Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Suomen Pankin pääjohtajan, Olli Rehn, terveiset sijoittajille  Mandatum Lifen Tulevaisuus-seminaarissa:

• Yksityinen sijoittaminen on koko kansantalouden kannalta arvokas tehtävä, jossa sijoittajat ohjaavat kansakunnan varallisuutta niiden käyttöön, jotka pystyvät tuottamaan suurimman lisäarvon yhteiskunnalle. 
• Lähi kuukaudet ovat synkät terveystilanteen suhteen ja se näkyy myös taloudessa, tämän vuoden loppu näyttää heikolta.
• Keskuspankilla ja EU:lla on tässä kriisissä ollut keinoja lievittää kriisin välittömiä taloudellisia vaikutuksia ja niitä on myös käytetty.
• Vaikka hintavakaus on kääntynyt hetkittäin hieman hintojen alenemisen puolelle on varsinainen deflaatio vältetty.
• Olli Rehn ei odota nopeaa korkotason nousua lähitulevaisuudessa eikä lähivuosina. Ohjauskorkotason nousu tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun koronakriisin jälkeen päästään investointien kasvuun ja investointien siivittämään tuottavuuskasvun piristymiseen ja luonnollisen inflaation nopeututumiseen 2% tuntumaan.

Antiikkiesineisiin sijoittamista on harjoitettu aina. Hyvin säilynyt designtuote saattaa kasvattaa arvoaan ajan kuluessa paljonkin ja tunnetut taide-esineet ovat turvallisia sijoituskohteita, mikäli esineet ovat yleisesti haluttuja. Kirjojen osalta arvon nouseminen ajan myötä ei sen sijaan ole mitenkään itsestään selvää. Arvokirjoihin sijoittaminen vaatii hyvää asiantuntemusta ja perehtymistä vanhojen kirjojen arvonmääritykseen. Mikään ei takaa, että 1700-luvulta peräisin oleva kirja olisi hyväkuntoisenakaan juuri minkään arvoinen. Toisaalta erikoisemmat harvinaisuudet 1900-luvulta voivat aiheuttaa positiivisia yllätyksiä rahallisella arvollaan.

Voiko kirjoihin sijoittaa voitollisesti?

Onnistunut sijoittaminen kirjoihin on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Ymmärtämättä vanhojen kirjojen arvonmääritystä ja tekemällä hankintoja ilman asiantuntemusta, tulee todennäköisesti hankkineeksi kirjoja, joiden jälleenmyyntiarvo ei nouse. Tai pahimmillaan tulee sijoittaneeksi kirjoihin, joista kukaan keräilijä ei ole myöhemmin kiinnostunut. Parhaimmillaan voi tehdä kohtuuhintaisen arvokirjalöydön, jonka kysyntä on taattu tulevaisuudessa ja arvo nousee tasaisesti. Kirjoihin sijoittaminen ei ole nopeaa sijoitustuottoa havittelevan sijoittajan tuote, mutta hyvin tehty arvokirjasijoitus kantaa hedelmää pitkässä juoksussa. Arvokirjan arvonnousu saattaa viedä vuosia.

Piksu tutki onko valtion merkittävä velkaantumisaste merkki siitä että yhteiskuntaa hoidetaan ja on hoidettu huonosti. Kyllä näin näyttäisi olevan. Oheisessa kuvassa on vaaka-akselilla valtion velkaantumisaste ja pystyakselilla talouskasvu. Pisteet kuvaavat kunkin maan sijoittumista. Kyllä todellakin paha velkaantumisaste on huono enne. Jos valtion velkaantumisaste on yli 60% niin näyttäisi että talouskasvu on yleensä heikkoa. 

Eroa ei selitä korkotaso eikä valtion velan hoitokulut. Korot ovat matalat ja valtiot saavat lainaa edullisesti. Mutta selkeästi niissä maissa, joissa on ollut leväperäinen valtiontalouden hoito ovat muutkin taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat olleet rempallaan. Jos on valtiolla hällä väliä meininki niin yleensä on myös kansalaisilla sama asenne. Toiminta ei ole millään tasolla tavoitteellista ja parempaan pyrkivää. Tätähän heikko talouskasvu tarkoittaa.

Suomi on tässä vertailussa kunnostautunut kohta viidentoista vuoden ajan kehnosti. Valtion velka ei ole vielä suurta, mutta ihmisten taloudellisiin tavoitteisiin pyrkivä toiminta on vaisua. Mutta meillä on jotain tilalla, meillä on hyvinvointia ja kansalaisten keskinäistä samanarvoisuutta, jota ei tässä mittauksessa näy.  Arvostamme enemmän muita asioita kuin eteenpäin pyrkimistä ja saavuttamista (= talouskasvua). Arvostamme hoivaa ja keskitettyä taloudellista ohjausta.

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen valtio on turvautunut mittaviin tuki- ja elvytystoimiin, joiden rahoittamiseksi valtio on ottanut mittavasti lisää velkaa. Suomalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehtävä toimia koronakriisin mentyä ohi.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan vain viisi prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että julkiselle taloudelle ei tarvitse tehdä mitään velan huomattavasta kasvusta huolimatta.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä pienen joukon ”don’t worry, be happy” –asenne voi olla jopa oikea. Valtion velkakestävyydelle voi riittää, että veloille maksettava korko on pienempi kuin talouden nimelliskasvu.

-Nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä velkaan suhtaudutaan aiempaa huolettomammin, koska korkokulut eivät niin rasita. Velkadynamiikan uskotaan alhaisten korkojen takia toimivan kuin ”junan vessa” , Nummiaro sanoo.

”Suomi oli EY:n mukaan suosituin suorien investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä”,  kertoo Business Filand:n Antti Aumo.

Oikeustieteen tohtori, Janne Juusela,  on koonnut OECD tilastoista mikä on suorien investointien suhde bruttokansantuotteeseen (%) Suomessa ja muualla OECD alueella (kuva oikealla). Tämän mukaan Suomi kuuluu maailman heikoimmin ulkomaisia suoria sijoituksia houkutteleviin maihin.

Kumpi puhuu totta? Luultavasti molemmat tavallaan vaikka antavatkin päinvastaista viestiä.  Business Finland on löytänyt omaa agendaansa tukevaa totuutta. Janne Juusela näyttäisi löytäneen laajemman tilastollisen aineiston. 

Piksun analyysit osiossa on nähtävillä viisi eri osakevalintalistaa, jotka järjestelevät osakkeita paremmuusjärjestykseen:

• Talousmentor
• Suomiosakkeet
• Homo Economicus - omat rahat
• Timon lista
• Sergion lista

Oheiseen kuvaan on poimittu neljän listan suomiosakkeiden kärki. Homo Economicus - omat rahat on erittäin hyvä kun valitaan osakkeita maailmalta ja siihen kannattaa tutustua, jos haluaa salkkuunsa kansainvälistä hajautusta. Mutta kansainvälisyytensä takia se ei helposti vertaudu muiden kanssa ja siksi se on jätetty pois oheisesta kuvasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut ALV alea, jolla autettaisiin korona kriisissä vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.

ALV alella olisi pitkäaikaisvaikutuksia:

• Arvonlisää yhteiskunnalle ja kansalaisille tuottavia rangaistaisiin vähemmän ja lisäarvon tuottamisesta tulisi silloin tavoitellumpaa.
• Yritykset, jotka tuottavat suurimman arvonlisän saisisvat suurimman hyödyn. Tämä johtaisi investointimahdollisuuksien ja työpaikkojen syntymiseen sinne, missä osataan tehdään lisäarvoa yhteiskunnalle ja ihmisille.

Tuomas Kosonen PT:stä ja Jarkko Harju VATT:sta ovat kuitenkin huolissaan siitä, että yritykset hyödyntäisivät ALV alen ja saisivat sen avulla avulla rahallista menestystä myös pitkällä tähtäimellä. He ovat tehneet muun muassa kampaamoalaa koskevan "tutkimuksen" jossa tämä "epäkohta" on havaittu:

– ALV-ale laski hintoja hieman, mutta ALV:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. ALV-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PT:stä.

– Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat ALV-muutoksiin epäsymmetrisesti. He eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.

Yritysten kolmannen neljänneksen tulokset ylittivät rohkeimmatkin odotukset. Yhdysvaltalaisten osakkeiden tulosten pelättiin putoavan 22% vuoden takaisesta, mutta tulospudotus jäikin noin 8% suuruusluokkaan. 

Osakekurssit eivät ole reagoineet niin positiivisesti kuin olisi ollut aihetta. Tämä johtuu Nordean mukaan siitä, että monet yritykset ovat olleet vaisuja kertoessaan tulevaisuuden näkymistä. Tuloskauden jälkeen on tullut positiivisia rokoteuutisia. Nordea odottaa että jatkossa analyytikot ja yrityksen johto uskaltautuvat rohkeampaan ja positiivisempaan viestintään kuvatessaan näkymiä. 

Positiivinen trendi jatkuu ja Nordea odottaa lisää tulosparannuksia ensi vuodeksi. Tämä tukee Nordean suositusta pitää osakeet ylipainossa.

Suomalaisista 76 prosenttia ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Toista mieltä on kaksitoista prosenttia suomalaisista. Suurempi osa suomalaisista hyväksyy (45 %) kuin torjuu (35 %) väittämän, jonka mukaan kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska rikkaat sijoittavat varojaan uudelleen talouteen.

Tämä antaa toivoa siitä että Suomea voi kenties alkaa taas joskus rakentaa työn arvostuksen, yksityisomistuksen ja yritteliäisyyden varaan.

Asuntojen kysyntä koheni Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan kesällä kasvukeskuksissa. Hypo:n asuntomarkkinaindeksi nousi korkeimpaan huippuunsa.

Moni suomalainen on korona kriisin vuoksi ollut lomautettuna ja joidenkin lomautus on muuttumassa työttömyydeksi. Miten on mahdollista että perheillä riittää näissä oloissa rahaa asunnonvaihtoon?

Vastausta ei suoraan löydy Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta. Mutta voimme arvata syitä:

• Massiivinen keskuspankkien elvytys ja valtion velkaelvytys työntää rahaa markkinoille.  Pankit saavat sen seurauksena halpaa rahaa ja jakelevat síitä auliisti asuntolainoina runsaan puolen prosentin korolla ja pitkällä maksuajalla.
• Perheiden ohella asuntoja ostavat institutionaaliset sijoittajat ja jotkin yksityissijoittajat. Myös he saavat halpaa lainaa ja valtion maksamat asumistuet varmistavat säädyllisen vuokratason. Suomalaiset siirtyvät yhä enemmän vuokralaisiksi.

Piksu tutki iShares ilmoittamien maakohtaisten p/e lukujen perusteella missä maissa on kalleimmat osakkeet.

EU alueella ja Etelä-Ameerikassa (Saksa, Ruotsi, Brasilia) on tämän lyhyen tutkimuksen perusteella edullisia osakkeita kun mittarina käytetään tulostuotto/pörssiarvo (%) lukua.  USA:ssa on melko hinnakasta. Eurooppalaiset osakkeet ovat tämän perusteella yleensä järkeviä valintoja.

Korjautuvatko arvostuserot? Yleensä eivät. Jos jossakin on kallista, niin siellä on yleensä kallista vielä ensi vuonnakin.  Siksi ei kannata aina ostaa halvinta maata (tai osaketta). On riski että se on halpahintainen vielä vuosienkin kuluttua. Kannattaa käyttää harkintaa, mutta näitä lukuarvoja voi käyttää apuna kun tekee päätöksiä.

Yhteiskunta voi hyvin jos työstä saatu palkka vastaa työn tärkeyttä yhteiskunnalle. Silloin saadaan kriittisiin tehtäviin parhaita kykyjä.

Oheiseen taulukkoon on koottu jokseenkin satunnainen otos eri  tehtävien tärkeysjärjestyksestä sen mukaan, miten suomalainen yhteiskunta kutakin työtä palkalla arvostaa:

1. Tärkeimpiä tehtäviä ovat yritysten toimitusjohtajien vakanssit
2. Hyvänä kakkosena tulevat yliopistojen rehtorit ja urheilupomot
3. Vähemmän tärkeitä tehtäviä suomalaisessa arvoasteikossa ovat korkeimmat virkamiehet ja puolustusvoimien komentaja
4. Huipputehtävistä kaikkein vähiten tärkeitä toimia suorittavat pääministeri, ministerit, kansanedustajat ja piispat

Onko tämä tehtävien arvojärjestys yhteiskunnan kannalta hyvä? Piksu toimituksen mielestä ei. Parempi olisi jos rahalliset kannusteet paremmin vastaisivat tehtävän vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Onhan toki pääministerillä tehtävä, jonka haltia pystyy vaikuttamaan laajemmin ihmisten tulevaisuuteen kuin vaikkapa veikkauksen toimitusjohtaja. Yhteiskunta on korkeimpien virkojen palkkojen osalta aivan nurinkurisessa järjestyksessä. Ei ihme ettei asiat aina hoidu mallikkaasti. 

Suomen pörssi tarjoaa hyvän valikoiman metsäyhtiöitä: UPM, Stora ja MetsäBoard.

Sijoituskohteina näissä on paljon yhteistä. Kaikki ovat hyvää operatiivista tulostuottoa tekeviä yrityksiä (operatiivinen tulostuotto, EBITDA on 15...17 % liikevaihdosta) ja tuloksesta jää sijoittajalle 5,5 .....7,5% voitto laskettuna tämän päivän pörssiarvolle (E/P %). Kaikki ovat sijoittajan kannalta turvallisia kohteita.

Tässä kuitenkin muutamia eroja jotka auttavat valitsemisessa:

• Stora ja UPM ovat kansainvälisiä jättejä kun taas Metsä Board on pienempi ja sen toiminnasta suuri osa on Suomessa.
• UPM:n tuotepaletti on paperivaltainen, Stora Ensolla on laaja valikoima paperista selluun. Metsä-Board on keskittynyt selluun, kartonkiin ja pakkausmateriaaleihin.  
• Stora Ensolla on pörssiarvolle suhteutettuna hieman muita enemmän velkaa (29%/pörssiarvo). Sitä omistamalla sijoittaja saa automaattisesti hieman, mutta ei kohtuuttomasti, velkavipua.

”Eläkemaksut aiheuttavat verojen nousun kanssa noidankehän, jossa työntekijöiden palkkaaminen tulee monelle työnantajalle liian kalliiksi. Työssäkäyvien palkkasummasta menee eläkkeiden maksuun jo 24,4 prosenttia. Heikko työllisyystilanne lisää painetta nostaa maksuja edelleen”, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Eläkemaksujen noidankehä.
Eläkemenot eläkelajeittain 1975–2018 (indeksi, 1975=100). Kuva: EVA

Tuoreen työelämätutkimuksen mukaan suomalaiset johtajat ja työntekijät eivät enää halua palata vanhoihin toimintatapoihin koronakriisin jälkeen. Yritysjohtajista valtaosa kertoo yritystensä tuottavuuden säilyneen ennallaan ja noin puolet näkee hybridityöskentelyn tuoneen kustannussäästöjä (tuottavuus on parantunut).

Vaikka tuottavuus on yksilötasolla vahvaa, on tiimien innovatiivisuus kokonaisuudessaan laskenut.

Kuntien välisessä nettomuutossa virrat kääntyivät taas kaupunkeihin päin. Muuttovoittoisimpia kaupunkeja kolmannella neljänneksellä olivat Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu. Nettomuuttovoitto oli näissä parhaimmissa kaupungeissa selvästi yli tuhat asukasta. Kaupungit ovat myös isoja yliopistokaupunkeja. Opiskelijavirta selittää nettomuuttovoitosta osan.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat lain tyylisiä määräyksiä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita myös sellaisia jotka eivät ole noita sopimuksia olleet sopimassa. Käytäntö on jossain määrin hyvän sopimusoikeuden vastaista eikä perustuslakimmekaan periaatteessa suo työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta tehdä lain kanssa yhtedenvertaisia, kaikkia koskevia yleissitovia säädöksiä.

Mutta yleissitoville työehtosopimuksille on ollut tarvetta, sillä työlainsäädäntömme on mahdollisesti jäänyt ajastaan jälkeen. Metsäteollisuus on nyt irtautumassa yleissitovista työehdoista ja pitäisi harkita miten lakia täydennetään niin että laista löytyisivät tarpeelliset työmarkkinoita koskevat säännöt.  

Eräs näistä laista puuttuvista säännöistä on mahdollinen minimipalkka. Ekonomistikone on kysynyt taloustieteilijöiltä tarvittaisiinko Suomeen vähimmäispalkkalaki. Tulos oli epäselvä. 31 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu liittokohtaisista työehtosopimuksista. 29 prosenttia on eri mieltä.

Nordea kehoittaa hyödyntämään markkinoiden keveät hetket hyvinä ostopaikkoina. Tuottamattomat rahat kannattaa vaihtaa menestyviin osakkeisiin. 

Tulokset ovat nousussa ja koronakin helpottaa jossakin vaiheessa. Kaikki merkit osoittavat kohti parempia aikoja.

Nyt kannattaa pitää osakkeet ylipainossa.

Muutama havainto valtioneuvoston ulko ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta:

• Suomen lähimmät sotilaalliset yhteistyökumppanit ovat Ruotsi ja USA. Britannia mainitaan, mutta mitä ilmeisimmin Britannian resurssit ja intressit eivä enää ulotu Suomen rajoille saakka. Norja mainitaan uutena kumppanina ja Suomen linjana on selvästikin rakentaa sotilaallista puolustusta skandinavia - USA akselin varaan. Nato mainitaan tärkeänä monenkeskeisenä rakenteena, jonka kanssa Suomi tekee yhteistyötä. 
• EU:n rooli rauhanrakentajana tunnustetaan, mutta sen piirissä tapahtuvaan sotilaalliseen yhteistyöhön ja keskinäisiin turvallisuustakuihin ei luoteta. EU:n sotilasliitto PESCO:a, johon Suomikin kuuluu ei edes mainta.
• Monenkeskeisen sääntöpohjaisen kansainvälisen turvallisuuden rakentamisen tärkeys tunnustetaan. Tässä yhteydessä mainitaan tärkeysjärjestyksessä YK, WTO ja kansainväliset tuomioistuimet. Näiden rakenteiden merkitys on viime vuosina heikentynyt tai jopa lähes menettänyt merkityksensä (kuten YK:lle on käynyt).
• Kiina, Venäjä ja Intia mainitaan keskustelukumppaneina kahdenvälisissä asioissa.

Tärkein turvallisuustekijä on aina sisäinen eheys ja kansalaisten halu tukea kansallista päätöksentekoa ja omaa lainsäädäntöä. Jos tämä heikkenee niin muukin romahtaa. Tätä aspektia ei käsitellä. Syynä on se, että kyseessä on nimenomaan ulkoministeriön hanke, joka keskittyy ulkoisiin turvallisuusuhkiin.

Valtio on Suomen suurin yritysten takaaja joka on kasvattunut markkinaosuutensa yrityslainojen vastuista jo 36 % suuruiseksi. 

Valtiolla (Finvera) on turvanaan sitä suosiva erityislainsäädäntö ja se voi hyödyntää toiminnassaan valtion luottoluokitusta, joka takaa sille edullisen, valtionlainojen kanssa samanhintaisen, rahoituksen. Nämä ovat selviä kilpailuetuja verrattuna tavallisiin pankkeihin.

Hyvänä kakkosena tulevat OP ja Nordea ryhmä joiden yhteenlaskettu merkitys on valtiotakin suurempi. Osa valtion takaamista lainoista järjestellään muiden pankkien kautta. Tällä tavalla valtion rooli ei näytä niin suurelta. Oheiseen kuvaan on kuitenkin tehty korjaus, jossa muiden pankkien markkinaosuuksista on vähennetty Finveran takaamat lainat. Tällöin muiden pankkien lainat kuvaavat niiden itsensä myöntämien vastuiden määrää ja esimerkiksi OP:n ja Nordean todelliset osuudet ovat realistisemmin esillä.

Valtion takaamat edulliset lainat ovat osa yritystukia, joita suunnataan Valtion/Finnveran arvopäämäärien mukaisille yirtyksille ja virkamiesten hyviksi katsomiin tarkoituksiin. Nämä tarkoitukset ovat pääasiassa terveen rahoituspäätöksen yleisiä kriteereitä ja selviävät tarkemmin Finnveran hakuehdoista.   

Kriiseissä vahvat vahvistuu ja heikot heikkenee. Tämä pätee niin yksilöihin, yrityksiin kuin maihinkin.

Korona kriisissä parhaiten on selvinnyt Kiina. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on palatutunut ja vienti vetää hyvin.  Kulutuskysyntä on ollut heikkoa, mutta syksy on tuonut muutoksen. Kulutuskysyntä elpyy ja myös kiinalaisten kotimaan matkustus kukoistaa.

Kiinan pörssi on ollut tänä vuonna eräs maailman parhaita.

Kiina on pystynyt rekentamaan oman tekenologisen osaamisen ja tarjoaa sitä nyt digitaalisen silkkitien nimissä kehittyviin maihin. Amerikka on jäämässä sivurooliin kun teknologistaloudellisen kehityksen painopiste siirtyy Kiinaan. 

Onko korona-ajan syksynä enää mitään paikkaa, mistä saa lainaa varmasti? Ennen kulutusluoton sai lähes jokainen, joka sellaista tarvitsi. Tällä hetkellä rahoituslaitokset syynäävät entistä tarkemmin lainanhakijoiden taustoja.

On melko yleistä, että rahoituslaitos skannaa hakijan tilitiedot viimeisten 12 kuukauden ajalta. Jos tilitapahtumissa on jotain epäilyttävää, voi laina jäädä saamatta. ”Epäilyttävänä” voidaan pitää vaikka tilisiirtoja nettikasinolle, perintätoimistolle tai useille eri lainapalveluille. Ensimmäinen viittaa peliriippuvuuteen, toinen rahavaikeuksiin ja kolmas ylivelkaantumiseen.

Juuri nyt ei kuitenkaan tarvitse olla kovin heikossa taloudellisessa tilanteessa saadakseen hylätyn lainapäätöksen. Myös työssäkäyvät saavat kielteisiä lainapäätöksiä entistä enemmän. Tällä hetkellä onkin mahdoton sanoa, mistä lainaa varmasti saisi.

Helsingin yliopistossa väittelevä Hans Kristian Mattila on tehnyt Suomen metsätaloutta ja metsäteollisuutta koskevan keksinnön.

Metsätalous tuottaa vuodessa jokaista kansalaista kohden 14 kiintokuutiometriä puutavaraa. Hans Mattila- menetelmällä huonompilaatuinen puu tai jätematriaali voidaan edullisesti muuttaa etanoliksi - autojen polttoaineeksi.

Lukuohje, jolla löydät oleellisen osavuosikatsauksesta:

1.   Helpoin ja usein tärkein tiedon lähde on yrityksen (toimitusjohtajan) antamat tulevaisuudennäkymät. Toimitusjohtaja on velvollinen antamaan parhaan mahdollisen ymmärryksen yrityksen tilasta. Toimitusjohtajan näkemys on yleensä tarkempi kuin parhaankaan analyytikon.

2.  Liikevaihdo kehitys kertoo lahjomattomalla tavalla yrityksen kasvusta. Muutokset operatiivisessa liikevaihdossa ovat hitaita ja trendi voi jatkua pitkään. Liikevaihdon kehitys on yrityksen kasvun lahjomaton mittari. 

3. Kun liikevaihdosta vähennetään operatiivisen toiminnan kulut saadaan liikevoitto. Liikevoitto kertoo sen miten operatiivinen toiminta (ennen lainojen korkoja ja veroja) on tuottanut. Liikevoittoa käytetään silloin kun arvioidaan yrityksen arvo yrityskaupan yhteydessä.  Rahoitus voidaan aina järjestää uudella tavalla, mutta tappiollisen liiketoiminnan saaminen voitolliseksi on vaikeampaa. Sijoittajan tulisi suhtautua varauksellisesti yrityksiin joiden liiketoiminta on tappliollista. Kaikenkaikkiaan liikevoitto on sijoittajan kannalta melko lailla hyvä mittari.

Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n tilastojen mukaan työttömyys nousi keväällä 14% suuruusluokkaan, mutta kääntyi kesällä laskuun. Syyskuussa jäsenistä työttömiä oli 10,3 prosenttia. Viime vuoden syyskuussa jäsenistön työttömyysaste oli 6,1 prosenttia, joten työttömyysaste on edelleen lähes kaksinkertainen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

”Alkusyksyn hyvästä kehityksestä huolimatta olemme varautuneet siihen, että hakemusmäärät lähtevät jälleen kasvuun”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki.

Nettissä tarjolla olevien rahapelien pelaaminen on nosteessa. Korona on pakottanut ihmisiä kotosalle ja nettipelaamisen suosio kasvaa, kun muut aktiviteettimahdollisuudet vähentyvät.

Euroopplaiset pelaavat omassa maassaan tuotettujen rahapelien ohella myös yleiseurooppalaisia, monasti Ruotsissa ja Maltalla tuotettuja pelejä. Kaikilla eurooppalaisilla on EU:n liittymissopimuksen "Treaty of the European Union (TFEU), artikla 56" suoma oikeus osallistua nettipeleihin oli ne tuotettu missä tahansa EU maassa ja monet EU kansalaiset hyödyntävät tätä mahdollisuutta. 

Suomalainen sijoittaja voi halutessaan puolustaa sinivalkoista pääomaa sijoittamalla ruotsalaisiin nettipeliyhtiöihin. Näin saadaan takaisin Suomeen edes pieni osa niistä tuloista, jotka Veikkaus menettää. Oikealla oleva taulukossa on Ruotsin pörssiin listatut yritykset ja niiden tärkeimpiä tunnuslukuja, Price/Earnings (P/E) ja Price/Sales(P/S).

Yrityksiä on tällä alalla paljon, kaikki peliyhtiöt yrittävät ansaita asiakkaidensa suosion, mutta kaikki eivät onnistu eivätkä kaikki peliyhtiöt ole sijoittajan kannalta rahantekoautomaatteja. Sijoittajan kannattaa siksi tehdä valintansa huolellisesti. Näistä listan yriyksistä suurimpia ovat Bettson, Evolution Gaming ja Kindred (linkit ohjaavat sijoittajasivuille). Nämä kuuluvat Ruotsin pörssin keskisuuriin tai suuriin yrityksiin ja niistä voi halutessaan löytää hyvää hajautusta salkkuunsa. Betsson on näistä paras, jos arvostaa osakekohtaista tulostuottoa ja taas Evolution Gaming on korkealle arvostettu kasvava yritys. Kaikki kolme ovat kuitenkin voittoa tuottavia ja harkinnan arvoisia.

Metsäteollisuudessa neuvotellaan jatkossa työehdoista henkilöstön ja yrityksen kesken. Henkilöstö voi tulevaisuudessa sopia yhdessä yrityksensä kanssa palkoista, työvuoroista, ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu.

Vapautuminen keskusjohtoisesta suunnittelukoneistosta on sijoittajien ja ihmisten kannalta hyvä asia. Joustavuus johtaa loppujen lopuksi parempaan elintasoon ja dynaamisuuteen sekä yksilönvapauksien kasvuun. 

Lähes kaikki Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset pitävät metsäteollisuuden työelämäuudistusta tervetulleena. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityskyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 96 prosenttia arvioi uudistuksen erittäin hyväksi tai melko hyväksi ja vain 4 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Suomen Yrittäjät unelmoi raportissaan "Yrittäjien sata esitystä hallitusohjelman päivittämiseksi" utopistisesta Suomesta - sellaisesta, joka siintää toiveiden kultaamana:

• Reilu kilpailu toteutuu, kaikkia (yrityksiä) kohdellaan yhdenvertaisesti
• Ei veroteta hengiltä
• Julkinen sektori ei häiritse markkinoita, pienikin voi pärjätä
• Riskin ottamisesta (=työpaikkoihin investoimisesta) palkitaan
• Työmarkkinat toimivat

Suomen Yrittäjät muistaa mainita niitäkin asioita, jotka ovat hyvin:

• Infra toimii
• On tarjolla tarvittaessa apua
• Vakaa yhteiskunta
• Suomalaiset yritykset ovat osa avoimia markkinoita
• On tarjolla myös korkeaan osaamiseen johdattavaa koulutusta

Equinix:n Global Interconnection Index (GXI) -raportti ennustaa että suorien Internet datayhteyksien kaistanleveys nousee 45 % vuodessa (CAGR) vuosien 2019 ja 2023 välillä (kuva oikealla). 

Kasvua siivittävät yritysten (ja yksityisten) kasvaneet tarpeet virtuaaliseen persenssiin (verkkokokoukset ja tapaamiset).  

Sijoittajan kannalta on hyvä tietää mitkä yritykset tästä muutoksesta hyötyvät. Tässä mutamia, joille Internet tiedonsiirron kasvu luo liiketoimintaa: 

Internet runkoverkon rakentajat ja operoijat:  AT&T, CenturyLink, Cogent Communications, Deutsche Telekom, Global Telecom and Technology (GTT), NTT Communications, Sprint, Tata Communications, Telecom Italia Sparkle, Telia Carrier, Verizon...

Internet runkoverkon teknologiatoimittajat:  Cisco, Extreme, Huawei, Juniper, Nokia, ...

5G verkon toimittajat:  Huawei, Nokia, Ericsson ja Samsung (?)....

4K näyttöjä toimittavat:  Samsung, Sony, BOE, China Star Optoelectronics,...

Teknologiayhtiöillä on erikoisosaamista, joka mahdollistaa muita yrityksiä paremman hinnoitteluvoiman, mutta ennen kaikkea niiden  kasvumahdollisuudet ovat usein muita yrityksiä parempia. Tämä tekee niistä sijoittajan kannalta kiinnostavia. Oheiseen luetteloon on koottu muutamia Suomen pörssin teknologiayhtiöitä, joista useimmat toimivat tavalla tai toisella informaatioteknologian parissa. 

Lista on markkina-arvon mukaisessa järjestyksessä. Listan yhtiöistä TietoEVRY on ylivoimaisesti suurin, sen markkina-arvo ja myynti ovat suurempia kuin muiden yhteensä.

Monet teknot ovat kasvulupauksia

Monet yrityksistä ovat kasvulupauksia. Yrtitys on kasvulupaus, jos myynti on pientä verrattuna markkina-arvoon. Kaikkia ei ole hinnoiteltu kasvulupauksiksi. Näitä poikkeuksia ovat TietoEVRY, Digia ja Siili, jotka on hinnoiteltu suurin piirtein liikevaihtonsa hintaiseksi ja ne ovat tässä suhteessa edullisia.