Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Yritysjohtajien mukaan pahimmat yksittäiset kilpailukyvyn heikkoudet Suomessa ovat tärkeysjärjestyksessä:

1. Palkkojen joustamattomuus
2. Ansiotuloverotuksen taso
3. Työmarkkinajärjestelmä
4. Osaavan työvoiman heikko saatavuus
5. Omistamisen verotus

”Yritysjohdon polttavin ongelma liittyy työehdoista sopimiseen. Jäykät työmarkkinat ovat selvä kasvun este ja iso työllistämisen tulppa”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

Finanssiala ry:n Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysynnässä on tapahtuneen hienoista elpymistä, ja luotonkysynnän odotetaan pysyvän lievässä kasvussa myös tulevana kesänä. Kysynnän kasvu on laaja-alaista ja koskee erilaisia luottojen käyttökohteita. Yritykset suunnittelevat barometrin mukaan myös investointeja.

Kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän.

Brandiarvo tarkoittaa tuotemerkin tai yritysnimen lisäarvoa siitä, että asiakkaat ovat sitoutuneet yritykseen tai sen tuotteeseeen. Brandiarvoa mitataan rahassa ja se arvioidaan vertaamalla tuotemerkin kuluttajahintaa vastaavaan tuntemattomaan tuoteeseen. Tästä saadaan mittari, joka kertoo brandiarvon, joka voi olla esimerkiksi 5...50% tuotteen kuluttajahinnasta. 

Jyväskylän yliopistossa tarkastettu Janne Hepolan väitöskirja valaisee muun muassa niitä mekanismeja, joilla kuluttaja sitoutuu tuotemerkkiin.  Tärkeä havaino on että:

• tunteenomainen, mielikuviin perustuva sitoutuminen on yleisintä silloin, kun palvelun käyttö perustuu nautinnon hakuun
• tyytyväisyys tuoteeseen on tärkeä tekijä silloin jos palvelua käytetään hyötynäkökohtien takia

Yritttäjien ja yritysten mahdollisuuksia siirtyä Suomesta sellaisiin EU maihin, joissa toiminnan harjoittaminen on helpompaa, aiotaan vaikeuttaa. Siirtyvän yrityksen varat ja liikearvo katsotaan yrittäjien henkilökohtaiseksi tuloksi ja varat saadaan verottamalla pääosin yhteiskunnalle.

Maasta poistuminen sanktioituu hallituksen maastapoistumista koskevan esityksen mukaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Asuntorakentaminen hidastuu. Myönnetyt rakennusluvat ovat pudonneet 20% vuoden 2018 alun huippuluvuista ja aloitettujen kohteiden määrä on sekin lähtemässä laskuun.

Asuntorakentamisen hidastuminen voi tietää pieneneviä liikevaihtoja sellaisille rakennusalan toimijoille kuten: Ramirent, Cramo, YIT, SRV, Lehto Group

Korjausrakentamiseen ja kiiteistönhuoltoon erikoistuneet Caverion ja  Consti ovat sen sijaan paremmin suojassa suhdanteiden vaihtelulta.

Korot ovat olleet voimakkaassa laskussa koko alkuvuoden. Korkoja on painanut huoli talouskasvusta.

Kansainväisen kaupan kasvu hidastui jo viime vuoden lopulla ja teollisuusyritysten tilaukset ja tilauskannat sakkaavat.

Keskuspankit ovat reagoineet tilanteeseen. Euroopan keskuspankki lupasi pitää keskuspankkikoron nykyisellä nollatasolla ainakin ensi vuoden puoliväliin ja keskuspankki on tarvittaessa valmis myös lisämään velkapapereiden ostoja (=elvytystä). Yhdysvaltain keskuspankki, FED on raottanut ovea ohjauskoron laskuille ja markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä loppuvuodeksi kahta keskuspankkikoron laskua.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä että korkomarkkinoilta ei lähiaikoina ole tiedossa riskitöntä korkotuottoa. Katseet kannattaa suunnata osakemarkkinoille. Riskit ovat sielläkin puolella suuret. Eskaloituva kauppasota ja hidastuva talouskasvu eivät lupaa hyvää.

Lisää tietoa:  Nordean viikkoraportti

Suomalaiset haluavat uutta ja nuorta kun kyse on omakotitaloista. Vanhojen omakotitalojen hintaindeksi on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 saakka samaan aikaan kun uusien hinnat ovat nousseet parikymmentä prosenttia.

Ennen niin suositut, sodan jälkeen vuosina 1948-1955 rakennetut tyyppitalot eli rintamamiestalot, ovat kokonaan poissa muodista. Kaksinkertaisia ikkunoita ja sahanpurueristystä pidetään liian heppoisina tähän päivään. Mutta myös uudemmat, 1960 ja 1970 luvun talot menettävät arvoaan. Ostajat haluavat uutta, puhdasta, valkeaa ja hohtavaa.

Yrityksen nettovelkaantumisaste (englanniksi gearing) tarkoittaa yrityksen velkaantumisprosenttia. Mitä pienempi nettovelkaantumisaste on, sitä vähemmän yritys on velkaantunut suhteessa omaan pääomaan. Negatiivinen nettovelkaantumisaste tarkoittaa sitä, että yrityksellä on enemmän rahavaroja kuin velkoja. Yhtiö on silloin velaton.

Suomen pörssin yritysten nettovelkaantumisasteita voi tarkastella esimerkiksi Piksun "Analyysit - suomiosakkeet" osiossa. Yritykset voi siellä järjestää muun muassa nettovelkaantumisasteen mukaiseen järjestykseen.

Oheiseen kuvaan on otettu piksun analyysit osiosta kaikkein vauraimmat yritykset (vähiten nettovelkaa suhteessa omaan pääomaan kvartaalilla Q1/2019). Luettelosta löytyy paljon yrityksiä, joilla on enemmän varallisuutta kuin velkaa (negatiivinen nettovelkaantumisaste), mutta Suomen pörssissä on myös sellaisia, joissa on paljon sisäistä velkavipua. Tässä suhteessa Suomen pörssissä on valinnanvaraa.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän.

- Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen.

    Onnea ja menestystä uudelle hallitukselle !!

Toivotaan että uusi hallitus saa kaiken tarvitsemansa tuen suureen päämääräänsä -  valtiokoneiston roolin merkittävään vahvistamiseen. 

Suomi astuu näin yhden viimeisistä askelista kohti meidän kaikkien horisontissa auringonnousun lailla kajastavaa kaikkien yhteistä ja kaiken kattavaa ihannevaltioyhteiskuntaa.  

Lisää tietoa: Hallitusohjelma

Kuvien lähteet: valtioneuvosto,  pixabay

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota, protektionismi, Brexit ja valtioiden velkataakat. Sijoittajia hermostuttavat useat riskit maailmalla, mutta teollisuusmaiden ennakoivien suhdanneosoittimien mukaan ensi vuosi voi yllättää positiivisesti. Näin sanoo LähiTapiolan pääekonomisti ja suosittujen Maailma –yhdistelmärahastojen salkunhoitaja Jari Järvinen.

Talouden syklit ovat aikaisempaa nopeampia. Viime vuoden keväällä alkanut maailmantalouden kasvun hidastuminen voi päättyä jo loppuvuonna.

Suomen eräs harvoista itsenäisistä, valtiosta riippumattomista, vaikuttajista on Björn Wahlros.

Osakesäästäjäpäivillä Björn Wahlros puolusti omistamista ja yhteiskunnan tarjoamaa omistajuuden suojaa (video oikella). Esimerkiksi Englannista, USA:sta, ja Ruotsista, joissa omistamista on arvostettu ja tuettu on tullut menestyksiä sekä taloudellisesti että ihmisten omanarvontunnon osalta. 

Suomessa vallitsee erilainen ajattelutapa. Suomalaista omistamista rangaistaan yhä ankarammilla veroilla ja omistamisesta tehdään yhä vaikeampaa samaan aikaan naapurimme vaalivat ja arvostavat omistamista. Ruotsissa syntyy tämän takia bruttokansantuotteeseenkin suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon teollisia investointeja kuin Suomessa. Tuomitsemme itsemme häviöön ellei omistamisen arvostusta nosteta sille kuuluvaan asemaan. 

ETLA:n toimialakatsaus kertoo nollakasvusta. Koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna 0,3 prosenttia viimevuotisesta sekä Suomessa että EU:ssa keskimäärin. Heikkenevä kasvu on seurausta maailmantalouden kasvun hiipumisesta.

Sijoittajan kannalta on kiinnostavaa että kasvaviakin sektoreita löytyy. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi vuoden takaisesta peräti 7 prosenttia ja kemianteollisuuskin kasvaa lähivuosina sentään kohtuullista 2 prosentin vauhtia.

Piksun "Analyysit / Suomiosakkeet" osiossa on esitelty suomalaisten yrityksien tunnuslukuja. Viimeisimmät tunnusluvut on laskettu kvartaalin Q1/2019 tulostietoihin perustuen. Tunnusluvut päivittyvät viikottain sen perusteella miten yritysten pörssikurssit kehittyvät. 

Yrityksiä voi myös järjestää erilaisten kriteerien mukaan. Oikealle on poimittu osinkotuotto / pörssikurssi (%) perusteella ja tulostuotto / pörssikurssi (%) perusteella parhaimmisto suomalaisista pörssiosakkeista. Kumpikin kriteeri on järkevä. Osa sijoittajista pitää osinkoa tärkemämpänä ja osa taas tulostuottoa.

Suomalaisen sijoitusrahastoliiketoiminnan kilpailukyky on heikentynt selviää Suomen Pankin tilastosta.

Nettomerkinnät Suomessa kotimaanaan pitäviin rahastoihin ovat olleet negatiivisia jo 2018 puolesta välistä alkaen. Kyseessä ei ole ollut pelkästään halu kotiuttaa rahoja osakkeista. Trendi on koskenut kokonaisuutta, johon kuuluvat kaikki sijoitusrahasto-osuudet mukaan lukien korkorahastot.

Trendin taustalla ovat sijoitusrahastoliiketoiminnan tärkeimmät asiakkaat: eläkevakuutusyhtiöt, ulkomaiset sijoittajat, raha ja rahoituslaitokset sekä julkisyhteisöt ja yritykset (kuva alla).

Yksityishenkilöt suosivat sen sijaan suomalaista ja heidän osuutensa kotimaisista rahastoista on kasvussa.  Mutta suomalaiset yksityishenkilöt omistavat suomalaisista sijoitusrahasto-osuuksista vain 19% ja heidän merkityksensä on kokonaisuuden kannalta pieni. Suomalaiset kotitaloudet eivät pysty kompensoimaan suomalaisten instituutioiden pakoa suomalaisista tuotteista.

Maahanmuuttajataustaisten yritysten reaalisen arvonlisäyksen kasvu on ollut selvästi muita yritysryhmiä nopeampaa. Työpaikkojen syntymisaste on niissä ollut poikkeuksellisen voimakasta, mutta työpaikkojen tuhoutumisaste on ollut silti samaa luokkaa kuin kotimaisissa paikallisissa yrityksissä.

Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat luoneet suhteellisen paljon matalan tuottavuuden ja palkkatason työpaikkoja. Niiden palkkojen kasvu on ollut keskimäärin muita nopeampaa, mutta palkkojen myötäsyklinen suhdannevaihtelu on ollut muita voimakkaampaa. Maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä siis palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät.

Kansalaisten luottamus Euroopan Unioniin on parantunut jo viiden vuoden ajan selviää Valtionvarainministeriön "Poliittinen ja sosiaalinen luottamus" julkaisusta.

Luottamus on parantunut sekä Suomessa että laajemminkin EU alueella ja on nyt 50% tasolla. EU on taas seitsemän vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamuksen ja luottamuksen kautta syntyvän legitimiteetin. EU:n lisähajoamisen uhka on pienentynyt muutaman vuoden takaisesta ja suunta on kohti parempaa keskinäistä luottamusta.     

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Sdp:n veropoliittiseen ohjelmaan sisältyvä ajatus siitä että kaikki osinkoja saavat joutuisivat maksamamaan (lähde) veroa.  Esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ja suomalaiset "yleishyödylliset" sijoittajat ovat tällä hetkellä osinkojen verotuksesta vapaita.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen viestintäjohtaja Jaakko Kiander on Finanssialan blogissaan huolissaan niistä riskeistä, joita sijoittajien vähänkään tasapuolisempi verotus aiheuttaisi.

Jos ulkomaisten sijoittajien ja "yleishyödyllisten" sijoittajien osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, 200 Mrd työeläkevaroihin kohdistuvan veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole Jaakko Kianderin mukaan merkityksetön. Työeläkemaksuja pitäisi tällä summalla nostaa tai eläkkeitä pienentää.

Usein kuulee sanottavan että pörssiin sijoitetulle pääomalle saatu tulostuotto (%) on pitkällä aikavälillä parempaa kuin korkotaso. Mutta onko tämä totta?

Piksu teki asiasta tutkimuksen, jonka mukaan historiallisesti pörssiarvot asettuvat monasti sellaiselle tasolle, että pörssiosakkeille saatu tulostuotto (kuvan punainen käyrä) ylittää pitkien korkojen tason (kuvan sininen käyrä). Väittämä on todellakin ollut usein totta.

USA:n sisällissodasta aina vuoteen 1981 saakka väittämä piti paikkansa. Pörssiosakkeiden tulostuotto oli ailahtelevaa, mutta se asettui aina korkotasoa paremmaksi. Vuodesta 1981 aina vuoteen 2000 saakka oli poikkeuksellista aikaa. Pörssisijoitusten tulostuotto jäi pitkiä korkoja heikommaksi. Sen jälkeen on palattu normaaliin ja S&P 500 yritysten tulostuotto suhteessa pörssihintaan on ollut yleensä hieman korkotasoa parempi. Tulostuotto on tällä hetkellä 4,5% kun taas pitkät korot ovat 3.5% tasolla. 

Yli 40 prosentilla PK-yrityksistä on hallituksessa vähintään yksi omistajajäsenten ulkopuolinen jäsen, ja heihin ollaan varsin tyytyväisiä. "Muun muassa yrityskaupat, kansainvälistyminen tai sukupolvenvaihdokset ovat tilanteita, joissa ulkopuolisten hallistusjäsenten roolit korostuvat", toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Toimiva hallitus on pienryhmä, joka toimii hyvin jos kullakin jäsenellä on oma vastuualueensa tai roolinsa. Yleensä selvästi alle kymmenen jäsenen ryhmät ovat parhaita selviää Kauppakamereeiden PK- hallitusbarometristä.

Saksalainen IFO instituutti julkaiseen kolmen kuukauden välein maailmantalouden suhdannekellon, joka visualisoi makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Nyt suhdannekellossa on havaittavissa käänne kohti parempaa. Tämä on ensimmäinen positiivinen signaali yli vuoteen. Voi olla että kyseessä on väliaikainen tilastoharha. Kysely tehtiin ennen Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppakiistan kärjistymistä.

OECD ei näe merkkejä paremmasta

Nordean Antti Saari kehoittaa katsauksessaan painottamaan korkeakorkoisia yrityslainoja.

Viime kuukausina markkinoille on saatu talous- ja tulos- näkymien osalta hienoista helpotusta. Samaan pörssikurssit ovat kiidelleet yhä usiin huippuihin. Osakkeiden arvostustasot ovat nyt haastavat ja siksi sijoittajan on Antti Saaren mukaan hyvä katsoa korkeakorkoisten yrityslainojen suuntaan.

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. 

Yleistilanne on heikkenemässä niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessakin maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Voiko pörssikaupan voluumia (kauppan määrää) käyttää avuksi onnistuneiden sijoitusten tekemisessä. Kyllä voi. Yhdessä kurssikayrän kanssa voluumi antaa hyvää vinkkiä siitä mihin suuntaan oskkeen kurssi seuraavaksi suuntaa.

Voluumista kannattaa etsiä äkillisiä suurivoluumisia piikkejä. Jos voluumi käy korkealla samalla kun kurssi nousee, niin silloin tyypillisesti jokin suurempi institutionaalinen sijoittaja on analyysissään päätynyt pitämään osaketta edullisena ja ostaa sitä isomman erän salkkuunsa. Monasti nämä instituutiot ovat analyysissään osaavia ja kurssit jatkavat tämän jälkeen nousuaan. Matkalla voi tulla kuoppia, mutta osakkeen arvo kuitenkin vähitellen nousee. Instituutiosijoittaa kannattaa peesata.

Oheisessa kuvassa on esimerkkinä Nokian osakkeen kehitys viimeisen vuoden ajalta. Jokin tai jotkin (luultavasti 3 kpl) instituutiosijoittajat tekivät viime syksynä analyysin ja päätyivät siihen että Nokia on aliarvostettu. Osakkeen arvo nousikin noin 5.3 USD tasolta 6.2 USD tasolle.

Asuntojen pitkän ajan hintakehitykseen vaikuttaa Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan ennen kaikkea väestökehitys.  Konsulttitoimisto MDI:n tekemän ennusteen mukaan väestönkehitys tulee vuosina 2018-2040 olemaan positiivista seuraavilla alueilla: Helsingin ympäristö, Turku, Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki, Oulu, Kokkola, Kuopio ja Rovaniemi. Asuntosijoittaminen kannattaa suunnata näille alueille.  

Parhaassa nousukiidossa ovat tällä hetkellä Turku, Helsingin ympäristö ja Tampere. Näissä keskuksissa asuntojen hinnat nousivat viime vuonna. Muualla pääsääntöisesti laskivat. Suurten keskusten ulkopuolisia menestyjiä olivat Uusikaupunki ja Porvoo.  Pääsääntöisesti väki keskittyy muutamiin harvoihin vetovoimaisiin kaupunkeihin.

EVA:n tutkijoiden Virpi Pasasen ja Ella Lammin raportti "Kenelle verot kuuluvat" analysoi osuvasti yritysverotusta.

Kansainväliset yritykset sijoittavat pääkonttorinsa ja oleelliset toiminteensa sinne missä toimintaympäristö on yksinkertainen, ennustettava ja jossa verotuksen taso on kohtuullinen ja lisäksi vielä maahan jossa on mielenkiintoista asua ja elää. Oleellisten toiminteiden mukana maahan tulee palkkatasoa, hyvinvointia, tietotaitoa ja kehitysmahdollisuuksia. Suomi on, kiitos muun muassa yritysverotuksen, onnistunut hyvin kilpailussa. Olemme pystyneet pitämään kansainvälisten yritysten pääkonttoreita ja houkuttelemaan uusia (Nordea). 

Suomen menestykselle on tullut uhka. EU tasolla on hankkeita, jotka pyrkivät harmonisoimaan yhteisöveron. Nämä hankkeet uhkaavat rapauttaa yhden Suomen ainoista kilpailueduista - kilpailukykyisen yhteisöveron. Yhtenäinen eurooppa ei näiltä osin ole Suomen etu eikä todennäköisesti edes EU:n etu. Parempi on jos maat saavat omilla vahvuuksillaan kilpailla keskenään niin kauan kuin kilvoittelusta ei ole suoranaista vahinkoa. Keskinäinen kilpailu tuo esiin parhaat ratkaisut, myös verotuksessa.

Vappu on kevään, yhdessäolon ja rakkauden juhlaa.

Vapaudumme talven turkeista kevään lämpöön ja jätämme arjen roolit ja olemme oma itsemme. Ihana vapaus virtaa kehoomme ja olemme täynnä energiaa ja uusia ajatuksia.

Löydämme itsemme ja rakkaamme uudelleen ja tuo yllättävä ihme saa meidät nauramaan.

Olemme taas oman itsemme omistajia, vapaina ihastumaan, rakastumaan, kiintymään, luottamaan ja kokemaan uutta. 

Eläköön kevään ja uudelleen syntymisemme juhla,  Vappu. 

Hyvää Vappua toivoo Piksun väki.

Julkinen sektori tukee yritystoimintaa kymmenillä ja kenties sadoilla erilaisilla avustuksilla ja verotuilla. Näiden kokonaismäärä ja koostumus selviää valtionhallinnon menokartoituksesta vuodelle 2019. Julkinen sektori käytti yrityselämän tukemiseen vuonna 2019 noin 9 Mrd€ ja yritysten erilaisiin verotukiin kului noin 7,2 Mrd€ yhteensä summa on suurin piirtein 15Mr€. Vertauksen vuoksi yhteisöverot tuottivat samaan aikaan 5.5Mrd€.

Pääsääntöisesti yritystuet vahingoittavat taloutta ja hyvinvointia. Ne ovat tulonsiirtoa lisäarvoa tuottavilta yrityksiltä, yleensä huonommille yriytksille. Ne suuntaavat yritysten huomiota pois asiakkaiden palvelemisesta julkisen sektorin tukikriteerien täyttämiseen.

Osa vero- ja yritystuista sekä yhteiskunnan yrityselämälle tuottamista palveluista on kuitenkin tarpeellisia. Erityisesti yhteiskunnan yrityksille tuottamat palvelut kuten työvoimapalvelut ja yritysten päivittäistä toimintaa helpottavat sähköiset palvelut (esim palkka.fi, suomi.fi, ytj.fi) ovat tarpeellisia. Ne hyödyntävät kaikkia yrityksiä samalla tavalla ja niiden toteuttaminen on järkevää tehdä kaikille yrityksille yhteiseksi.

Suomen teknologiateollisuus työllistää yhä useampia ja tilauskantakasvaa vauhdilla selviää Teknologiateollisuuden talousnäkymät raportista. Monet suomalaiset teknologiayritykset kuuluvat sijoittajien tavoittelemiin vahvoihin kasvajiin.

Pankkien markkinaosuudet pysyvät Suomen Pankin tilaston mukaan lähes muuttumattomina. Oheisessa kuvassa on antolainauksen (lainat yrityksille ja yksityisille) markkinaosuuksien kehitystä vuoden ajalta. Muutokset markkinaosuuksissa ovat tuskin havaittavia kymmenesosa prosentteja.

Kerran valittua pankkia ei hevin vaihdeta. Tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.