinen nimi:   2019-nCoV ):

• Tartuntojen määrä Kiinassa kasvaa eksponentiaalisesti. Tartunnan saanut levittää viruksen keskimäärin noin kahteen läheiseensä ja sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu vajaan viikon välein.
• Uusien Kiinan ulkopuolisten tartuntojen määrä näyttäisi vähenevän. Tauti on näiden tietojen valossa onnistuneesti rajattu Kiinaan.  Arvio perustuu olemassa olevaan erittäin epävarmaan tietoon.
• Tautiin on toistaiseksi kuollut 2% hoitoon hakeutuneista vaikeista tapauksista. Tavallisen kausi-influenssan kuolleisuus on noin 0.1% hoitoon hakeutuneista.

Nordean Antti Saari kehoittaa pitämään osakkeet edelleen ylipainossa.

Koronavirusepidemia aiheuttaa todennäköisesti samanlaisen lyhytaikaisen kuopan kuin SARS aikoinaan, mutta pitkäaikaiset vaikutukset jäänevät vähäisiksi.

Maailmantalouden tila on parantumassa, inflaatio-odotuksia ei ole, koroista ei tuottoja saa ja yritysten tulokset ovat kasvussa. Osakkeet ovat tässä tilanteessa hyvä valinta.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Henkilökohtainen asuntolaina on nyt edullisempi kuin taloyhtiön ottama laina selviää Suomen Pankin ja tilastokeskuksen tilastoista. 

Joulukuussa 2019 nostettujen uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 1,06 % ja asuntolainojen 0,73 %.

Uusia asuntoyhteisölainoja nostettiinkin viime vuonna 10 % vähemmän kuin vuonna 2018. Henkilökohtaisten asuntolainojen kasvu oli sen sijaan  2,7%.

Asuntoyhteisölainoista kirjatut arvonalentumiset ja luottotappiot ovat pysyneet vähäisinä ja hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta pienenä.

Kunnallisverotus on keveintä Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Mikkeli nousi kireimmäksi verottajaksi Veronmaksajien kuntaverovertailussa vuonna 2020.

Mikkeli kiristi kunnallista tuloveroprosenttiaan peräti 1,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2020. Vertailun laskelmissa palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä yli 2 900 euroa enemmän kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa kuin Helsingissä.

Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen.

Nordea Economic outlook tarjoaa asiantuntevan katsauksen pohjoismaiden ja Venäjän talouksista.

Nordea luottaa Ruotsin, Norjan ja Venäjän julkisen vallan kykyyn huolehtia talouselämää koskevasta tarkoituksenmukaisesta säätelystä ja ohjauksesta. Nordea ennustaa, että näiden maiden BKT:n ja elintason kasvu päätyy 1,5...2% välille.

Nordea ei usko suomalaisen julkisen vallan osaamiseen ja/tai haluun tehdä uudistuksia. Nordea ei usko että tuottavuus tai työtuntien määrä kasvaisi ja arvioi että Suomessa elintason kasvu hyytyy pysyvästi. Suomen talouskasvu pienenee ennusteperiodin aikana 0,5% tasolle.

Lisää tietoa: Nordea Economic outlook

Piksu on tutkinut miten nykyisen Wuhang virustaudin kaltainen SARS vaikutti vuoden 2003 pörssikursseihin. Tulos oli yllättävä. SARS ei vaikuttanut oleellisesti pörssikursseihin (kuvan tekemiseen hyödynnetty Yahoo finance palvelua). 

Pörssikurssit nousivat pienen alkusäikähdyksen jälkeen 10% ja jatkoivat sen jälkeen nousuaan.

Yleisen taloustilanne oli parantunut ja osakkeet olivat laskeneet vuoden 2000 teknokuplan jälkeiseen syvimpään kuoppaansa. Nousulle oli makrotaloudelliset ja pörssin arvostustasoon liittyvät perusteet. SARS:n kaltaiset tautipelot ja siihen liittyvät WHO:n matkustusrajoitteet eivät himmentäneet pörssin hyvää menoa.

Lakkokevät käy kuumana ja suuret pörssiyritykset ovat vaarassa joutua lakkovahtien saartamiksi. 

Ammatti (ja työnantajaliittojen) jäsenmäärät vuotavat huolestuttavasti. Ammattiliittoihin kuulumattomat työntekijät siirtyvät Yleisen työttömyyskassan (ns. Loimaan kassan) jäseniksi ja Loimaan kassan jäsenmäärä kasvaa 6% vuosivauhtia ja jo 20% työntekijöistä kuuluu Loimaan kassaan.

Lähes kaikkien muiden työttömyyskassojen jäsenmäärät hupenevat. Loimaan kassan kasvu on merkki työmarkkinamekansimin legitimiteetin vähittäisestä vähenemisestä.

EK:n luottamusindikaattorit tammikuussa: 

• teollisuusyritysten luottamus heikkeni
• rakennusalan luottamus ennallaan
• palveluala laski
• vähittäiskaupan luottamus romahti

Piksu on tutkinut miten paperin ja sellun tuottajahintaindeksi (ST. Luis FED) on ennustanut metsäteollisuusyritystemme UPM ja StoraEnso pörssikursseja (kuva alla).

Voisi ajatella että metsästeollisuusyritystemme pörssiarvo seuraisi viiveellä paperin ja sellun maailmanmarkkinahintaa. Näin ei näyttäisi aina olevan. UPM:n ja StoraEnson kurssit seuraavat kyllä toisinaan sellun ja paperin maailmanmarkkinahintoja, mutta yhtä paljon ne seuraavat yleistä pörssikurssien tasoa. Tämä näkyy esimerkiksi vuonna 2007 jolloin metsäteollisuusyhtiöiden kurssitasot alkoivat laskea muiden pörssiyhtiöiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat olivat hyvällä tasolla.  Samanlaisia poikkeamia näkyy muinakin vuosina. Vuosina 2012-2017 metsäjättiemme pörssiarvot nousivat muiden osakkeiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat laskivat.

Maailmantalouden kasvu kiihtyy IMF:n talouskatsauksen mukaan tänä vuonna 3.3% tasolle ja kasvu on ensi vuonnakin 3.4% tasolla. Kehitys on kuitenkin heterogeenista:

• USA:n talouskasvu hidastuu ja Eurooppa hieman piristyy
• Etelä-Amerikan, Lähi-Idän ja Keski-Aasian taloudet ovat ilahduttavan vahvassa nousukiidossa
• Kauko-Idän kasvu on kuitenkin edelleen vahvinta ja maailmantalouden painopiste siirtyy selkeästi kohti kaakkoista Aasiaa

Kehittyvien maiden talouskasvu kiihtyy ja kehittyneiden hidastuu selviää Nodean viikkoraportista. Kehittyvien maiden osakkeisiin kannattaa siis panostaa.

Kehittyvistä maista Kiina hidastaa, mutta muiden pirteys kompensoi ja keskimäärin talouskasvu tulee Maailmanpankin mukaan vahvistumaan 4.1 % tasolle. 

Kehittyvien maiden osakkeita saa pörssistä noin 30% alennuksella verrattuna kehittyneisiin. Teknologiayritysten painoarvo on näiden maiden pörsseissä kasvanut ja sekin osaltaan lisää näiden maiden kiinnostavuutta.

Piksu toimitus vertaili yritysten tulostuottoja ja korkoinstrumenttien antamia tuottoja toisiinsa.

Tämän vertailun perusteella näyttäisi siltä, että Intian ja USA:n osakkeiden arvostustasoihin on sisällytetty toiveita kasvavista tuloksista ja liikevaihdoista.  Saman tai lähes saman tuoton saa, jos sijoittaa esimerkiksi USA:n yrityslainoihin. Sijoittajan riski on silloin pienempi.  

Muiden maiden yritykset tuottavat mukavaa, selvästi korkotason ylittävää tulostuottoa. Monien maiden osakkeet voivat vielä nousta paljonkin, jos korkotaso pysyy pitkään matalalla.   

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

- Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

HYPO kiinnittää talouskatsauksessaan huomiota siihen että Suomi on valinnut alhaisen syntyvyyden aiheuttaman vähittäisen harmaantumisen ja rapautumisen tien.

Syntyvyys sukeltaa ennusteita enemmän ja Suomen kehitys on seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan heikkoa vaikka tehokkaat korjaavat toimenpiteet (esim. eläkkeen osittainen sitominen lapsilukuun) tehtäisiin nyt heti.

Piksu toimitus on oheisella Yahoo finance tietojen perusteella laaditulla kuvalla verrannut erilaisten sijoitutyylien toimivuutta USA markkinoilla vuodesta 2006 aina tähän päivään saakka.

Tuloksista on havaittavissa että:

• Parhaiten pärjänneet kasvuosakkeet antoivat 230% tuoton.
• Suurista ja pienistä osakkeissa muodostetuissa salkuissa ei ollut havaittavaa tuottoeroa. Molemmat antoivat runsaan 150% tuoton. Pienet olivat parempia jakson alussa, mutta suurten teknologiajättien loppukiri siivitti suuret niukkaan voittoon.
• Huonoiten pärjäsivät pörssin alennusmyynnissä olleet halvemmat ns. arvo-osakkeet, jotka nekin pääsivät 100% tulokseen.  

Tuloskausi lähtee tällä viikolla käyntiin USA:ssa ja Nordean Antti Saari pitää mahdollisena että tulokset ovat jo hieman viime vuotta parempia.

Perusteollisuus ja raaka-aine yrityksien tuloksien odotetaan edelleen heikkenevän kun taas muilla yrityksillä odotetaan menevän jo ihan kivasti. 

Lisää tietota:  Nordea viikkoraportti

Tulevaisuus on jo nurkan takana, sillä olemme kääntämässä lehteä seuraavalle vuosikymmenelle. Jos nyt katsottaisiin taaksepäin ja tarkasteltaisiin mennyttä 2010-luvua, nousee yksi asia selkeäksi ykköseksi: mobiililaitteet. Internet on levinnyt 2010-luvulla elämämme jokaiselle alueelle, ja siinä on ollut välineenä meillä jokaisella lähes koko vuorokauden mukana oleva laitteemme, älypuhelin.

Mobiilius tulee jatkamaan leviämistään ja kasvuaan myös 2020-luvulla ja paljon puhuttu ja luvattu 5G-verkko tuo myös mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia netin toimintoihin, mutta ne ehtivät todellisuuteen vasta 2020-luvun loppupuolella.

Harry Harkimo on Suomen puoluekentän yksi harvoista liberaalisen markkinatalouden rohkeista edistäjistä.

Oheisella videolla hän ihmettelee sitä miksi ihmeessä jotkin suomalaiset vieläkin maksavat ammattiyhdistysliikkeille jäsenmaksua. 

Sotilaallinen valmistautuminen on muuttanut maailmanlaajuisesti muotoaan:

• puolustusvoimien palveluksessa on yhä vähemmän henkilöstöä
• puolustusbudjettien alasajo on päättynyt ja jäänyt tasolle jossa noin 2% bruttokansantuotteesta kulutetetaan puolustusbudjetteihin
• puolustusmäärärahat kuluvat yhä enenevässä määrin asehankintoihin ja aseteknologian kehittämiseen ja yhä vähemmän kenttähenkilökunnan palkkoihin

Sotilaallista kyvykkyyttä ei rakenneta turhaan. Ne maat jotka kuluttavat merkittävimmän osan bruttokansantuotteestaan sotilaalliseen kyvykkyyteen ovat yleensä myös herkimipiä käyttämään hankittua sotilaallista kilpailuetua - eihän sitä kilpailuetua ole turhaan hankittu. Näitä sotilaallisesti kriisejä ratkaisevia maita ovat muun muassa Venäjä, USA ja Lähi-Idän maat(kartta alla). Sotilaallisesti säyseämpään kehitykseen tähtääviä maita löytyy muun muassa Euroopasta, Kauko-Idästä ja Etelä-Ameriikasta.

Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) markkinaennuste vuodelle 2020 on varovaisen positiivinen. SKVL:n välittäjistä 80 % ennustaa osakeasuntojen kysynnän nousevan tai pysyvän ennallaan

Vanhojen kerrostalojen hintojen ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Pääkaupunkiseudun ja Turun alueen osalta ensimmäisen neljänneksen hinnannousun odotetaan olevan 2 % ja muun Suomen vanhojen kerrostalojen hintojen odotetaan laskevan 1 %.

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli 95,6 mrd. euroa marraskuun 2019 lopussa. Talletuksista selvästi suurin osuus on käyttelytileillä, joilla oli rahavaroja 82,6 mrd. euroa.

Suomalaisilla oli samaan aikaan portfoliosijoituksia (pörssiosakkeita ja rahastoja) yhteensä 62 Mrd€. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä tileillä makaa käyttämätöntä rahaa.

Miten suuren kansantaloudellisen tappion nuo joutilaina tileillä makaavat rahat aiheuttavat? Ei itse asiassa suurta tappiota. Pankit lainaavat nuo rahat eteenpäin asunnontarvitsijoille ja yrityksille ja sitä kautta rahat päätyvät hyviin kohteisiin. Pankeilla on palkattuna asiantuntijoita, jotka osaavat ohjata rahat hyviin kansantaloutta hyödyttäviin kohteisiin. Tämä on pankkiliiketoiminnan ydin.