Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiyhdistysliike onnistui korporativiisen yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisessä

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Matti Hirvola ruotii tutkimuksessaan " Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017  " suomalaisen kolmikantaisen hegemonian säilyttämistä, joka onnistui ammattiyhdistysliikkeen neuvokkaan toiminnan ansiosta.  Porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia. Työnantajajärjestöissä muutosvaade puettiin tavoitteeseeksi edistää parlamentarismia.

Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlroos esittää perustuslakiin 10 korjausehdotusta

Björn Wahlros on julkaissut Suomen perustuslain kehittämistä koskevan pamfletin, jonka sisältö on kompaktisti (lyhennelmät ovat piksu toimituksen tekemiä):

  1. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa pitää kehittää niin, että jäsenet ovat kauempana päivänpoliittisesta pelistä.
  2. Perstuslakivaliokunnan työtapa tulee muuttaa (perustus-) lainmukaisuutta valvovan tuomioistuimen kaltaiseksi.
  3. Perustuslakivaliokunnan valmisteluorganisaatiota tulee vahvistaa.
  4. Perustuslain mukaisuudelle pitäisi järjestää tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta (jotkin menneisyydessä tehdyt lait ja asetukset ovat luultavasti nykykäsityksen mukaan perustuslain vastaisia)
  5. Perusoikeuksien tulkinnassa tulee palata sanatarkkaan tulkintaan. Ja jos sanatarkka tulkinta ei ole nykykäsityksen mukaista, niin sitten muutetaan perustuslakia.
  6. Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaalioikeudelliset arvokannannotot kuuluvat eduskunnalle, ei perustuslakivaliokunnalle.
  7. Suhteellista vaalitapaa tulee korjata siten, että paikallinen edustus tulee varmistettua ja että hallitus saa riittävän tuen.
  8. Valtiolle menokatto, jota voi nostaa ainoastaan eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä.
  9. Presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen. Presidentille oikeus valita hallituksen muodostaja ja presidentille eduskunnan päätöksiä koskeva veto oikeus.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu jatkuu IMF:n mukaan pirteänä

Kasvu on IMF:n lokakuun talouskatsauksen mukaan vahvistumassa ja maailmantalous kasvaa vuonna 2017 3,6% ja vuonna 2018 3,7% vauhdilla. (Liitteenä 2 min mittainen enlanninkielinen video).

Euroalueen, Japanin, kehittyvän Aasian ja kehittyvän Euroopan sekä Venäjän piristyvät kehitykset enemmän kuin kompensoivat Angloamarikkalaisen maailman (USA ja Englanti) haurautta.

Ongelmia on edelleen:

  • inflaatio on heikko
  • raaka-aineen tuottajat eivät ole vieläkään kunnolla sopeuttaneet talouttaan pysyvästi pieneneviin myyntituloihin
  • joidenkin maiden kasvu jää tavoitteista
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinajärjestöt perivät 24% palkasta työeläkemaksuina

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste vuoden 2017 tuloksista kertoo maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13000 euroon. Edellisvuonna se oli 15500 euroa.

Maatilojen määrä vähenee ja maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus. Maatalousyrittäjien määrä on tällä hetkellä 47000. Samassa suhteessa kutistuu myös maatalodelle maksettu tuki.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulta ei ole kriisiltä suojaava turvastama

Inflaation käynnistymistä on pelätty ja kultaa on tarjottu suojaksi inflaatiota vastaan. Pitääkö kulta arvonsa kun rahan arvo heikkenee? Ei pidä jos historiaan on uskominen. Vuodesta 1980 vuoteen 2000 kullan hinta laski 50% kun samaan aikaa kuluttajahinnat nousivat 300%. Kulta ei tarjonnut inflaatiosuojaa.

Näyttäisi siltä että kullan hinta elää omaa elämäänsä eikä kulta tarjoa varmaa vaikeiden aikojen turvastamaa. Kulta kallistuu toisinaan kriisien aikana, mutta ei aina. Vuoden 1974 öljykriisi ja vuoden 1980 inflaatio näkyivät hinnoissa. Mutta taas vuosien 1990 ja 2000 pörsssiromahdukset eivät näy . Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy pienenä heilahduksena kun taas sen jälkeen tulleet Euroalueen kriisit näkyvät merkittävänä hinapiikkinä. Toisinaan kulta säilyttää arvonsa kriisissä ja joskus sitten taas ei. Mitään etukäteen tiedossa olevaa sääntöä ei ole.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiä

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä, jos mittarina käytetään kansalaisten sijoitusvarallisuutta (net financial assets) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" rapotista. Vertailu on sikäli epäreilu, että siinä ei oteta huomioon sitä että suomalaisten sijoitusvarallisuus on pääosin parkkeerattu julkiselle sektorille ja kukin kansalainen omistaa Suomessa osuuden julkisesta varallisuudesta.

Danske Bank:n Kimmo Laaksonen kiinnittää STT tiedotteessaan huomiota siihen, että jos Suomesta halutaan kestävästi merkittävä pankkimaa joka houkuttelee pankkien pääkonttoreita niin kansalaisille pitäisi sallia hieman henkilökohtaista sijoitusvarallisuutta, jota ei kokonaan verotuksella kuivateta. Tämä mahdollistaisi kansalaisille tarjottavien sijoitustuotteiden ja pankkipalvelujen kehtittämisen ja loisi yrittäjähenkistä ilmapiiriä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhdistelmärahastojen suosion kasvu kertoo epävarmuudesta

Rahastosijoittajat ovat Finanssialan mukaan vuoden aikana siirtyneet suosimaan yhdistelmärahastoja. Osakerahastoista on vetäydytty  samaan aikaan kuin yhdistelmärahastoihin on tulvinut peräti 2 Mrd€ uutta pääomaa.

Mitkä sijoittajaryhmät ovat näin tehneet ei selviä raportista. Mutta siirretyt summat ovat suuria ja on syytä olettaa että asialla ovat olleet instituutiosijoittajat. Syykin on tiedossa. Salkunhoitajille halutaan antaa vapaus siirtää rahoja tarvittaessa tehokkaasti osakkeiden ja korkojen välillä. Kun on epävarmuutta suunnasta, niin vastuu ulkoistetaan salkunhoitajalle.

Lisää tietoa: Finanssialan rahastoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yrityksiä kehoitetaan välttämään Britanniaa

Brexit neuvottelut eivät ole edenneet ja Suomen Tulli on varoittelee jo käymästä alhaisen lisäarvon kauppaa Brittiläisten yritysten kanssa. Brexitin vaikutukset alkavat näkyä; Britanniaa vältellään.

Euroopan parlamentin täysistunnon mukaan EU:n kolmen keskeisen tavoitteen osalta ei ole ”edetty riittävästi”.  EU:lle tärkeitä neuvottelukysymyksiä ovat kansalaisten asema, Britannian EU-rahoitussitoumukset ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi koostuu geneettisesti useasta kansasta

Juuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset pystyttiin jakamaan ennennäkemättömällä tarkkuudella geneettisiin ryhmiin. Geeniperimän samankaltaisuuteen perustuva ryhmittely noudattaa yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja. Lisäksi tutkimus vahvisti aiemmin raportoidun suomalaisten itä-länsi-kahtiajaon ja osoitti sen noudattavan keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa.

Kuvan esimerkissä suomalaiset on jaoteltu 17 geneettiseen ryhmään. Kukin kartalle merkitty piste esittää yhtä yksilöä ja on värjätty geneettisen ryhmän mukaan. Kartan pohjavärit kuvaavat Suomen murrealueita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansalaisten reaaliaikaiset palkkatiedot tulevat keskitettyyn rekisteriin

Työnantajat pystyvät vuodesta 2009 alken ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille.  Rekisterin perusteella viranomaiset voivat tukea työttömyyttä ajantasaisesti asianmukaisilla rahallisilla kannusteilla.  Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa ja taata tietojen ajantasainen saanti kaikille tietoja tarvitseville tahoille.

”Tulorekisteri on tervetullut uudistus, joka helpottaa tavallisten suomalaisten asiointia viranomaisten kanssa. Palkansaaja voi jatkossa seurata ajantasaisesti omia tulotietojaan. Palkka- tai muita todistuksia ei jatkossa tarvitse toimittaa jokaiselle viranomaiselle erikseen. Tulorekisteri keventää myös yritysten hallinnollista taakkaa sekä mahdollistaa sosiaaliturvan uudistamisen, joka tukee palkkatulojen ja sosiaaliturvan parempaa sovittamista yhteen”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinteistöistä maksettava omaisuusvero nousee 1-2% tasolle

Hallitus korottaa kiinteistöveroa ensi vuodesta alkaen. Korotus koskee sekä yleistä kiinteistöveroprosenttia että asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteja. Suomessa vallitsee kiinteistöjä koskeva omaisuusvero, jonka suuruus on muutoksen jälkeen 1...2% välillä riippuen kunnasta ja kiinteistön tyypistä. Lisäksi kiinteistöjä koskee myyntivoittovero, jonka suuruus on noin 30...34% siitä hintainflaatiosta, joka on tapahtunut osto ja myyntitapahtumien välillä. Kohoavien verojen uskotaan siirtyvän yhtiövastikkeisiin ja vuokriin noin vuoden viiveellä. Tämä on osa prosessia, jossa työnteon rahalliset sanktiot pienenevät ja vastaavasti kulutuksesta ja omistamisesta lankeavia sanktioita lisätään.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi vaihtaa kansalaisten tilitietoja 100 maan veroviranomaisten kanssa

Verotustietojen automaattinen vaihto on laajentunut koskemaan viittä uutta EU:n ulkopuolista Euroopan maata. Suomi vaihtaa tietoja pankkitileistä jatkossa myös Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin kanssa.

Suomalaiset finanssilaitokset on jo nyt velvoitettuja selvittämään asiakkaidensa tiedot Suomen viranomaisille (direktiivi 2014/107/EU). Selvitettäviä tietoja ovat muun muassa muista EU-jäsenvaltioista olevien asiakkaiden finanssilaitosten tileillä olevat omistukset. Verohallinto toimittaa tiedot edelleen muiden EU-jäsenvaltioiden verohallinnoille. Suomi saa muilta jäsenvaltioilta vuosittain automaattisena tietojenvaihtona Suomessa asuvien tilinhaltijoiden vastaavat tiedot.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakkeet jatkavat Nordean mukaan nousuaan

Syksy on lähtenyt Lippo Suomisen / Nordea mukaan hyvin liikkeelle. Osakkeet ovat pienen kesädropin jälkeen suunnanneet ylös.

Hyviä uutisia on tulossa. Kolmannen vuosineljänneksen tulosten odotetaan olevan laaja-alaisesti positiivisia ja USA.n odotetaan mahdollisesti etenevän veronalennusten saralla. Keskuspankit tulevat kiristämään rahapolitiikkaa, mutta kiristys tapahtuu marginaalisen hitaasti. Monet tekijät puoltavat osakemarkkinoiden vahvaa kehitystä.

Osakemarkkinoiden korjausliike tulee sitten kun siihen on hyvä syy. Tällä hetkellä tuota hyvää syytä ei ole eikä markkinoiden arvostustaso ole karannut tosiasioista.

Nordean suosikkeja ovat kehittyvät markkinat ja Eurooppa joiden kummankin arvostustasot ovat osakkeiden osalta kohtuullisia. Kehittyvät markkinat ovat kiinnostavia myös korkotuoton osalta. Maksukyky on hyvä ja korko on kohtuullisen mukava.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Piksun tulosestimaatit on päivitetty

Piksun kokoamat yritysten tunnusluvut kvartaalilta Q2/2017 on päivitetty.

Sijoittajan tärkeimmän tunnusluvun, osakekohtaisen voiton, kehitys löytyy erikseen kuvattuna sivulta eps estimaatti. Osakekohtaisen voiton kehittyminen ratkaisee sen, mitä sijoittajalle loppujen lopuksi jää.

Eps estimaatti sivulle on estimoitu miten osakekohtaisen tuloksen pitää jatkossa kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on peruteltu. Jos nykyisen pörssikurssin riittää perustelemaan laskeva tuloskehitys, kuten Nordean tapauksessa oheisessa kuvassa, niin yritys on selvä potentiaalinen ostokohde.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtionvarainministeriön katsaus kertoo paranevista ajoista

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus on iloista luettavaa:

  • työllisyys paranee noin prosentilla vuodessa smiley
  • BKT kasvaa yli 2 % prosenttia vuodessasmiley
  • kasvuveturiksi tulee teolliset investoinnit smiley
  • reaalipalkat polkevat paikallaan angry
  • työn tuottavuus paranee pari prosenttia vuodessa smiley
  • julkisyhteisöjen velka/bkt laskee smiley

Näistä kaikki muut ovat positiivisia paitsi yksityistä kansalaista koskevat uutiset. Yksityisen kansalaisen kulutusmahdollisuudet eivät vielä ensi vuonna kasva vaikka työllisyys paranee.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakennuslupien määrä kääntyi hienoiseen laskuun

Rakentamisen korkeasuhdanne on huipussa ja ensi vuonna kasvu hidastuu selviää valtionvarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmän (Raksu) raportista.

Talonrakentamisen lupakuutioiden määrä kääntyi huhti-kesäkuussa laskuun vuodentakaiseen verrattuna. Noin puolen vuoden kuluttua alkavat aloitettujen kohteiden määrät laskea. Valmistuvien asuntojen määrä on, jos historia toistaa itseään, suurimmillaan suurin piirtein puolentoista vuoden kuluttua. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Musta pilvi Euroopan suhdannetaivaan reunalla

Jarmo Kontulainen / Suomen Pankki välittää blogikirjoituksessan karun kuvan suhdanteiden ennustamisesta. Suhdannekäänteen ajoituksen ennustaminen ei onnistu yleensä edes Suomen Pankin kaltaisilta toimijoilta. Mutta ei ole armoa. Sijoittajan on yritettävä. Suhdannekäänne vaikuttaa niin merkittävästi sijoitusten menestykseen, että jo osittainenkin ymmärrys suhdannetilanteesta auttaa.

Erään parhaista tilannekuvista tarjoaa Saksan Ifo instituutti. Saksan teollisuuden tuotteet ovat suureksi osaksi investointihyödykkeitä tai kestokulutustavaroita siinä missä Suomenkin ja Saksan suhdannetilanne seuraa nopeasti maailmankaupan heilahteluita. Saksan suhdannetilanteessa on nyt näkyvissä pieni käänne alaspäin. Syynä voivat olla Saksan vaalit, sattuma taikka alkava suhdannekäänne. Kukaan ei tunnu tietävän. Mutta alaspäin on menty jo toista kuukautta ja asia on otettava vakavasti. Tilanne vaatii valppautta. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työn tekemisen arvostus paranee

Valtionvarainministeriö on julkaissut laskelman siitä miten budjetti tulee vaikuttamaan käytettävissä oleviin tuloihin (oikealla kuva).

Työläisten (läninnä kvartiilit 4....10 oheisessa kuvassa) elämänolosuhteet paranevat kun työnteon rahallisia verosanktioita kevennetään. Työn tekemisestä tulee aavistuksen verran kannattavampaa ja arvostetumpaa.

Joutilaisuudesta maksettuja kannusteita pienennetään ja sosiaalitukien varassa elävien elämästä tulee suhteellisesti ankeampaa (lähinnä tulokvartiilit 1...3 oheisessa kuvassa).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jo yli 40% työskentelee julkisten palveluiden tuotannossa

Etlan suhdanne-ennuste on entistä positiivisempi.  Suomen kokonaistuotanto kasvaa Etlan:n mukaan tänä vuonna 2,9 prosenttia. 

Samalla Suomi siirtyy vähittäin kohti julkista sosiaalista tuotantoa. Nyt jo yli 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tasaisesti.

Julkiset palvelut korvaavat asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvaa järjestelmää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

GnS economics pelkää maailmantalouden sakkaavan

GnS Economics kiinnittää viimeisimmässä talouskatsauksessaan huomiota siihen että kiihtyvän talouskasvun eväät on käytetty ja on olemassa kasvava riski siitä, että maailmantalous sakkaa.

GnS economics kiinnitää erityistä huomiota keskuspankkien aikaansaamaan luottopulsiin, joka on ylläpitänyt luottokannan ja talouden kasvua. Tuo luottopulssi on alkuvuonna ehtynyt USA:ssa ja saattaa kuivua myös Kiinassa sen jälkeen kun  Kommunistisen puolueen lokakuinen kokous on saatu päätökseen. Luottoekspansion loppuminen ja luotonannon kevytkin kiristyminen on yleensä johtanut pörssin korjausliikkeeseen ja taantumaan. Oheiseen kuvaan mahtuu vuosien 2000 ja 2009 esimerkit tästä ilmiöstä.

GnS economics  kiinnittää talousennusteessaan huomiota siihen että maailmantalouden tasainen säätäminen ei ole milloinkaan onnistunut keskuspankeilta ainakaan viittätoista vuotta pidempään. Aina on päädytty kaaosta muistuttavaan tilanteeseen. Miksi nyt olisi toisin?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Luotonkysyntä jatkuu vilkkaana ja Suomi elpyy

Finanssiala ry:n neljännesvuosittaisen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysynnän kasvaneen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Odotukset ovat hieman heikenneet, mutta luotonkysynnän odotetaan silti jatkuvan vilkkaana loppuvuoden ajan. Yritykset kysyvät luottoja etenkin investointeja varten. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Juker:n EU tilaa koskeva linjapuhe

PUHEENJOHTAJA JEAN-CLAUDE JUNCKERIN  EU tilaa koskeva puhe 2017 Brysselissä 13. syyskuuta 2017.

Teksti suomeksi (alla) ja video (1 tunti) englanniksi, ranskaksi ja saksaksi:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verotus realiaikaistuu vuosien 2018 ja 2019 aikana

Verotusmenettelyjen uudistukset parantavat verotuksen reaaliaikaisuutta. Verotus voi jatkossa päättyä verovelvollisilla eri aikaan ja nykyistä aikaisemmin. Tämä aikaistaa veronpalautusten maksamista sekä jäännösverojen ja kiinteistöverojen maksamista. Uudistukset astuvat voimaan 2018 ja 2019.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Fuusiovoimaa rakennetaan Euroopan johdolla

Ranskassa sijaitsevalla kansainvälisellä fuusioenergian ITER-koelaitoksella ollaan aloitettu 35 vuoden suunnitteluvaiheen jälkeen täysimittaiset rakennustyöt. Laitoksen rakentamiseen osallistuu 35 maata, mukaan lukien 29 EU-maata, Venäjä, Yhdysvallat, Intia, Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Reaktori on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2025, jolloin myös ensimmäisen plasmaerän odotetaan valmistuvan. Projektin aloittamisesta on silloin kulunut 43 vuotta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuluttajien luottamus on vahvinta kymmeneen vuoteen

Kuluttajien luottamus on EU komission tietojen mukaan noussut korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen ja elämme noususuhdanteen huippua. Luottamus on ollut parempaa vain vuosina 1999 ja 1990. 

Kuluttajien luottamus EU alueella ja Euro stoxx 50 osakeindeksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pääosin positiivisia

Kesä oli kylmä ja kolea, mutta ei onneksi niin kylmä kuin 70-luvun kurjimmat kesät. Ilmaston muutos on jo näkyvissä:

  • Myrskyt ovat vähentyneet pohjoiskalotin alueella ja myös Suomessa (Ilmatieteen laitoksen kuva ohessa).
  • Suomessa metsä kasvaa kaksi kertaa enemmän puuta kuin 50- luvulla ja esimerkiksi lintulajien levinneisyys on siirtynyt keskimäärin 150km kohti pohjoista. Suomi on ilmastollisesti katsoen siirtynyt 150 km kohti etelää ja siirtyy kaiken aikaa noin 3km/vuosi kohti suopeampaa ilmastoa.
  • Pohjoisen jäämeren kautta pääsee nyt kuukauden tai parin aikana oikotietä Rotterdamista ja Antwerpenistä Japaniin ja Kiinaan (Noaa:n kuva tämän hetken jääpeitteestä alla).
  • Lämpötila on noussut koko maapallolla puolisen astetta 70 luvun ajoista (UAH kuva /Roy Spencer liitteenä).
  • Sateisuus on lisääntynyt maapallon kuivilla alueilla ja maapallo on alkanut muuttua vihreämmäksi. (CSIRO:n kuva alla)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tyeläkevaroja on enemmän kuin yksityistä pörssi- tai rahasto- omaisuutta

Suomalaisten työeläkevaroja oli 196,6 miljardia euroa vuoden toisen neljänneksen päättyessä. Kotitalouksilla on hallussaan pörssiosakkeita tai rahasto-osuuksia yhteensä 57 miljardia (Tilastokeskus/kotitalouksien nettovarallisuus). Työeläkevarat ovat siis merkittävin sijoitusomaisuus, johon jokaisella on osuus.

Toisella neljänneksellä työeläkevarojen määrä nousi 1,8 miljardilla. Positiivinen talouskehitys näkyi erityisesti osakemarkkinoilta saatavissa tuotoissa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä. Odotukset talouskasvusta ja yritysten tuloskehityksestä ovat parantuneet globaalisti ja kotimaassa, ja tämä näkyi myös työeläkevakuuttajien sijoitustuotoissa, toteaa Telan analyytikko Peter Halonen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rantamökin saa nyt edullisesti

Kiinteistökauppa noussee noin kolme prosenttia tänä vuonna, ennustaa kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta.

Rantamökkien hintojen lasku jatkui

− Rantamökkien keskihinta on laskenut tällä vuosikymmenellä 110 000 eurosta 94 500 euroon kaavoitetuilla alueilla, sanoo Taisto Toppinen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomessa viisi merkittävää kasvukeskusta

Asuntomarkkinoiden magneetit pääkaupunkiseutu Turku ja Tampere vetävät ihmisiä puoleensa. Oulu ja Jyväskylä täydentävät Suomen kasvuviisikon, jossa väestö kasvaa, talous toipuu ja asuntokauppa käy selviää Hypon tuoreesta asuntomarkkinakatsauksesta.

Määrällisen kasvun lisäksi tapahtuu rakenteellista muutosta. Lapsiperheet ovat alkaneet hakeutua keskustoihin. Kaupunkien kasvu kurkottaa jatkossa ylös, ei sivuille. Pasila, Kalasatama ja Tampereen Kansi ensiaskelia uudella tiellä.

Lisää tietoa: Hypo:n asuntomarkkinakatsaus

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi