Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Elvytyspaketit saattavat ylläpitää osakkeiden hintainflaatiota

Koronatilanne helpottaa joka puolella maailmaa ja erityisesti Euroopassa.  Päivittäisten kuolleiden määrä on laskenut huhtikuun alun 7000 lukemasta vähitellen 4000 tasolle. Lisää tietoa: https://covid19info.live

Suomen tilanne on valoisampi. Kuolleita ei enää ole joka päivä ja päivittäin todetut tartunnatkin ovat laskeneet huhtikuun alkupuolen 200 hipovista luvuista muutamaan kymmeneen ja suunta on alaspäin. Lisää tietoa: THL/tilannekatsaus.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että koronan hillitsemiseksi tehtyjä toimia puretaan ja yhteiskunnan palvelut käynnistyvät. Menossa olevan neljännesvuoden tulokset muodostuvat joidenkin yritysten osalta heikoiksi. Matkailua, lentoliikennettä ja ravintola-alaa lukuun ottamatta yhteiskunta palautuu syksyyn mentäessä kohti normaalia.

Osakkeiden hinnat saattavat inflatioitua (=nousta)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi, jonka tunsimme, on kulkemassa kohti päätepistettään

Hetemäen työryhmä on luovuttanut toisen raporttinsa. Raportin mukaan:

  • Meille on tulollaan lama ja sen jälkeen ikääntymisestä aiheutuva pysyvä lamaannustila.
  • Suomen valtion velka jatkaa Vihriälän työryhmän ehdottamista sopeutustoimista huolimatta kasvuaan ja saavuttaa noin 90% / bkt tason vuonna 2030
  • Jos talous haluttaisiin kuntoon pitäisi valtion supistaa menojaan noin 7Mrd€ tai sitten pitäisi saada 240'000 ihmistä työllisiksi ilman että työllisyyden parantaminen saisi maksaa mitään. 
  • Yhteiskuntamme sääntöpohja on aiheuttanut alhaisen syntyvyyden, pienen työllisyysasteen, heikon elintosokehityksen, kasvavan velkataakan ja alhaisen investointihalukkuuden. Nyt pitäisi tavalla tai toisella parantaa kansalaisten luottamusta niitä instituutioita kohtaa, jotka ovat nuo säännöt luoneet. Eräs tapa luottamuksen parantamiseksi olisi parempien lakien ja sääntöjen tekeminen.  

Lisää tietoaEsityskalvot / Hetemäki, Varhiala

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Positiivinen luottotietorekisteri otettaneen käyttöön v 2023

Positiivisen luottotietorekisterin valmistelu etenee ja toteuttajaksi ja rekisterinpitäjäksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Luottotieteorekisteri tulisi näillä näymin käyttöön kuluttajien osalta vuonna 2023.

Tällä hetekellä vuokralaisen tai velallisen maksuhäiriöistä on saanut tietoa esimerkiksi asiakastiedon palvelusta.

Muutoksen jälkeen pankit ja luottolaitokset jakaisivat enemmän ja myös positiivista tietoa asiakkaidensa luotoista ja niiden hoidoista. Tietojen jakaminen vähentää lainanantajan (tai vuokraajan) riskiä ja tämä riskin pieneneminen näkyisi toivottavasti myös laskevana tekijänä lainan hinnassa sekä helpottaisi ja lyhentäisi lainan myöntämisprosessia. Rekisteri tekisi yhteiskunnasta tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila ovat kassavirta-analyysin parhaimmistoa

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty Q1/2019 osavuosiraporttien mukaiseksi. Kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella kannattavimpia ostokohteita olisivat nyt Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila. Kassavirtapohjainen arvonmäritys lasketaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon yrityksen ja toimialan viime vuosien kehityksen.

Ostokohteita voi valita muillakin kriteereillä. Viime vuosien tulostuoton perusteella parhaimmistoa olisivat Incap, Nokia Renkaat ja SSAB ja avokätinen osingonmaksaja näyttäisi olevan Citycon.

Salkussa on hyvä olla epäsuoraa velkaa kun korot ovat matalia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Taloudellinen toimeliaisuus palautuu ensi vuoden aikana

Nordea Economic Outlook "Toipumisen Taival" piirtää kuvan elpymisen prosessista:

  • Maailmantalous supistuu 3% ja kehittyneiden maiden (USA, Eurooppa, Japani,..) taloudet supistuvat tänää vuonna peräti 6%. 
  • Kehittyneiden maiden yritysten liikevaihto jää vielä ensi vuonnakin pari prosenttia viime vuotta pienemmäksi. Kehittyvät markkinat pärjäävät paremmin. Siellä toimivien yritysten liikevaihto ylittää jo ensi vuonna koronaa edeltävän tason.
  • Keskuspankkien tukiostot pitävät korot ja korkoerot matalina. Korkoihin sijoittamisesta ei tule lähiaikoina houkuttelevaa perusvaihtoehtoa.

Suomi ja Etelä-Eurooppa pärjäävät muita huonommin:

  • Etelä-Eurooppaa ravistellut korono aalto oli vakava ja nämä turismista riippuvat maat kärsivät matkustamisen lamasta.
  • Arvonlisää tuottavaa toimintaa ohjaava säännöstö ja toimintaympäristö on Suomessa erilainen. Suomi jää korona kriisin aikana edelleen hieman jälkeen muista. Mutta ensi vuosi tuo kuitenkin jo 4% kasvun suhteessa tämän vuoden heikkoihin lukuihin. 
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset listaamattomat kasvuyritykset ovat sijoittajien mielestä Euroopan lupaavimpia

Pääomasijoitusalan eurooppalaisen kattojärjestön Invest Europen uusien tilastojen mukaan suomalaiset startupit keräsivät eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Suomi on jo toistamiseen ensimmäinen saaduissa venture capital -sijoituksissa (venture capital = sijoitus listaamattomaan kasvuyritykseen) suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvät maat selviävät korona kriisistä vähin vaurioin

Kehittyvät taloudet pärjäävät Nordean Hertta Alavan mukaan koronakriisissä kehittyneitä paremmin. Niiden kansantuote supistuu vain noin prosentin kun samaan aikaan kehittyvien maiden taloudet kutistuvat kuusi prosenttia.

Vaikka koronaan sairastuneita on vähän, ovat taloudet kärsineet muun muassa turismin kuihtumisesta ja öljyn hinnan laskusta. Kehittyvistä maista parhaiten päjäävät Aasian maat ja heikoimmin Latinalainen Amerikka.

Kehittyvien markkinoiden osakkeiden hinnat ovat edullisia, 15% alkuvuotta halvempia. Monet seikat tukevat kehittyvien maiden houkutteluvuutta. Valtioilla ei ole varaa vahingoittaa talouksien pitkän tähtäimen kasvumahdollisuuksia laajalla elvytyksellä, turismi lähtee todennäköisesti loppuvuotta kohden elpymään ja öljyn hintakin on palautumassa. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA:n mukaan talous kasvaa ensi vuonna 4%

Etla on päivittänyt ennusteensa toukokuussa ja arvioi nyt, että koronaan varautumisen aiheuttama myrsky on ankara.

Suomen bkt supistuu 8 prosenttia tänä vuonna ja kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Toimialakatsauksesta löytyy muutamia ilonaiheita. Muun muassa elintarviketeollisuudella menee ihan hyvin ja muutamat muutkin toimialat selviävät vähin vaurioin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jotain ihan muuta: kaikkien aikojen top-elokuvat

Korona-ajan talousuutiset ovat toinen toistaan synkempiä: maailmantalous vaipuu taantumaan, valtiot velkaantuvat ennätysvauhtia, yrityksiä ajautuu konkurssiin ja Suomea odottaa seuraava hukattu vuosikymmen. Sijoittajalla ei ole juuri aihetta juhlaan. Synkkyydestä on kuitenkin olemassa teitä ulos: yksi näistä on sulkea pois kaikki korona-aiheiset uutiset ja keskittyä vaikkapa viihdeuutisiin - tai katsoa elokuvia, jotka eivät takuulla viittaa koronaan tai talouskriiseihin.

Elokuvien katseleminen onkin hauskaa viihdettä ja ajan kulua, ne tarjoavat samanlaista viihdettä kuin vaikkapa jokin parhaista luotettavista nettikasinoista. Nykyään elokuvia on saatavilla rajaton määrä, sillä niitä tulee televisiosta, niitä voi lainata sähköisistä lainaamoista tai kirjastoista ja niitä voi katsella netin suoratoistopalveluista mielin määrin. Joskus käykin niin, että elokuvia on yksinkertaisesti liikaa ja lyhyiden kuvausten lukemiseen ja arvoihin perehtyminen vie liikaa aikaa. Onkin hyvä, että joku jossain tekisi listauksen kaikkien aikojen top-elokuvista ja sillä voisi pelata kun tulee aika valita illan leffa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksinyrittäjien tulot eivät riitä eläketurvaan

Suurin osa yrittäjistä (57%) kokee maksavansa itselleen riittävää julkista eläketurvaa selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kattavasta tutkimuksesta "Kuinka yrttäjät eläkevakuuttavat?".

Kuitenkin 43% kokee maksavansa itselleen liian pientä eläkevakuutusta. Näissä on paljon sellaisia, jotka ovat järjestäneet eläketurvansa muulla tavoin. Osa (38%) käyttää yksityistä eläkevakuutusta ja jotkin (29%) ovat ajatelleet myydä yrityksensä sitten kun jäävät eläkkeelle. Mutta valtaosa (66%) näistä itselleen mielestään liian pientä eläkettä keräävistä ilmoittaa, että tulot eivät yksinkertaisesti riitä eläkevakuutusmaksuihin. Monet yrittäjät ovat pienituloisia ja köyhyys on tuttu vieras erityisesti yksinyrittäjien kodeissa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palveluvienti kuuluu Suomen nopeimmin kasvaviin vientialoihin

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Palvelut muodostavat jo yli 30% Suomen viennistä. Palveluviennin kasvuvauhti on ollut jopa nopeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajat odottavat luottamuslukujen pohjakosketusta

Piksu ei ole vähään aikaan julkaissut yritysten ja kuluttajien luottamuslukuja.  Koronaepidemian tilannetta käsittelevät luvut ovat olleet päivittäin ajan tasalla ja niissä on ollut sijoittajan kannalta ajantasaisempaa tietoa. 

Korona epidemia on nyt vakiintunut ja luottamusluvut pysyvät paremmin tilanteen tasalla. Ohessa OECD alueen yritysten luottamusluvut ja Suomen vastaavat. Luottamus on tällä hetkellä syöksyssä. Sijoittajan kannalta on tärkeää tietää milloin saavutamme pohjakosketuksen. Pörssikurssit ampaisivat vuonna 2009 ylös samaan aikaan kuluttajien ja yritysten luottamuslukujen kanssa. Tulemme siksi seuraamaan luottamuslukujen kehittymistä niin, että piksun lukijat saavat mahdollisimman reeliaikasen tiedon tulevasta käänteestä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset sijoittuvat OECD:n varallisuusvertailussa entisen Itä-Euroopan edelle

Suomalaisten kotitalouksien säästöt (säästötilit + rahastot + osakkeet) on OECD:n mukaan noin 62 tuhatta dollaria/ aikuinen. Sijoitumme OECD:n vertailussa entisen Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välimaastoon. OECD on ottanut vertailussaan huomioon joitakin rahastoituja eläkevaroja ja Suomen Pankki onkin ilman näitä eläke-etuja päätynyt hieman pienempään arvioon suomalaisten säästöistä. Suomen Pankin tietojen mukaan säästömme ovat keskimäärin hieman runsaat 40...50 tuhatta € / henkilö, ja tämän mukaan olisimme varallisuudeltamme saman kaltaisia esimerkiksi Viron kanssa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Menestyneiden sijoittajien käyttämiä menetelmiä

Yritysten valitseminen salkkuun voi tapahtua monin eri tyyppisin kriteerein. Toimivaksi havaittuja menetelmiä ovat muun muassa henkilöperusteinen, liiketoimintaan, pörssiarvoon ja oman pääoman tuottoon perustuvat menetelmät:

Henkilö- perusteinen 

Jotkin sijoittajat seuraavat toimitusjohtajan ja johtoryhmän henkilöhistoriaa ja kuuntelevat heidän esiintymistään esimerkiksi yhtiökokouksessa.  Menestynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä pystyy yleensä ylläpitämään menestystä. Menestyneen ulkopuolisen toimitusjohtajan valinta voi olla hyvä enne. Menestyvät johtajat osaavat kaikissa tilanteissa kerätä ympärilleen onnistuvia ihmisiä ja he kykenevät tukemaan lähellään työskenteleviä.

Toimiala- ja liiketoiminta- perusteinen

Monet kaupallisen koulutuksen saaneet valitsevat mielellään sellaisia yrityksiä jotka ovat kasvavalla toimialalla ja joiden liiketoiminta idea on tuore ja mielenkiintoinen. Tätä tapaa käytetään erityisesti silloin kun kyseessä on pieni kasvava yritys. Liiketoiminta ei ole välttämättä vielä vakiintunut ja yritys on kasvuvaiheessa. Silloin ei välttämättä vielä ole historiatietoon perustuvia luotettavia tunnuslukuja ja on pakko luottaa liiketoimintasuunnitelman tietoihin. Mutta menetelmää hyödynnetään kyllä monasti menestyksellisesti myös vakiintuneisiin pörssiyrityksiin. Kasvuyrityksiä löytyy aina helpommin kasvavilta aloilta.

Pörssiarvoon perustuvat tunnusluvut

Sijoittajille kaikkein tutuimpia valintakriteereitä ovat sellaiset tunnusluvut kuten P/Eearnings, P/BookValue, P/CashFlow tai P/Sales. Niissä verrataan osakkeen pörssiarvoa johonkin menestystekijään. Näillä tunnusluvuilla löydetään pörssiarvoltaan edullisia yrityksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pk- yritysten kannattaa hakea rahoitusta valtiolta

Rahoitusta hakevien pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa nykyisin pankkien ja yksityishenkilöiden sijaan hakea rahoitusta julkiselta sektorilta. Valtio (Finnvera, ELY- keskukset, Business Finland,..) kilpailee tänä päivänä menestyksellisesti pankkien, rahoituslaitosten ja yksityisten sijoittajien kanssa. Pienenkin yrityksen kannattaa monasti suunnata sinne hakemaan rahoitusta.

Pankit pystyivät aiemmin arvioimaan yritysasiakkaan lainatarpeen, rahoitettavan kohteen riskisyyden ja hinnoittelivat vaaditun koron sen mukaiseksi. Nyt tämä funktio on siirtynyt osin julkisen sektorin hoitoon ja tuntuu vähitellen siirtyvän yhä enemmän. Julkisella sektorilla on selviä etuja puolellaan. Se voi tukea toimintaansa verorahalla, sen ei tarvitse hinnoitella henkilökuntansa palkkoja tarjoamiinsa rahoitustuotteisiin ja sillä on lähes rajaton mahdollisuus taata luottoja ilman että sen oma vakavaraisuus vaarantuu.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankit selviävät korona kriisistä muuta taloutta paremmin

Suomen Pankki on analysoinut Euro ja Talous julkaisussaan korona kriisin vaikutuksia pankkien vakavaraisuuteen. Piksu on tämän perusteella laskenut mitä tämä tarkoittaa Nordean osakkeita omistavan kannalta. Nordea käy esimerkiksi, se on vakavarainen pohjoismainen pankki, jonka tulos oli viime vuodelta kohtuullinen.

Luottotappiot tulevat Suomen Pankin mukaan olemaan välillä 0,2% ... 0,3% luottokannasta riippuen siitä supistuuko talous 5% vaiko 13%. Tämän suuruiset luottotappiot olisivat olleet 43% tai 64% Nordean viime vuoden voitoista. Siis varsin merkittävät. Mutta Nordean kaltaisen taseeltaan vakavaraisen pankin vakavaraisuudesta olisi sulanut vain 2,1...3.2%. Tämän perusteella voisi sanoa että Nordea ja vastaavan tyyppiset muut pohjoismaiset pankit selviävät korona kriisistä helposti. Aivan näin helpolla eivät pankit kuitenkaan pääse. Jos Bkt supistuu 5%...13% niin kyllä pankkien liiketoiminta sulaa samassa suhteessa. Vaikutukset näyttäisivät siis olevan suurempia kuin puolet yhden vuoden tuloksesta, mutta eivät kuitenkaan kohtuuttomia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona ei ole muodostunut vakavimmaksi terveysongelmaksi

Muutamia poimintoja Hetemäen korona raportista ja tilastokeskuksen julkistuksista ja hallituksen toimista:

Korona epidemia:

  • Uusia tartuntatapauksia on yhä vähemmän ja terveydenhuollon kapasiteetti riittää tällä hetkellä mainiosti
  • Korona ei ole muodostunut vakavimmaksi terveysongelmaksi. Liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamiin sydän- ja verisuonitauteihin on kuollut epidemian aikana lähes kymmenen kertaa enemmän suomalaisia. 
  • Koronaan kuolleiden mediaani-ikä on 84

Epidemian taltuttamiseksi tehdyt rajoitukset vaikuttavat talouteen:

  • kulutus (luottokorttiostokset, kuva oikealla) on pudonnut noin 25% vuoden takaisesta
  • rajoitusten aikaansaama bruttokansantuoteen ja elintason pudotus on 1,5%..2% kuukaudessa (arvio)
  • bkt supistuminen on kokonaisuudessaan luokkaa 5.5% (jos kaikki menee hyvin ja rajoitukset saadaan nopeasti pois sekä meiltä että lähialueen maista)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rajoitustoimet romahduttavat teknologiateollisuuden vasta loppuvuonna

Koronaepidemian takia tehdyt rajoitustoimet ovat iskemässä teknologiateollisuuteen ja Suomen vientiin rajulla tavalla. Teknologiateollisuuden tuoreen kyselyn mukaan tarjouspyyntöjen määrä suorastaan romahti huhtikuussa. Vaikeudet lisääntyvät lähikuukausina, liikevaihto laskee, ja pohjakosketus tulee näillä näkymin vuoden loppupuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Hertta Alava kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossa

Nordean mukaan korona epidemian tautihuippu on ohitettu ja rajoituksia aletaan poistamaan. Rajoitustoimien kustannusvaikutukset ovat olleet huimia. Talous alkaa kuitenkin vuoden loppua kohden elpyä. Vauhtia elpymiselle antavat keskuspankin rahapoliittiset ja valtioiden finanssipoliittiset toimet. 

Osakemarkkinat katsovat eteenpäin ja Nordean Hertta Alava kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossaan. Sijoituksia kannattaa Hertta Alavan mukaan suunnata pohjois-Amerikkan osakemarkkinoille ja korkeatuottoisiin yrityslainoihin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verorasituksen kohdentumisessa tapahtuu hidasta muutosta

Verorasituksen rakenteessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut hitaita muutoksia:

  • Työn verottamisesta on siirrytty vähittäin kohti kuluttamisen verottamista (arvonlisäveron osuus on kasvanut)
  • Kasvavat kiinteistöverot ovat kasvattaneet omaisuusverojen osuutta
  • Yhteisöjen maksamaa tuloverokertymää kasvatti viime vuosina erityisesti yhteisöveroprosentin laskeminen vuonna 2014 20% tasolle ennen sitä vallinneesta 24,5% tasosta. Yritykset päättivät muutoksen seurauksena maksaa verojaan enemmän Suomessa.

Kokonaisverorasitus on Suomessa maailman raskaimpia ja näyttäisi kasvavan edelleen. Tilastokeskuksen mittausten mukaan se olisi noin 43% luokkaa. Niiden veroaste, jotka oikeasti tekevät töitä on suurempi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittamisen perusteet

Sijoittaminen kiinnostaa monia, mutta liian vähäinen tieto pelottaa ja estää monia aloittamasta sijoittamisen. Kaikkien sijoittamista harkitsevien tulee ymmärtää, että sijoittamisessa on aina riskinsä: joskus ne vain ovat pienempiä tai suurempia kuin toiset. On kuitenkin joitain perusohjeita, joilla riskit voi pitää aisoissa.

Juuri riskit ovat pääsyy siihen, miksi ihmiset eivät sijoita. Monilla on myös harhakuva siitä, että täytyy olla jonkintasoinen miljonääri sijoittaakseen - näin ei kuitenkaan ole. On suositeltavaa esimerkiksi sijoittaa mieluummin pitkäaikaisiin osakkeisiin kuin siirtää rahaa heikosti tuottaville säästötileille. Sijoittamista kannattaa siis opiskella ennen kuin sen aloittaa, sillä jos homma menee pahasti mönkään heti alkajaisiksi, syö se motivaatiota yrittää uudestaan. Lisäksi näin vältytään mahdollisilta menetyksiltä. Sijoittaminen voi parhaillaan olla jännittävää ja tuottoisaa. Lisäksi rahaa pystyy nykypäivänä sijoittamaan lukuisiin eri asioihin: osakkeet, rahastot, kulta ja kiinteistöt  ovat kaikki mahdollisia sijoituskohteita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Oi Vapun autuutta, nauti, nauti elämisen onnesta

Iloitkaa riemuitkaa ja unohtakaa kahleet.

Vappu on vapauden iloa. 

toivoopi Piksun Väki

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ihmisten säikäyttäminen koronalla rampautti yhteiskunnan pitkäksi aikaa

ETLA:n Markku Lehmus uskoo Suomen talouden supistuvan tänä vuonna lähes 10%.

Osaa ihmisistä pandemia on säikäyttänyt siinä määrin, että he palaavat vanhoihin kulutustottumuksiinsa asteittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tuoreen kyselyn mukaan 24 prosenttia ihmisistä ei pidä miellyttävänä ajatusta mennä ostokeskukseen ainakaan kuuteen kuukauteen. Keskuspankki Fedin Bostonin aluekonttorin johtaja Eric Rosengren kiteytti tilanteen hyvin Wall Street Journalin haastattelussa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.

Pelko, ahdistus ja niiden aiheuttama toiminnan halvaantuminen tappavat ja rampauttavat mahdollisesti pahemmin kuin itse tauti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vinkkejä säästämiseen

Toiset meistä ovat parempia kuin toiset rahan säästämisessä, mutta meillä kaikilla olisi varmasti syytä säästää pahan päivän varalle tai jotain tiettyä hankintaa varten. Säästämisen aloittaminen saattaa kuitenkin monella jäädä vain aikeeksi ja kerromme itsellemme, että alan säästämään kun täytän tämän ja tämän verran vuosia, tai alan säästämään sitten kun olen parempi palkkaisessa työssä. Oli syy mikä tahansa, niitä on usein monia. Säästäminen kannattaa kuitenkin aloittaa, oli miten vähän rahaa tahansa mistä säästää. Vaihtoehtoisesti voit luoda esimerkiksi säästötilin, johon sinulla on aina pääsy, niin ei tarvitse huolehtia siitä, jos rahat loppuvatkin kesken kuukauden juuri säästämisen takia. Kannattaa myös harkita automaattisia siirtoja, jotta säästäminen ei vahingossakaan unohdu. Eli esimerkiksi asettaa kuukausittainen automaattinen tilisiirto käyttötililtä säästötilille, niin siirtämisestä ei tarvitse itse huolehtia ja tuskin edes tulet muistamaan rahan olemassaoloa!

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Öljyfutuuri erääntyi ja sijoittajan oli otettava öljy öljynä vastaan

Öljyn hinta käväisi negatiivisena, sen vastaanottamisesta maksettiin peräti 40 dollaria. Hinta oli siis yhtenä päivänä peräti 40 dollaria negatiivinen. Nordea viikkoraportista (video oikella) löytyi syy outoon ilmiöön.

Merkittävät öljytuotteiden käyttäjät, kuten lentoyhtiöt, varmistavat etukäteen että myytyjen lentolippujen hintaa vastaavalla kustannustasolla saadaan myös polttoainetta sitten kun lento pitää lentää. Tällä tavalla supistetaan liikteoimintariskiä. Tämä varmistaminen tapahtuu siten että ostetaan öljyfutuureita. Poikkeustila aiheutti ongelman. Kun futuuri erääntyy, niin öljy oli otettava vastaan ja kun ei ollut säiliötä eikä käyttöä öljylle niin se on myytävä hinnalla millä hyvänsä, vaikka negatiivisella hinnalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rantamökkejä on runsaasti tarjolla ja ostaja pääsee valitsemaan

Rantamökin saa tällä hetkellä suurin piirtein kerrostaloyksiön hinnalla. Tarjontaa on runsaasti ja ostaja pääsee valitsemaan mieleisensä kohteen.

Rantaan rajoittuva loma-asunto-kiinteistö maksaa Uudellamaalla tyypillisesti (mediaanihinta) noin 170 tuhatta euroa. Muualla Lahti-Tampere linjan eteläpuolella kesämökin saa noin 120 tuhannella. Hinnat laskevat alle 100 tuhannen kun etäisyys suurempiin keskuksiin kasvaa selviää Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Talous herää, liikennemäärät vahvassa kasvussa

Ensimmäisiä merkkejä liikenteen vilkastumisesta on näkyvissä. Tieliikenteen määrä on viime päivinä vähitellen lisääntynyt. Myös lentoliikenteessä Suomen ilmatilaa käyttävien ylilentojen määrä on ollut varovaisessa kasvussa Kiinasta Eurooppaan suuntaavien lentojen lisääntymisen takia. 

Kokonaisuutenaan liikennemäärät ovat edelleen poikkeuksellisen alhaisia niin maalla, merellä kuin ilmassa. Verrattuna viikon 10 arkipäivien keskiarvoon esimerkiksi Uudellamaalla oli ke 22.4. liikennettä -24 % vähemmän, kun vastaava luku ti 7.4. oli vielä -33 %.  Myös muualla Suomessa kokonaisliikennemäärät ovat olleet alueittain kasvussa, joskin liikenne on ollut keskiviikkona 22.4. vähintään -19 % normaalista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Autonvuokraus ja muut matkustamismuodot yhä kustannustehokkaampia Euroopassa

Euroopassa matkailun kalleus yllättää monet ensikertalaiset. Lentoliput, junamatkat ja lauttareitit haukkaavat nopeasti leijonanosan matkabudjetista. Viimeisen vuosikymmenen aikana markkinoille on kuitenkin ilmaantunut useita vaihtoehtoja myös edullisempaan matkailuun. Uudet bussiyhtiöt ja aiempaa kilpailukykyisemmät lentotarjoukset ovat tuoneet valtavasti vaihtoehtoja Euroopan matkaa suunnittelevalle. Tässä artikkelissa tarkastellaan eräitä tämän hetken halvimmista ja suosituimmista tavoista liikkua Euroopassa matkailijana.

Edulliset matkustusmuodot suosion huipulla

Ympäri Eurooppaa on mahdollista matkustaa esimerkiksi bussilla, junalla ja lentokoneella. Automatkailijoille tarjolla on niin ikään useita hyviä vaihtoehtoja — näitä ovat oma auto, vuokra-auto ja joissain tapauksissa myös jaettu autokyyti. Esimerkiksi vuokra-autoa etsivälle Goautos.fi - halpaauotonvuokraus esittelee ja vertailee lukemattomia autovuokraamoja. Edullisimpien vuokra-autotarjousten löytyminen on näin ollen helpompaa. Sivusto kertoo myös, että vuokrahintoihin sisältyy vakuutus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajan muistilista verovähennyksistä

Sijoittajan kannattaa tarkastaa veroilmoituksensa tarkkaan, veroehdotuksessa voi olla virheitä. Seuraavassa muistilista vähennyksiä, jotka kannattaa muistaa:

  • Merkittävämpi sijoitustoiminta tarvitsee työhuoneen sekä työvälineiksi tietokoneen ja siihen liittyvät laitteet. Nämä laitteet ovat osakesäästäjän lisäksi usein välttämättömiä myös asuntosijoitustoiminnassa ja metsätaloudessa ja metsäsijoitusten hoitamisessa.
  • Sijoittajan kannattaa huomata että toiminnassa voi syntyä myös oman paikkakunnan ulkopuolelle suuntautuvia merkittävämpiä matkakustannuksia, joista voi vähentää 0.25€/km. Näitä syntyy osakesijoittajalle messumatkoista tai käymisestä vuokra-asunnolla tai metsätilalla. Jos yhtiöstä saatava osinkotulo on merkittävää, niin myös yhtiökokouksessa käymisen matkakulut voi vähentää.
  • Sijoituskerhojen ja osakesäästäjien kokoontumiset ja jäsenmaksut kannattaa muistaa vähentää.
  • Tietokirjallisuus, ammattilehdet, maksulliset koulutukset ja myös matkat koulutuspaikkakunnalle ovat vähennyskelpoisia menoeriä.
  • Tulon hankkimista varten (sijoitusasuntoja, osakkeita, metsäkiinteistöjä) varten otettujen lainojen korot ovat vähennyskelpoisia. Ne voidaan tietyin edellytyksin vähentää myös ansiotulosta, jos jonain vuonna ei ole pääomatuloja. Oman asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen otetun lainan korot ovat osittain vähennyskelpoisia. Valtion takaamien opintolainojen korot kelpaavat niinikään vähennyksiin.
  • Sijoitustoimintaa varten käytetyn pankki- tai sijoitustilin kulut ovat kaikilta osin vähennyskelpoisia samoin kaikki arvopaperi-, asunto- tai kiinteistö- kauppaan liittyvät kulut ja mahdolliset valuutanvaihdon komissiot.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ulkopolitiikassamme uusi tekijä: Kolmen meren hanke

Meillä on naapurinamme ja kumppaninamme kolmen meren aloite. Tämä yhteenliittymä on vuonna 2016 perustettu 12 maan yhteenliittymä, joilla on yhteiset kokoukset, yhteistä ulkopoliittista ja puolustuspoliittista linjaa ja vuodesta 2019 saakka myös yhteinen rahasto, jonka kautta yhteisiä hankkeita rahoitetaan. Tähän yhteiseen "budjettiin" ovat ennen kesäkuussa tapahtuvaa Viron presidenttimme Kersti Kaljulaid isännöimää kokousta luvanneet rahoitusta ainakin Puola, Romania ja USA.

Suomi osallistuu muutamiin kolmen meren hankkeisiin. Tallinnatunneli on osa Rail Baltica hanketta. Virosta Inkooseen rakennettu kaasuputki on osa kolmen meren välistä pohjois-etelä suuntaisen kaasunsiirtokapasiteetin rakentamista ja Tallinnan laivaliikenne on osa Via Baltica moottoritiehanketta.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi