Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Finanssialan Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä piristyi väliaikaisesti vuoden 2016 Kiky sopimuksen seurauksena. Investointien kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2018. Laskeva trendi on jatkunut korona kriisin aikana.

Korona kriisillä oli eräs merkittävä vaikutus. Yritysten lainanotto suuntautui korvausinvestointien ja tuotantokoneiston korjaamisen sijasta yhä enemmän käyttöpääoman vahvistamiseen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.

Varsinaisia tuotannollisia uusinvestointeja ei ole nettomääräisesti tullut maahamme enää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Sijoittajien kannattaakin suunnata huomiotaan muun muassa niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat maailmanlaajuisesti.

Valtionvarainministeriön taloudellisesta katsauksesta poimittua:

• Yksityinen päivittäistavaroiden kulutus on luottokorttimaksujen perusteella palannut koronaa edeltävälle tasolle. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä palautuu myöhemmin ja investointihyödykkeiden vasta tulevien vuosien aikana. Kaikenkaikkiaan toinen neljännes on synkin. 
• Suomen talous hidastuu tänä vuonna 6..7% ja maailmantalous 5%. Suomen talous kasvaa ensi vuonna noin 3% vauhdilla. Mutta palautuminen ei ole itsestään selvää. Pidentyvät työttömyydet voivat aiheuttaa pysyvämmän heikon kehityksen.
• Valtion velanotolla ja omaisuuden myynneillä rahoitettavat "elvytystoimet" mahdollistavat sosiaalisten etujen, palkkatason ja hyvinvoinnin väliaikaisen pysymisen. Sopeutumista ei tarvitse heti tehdä. Julkista velkaa lisätään tänä vuonna noin 20Mrd€. Tuleva talouskasvu ei tule tasapainottamaan julkista taloutta. Tarvittaisiin vähintäänkin 5Mrd€/vuosi säästötoimet julkiseen talouteen.
• Sanna Marin:n hallitus ei ole asettanut tavoitteekseen julkisen talouden tasapainottamista eikä mainittuja 5Mrd€ vuosittaisia säästöjä. Sanna Marin ja hänen hallituksensa toivovat että tulevat hallitukset (seuraava hallitus?) tekevät nuo vaaditut 5Mrd€ sopeutustoimet vuoteen 2030 mennessä.

Kolsterin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa suomalaiset yrityspäättäjät kertovat, miten innovointia pitäisi edistää Suomessa.

Kolsterin tutkimuksen vastaajien mielestä suomalaisten yritysten innovointia ja menestystä auttaisi parhaiten:

1. Korkeakoulujen rahoituksen lisääminen.  (83% vastaajista)
2. Joustavammat työmarkkinat. (79% vastaajista)

Yritystukien mahdollista positiivinen merkitystä innovaatiotoimintaan ei sellaisenaan tutkittu. Yritystukien mahdollinen positiivinen merkitys on todennäköisesti vähäisempi sillä vastaajista vain 68% piti joko verohelpotuksia tai yritystukia tärkeinä innovaatiotoiminnan kannalta. Vastaajien edustamista yrityksistä 60 prosenttia on saanut Business Finlandin tukea.

Pörssin korjausliike oli Nordean Antti Saaren mielestä odotettu ja se muodostunee väliaikaiseksi.  Tämän tyyppiset korjaukset ovat tavallisia markkinoiden palautuessa kriisistä.

Sijoittajan ei välttämättä kannata reagoida. Väliaikaisesti notkahtavat kurssit voivat kuitenkin tarjota ostopaikkoja varsinkin jos tästä kuopasta tulee vähänkään pidempi ja syvempi.

Pörssikursseilla on vielä jäljellä nousupotentiaalia. Sijoittajan kannattaa nyt rauhassa odotella ja katsoa mihin osakkeiden hinnat asettuvat.

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta Etlatiedon tuottamasta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt.

Lainsäädäntömme kannustaa digitaalisuuden ja ICT:n hyödyntämiseen

Eduskuntamme kunnostautui vertailussa erityisen hyvin. Oikeudellinen toimintaympäristö ja ICT lainsäädäntö saivat kärkisijoitukset. Oikeudellinen toimintaympäristö on kaiken liiketoiminnan perusta.

Yrityksiä kiusaavat tietovuodot

Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta yritykset ovat havainneet ja raportoivat tietovuodoista ja tuvaongelmista. Suurten yritysten raportoimat tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Tämä voi johtua monesta tekijästä: tietoturvan hyvästä monitoroinnista, suuremmasta valmiudesta raportoida ongelmista tai suuremmasta ongelmien määrästä.

Suomen Pankin Euro ja Talous 9.6.2020 julkaisusta poimittua:

• Suomen talous kärsii Korona kriisistä pysyviä vaurioita. Kaikki yritykset eivät selviä.
• Työmarkkinamme ovat kankeat ja palkkat nousevat seuraavan parin vuoden aikana 2% vuodessa. Useimmissa muissa maissa työmarkkinat toimivat ja palkat joustavat. Suomessa kansantalouden sopeutuminen pienempiin tuloihin on päätetty tehdä työttömyyttä lisäämällä.
• Toipuminen kriisistä on maailmalla hidasta ja Suomen toipuminen erityisen hidasta. Taloutemme supistuu voimakkaasti, tänä vuonna 7% ja toipuu seuraavina parina vuotena noin 3% vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa Korona kriisi heikensi palvelualoja. Nyt  vientiteollisuuden tilaukset ja näkymät heikkenevät voimakkaasti ja Suomen Pankki ennakoi, että vienti ei tulevina vuosina auta Suomea pois taantumasta.
• Julkisen talouden vaje syvenee tänä vuonna entisestään ja syöntivelkaa tulee 8% / bkt. Alijäämää kasvattavat Koronaan liittyvät toimet ja muut hallituksen menonlisäykset.
• Euroopan Keskuspankki ja Suomen Pankki huolehtivat likviditeetistä. Luottolamaa ei ole tulossa eikä inflaatiosta ole mitään merkkejä.

Lisää tietoa:  Euro ja Talous

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan Juho Alasalmi, Henna Busk, Antti Kauhanen, Taina Leinonen, Svetlana Solovieva, Tarmo Valkonen, Eira Viikari-Juntura (kuva yllä) tekemässä "Työpolitiikka ja Työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä"  tutkimuksessa. Toimet vaikuttavat lähinnä siihen kuka työllistyy, ei siihen kuinka moni työllistyy. Avoimiin työpaikkoihin saadaan toimien seurauksena hieman vähemmän osaavaa ja hieman kyiseiseen työtehtävään sopimattomampaa työvoimaa.

Uudet työpaikat syntyvät usein muusta syystä. Yrityksen saamat työvoimapoliittiset edut eivät ole olleellisin tekijä kun mieltitään investointipäätöksiä tai laajennussuunnitelmia.

Suomen Pankin Siirtymätalouksien Tutkimuslaitos (BOFIT) on julkaissut arvion koronan vaikutuksista Venäjän talouteen. Korona kriisi on runnellut Venäjää karulla tavalla:

• Kulutus on pienentynyt Koronan takia samassa suhteessa kuin muuallakin
• Sen lisäksi on tullut öljyn ja raaka-aineiden hinnan lasku, joka on iskenyt rajusti vientiin

Venäjän talous pärjää huonoista lähtökohdista huolimatta kohtuullisesti. Talous pienenee vähemmän (4...6%) kuin esimerkiksi Suomessa. Venäjä eroaa monesta muusta siinä että siellä ei ole talouspakotteiden, ei koronan eikä julkisen sektorin ylläpitämiseksi elvytetty. Talous on kaikissa tilanteissa sopeutettu tilanteeseen. 

Venäjän korkotaso on tasapainoisen raha- ja finanssi- politiikan takia pysynyt 5% tuntumassa ja reaalikorkokin on runsaat 2%. Tämä terve korkotaso ohjaa sekä julkisia että yksityisiä investointeja järkeviin, kohtuullisesti tuottaviin kohteisiin.

Markkinoilla hinnoitellaan Nordean Hertta Alava:n mukaan V-muotoista toipumista:

• yksityinen kulutus on toipumassa odotettua nopeammin
• elvytyspaketit ovat olleet suuria ja ne riittävät täyttämään talouden kuopan

Täytyy toivoa että elvytysrahat käytetään järkeviin kohteisiin. Rahaa saa nyt yksityisiin ja julkisiin kohteisiin erittäin halvalla korolla. Elvytysrahaa kanavoivat tällä kertaa erityisesti julkisen sektorin virkamiehet, joiden liiketoiminnalliseen osaamiseen joudumme elvyttävien investointien osalta luottamaan.

Osakkeet ovat kevään jälkeen palautuneet viime syksyn tasolle.

Korkomarkkinat hinnoittelevat lyhyen kevyen taantuman. Tavanomaisista BBB-luokan yrityslainoista maksettu korkopreemio on palautunut suhteellisen normaalille tasolle, runsaaseen kahteen prosenttiin.

Tämä tarkoittaa sitä että globaalit sijoitusmarkkinat hinnoittelevat V-tyyppisen nopean toipumisen.  Tähän samaan arvioon ovat päätyneet sekä korko- että osake- markkinat.

Asuntokauppojen kappalemäärät ovat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan romahtaneet huhtikuussa 34% verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Kerrostaloasuntojen kauppa hiljeni 37%, rivitalojen 32% ja omakotitalojen 29%.

Hinnat ovat kutenkin Tilastokeskuksen mukaan toistaiseksi pitäneet. Asuntokauppojen hinnat ovat kehittyneet kutakuinkin entiseen malliin. Asuntojen hintataso on kestänyt parhaiten siellä, missä kauppa kävi parhaiten jo ennen Korona kriisiä  (Kuva oikealla). Hintataso saattaa kuitenkin seurata viiveellä kauppamääriä ja saattaa olla että Koronan vaikutus näkyy vasta kesällä. 

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VAT) kiinnitää tutkimuksessaan "Monikansallisten yritysten voitonsiirto ja yhteisöveropohjan rapautuminen - kokoluokan arviointia kansainvälisen kirjallisuuden valossa" huomiota siihen, että kansainväliset yritykset tuntuvat näyttävän voittoa pienen yhteisöveroprosentin maissa.

Suomessa vuodesta 2014 asti vallinnut 20% yhteisöverokanta on EU:n tasolla kohtuullinen. Suurten EU- maiden (Saksa, Ranska, Espanja, Italia,..) yhteisöveroverokanta on korkeampi. Suomi alensi yhteisöveroaan vuonna 2014 ja tämän seurauksena yhteisöverotulot kasvoivat. Monikansalliset yritykset näyttivät muutoksen jälkeen mielellään voittoa Suomessa.

Koronatilanne helpottaa joka puolella maailmaa ja erityisesti Euroopassa.  Päivittäisten kuolleiden määrä on laskenut huhtikuun alun 7000 lukemasta vähitellen 4000 tasolle. Lisää tietoa: https://covid19info.live

Suomen tilanne on valoisampi. Kuolleita ei enää ole joka päivä ja päivittäin todetut tartunnatkin ovat laskeneet huhtikuun alkupuolen 200 hipovista luvuista muutamaan kymmeneen ja suunta on alaspäin. Lisää tietoa: THL/tilannekatsaus.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että koronan hillitsemiseksi tehtyjä toimia puretaan ja yhteiskunnan palvelut käynnistyvät. Menossa olevan neljännesvuoden tulokset muodostuvat joidenkin yritysten osalta heikoiksi. Matkailua, lentoliikennettä ja ravintola-alaa lukuun ottamatta yhteiskunta palautuu syksyyn mentäessä kohti normaalia.

Osakkeiden hinnat saattavat inflatioitua (=nousta)

Hetemäen työryhmä on luovuttanut toisen raporttinsa. Raportin mukaan:

• Meille on tulollaan lama ja sen jälkeen ikääntymisestä aiheutuva pysyvä lamaannustila.
• Suomen valtion velka jatkaa Vihriälän työryhmän ehdottamista sopeutustoimista huolimatta kasvuaan ja saavuttaa noin 90% / bkt tason vuonna 2030
• Jos talous haluttaisiin kuntoon pitäisi valtion supistaa menojaan noin 7Mrd€ tai sitten pitäisi saada 240'000 ihmistä työllisiksi ilman että työllisyyden parantaminen saisi maksaa mitään. 
• Yhteiskuntamme sääntöpohja on aiheuttanut alhaisen syntyvyyden, pienen työllisyysasteen, heikon elintosokehityksen, kasvavan velkataakan ja alhaisen investointihalukkuuden. Nyt pitäisi tavalla tai toisella parantaa kansalaisten luottamusta niitä instituutioita kohtaa, jotka ovat nuo säännöt luoneet. Eräs tapa luottamuksen parantamiseksi olisi parempien lakien ja sääntöjen tekeminen.  

Lisää tietoa:  Esityskalvot / Hetemäki, Varhiala

Positiivisen luottotietorekisterin valmistelu etenee ja toteuttajaksi ja rekisterinpitäjäksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Luottotieteorekisteri tulisi näillä näymin käyttöön kuluttajien osalta vuonna 2023.

Tällä hetekellä vuokralaisen tai velallisen maksuhäiriöistä on saanut tietoa esimerkiksi asiakastiedon palvelusta.

Muutoksen jälkeen pankit ja luottolaitokset jakaisivat enemmän ja myös positiivista tietoa asiakkaidensa luotoista ja niiden hoidoista. Tietojen jakaminen vähentää lainanantajan (tai vuokraajan) riskiä ja tämä riskin pieneneminen näkyisi toivottavasti myös laskevana tekijänä lainan hinnassa sekä helpottaisi ja lyhentäisi lainan myöntämisprosessia. Rekisteri tekisi yhteiskunnasta tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän.

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty Q1/2019 osavuosiraporttien mukaiseksi. Kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella kannattavimpia ostokohteita olisivat nyt Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila. Kassavirtapohjainen arvonmäritys lasketaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon yrityksen ja toimialan viime vuosien kehityksen.

Ostokohteita voi valita muillakin kriteereillä. Viime vuosien tulostuoton perusteella parhaimmistoa olisivat Incap, Nokia Renkaat ja SSAB ja avokätinen osingonmaksaja näyttäisi olevan Citycon.

Salkussa on hyvä olla epäsuoraa velkaa kun korot ovat matalia

Nordea Economic Outlook "Toipumisen Taival" piirtää kuvan elpymisen prosessista:

• Maailmantalous supistuu 3% ja kehittyneiden maiden (USA, Eurooppa, Japani,..) taloudet supistuvat tänää vuonna peräti 6%. 
• Kehittyneiden maiden yritysten liikevaihto jää vielä ensi vuonnakin pari prosenttia viime vuotta pienemmäksi. Kehittyvät markkinat pärjäävät paremmin. Siellä toimivien yritysten liikevaihto ylittää jo ensi vuonna koronaa edeltävän tason.
• Keskuspankkien tukiostot pitävät korot ja korkoerot matalina. Korkoihin sijoittamisesta ei tule lähiaikoina houkuttelevaa perusvaihtoehtoa.

Suomi ja Etelä-Eurooppa pärjäävät muita huonommin:

• Etelä-Eurooppaa ravistellut korono aalto oli vakava ja nämä turismista riippuvat maat kärsivät matkustamisen lamasta.
• Arvonlisää tuottavaa toimintaa ohjaava säännöstö ja toimintaympäristö on Suomessa erilainen. Suomi jää korona kriisin aikana edelleen hieman jälkeen muista. Mutta ensi vuosi tuo kuitenkin jo 4% kasvun suhteessa tämän vuoden heikkoihin lukuihin. 

Pääomasijoitusalan eurooppalaisen kattojärjestön Invest Europen uusien tilastojen mukaan suomalaiset startupit keräsivät eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Suomi on jo toistamiseen ensimmäinen saaduissa venture capital -sijoituksissa (venture capital = sijoitus listaamattomaan kasvuyritykseen) suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kehittyvät taloudet pärjäävät Nordean Hertta Alavan mukaan koronakriisissä kehittyneitä paremmin. Niiden kansantuote supistuu vain noin prosentin kun samaan aikaan kehittyvien maiden taloudet kutistuvat kuusi prosenttia.

Vaikka koronaan sairastuneita on vähän, ovat taloudet kärsineet muun muassa turismin kuihtumisesta ja öljyn hinnan laskusta. Kehittyvistä maista parhaiten päjäävät Aasian maat ja heikoimmin Latinalainen Amerikka.

Kehittyvien markkinoiden osakkeiden hinnat ovat edullisia, 15% alkuvuotta halvempia. Monet seikat tukevat kehittyvien maiden houkutteluvuutta. Valtioilla ei ole varaa vahingoittaa talouksien pitkän tähtäimen kasvumahdollisuuksia laajalla elvytyksellä, turismi lähtee todennäköisesti loppuvuotta kohden elpymään ja öljyn hintakin on palautumassa. 

Etla on päivittänyt ennusteensa toukokuussa ja arvioi nyt, että koronaan varautumisen aiheuttama myrsky on ankara.

Suomen bkt supistuu 8 prosenttia tänä vuonna ja kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Toimialakatsauksesta löytyy muutamia ilonaiheita. Muun muassa elintarviketeollisuudella menee ihan hyvin ja muutamat muutkin toimialat selviävät vähin vaurioin.

Korona-ajan talousuutiset ovat toinen toistaan synkempiä: maailmantalous vaipuu taantumaan, valtiot velkaantuvat ennätysvauhtia, yrityksiä ajautuu konkurssiin ja Suomea odottaa seuraava hukattu vuosikymmen. Sijoittajalla ei ole juuri aihetta juhlaan. Synkkyydestä on kuitenkin olemassa teitä ulos: yksi näistä on sulkea pois kaikki korona-aiheiset uutiset ja keskittyä vaikkapa viihdeuutisiin - tai katsoa elokuvia, jotka eivät takuulla viittaa koronaan tai talouskriiseihin.

Elokuvien katseleminen onkin hauskaa viihdettä ja ajan kulua, ne tarjoavat samanlaista viihdettä kuin vaikkapa jokin parhaista luotettavista nettikasinoista. Nykyään elokuvia on saatavilla rajaton määrä, sillä niitä tulee televisiosta, niitä voi lainata sähköisistä lainaamoista tai kirjastoista ja niitä voi katsella netin suoratoistopalveluista mielin määrin. Joskus käykin niin, että elokuvia on yksinkertaisesti liikaa ja lyhyiden kuvausten lukemiseen ja arvoihin perehtyminen vie liikaa aikaa. Onkin hyvä, että joku jossain tekisi listauksen kaikkien aikojen top-elokuvista ja sillä voisi pelata kun tulee aika valita illan leffa.

Suurin osa yrittäjistä (57%) kokee maksavansa itselleen riittävää julkista eläketurvaa selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kattavasta tutkimuksesta "Kuinka yrttäjät eläkevakuuttavat?".

Kuitenkin 43% kokee maksavansa itselleen liian pientä eläkevakuutusta. Näissä on paljon sellaisia, jotka ovat järjestäneet eläketurvansa muulla tavoin. Osa (38%) käyttää yksityistä eläkevakuutusta ja jotkin (29%) ovat ajatelleet myydä yrityksensä sitten kun jäävät eläkkeelle. Mutta valtaosa (66%) näistä itselleen mielestään liian pientä eläkettä keräävistä ilmoittaa, että tulot eivät yksinkertaisesti riitä eläkevakuutusmaksuihin. Monet yrittäjät ovat pienituloisia ja köyhyys on tuttu vieras erityisesti yksinyrittäjien kodeissa.

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Palvelut muodostavat jo yli 30% Suomen viennistä. Palveluviennin kasvuvauhti on ollut jopa nopeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.

Piksu ei ole vähään aikaan julkaissut yritysten ja kuluttajien luottamuslukuja.  Koronaepidemian tilannetta käsittelevät luvut ovat olleet päivittäin ajan tasalla ja niissä on ollut sijoittajan kannalta ajantasaisempaa tietoa. 

Korona epidemia on nyt vakiintunut ja luottamusluvut pysyvät paremmin tilanteen tasalla. Ohessa OECD alueen yritysten luottamusluvut ja Suomen vastaavat. Luottamus on tällä hetkellä syöksyssä. Sijoittajan kannalta on tärkeää tietää milloin saavutamme pohjakosketuksen. Pörssikurssit ampaisivat vuonna 2009 ylös samaan aikaan kuluttajien ja yritysten luottamuslukujen kanssa. Tulemme siksi seuraamaan luottamuslukujen kehittymistä niin, että piksun lukijat saavat mahdollisimman reeliaikasen tiedon tulevasta käänteestä. 

Suomalaisten kotitalouksien säästöt (säästötilit + rahastot + osakkeet) on OECD:n mukaan noin 62 tuhatta dollaria/ aikuinen. Sijoitumme OECD:n vertailussa entisen Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välimaastoon. OECD on ottanut vertailussaan huomioon joitakin rahastoituja eläkevaroja ja Suomen Pankki onkin ilman näitä eläke-etuja päätynyt hieman pienempään arvioon suomalaisten säästöistä. Suomen Pankin tietojen mukaan säästömme ovat keskimäärin hieman runsaat 40...50 tuhatta € / henkilö, ja tämän mukaan olisimme varallisuudeltamme saman kaltaisia esimerkiksi Viron kanssa.

Yritysten valitseminen salkkuun voi tapahtua monin eri tyyppisin kriteerein. Toimivaksi havaittuja menetelmiä ovat muun muassa henkilöperusteinen, liiketoimintaan, pörssiarvoon ja oman pääoman tuottoon perustuvat menetelmät:

Henkilö- perusteinen 

Jotkin sijoittajat seuraavat toimitusjohtajan ja johtoryhmän henkilöhistoriaa ja kuuntelevat heidän esiintymistään esimerkiksi yhtiökokouksessa.  Menestynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä pystyy yleensä ylläpitämään menestystä. Menestyneen ulkopuolisen toimitusjohtajan valinta voi olla hyvä enne. Menestyvät johtajat osaavat kaikissa tilanteissa kerätä ympärilleen onnistuvia ihmisiä ja he kykenevät tukemaan lähellään työskenteleviä.

Toimiala- ja liiketoiminta- perusteinen

Monet kaupallisen koulutuksen saaneet valitsevat mielellään sellaisia yrityksiä jotka ovat kasvavalla toimialalla ja joiden liiketoiminta idea on tuore ja mielenkiintoinen. Tätä tapaa käytetään erityisesti silloin kun kyseessä on pieni kasvava yritys. Liiketoiminta ei ole välttämättä vielä vakiintunut ja yritys on kasvuvaiheessa. Silloin ei välttämättä vielä ole historiatietoon perustuvia luotettavia tunnuslukuja ja on pakko luottaa liiketoimintasuunnitelman tietoihin. Mutta menetelmää hyödynnetään kyllä monasti menestyksellisesti myös vakiintuneisiin pörssiyrityksiin. Kasvuyrityksiä löytyy aina helpommin kasvavilta aloilta.

Pörssiarvoon perustuvat tunnusluvut

Sijoittajille kaikkein tutuimpia valintakriteereitä ovat sellaiset tunnusluvut kuten P/Eearnings, P/BookValue, P/CashFlow tai P/Sales. Niissä verrataan osakkeen pörssiarvoa johonkin menestystekijään. Näillä tunnusluvuilla löydetään pörssiarvoltaan edullisia yrityksiä.

Rahoitusta hakevien pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa nykyisin pankkien ja yksityishenkilöiden sijaan hakea rahoitusta julkiselta sektorilta. Valtio (Finnvera, ELY- keskukset, Business Finland,..) kilpailee tänä päivänä menestyksellisesti pankkien, rahoituslaitosten ja yksityisten sijoittajien kanssa. Pienenkin yrityksen kannattaa monasti suunnata sinne hakemaan rahoitusta.

Pankit pystyivät aiemmin arvioimaan yritysasiakkaan lainatarpeen, rahoitettavan kohteen riskisyyden ja hinnoittelivat vaaditun koron sen mukaiseksi. Nyt tämä funktio on siirtynyt osin julkisen sektorin hoitoon ja tuntuu vähitellen siirtyvän yhä enemmän. Julkisella sektorilla on selviä etuja puolellaan. Se voi tukea toimintaansa verorahalla, sen ei tarvitse hinnoitella henkilökuntansa palkkoja tarjoamiinsa rahoitustuotteisiin ja sillä on lähes rajaton mahdollisuus taata luottoja ilman että sen oma vakavaraisuus vaarantuu.

Suomen Pankki on analysoinut Euro ja Talous julkaisussaan korona kriisin vaikutuksia pankkien vakavaraisuuteen. Piksu on tämän perusteella laskenut mitä tämä tarkoittaa Nordean osakkeita omistavan kannalta. Nordea käy esimerkiksi, se on vakavarainen pohjoismainen pankki, jonka tulos oli viime vuodelta kohtuullinen.

Luottotappiot tulevat Suomen Pankin mukaan olemaan välillä 0,2% ... 0,3% luottokannasta riippuen siitä supistuuko talous 5% vaiko 13%. Tämän suuruiset luottotappiot olisivat olleet 43% tai 64% Nordean viime vuoden voitoista. Siis varsin merkittävät. Mutta Nordean kaltaisen taseeltaan vakavaraisen pankin vakavaraisuudesta olisi sulanut vain 2,1...3.2%. Tämän perusteella voisi sanoa että Nordea ja vastaavan tyyppiset muut pohjoismaiset pankit selviävät korona kriisistä helposti. Aivan näin helpolla eivät pankit kuitenkaan pääse. Jos Bkt supistuu 5%...13% niin kyllä pankkien liiketoiminta sulaa samassa suhteessa. Vaikutukset näyttäisivät siis olevan suurempia kuin puolet yhden vuoden tuloksesta, mutta eivät kuitenkaan kohtuuttomia.

Muutamia poimintoja Hetemäen korona raportista ja tilastokeskuksen julkistuksista ja hallituksen toimista:

Korona epidemia:

• Uusia tartuntatapauksia on yhä vähemmän ja terveydenhuollon kapasiteetti riittää tällä hetkellä mainiosti
• Korona ei ole muodostunut vakavimmaksi terveysongelmaksi. Liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamiin sydän- ja verisuonitauteihin on kuollut epidemian aikana lähes kymmenen kertaa enemmän suomalaisia. 
• Koronaan kuolleiden mediaani-ikä on 84

Epidemian taltuttamiseksi tehdyt rajoitukset vaikuttavat talouteen:

• kulutus (luottokorttiostokset, kuva oikealla) on pudonnut noin 25% vuoden takaisesta
• rajoitusten aikaansaama bruttokansantuoteen ja elintason pudotus on 1,5%..2% kuukaudessa (arvio)
• bkt supistuminen on kokonaisuudessaan luokkaa 5.5% (jos kaikki menee hyvin ja rajoitukset saadaan nopeasti pois sekä meiltä että lähialueen maista)

Koronaepidemian takia tehdyt rajoitustoimet ovat iskemässä teknologiateollisuuteen ja Suomen vientiin rajulla tavalla. Teknologiateollisuuden tuoreen kyselyn mukaan tarjouspyyntöjen määrä suorastaan romahti huhtikuussa. Vaikeudet lisääntyvät lähikuukausina, liikevaihto laskee, ja pohjakosketus tulee näillä näkymin vuoden loppupuolella.