Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Saksalaisen IFO instituutti mittaa  3kk välein maailmantalouden suhdannetilanteen ja visualisoi tilannekuvaa suhdannekellolla. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Tämän mittarin mukaan maailmatalous on taantuman kynnyksellä.

Talouden tila on tapahtuneesta heikkenemisestä huolimatta vielä positiivinen. Odotukset ovat sen sijaan maailmanlaajuisesti negatiivisia ja tulevaisuudelta odotetaan yhä vaan synkempiä aikoja.

Ammattimaiset sijoittajat puhuvat usein siitä, että yritysen arvo on sen tulevat voitot diskontattuna nykyhetkeen. Mutta mitä tarkoittaa tuo diskonttaus ja miksi sitä tehdään?

Diskonttaus tarkoittaa sitä että tulevaisuudessa saatavan tulon nykyarvo on pienempi, kuin tuo tulevaisuudessa saatava rahasumma. Kyseessä on käänteinen korkoa korolle ilmiö. Jos sinulla on nyt 100€ ja saat sille 4% vuotuisen tuoton, on tuo summa 10 vuoden kuluttua 150€. Jos siis voit olla varma saavasi 10 vuoden kuluttua 150€, on sen nykyarvo noin 100€. Lupaus siitä, että saat tulevaisuudessa summan ei siis ole tällä hetkellä niin arvokas kuin luvattu rahamäärä.

Diskonttokorkoon, jolla yrityksen tulevaisuuden tuottoja pienennetään nykyarvoa laskettaessa vaikuttaa moni tekijä:

• rahan arvoon liittyvä epävarmuus (=inflaatio ja inflaatio-odotukset)
• yrityksen liiketoiminnan epävarmuus
• yrityksen liiktoimintasegmenttiin liitttyvä epävarmuus
• rahoitusmarkkinoiden kokonaisepävarmuus

Järkevä diskonttokorko on siis yrityskohtainen suure, johon summataan mahdollisuuksien mukaan kaikki epävarmuudet siitä, että luvattu tulo jää saamatta. Diskonttokorko on siis kokonaisepävarmuuden (riskin) mitta ja mittari.

Suomi sijoittuu globaalissa vertailussa Euroopan kärkeen älyteknologioiden käyttöönotossa.

Konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimusinstituutin (McKinsey Global Institute, MGI) tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaa suhteessa uuden teknologian, kuten tekoälyn ja automaation, hyödyntämisessä. Suomessa vuonna 2017 digiteknologian osuus bruttokansantuotteesta oli arviolta 3 %, eli vain 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Euroopan keskiarvo jäi 1,66 prosenttiin.

EK:n tekemä kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.  Seuraavat olivat yritystoiminnan kannalta parhaat seudut:

1. Seinäjoki (Ilmajoki Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki)
2. Rauma (Eura Eurajoki Rauma Säkylä)
3. Turku (Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku)
4. Helsinki (Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti)
5. Jyväskylä (Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen)
6. Salo (Salo Somero)
7. Vaasa (Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri)
    

Nordean Antti Saari vetää yhteen Q4/2018 tuloksia:

• USA:n tulokset ovat olleet hyviä, mutta yritykset raportoivat heikkenevistä näkymistä. Yritykset eivät odota lainkaan tuloskasvua vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana.
• Suomalaisten yritysten tuloskausi on ollut aivan normaali, ja mikä tärkeintä, myös näkymät vuoden 2019 ensimmäiselle kvartaalille ovat hyviä ja erityisesti konepajateollisuutemme tilauskirjat ovat kasvussa.
• USA:n, kauko-Idän ja myös Euroopan näkymissä on heikkenemisen merkkejä, mutta näköpiirissä ei ole varsinaista katastrofia.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Taalerin Jouni Saario arvioi globaalien makrotaloudellisten lukujen laskun pysähtyneen. Positiivinen vire johtuu enimmäkseen USA:n talousluvuista. Euroalueella mennään Jounin mukaan vielä alaspäin.

Suurimpina riskeinä Jouni Saario pitää sitä että Kiinan talous jatkaa heikkenemistään ja Italian hallitsemattoman velkaantumisen eskaloitumista kriisiksi.

Jouni Saario kehoittaa sijoittajia ennen kaikkea huolehtimaan hajautuksesta. Osakevalinnat Jouni kehoittaa kohdistamaan tulosta tekeviin vakaisiin ja edullisesti hinnoiteltuihin yhtiöihin. Sellaisiin, jotka vaikuttavat vähän tylsiltä ja mielenkiinnottomilta.

OECD yhdistää kuluttajien ja yritysten luottamuksen yhdeksi indikaattoriksi nimeltään "OECD Composite Leading Indicator". Tämä kertoo aika hyvin talouden tilanteesta.

Makrotalous on tämän indikaattorin mukaan hiljentymässä ja käänne parempaan antaa odottaa itseään. Sijoitusmarkkinat reagoivat lähestyvään käänteeseen yleensä seuraavassa järjestyksessä:

1. Osakemarkkinat ennakoivat käännettä etuajassa.
2. Yritysten maksamat korot nousevat vasta viiveellä. Eritysesti korkeakorkoiset yrtityslainat ovat korkeimmillaan vasta kun yrityksille alkaa taantuman takia tulla luottovastuutapahtumia.
3. Kiinteistömarkkinat ja asuntomarkkinat nousevat vasta viimeisenä, sitten kun nousukausi on jo pitkällä ja kuluttajilla on työtä ja talouden rattaat pyörivät kovaa. Joskus näin tapahtuu vasta suhdanteen huipulla.

Virkamiehistöllä ei ole hallituskauden aikana selkeää oikeutta ottaa julkisesti omaa kantaa esimiestensä, poliitikkojen politiikkaan. Vaalien alla tilanne muuttuu. Virkamiehistö vapautuu edellisen hallituksen alaisuudesta ja voi ottaa vaaleihin saakka kantaa. Valtiovarainministeriö noudatti tälläkin kertaa tätä periaatetta ja julkaisi tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron  ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.

• Hyvinvointiyhteiskunta on antanut lähes 4%/BKT liian suuret ilmaispalvelulupaukset kansalaisilleen (=kestävyysvaje)
• Julkinen sektori on antanut muitakin takeita yrityksille, yksityisille ja euromaille. Vastuiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Virkamiehet haluavat julkiseen talouteen 2Mrd€ sopeutuksen muista kuin sosiaali ja terveydenhuollon menoista ja lisäksi sosiaali ja terveysmenoista on säästettä vielä 3Mrd€ lisää (= ns. sote säästöt). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työssä käyvillä on enemmän rahaa käytettävissään ja taas julkinen sektori pystyy tarjoamaan heikompia hyvinvointiyhteiskunnan tulonsiirtoja ja ilmaispalveluita.

Oheiseen kuvaan on koottu Frankfurtin (Xetra) pörssin euromääräisten sijoitusten viimeisen vuoden kehityksiä.

Sekä osakkeet että korkorahastot ovat pärjänneet viime vuoden lopun jälkeen mainiosti. Osakkeet ovat tuottaneet jopa yli 10% arvonnousun ja Euroopan yrityskorkomarkkinoita seuraileva iShares Core Euro Bond etf rahasto on sekin noussut jo enemmän kuin prosentin vuoden alusta.

Hajautuksesta olisi ollut vain vähän hyötyä

Olisiko hajauttamisesta ollut hyötyä? Ei merkittävästi. Sekä osakkeet, korkorahastot että rakaa-aineet kehittyivät viime vuonna samalla tavalla, kaikki laskivat. Rahojen pitäminen pankkitilillä on tyhmää, mutta viime vuosi teki poikkeuksen. Vain kiinteistöt ja metsä toivat sijoittajalle pankkitiliä paremman tuoton. Hajautuksella ei ollut tammikuussakaan merkitystä. Kaikki omaisuuslajit nousivat pääosin samalla tavalla.

Suuretkin yritykset ovat ulkomailla yleensä yksityisomisteisia ja niitä omistavien maailman rikkaimpien omaisuus on huikea. Yhdeksän maailman rikkainta omistaa kukin enemmän omaisuutta kuin kaikkien suomalaisten kotitalouksien yhteen laskettu osake- ja rahasto- varallisuus.

Suomalaisten omaisuus on asunnoissa

Kaikkien suomalaisten yhteenlaskettu portfolio-omaisuus (noteeratut osakkeet ja sijoitusrahastot) on tässä laskelmassa suurin piirtein 52Mrd€ = 59.8MrdUSD. Vertailu ei kuitenkaan tee oikeutta. Suomalaisilla kotitalouksilla on kiinteistövarallisuutta, pankkitalletuksia ja omistuksia noteeraamattomissa pienyrityksissä.  Jos nämä otetaan huomioon niin kaikkien suomalaisten yhteen laskettu varallisuus on 248Mrd€ joka on miltei kolme kertaa enemmän kuin maailman rikkaimman Jeff Bezos:n omaisuus. 

Maailmantalous ei ole matkalla taantumaan, eikä Suomikaan. Kasvu kuitenkin hidastuu merkittävästi, koska epävarmuus syö investointeja. Suomen kasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja ensi vuonna prosenttiin. Suomen tulevan hallituksen on jatkettava väistyvän hallituksen linjalla. Julkisessa taloudessa on säästettävä, työllisyysastetta nostettava ja hintakilpailukykyä parannettava. Ennen kaikkea usko tulevaan on palautettava.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut jyrkästi usean epävarmuutta lisäävän tekijän käännettyä varsinkin teollisuuden tunnelmat laskeviksi. Tämän kevään kehitys riippuu kauppasodasta, Kiinan elvytyspolitiikasta sekä Euroopan kasvua painavien tekijöiden helpottamisesta.

- Vaikka Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut ovat viime viikkoina tiettävästi edistyneet, kauppasodan riski on yhä olemassa. Suomen talouden kannalta erityisen haitallista on kauppasodan toteutuminen varsinkin EU-USA -akselilla, pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo.

Maakuntakeskuksista keveimmin verottavat Helsinki, Turku ja Tampere. Kovimmat veroasteet löytyvät pienistä maakuntakeskuksista kuten Kokkolasta, Seinäjoelta ja Kajaanista.

Veronmaksajain Keskusliiton esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat pääkaupungissa kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 533 euroa. Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 182 euroa enemmän.

Tiedot ilmenevät Veronmaksajien selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen.

Keski-Euroopan taloustilannetta kuvaava IFO indeksi on laskenut tammikuussa kohti taantumaa. Odotukset tulevasta ovat laskeneet vielä taloustilannettakin enemmän.

IFO indeksi on meidän Suomalaistenkin kannalta mielenkiintoinen:

• Siinä on mukana paljon samanlaisia yrityksiä kuin Suomen vientisektorilla.
• IFO indeksi pohjautuu investointit- ja kestokulutus- hyödykkeitä maailmankauppaan tuottavaan Saksan talouteen. Näiden tuotteiden kauppa on monasti ennustanut myös palvelujen ja maailmankaupan kehitystä.

IFO indeksin putoaminen alle sataan on monasti ollut huono enne. Musta enkeli on nyt sijoittajan taivaalla.

Tekninen analyysi pyrkii kurssikäyrän perusteella päättelemään oikeat osto- ja myynti- hetket. Tähän päästään tutkimalla kurssikäyrän liukuvia keskiarvoja.

Oheiseen Yahoo Finance tuottamaan kuvaan on piirretty S&P 500 indeksi ja sen 10- ja 63- päivän liukuvat keskiarvot. Oikeita osto- ja myynti- hetkiä ovat ne jolloin 10 ja 63 päivän käyrät risteävät. Tällä strategialla olisi pystynyt välttämään 2009 kurssipudotuksen sekä muutaman pienemmän notkahduksen. Strategia olisi tuottanut pitkällä aikavälillä paremmin kuin osta- ja pidä- menetelmä. Nyt strategia kehoittaa myymään osakkeita.

Suomen Yrittäjät on teettänyt yrittäjägallupin, jonka mukaan yrttäjät ovat huolissaan verokannusteista, joilla käytännössä kehoitetaan ottamaan varat pois pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

 Vero on pieni jos osingon määrä jää alle 8% yrityksen arvosta (lähinnä vapaasta omasta pääomasta) kunhan osingon määrä ei ylitä 150'000€/osakas rajaa. Esimerkiksi Virossa osakeyhtiön tilikauden voittoa ei veroteta lainkaan. Veroa maksetaan vain ulos maksetusta osingosta. Viron malli kannustaa kasvattamaan yritystä kun taas Suomen malli kannustaa maksamaan rahoja ulos yrityksestä.

Suomen Yritttäjien mukaan verotuksen ja yrityksen kasvuun kannustamista kannattaa lisätä, jos halutaan lisätä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

- Kyselystä käy ilmi se, että yrittäjät kannattavat verojärjestelmän uudistamista, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo.

Yhdysvaltojen sijoitusmarkkinoiden ydin, Wall Street, suhtautuu ambivalentisti, kaksijakoisesti tulevan vuoden kehityseen. Osa Wall Streetin vaikuttajista on alkavan pörssivuoden suhteen positiviisia ja osa negatiivisia.

Wall Streetin suurimmat huolet liittyvät kahteen asiaan:

• Riskiin siitä että Yhdysvaltojen talous ajautuu jossakin vaiheessa taantumaan
• Huoli Kiinan talouden tilasta ja sen kehityssuunnasta

Nordean mukaan riskit siihen että tulee hyvä vuosi tai että tulee huono vuosi ovat kummatkin merkittäviä. Nordea pitää osakkeet peruspainossaan.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut lausunnon Suomen taloudesta.  IMF toivoo että Suomi lisää talouden dynaamisuutta:

• Työntekijöille voisi antaa perusoikeuden itsenäiseen työehdoista sopimiseen esimerkiksi työpaikan omien työehtosopimuskäytöntöjen puitteissa.
• Työttömäksi jäämisestä maksettavia kannusteita voisi muuttaa niin että työttömäksi jäävän kannattaa hakea työhön pian työttömäksi jäämisen jälkeen
• Kannusteita tarvittaisiin lisää niin että ihmiset siirtyisivät halukkaammin työpaikasta toiseen

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta he etenevät urillaan hitaasti.

Esimerkiksi Baltian maissa ja Yhdysvalloissa johtajatason tehtävissä työskentelee suhteellisesti selvästi enemmän naisia kuin Pohjoismaissa yleisesti. Tiedot käyvät ilmi EVA Analyysista Lasikaton paradoksi, jossa EVAn johtaja Matti Apunen haastattelee ruotsalaista tutkijaa Nima Sanandajia.

Sanandajin mukaan naisten hidas eteneminen Pohjoismaissa johtuu hyvinvointivaltion avokätisistä tuista, korkeista veroista ja julkisen sektorin heikoista työnteon ja etenemisen kannustimista.

Kun huolet taloussuhdanteen kääntymisestä laskuun kasvavat, institutionaaliset sijoittajat vähentävät riskejään lisäämällä sijoituksia reaaliomaisuuteen. Tämä selviää BlackRockin vuosittain institutionaalisten asiakkaidensa parissa tekemästä globaalista selvityksestä.

Selvitykseen osallistui 230 BlackRockin institutionaalista asiakasta, joiden hallinnoimat varat ovat yhteensä yli 7000 miljardia dollaria globaalisti. Yli puolet (51 %) vastaajista aikoo vähentää sijoituksiaan julkisesti noteerattuihin osakkeisiin vuonna 2019. Trendi kiihtyy, sillä osakevähentäjien osuus oli 35 % vuonna 2018 ja 29 % vuonna 2017. Trendi näkyy selvimmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, missä yli kaksi kolmasosaa (68 %) vastaajista suunnittelee vähentävänsä osakesijoituksia. Manner-Euroopassa luku on vain 27 %.

Uskotaan että hyvät osingonmaksajat pärjäävät parhaiten kurssien laskiessa.  Mutta onko asiassa perää?

Kyllä asiassa on perää. Oheisessa kuvassa on USA:n pörssin hyvien osingonmaksajien (high dividend etf / HDY) viimeisen puolen vuoden kurssikehitys verrattuna S&P 500 indeksiin.

Indeksi on laskenut puolessa vuodessa vajaat kymmenen prosenttia kun taas hyvien osingonmaksajien kurssi on pysynyt ennallaan. Kannattaa todellakin keskittyä hyviin osingonmaksajiin silloin kun kurssit yleisesti laskevat tai ovat volatiilit. 

Vuonna 2018 kuluttajille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Asiakastieto Groupin henkilöluottotietorekisterissä on nyt ennätykselliset 382 000 maksuhäiriöistä henkilöä eli 7 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 maksuhäiriömerkintää.

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa, vaikka yleinen taloudellinen kehitys on myönteinen ja työllisyyskin paranee. Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia, jotta ylivelkaongelman laajeneminen saadaan pysähtymään. Esimerkiksi Ruotsissa kehitys on aivan päinvastainen. Siellä maksuhäiriöisiä henkilöitä on entistä vähemmän. Kattava  tiedon hyödyntäminen on siellä auttanut”, korostaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.

Tavalliset kansalaiset ovat yleensä ekonomisteja taitavampia talouden tilanteen aistimesessa ja ymmärtämisessä. Euroalueen kuluttajien luottamus on nyt laskenut yhtämittaisesti vuoden.

Osakesijoittajat ovat havahtuneet tilanteeseen ja pörssi on reagoinut loppukesästä alkaen. Suomen pörssi on laskenut jo noin 14% huipustaan. Jos tämänkertainen suhdannekierto toistaa edellisiä niin pörssilaskua on tulossa hieman lisää (Suomen Pankin ja Euroopan komission tietojen perusteella laadittu kuva oikealla).

FED:n joulukuun kokouksen lehdistötilaisuus säikäytti sijoittajat ja FED on tänään pitänyt korjaavan lehdistötilaisuuden jossa ruorissa oleva nykyinen Jerome Powell ja entiset luotisit Janet Yellen ja Ben Bernanke rauhoittelivat markkinoita.

Jerome Powel kertoi että FED tulee vuoden 2019 aikana tarvittaessa käyttämään kaikki mahdolliset keinot nopeasti ja tehokkaasti niin että FED:n tavoite täystyölisyydestä ja 2% inflaatiosta toteutuu. Jerome viittasi mahdollisuuteen että ensi vuodelle indikoidut kaksi koronnostoa jätetään tekemättä ja myös siihen että vieläkin kovempia keinoja voidaan käyttää.

Markkinat regoivat välittömästi ja keskeiset osakeindeksit nousivat Euroopassa ja USA:ssa lähes kolme prosenttia. Tämä korjaava lehdistötilaisuus pysäytti osakekurssien laskun ainakin väliaikaisesti. Kurssilasku olisi mitä ilmeisimmin jatkunut voimakkaana ilman tätä korjaavaa viestiä.

Nordean Antti Saari kehoittaa laskemaan salkun osakeet peruspainoon vaikkei osakkeiden nousuputki olekaan Antti Saaren mukaan välttämättä katkeamassa.

Syinä peruspainoon siirtymisessä ovat kasvaneet riskit:

• yritysten tulosten kasvu heikkenee USA:ssa ja myös talouskasvuun liittyy epävarmuutta
• Euroalueen ja Kiinan talouskasvun heikkenemistrendi voi jatkua
• tulosennusteet ovat vuodenvaihteessa voimakkaasti heikentyneet
• markkinaheilunta lisää velkaantuneiden yritysten rahoituskustannuksia ja voi entisestään laskea talouskasvun näkymiä

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Yhteiskunnan kontrollia ja valvontaa lisätään.  Huomisesta lähtien jokaisella lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä ja hälytysjärjestelmiä asentavilla, korjaavilla ja muuttavilla yrityksillä tulee olla turvallisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallitukselta.

Jos en käteesi voi tarttua tänä yönä ystäväin,

niin toivon että valoisa ois vuosi eesäpäin.

Tuokoot kaikki kuukaudet eloon onnea,

olkoon tuleva vuosi ilon polkua.

Vielä vuoden alussa moni sijoittaja uskoi, että sijoitusvuodesta 2018 tulee edellisten vuosien malliin suotuisa. Toisin kävi. Useimmissa omaisuusluokissa, erityisesti riskisimmissä omaisuusluokissa, vuosi on ollut hyvin haastava. Esimerkiksi osakemarkkinoilla lähes kaikki keskeiset osakeindeksit ovat miinuksella. Vuosi oli vaikea myös erityisesti kehittyvien talouksien korkosijoituksissa ja riskisissä yrityslainoissa.

LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnusen mielestä rahoitusmarkkinoiden vaikeuksien syinä on kolme keskeistä tekijää: talouskehitykseen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvien epävarmuustekijöiden kasvu sekä sijoittajien riskinottohalukkuuden lasku.

USA:n keskuspankki FED:n korkopäätös aiheutti USA:n sijoitusmarkkinoilla pakokauhua. Sijoittajat olivat odottaneet että FED nostaa ohjauskorkoa 0.25 % ja viestii pidättyvänsä ensi vuonna lisänostoista. FED ei kuitenkaan tehnyt näin vaan nosti ohjauskorkoa ja viesti jatkavansa korkonnostoja ensi vuonna (lehdistötilaisuus oikealla)

Markkinoilla on tehty päätelmä, että FED menee koronnostoissaan sijoitusmarkkinoiden kannalta liian pitkälle. Korkotuotot nousevat ja velkaisten yritysten tulokset heikkenevät. Raha alkoi välittömästi hakeutua osakemarkkinoilta korkomarkkinoille ja viime päivien kurssipudotukset (S&P500 -6.9% / 5 päivää) ovat olleet FED päätökseen liittyviä.

Suomen Pankki kiittää Talouskatsauksessaan eduskuntaa tehdyistä rakennemuutoksista ja kehoittaa julkista sektoria terveeseen taloudenpitoon ja tarvittaviin tervehdyttäviin toimiin, joita tarvitaan kipeästi lisää. Niitä on hyvä tehdä vielä kun talouskasvu on vahvaa. Tässä viestissä ei ole uutta.

Suomen Pankki kuitenkin ottaa esille myös uuden asian, ilmastomuutoksen ja ympäristön saastumisen, joiden estäminen tulee vaikuttamaan kokonaistalouteen. Suomen Pankki kehoittaa ottamaan käyttöön haittaveron sellaisista asioista (kuten pienhiukkaspäästöistä, Piksu toimituksen lisäys), jotka haittaavat ihmisiä ja ympäristöä. Suomen Pankki ei kehoita ottamaan käyttöön lisää yritystukia, joita meillä jo on noin 6Mrd€ edestä. Ne tulevat kalliiksi ja ne yleensä vahingoittavat suomalaisten tulevaisuutta (Piksu toimituksen lisäys)