Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Biojätteen erilliskierrätys on tulossa uuden jätelain mukaan pakolliseksi kaikille kiinteistöille koosta riippumatta yli 10 000 asukkaan taajamissa. Piksu selvitti mitä tämä maksaa ja mitä sillä saavutetaan:

• Kulut ovat kerrostalo ja rivitalokiinteistöissä vuodessa noin 86€ / asukas (selviää ympäristöministeriön raportisrta). Kukaan ei valitettavasti halua maksaa kierätetystä materiaalista ja kulut jäävät kansalaisten maksettavaksi.  
• Verrattuna biojätteen polttamiseen osana sekajätettä tällä uudistuksella saadaan aikaan multaa. Tämä multa ei kelpaa sellaiseen käyttöön missä mikromuovi saattaa joutua mereen taikka ihmisravinnoksi. Se on kallista verrattuna esimerkiksi suomalaisesta turpeesta tehtyyn puhtaaseen multaan.  

Biojätteen kierrätys edistää eduskunnan arvopäämääriä ja tekee kierrätyksen jokaiselle ihmiselle henkisesti ja fyysisesti läheiseksi asiaksi.  Kierrätyksestä tulee hyvä mieli.

Työntekijämäärät laskivat Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä elokuussa lähes seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku on tasoittunut, mutta työntekijämäärä on selvästi matalammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Suurin lasku oli henkilöstövuokrausalalla, missä pudotusta tuli 18 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemusalalla lasku hidastui selkeästi.

Pudotus oli odotusten mukainen. Bruttokansantuote laski Suomen Pankin mukaan 4,5% ja palkankorotukset nostivat yritysten kuluja vajaat 2%.. Yritykset sopeuttivat toimintansa tilanteeseen vähentämällä kulujaan 4,5% + 2%. Päädyttiin 6,5% työvoiman laskuun, joka Ilmarisen havaintojen mukaan myös tapahtui (piksu toimituksen huomio).

Hallitus lykkää rakenneuudistuksia, vaikka niiden välttämättömyys on tiedossa. Se on vastuutonta politiikkaa vaikeassa taloustilanteessa, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

- Odotimme, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa, edistänyt työpaikkasopimista ja poistanut eläkeputken. Näistä on toki kirjauksia, mutta uudistukset jäivät tekemättä, vaikka tarve on huutava, Pentikäinen arvioi hallituksen esitystä valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Luke: Metsänomistajalle ennen veroja ja velan korkokuluja jäävä liiketulos oli viime vuonna keskimäärin 128€ / hehtaari. 

Vaikka lasku edellisen vuoden huippusta, 152€/ha, oli selvä, tulos oli nelisen prosenttia parempi kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 1 755 miljoonaa euroa eli samaa tasoa kuin vuonna 2017.

Oheisella (1 min) videolla Suomen Pankin toimistopäälikkö Hanna Freystätter kertoo ydinkohdat Euroalueen talouden tilanteesta:

• Euroalueen talous supistui vuoden alkupuolella 15%
• Työttömyys on kasvussa ja talousnäkymät ovat epävarmat
• Kesällä käynnistynyt elpyminen on pysähtynyt tai hiipunut
• Elpyminen on epätasaista maittain ja sektoreittain
• Riskinä on Euroalueen joutuminen hitaan talouskasvun ja hitaan inflaation pitkäaikaiseen loukkuun

Lisää tietoa: Suomen Pankki / Euro ja talous

Pohjoisen jäämeren laivareitti on yhä suositumpi. Jo pelkästään heinäkuussa kulki 171 laivaa tuota reittiä (ohessa viimeisin jääkartta).

Jäämeren reitti lyhentää Euroopan ja Japanin välistä matkaa 5000-8000 km ja säästöä lisäävät vielä pois jäävät Suetzin kanavan kanavamaksut.

Reittiä käyttävät laivayhtiöt kaikkialta. Tänä vuonna pohjoista reittiä käyttäneiden laivojen rekisteröintimaiden kärjessä ovat olleet: Norja, Kypros, Venäjä, Bahamasaaret, Tanska ja Panama.  Monet näistä ovat alhaisemman verotuksen mukavuuslippumaita, joiden alla purjehtii suuri osa maailman tonnistosta.

Pohjoinen reittiä voi purjehtia ilman jäänmurtaja-avustusta heinäkuun alusta suurin piirtein lokakuun puoliväliin saakka. Tämäkin helpotus on tervetullut apu. 

Suomen Pankin väliennuste on karua luettavaa. Vaikka BKT supistuu kuluvana vuonna "vain" 4,7 prosenttia, on elpyminen hidasta eikä ensi vuoden mahdollinen pieni 2-3 % kasvu korjaa pudotusta. Toisen neljänneksen pudotus oli Euroopan pienimpiä ja pienempää kuin alkukesästä pelättiin. Mutta jatko ei näytä hyvältä:

• kaikki luottamusluvut ovat edelleen negatiivisia (kuva)
• lomautettujen työntekijöiden määrä on edelleen korkealla

Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennusteet osoittavat silti pientä 1..1,5 % kasvua loppuvuodelle. Terve, elvytysmiljardeihin perustumaton talouskasvu olisi piksu toimituksen käsityksen mukaan tässä tilanteessa yllättävää, lähes mahdotonta.    

Kilpailijamaita nopeammin nousevat palkkakustannukset lisäävät tuotannon alasajoa ja irtisanomisia Suomessa. Pahimmalta voidaan kuitenkin vielä välttyä, jos palkoissa joustetaan alaspäin. Alkuvuonna tehtyjen työehtosopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Kohtalokkaat korotukset.

Työttömyyden isku kohdistuu erityisesti nuoriin, joilla ei ole vielä vakiintunutta asemaa työmarkkinoilla. He eivät saa ensimmäistä työpaikkansa tai jatkoa määräaikaiselle työsuhteelleen. Niin näyttää jo käyneen, sillä palkkasumma on pudonnut lähinnä alle 30-vuotiailla.

Vuoden alussa sovittuja palkankorotuksia ensi vuodelle ei todennäköisesti laajasti saada Suomessa peruttua, jolloin työttömyys kasvaa. Kurronen ehdottaa ratkaisuksi paikallisen sopimisen ottamista osaksi hallituksen työllisyyspakettia.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia.  Vuoden 2021 talouskasvuksi Danske ennustaa vaatimatonta 2,5 prosentin tahtia. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,2 prosenttiin ja pysyvän koholla myös tulevana vuonna.

”Jo aiemmin olemme ennustaneet, että pahin ensimmäisen vaiheen sokki jää lyhytkestoiseksi ja talouden elpyminen alkaa kesällä. Toistaiseksi tilanne on kehittynyt likimain odotetusti, jopa hieman vahvemmin. Kotimaan talouskehityksessä on silti huolestuttavia merkkejä. Vaikka palvelutoimialat ovat osin toipuneet, on tilanne vientikysynnän osalta vaikea. Teollisuuden tilauskirjat ovat ohentuneet, ja yt-neuvotteluja käynnistellään monessa yrityksessä”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa, että tänä vuonna maatalouden kannattavuudessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maataloustuotannon kokonaistuotto on tänä vuonna 163 000 euroa yritystä kohti, jossa summassa on mukana tukia 34%. Kun tästä vähennetään kulut, niin selviää että maatalousyrittäjän tuntipalkka jää 5,9 euroon ja oman pääoman korkotuotto 1,3 prosenttiin.

Tulevaisuuden varalta on hyvä olla joitakin asiakirjoja valmiina. Eräs kaikkein yleisimmistä ja tärkeimmistä on edunvalvontavaltuutus. Jos terveydentilamme huononee emmekä enää itse pysty ymmärtämään taloudellisia asioita, niin on hyvä että meidän asioistamme huolehtii joku, johon voimme luottaa. Tähän tarvitaan edunvalvontavaltuutus.

Jos käy niin onnettomasti, että valtuuttaja tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, hakee valtuutettu holhoustoimesta edunvalvontavaltakirjan vahvistamista. Valtuutetulla on valtakirjan hyväksymisen jälkeen oikeus hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita ja päivittäisiä laskuja. Valtuutetulla ei ole oikeutta valtuuden antajan omaisuuteen. Hänen on hoidettava omaisuutta lain ja valttuuttajan edun mukaisella tavalla. Hän on kuitenkin oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työstä.   

Työeläkevaramme ovat selvinneet Covid-19 pandemiasta kohtuullisen vähällä selviää Työeläkevakuuttajat Tela sijoitusanalyysistä. Työeläkevarojemme arvo laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla vain 4,5%.

Työmarkkinajärjestöjen hallinnassa olevien työeläkevarojen kokonaismäärä on nyt 204 Mrd€, joka on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi yksityishenkilöillä on portfoliosijoituksia. Yksityishenkilöiden yhteenlaskettu portfoliovarallisuus (sijoitusrahastot ja osakkeet) on tällä hetkellä noin 60Mrd€. Suuri osa meidän sijoitusvarallisuudestamme on työeläkeyhtiöiden hallussa. 

Yksityissijoittajat suosivat suomalaisia osakkeita ja he ovat sijoittaneet kotimaisen elinkeinoelämän tukemiseen ja rahoittamiseen noin 85% kaikista portfoliosijoituksistaan. Eläkeyhtiöt hoitavat puolestamme hajautusta. Eläkeyhtiöiden varallisuudesta vain osa on sijoitettu Suomalaiseen yhteiskuntaan tai edes Eurooppaan (kuva). Eläkeyhtiöt etsivät tuottoa kauempaa. 

Nordea nostaaa suosituksissaan osakkeet ylipainoon:

• Talous on Covid-19 kriisin jälkeen elpymässä.
• Yritysten tulosnäkymät ovat parantumassa. Tulosennusteita on jo nostettu tälle ja ensi vuodelle.
• Osakkeet näyttäytyvät tunnuslukujen valossa kalliilta. Tunnusluvut paranevat kuitenkin yhtä tahtia tulosten kanssa. Ja osakkeet ovat korkotasoon nähden jopa edullisia.

Olemme pääsemässä taantumasta ja osakkeiden nousulle on tässä suhdannevaiheessa hyvät mahdollisuudet.

Mikä on Fortum yrityksenä? Ennen kaikkea Fortum on yhden Euroopan suurimpiin kuuluvan energiayhtiön Uniper:n suuromistaja 75% osuudellaan.  Uniper on kuitenkin erillinen yhtiö, joka ei ainakaan toistaiseksi ole Fortum:n suorassa ohjauksessa. Uniper:n hallitus ja johtoryhmä miettii vain Uniper:n osakkeenomistajien etua pitäen Fortumia eräänä kilpailijanaan. 

Mutta omistaessaan Fortumia joutuu kuitenkin ennen kaikkea seuraamaan sitä mitä Uniper tekee ja mitkä ovat Uniper:n näkymät. Fortum ja Uniper ovat saman alan yhtiöitä, energiantuottajia. Molemmat toimivat Euroopassa ja ovat markkinajohtajia joissakin maissa (Uniper: Venäjä, Saksa, Uk, Ruotsi, Hollanti, Unkari ja Fortum: Pohjoismaat, Baltia, Venäjä, Puola)

Fortumin liikevaihto muodostuu pääosin Uniperin liikevaihto-osuudesta, mutta voitot muodostuvat Fortumissa. Uniper tuottaa kehnosti. Fortum:ssa on ainakin periaatteessa sellaista osaamista, jonka avulla Uniper voisi kehittyä paremmin tuottavaksi yritykseksi. Tämä lienee näiden kahden yrityksen kihlauksen perimmäinen syy. Toisena syynä on koon tuoma hinnoitteluvoima ja kolmantena mahdollisuus tuottaa energiaa yhdessä maassa ja toimittaa sitä sitten sellaisiin maihin, joissa on erilaiset sähkön tai kaasun hinnat.

Tuleeko koronan (Covid-19) toinen aalto ja miten silloin käy taloudelle?  WHO:n tilasto (kuva oikealla) kertoo omalla tavallaan vastauksen.

Korona epidemia on kuolleiden määrän perusteella pysynyt maailmanlaajuisesti suurin piirtein samalla tasolla jo huhtikuusta alkaen. Epidemia on pahentunut joissain maissa ja helpottanut toisissa.

Sairastuneiksi todettujen päivittäinen määrä on tähän saakka kasvanut nopeammin kuin ihmisiä on ehtinyt parantua. Tähän on tullut muutos.  Päivässä paranee nyt hieman enemmän kuin päivässä sairastuu ja epidemia alkaa tämän perusteella olla hallinnassa. 

Miten liukuvia keskiarvoja voi hyödyntää päätöksenteossa?  Eräs toimiva malli on tässä. Kurssilaskut ovat yleensä nopeita ja nousut taas hitaampia. Liukuvilla keskiarvojen avulla on mahdollista hyödyntää tätä epäsymmetriaa niin, että sijoittaja saavuttaa etua.

Seuraava esimerkki toimii hyvin jos kurssilaskut ovat nopeita ja nousut hitaitaampia. Tässä menetelmässä osakkeista ollaan poissa vain kun sekä 50 päivän että 200 päivän liukuvat keskiarvot ovat indeksin yläpuolella. Osakkeisiin palataan heti jos indeksi on jomman kumman liukuvan keskiarvon yläpuolella. Tässä koko menetelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Tämä strategia johtaa siihen, että osakkeissa ollaan enimmän aikaa ja markkinoille palataan nopeasti kurssilaskun jälkeen. Sijoitustuotot ovat keskimäärin hieman korkeammat kuin pelkällä osta ja pidä menetelmällä. Suurin hyöty tulee siitä, että salkun arvon vaihtelut (volatiliteetti) pienenee ja sijoittaja voi nukkua yönsä paremmin. Aivan kaikkein pahimmista laskuista ollaan tällä menetelmällä poissa ja nousuun päästään nopeasti mukaan.  

Juhana Brotherus on tiiminsä kanssa tehnyt HYPO:sta Suomen asuntomarkkinoiden osaajan ja HYPO:n katsusten kautta välittyy tällä hetkellä asuntomarkkinoiden tila päättäjille ja asuntomarkkinoille.

Onnistuminen on seurausta oikeaan todellisuuskuvaan pyrkivästä, laaja-alaisesta tiedonvälityksestä, jossa on ollut mukana myös rahtunen HYPO:n omaa hyvin perusteltua näkemystä.  Lobbareille tyypillinen mainostava ja vedättävä ote on puuttunut.

HYPO:n katsaus  tavoittaa tälläkin kertaa oleellisia trendejä:

1. Koko maan hinnat miinukselle ensi kerran 5 vuoteen – kasvukolmio kestää koronan keskellä
2. Maakuntakeskukset historiallisen haasteen edessä – opiskelijat eivät saavu ja talous taantuu
3. Opiskelijavaltaiset Vaasa, Joensuu ja Rovaniemi jo valmiiksi vaikeuksissa
4. Yksiömarkkina vapisee Vantaalla – runsas rakentaminen ja koronan kynimä kysyntä näkyvät nyt
5. Miinuskorot, lyhennysvapaat ja epävarma epidemia tuovat tukea omistusasumiseen

Kultaan sijoittanut on tuottanut viime vuosina hyvin. Hinta on noussut vuodesta 2018 peräti 40%.

Kullan hintaan vaikuttaa, samoin kuin muihinkin raaka-aineisiin, tuotanto ja kysyntä. Kullan tuotanto on vuosikymmenten kuluessa hitaasti noussut. Tuotanto on ollut tällä vuosituhannella noin 2000 tonnin luokkaa vuodessa. Tuotantomäärä ei ole reagoinut pelkästään hintatason muutoksiin. Kultaa saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena ja tuotantomäärät riippuvat muun kaivannaisteollisuuden tuotantomääritä.

Kultaa tarvitaan ennen kaikkea koruhin, sijoittajille ja teollisuuteen. Teollisuuden käyttö on vähäistä, noin 10% tuotannosta. Hintatason vakautta ylläpitääkin läninnä korujen kysyntä, joka kattaa noin 50% tuotannosta. Surimpia korukullan käyttäjiä ovat Kiina ja Intia. Korukullan kysyntä on vakaata ja perustuu kulttuurillisiin tekijöihin. Loput, eli 40% tuotannosta menee sijoittajille. Sijoittajien suuri osuus tekee hinnasta volatiilisemman kuin se kenties muuten olisi. Sijoittajat hakevat kullasta epävarmojen aikojen turvaa ja hajautusta. Kullan hinta nousee yleensä silloin kun sijoitusmaailmassa on muuten hermostunutta laskua.

Mitä kuuluu maataloudellemme? Itse asiassa varsin hyvää. Tuotantomäärät ovat pysyneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen suurin piirtein ennellaan.

Yksi on muuttunut. Maataloudesta elantonsa saavien ihmisten määrä on vielä viimeisten kymmenenkin vuoden aikana laskenut 60 tuhannesta nykyiseen 47 tuhanteen. Pudotusta on tullut 20% ja maataloustuottajien keski-ikä on noin 53 vuotta ja tuottajien määrä laskee edelleen. Maaseutu ei elä enää yksin maataloustuottajista, heitä on liian vähän. Maaseutu elää monipuolisesti metsätaloudesta, kaivostoiminnasta, turismista, kaupunkeihin sukkuloimisesta, kesämökkiläisten palvelemisesta ja kaikenlaisista muista elinkeinoista.

Osakesijoittajalla on ollut hyvä kesä siitäkin huolimatta että reaalitaloudet ovat olleet sotien jälkeisen ajan pahimmassa syöksyssä:

• tulokset ovat olleet odotettua parempia
• osakkeiden arvot ovat palautuneet

Osakemarkkinoilla asiat voivat edelleenkin mennä hyvin vaikka paras nousu onkin takana päin. Nordea suosittelee kuitenkin pitämään osakkkeet peruspainossa ja painottamaan riskiyrityslainoja. Joukkolainojen riski/tuotto suhde on nyt osakkeitakin paremmalla tasolla.

Valokuitunen Oy:n teettämä tutkimus paljasti, että toimiva nettiyhteys peittoaa kaikki muut arkiset mukavuudet.

Vastaajista peräti yli 70 prosenttia valitsisi mieluummin toimivan nettiyhteyden kuin etelänmatkan tai sanomalehtitilauksen. Ja vaikka nettisurffaus ja sohva kuuluvat tiiviisti yhteen, nettiyhteys hakkaa sohvan kaksinkamppailussa. Peräti 42 prosenttia vastaajista pitää toimivaa nettiyhteyttä sohvaakin tärkeämpänä.

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta ylitti 100 mrd. euroa ja oli 100,4 mrd. euroa kesäkuun 2020 lopussa. Myös muissa euroalueen maissa talletukset pankkeihin ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä tietää hyvää pankkiliiketoiminnan voluumille. Pankkien tehtävä on lainata rahat eteenpäin yksityisille ja yrityksille ja nyt tuo liiketoiminta kasvaa.

Pankkien liiketoiminta supistuisi, jos yksityiset alkaisivat merkittävästi sijoittaa näitä varoja suoraan yritysten osake- tai korko- instrumentteihin. Näin ei ole tapahtumassa. Rahat säilyvät ja jopa lisääntyvät käyttelytileillä ja pankkilainojen määrää lisääntyy vastaavalla määrällä ja pankkiliiketoiminta kukoistaa. Talletusten lisääntyessä lisääntyy myös velan määrä. Toisilla on velkaa yhä enemmän ja taas toisilla on talletuksia. Tämä on pankkien kannalta pelkästään hyvä asia. Pankit pärjäävät korona kriisissä varsin hyvin. 

Yritysten tilanne on parantunut kesän aikana laajalla rintamalla. Tämä näkyy hyvin Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemän kyselyn tuloksissa eri näkökulmista. Nyt 65 prosenttia yrityksistä kertoo kärsineensä koronakriisistä, kun toukokuussa näin vastasi 73 ja huhtikuussa 76 prosenttia yrityksistä.

- Syksy on kuitenkin isojen pilvien peitossa. Pelätään toista aaltoa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Usein vaikeinta rahan säästämisessä on sen aloittaminen. Tässä artikkelissa haluan jakaa joitain käytännön vinkkejä, joiden avulla voit tehdä säännöllisestä säästämisestä helpompaa. Näitä vinkkejä voit hyödyntää sekä lyhytaikaisia, että pidemmän aikavälin ??säästötavoitteitasi varten.

Pidä kirjaa menoistasi

Ensimmäinen askel rahan säästämisessä on säännöllisten menojesi selvittäminen. Pidä kirjaa kaikista kuluistasi - tämä tarkoittaa jokaista kahviasi, taloustavaroitasi ja muita hankintoja. Kun tiedät, kuinka paljon käytät rahaa kuukausittain, järjestä menosi eri luokkiin, kuten bensakulut, päivittäistavarat ja asuntolainat. Voit varmistaa luottokortti- ja tiliotteistasi, että menosi täsmäävät ja, että et ole unohtanut kirjata mitään menoeriä.

Wärtsilä on eräs suomalaisen konepajateollisuuden lippulaiva - merkittävä maailmanlaajuinen merenkulun laitteiden, teknologian ja dieselvoimaloiden toimittaja ja huoltaja.

Mutta viime vuosina on mennyt huosti. Tilauskanta on laskenut vuoden 2018 loppupuolelta alkaen. Wärtsilä on taistellut asiakaspakoa vastaan alentemalla hintoja ja liikevaihto onkin pysynyt vakaana. Mutta kate on kutistunut. Wärtsilä on silti edelleen voittoa tuottava yritys, jonka pörssiarvo on järkevä suhteessa tulokseen. Nettotulos suhteessa pörssiarvoon on tämän vuoden ennustetulla tuloksella noin 5.8% ja osinkoa Wärtsilä maksaa tänä vuonna noin 6.8% suhteessa pörssiarvoon.  Nämä ovat edelleen kelpo lukemia. 

Covid-19 epidemia ei ole hellittänyt ja toista aaltoa pelätään. Mutta maailmantalos on jo toipumassa Covid-19 taudista ainakin jos on uskominen USA:n ISM -, Saksan IFO- ja Kiinan Caixin- indekseihin. (oikealla Trading Economics kokoama kuva Eu:n ja USA:n teollisuuden luottamusindekseistä)

Yritysten tulokset ovat olleet toisella kvartaalilla huonoja, mutta kuitenkin pelättyjä parempia. Osakekurssit eivät ole laskeneet vaan lähteneet USA:ssa ja Kiinassa jopa nousuun. Nousu saa jatkoa jos kehitys on syksyllä luottamusindikaattorien mukaista.

Elvytys valuu osakkeiden hintohin

 Elvytystoimilla poljetaan korot nollaan tai jopa alapuolelle. Keskuspankit ostavat markkinoilta kaikki liikenevät valtionlainat. Sijoittajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin osakemarkkinat ja osakkeille riittääkin nyt kysyntää ja nostetta.

Ohessa Juuso Jokisen youtube video Teknisen analyysin inidkaattoreista.

Juuso Jokinen esittelee videolla muun muassa seuraavat tärkeät indikaattorit:

• Liukuvat keskiarvot
• Relative Strength Indikaattori (RSI)
• Chaikin Money Flow (CMA)

Liukuvat keskiarvot ja RSI indikaattori antavat tietoa siitä mikä on osakkeen hinnan trendi.

Chaikin Money Flow hyödyntää osakkeen hinnan lisäksi kaupankäyntivoluumia.  Se pystyy siksi antamaan käsitystä siitä onko osakkeen kurssimuutos muutamien pienivoluumisten kauppojen seurausta vai onko hinnanmuutoksen taustalla kenties laajampien sijoittajajoukkojen herännyt kiinnostus.

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin Suomen Pankin mukaan kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %.

Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin enemmän kesäkuun aikana vuonna 2016. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,73 %.

USA:n makrotalous on St. Luis FED (FRED) tietojen mukaan kovimmassa kriisissä lähes sataan vuoteen:

• Työttömiä on 23 miljoonaa (nousua vuoden takaiseen lähes 20 miljoonaa)
• BKT on laskenut Q2 aikana 9% suhteessa vuoden takaiseen

Työttömiä ei ole koskaan (vuoden 1930- jälkeen) ollut näin paljon eikä bruttokansantuote ole laskenut näin paljon.

Näyttäisi siltä että Covid-19 pandemia jatkuu seuraavalle neljännekselle. Yritysten mahdollinen konkurssiaalto seuraa vasta viiveellä, sitten kun kassavarat on käytetty. Viive on pitkä, monasti vuoden mittainen. Tulokset heikkenevät välittömästi.

USA:ssa yritykset sopeuttavat työvoiman määrän nopeasti kysynnän mukaiseksi. Tämä selittää sen, miksi työttömiä on tullut niin paljon ja niin nopeasti ja myös sen miksi kulutus on samaan aikaan romahtanut. Työttömäksi jääneet eivät kuluta.   

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on edennyt nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Olemme juuri hetki sitten ohittaneet tämän tilanteen (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).