Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tasavallan Presidentin Uuden Vuoden puhe

Kansalaiset

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tasapuolisuus perinnönsaajia kohtaan on hyvän testamentin tunnusmerkki

Mikä on lahjan antamisessa ja/tai testamentin tekemisessä tärkeintä? Sinun kannattaa olla tasapuolinen, jos haluat että läheisesi pitävät yhtä ja tukevat toisiaan myös lahjan antamisen tai perinnön saamisen jälkeen. Jos olet lapsiasi ja läheisiäsi kohtaan tasapuolinen niin läheisesi pitävät yhtä ja huolehtia toisistaan myös lahjan/perinnön saamisen jälkeen. Päinvastainenkin on ikävä kyllä totta. Epätasapuolisesti jaettu perintö tai annettu lahja katkeroittaa sisarusparven ja rikkoo ihmissuhteita. Tämä kannattaa testamenttia kirjoitettaessa tai lahjan antamisen yhteydessä huomioida.

PItääkö testamentti aina tehdä? Ei, jos perinnönsaajat ovat selvät eikä lain ehdottamista perintöosuuksista haluta poiketa. Eikä aina kannata jättää jälkeensä tarkkoja ohjeita. Joskus on parempi että perinnönsaajat saavat itse keskenään päättää miten he omaisuuden haluavat jakaa. Vapaus päättää on sekin lahja. Mutta usein noista lain ehdottamista osuuksista halutaan poiketa ja silloin on paikallaan tehdä testamentti, jolla osuudet määritellään.

Jos tekee testamentin, niin se kannattaa tehdä huolella. Asianajotoimisto Stadin Dumari ohjeistaa testamentin tekemisessä seuraavasti:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

P/E luvun avulla hyviin osakevalintoihin

Miten pääsen P/E tunnusluvun avulla hyviin osakevalintoihin? P/E tunnusluku on tärkein tunnusluku, mutta sen käyttö vaatii taitoa.

Kannattaa tarkastella P/E luvun käänteisarvoa, "Earnings/Price %" lukua, joka kertoo kuinka monta prosenttia tulostuottoa yritys generoi pörssiarvolleen. Tämä on yhtä kuin sijoittajan prosentuaalinen tulostuotto pörssipääomalle. 

Raaka P/E luku on harhaanjohtava. Esimerkiksi P/E arvo 1000 kertoo että yritys tuottaa 0,1% tulostuottoa. Sykliselle, suhdannekuopan pohjalla olevalle yritykselle tämä voi olla aivan siedettävä arvo. P/E arvo -1000 on melkein sama asia. Se kertoo että yritys tuottaa -0,1% tulostuottoa. Käänteisarvo E/P (%) antaa sen sijaan sijoittajalle paremman kuvan yrityksen tilanteesta.

Vielä jalostuneemman arvion yrityksen tulostuotosta saa, kun seuraa tulostuoton pidemmän aikavälin aikasarjaa. Piksu analyysit sivulle on koottu useimpien suomalaisten pörssiyritysten tulostuottojen aikasarjat. Aikasarjoista näkee onko heikon tulostuoton syynä (liian?) korkea pörssiarvo vaiko suhdanneluonteinen tulosnotkahdus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verotus muuttuu tasapuolisemmaksi, mutta kireämmäksi

Palkansaajien tuloverotus kiristyy vuonna 2021. Eniten kiristyy pienipalkkaisten ja vähiten suurituloisten tuloverotus selviää EVA:n tekemästä analyysistä. Muutos on pieni liikahdus tasapuolisen ja kiristyvän verotuksen suuntaan.

Pienituloisen 1 250 euroa bruttona kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kiristyy ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä. Keskituloisen 3 250 euroa ansaitsevan palkansaajan tuloveroaste nousee 0,3 prosenttiyksikköä ja korkeimmilla ansiotasoilla korotus on 0,2 prosenttiyksikköä.

Tuloverotus on vain osa veroluonteisista maksuista. Muita veroja ovat eläkevakuutusmaksut (v 2019 keskimäärin 24,4 % palkasta), kunnallisvero (keskimäärin noin 20 % palkasta ja muut veroluonteiset maksut).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tammikuu on yleensä hyvä pörssikuukausi

Piksu Toimitus tutki miten suuri on niinsanottu tammikuu ilmiö. Tammikuu ilmiönä tarkoitetaan sitä että pörssit usein innostuvat iloiseen nousuun tammikuussa.

Kyllä Helsingin pörssin tuottoindeksi (gain index /OMXHGI)  nousee tammikuussa lähes 3%. Tammikuu on keskimäärin yksi parhaista pörssikuukausista.

Merkittävät muutkin ilmiöt näkyvät hyvin. Huhtikuu on tuottoindeksin osalta pirtein kuukausi. Silloin maksetaan paljon osinkoja, jotka nostavat tuottoindeksiä, OMXHGI.  Aurinkoisin aika, toukokuusta syyskuuhun, on heikkoa pörssiaikaa. Kurssit polkevat silloin keskimäärin paikallaan ja toisinaan jopa laskevat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rahan määrä raketoi - osakkeiden hinnat saattavat nousta perässä

Piksu toimitus tutki miten Euroalueen rahan määrän muutokset ovat vaikuttaneet pörssikursseihin Suomessa. Vaikutus on selvä. Rahan määrän voimakas kasvu (kuten nyt) on yksi pörssikkursseja nostava tekijä. Ja myös päinvastainen on totta. Pörssikurssit putoavat tai romahtavat, kun rahan määrää kasvua aletaan keskuspankin toimilla pienentämään (kuten koronakriisin jälkeen saattaa tapahtua). 

Oheiseen kuvaan on otettu Euroopan keskuspankin tilasto M3 rahan määrän kasvusta (oikeanpuoleisella asteikolla kasvu % / vuosi).  Rahan määrä kasvoi vuodesta 2015 alkaen maltillisesti, noin 5% vuosivauhtia, mutta kiihtyi vuoden 2020 elvytystoimien ansioista 10% vuosivauhtiin. Olemme mahdollisesti nähneet vasta osan vaikutuksista. Pörssikurssit ovat nousseet maltillisesti. Historiallinen tarkastelu antaa mahdollisuuden suuremmallekin nousulle.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Eduskunnan pitäisi tinkiä arvopäämääristään talouden hyväksi (?)

Suomen pankin talousennusteen mukaan pitkän ajan kasvuedellytykset ovat vaimeita:

  • valonkajoa horisontissa, mutta pimeä talvi edessä
  • toipuminen hidasta ja kasvuedellytykset vaimeat
  • julkisen talouden suunnanmuutos tarpeen

Suomen talous kehittyy eduskunnan arvopäämäärien viitoittamaa polkua

Suomen talous supistuu vuonna 2020 merkittävästi, mutta aiempaa ennustettua vähemmän, 3,8 %. Koronaviruspandemian odotetaan väistyvän rokotusten myötä vuonna 2021, jolloin yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin kasvuun. Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022 ja palaa vuonna 2023 hitaaseen 1,5 prosentin kasvuun, joka kuvastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvuedellytyksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansa viettää koronakriisin keskellä kulutusjuhlaa

Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että kotitalouksille on myönnetty vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä selvästi enemmän luottoja kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Myös odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kasvussa. Pankinjohtajat arvioivat, että alkuvuodesta lainoitusta kysytään aiempaa enemmän sekä oman asunnon ostoon tai remontointiin että kulutustavaroiden hankintaan. Lainanottohalukkuus myös sijoitustoiminnan rahoittamiseen on kasvanut.

”Koronakriisin toisesta aallosta huolimatta kotitalouksien lainanottohalukkuus on loppuvuonna vilkastunut. Koska kotitaloudet eivät osta lomamatkoja ulkomaille, rahaa jää sijoittamiseen sekä asumisen laadun ja viihtyvyyden parantamiseen etätyöoloissa”, arvioi Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntosijoittaminen, tuottoisa mahdollisuus

Sijoittamisesta puhuttaessa monella tulee ensimmäisenä mieleen osakemarkkinat. On kuitenkin useita muita mahdollisia sijoituskohteita. Asunnot on yksi hyvä vaihtoehto, tuottonäkymät ovat hyvät ja arvossa harvoin tapahtuu dramaattisia heilahteluita. Sijoittaminen asuntoon on kuitenkin teknisesti melko erilainen prosessi kuin sijoittaminen esimerkiksi peliyhtiön osakkeisiin. Useita asioita tulee ottaa huomioon, joita ei tule ajatelleeksikaan sijoittaessa osakkeisiin, valuuttaan tai obligaatioihin. Huomion arvoista on myös, että sijoitusasunnon omistajana on suorassa suhteessa asunnon vuokralaiseen mikäli päättää ostaa suoraan asunnon itse.

Asuntosijoittamisen aloittaminen

Suorassa sijoittamisessa asuntoon, ostetaan asunto joko omiin nimiin tai oman yrityksen nimiin ja vuokrataan sitä eteenpäin. Koko asunnon arvoa ei tarvitse ostaessa olla kasassa vaan omaa rahaa tai vakuuksia täytyy tuoda noin 30-40 prosenttia asunnon arvosta. Loppusummaa vasten saa lainaa kyseisen asunnon toimiessa vakuutena.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhteiskunta ja eläkejärjestelmä on epäreilu Naisia kohtaan

Miesten työeläkevakuutettu keskiansio (3400 €/kk) oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten (2 700 €/kk).  Naisten ansiokehitys on nousujohteista aina 30 vuoden ikään asti. Tuolloin, perheen perustamisiässä, sukupuolten välinen palkkaero repeää. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja miehet jatkavat töissä. Naisten palkkakehitys jatkuu 35 ikävuoden jälkeen, mutta sukupuolten palkkaero jää pysyväksi. Naisten palkat ovat korkeimmillaan 48-vuotiaana, keskimäärin 3 300 euroa kuukaudessa. 

Synnyttämällä ja kasvattamalla lapsia Naiset tekevät merkittävimmän panoksen tulevien eläkkeiden hyväksi. Yhteiskunta ei arvosta tätä. Eläkkeet ovat sidottu yksinomaan rahaan, jota on tänä päivänä paljon, ei synnytettyihin lapsiin, jotka ovat oikeasti tulevaisuuden eläkkeen maksajia ja tekeviä käsipareja. Yhteiskunta on tässä suhteessa epäreilu Naisia kohtaan (piksu toimituksen huomio) .

– Perheellistyminen näyttää vaikuttavan enemmän naisten työuriin. Lasten syntymän jälkeiset vuodet lyhentävät erityisesti naisten työpäivää ja leikkaavat ansiotuloja. Kun lapset kasvavat, äidit voivat taas panostaa työuraansa ja palkkataso nousee, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssin heikoimpia saa jouluna alennushinnalla

Vuoden lopussa osakekursseihin vaikuttaa monta mielenkiintoista ilmiötä.

  1. Monet sijoittajat pyrkivät voitollisen vuoden jälkeen lykkäämään veroja myöhemmäksi myymällä vuoden aikana laskeneita tappiollisia osakkeita. Tämä yleensä heikentää näiden osakkeiden arvoja entisestään. 
  2. Rahastojen salkunhoitajat usein ostavat niitä osakkeita jotka ovat nousseet vuoden aikana ja myyvät niitä jotka ovat laskeneet. Tällä tavalla salkunhoitajat pyrkivät kaunistelemaan kuvaansa hyvänä sijoittajana. Tämä nostaa ennen vuodenvaihdetta niiden osakkeiden hintoja jotka muutenkin ovat nousseet.

Yhteenvetona käy niin että ennen vuodenvaidetta pörssiin syntyy ääri-ilmiöitä. Nousussa olevat osakkeet nousevat ja laskussa olleet laskevat edelleen. Vuoden vaihteen jälkeen kaikki muuttuu. Salkunhoitajat ja yksityishenkilöt pyrkivät löytämään tuloksentekokykyyn nähden edullisia osakkeita, jotka ovat vielä mielellään hyviä osingonmaksajia. Taas kelpaa edulliseksi hinnoitellut käänneyhtiöt ja ääri-ilmiöt tasoittuvat.

Oheisessa taulukossa on pörssin suurten ja keskisuurten yhtiöiden parhaat nousijat ja pahimmat pettymyksen tuottajat. Näitä pahimpia pettymyksen tuottajia saa nyt joulukuun lopun talvi-ale hinnoilla ja taas kalleimpia arvostetaan kenties liiankin korkealle.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen pörssissä on muutama zombie yritys

Piksu toimitus tutki onko Suomen pörssissä zombie (eläviä kuolleita) yrityksiä.  Kyllä muutama löytyi, Finnair, Rapala, PunaMusta Media ja Basware.  Näiden operatiivinen liiketoiminta on heikkoa tai tappiollista ja lisäksi velkaantumisaste on korkea.

Jos käyttää zombie yrityksen kriteerinä pelkästään sitä että operatiivinen toiminta on tappiollista, niin kaikki oheisen listan yritykset ovat zombieita, mutta erityisesti kolme ensimmäistä Finnair, QPR software ja SSH.

Lähes zombieita syntyy vähitellen enemmän. Syynä on elvytys. Elvytys näkyy keveänä rahoituksena, joka tekee järkeväksi heikonkin operatiivisen tuoton ilman että yrityksen kannattaa saneerata tai muuttaa toimintaansa. Velkaa ja pääomaa voi olla sitoutuneena yritykseen merkittäviä määriä ilman että siitä on suurempaa haittaa vaikka operatiivinen toiminta tuottaisi heikosti. Heikkokin kannattavuus riittää. Yhteiskunnan taloudellinen uudistuminen hidastuu vastaavasti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Hertta Alava suosittaa siirtymään teknologiasta arvo-osakkeisiin

Nordean Hertta Alava suosittaa siirtymään teknologiasta arvo-osakkeisiin. Arvo-osakkeet tarkoittavat tässä tapauksessa ilmeisesti sellaisia yrityksiä jotka:

  • tuottavat hyvää operatiivista tulostuottoa
  • joiden pörssihinta ei perustu liikevaihdon kasvuodotuksiin vaan vakaaseen tuottoon

Teknologiayhtiöt ja verkkokaupat ovat toipuneet nopeimmin koronakriisistä. Monet tämän tyyppiset yritykset hyötyivät koronakriisistä. Talouskasvu on ensi vuonna jo parempaa ja nyt kannattaisi Hertta Alavan mukaan siirtyä teknologiasta kohti arvo-osakkeita ja jossain vaiheessa jopa syklisiin osakkeisiin. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakennusliikkeistä suuri osa on huonosti hoidettuja yrityksiä

Piksu tutki mitä kuuluu rakennusyhtiöille. Tulos oli järkytys. Tutkituista pörssiyrityksistä ainoastaan korjausrakentamiseen keskittyvä Consti on hyvin hoidettu. YIT ei tuhoa sijoittajan pääomaa vaikka pörssarvolle laskettu tulos onkin vaatimattomat 0,8% vuodessa. Lehto ja SRV ovat niin huonosti hoidettuja yrityksiä kuin yritykset konsanaan voivat olla. Tuloslasekelman tappiota pörssisijoitukselle tulee järkyttävät 23% ja 196%.

Aiheutuuko huono tulos ympäristöstä? Ei näyttäisi aiheutuvan: 

  1. Asuntojen hinnat ovat Suomen kasvukeskuksissa nousseet muutaman prosentin vuodessa, joten ei ainakaan huono hintataso tai menekki selitä ongelmaa. Kasvukeskuksiinhan ne uudet asunnot ja toimistot rakennetaan.
  2. Rakentaminen on hiljentynyt parikymmentä prosenttia huipustaan. Tämäkään ei selitä heikkoa tulosta. Rakennusliikkeet tekivät tappiota jo rakentamisbuumin aikana. Rakentaminen on sikäli helppo ala, että kustannukset muodostuvat suurelta osin työvoimasta. Kiinteitä investointeja tuotantokoneistoon ei juurikaan ole. Kustannukset lasekevat jos tuotantokin laskee.

Yksinkertaiseksi johtopäätökseksi jää, että ala on huonosti hoidettua.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisille tärkeintä on asumisen laatu, siihen panostetaan

Piksu tutki mitkä asiat ovat suomalaisille tärkeimpiä. Tärkeintä on asumisen laatu. Suomalaiset kuluttavat asumiseen 28% tuloistaan.

Elintarvikkeet, liikenne sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrasteet ovat nekin tärkeitä. Niihin käytämme kuhunkin runsaat 10% ansioistamme.

Suomalaiset myös asuvat vuokralla yhä enemmän. Tämä kaikki näkyy sijoitustoiminnassa. Asunto- ja kiinteistö- sijoitusyhtiöitä tarvitaan turvaamaan riittävä, laadukkaiden vuokra-asuntojen tarjonta ja niistä on tullut monen sijoittajan suosikkikohteita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yrityskohtainen sopiminen johtaa korkeampaan ansio- ja elintasoon

Työehdoista sopiminen on siirtynyt Euroopassa yhä enemmän kohti yritystasoa. Eurooppalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hajautunut sopimusjärjestelmä johtaa korkeampiin ansioihin ja suurempaan palkkahajontaan. Hajautuneessa neuvottelujärjestelmässä palkankorotukset ovat siis nousseet korkeammiksi kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tällaisia tuloksia on löydetty esimerkiksi Espanjasta, Saksasta, Tanskasta, Belgiasta ja Portugalista.

Suomessa on hyvin keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen, eikä Suomi ole seurannut hajautumisen trendiä Euroopassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kunta-alalla vallinnut markkinatalous päättyi 50v sitten

Suomessa vallitsi vielä 1960 luvulla kuntien ja kuntalaisten itsemääräämisoikeus koskien kuntien palveluita ja kuntatyöntekijöiden palkkatasoa. Kunnat saattoivat yritysten tavoin kilpailla keskenään.

1960-luvun loppupuolella päädyttiin siihen, että hyvinvointipalvelujen oli oltava yhtäläisesti kaikkien saatavilla. Kuntien ja kuntalaisten itsemääräämisoikeus koskien palkkoja ja palveluja oli murrettava. Suomesta oli tehtävä tasa-arvoinen ja yhtenäinen.

Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevien palvelussuhteen ehdot olivat hajanaisia, ja alan viemiseksi työmarkkinoiden keskussuunnittelujestelmään tarvittiin oma työnantajaorganisaatio. Kunnallinen virkaehtosopimuslaki ja laki kunnallisista työehtosopimuksista tulivat voimaan 1.12.1970. Samana päivänä aloitti toimintansa myös KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta. 

Tänä päivänä, Kuntatyönantajien viettäessä 50 v juhlaansa, kunnat ja kuntayhtymät muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan perustan ja työllistävät lähes joka viidennen palkansaajan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Digitalouden osuus bkt:stä on 11 prosentin luokkaa

Digitaalisuus leikkaa läpi koko yhteiskunnan. Etlan ja konsulttiyhtiö PwC:n Euroopan komissiolle tekemä tutkimus “The Size of the Digital Economy in Finland and Its Impact on Taxation” (ETLA Report 106) arvioi Suomen digitaalitalouden kokoa käyttäen mittarina digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisää. Useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on nostettu digitalisaation kärkimaaksi.Digitaalisen tuotannon osuus bkt:stä on kuitenkin kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

– Näin mitattuna digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannosta syntyvä arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuotteesta digitaalitalouden osuus on näin 11 prosenttia, kertoo tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.

Etla tutki (komission toiveesta) erityisesti sitä,  jääkö Valtio vähemmälle siitä arvonlisästä, joka koituu kansalaisten hyväksi. Näin ei näyttänyt käyneen. Tutkimuksessa digitaalisten tuotteiden arvonlisäveron osalta merkittävää verovajetta ei havaittu. Valtio pystyi leikkaamaan itselleen haluamansa osan kansalaisten saamasta arvonlisästä. Yhteisöverojen osalta arviointi osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, koska tilastoaineistot ovat puutteelliset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ruotsalaiset IT yritykset vertailussa

Ruotsissa on koko joukko mielenkiintoisia IT alan yrityksiä. Tässä on vertailtu Ruotsin pörssin suuriin ja keskisuuriin yrityksiin kuuluvia.

IT yritykset ovat tyypillisesti muuta teollisuutta nopeammin kasvavia ja niistä joutuu usein maksamaan hieman kovammen hinnan suhteessa yrityksen tulokseen kuin monista muista. Oheisen talukon E/P luku kertoo tulostuoton verrattuna pörssiarvoon. Se kertoo siitä miten hyvää tulostuottoa yritys tuottaa sijoittajan sijoittamalle pääomalla. Yli 5% tulostuotto on jo ihan mukavalla tasolla.

Halvimmat IT yhtiöt (kuten esim. oheisen listan Proact, Dustin ja KnowIT) toimivat konsultteina ja tekvät IT projekteja. Syynä edullisempaan pörssiarvoon on se, että tämän tyyppisen toiminnan laajentaminen on hidasta ja vaivalloista.

Kalleimpia ovat sellaiset IT yritykset jotka pystyvät tuotteistamaan osaamisensa myytävän tuotteen muotoon. Toiminnan laajentaminen on silloin helpompaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Ericsson, Fingerprint cards, Mycronic ja Sinch. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Olli Rehn: Yritysten kannattavuuden parantaminen luo investointeja ja työpaikkoja

Suomen Pankin pääjohtajan, Olli Rehn, terveiset sijoittajille  Mandatum Lifen Tulevaisuus-seminaarissa:

  • Yksityinen sijoittaminen on koko kansantalouden kannalta arvokas tehtävä, jossa sijoittajat ohjaavat kansakunnan varallisuutta niiden käyttöön, jotka pystyvät tuottamaan suurimman lisäarvon yhteiskunnalle. 
  • Lähi kuukaudet ovat synkät terveystilanteen suhteen ja se näkyy myös taloudessa, tämän vuoden loppu näyttää heikolta.
  • Keskuspankilla ja EU:lla on tässä kriisissä ollut keinoja lievittää kriisin välittömiä taloudellisia vaikutuksia ja niitä on myös käytetty.
  • Vaikka hintavakaus on kääntynyt hetkittäin hieman hintojen alenemisen puolelle on varsinainen deflaatio vältetty.
  • Olli Rehn ei odota nopeaa korkotason nousua lähitulevaisuudessa eikä lähivuosina. Ohjauskorkotason nousu tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun koronakriisin jälkeen päästään investointien kasvuun ja investointien siivittämään tuottavuuskasvun piristymiseen ja luonnollisen inflaation nopeututumiseen 2% tuntumaan.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Arvokirjoihin sijoittaminen

Antiikkiesineisiin sijoittamista on harjoitettu aina. Hyvin säilynyt designtuote saattaa kasvattaa arvoaan ajan kuluessa paljonkin ja tunnetut taide-esineet ovat turvallisia sijoituskohteita, mikäli esineet ovat yleisesti haluttuja. Kirjojen osalta arvon nouseminen ajan myötä ei sen sijaan ole mitenkään itsestään selvää. Arvokirjoihin sijoittaminen vaatii hyvää asiantuntemusta ja perehtymistä vanhojen kirjojen arvonmääritykseen. Mikään ei takaa, että 1700-luvulta peräisin oleva kirja olisi hyväkuntoisenakaan juuri minkään arvoinen. Toisaalta erikoisemmat harvinaisuudet 1900-luvulta voivat aiheuttaa positiivisia yllätyksiä rahallisella arvollaan.

Voiko kirjoihin sijoittaa voitollisesti?

Onnistunut sijoittaminen kirjoihin on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Ymmärtämättä vanhojen kirjojen arvonmääritystä ja tekemällä hankintoja ilman asiantuntemusta, tulee todennäköisesti hankkineeksi kirjoja, joiden jälleenmyyntiarvo ei nouse. Tai pahimmillaan tulee sijoittaneeksi kirjoihin, joista kukaan keräilijä ei ole myöhemmin kiinnostunut. Parhaimmillaan voi tehdä kohtuuhintaisen arvokirjalöydön, jonka kysyntä on taattu tulevaisuudessa ja arvo nousee tasaisesti. Kirjoihin sijoittaminen ei ole nopeaa sijoitustuottoa havittelevan sijoittajan tuote, mutta hyvin tehty arvokirjasijoitus kantaa hedelmää pitkässä juoksussa. Arvokirjan arvonnousu saattaa viedä vuosia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtion velkaantumisaste ennustaa yleensä huonoa tulevaisuutta

Piksu tutki onko valtion merkittävä velkaantumisaste merkki siitä että yhteiskuntaa hoidetaan ja on hoidettu huonosti. Kyllä näin näyttäisi olevan. Oheisessa kuvassa on vaaka-akselilla valtion velkaantumisaste ja pystyakselilla talouskasvu. Pisteet kuvaavat kunkin maan sijoittumista. Kyllä todellakin paha velkaantumisaste on huono enne. Jos valtion velkaantumisaste on yli 60% niin näyttäisi että talouskasvu on yleensä heikkoa. 

Eroa ei selitä korkotaso eikä valtion velan hoitokulut. Korot ovat matalat ja valtiot saavat lainaa edullisesti. Mutta selkeästi niissä maissa, joissa on ollut leväperäinen valtiontalouden hoito ovat muutkin taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat olleet rempallaan. Jos on valtiolla hällä väliä meininki niin yleensä on myös kansalaisilla sama asenne. Toiminta ei ole millään tasolla tavoitteellista ja parempaan pyrkivää. Tätähän heikko talouskasvu tarkoittaa.

Suomi on tässä vertailussa kunnostautunut kohta viidentoista vuoden ajan kehnosti. Valtion velka ei ole vielä suurta, mutta ihmisten taloudellisiin tavoitteisiin pyrkivä toiminta on vaisua. Mutta meillä on jotain tilalla, meillä on hyvinvointia ja kansalaisten keskinäistä samanarvoisuutta, jota ei tässä mittauksessa näy.  Arvostamme enemmän muita asioita kuin eteenpäin pyrkimistä ja saavuttamista (= talouskasvua). Arvostamme hoivaa ja keskitettyä taloudellista ohjausta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähi-Tapiola: valtion velka on huoletonta - ei haittaa

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen valtio on turvautunut mittaviin tuki- ja elvytystoimiin, joiden rahoittamiseksi valtio on ottanut mittavasti lisää velkaa. Suomalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehtävä toimia koronakriisin mentyä ohi.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan vain viisi prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että julkiselle taloudelle ei tarvitse tehdä mitään velan huomattavasta kasvusta huolimatta.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä pienen joukon ”don’t worry, be happy” –asenne voi olla jopa oikea. Valtion velkakestävyydelle voi riittää, että veloille maksettava korko on pienempi kuin talouden nimelliskasvu.

-Nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä velkaan suhtaudutaan aiempaa huolettomammin, koska korkokulut eivät niin rasita. Velkadynamiikan uskotaan alhaisten korkojen takia toimivan kuin ”junan vessa” , Nummiaro sanoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Janne Juusela ehdottaa yhteisöveron alentamista 15% tasolle

”Suomi oli EY:n mukaan suosituin suorien investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä”,  kertoo Business Filand:n Antti Aumo.

Oikeustieteen tohtori, Janne Juusela,  on koonnut OECD tilastoista mikä on suorien investointien suhde bruttokansantuotteeseen (%) Suomessa ja muualla OECD alueella (kuva oikealla). Tämän mukaan Suomi kuuluu maailman heikoimmin ulkomaisia suoria sijoituksia houkutteleviin maihin.

Kumpi puhuu totta? Luultavasti molemmat tavallaan vaikka antavatkin päinvastaista viestiä.  Business Finland on löytänyt omaa agendaansa tukevaa totuutta. Janne Juusela näyttäisi löytäneen laajemman tilastollisen aineiston. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomiosakkeiden paremmuusjärjestys selviää piksun osakelistoista

Piksun analyysit osiossa on nähtävillä viisi eri osakevalintalistaa, jotka järjestelevät osakkeita paremmuusjärjestykseen:

Oheiseen kuvaan on poimittu neljän listan suomiosakkeiden kärki. Homo Economicus - omat rahat on erittäin hyvä kun valitaan osakkeita maailmalta ja siihen kannattaa tutustua, jos haluaa salkkuunsa kansainvälistä hajautusta. Mutta kansainvälisyytensä takia se ei helposti vertaudu muiden kanssa ja siksi se on jätetty pois oheisesta kuvasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ALV ale parantaisi yritysten mahdollisuuksia työllistää ja toimia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut ALV alea, jolla autettaisiin korona kriisissä vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.

ALV alella olisi pitkäaikaisvaikutuksia:

  • Arvonlisää yhteiskunnalle ja kansalaisille tuottavia rangaistaisiin vähemmän ja lisäarvon tuottamisesta tulisi silloin tavoitellumpaa.
  • Yritykset, jotka tuottavat suurimman arvonlisän saisisvat suurimman hyödyn. Tämä johtaisi investointimahdollisuuksien ja työpaikkojen syntymiseen sinne, missä osataan tehdään lisäarvoa yhteiskunnalle ja ihmisille.

Tuomas Kosonen PT:stä ja Jarkko Harju VATT:sta ovat kuitenkin huolissaan siitä, että yritykset hyödyntäisivät ALV alen ja saisivat sen avulla avulla rahallista menestystä myös pitkällä tähtäimellä. He ovat tehneet muun muassa kampaamoalaa koskevan "tutkimuksen" jossa tämä "epäkohta" on havaittu:

– ALV-ale laski hintoja hieman, mutta ALV:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. ALV-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PT:stä.

– Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat ALV-muutoksiin epäsymmetrisesti. He eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tuloskausi ylitti odotukset - osakkeet ovat nyt cool

Yritysten kolmannen neljänneksen tulokset ylittivät rohkeimmatkin odotukset. Yhdysvaltalaisten osakkeiden tulosten pelättiin putoavan 22% vuoden takaisesta, mutta tulospudotus jäikin noin 8% suuruusluokkaan. 

Osakekurssit eivät ole reagoineet niin positiivisesti kuin olisi ollut aihetta. Tämä johtuu Nordean mukaan siitä, että monet yritykset ovat olleet vaisuja kertoessaan tulevaisuuden näkymistä. Tuloskauden jälkeen on tullut positiivisia rokoteuutisia. Nordea odottaa että jatkossa analyytikot ja yrityksen johto uskaltautuvat rohkeampaan ja positiivisempaan viestintään kuvatessaan näkymiä. 

Positiivinen trendi jatkuu ja Nordea odottaa lisää tulosparannuksia ensi vuodeksi. Tämä tukee Nordean suositusta pitää osakeet ylipainossa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset hyväksyvät rikastumisen tavoittelun

Suomalaisista 76 prosenttia ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Toista mieltä on kaksitoista prosenttia suomalaisista. Suurempi osa suomalaisista hyväksyy (45 %) kuin torjuu (35 %) väittämän, jonka mukaan kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska rikkaat sijoittavat varojaan uudelleen talouteen.

Tämä antaa toivoa siitä että Suomea voi kenties alkaa taas joskus rakentaa työn arvostuksen, yksityisomistuksen ja yritteliäisyyden varaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntojen hinnat nousevat kasvukeskuksissa

Asuntojen kysyntä koheni Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan kesällä kasvukeskuksissa. Hypo:n asuntomarkkinaindeksi nousi korkeimpaan huippuunsa.

Moni suomalainen on korona kriisin vuoksi ollut lomautettuna ja joidenkin lomautus on muuttumassa työttömyydeksi. Miten on mahdollista että perheillä riittää näissä oloissa rahaa asunnonvaihtoon?

Vastausta ei suoraan löydy Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta. Mutta voimme arvata syitä:

  • Massiivinen keskuspankkien elvytys ja valtion velkaelvytys työntää rahaa markkinoille.  Pankit saavat sen seurauksena halpaa rahaa ja jakelevat síitä auliisti asuntolainoina runsaan puolen prosentin korolla ja pitkällä maksuajalla.
  • Perheiden ohella asuntoja ostavat institutionaaliset sijoittajat ja jotkin yksityissijoittajat. Myös he saavat halpaa lainaa ja valtion maksamat asumistuet varmistavat säädyllisen vuokratason. Suomalaiset siirtyvät yhä enemmän vuokralaisiksi.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi