Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset rakastavat uusia omakotitaloja

Suomalaiset haluavat uutta ja nuorta kun kyse on omakotitaloista. Vanhojen omakotitalojen hintaindeksi on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 saakka samaan aikaan kun uusien hinnat ovat nousseet parikymmentä prosenttia.

Ennen niin suositut, sodan jälkeen vuosina 1948-1955 rakennetut tyyppitalot eli rintamamiestalot, ovat kokonaan poissa muodista. Kaksinkertaisia ikkunoita ja sahanpurueristystä pidetään liian heppoisina tähän päivään. Mutta myös uudemmat, 1960 ja 1970 luvun talot menettävät arvoaan. Ostajat haluavat uutta, puhdasta, valkeaa ja hohtavaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nettovelkaantumisaste eli gearing kertoo yrityksen vakavaisuuden

Yrityksen nettovelkaantumisaste (englanniksi gearing) tarkoittaa yrityksen velkaantumisprosenttia. Mitä pienempi nettovelkaantumisaste on, sitä vähemmän yritys on velkaantunut suhteessa omaan pääomaan. Negatiivinen nettovelkaantumisaste tarkoittaa sitä, että yrityksellä on enemmän rahavaroja kuin velkoja. Yhtiö on silloin velaton.

Suomen pörssin yritysten nettovelkaantumisasteita voi tarkastella esimerkiksi Piksun "Analyysit - suomiosakkeet" osiossa. Yritykset voi siellä järjestää muun muassa nettovelkaantumisasteen mukaiseen järjestykseen.

Oheiseen kuvaan on otettu piksun analyysit osiosta kaikkein vauraimmat yritykset (vähiten nettovelkaa suhteessa omaan pääomaan kvartaalilla Q1/2019). Luettelosta löytyy paljon yrityksiä, joilla on enemmän varallisuutta kuin velkaa (negatiivinen nettovelkaantumisaste), mutta Suomen pörssissä on myös sellaisia, joissa on paljon sisäistä velkavipua. Tässä suhteessa Suomen pörssissä on valinnanvaraa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitusohjelma kehoittaa hyvää lisäarvoa tekeviä hillitsemään tahtia

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän.

- Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Onnea ja menestystä uudelle hallitukselle

    Onnea ja menestystä uudelle hallitukselle !!

Toivotaan että uusi hallitus saa kaiken tarvitsemansa tuen suureen päämääräänsä -  valtiokoneiston roolin merkittävään vahvistamiseen. 

Suomi astuu näin yhden viimeisistä askelista kohti meidän kaikkien horisontissa auringonnousun lailla kajastavaa kaikkien yhteistä ja kaiken kattavaa ihannevaltioyhteiskuntaa.  

Lisää tietoa: Hallitusohjelma

Kuvien lähteet: valtioneuvostopixabay

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jari Järvinen: Maailmantalouden hidastuminen voi päättyä jo alkutalvesta

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota, protektionismi, Brexit ja valtioiden velkataakat. Sijoittajia hermostuttavat useat riskit maailmalla, mutta teollisuusmaiden ennakoivien suhdanneosoittimien mukaan ensi vuosi voi yllättää positiivisesti. Näin sanoo LähiTapiolan pääekonomisti ja suosittujen Maailma –yhdistelmärahastojen salkunhoitaja Jari Järvinen.

Talouden syklit ovat aikaisempaa nopeampia. Viime vuoden keväällä alkanut maailmantalouden kasvun hidastuminen voi päättyä jo loppuvuonna.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlros ymmärtää yksityisomistuksen arvon

Suomen eräs harvoista itsenäisistä, valtiosta riippumattomista, vaikuttajista on Björn Wahlros.

Osakesäästäjäpäivillä Björn Wahlros puolusti omistamista ja yhteiskunnan tarjoamaa omistajuuden suojaa (video oikella). Esimerkiksi Englannista, USA:sta, ja Ruotsista, joissa omistamista on arvostettu ja tuettu on tullut menestyksiä sekä taloudellisesti että ihmisten omanarvontunnon osalta. 

Suomessa vallitsee erilainen ajattelutapa. Suomalaista omistamista rangaistaan yhä ankarammilla veroilla ja omistamisesta tehdään yhä vaikeampaa samaan aikaan naapurimme vaalivat ja arvostavat omistamista. Ruotsissa syntyy tämän takia bruttokansantuotteeseenkin suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon teollisia investointeja kuin Suomessa. Tuomitsemme itsemme häviöön ellei omistamisen arvostusta nosteta sille kuuluvaan asemaan. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teollisuuden ja viennin kasvu on pysähtynyt

ETLA:n toimialakatsaus kertoo nollakasvusta. Koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna 0,3 prosenttia viimevuotisesta sekä Suomessa että EU:ssa keskimäärin. Heikkenevä kasvu on seurausta maailmantalouden kasvun hiipumisesta.

Sijoittajan kannalta on kiinnostavaa että kasvaviakin sektoreita löytyy. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi vuoden takaisesta peräti 7 prosenttia ja kemianteollisuuskin kasvaa lähivuosina sentään kohtuullista 2 prosentin vauhtia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen pörssin tuloksentekijät ja osingonmaksajat paremmuusjärjestyksessä

Piksun "Analyysit / Suomiosakkeet" osiossa on esitelty suomalaisten yrityksien tunnuslukuja. Viimeisimmät tunnusluvut on laskettu kvartaalin Q1/2019 tulostietoihin perustuen. Tunnusluvut päivittyvät viikottain sen perusteella miten yritysten pörssikurssit kehittyvät. 

Yrityksiä voi myös järjestää erilaisten kriteerien mukaan. Oikealle on poimittu osinkotuotto / pörssikurssi (%) perusteella ja tulostuotto / pörssikurssi (%) perusteella parhaimmisto suomalaisista pörssiosakkeista. Kumpikin kriteeri on järkevä. Osa sijoittajista pitää osinkoa tärkemämpänä ja osa taas tulostuottoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen sijoitusrahasto-ala on vaikeuksissa

Suomalaisen sijoitusrahastoliiketoiminnan kilpailukyky on heikentynt selviää Suomen Pankin tilastosta.

Nettomerkinnät Suomessa kotimaanaan pitäviin rahastoihin ovat olleet negatiivisia jo 2018 puolesta välistä alkaen. Kyseessä ei ole ollut pelkästään halu kotiuttaa rahoja osakkeista. Trendi on koskenut kokonaisuutta, johon kuuluvat kaikki sijoitusrahasto-osuudet mukaan lukien korkorahastot.

Trendin taustalla ovat sijoitusrahastoliiketoiminnan tärkeimmät asiakkaat: eläkevakuutusyhtiöt, ulkomaiset sijoittajat, raha ja rahoituslaitokset sekä julkisyhteisöt ja yritykset (kuva alla).

Yksityishenkilöt suosivat sen sijaan suomalaista ja heidän osuutensa kotimaisista rahastoista on kasvussa.  Mutta suomalaiset yksityishenkilöt omistavat suomalaisista sijoitusrahasto-osuuksista vain 19% ja heidän merkityksensä on kokonaisuuden kannalta pieni. Suomalaiset kotitaloudet eivät pysty kompensoimaan suomalaisten instituutioiden pakoa suomalaisista tuotteista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maahanmuuttajien yrityksissä palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät

Maahanmuuttajataustaisten yritysten reaalisen arvonlisäyksen kasvu on ollut selvästi muita yritysryhmiä nopeampaa. Työpaikkojen syntymisaste on niissä ollut poikkeuksellisen voimakasta, mutta työpaikkojen tuhoutumisaste on ollut silti samaa luokkaa kuin kotimaisissa paikallisissa yrityksissä.

Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat luoneet suhteellisen paljon matalan tuottavuuden ja palkkatason työpaikkoja. Niiden palkkojen kasvu on ollut keskimäärin muita nopeampaa, mutta palkkojen myötäsyklinen suhdannevaihtelu on ollut muita voimakkaampaa. Maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä siis palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU on viiden vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamusta

Kansalaisten luottamus Euroopan Unioniin on parantunut jo viiden vuoden ajan selviää Valtionvarainministeriön "Poliittinen ja sosiaalinen luottamus" julkaisusta.

Luottamus on parantunut sekä Suomessa että laajemminkin EU alueella ja on nyt 50% tasolla. EU on taas seitsemän vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamuksen ja luottamuksen kautta syntyvän legitimiteetin. EU:n lisähajoamisen uhka on pienentynyt muutaman vuoden takaisesta ja suunta on kohti parempaa keskinäistä luottamusta.     

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ilmarinen on huolissaan sijoittajien tasapuolisemmasta verotuksesta

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Sdp:n veropoliittiseen ohjelmaan sisältyvä ajatus siitä että kaikki osinkoja saavat joutuisivat maksamamaan (lähde) veroa.  Esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ja suomalaiset "yleishyödylliset" sijoittajat ovat tällä hetkellä osinkojen verotuksesta vapaita.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen viestintäjohtaja Jaakko Kiander on Finanssialan blogissaan huolissaan niistä riskeistä, joita sijoittajien vähänkään tasapuolisempi verotus aiheuttaisi.

Jos ulkomaisten sijoittajien ja "yleishyödyllisten" sijoittajien osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, 200 Mrd työeläkevaroihin kohdistuvan veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole Jaakko Kianderin mukaan merkityksetön. Työeläkemaksuja pitäisi tällä summalla nostaa tai eläkkeitä pienentää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssiarvolle laskettu tulostuotto (%) ylittää yleensä korkosijoitusten tuoton

Usein kuulee sanottavan että pörssiin sijoitetulle pääomalle saatu tulostuotto (%) on pitkällä aikavälillä parempaa kuin korkotaso. Mutta onko tämä totta?

Piksu teki asiasta tutkimuksen, jonka mukaan historiallisesti pörssiarvot asettuvat monasti sellaiselle tasolle, että pörssiosakkeille saatu tulostuotto (kuvan punainen käyrä) ylittää pitkien korkojen tason (kuvan sininen käyrä). Väittämä on todellakin ollut usein totta.

USA:n sisällissodasta aina vuoteen 1981 saakka väittämä piti paikkansa. Pörssiosakkeiden tulostuotto oli ailahtelevaa, mutta se asettui aina korkotasoa paremmaksi. Vuodesta 1981 aina vuoteen 2000 saakka oli poikkeuksellista aikaa. Pörssisijoitusten tulostuotto jäi pitkiä korkoja heikommaksi. Sen jälkeen on palattu normaaliin ja S&P 500 yritysten tulostuotto suhteessa pörssihintaan on ollut yleensä hieman korkotasoa parempi. Tulostuotto on tällä hetkellä 4,5% kun taas pitkät korot ovat 3.5% tasolla. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

PK - yritykset hyötyvät omistajien ulkopuolisista hallitusjäsenistä

Yli 40 prosentilla PK-yrityksistä on hallituksessa vähintään yksi omistajajäsenten ulkopuolinen jäsen, ja heihin ollaan varsin tyytyväisiä. "Muun muassa yrityskaupat, kansainvälistyminen tai sukupolvenvaihdokset ovat tilanteita, joissa ulkopuolisten hallistusjäsenten roolit korostuvat", toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Toimiva hallitus on pienryhmä, joka toimii hyvin jos kullakin jäsenellä on oma vastuualueensa tai roolinsa. Yleensä selvästi alle kymmenen jäsenen ryhmät ovat parhaita selviää Kauppakamereeiden PK- hallitusbarometristä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantaloudessa on mahdollisia elpymisen merkkejä

Saksalainen IFO instituutti julkaiseen kolmen kuukauden välein maailmantalouden suhdannekellon, joka visualisoi makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Nyt suhdannekellossa on havaittavissa käänne kohti parempaa. Tämä on ensimmäinen positiivinen signaali yli vuoteen. Voi olla että kyseessä on väliaikainen tilastoharha. Kysely tehtiin ennen Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppakiistan kärjistymistä.

OECD ei näe merkkejä paremmasta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Antti Saaari painottaa korkeakorkoisia yrityslainoja

Nordean Antti Saari kehoittaa katsauksessaan painottamaan korkeakorkoisia yrityslainoja.

Viime kuukausina markkinoille on saatu talous- ja tulos- näkymien osalta hienoista helpotusta. Samaan pörssikurssit ovat kiidelleet yhä usiin huippuihin. Osakkeiden arvostustasot ovat nyt haastavat ja siksi sijoittajan on Antti Saaren mukaan hyvä katsoa korkeakorkoisten yrityslainojen suuntaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lehdistönvapaus on maailmalla heikkenemässä

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. 

Yleistilanne on heikkenemässä niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessakin maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaupankäynnin voluumi indikoi kurssikehityksen suuntaa

Voiko pörssikaupan voluumia (kauppan määrää) käyttää avuksi onnistuneiden sijoitusten tekemisessä. Kyllä voi. Yhdessä kurssikayrän kanssa voluumi antaa hyvää vinkkiä siitä mihin suuntaan oskkeen kurssi seuraavaksi suuntaa.

Voluumista kannattaa etsiä äkillisiä suurivoluumisia piikkejä. Jos voluumi käy korkealla samalla kun kurssi nousee, niin silloin tyypillisesti jokin suurempi institutionaalinen sijoittaja on analyysissään päätynyt pitämään osaketta edullisena ja ostaa sitä isomman erän salkkuunsa. Monasti nämä instituutiot ovat analyysissään osaavia ja kurssit jatkavat tämän jälkeen nousuaan. Matkalla voi tulla kuoppia, mutta osakkeen arvo kuitenkin vähitellen nousee. Instituutiosijoittaa kannattaa peesata.

Oheisessa kuvassa on esimerkkinä Nokian osakkeen kehitys viimeisen vuoden ajalta. Jokin tai jotkin (luultavasti 3 kpl) instituutiosijoittajat tekivät viime syksynä analyysin ja päätyivät siihen että Nokia on aliarvostettu. Osakkeen arvo nousikin noin 5.3 USD tasolta 6.2 USD tasolle.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntosijoittaminen kannatta suunnata sinne missä on väestönkasvua

Asuntojen pitkän ajan hintakehitykseen vaikuttaa Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan ennen kaikkea väestökehitys.  Konsulttitoimisto MDI:n tekemän ennusteen mukaan väestönkehitys tulee vuosina 2018-2040 olemaan positiivista seuraavilla alueilla: Helsingin ympäristö, Turku, Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki, Oulu, Kokkola, Kuopio ja Rovaniemi. Asuntosijoittaminen kannattaa suunnata näille alueille.  

Parhaassa nousukiidossa ovat tällä hetkellä Turku, Helsingin ympäristö ja Tampere. Näissä keskuksissa asuntojen hinnat nousivat viime vuonna. Muualla pääsääntöisesti laskivat. Suurten keskusten ulkopuolisia menestyjiä olivat Uusikaupunki ja Porvoo.  Pääsääntöisesti väki keskittyy muutamiin harvoihin vetovoimaisiin kaupunkeihin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysverotusta yksinkertaistamalla on mahdollista lisätä hyvinvointia

EVA:n tutkijoiden Virpi Pasasen ja Ella Lammin raportti "Kenelle verot kuuluvat" analysoi osuvasti yritysverotusta.

Kansainväliset yritykset sijoittavat pääkonttorinsa ja oleelliset toiminteensa sinne missä toimintaympäristö on yksinkertainen, ennustettava ja jossa verotuksen taso on kohtuullinen ja lisäksi vielä maahan jossa on mielenkiintoista asua ja elää. Oleellisten toiminteiden mukana maahan tulee palkkatasoa, hyvinvointia, tietotaitoa ja kehitysmahdollisuuksia. Suomi on, kiitos muun muassa yritysverotuksen, onnistunut hyvin kilpailussa. Olemme pystyneet pitämään kansainvälisten yritysten pääkonttoreita ja houkuttelemaan uusia (Nordea). 

Suomen menestykselle on tullut uhka. EU tasolla on hankkeita, jotka pyrkivät harmonisoimaan yhteisöveron. Nämä hankkeet uhkaavat rapauttaa yhden Suomen ainoista kilpailueduista - kilpailukykyisen yhteisöveron. Yhtenäinen eurooppa ei näiltä osin ole Suomen etu eikä todennäköisesti edes EU:n etu. Parempi on jos maat saavat omilla vahvuuksillaan kilpailla keskenään niin kauan kuin kilvoittelusta ei ole suoranaista vahinkoa. Keskinäinen kilpailu tuo esiin parhaat ratkaisut, myös verotuksessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvää Vappua toivoo Piksun väki

Vappu on kevään, yhdessäolon ja rakkauden juhlaa.

Vapaudumme talven turkeista kevään lämpöön ja jätämme arjen roolit ja olemme oma itsemme. Ihana vapaus virtaa kehoomme ja olemme täynnä energiaa ja uusia ajatuksia.

Löydämme itsemme ja rakkaamme uudelleen ja tuo yllättävä ihme saa meidät nauramaan.

Olemme taas oman itsemme omistajia, vapaina ihastumaan, rakastumaan, kiintymään, luottamaan ja kokemaan uutta. 

Eläköön kevään ja uudelleen syntymisemme juhla,  Vappu. 

Hyvää Vappua toivoo Piksun väki.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osa julkisen sektorin yritys -palveluista ja -tuista on tarpeellisia

Julkinen sektori tukee yritystoimintaa kymmenillä ja kenties sadoilla erilaisilla avustuksilla ja verotuilla. Näiden kokonaismäärä ja koostumus selviää valtionhallinnon menokartoituksesta vuodelle 2019. Julkinen sektori käytti yrityselämän tukemiseen vuonna 2019 noin 9 Mrd€ ja yritysten erilaisiin verotukiin kului noin 7,2 Mrd€ yhteensä summa on suurin piirtein 15Mr€. Vertauksen vuoksi yhteisöverot tuottivat samaan aikaan 5.5Mrd€.

Pääsääntöisesti yritystuet vahingoittavat taloutta ja hyvinvointia. Ne ovat tulonsiirtoa lisäarvoa tuottavilta yrityksiltä, yleensä huonommille yriytksille. Ne suuntaavat yritysten huomiota pois asiakkaiden palvelemisesta julkisen sektorin tukikriteerien täyttämiseen.

Osa vero- ja yritystuista sekä yhteiskunnan yrityselämälle tuottamista palveluista on kuitenkin tarpeellisia. Erityisesti yhteiskunnan yrityksille tuottamat palvelut kuten työvoimapalvelut ja yritysten päivittäistä toimintaa helpottavat sähköiset palvelut (esim palkka.fi, suomi.fi, ytj.fi) ovat tarpeellisia. Ne hyödyntävät kaikkia yrityksiä samalla tavalla ja niiden toteuttaminen on järkevää tehdä kaikille yrityksille yhteiseksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teknologiateollisuudesta löytyy sijoittajen tavoittelemia kasvuyrityksiä

Suomen teknologiateollisuus työllistää yhä useampia ja tilauskantakasvaa vauhdilla selviää Teknologiateollisuuden talousnäkymät raportista. Monet suomalaiset teknologiayritykset kuuluvat sijoittajien tavoittelemiin vahvoihin kasvajiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saman pankin asiakkaina kehdosta aina tuonpuoleiseen saakka

Pankkien markkinaosuudet pysyvät Suomen Pankin tilaston mukaan lähes muuttumattomina. Oheisessa kuvassa on antolainauksen (lainat yrityksille ja yksityisille) markkinaosuuksien kehitystä vuoden ajalta. Muutokset markkinaosuuksissa ovat tuskin havaittavia kymmenesosa prosentteja.

Kerran valittua pankkia ei hevin vaihdeta. Tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Salkkua kannattaa siivota ennen kesää

MIten pörssi käyttäytyy eri vuodenaikoina?  Oheisessa kuvassa on S&P500 indeksin keskimääräiset kuukausinousut (%/kk) vuodesta 1961 aina vuoteen 2018 saakka. Tämän tutkimuksen perusteella pörssissä on selvää vuodenaikavaihtelua.

Pörssi laskee maaliskuun alun ja elokuun alun välillä keskimäärin noin yhden prosentin verran. Pörssin koko nousu keskittyy tilastojen valossa pimeisiin talvi ja syyskuukausiin elokuun ja helmikuun välille. Amerikkalaiselle sanonnalle "sell in may and do not come back before labour day" pitää tilastojen valossa todellakin paikkansa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Onnea uudelle eduskunnalle

Onnea uudelle eduskunnalle !!   Menestys lähtee siitä että eduskunnan työssä noudatetaan hyvää tapaa:

  • Eduskunta kunnioittaa ja puolustaa hallitusta, jonka se keskuudestaan valitsee:
    • valmistelemaan itselleen lainsäädäntöehdotuksia
    • käytännössä toimeenpanemaan eduskunnan lakeja ja tahtoa
  • Eduskunta kunnoittaa usein perustuslain vaatimusta siitä, että kansanedustajat saavat itse muodostaa oman kantansa ja äänestää ja puhua ohi puoluekurin, omantuntonsa ja parhaan käsityksensä mukaisella tavalla.
  • Puolueet suhtautuvat toisiinsa kunnioittaen ja hyväksyen syrjimättä ketään. Kaikki ovat kansan valitsemia ja edustavat siis yhtä arvokasta arvoa.
  • Perustuslakivaliokuntaan valitut ymmärtävät että heidän tehtävänsä on perustuslakituomarin tehtävä, perustuslaillisuuden järkevä, puolueeton valvonta.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Onnellisuuteen riittää 2500€ tulot, enempi ei ole aina järkevää

Elinkeinoelämän Keskusliitton (EK) ja Akavan mukaan itseään kunnioittavien kansalaisten kannattaa tehdä työtä sen verran kuin tarvitaan 2500€ ansaitsemiseen. Veroaste jää silloin kohtuulliselle noin 25% tasolle.

2500€ ylittäviä ansiotuloja verotetaan yli 45% veroasteella (rajaveroaste)  ja siksi ei ole aina järkevää ansaita enempää kuin tuo 2500€. Elämässä voi kannattaa panostaa myös laatuun eikä pelkkiin euroihin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakesäästötili on keino viivästää pääomatulojen verotusta

Ensi vuoden alusta pääsee avaamaan osakesäästötilin, jonka ominaisuudet ovat seuraavat:

  • tilille voi tallettaa max. 50'000 €
  • rahat voi sijoittaa pörssiosakkeisiin
  • tilillä olevilla osakkeilla voi käydä kauppaa ilman veroseuraamuksia
  • osakkeista saatavat osingot tulevat tilille täysimääräisinä ilman veroseuraamuksia
  • tilin tuotosta maksetaan pääomatuloveroa vasta kun tililtä nostetaan varoja 

Oheisella videolla Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoo mistä osakesäästötilissä on kysymys.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Eduskunta ja puolueet eivät nauti kansalaisten luottamusta

Nyt vaaleissa valittavat puolueet, eduskunta ja hallitus ovat instituutioita, joihin suomalaiset eivät luota. Maan hallitus on menettänyt luottamustaan ja vain puolueet ovat enää kansalaisten mielestä hallitustakin epäluotettavampia selviää EVA:n asennetutkimuksesta.

Suomalaiset luottavat eniten poliisiin, presidenttiin ja puolustusvoimiin. Myös koulutusjärjestelmää ja oikeuslaitosta pidetään puolueettomana.

”Suomalaisten luottamus poliisiin on hieman lujittunut vuodesta 2009, vaikka viime vuosina yksittäisiin poliiseihin on kohdistunut epäilyksiä, tutkintoja, oikeudenkäyntejä ja tuomioitakin”, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea kehoittaa ylipainottamaan kotimaisia osakkeita

Nordean Antti Saari on huolestunut alkavasta tuloskaudesta. USA:n vuoden takainen vertailukohta on haastava. USA:ssa astuivat vuosi sitten voimaan yritysten verohelpotukset ja tulokset paranivat kerta heitolla parikymmentä prosenttia. Nyt vertailukohta on vaativa ja yritysten tulosten uskotaan heikkenevän tai pysyvän ennallaan.

Teollisuussektorin luottamusindikaattorit ovat viime viikkojen aikana parantuneet sekä USA:ssa että Kiinassa.

Nordea kehoittaa pitämään osakkeet ja yrityslainat peruspainossaan, mutta ylipainottamaan suomalaisia osakkeita. Suomalaiset osakkeet ovat Nordean mukaan tällä hetkellä edullisia ja tulosnäkymät houkuttelevia. 

Lisää tietoa: Nordea viikkokatsaus

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi