Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Markkinamyönteisyys palasi alkuvuonna niin osake- kuin korkomarkkinoille. Osakkeiden ja korkojen tuottokehitys on ollut alkuvuoden aikana erinomaista, vaikka merkit maailmantalouden kasvun hidastumisesta ovat vahvistuneet.

 LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen ennakoi, että jatkossa talouskehitys saa sijoitusmarkkinoilla entistä enemmän huomiota.

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset, kuten työhön liittyvät matkakulut ja kotitalousvähennys pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo.

Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata.

Suomalaisten yksityishenkilöiden portfoliovarallisuutta (pörssiyhtiöiden osakkeet, osake- ja sijoitusrahasto-osuudet) on verototettu tiukasti muun muassa inflaatiosta ja samalla julkiseen sektoriin kuuluvat eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet nauttia verovapaudesta. Tämä on johtanut siihen että yksityistä portfoliovarallisuutta on Suomessa jäljellä enää noin 25% julkisen sektorin portfoliovarallisuudesta ja julkinen sektori omistaa kontrollin useimpiin pörssiyhtiöihin.

Vasemmistopuolueet, SDP ja  Vasemmistoliitto ovat nyt asettuneet tukemaan tasapuolisempia sijoitusmarkkinoita jossa myös eläkevakuutuyhtiöitä verotettaisiin. Kokoomus, RKP ja Siniset ovat sen sijaan vahvasti sen kannalla että Suomi säilytetään nykyisenkaltaisena julkista omistusta suosivana maana. 

Markkinat ovat Suomen Kiinteistövälittäjien ennusteen mukaan kääntyneet parempaan suuntaan. Kevät tuo asuntokauppaan valoa ja kaikki mittarit ovat nyt SKVL:n mukaan selkeästi paremmat kuin kolme kuukautta sitten.

”Suora korrelaatio talouden kehitykseen ja pörssikursseihin on nähtävissä ja tuo nousua asuntokaupan kysyntään hitaamman vuodenvaihteen jälkeen”, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. Pääkaupunkiseutu ja Turun seutu ovat selkeimmät nousujohteiset paikkakunnat.  ”Vuodenaikojen välinen kysynnän vaihtelu kuuluu Suomen asuntomarkkinoihin ja on nähtävissä selvästi toteutuneissa kauppamäärissä”, jatkaa Mannerberg.

Suhdannesijoittaja lisää osakepainoa aina kun talouden suhdanne on laskeva ja lisää osakepainoa taas kun suhdanteet kääntyvät kohti parempaa. Mutta missä määrin tämä on toimiva strategia?

Oheisessa kuvassa on suhdanneindikaattorina "OECD composite leading indikaattori" ja "Inflaatiokorjattu S&P 500 pörssi-indeksi". Kuvaajissa on jotain yhteistä, mutta ei paljon. Suhdannesijoittaminen ei ole helppoa. Pörssikurssit eivät laske aina laske ja nouse samaa tahtia makrotalouden kanssa. Suhdannesijoittan tulot voivat helposti jäädä osta ja pidä strategiaa pienemmiksi.

PK-yritykset ovat pääosin suomalaisten yksityishenkilöiden yhteisesti omistamia ja ne vastaavat suurimmasta osasta vuoden 2000 jälkeen tapahtuneesta työpaikkojen lisäyksestä. 

Lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa.  Tiedot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa helmikuussa 2019.

Lupa- ja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat barometrin vastaajilta valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa tuskastuminen:

• ”Byrokratia kasvaa vuosittain, missä luvatut byrokratian purkutalkoot ja vaikutukset.”
• ”Raportointivaatimukset lisääntyvät joka vuosi.”

Suomalaiset ovat olleet näreissään kulutusluottojen koroista jo pitkään, mutta tämä johtuu pitkälti siitä, että lainavertailu "unohtuu" monelta täysin. Asuntolainojen kanssa ollaan keskimäärin hyvinkin tarkkoja ja monet vaihtavat säännöllisesti lainansa eri pankkiin, mikäli parempi korkodiili irtoaa. Kysymys kuuluu, miksi kulutusluottojen, remonttilainojen ym. kohdalla ei tehdä samoin? Ehkä ihmisille on muodustunut sellainen illuusio, että esimerkiksi 10000 euron lainaa kannata kilpailuttaa, sillä mitä nyt muutama prosentin kymmenyksellä on merkitystä koroissa. Mutta sillä todellakin on.

Sekä suomalaisten yritysten että kotitalouksien luotonkysyntä vaimenee selviää Finanssialan pankkibarometristä.

Yritykset vähentävät erityisesti investointeja, mutta myös yrityskaupat ja yritysjärjestelyt ovat jäissä.

Kotitaloudet lyhentävät erityisesti sijoituksiin ja kulutukseen ottamiansa velkoja.

”Kotitalouksien luotonkysynnässä näyttäisi olevan terveellisiä merkkejä: oma koti halutaan edelleen hankkia ja siitä pidetään remontoimalla huolta, mutta kuluttamiseen ja sijoittamiseen otetaan aikaisempaa harkitummin lainaa. Tämä on hyvä suunta. Toki tulee huomioida, että Pankkibarometrin vastaajina on vain pankkeja, eikä kaikki velkaantuminen tapahdu pankkien kautta”, summaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Elina Erkkilä.

Yhdysvaltain keskuspankki FED ilmoitti viime viikolla lopettavansa koronnostot. Koronnostoista pidättyminen on jo helpottanut yritysten rahoitusolosuhteita ja kasvumahdollisuuksia. FED ennustaa USA:n talouden kasvavan tänä vuonna 2% nopeudella. FED:n ennusteeseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella. FED ei voi ennustaa edes vaimeaa taantumaa ja jos sellainen olisi tulossa niin FED ei ole ensimmäisenä siitä kertomassa.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa:

• kohtuullisia joukkolainojen ja korkorahastojen tuottonäkymiä
• FED toivottaa osakemarkkinoille ja yritysten tuloksille myönteistä kehitystä

Lisää tietoa: Nordea viikkokatsaus

Valtionvarainministeriön julkaisu " Pilkahduksia tulevaisuuteen" hahmottaa niitä tulevaisuuden teknologia osa-alueita joilla valtio aikoo olla aktiivinen. Tärkeiksi osa-alueiksi tunnistetaan: 

• Tekoäly ja sen käyttö erityisesti julkisiin palveluihin
• Robotiikan käyttö erityisesti julkisiin terveyspalveluihin sekä kiertotalouteen
• Alustatalous (alusta on yleiskäyttöinen ohjelmistojärjestelmä jonko päällä yritykset tai yksityiset voivat toteuttaa omia asioitaan)
• Finanssialan palveluiden siirtyminen verkkoon ja automatisoituminen
• Digitaalinen autentikointi ja turvallisuus verkossa

Näille alueille virtaa julkisia tukieuroja ja sijoittajan kannattaa seurata minne rahat päätyvät. Hyödyntäjät ovat menestyviä yrityksiä.

Airbnb ja muiden vastaavien majoituspalveluiden käyttö kasvaa vauhdilla. Niiden kautta tarjotaan yleensä kalustettuja asuntoja lyhytaikaisesti vuokralle. Vuokranantajalle on lyhyistä vuokrasuhteista enemmän työtä, mutta myös tulot voivat olla parempia. Kannattaisiko sijoitusasuntoa tarjota vuokralle internetin majoituspalveluverkoston kautta?

SKV:n ja Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajan Anu-Elina Hintsan mielestä asuntosijoittajan on vähintään mietittävä Airbnb- ja muun vastaavan toiminnan vaikutuksia asunnon tuottonäkymiin. Toiminta helposti lisää kuluja, jotka voivat pienentää tuottoa.

Joukkorahoitus tarkoittaa sitä että yksiyishenkilöt rahoittavat suoraa yrityksiä tai yksityishenkilöitä.

Joukkorahoitus on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan ja joukkorahoitus muodostaakin jo varteenotettavan rahoitusvaihtoehdon sekä pienille yrityksille että kulutusluottoa hakeville yksityishenkilöille. Myös sijoittajille nämä muodostavat erään vaihtoehdon.

Suomen pankki on talouskatsauksessaan huolestunut maailmantalouden näkymien nopeasta ja laaja-alaisesta heikkenemisestä:

• teollisuuden luottamuksen heikkeneminen on laaja-alaista
• maailmankaupan kasvu pysähtymässä
• Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan talouskasvu hidastuu
• pitkät korot laskevat näkymien synketessä

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat eläketurvakeskuksen mukaan lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan jopa nykyisenkokoisilla eläkkeillä pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Syntyvyyden lasku aiheuttaa, ellei toimenpiteisiin ryhdytä, maksuun voimakkaan korotuspaineen tai eläkkeiden tasoon laskupaineen.

– Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Valtionvarainministeriön raportti "Tuottavuuden tila Suomessa" kertoo että työn tuottavuuden kasvu Suomessa pysähtyi vuoden 2007 finanssikriisiin (kuva oikealla) ja Suomi on sen jälkeen taantunut kohti halpatyövoimamaata.

Taantuminen kohti halpatyövoimamaata on itse omilla poliittisilla päätöksillä aiheutettu, mutta raportin analyysi kehityksen syistä on ohut. Raportin johtopäätöksistä löytyy seuraavia vinkkejä siitä minkä kenties voisi tehdä toisin:

Valta osa yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin siivooja (alle 16000 €/ vuosi) selviää sosiaali ja terveysministeriön raportista "Yrittäjän eleketurvan kehittäminen". Alle 8500 €/vuosi tienaavia ei ole tilastoitu joten yrittäjien keskimääräinen tulo voi olla vielä oheisen kuvan esittämää karumpi.

Koska ei ole tuloja eikä siis kerry eläkejärjestelmään eläkemaksuja niin eläkemaksun perusteena käytetään kuviteltua tuloa, joka määräytyy sen perusteella mikä on henkilön koulutus ja pätevyys ja jos hän työllistyisi jossakin tätä koulutusta vastaavaan tehtävään. Yrittäjät ovat toisinaan harmissaan tästä "kuvitteellisesta" palkasta, jonka mukaan heille määrätään maksuja. 

Suomi Oy:n tärkeä työkalu on Finnvera. Sen  tehtävä on kilpailla markkinaehtoisesti toimivien pankkien kanssa tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera on osa kansallistettua pankkiliiketoimintaa. Finnveran kilpailuetu pankkeihin nähden on se, että sen vastuut ovat valtion vastuita ja se voi rahoittaa toimintaansa edullisesti valtion luottoluokituksen tuoman selkänojan turvin. 

Finnveran vienti ja erityistakuut ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti ja ne ovat tällä hetkellä kooltaa 27 Mrd€. Summa on kooltaan suurin piirtein puolet valtion budjetista tai runsas kolmasosa kaikesta viennistä. Finnveran takausten ja lainojen turvin rahoitetaankin kasvava osa yritysten tuonnista ja viennistä.

Osinkokausi on kuumimmillaan, kun sijoittajat katsovat silmä kovana, millä osingoilla on houkuttava tuottoprosentti. Parhaimmille apajille pääsivät he, jotka ottivat riskin ja pääsivät nauttimaan joulualen erinomaisista hinnoista. Etenkin Tukholman pörssissä on ollut monia yhtiöitä, esimerkiksi Assa Abloy ja Intrum, jotka ovat nousseet yli 20 prosenttia. Edullisten hankintahintojen päälle tulee vielä osinko, joten sijoitetun pääoman tuotto on kovilla lukemilla.

Käytätkö osingot kulutukseen vai sijoitatko uudelleen?

Pörssien nosteessa on myös hyvä miettiä, miten mukavan osinkopotin aikoo sijoittaa. Onko tarkoituksena sijoittaa rahat uudelleen vai käyttää kulutukseen? Mahdollinen matkalaina tai autorahoitus on äkkiä maksettu, kun osinkosateella voi kuitata vanhat velat. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus hakea korkoa korolle ja kasvattaa osinkopottia ensi vuonna entisestään.

Pörssin yli-/ali- arvostusta voidaan mitata monella tavalla. Oheisessa kuvassa on otettu esimerkiksi USA:n S&P 500 indeksi ja laskettu sen yli-/ali- arvostustilanne neljällä eri menetelmällä.

Kuvassa käytetyt laskentamenetelmät toimivat seuraavasti:

1.  Poikkeama regressiosuorasta (S&P composite from its regression).

Poikkeama regressiosuorasta lasketaan siten että S&P 500 indeksi inflaatiokorjataan ja sen  pitkän ajan kehitys piirretään logaritmiselle asteikolle. Piirretään suora joka kulkee suurin piirtein keskellä ja katsotaan paljonko nykykrssi poikkeaa tästä historiallisesta keskiarvokasvusta ylös tai alaspäin.

Piksun listan mukaan Outokumpu on tällä hetkellä Suomen pörssin edullisin osake. Sen tavoitehinta on 7.12€ kun pörssikurssi on 3.48€.  

Oikealla olevaan kuvaan on listattu Piksun listan parhaimmisto, kaikki ne osakkeet joiden tavoitehinta on vähintään 10% pörssikurssia suurempi.

Tavoitekurssi on tilinpäätösten perusteella laskettu matemaattinen suure. Se lasketaan kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen avulla ja siinä on mukana jonkin verran tervettä harkintaa tulevaisuuden näkymistä.

Tällä perusteella lasketun listan parhaimmistossa on paljon pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Tämä on ymmärrettävää. Pienten yhtiöiden vaihto on vähäistä ja vähäinen vaihto ei mielytä julkisen sektorin suuria instituutioita. Myös riskit ovat suuria suurempia. Tässä voivat olla syyt siihen miksi ne ovat toisinaan edullisesti arvostettuja. Pieni vaihto ei ole kuitenkaan yksityishenkilöille ongelma ja siksi pienet ovatkin tavallisten sijoittajien suosiossa.

Pääosa suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on siirretty julkisen sektorin, lähinnä työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden haltuun. Siksi on tärkeää seurata miten tämän varallisuuden arvo kehittyy, se on meidän yhteistä omaisuutta.

Suomalaisten työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 193,4 miljardia euroa. Vuonna 2018 eläkevarat supistuivat kokonaisuudessaan 6,4 miljardia. Erityisesti osakkeiden heikko kehitys ja korkosijoitusten vaatimaton tuotto käänsivät sijoitusvarojen reaalisen kokonaistuoton miinukselle. Se oli -3,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Asuntomarkkinoilla saatiin viime vuonna esimakua hintojen alamäestä, sillä joka toisen asunnon arvo laski eli puolitoista miljoonaa asuntoa menetti arvoaan.

Asuntojen hinnat laskivat peräti 15 maakunnassa, ja vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmikon Helsinki–Tampere–Turku ansiosta.

”Vuoden 2018 aikana väki väheni 247 kunnassa ja selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaiset hankkisivat sijoitusasunnon erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksista. Vuokra-asuntojen kasvaneen tarjonnan takia onkin tärkeää keskittyä vaihtuvuuden hallintaan sekä vuokralaistyytyväisyyteen, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon salkunhoitaja Vesa Viita sanoo.

Suomalaiset olisivat valmiit miettimään sijoitusasunnon ostoa erityisesti Etelä-Suomen suurista kasvukeskuksista. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan joka kymmenes harkitsee sijoitusasunnon ostoa.

Suomalaisten mielestä suosituimmat alueet sijoitusasunnon ostolle ovat Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku.

- Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere ovat luonnollisesti houkuttelevimmat sijainnit, kun katsotaan pitkän aikavälin asuntosijoittamista, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon salkunhoitaja Vesa Viita sanoo.

Rauman kaupungin kupeessa sijaitseva Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluoto 3 on vihdoinkin saanut Säteilyturvakeskukselta (STUK) lausunnon, jonka mukaan voimalaitoksen käyttö on turvallista ja voidaan aloittaa. Hallituksen pitää vielä antaa varsinainen käyttölupa. 

Olkiluoto 3 on julkisen sektorin hanke

Projekti on ollut tyypillinen suomalainen julkisen sektorin hanke. Teollisuuden Voima on muodollisesti yksityinen yritys, jossa on kuitenkin käytännössä pelkästään julkisvallan omistusta.  Taustalla on 132 kuntaa ja niiden 50 energiayhtiötä sekä teollisuusyrityksiä. Periaatteessa omistajavaltaa käyttää Pohjolan Voima Oy 58% omistusosuudellaan. Pohjolan voima on taas vuorostaan samaisten kunnallisten energialaitosten omistama. Mukana on myös eläkevakuutusyhtiöiden omistajaohjauksessa olevaa metsäteollisuutta ja muuta energiavaltaista raskasta teollisuutta.

Velkavetoinen Teollisuuden Voima ei ole vähään aikaan ollut voitollinen ja sen taseen loppusummasta 7 Mrd€ noin 1 Mrd€ kuuluu osakkeenomistajille. Muu on erilaista velkaa josta osa on jouduttu ottamaan osakkeenomistajilta pääomalainan ehtoisena (pääomalainalla on konkurssin sattuessa muuta velkaa huonompi prioriteetti).  Yritys on ollut osakkeenomistajilleen ilmeisesti lähinnä taakka.

Olkiluoto 3 hankkeen kaikissa ratkaisuissa otettiin maksimaalinen riski

Osakkeet jatkoivat viime viikolla nousuaan ja maailmanlaajuisesti osakkeet lähentelevät jo viime lokakuun huippuja. Talousluvut ovat samaan aikaan heikentyneet entisestään.

Maailmantalouden ja erityisesti maailmankaupan kasvu on hidastunut jo ainakin viime vuoden puolivälistä alkaen, eikä viimeaikaisista luvuista ole saatu helpotusta. Tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet entisestään.

Kohtuullisessa määrin hidastuva talouskasvu ei ole katastrofi sijoittajalle. Riskit odotuksia suuremmista pettymyksistä ovat merkittävät ja Nordean Antti Saari kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossa.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti 

Saksalaisen IFO instituutti mittaa  3kk välein maailmantalouden suhdannetilanteen ja visualisoi tilannekuvaa suhdannekellolla. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Tämän mittarin mukaan maailmatalous on taantuman kynnyksellä.

Talouden tila on tapahtuneesta heikkenemisestä huolimatta vielä positiivinen. Odotukset ovat sen sijaan maailmanlaajuisesti negatiivisia ja tulevaisuudelta odotetaan yhä vaan synkempiä aikoja.

Ammattimaiset sijoittajat puhuvat usein siitä, että yritysen arvo on sen tulevat voitot diskontattuna nykyhetkeen. Mutta mitä tarkoittaa tuo diskonttaus ja miksi sitä tehdään?

Diskonttaus tarkoittaa sitä että tulevaisuudessa saatavan tulon nykyarvo on pienempi, kuin tuo tulevaisuudessa saatava rahasumma. Kyseessä on käänteinen korkoa korolle ilmiö. Jos sinulla on nyt 100€ ja saat sille 4% vuotuisen tuoton, on tuo summa 10 vuoden kuluttua 150€. Jos siis voit olla varma saavasi 10 vuoden kuluttua 150€, on sen nykyarvo noin 100€. Lupaus siitä, että saat tulevaisuudessa summan ei siis ole tällä hetkellä niin arvokas kuin luvattu rahamäärä.

Diskonttokorkoon, jolla yrityksen tulevaisuuden tuottoja pienennetään nykyarvoa laskettaessa vaikuttaa moni tekijä:

• rahan arvoon liittyvä epävarmuus (=inflaatio ja inflaatio-odotukset)
• yrityksen liiketoiminnan epävarmuus
• yrityksen liiktoimintasegmenttiin liitttyvä epävarmuus
• rahoitusmarkkinoiden kokonaisepävarmuus

Järkevä diskonttokorko on siis yrityskohtainen suure, johon summataan mahdollisuuksien mukaan kaikki epävarmuudet siitä, että luvattu tulo jää saamatta. Diskonttokorko on siis kokonaisepävarmuuden (riskin) mitta ja mittari.

Suomi sijoittuu globaalissa vertailussa Euroopan kärkeen älyteknologioiden käyttöönotossa.

Konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimusinstituutin (McKinsey Global Institute, MGI) tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaa suhteessa uuden teknologian, kuten tekoälyn ja automaation, hyödyntämisessä. Suomessa vuonna 2017 digiteknologian osuus bruttokansantuotteesta oli arviolta 3 %, eli vain 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Euroopan keskiarvo jäi 1,66 prosenttiin.

EK:n tekemä kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.  Seuraavat olivat yritystoiminnan kannalta parhaat seudut:

1. Seinäjoki (Ilmajoki Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki)
2. Rauma (Eura Eurajoki Rauma Säkylä)
3. Turku (Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku)
4. Helsinki (Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti)
5. Jyväskylä (Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen)
6. Salo (Salo Somero)
7. Vaasa (Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri)