Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Pandemia vaikuttaa moniin liiketoimintoihin. Matkailu vähenee, kestokulutustavarat jäävät kauppoihin, lomautukset jäähdyttävät asunnon vaihtamishaluja ja teolliset investoinnit pysähtyvät. Mutta monet toimialat pärjäävät niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Piksu toimitus poimi OMXHEX päälistalta muutamia sellaisia, joiden liikevaihto ja tulos ovat immuuneja pandemialle:

Elisa:  Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Fortum:   Sähköä tarvitaan pandemiankin aikana ja sähkölaskut pitää maksaa pandemiasta huolimatta.
Kesko:  Vähittäiskauppaa tarvitaan aina yhtä paljon.
Kojamo:  Asuntojen vuokrat pitää maksaa vaikeinakin aikoina.
Nokia:  Operaattoreilla riittää rahaa pandemiankin aikana ja 5G verkkoja rakennetaan niin kuin ennenkin.
Orion:  Lääkkeitä tarvitaan silloinkin kun tauti riehuu ja joskus lääkkeet ovat nimenomaan silloin mielessä. 
Sanoma:  Lehtiä luetaan kun muutakaan viihdykettä ei ole.
Sampo:  Vakuutukset pyörii niin kuin ennenkin.
Stora: Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.
Telia: Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Terveystalo: Terveyspalveluita tarvitaan niitäkin kun terveys horjuu.
Tieto:  IT projektit etenevät pandemiasta huolimatta.
UPM:   Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.

Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida.

Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Sijoittajien on hyvä tietää jonkinlainen ennuste koronaepidemian pituudelle. Epidemian kesto vaikuttaa moneen asiaan: talouteen, yritysten toimintaan, lomautuksiin ja pörssikursseihin. 

Tällä hetkellä koronatartunnan on todetusti saanut 595'449 ihmistä ja tartunnan saaneiden määrä 2,16 kertaistuu viikossa. Tasaisella vauhdilla laskettuna tämä johtaisi karkeasti siihen että noin 7-8 viikon kuluttua tartunnan olisi todetusti saanut 100 - 300 miljoonaa ihmistä. Todellinen luku olisi varmaan lähes kymmenkertainen. Viimeistään näillä vaihein epidemia heikkenee. Lähes kaikki aktiivisesti liikkuvat ovat sairastuneet eikä uusia tartuettavia enää löydy. 

Euroopan keskuspankki on tänään julkaissut talouskatsauksen 2/2020. Katsauksessa toistellaan EKP:n maaliskuun arviota sitä että Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna muun muassa koronan takia 0,3% hitaammin ja talouskasvu on vuositasolla 0,8%.

Piksu toimituksen huomio: EKP:n tuore arvio on prosenttitolkulla (luultavasti lähemmäs 5%)  liian optimistinen ja muutenkaan tästä tuoreesta katsauksesta ei löytynyt tällä kertaa juurikaan hyödyllistä tai ajantasaista tietoa. Piksu toimitus ei tästä syystä tee katsauksesta lyhennelmää. Parempaa tietoa voi lukea muun muassa piksun viime viikon artikkeleista. 

Katsauksen voi kuitenkin lukea täältä:  EKP:n talouskatsaus

Joukkorahoitus on kasvanut varteenotettavaksi sijoitusmuodoksi. Ylilyönnit ovat karsiutuneet pois ja yritykset ovat löytäneet tämän rahoitusmuodon edut.

Voittavia ovat olleet:

1. Vertaislainaus kuluttajille. Monet kuluttajat saavat lainaa vertaislainauspalvelujen kautta ja moni sijoittaja rahoittaa lyhytaikaisia pikavippejä näiden palveluiden kautta. Hyöty on ollut molemminpuoleinen.
2. Lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille. Pienillä yrityksillä ei aina ole riittävää määrää kiinteää omaisuutta pankkilainan vakuudeksi ja vertaislainaus on tarjonnut tähän tilanteeseen apua. Sijoittajat saavat hyvää korkoa ja yritykset rahoitusta pahimpaan ahdinkoon tai kasvukipuun.

Korona-viruksen leviäminen on aiheuttanut häiriöitä globaalien arvoketjujen toimintaan. Erityisesti valmistava teollisuus on pulassa. Toimitettaviin autoihin ja elektroniikkalaitteisiin tarvitaan kaikki komponentit eikä vain 99.6% tuotteen osista. Yhdenkin komponentin puuttuminen on kriittistä.  ETLA:n Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi ovat  muistiossaan analysoineet missä määrin suomalaiset yritykset ja toimialat ovat riippuvaisia ulkomaille ulottuvien arvoketjujen kautta hankittavista raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista.

Tuontiriippuvuus on erityisen suurta elektroniikkakomponenteissa, moottoriajoneuvojen osissa sekä lääkevalmisteissa ja lääkkeiden lähtöaineissa. Yli 80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta.

Monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisellä alalla osuudet jäävät matalammiksi. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta, maataloudessa 14 prosenttia ja energiahuollossa 25 prosenttia. Näiden alojen välituotteille on myös toisinaan löydettävissä kotimainen korvaava ratkaisu.

Kulta antaa suojaa silloin kun epävarmuus valtaa alaa. Samaa sanotaan myös virtuaalivaluutoista. Niidenkin arvon pitäisi olla riippumatonta keskuspankkien toimista tai inflaatiosta. Esimerkiksi Bitcoinia on tituleerattu virtuaaliseksi kullaksi. Piksu tutki asian todenperäisyyttä.

Kumpikaan ei ole tarjonnut täyttä suojaa nyt menossa olevan korona kriisin aikana. Kullan hinta on laskenut vähemmän kuin esimerkiksi osakkeiden, mutta sekin on hävinnyt käteiselle rahalle. Bitcoin virtuaalivaluutta on ollut todellinen pettymys. Sen arvo on pudonnut 40%. Saman verran kuin osakkeiden. Bitcoin ei antanut pahan päivän suojaa silloin kun sitä olisi tarvittu.

Kiina kävi alkuvuonna läpi korona epidemian ja sen talous on nyt toipumassa.  Suomen Pankin Kiina katsaus valottaa korona epidemian vaikutuksia Kiinan talouteen:

• Epidemian kesto oli noin kolme kuukautta (tammikuu - maaliskuu)
• Vähittäiskauppa putosi Kiinassa noin 24%. Epidemian vaikutus tulee muissakin maissa olemaan samaa luokkaa. Kiina onnistui luultavasti keskimääräsistä paremmin rajaamaan epidemian keston ja levinneisyyden. 
• Teollisuustuotanto putosi Kiinassa noin 15%. Kiinan teollisuustuotantoa piti yllä muun maailman kysyntä. Teollisuustuotannon pudotus voi olla Euroopassa jopa hieman suurempaa. Kansainvälinen kysyntä ei enää kannattele teollista kysyntää kuten Kiinan tapauksessa.

Jos Kiinan kehityksestä pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin korona virus aiheuttaa noin 3 kk pituisen jakson, jonka aikana taloudellinen aktiviteetti putoaa jopa 20%. Korona pienentää koko vuoden talouskasvua silloin noin 5%. Tämä vastaa suurin piirtein Etlan ja Suomen Pankin pahimman skenaarion mukaista ennustetta tämän vuoden talouskasvuksi. Kumpikin ennustaa Suomelle supistuvaa taloutta.

Suomessa on pitkään puhuttu kuluttajalainojen sääntelystä ja pohdittu, miten ylikorkeiden korkojen periminen pikavippejä nostavilta asiakkailta saataisiin loppumaan.

Ensin tuli vuoden 2013 lakiuudistus, joka määräsi alle 2000 euron kulutusluottojen maksimikoroksi 50 %. Tämä sai luonnollisesti aikaan sen, että luotottajat alkoivat tarjota pääosin yli 2000 euron lainoja tai vähintään 2000 euron luottolimiittejä, josta asiakas sai nostaa vaikka 10 euroa kerrallaan omien tarpeidensa mukaan. Monen mielestä ensimmäinen laki vain lisäsi ongelmia, koska lainasummat kasvoivat, eikä korkoja saatu kuriin.

Viime vuoden syyskuun 1. päivänä saatiin uusi laki voimaan. Jatkossa kaikkia kuluttajalainoja koskee 20 %:n vuosittainen korkokatto. Muut lainakustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitopalkkiot saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020.

Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Suomen talouden lähtökohta tälle vuodelle oli heikko jo ilman koronaviruksen vaikutuksia. Talous supistui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. BKT:n kausitasoitettu määrä supistui loka–joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Nordean Ville Korhonen kehoittaa, jos vain mahdollista, olemaan myymättä enää osakkeita.

Tilanne on ennennäkemätön

• Osakkeet ovat laskeneet 30%
• Korot ovat laskeneet ennätyksellisen alas.
• Riskiyrityslainat hinnoittelevat taantumaa ja konkursseja

Riskiä sietävä saa, huolimatta nykyisistä epävarmoista talousluvuista, vähänkään pidemmällä perspektiivillä tuottopreemion. Korot ovat alhaalla ja tulosta tekevien, vakavaraisten yritysten kurssit palautuvat jos tilanne jossakin vaiheessa normalisoituu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Modern Monetary Theory (MMT) väittää että valtiot joilla on oma valuutta voivat huoletta painaa keskuspankissaan rahaa julkisen sektorin käyttöön. Suomalaiset ekonomistit ovat asiasta eri mieltä. Heidän mielestään alijäämistä kannattaa ja pitää olla huolissaan. 

Suvereeneilla valtioilla on kaksi tapaa konfiskoida kansalaisten varoja haltuunsa, verotus ja rahan painaminen omaan käyttöön. Tulos on suurin piirtein sama. Näissä kahdessa tavassa on yksi ero. Verot voidaan kohdentaa kun taas rahan painaminen kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Ekonomistit tuntuvat olevan sitä mieltä että kansalaisten varojen ottaminen yhteiseen käyttöön vaatii aina harkintaa, tehtiinpä se niin taikka näin.

Nyt näyttää todennäköiseltä että Cvoid-19 corona virus leviää maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tautitapauksia alkaa olla joka puolella ja uusia tulee kiihtyvällä vauhdilla.

Sijoittajan on hyvä tietää minkälaisesta otuksesta on kyse:

• Lapset ja nuoret ikäluokat paranevat yleensä nopeasti täysin terveiksi.  
• Tauti voi olla kiusallisen pitkä ja jättää pitkittyessään ehkä vähän vammoja kehoon. Kiinassa tammi-helmikuussa sairastuneista 80'000 ihmisestä 61000 on parantunut.
• Kuolleisuus on todennäköisesti alle 4%. Kuolemantapaukset tulevat vasta pitkähkön sairastelun jälkeen ja siksi meillä ei ole vielä luotettavia tilastoja kuin ehkä Wuhanging alueelta. Kiinassa alle 4% sairastuneista on kuollut.
• Kuolleisuus on yli 70- vuotiaissa ja/tai perussairaiden (verenpainetauti tai diabetes tai...) joukossa tyypillisesti alle 10% tai joskus ehkä vähän yli 10%

Danske Bankin ekonomistit ennustavat tämän vuoden talouskasvuksi 0,3 prosenttiia.

Heikon kasvuennusteen taustalla on koronavirus ja talouden hyytyminen viime vuoden lopulla.

Taantuma voidaan välttää, mikäli kuluttajat eivät säikähdä talousuutisia.

Köyhyysrajan, tulot alle 60% mediaanista, alapuolella olevien osuus väestöstä on vuodesta 1994 kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista.

Tilastojen mukaan köyhyyttä lisää hyvä työllisyys. Parantuvan työllisyyden aikana mediaaniansiot nousevat. Hyvästä ansiokehityksestä pois putoavat syrjäytyneet ja epäonnistuvat yrittäjät jäävät silloin herkemmin köyhyysrajan alapuolelle.

Suomalaiset suhtautuvat yhä suopeammin markkinatalouteen selviää EVA:n arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten asenne on osin ristiriidassa taloudellisen järjestelmämme kanssa.

Taloudellinen järjestelmämme on merkittäviltä osin suunnitelmataloudellinen. Suuri osa bruttokansantuotteesta virtaa julkisen sektorin kautta ja julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Tämä on suunnitelmataloutta.

Taloudellinen järjestelmämme on myös sosialistinen. Portfoliovarallisuutta (pörssiosakkeet + sijoitusrahastot) on yksityisillä ihmisillä noin 60 Mrd€ ja julkisella sektorilla taas selvästi yli 220 Mrd€. Suurten yrityksien omistajaohjaus on pääosin julkisten, yhteisomistuksessa olevien organisaatioiden hallussa. Olemme näiltä osin sosialistisessa järjestelmässä.

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty 2019 tilinpäätöstietojen mukaiseksi. Yhteensä 18 yrityksen osakkeen tavoitehinta on nyt viime viikon pörssikurssia korkeammalla (taulukko oikealla). Ne ovat tällä perusteella ostokohteita.

Tavoitehinta on laskettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon muun muassa yrityksen viime vuosien kehityksen ja toimialan yleisen viime vuosien kasvun.

Listan kärkipään yrityksissä on aiemmin ollut yksi yhteinen piirre, ne ovat olleet melko lailla turvallisia sijoituksia ja hyviä tuloksentekijöitä.  Tämä vuosi voi olla erilainen. Corona-viruksen seurauksia ei ole otettu huomioon tässä listassa. Virus voi levitessään hidastaa vuoden 2020 kasvua ja tuloksia merkittävästi. Vaikutukset voivat olla dramaattisia. 

Työpaikkojen määrän kasvu on eräs hyvän hallinnon mittari.

Tähän mittariin yhdistyvät, koulutustaso, yritysten toimintaedellytykset, ihmisten mahdollisuus menestyä, lakien selkeys ja yksinkertaisuus sekä yritysten tasapuolinen kohtelu (vähän kohdennettuja yritystukia).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU maista mallikkaimpia ovat olleet keskeisen Euroopan maat ja Ruotsi.

Heikoimmin ovat pärjänneet reuna-alueet kuten Romania, Kreikka, etelä-Italia, Espanja, Portugal, Tanska, Suomi, pohjois-Ranska ja Latvia.  Näillä kaikilla on ollut omat erityiset ongelmansa. Yksi on yhteistä - hallinto, joka ei hevin korjaa ongelmia. 

Kiinassa toimivat eurooppalaiset yritykset pelkäävät liikevaihtonsa jopa puolittuvan kesään mennessä, osoittaa Euroopan kauppakamarin selvitys. Kiinassa toimivat yli 400 suomalaisyritystä kärsivät viruksesta väistämättä.

Yli 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti liiketoimintansa jo kärsivän merkittävästi. Tuotanto seisoo, alihankkijat eivät pysty toimittamaan tavaraa ja logistiikan järjestäminen on erittäin vaikeata Kiinassa sisäisesti sekä konttipulan takia myös kansainvälisesti. Lähes puolet yrityksistä pelkää liikevaihtonsa puolittuvan vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Ensimmäisellä vuosineljänneksen liikevaihdon pudotuksen uskotaan olevan ainakin 20 prosenttia.

Halvat korot innostavat investoimaan itseensä. Opintolainojen määrä ja koko kasvavat kiihtyvällä vauhdilla selviää Suomen Pankin tilastosta. 

Keskimääräinen maksamattoman opintolainan koko on 10'000€. Vastavalmistuvilla on opintolainaa huomattavasti tätä enemmän.

Yhteiskunnassa on menossa nuorten johtama asennemuutos. Lainaa voidaan pitää paljonkin eikä sitä ole kiire maksaa takaisin kun korko on mitätön ja reaalikorko negatiivinen. "Viisas kasvattaa lainaa" asenne on pankeille etu ja nuorille aikuisille käytännön järkeä. 

Danske Bank ennustaa osakkeille maailmanlaajuisesti 4-8 prosentin tuottoa seuraaville 12 kuukaudelle. Näkemyksen mukaan koronaviruksen vaikutus talouteen jää lyhytaikaiseksi.

Tuore sijoitusnäkemyksemme pitää osakkeet ylipainoissa sijoitussalkussa koronaviruksen aiheuttamasta kurssien laskusta huolimatta. Talouden ja osakkeiden positiivista kehitystä tukee edelleen moni myönteinen kehityskulku.

”Talouden tunnusluvut osoittivat merkkejä talouskasvun vakautumisesta vuoden 2019 jälkeen, ennen kuin koronavirus varasti kaiken huomion. Viime vuonna ilmassa oli vielä heikentymisen merkkejä sekä selkeä taantuman pelko. Yksi taustalla olevista tekijöistä on pienentynyt huoli kauppasodan kiihtymisestä, mikä on aiemmin selkeästi laskenut yritysten luottamusta. Lisäksi vahvat työmarkkinat, palkkojen nousu sekä matalat korot ja niiden myötä matalat asumiskustannukset varmistavat jatkossakin yksityisen kulutuksen pysymisen vakaana, joten se voi jatkossakin olla talouden veturina”, sanoo senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Nordean Antti Saari kehoittaa pudottamaan osakkeet peruspainoon.

Suomalaisten osakkeiden arvot ovat laskeneet coronaviruksen takia 11%, mutta Antti Saaren mukaan nyt ei kannata ottaa enempää eikä vähempää riskiä kuin mitä pitkällä aikavälilläkään on valmis ottamaan. 

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Koronavirus on aiheuttanut pörsseihin reippaanoloisen korjausliikkeen. Mutta millöin on aika siirtyä ostolaidalla ja tankata halventuneita osakkeita? Piksu toimitus laski ensimmäisen arvion.

Kiinan ulkopuoliset koronavirustapaukset nelinkertaistuvat viikossa. Meillä on tällä hetkellä 5000 Kiinan ulkopuolista tapausta. Jos kehitys jatkuu samaan tapaan, niin tapauksia on kymmenen viikon kuluttua noin viisi miljardia (taulukko oikealla). Suurin osa kuolemantapauksista tulee vasta sen jälkeen, mutta pahin kaaos voisi tämän varsin alkeellisen arvion mukaan olla odotettavissa aikaisintaan toukokuussa. Silloin voisi kenties olla ensimmäinen mahdollinen hetki tankata osakkeita.

Kehitys tulee todennäköisesti olemaan hitaampaa. Ihmiset alkavat vältellä julkisia tiloja, jäävät etätöihin ja piiloutuvat koteihinsa. Viruksen leviäminen hidastuu silloin oleellisesti tai kenties jopa pysähtyy. Mutta laskelma antaa kuitenkin osviittaa siitä minkälaisen ja kuinka nopean ilmiön kanssa olemme tekemisissä.

EVA kiinnittää artikkelissaan "Ryysyistä rikkauksiin" huomiota siihen että Suomessa ja Norjassa on siirretty rahoitusvarallisuutta ja osakeomistuksia julkisen sektorin ja säätiöiden haltuun.

Suomessa julkisen sektorin kilpailukykyä sijoitusmarkkinoilla kehitettiin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta korottamalla yksityissijoittajien verot minimissään 25,5% julkista sektoria, säätiöitä ja ulkomaisia sijoittajia suuremmaksi. Osakesäästötilin avulla annettiin hallituskauden lopuksi yksityissijoittajamyönteisempi mielikuva tilanteesta.

Useampi kuin joka toinen uusi asunto sijaitsee nykyään vuokratontilla. Tampereella ja Oulussa jopa kahdeksan kymmenestä uudesta asunnosta rakennetaan vuokratontille. Ilmiö on uusi selviää Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta.

Vuokratontilla on etuja tarjottavanaan:

• asunnon omistajat pystyvät täysin hallitsemaan asunto-osakeyhtiötään toisin kuin vuokra-asumisessa tai osaomistusasumisessa
• pääomasijoittajat, lähinnä kunnat, pääsevät mukaan sijoittamaan ja rahoittamaan ja heille tarjoutuu asunnonvuokraamista helpompi ja turvallisempi sijoituskohde
• asunnon omistajat tarvitsevat vähemmän pääomaa ja ovat ikään kuin osittaisella piilovuokralla

Vuonna 2018 voimaan tulleella GDPR asetuksella EU asetti vaatimukset miten yritysten tulee suojata yksilön oikeuksia silloin kun yritysten tietoon tulee ihmisten henkilökohtaisia tietoja. Sinulla on oikeus muun muassa, tietää mitä henkilötietoja organisaatiolla on sinusta, miten ja mihin tarkoitukseen henkilötietojasi käsitellään ja pyytää virheellisten, epätarkkojen ja puutteellisten henkilötietojesi korjaamista.

Säännöt olivat monin kohdin tarpeellisia, mutta jotkin osat säännöistä ovat raskaita. GDPR heikensi dataa käsittelevien eurooppalaisten pk-yritysten kannattavuutta. Etlan tutkimusjohtajan Heli Kosken ja tutkija Nelli Valmarin raportin ”Short-term Impacts of the GDPR on Firm Performance” (ETLA Working Papers 77) mukaan tiukentuneen tietosuojasääntelyn kustannukset olivat osalle yrityksistä ensimmäisenä vuotena jopa mittavat.

Perustellut, mahdollisimman kevyet ja yksinkertaiset yhteiset säännöt luovat pohjan kilpailukyvylle. Tässä tapauksessa voidaan kysyä tuliko vahingossa liian raskaat säännöt.

Coronavirus on saatu Kiinassa ainakin väliaikaisesti hallintaan, mutta tauti leviää nyt muualla eksponentiaalisesti. Sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu runsaan viikon välein. Pandemia on mahdollinen lopputulema. Sijoittajan on hyvä tietää mitä vaikutuksia tällä on yhteiskunnalle.

Ohessa on taulukoituna viimeisimmät tilastot sairastuneista ja heidän kohtalostaan. Yleisesti ottaen näyttää siltä että tauti on virulentti, tarttuu kaksi kertaa helpommin kuin flunssa. Noin 2-3% sairastuneista kuolee. Jos sairastuneella on jokin perussairaus tai ikää yli 70 vuotta niin menehtymisen todennäköisyys nousee 10% luokkaan.

Jos viruksen leviämistä ei saada hallintaan niin keväästä tulee joissakin paikoissa ankea:

• Monet eläkeläiset ja perussairaat linnoittautuvat hyvästä syystä koteihinsa. Heitä ei nähdä kaupungin vilinässä.
• Kokouksia ei järjestetä, yleisötapahtumia ei pidetä, elokuvissa tai teatterissa ei käydä.  Festarikesästä tulee köyhä.
• Matkustaminen vähentyy ja lähes loppuu.
• Pakolliset kulutustavarat ostetaan, muuta ei juurikaan.
• Työmatkat ja työpalaverit vähenevät ja loppuvat viruksen saapuessa kokonaan.
• Suomalaiset suosivat pitkästä aikaa mökkielämää ja kotimaata.

Nordean Antti Saaren mukaan osakkeet ovat tällä hetkellä vahvassa arvostustasossa, mutta eivät kuplassa:

• arvostustasot ovat tuloksiin suhteutettuna suurin piirtein samalla tasolla kuin vuoden 2018 alussa
• osakkeista saatava tuottopreemio suhteessa korkoihin on jopa parantunut

Lähihistoria tuntee kaksi pörssikkuplaa, Japanin vuoden 1985 kupla,  teknologiakupla vuonna 2000. Arvostustasot olivat silloin moninkertaiset verrattuna nykyiseen. Silloin oli kurssikupla, nyt ei niinkään.

Ensimmäisen kvartaalin tulokset ovat corona viruksen aiheuttaman vaaran vuoksi paineessa. Nordean Antti Saari ei pidä tätä kuitenkaan vielä suuren kurssipudotuksen laukaisijana.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Kasvava osuus suomalaisista työskentelee joko palvelu ja myntityössä tai sitten asaiantuntjijatehtävissä selviää Terhi Maczulskijin / Teollisuuden Palkansaajat  tekemästä tutkimuksesta. Rutiininomaiset toimistotyöt ja suorittavat tehtävät vähenevät.

Henkilö voi siirtyä eri tyyppisten tehtävien välillä, mutta se vaatii työpaikan vaihtamista.Yrityksen vaihto on yhteydessä rutiinityöntekijöiden ammatilliseen liikkuvuuteen ammattiluokituksissa ylös- ja alaspäin. Samassa yrityksessä pysyvät henkilöt jäävät suuremmalla todennäköisyydellä supistuvaan rutiinityöhön