Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Neljäsosa suomalaisista on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että heistä voisi jossain vaiheessa elämäänsä tulla varakkaita. Vielä vuonna 2018 reilut 40 prosenttia uskoi mahdollisuuksiinsa vaurastua, kertoo Taloudellinen mielenrauha -tutkimus.

Danske Bankin teettämän Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten usko omaan vaurastumiseen vaikuttaa huolestuttavasti vähentyneen kahden viime vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 25 prosenttia suomalaisista uskoi vähintään jossain määrin vaurastumiseensa. Vuonna 2018 sama kysymys on kysytty hieman eri sanamuodolla, mutta ero on suuri: vielä tuolloin 42 prosenttia koki voivansa vaurastua jossakin vaiheessa elämäänsä.

Monesta suomalaisesta ja piksunkin palvelusta saa hyvää ilmaista tietoa osakkeista, mutta ei yleensä kattavasti kaikista. Eräs ulkomainen palvelu ansaitsee tulla mainituksi:  borsdata.se

Tästä palvelusta saa ilmaista tietoa kaikista pohjoismaisista osakkeista ja lähes kaikista osakkeista muualla maailmassa.

Kustakin osakkeesta on oheisen kuvan mukaiset perustiedot kymmeneltä vuodelta mukavasti graafin muodossa:  osinkotuotto, osinko, tulostuotto/osake, p/e, liikevaihto osaketta kohden, p/s, kirja-arvo, p/b sekä pörssikurssi.

Fundamenttisijoittaja tutkii näitä yrityksen fundamenteiksi kutsuttuja parametrejä ja tekee sijoituksensa näiden perusteella. Börsdata.se palvelu onkin fundamenttisijoittajan aarreaitta, josta löytyy hyvää tietoa kunhan jaksaa selata, tutkia ja vertailla. 

Koronakriisin yhteiskunnalliset vaikutukset voidaan mitata työntekijämäärien muutoksista.

Työntekijämäärä putosi Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä joulukuussa -5,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, joka on suurin piirtein todellisen työttömyyden kasvu (tilastokeskus kertoo työttömyyden kasvuksi 1%).

Suurin lasku oli majoitus- ja ravitsemusalalla, missä pudotusta tuli noin -26 prosenttia. Toimialoista ainoastaan tietotekniikan ja viestinnän alalla työntekijämäärä kasvoi.

– Työntekijämäärä kääntyi suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä marraskuussa laskuun kesän ja syksyn positiivisen kehityksen jälkeen. Sama trendi jatkui myös joulukuussa. Mahdollisesti tiukentuvat koronarajoitukset ja toistaiseksi suhteellisen hidas rokotustahti luovat vielä varjoja talouden toipumisen eteen, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen. 

Nykypäivän digitaalisessa ja visuaalisessa maailmassa yritysten voi olla vaikea erottua joukosta. Monet yritykset pohtivat, miten erottua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja kuinka vedota oikeanlaisella viestillä juuri oikeanlaiseen yleisöön.

Joukosta erottuminen ja tietyn mielikuvan luominen lähtee brändistä. Brändi on lyhykäisyydessään yrityksen, yhteisön tai yksilön keino erottua muista nimen, ulkoasun, symbolien tai arvojen sekä tapojen avulla.

Brändin rakentaminen ei ole helppoa, mutta onnistuessaan se voi johtaa valtavaan menestystä. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, miten tunnushahmoa voi hyödyntää brändin rakentamisessa ja menestyksen luomisessa.

Tunnushahmon käyttäminen brändissä ei ole mikään automaatinen menestyksen tae. Vaikka useat tunnetut ja menestyneet brändit - kuten Walt Disney, Duracell ja Pringles - jonkinlaista maskottia käyttävätkin, suuren menestyksen voi saavuttaa ilman hahmoakin.

Ohessa on Suomen pörssin rahoitusalan yrityksiä vertailussa. Pörssissä on hyvin erilaisia rahoitusalan yrityksiä:

• Pankit (Nordea, Aktia, Oma Säästöpankki)
• Sijoituspalveluita ja varallisuudenhallintaa tarjoavat (Capman, Eq, Evli, Taaleri)
• Vakuutusyhtiö(Sampo) ja rahoitusta palvelevia tietopalveluita tarjoava (Enento)

Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat edullisia

Näistä pankit ja vakuutusyhtiö Sampo ovat pörssiarvoltaan edullisia kun kriteerinä käytetään tulostuottoa. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden orgaaninen kasvu on vaatimatonta. Ne kasvavat samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa ja asiakkaat vaihtavat harvoin palveluntarjoajaa. Kyseessä on vakaa, yhteiskunnan turvaama ja mielenkiinnoton liiketoimintasektori. Pankkien rasitteena on Suomen Valtion kova kilpailu yrityslainojen takaajana ja myöntäjänä (Valtion yrityslainavastuut ovat pankkisektorin suurimmat) ja lisäksi yhteiskunta on pyrkinyt monin tavoin säätelemään pankkisektoria. Tällä hetkellä EKP on toivonut, että pankit pidättäytyvät osingonmaksusta ja varautuvat koronan jälkeiseen mahdolliseen konkurssiaaltoon. Tässä muutamia yleisesti esillä olleita syitä pankkisektorin edullisuuteen.

Euroopan keskuspankin (EKP)  talouskatsaus tarjoaa paljon asiantuntevaa tietoa talouden tilasta. Sijoittajan kannalta ei ollut suuria yllätyksiä:

• Inflaation ja korkojen oletetaan pysyvän maltillisena, alle 1% tasolla tai 1% tuntumassa
• seuraavan kahden vuoden ajaksi piristyvä talouskasvu paikkaa vuoden 2020 menetykset

Sijoittajan kannalta mielenkiintoista oli kuitenkin se, että EKP ennakoi Kiinan ja Kaakkois-Aasian muodostumista maailmantalouden moottoriksi. Sijoituksia voi olla järkevää suunnata sinne.

Keskuspankki toi myös esille sen, kuinka huonosti pankkisektorin osakkeet ovat vuoden 2015 jälkeen pärjänneet. Pankki- ja rahoitus- alan osakkeisiin sijoittaneet ovat nähneet omaisuutensa kutistuvan kun taas muut sektorit ovat pärjänneet varsin hyvin.  Tämä on yksi esimerkki siitä, miten pitkiä trendit voivat olla. Sektoreiden arvostusepäsuhtien korjaantuminen vie helposti puoli vuosikymmentä, kenties kauemminkin.

Vuosi 2020 päättyi sijoittajan näkökulmasta jopa hämmästyttävän myönteisissä tunnelmissa koronakriisistä huolimatta. Moni asia kääntyy alkaneella vuodella positiivisiksi:

• talous (säästöön jäänyt patoutunut kulutus purkautuu)
• yritysten tulokset (liikevaihdot kasvavat ja yritysten tekemät kustannussäästöt nostavat tuloksia)

Selkeitä riskitekijöitä ei ole ja nyt on aika olla osakemarkkinoilla hieman tavallista rohkeampi.

Lisää tietoa: Nordea markkinakatsaus

Piksu toimitus tutki miten yrityslainojen korko (10v korko) vaikuttaa pörssikursseihin. Tulos oli odotusten mukainen. Kyllä yrityslainojen korko on yksi määräävistä tekijöistä.

Yllättävänä tuloksena ilmeni että tällä hetkellä yrityslainojen korkotaso puoltaa osakkeiden hintatason nousua.

Osakkeiden tuotoksi otettiin tässä vertailussa viimeisten 10 vuoden keskimääräinen Earnings/Price tuotto (sininen käyrä kuvassa) ja yrityslainojen tuotoksi USA:n 10v yrityslainojen korkotaso (punainen käyrä). Näillä on kohtalonyhteys. Jos jompi kumpi osake- tai korko- markkina tarjoaa ylituottoa hakeutuu sijoitusvarallisuus paremmin tuottavaan ja siksi käyrät ovat melko lailla saman muotoisia. Tällä hetkellä osakkeista saa pientä ylituottoa ja varallisuus hakeutuu siksi osakemarkkinoille. 

Kansalaiset

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Mikä on lahjan antamisessa ja/tai testamentin tekemisessä tärkeintä? Sinun kannattaa olla tasapuolinen, jos haluat että läheisesi pitävät yhtä ja tukevat toisiaan myös lahjan antamisen tai perinnön saamisen jälkeen. Jos olet lapsiasi ja läheisiäsi kohtaan tasapuolinen niin läheisesi pitävät yhtä ja huolehtia toisistaan myös lahjan/perinnön saamisen jälkeen. Päinvastainenkin on ikävä kyllä totta. Epätasapuolisesti jaettu perintö tai annettu lahja katkeroittaa sisarusparven ja rikkoo ihmissuhteita. Tämä kannattaa testamenttia kirjoitettaessa tai lahjan antamisen yhteydessä huomioida.

PItääkö testamentti aina tehdä? Ei, jos perinnönsaajat ovat selvät eikä lain ehdottamista perintöosuuksista haluta poiketa. Eikä aina kannata jättää jälkeensä tarkkoja ohjeita. Joskus on parempi että perinnönsaajat saavat itse keskenään päättää miten he omaisuuden haluavat jakaa. Vapaus päättää on sekin lahja. Mutta usein noista lain ehdottamista osuuksista halutaan poiketa ja silloin on paikallaan tehdä testamentti, jolla osuudet määritellään.

Jos tekee testamentin, niin se kannattaa tehdä huolella. Asianajotoimisto Stadin Dumari ohjeistaa testamentin tekemisessä seuraavasti:

Miten pääsen P/E tunnusluvun avulla hyviin osakevalintoihin? P/E tunnusluku on tärkein tunnusluku, mutta sen käyttö vaatii taitoa.

Kannattaa tarkastella P/E luvun käänteisarvoa, "Earnings/Price %" lukua, joka kertoo kuinka monta prosenttia tulostuottoa yritys generoi pörssiarvolleen. Tämä on yhtä kuin sijoittajan prosentuaalinen tulostuotto pörssipääomalle. 

Raaka P/E luku on harhaanjohtava. Esimerkiksi P/E arvo 1000 kertoo että yritys tuottaa 0,1% tulostuottoa. Sykliselle, suhdannekuopan pohjalla olevalle yritykselle tämä voi olla aivan siedettävä arvo. P/E arvo -1000 on melkein sama asia. Se kertoo että yritys tuottaa -0,1% tulostuottoa. Käänteisarvo E/P (%) antaa sen sijaan sijoittajalle paremman kuvan yrityksen tilanteesta.

Vielä jalostuneemman arvion yrityksen tulostuotosta saa, kun seuraa tulostuoton pidemmän aikavälin aikasarjaa. Piksu analyysit sivulle on koottu useimpien suomalaisten pörssiyritysten tulostuottojen aikasarjat. Aikasarjoista näkee onko heikon tulostuoton syynä (liian?) korkea pörssiarvo vaiko suhdanneluonteinen tulosnotkahdus.

Palkansaajien tuloverotus kiristyy vuonna 2021. Eniten kiristyy pienipalkkaisten ja vähiten suurituloisten tuloverotus selviää EVA:n tekemästä analyysistä. Muutos on pieni liikahdus tasapuolisen ja kiristyvän verotuksen suuntaan.

Pienituloisen 1 250 euroa bruttona kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kiristyy ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä. Keskituloisen 3 250 euroa ansaitsevan palkansaajan tuloveroaste nousee 0,3 prosenttiyksikköä ja korkeimmilla ansiotasoilla korotus on 0,2 prosenttiyksikköä.

Tuloverotus on vain osa veroluonteisista maksuista. Muita veroja ovat eläkevakuutusmaksut (v 2019 keskimäärin 24,4 % palkasta), kunnallisvero (keskimäärin noin 20 % palkasta ja muut veroluonteiset maksut).

Piksu Toimitus tutki miten suuri on niinsanottu tammikuu ilmiö. Tammikuu ilmiönä tarkoitetaan sitä että pörssit usein innostuvat iloiseen nousuun tammikuussa.

Kyllä Helsingin pörssin tuottoindeksi (gain index /OMXHGI)  nousee tammikuussa lähes 3%. Tammikuu on keskimäärin yksi parhaista pörssikuukausista.

Merkittävät muutkin ilmiöt näkyvät hyvin. Huhtikuu on tuottoindeksin osalta pirtein kuukausi. Silloin maksetaan paljon osinkoja, jotka nostavat tuottoindeksiä, OMXHGI.  Aurinkoisin aika, toukokuusta syyskuuhun, on heikkoa pörssiaikaa. Kurssit polkevat silloin keskimäärin paikallaan ja toisinaan jopa laskevat.

Piksu toimitus tutki miten Euroalueen rahan määrän muutokset ovat vaikuttaneet pörssikursseihin Suomessa. Vaikutus on selvä. Rahan määrän voimakas kasvu (kuten nyt) on yksi pörssikkursseja nostava tekijä. Ja myös päinvastainen on totta. Pörssikurssit putoavat tai romahtavat, kun rahan määrää kasvua aletaan keskuspankin toimilla pienentämään (kuten koronakriisin jälkeen saattaa tapahtua). 

Oheiseen kuvaan on otettu Euroopan keskuspankin tilasto M3 rahan määrän kasvusta (oikeanpuoleisella asteikolla kasvu % / vuosi).  Rahan määrä kasvoi vuodesta 2015 alkaen maltillisesti, noin 5% vuosivauhtia, mutta kiihtyi vuoden 2020 elvytystoimien ansioista 10% vuosivauhtiin. Olemme mahdollisesti nähneet vasta osan vaikutuksista. Pörssikurssit ovat nousseet maltillisesti. Historiallinen tarkastelu antaa mahdollisuuden suuremmallekin nousulle.

Suomen pankin talousennusteen mukaan pitkän ajan kasvuedellytykset ovat vaimeita:

• valonkajoa horisontissa, mutta pimeä talvi edessä
• toipuminen hidasta ja kasvuedellytykset vaimeat
• julkisen talouden suunnanmuutos tarpeen

Suomen talous kehittyy eduskunnan arvopäämäärien viitoittamaa polkua

Suomen talous supistuu vuonna 2020 merkittävästi, mutta aiempaa ennustettua vähemmän, 3,8 %. Koronaviruspandemian odotetaan väistyvän rokotusten myötä vuonna 2021, jolloin yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin kasvuun. Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022 ja palaa vuonna 2023 hitaaseen 1,5 prosentin kasvuun, joka kuvastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvuedellytyksiä.

Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että kotitalouksille on myönnetty vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä selvästi enemmän luottoja kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Myös odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kasvussa. Pankinjohtajat arvioivat, että alkuvuodesta lainoitusta kysytään aiempaa enemmän sekä oman asunnon ostoon tai remontointiin että kulutustavaroiden hankintaan. Lainanottohalukkuus myös sijoitustoiminnan rahoittamiseen on kasvanut.

”Koronakriisin toisesta aallosta huolimatta kotitalouksien lainanottohalukkuus on loppuvuonna vilkastunut. Koska kotitaloudet eivät osta lomamatkoja ulkomaille, rahaa jää sijoittamiseen sekä asumisen laadun ja viihtyvyyden parantamiseen etätyöoloissa”, arvioi Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla. 

Sijoittamisesta puhuttaessa monella tulee ensimmäisenä mieleen osakemarkkinat. On kuitenkin useita muita mahdollisia sijoituskohteita. Asunnot on yksi hyvä vaihtoehto, tuottonäkymät ovat hyvät ja arvossa harvoin tapahtuu dramaattisia heilahteluita. Sijoittaminen asuntoon on kuitenkin teknisesti melko erilainen prosessi kuin sijoittaminen esimerkiksi peliyhtiön osakkeisiin. Useita asioita tulee ottaa huomioon, joita ei tule ajatelleeksikaan sijoittaessa osakkeisiin, valuuttaan tai obligaatioihin. Huomion arvoista on myös, että sijoitusasunnon omistajana on suorassa suhteessa asunnon vuokralaiseen mikäli päättää ostaa suoraan asunnon itse.

Asuntosijoittamisen aloittaminen

Suorassa sijoittamisessa asuntoon, ostetaan asunto joko omiin nimiin tai oman yrityksen nimiin ja vuokrataan sitä eteenpäin. Koko asunnon arvoa ei tarvitse ostaessa olla kasassa vaan omaa rahaa tai vakuuksia täytyy tuoda noin 30-40 prosenttia asunnon arvosta. Loppusummaa vasten saa lainaa kyseisen asunnon toimiessa vakuutena.

Miesten työeläkevakuutettu keskiansio (3400 €/kk) oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten (2 700 €/kk).  Naisten ansiokehitys on nousujohteista aina 30 vuoden ikään asti. Tuolloin, perheen perustamisiässä, sukupuolten välinen palkkaero repeää. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja miehet jatkavat töissä. Naisten palkkakehitys jatkuu 35 ikävuoden jälkeen, mutta sukupuolten palkkaero jää pysyväksi. Naisten palkat ovat korkeimmillaan 48-vuotiaana, keskimäärin 3 300 euroa kuukaudessa. 

Synnyttämällä ja kasvattamalla lapsia Naiset tekevät merkittävimmän panoksen tulevien eläkkeiden hyväksi. Yhteiskunta ei arvosta tätä. Eläkkeet ovat sidottu yksinomaan rahaan, jota on tänä päivänä paljon, ei synnytettyihin lapsiin, jotka ovat oikeasti tulevaisuuden eläkkeen maksajia ja tekeviä käsipareja. Yhteiskunta on tässä suhteessa epäreilu Naisia kohtaan (piksu toimituksen huomio) .

– Perheellistyminen näyttää vaikuttavan enemmän naisten työuriin. Lasten syntymän jälkeiset vuodet lyhentävät erityisesti naisten työpäivää ja leikkaavat ansiotuloja. Kun lapset kasvavat, äidit voivat taas panostaa työuraansa ja palkkataso nousee, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Vuoden lopussa osakekursseihin vaikuttaa monta mielenkiintoista ilmiötä.

1. Monet sijoittajat pyrkivät voitollisen vuoden jälkeen lykkäämään veroja myöhemmäksi myymällä vuoden aikana laskeneita tappiollisia osakkeita. Tämä yleensä heikentää näiden osakkeiden arvoja entisestään. 
2. Rahastojen salkunhoitajat usein ostavat niitä osakkeita jotka ovat nousseet vuoden aikana ja myyvät niitä jotka ovat laskeneet. Tällä tavalla salkunhoitajat pyrkivät kaunistelemaan kuvaansa hyvänä sijoittajana. Tämä nostaa ennen vuodenvaihdetta niiden osakkeiden hintoja jotka muutenkin ovat nousseet.

Yhteenvetona käy niin että ennen vuodenvaidetta pörssiin syntyy ääri-ilmiöitä. Nousussa olevat osakkeet nousevat ja laskussa olleet laskevat edelleen. Vuoden vaihteen jälkeen kaikki muuttuu. Salkunhoitajat ja yksityishenkilöt pyrkivät löytämään tuloksentekokykyyn nähden edullisia osakkeita, jotka ovat vielä mielellään hyviä osingonmaksajia. Taas kelpaa edulliseksi hinnoitellut käänneyhtiöt ja ääri-ilmiöt tasoittuvat.

Oheisessa taulukossa on pörssin suurten ja keskisuurten yhtiöiden parhaat nousijat ja pahimmat pettymyksen tuottajat. Näitä pahimpia pettymyksen tuottajia saa nyt joulukuun lopun talvi-ale hinnoilla ja taas kalleimpia arvostetaan kenties liiankin korkealle.

Piksu toimitus tutki onko Suomen pörssissä zombie (eläviä kuolleita) yrityksiä.  Kyllä muutama löytyi, Finnair, Rapala, PunaMusta Media ja Basware.  Näiden operatiivinen liiketoiminta on heikkoa tai tappiollista ja lisäksi velkaantumisaste on korkea.

Jos käyttää zombie yrityksen kriteerinä pelkästään sitä että operatiivinen toiminta on tappiollista, niin kaikki oheisen listan yritykset ovat zombieita, mutta erityisesti kolme ensimmäistä Finnair, QPR software ja SSH.

Lähes zombieita syntyy vähitellen enemmän. Syynä on elvytys. Elvytys näkyy keveänä rahoituksena, joka tekee järkeväksi heikonkin operatiivisen tuoton ilman että yrityksen kannattaa saneerata tai muuttaa toimintaansa. Velkaa ja pääomaa voi olla sitoutuneena yritykseen merkittäviä määriä ilman että siitä on suurempaa haittaa vaikka operatiivinen toiminta tuottaisi heikosti. Heikkokin kannattavuus riittää. Yhteiskunnan taloudellinen uudistuminen hidastuu vastaavasti.

Nordean Hertta Alava suosittaa siirtymään teknologiasta arvo-osakkeisiin. Arvo-osakkeet tarkoittavat tässä tapauksessa ilmeisesti sellaisia yrityksiä jotka:

• tuottavat hyvää operatiivista tulostuottoa
• joiden pörssihinta ei perustu liikevaihdon kasvuodotuksiin vaan vakaaseen tuottoon

Teknologiayhtiöt ja verkkokaupat ovat toipuneet nopeimmin koronakriisistä. Monet tämän tyyppiset yritykset hyötyivät koronakriisistä. Talouskasvu on ensi vuonna jo parempaa ja nyt kannattaisi Hertta Alavan mukaan siirtyä teknologiasta kohti arvo-osakkeita ja jossain vaiheessa jopa syklisiin osakkeisiin. 

Piksu tutki mitä kuuluu rakennusyhtiöille. Tulos oli järkytys. Tutkituista pörssiyrityksistä ainoastaan korjausrakentamiseen keskittyvä Consti on hyvin hoidettu. YIT ei tuhoa sijoittajan pääomaa vaikka pörssarvolle laskettu tulos onkin vaatimattomat 0,8% vuodessa. Lehto ja SRV ovat niin huonosti hoidettuja yrityksiä kuin yritykset konsanaan voivat olla. Tuloslasekelman tappiota pörssisijoitukselle tulee järkyttävät 23% ja 196%.

Aiheutuuko huono tulos ympäristöstä? Ei näyttäisi aiheutuvan: 

1. Asuntojen hinnat ovat Suomen kasvukeskuksissa nousseet muutaman prosentin vuodessa, joten ei ainakaan huono hintataso tai menekki selitä ongelmaa. Kasvukeskuksiinhan ne uudet asunnot ja toimistot rakennetaan.
2. Rakentaminen on hiljentynyt parikymmentä prosenttia huipustaan. Tämäkään ei selitä heikkoa tulosta. Rakennusliikkeet tekivät tappiota jo rakentamisbuumin aikana. Rakentaminen on sikäli helppo ala, että kustannukset muodostuvat suurelta osin työvoimasta. Kiinteitä investointeja tuotantokoneistoon ei juurikaan ole. Kustannukset lasekevat jos tuotantokin laskee.

Yksinkertaiseksi johtopäätökseksi jää, että ala on huonosti hoidettua.

Piksu tutki mitkä asiat ovat suomalaisille tärkeimpiä. Tärkeintä on asumisen laatu. Suomalaiset kuluttavat asumiseen 28% tuloistaan.

Elintarvikkeet, liikenne sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrasteet ovat nekin tärkeitä. Niihin käytämme kuhunkin runsaat 10% ansioistamme.

Suomalaiset myös asuvat vuokralla yhä enemmän. Tämä kaikki näkyy sijoitustoiminnassa. Asunto- ja kiinteistö- sijoitusyhtiöitä tarvitaan turvaamaan riittävä, laadukkaiden vuokra-asuntojen tarjonta ja niistä on tullut monen sijoittajan suosikkikohteita.

Työehdoista sopiminen on siirtynyt Euroopassa yhä enemmän kohti yritystasoa. Eurooppalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hajautunut sopimusjärjestelmä johtaa korkeampiin ansioihin ja suurempaan palkkahajontaan. Hajautuneessa neuvottelujärjestelmässä palkankorotukset ovat siis nousseet korkeammiksi kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tällaisia tuloksia on löydetty esimerkiksi Espanjasta, Saksasta, Tanskasta, Belgiasta ja Portugalista.

Suomessa on hyvin keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen, eikä Suomi ole seurannut hajautumisen trendiä Euroopassa.

Suomessa vallitsi vielä 1960 luvulla kuntien ja kuntalaisten itsemääräämisoikeus koskien kuntien palveluita ja kuntatyöntekijöiden palkkatasoa. Kunnat saattoivat yritysten tavoin kilpailla keskenään.

1960-luvun loppupuolella päädyttiin siihen, että hyvinvointipalvelujen oli oltava yhtäläisesti kaikkien saatavilla. Kuntien ja kuntalaisten itsemääräämisoikeus koskien palkkoja ja palveluja oli murrettava. Suomesta oli tehtävä tasa-arvoinen ja yhtenäinen.

Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevien palvelussuhteen ehdot olivat hajanaisia, ja alan viemiseksi työmarkkinoiden keskussuunnittelujestelmään tarvittiin oma työnantajaorganisaatio. Kunnallinen virkaehtosopimuslaki ja laki kunnallisista työehtosopimuksista tulivat voimaan 1.12.1970. Samana päivänä aloitti toimintansa myös KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta. 

Tänä päivänä, Kuntatyönantajien viettäessä 50 v juhlaansa, kunnat ja kuntayhtymät muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan perustan ja työllistävät lähes joka viidennen palkansaajan.

Digitaalisuus leikkaa läpi koko yhteiskunnan. Etlan ja konsulttiyhtiö PwC:n Euroopan komissiolle tekemä tutkimus “The Size of the Digital Economy in Finland and Its Impact on Taxation” (ETLA Report 106) arvioi Suomen digitaalitalouden kokoa käyttäen mittarina digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisää. Useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on nostettu digitalisaation kärkimaaksi.Digitaalisen tuotannon osuus bkt:stä on kuitenkin kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

– Näin mitattuna digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannosta syntyvä arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuotteesta digitaalitalouden osuus on näin 11 prosenttia, kertoo tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.

Etla tutki (komission toiveesta) erityisesti sitä,  jääkö Valtio vähemmälle siitä arvonlisästä, joka koituu kansalaisten hyväksi. Näin ei näyttänyt käyneen. Tutkimuksessa digitaalisten tuotteiden arvonlisäveron osalta merkittävää verovajetta ei havaittu. Valtio pystyi leikkaamaan itselleen haluamansa osan kansalaisten saamasta arvonlisästä. Yhteisöverojen osalta arviointi osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, koska tilastoaineistot ovat puutteelliset.

Ruotsissa on koko joukko mielenkiintoisia IT alan yrityksiä. Tässä on vertailtu Ruotsin pörssin suuriin ja keskisuuriin yrityksiin kuuluvia.

IT yritykset ovat tyypillisesti muuta teollisuutta nopeammin kasvavia ja niistä joutuu usein maksamaan hieman kovammen hinnan suhteessa yrityksen tulokseen kuin monista muista. Oheisen talukon E/P luku kertoo tulostuoton verrattuna pörssiarvoon. Se kertoo siitä miten hyvää tulostuottoa yritys tuottaa sijoittajan sijoittamalle pääomalla. Yli 5% tulostuotto on jo ihan mukavalla tasolla.

Halvimmat IT yhtiöt (kuten esim. oheisen listan Proact, Dustin ja KnowIT) toimivat konsultteina ja tekvät IT projekteja. Syynä edullisempaan pörssiarvoon on se, että tämän tyyppisen toiminnan laajentaminen on hidasta ja vaivalloista.

Kalleimpia ovat sellaiset IT yritykset jotka pystyvät tuotteistamaan osaamisensa myytävän tuotteen muotoon. Toiminnan laajentaminen on silloin helpompaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Ericsson, Fingerprint cards, Mycronic ja Sinch. 

Suomen Pankin pääjohtajan, Olli Rehn, terveiset sijoittajille  Mandatum Lifen Tulevaisuus-seminaarissa:

• Yksityinen sijoittaminen on koko kansantalouden kannalta arvokas tehtävä, jossa sijoittajat ohjaavat kansakunnan varallisuutta niiden käyttöön, jotka pystyvät tuottamaan suurimman lisäarvon yhteiskunnalle. 
• Lähi kuukaudet ovat synkät terveystilanteen suhteen ja se näkyy myös taloudessa, tämän vuoden loppu näyttää heikolta.
• Keskuspankilla ja EU:lla on tässä kriisissä ollut keinoja lievittää kriisin välittömiä taloudellisia vaikutuksia ja niitä on myös käytetty.
• Vaikka hintavakaus on kääntynyt hetkittäin hieman hintojen alenemisen puolelle on varsinainen deflaatio vältetty.
• Olli Rehn ei odota nopeaa korkotason nousua lähitulevaisuudessa eikä lähivuosina. Ohjauskorkotason nousu tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun koronakriisin jälkeen päästään investointien kasvuun ja investointien siivittämään tuottavuuskasvun piristymiseen ja luonnollisen inflaation nopeututumiseen 2% tuntumaan.

Antiikkiesineisiin sijoittamista on harjoitettu aina. Hyvin säilynyt designtuote saattaa kasvattaa arvoaan ajan kuluessa paljonkin ja tunnetut taide-esineet ovat turvallisia sijoituskohteita, mikäli esineet ovat yleisesti haluttuja. Kirjojen osalta arvon nouseminen ajan myötä ei sen sijaan ole mitenkään itsestään selvää. Arvokirjoihin sijoittaminen vaatii hyvää asiantuntemusta ja perehtymistä vanhojen kirjojen arvonmääritykseen. Mikään ei takaa, että 1700-luvulta peräisin oleva kirja olisi hyväkuntoisenakaan juuri minkään arvoinen. Toisaalta erikoisemmat harvinaisuudet 1900-luvulta voivat aiheuttaa positiivisia yllätyksiä rahallisella arvollaan.

Voiko kirjoihin sijoittaa voitollisesti?

Onnistunut sijoittaminen kirjoihin on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Ymmärtämättä vanhojen kirjojen arvonmääritystä ja tekemällä hankintoja ilman asiantuntemusta, tulee todennäköisesti hankkineeksi kirjoja, joiden jälleenmyyntiarvo ei nouse. Tai pahimmillaan tulee sijoittaneeksi kirjoihin, joista kukaan keräilijä ei ole myöhemmin kiinnostunut. Parhaimmillaan voi tehdä kohtuuhintaisen arvokirjalöydön, jonka kysyntä on taattu tulevaisuudessa ja arvo nousee tasaisesti. Kirjoihin sijoittaminen ei ole nopeaa sijoitustuottoa havittelevan sijoittajan tuote, mutta hyvin tehty arvokirjasijoitus kantaa hedelmää pitkässä juoksussa. Arvokirjan arvonnousu saattaa viedä vuosia.