Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Yrityselämän luottamusta mittaava OECD:n "Business confidence" indikaattori on onnistuneesti ennakoinut bruttokansantuotteen kehitystä. Päätehtävänsä ohella se on tärkeä mittari myös osakesijoittajalle. Osakkeita kannattanut ostaa silloin kun tämä indikaattori on alimmillaan.

Nyt OECD indikaattori sukeltaa kaikkialla maailmassa. Arvo on laskenut Euroopassa ja Kauko-Idässä jo lähes puolitoista vuotta ja USA:ssa vajaan vuoden verran. Laskuvaiheet ovat yleensä kestäneet noin puolitoista vuotta. Laskusuhdannevaihe voi tulevana talvena lähestyä loppuaan. Näin ainakin siinä tapauksessa jos suhdannekierto toistaa aiempia. Osakesijoittajat valmistautuvat nyt tähän D-day hetkeen ja hyökkäykseen.

Kaukoliikenteen markkinoiden avautuminen kilpailulle vuonna 2009 on tehnyt busseista aiempaa houkuttelevamman matkustusvaihtoehdon, ilmenee Etlan selvityksestä. Markkinoiden vapautuminen kuluttajia hyödyttävälle kilpailulle lisäsi kaukoliikennevuorojen tarjontaa, kasvatti matkustusmääriä ja pysäytti matkalippujen hintojen nousun.

Suomi siirtyy kohti keskitettyä ja tehokasta taloutta kun julkiset hankinnat on syyskuun alusta koottu yhteen yhtiöön. Kaikki julkishallinnon yhteishankinnat on mahdollista hoitaa Hanselista, jonne KL-Kuntahankintojen asiantuntijat ovat siirtyneet. Myös Hanselin kilpailutus- ja hankintatoimen kehittämispalvelut tulevat asteittain koko asiakaskunnan saataville. Julkiselle sektorille toimittavilla on yhä useammin yksi ja vain yksi asiakas Hansel. Markkinataloudellinen kilpailu asiakkaista korvautuu yhdellä asiakkaalla.

Kauppasota on eskaloitunut tulleiksi, mutta niiden merkitys taloudelle on kvantitatiivisesti pieni. Niistä ei ole vielä aineksi katastrofiin.

Makrotalouden kehitys on ollut hidastuvaa jo viime vuoden alusta asti ja riskit siitä, että edetään taantumaan saakka ovat kasvaneet. Globaalin taantuman ennusmerkkejä ei kuitenkaan ole, lukuun ottamatta sitä että yhdysvalloissa pitkät korot ovat laskeneet lyhyiden alapuolelle. Tämäkin ennustaa enemmän keskuspankin rahapolitiikkaa kuin makrotaloutta.

Seuraava taantuma lienee teollisuuteen liittyvä klassinen taantuma. Tämän tyyppinen taantuma on yleensä vaikuttanut osakekursseihin vähemmän kuin esimerkiksi finanssimarkkinoiden horjumiseeen liittyvä vuoden 2008..2009 pudotus. Siksi osakekursseihin liittyvä huoli on pienempi kuin vaikkapa vuonna 2007.

Palkansaajien ansiotaso on lähtenyt julkisen sektorin johtamana iloiseen nousuun. Kuntasektorin palkat nousivat tilastokeskuksen mukaan viime vuodesta lähes neljä prosenttia, eikä valtiokaan jäänyt kauas jälkeen. Yksityinen sektori kirii perässä 2,2% korotuksilla.  Ensi vuoden valtion budjetin lisävelanotolla ja omaisuuksien myynnillä saadaan lisäpiristystä palkkojen positiiviseen kehityksen. Raha valuu aina lopuksi palkkohin, eläkkeisiin ja työttömyydestä maksettaviin kannustimiin.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä että:

• Kilpailukyky pienenee suhteessa muihin maihin ja sijoittajan kannattaa välttää pieniä Suomessa toimivia vientiyrityksiä. Suuret siirtävät toimintaansa joustavasti ulkomaille.
• Kuluttajapalveluja tarjoavilla kotimarkkinayrityksillä menee lähitulevaisuudessa paremmin. Ihmisillä on enemmän rahaa ostaa ja kuluttaa.
• Sijoituksia kannattaa varovaisuussyistä siirtää ulkomaisiin kohteisiin suurin piirtein samassa suhteessa kuin yrityksetkin siirtävät investointejaan ulkomaille.

Suomessa astuu 1. syyskuuta 2019 voimaan uusi laki, joka rajoittaa kuluttajille myönnettävien lainojen korkoja ja kuluja. Laki tulee karsimaan pahimmat ylilyönnit pois lainamarkkinoilta, mutta avaa samalla taloudestaan tarkalle kuluttajalle oivan mahdollisuuden kilpailuttaa uudelleen nykyiset lainat ja luottokorttivelat.

Uusi laki tulee tiivistämään kilpailua lainamarkkinoilla. Verkon yli toimivat pankit ja rahoituslaitokset tulevat siirtymään entistä vahvemmin perinteisten pankkien leikkikentälle. Myös moni perinteisistä pankeista joutuu mukauttamaan lainojen ja luottokorttien hinnoittelua vastaamaan uutta lakia, etenkin siksi, etteivät lainasta perittävät kiinteät kustannukset saa ylittää 150 euroa vuodessa. Käytännössä tämä tulee näkymään luottokorttien hinnoittelun lisäksi mm. lainojen pienentyvissä avaus- ja käsittelymaksuissa.

Suomi on noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitattaessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaiset startupit ovat olleet jo useana vuonna pidemmän ajan keskiarvolla mitattuna Euroopan houkuttelevimpia sijoituskohteita VC-sijoittajille, mutta vuonna 2018 Suomi nousi ensimmäiselle sijalle myös lyhyen aikavälin mittarilla. Viime vuonna Suomi paransi sijoitustaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrässä.

Piksun suomiosakkeiden ranking on päivitetty Q2 / 2019 osavuosikatsausten informaatiolla. Osakkeille on laskettu kassavirta-analyysiin perustuvat tavoitehinnat. Ohessa tämän perusteella laadittu suomiosakkeiden paremmuusjärjestys. 

Paremmuusjärjestys poikkeeaa kuvan viimeisessä sarakkeessa olevasta osakkeen pörssihinnalle lasketusta tulostuotto-arvosta (E/P %). Syynä on se, että E/P tulostuotto % lasketaan tälle vuodelle kumuloituvista tulostuotoista, kun taas kassavirta-analyysi ottaa huomioon yrityksen pidemmän ajan trendiä ja kehitystä. Oheinen paremmuusjärjestys on siksi sijoittajan kannalta parempi, kuin pelkkään tulostuottoon perustuva järjestys olisi.  

Suomalaiset ovat tehdyn työajan perusteella eräs Euroopan laiskimmista kansoista. Vasta julkaistusta ETLA raportista selviää, että tämä koskee sekä osa-aikaisia että kokoaikaisia ja se koskee sekä julkista sektoria että yksityistä. 

Syinä suomalaisten tapaan asettaa vapaa-aika etusijalle voisivat olla:

• hyvin toimiva tulontasaus, joka varmistaa että elämä on mukavaa ja taloudellisesti turvattua tekipä töitä enemmän taikka vähemmän tai vaikkapa ei ollenkaan
• jäsenmäärältään ja vaikutusvallaltaan maailman vahvin ammattiyhdistysliike, joka rakastaa ja edistää lyhyttä työaikaa

Lyhyttä työaikaa tekevillä mailla on monta yhteistä piirrettä. Niiden kansalaiset ovat tyypillisimmin onnellisia, tulontasaus toimii eikä työelämässä menestyminen tuo rahallista tai muuta lisäarvoa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioesitys sisältää sijoittajallekin monta arvokasta tietoa:

• Valtion verotulojen arvioidaan vuonna 2020 kasvavan 2,4% tämän vuoden tasosta ja budjetin loppusumma kasvaa noin 2.6%. Kun bruttokansantuote nousee samaan aikaan noin prosentin niin tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta nousee. Julkisen sektorin paisuminen tarkoittaa leikkausta niiden tulotasoon, jotka tekevät yksityissektorilla työtä ja tuottavat lisäarvoa.
• Kasvavista verotuloista huolimatta valtiontalouden alijäämä kasvaa 0,5 Mrd€ ja budjetin kokonaisalijäämäksi tulee 2,3 Mrd€. Tämä tarkoittaa muun muassa velkaantumista ja leikkausta lapsiemme elinaikaisesta hyvinvoinnista.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan tuotannollisilla investoinneilla, mutta tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat pienempiä kuin naapurimaihimme Ruotsiin ja Saksaan. Yritykset ovat päätyneet investoimaan muualle kuin Suomeen. Talousarvioesitys esittää ratkaisuksi lisärahoitusta Business Finland palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavia yrityksiä ja ihmisiä verotetaan ja näillä veroilla rahoitetaan Business Finland virkamiesten toimintaa. Business Finland virkamiehet auttavat ja ohjaavat yrityksiä menestykseen. Ongelmaa pohtimaan asetetaan myös valtiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä.

Tuloskausi on Nordean Antti Saaren mukaan ollut pelättyä parempi. Tulokset ovat esimerkiksi Suomessa ja USA:ssa  kasvaneet vuositasolla parin prosentin verran. 

Yritysten marginaalit ovat kasvavien kustennusten painamana varsinkin USA:ssa supistuneet. Maailman taloustilanne on lisäksi ylipäätään heikkenemässä. Kommentit lähituloskausista eivät kuitenkaan ole synkkiä eikä panikointia ole havaittavissa.  Tämä tuloskausi on ollut siis ihan okei, mutta kaikenkaikkiaan huolet huomisesta ovat kuitenkin jonkinverran kasvaneet.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Oheinen Suomen Pankin tuottama korkosijoittajan peruskuvio antaa perustietoa korkosijoittajalle:

• Lainojen keskikorko on noin 1...4% talletuksia korkeampi. Tämä on se nimellinen tuotto, jonka pankit saavat. 
• Korkosijoittaja kärsii inflaatiosta täysimääräisesti. Korkosijoitukset menttävät arvoaan olivat ne sitten yrityslainoja tai muita korkosijoituksia.
• Inflaatiojakson jälkeen on yleensä noin 10 vuoden periodi, jolloin korkosijoittajat saavat hyvityksen. Korko ja myös korkokate (lainakorkojen ja talletuskorkojen välinen ero) pysyvät hyvinä.

Kiinan "Belt and Road" ohjelma dokumentoi ja kertoo sen, minkälaisia kohteita Kiina haluaa ulkomaille suunnatluilla investoinneillaan tukea. USA on varoitellut muun muassa Italiaa osallistumasta näihin hankkeisiin. Kiinan väitetään pyrkivän kriittisten infrastruktuurien kontrolliin.  Belt and Road hankkeen mukaista Kiinalaista rahaa on ilmeisestikin ollut käytössä myös Westerbackan Tallinna tunnelihankkeessa. 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tiedoista kuitenkin selviää, ettei Kiina numeroiden valossa tavoittele omistajavaltaan liittyvää taloudellista ylivaltaa maailmassa. Päinvastainen on enemmän totta:

• Ulkomaiset suorat investoinnit Kiinaan (erityisesti Eurooppalaiset) ovat vuosien saatossa olleet suurempia kuin Kiinan sijoitukset ulkomaille. Jos joku saavuttaa omistajavallan kautta hegemoniaa niin nimenomaan Eurooppalaiset Kiinassa eikä päinvastoin.
• Kiinan suorat investoinnit ulkomaille ja myös suorat investoinnit Kiinaan vastaavat suurin piirtein Kiinan osuutta maailman bruttokansantuotteesta. Mitään normaaliin taloudelliseen kanssakäymiseen liittymätöntä ei ole menossa.

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on nyt edennyt selkeään laskusuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakesijoittajan kannattaa nyt valita sijoituskohteensa tarkasti. Hyvää tulosta tekevät ja osinkoja maksavat yritykset ovat joskus hyviä sijoituskohteita jopa laskusuhdanteessa.

Nordean Antti Saari suosittelee oheisella videolla pysymään osakkeissa myös niinsanottuina huonoina aikoina. Ajoitus on nimittäin erittäin vaikeaa. Otetaanpa esimerkki:

• sijoittaja, joka pysyi koko 2000 luvun osakkeissa kaksinkertaisti varallisuutensa
• sijoittaja, joka oli poissa markkinoilta niiden 10 päivän ajan kun osakkeet vuonna 2009 ponkaisivat finanssikriisin jälkeiseen voimakkaimpaan nousuun menetti tuon nousun ja hänen omaisuutensa arvo on pysynyt tuon yhden virheen takia 2000 luvulla samana

Yllä oleva esimerkki osoittaa että markkinoilla kannattaa olla aina mukana. Jos haluaa ottaa näkemystä ja pienentää huonoina aikoina osakkeiden osuutta, niin se kannattaa tehdä varovasti. 

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Keskuskauppakamarin talouskatsaus luotaa Suomen yhteiskunnan taloudellisia rakenteita perustuen kansainvälisten tutkimuslaitosten kuten maailman talousfoorumin WEF, IMD:n ja IMF:n vertailuihin. Kansainvälisistä vertailuista piirtyy yhdenmukainen kokonaiskuva. Suomi menestyy hyvin yhteiskunnan vakautta, instituutioiden uskottavuutta, koulutusta tai sukupuolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Sijoitustamme heikentävät työmarkkinoiden jäykkyydet ja ansiotuloverotukseen liittyvät muuttujat.

Suomesta on tullut pieni ja suljettu talous

Suomi oli ennen finanssikriisiä Euroalueen mittakaavassa tyypiltään pieni ja avoin talous. Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteestamme oli suurta.

Emme ole enää. Tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen tällä hetkellä pienempiä kuin muulla Euroalueella keskimäärin. Meistä on tullut Euroalueen mittakaavassa mitattuna pieni ja suljettu talous.

IMF:n katsauksen mukaan maailmantalous hiljenee, mutta piristyy USA:ta lukuunottamatta uudelleen ensi vuodesta alkaen.

Viime kevään jälkeen on tapahtunut ikäviä asioita:

• USA:n ja Kiinan väliset keskinäiset kiristyvät tullit ovat katkoneet maailmanlaajuisia toimitusketjuja
• Brexit:n luoma epävarmuus ei ole helpottanut - päinvastoin
• Geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet öljyn hintaa

IMF varoittelee että ensi vuodelle ennustettu kasvun pirityminen perustuu epävarmoihin oletuksiin. Kasvun piristymiseen tarvitaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmän stabiloitumista (esim. USA:n ja Kiinan välisen kauppakiistan lieveneminen) ja laaja-alaista taloudellisen luottamuksen palaamista.

Tietoturvayhtiö Check Point® Software Technologies julkaisema “Cyber Attack Trends: 2019 Mid-Year Report” paljastaa, että tietoturvahyökkäykset ovat yleisiä ja  yleistyvät kaiken aikaa ja ettei yksikään ympäristö ole immuuni.

Hyökkääjä suojautuu piiloutumalla Internetin maailmanlaajuiseen valtamereen eikä edes EU:n kaltaiset koaaliitiot pysty suitsimaan ilmiötä. Tosiasiallinen hyökkääjä voi olla Nigeriassa, Uzbekistanissa tai missä muualla tahansa poliisiyhteistyön ulottumattomissa. Tarvitaisiin kansainvälistä poliisiyhteistyötä ja yhteisiä globaaleita periaatteita.

Jos paha tapahtuu niin rosvo pääsee monasti saaliin kanssa karkuun. Mutta rosvous voidaan ennaltaehkäistä, jos asiaan paneudutaan yrityksissä ja jos yksityisihmiset ovat varovaisia:

Yhteisvaluutta Euroon siirtyminen oli mukana prosessissa, josta aiheutui suomalaisille elintason lasku  ja työttömyyttä. Kustannukset karkasivat toimimattomien työmarkkinoiden, toimimattoman työmarkkinaneuvottelumekanismin ja valtion velanoton seurauksena vuonna 2008 käsistä eivätkä työmarkkinat joustaneet alas eikä ylös. Pelastusta ei voitu hakea devalvaatiosta ja niin kilpailukykymme romahti ja bruttokansantuote pieneni vuosien 2008 ja 2015 välillä merkittävästi. Syy ei ollut Euro vaan Suomen kehnosti toimiva hallintokoneisto.

Suomalaiset ovat ymmärtäneet tämän syy-yhteyden ja nyt suomalaisista 60 prosenttia suhtautuu EVA:n tutkimuksen mukaan myönteisesti yhteisvaluutta euroon. Suhtautuminen euroon ja Suomen EMU-jäsenyyteen on myönteisempää kuin koskaan aiemmin. Myönteinen suhtautuminen euroon on vahvistunut ja kielteinen vastaavasti vähentynyt kolmena mittauskertana peräkkäin. Luottamus eduskuntaan, hallitukseen ja politiikkaan on sen sijaan alhaisella tasolla.

Elokuussa, 14.9.2019, tulee voimaan maksupalveludirektiivi nimeltään PSD2.  Sen myötä kuluttajille voidaan tarjota muun muassa seuraavia palveluita:

• Maksukortit useilta toimijoilta. Maksukortti on liitettynä yhteen tai useampaan asiakkaan pankkitiliin, jotka pankkitilit voivat olla eri pankeissa.
• Lainapalvelut, joissa lainan antaja näkee tilitietietosi, tulosi ja menosi ja pystyy sen perusteella antamaan sinulle oikeantyyppisen ja kokoisen lainan.
• Tilitietopalvelut, joissa tilitietopalvelun tarjoaja voi tarjota tilitiedot yhtenä näkymänä kaikista asiakkaan pankkitileistä.

Palvelun käyttö ja palveluntarjoajan valinta on käyttäjän itsensä päätettävissä. Voit halutessasi itse liittää pankkitilejä PSD2 palvelussa käytettäväksi.

Suomen Vuokranantajat ry on julkaissut yhdessä Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) kanssa vuosittaisen ennusteen asuntosijoittamisen tulevista tuotoista.  Parhaat vuokratuotot löytyvät pienemmistä yliopistokaupungeista.

Tarjonnan lisääntyminen kasvukeskuksissa on hillinnyt vuokrankorotuspaineita ja vuokrien odotetaan nousevan tulevina vuosina kahden prosentin vuosivauhtia.

Ennusteen pohjalta laaditussa kaupunkirankingissa houkuttelevimmiksi asuntosijoittajien näkökulmasta nousevat Rovaniemi, Kuopio, Oulu, Turku ja Jyväskylä.

”Yliopistokaupungit erottuvat vertailussa keskimääräistä parempina sijoituskohteina. Toisaalta pienemmistä yliopistokaupungeista on löydettävissä huomattavasti korkeampia vuokratuottoja kuin esimerkiksi Helsingistä tai Turusta”, kertoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa.

Sijoittajan tärkein päätös on se, mihin omaisuuslajiin päättää keskittyä. Siis sijoittaako korko vaiko osakemarkkinoille ja jos päätyy korkomarkkinoille niin painottaako yrityslainoja vaiko valtionlainoja.   Noin 90% sijoituksen tuoton vaihtelusta on tämän päätöksen seurausta.

Noin 10% sijoituksen tuotosta määräytyy sijoituskohteiden valinnan ja ajoituksen perusteella.

Ei ole kuitenkaan yhdentekevää miten osake- tai korko- markkinoille sijoittaa. Hajautus ja mielummin vielä maailmanlaajuinen hajautus on tärkeää. Nordea suosittaa sijoittaamaan esimerkiksi osakesalkusta noin 15% Suomeen ja lopuista noin puolet pohjois-Amerikkaan.

Korkomarkkinoilla riski määrää tuoton. Vähäriskisten valtionlainojen tuotot ovat pieniä kun taas suurempiriskiset yrityslainat voivat antaa hyvää tuottoa. 

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

USA:n korkokäyrä (10v korko miinus keskuspankkikorko;  kuvan käyrä) on kääntynyt negatiiviseksi ja ennustaa taantumaa. Jos taantuma alkaa niin milloin?  Tällä kertaa asiaan on olemassa vastaus. Pian USA:n 3.11.2020 presidentinvaalien jälkeen. Siis runsaan vuoden kuluttua.

Ajoitukseen on olemassa syitä:

• Istuvaa presidenttiä ei yleensä uudelleenvalitu silloin kun taantuma kourii kansakuntaa. Donald Trump tietää sen ja hän ja hänen keskuspankkinsa, FED, tekevät kaikkensa siirtääkseen taantuman presidentinvaalien jälkeiseen aikaan.
• Taantuma on monasti alkanut vasta vuoden tai kahden kuluttua korkokäyrän kääntymisestä. Tämä luonnollinen viive on Donald Trumpin puolella. Hän ehtii luultavasti vaaleihin ennen pahaa säätä.

Vuokra-asunto toimii vuokrasuhteen aikana vuokralaisen kotina, eikä vuokranantajalla voi käydä asunnossa sopimatta siitä vuokralaisen kanssa. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus päästä asuntoon esimerkiksi jos hän on aikeissa myydä asunnon tai vuokraamassa sitä uudelleen. Vuokranantajalla on myös kerran vuodessa, tai muuten perustellusta syystä, oikeus tarkistaa asunnon kunto.

”Huoneistossa käynneistä tulee sopia etukäteen osapuolten kesken. Vuokranantajan ja vuokralaisen on huomioitava toistensa toiveet sovittaessa käyntiajankohtaa, mutta kohtuuttomasti vuokralainen ei saa vaikeuttaa vuokranantajan pääsyä asuntoon silloin, kun tällä siihen on oikeus”, toteaa Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Niklas Nygren.

Kotimaan matkailun suosio kasvaa lähes lineaarisesti ilmastonmuutostietoisuuden kanssa. Suomalaiset valitsevat yhä useammin lomakohteekseen Suomen, eivätkä enää lennä aina tilaisuuden tullen Thaimaahan tai Kanarian saarille.

Onko kotimaan matkailu sitten nykyään pelkkä ilmastoteko? Tuskinpa. Vaikka moni varmasti punnitsee matkakohteitaan myös ilmaston näkökulmasta, on selvää, että useimmat viettävät lomansa siellä, missä itse eniten tahtovat. Suomessa on upeita paikkoja ja moni meistä ”paikallisista” ei ole nähnyt niistä murto-osaakaan. Siksi on erittäin hienoa, että kiinnostus Suomesta lomakohteena kasvaa jatkuvasti.

Osaltaan kotimaan matkailu on myös muoti-ilmiö. Ennen oli cool käydä pakettimatkalla Etelä-Euroopassa, mutta nykyään voit saada suurimmat selkääntaputukset ympäristöystävällisestä vaellusreissusta kansallispuistoon, jossa ”hiljennyit metsän siimeksessä”.

Kesällä asuntomarkkinat ja vuokraussesonki ovat kuumimmillaan kun uudet opiskelijat hakevat asuntoa. Panostamalla vuokralaisen valintaan vuokranantaja pystyy ehkäisemään monia vuokraukseen liittyviä riskejä.  Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Magda El Agoz kokosi vinkit onnistuneeseen vuokralaisen valintaan:

1. Panosta vuokrausilmoitukseen       

”Vuokralaisen etsiminen lähtee liikkeelle jo vuokrausilmoituksesta. Hyvään ilmoitukseen kannattaa panostaa”, Magda El Agoz sanoo.

Bollingerin rajat (engl. Bollinger bands) kertovat osakkeen hinnan viimeaikaisen vaihteluvälin. Osakkeen hinta on ollut vakaa jos Bollingerin ala- ja ylä- rajat ovat lähellä toisiaan. Rajat löytää useimmille suomalaisille osakkeille muun muassa verkkopalvelusta Euroland.com.

Oheisessa kuvassa on Euroland.com:n laskemat bollingerin rajat SSAB:n alkuvuoden kurssille. Kuvasta nähdään että ala- ja ylä- rajat ovat juuri nyt melko lähellä toisiaan. Kurssi on ollut vakaa. 

Osakeyhtiölaki muuttui heinäkuun alussa ja pääomapakko poistui. Oy:n perustaminen onnistuu siis nykyään ilman aiempaa 2 500 euron minimipääomaa. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiömuodoksi kannattaa automaattisesti valita osakeyhtiö. Yhtiömuotoihin on syytä perehtyä huolella, sillä esimerkiksi toiminimi voi olla monelle yrittäjälle edelleen osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.

Toiminimi ja osakeyhtiö ovat kirkkaasti kaksi suosituinta yhtiömuotoa Suomessa. Katsotaan seuraavaksi tarkemmin, miten ne poikkeavat toisistaan oleellisesti.

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen laski kesäkuussa -14 tasolle, joka on alin lukema viiteen vuoteen. Kuluttajat ovat keskimäärin hyvin perillä talouden tilanteesta;  monasti paremmin kuin ekonomistit.

Oheisessa kuvassa on kuluttajien luottamus ja OMX Hex CAP indeksin kehitys. Pörssin arvostus ei yleensä nouse silloin kun kuluttajien luottamus laskee nollan alapuolelle tai peräti alle -10 lukeman, kuten nyt.  Tähän on syyt:

• jos kuluttajat epäilevät Suomen taloutta niin he alkavat karttaa riskiä ja silloin osakkeita kartetaan sijoituskohteina
• kuluttajien luottamuksen laskiessa tullaan varovaisiksi myös investointien ja kuluttamisen suhteen ja sen seurauksena myös Suomen talous monasti heikkenee

Suomalaiset pääomasijoittajat irtautuivat yhteensä 72 yrityksestä vuonna 2018  – listautumisinto on laantunut merkittävästi. Noin puolet Helsingin pörssiin listautuneista yrityksistä sekä päämarkkinalla että First North -listalla on viime vuosina ollut pääomasijoittajataustaisia, kertoo Pääomasijoittajat ry:n tilastot. Yhdistys on kerännyt listan pääomasijoittajien salkuissa olevista yrityksistä, joilla on potentiaalia listautua lähivuosina.

Potentiaaliset pörssilistautujat:

Pääomasijoittajat sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin, joilla on vahvaa kasvupotentiaalia. Startup- ja kasvuyrityksille pääomasijoittajat tarjoavat monipuolisesti tukea  kasvusuunnitelmien toteuttamiseen. Jokainen onnistunut pääomasijoitus päätyy noin 5-7 vuoden kuluessa sijoituksesta kohdeyhtiöstä irtautumiseen. Omistuskauden päätteeksi yhtiöstä irtaudutaan esimerkiksi listaamalla se pörssiin, myymällä yhtiö teolliselle ostajalle tai toiselle pääomasijoittajalle seuraavan kasvuvaiheen toteuttamiseksi.