Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Media-ala menestyy markkinamurroksen pyörteissä

Mediayhtiöt tuottavat "Piksu Analyysit" sivuston mukaan kivaa 4...12% tulostuottoa osakkenomistajille.

Media-alalla on käynnissä murros, jossa internet ja TV mainonnasta saatavat tulot korvaavat päivälehdistä ja aikakauslehdistä saatavat tulot ja paperisten kirjojen myynti on romahtamassa.  Lisäksi valtio tuottaa verorahoilla ilmaista sisältöä ahdistaen markkinaehtoisen median toimintamahdollisuuksia. Ei ihme että sijioittajat ovat karttaneet media-alaa riskisenä liiketoimintana.

Media-ala on mainettaan parempi

Media-ala on menossa olevista murroksista huolimatta mainettaan parempi. Se on pystynyt vaikeasta tilanteesta huolimatta löytämään mielenkiintoisia sisältöjä ja pitämään katsojansa. Media-alan liikevaihto on tilastokeskuksen mukaan pysynyt vakaana. Lobbarit ja edunvalvojat tuotavat markkinaehtoiselle riippumattomalle medialle ilmaista sisältöä ja osa toimitustyöstä on siirtynyt pois mediayhtiöiltä. Tämä on helpottanut sisältöjen tuotantoa. Henkilöstön määrä ei ole juurikaan vähentynyt ja luultavasti työpaikat ovat lisääntyneet, jos mukaan lasketaan edunvalvojien ja yritysten tiedottajat. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen pelaa mutta ei sijoita – miksi?

Suomessa kulutetaan rahapelejä ennätysmäärä. Itse asiassa 80 % kansasta pelaa ja sillä tuloksella pidämme Euroopassa ykkössijaa. Lottoaminen on kuulunut useimpien kotitalouksien lauantairutiineihin siitä lähtien kun lotto Suomeen rantautui 70-luvulla. Loton lisäksi suosittuja rahareikiä suomalaisten pelibudjetissa ovat keno, raha-arvat ja peliautomaatit. Lisäksi pelaaminen on jatkuvasti yleistynyt, sillä nettikasinoiden synty ja mobiilipelaamisen kasvu ovat tehneet pelaamisesta entistä helpompaa. Samalla rahapelaaminen on parantanut mainettaan ja saavuttanut uusia yleisöjä. Voittaminen rinnastetaan menestymiseen ja siihenhän nyky-yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä. Menestys rinnastetaan puolestaan onneen, vaikka jokainen tietää, että todellinen onni tulee jostakin aivan muualta.

Nämä luvut tarkoittavat kuitenkin sitä, että suomalaisilla jää joka viikko tai kuukausi hieman ylimääräistä sukanvarteen tuhlattavaksi peleissä. Suurin osa suomalaisista nimittäin pelaa kohtuudella ja riskikulutuksen ryhmään kuuluu 13 % pelaajista. Ongelmapelaajia on vain 3 %. Rahoille, jotka Veikkaus sekä muut nettikasinot syövät, voisi löytyä järkevämpääkin käyttöä. Kuten vaikka sijoittaminen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakkeen hinta saattaa viivähtää pidempään ns. tukitasolla

Osaketreidareiden käyttämä "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso.  Kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta. Oikealla esimerkki Finnairin viime vuoden kurssista ja kurssikäyrän tukitasoista (Kuvan lähde: MarketWatch)

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy, suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Suursijoittajat päivittävät osto- ja myynti- laitojaan:

  • osavuosikatsausten ja yritystä koskevien uutisten yhteydessä
  • kun markkinoilla tai yrityksen toimialalla tapahtuu merkittävää
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viranomaisasioinnissa siirrytään kokonaan nettiaikaan

Valtionvarainministeriön työryhmä ehdottaa muistiossaan että yritykset, yhteisöt ja elinkeinoharjoittajat siirtyvät kokonaan pois paperisesta viranomaisasioinnista. Digitaalisista palevluista tulee pakollisia ja yksinomaisia.

Yksityisten ihmisten kohdalla digitaalisen asioinnin rinnalla pidetään vielä toistaiseksi vaihtoehtona paperista kanssakaymistä. Digitaalinen asiointi on kuitenkin ensisijaista ja paperikirjeiden avulla tapahtuva kommunikaatio painuu vähitellen historiaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virtuaalivaluuttatilit tulossa viranomaisten tietoon

Virtuaalivaluuttoja on voinut omistaa ja käyttää anonyymisti ilman viranomaisvalvontaa. Ei enää kauan. EU direktiivi vaatii että virtuaalivaluuttatilien omistajat tunnistetaan. Vaatimusta ollaan nyt tuomassa kansallisiin lainsäädäntöihin ja Suomessa on lausuntokierroksella asian toteuttava lainsäädäntö.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Talousarvioehduksessa hyvää suuntaa

Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotusta on moneltakin taholta (EK, SAK, yliopistojen asiantuntijat...) arvosteltu liian löysäksi. Syömävelkaa otetaan edelleen 1,7Mrd€. Valtionvarainministeriö antaa ymmärtää että Suomea oli nykyisen hallituksen aloittaessa hallittu pitkään huonosti, lainsäädäntötyö oli jäissä, työttömyys kasvoi, kilpailukyky oli hukassa ja syömävelkaa otettiin 6.6Mrd/v. Hyvään hallinntotapaan pääseminen ei tapahdu hetkessä.

Talousarvioehdotuksessa on hyvää suuntaa:

  • Veroaste toivottavasti pienenee ja jopa työn teolle määrättyjä verosanktioita pienennetään
  • Julkisen sektorin ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pienenee (syntyviltä lapsilta ei enää riistetä taloudellista tulevaisuutta)
  • Sijoitussäästötili on hallituksen ohjelmassa (lainsäädäntötyö ei ole pysähdyksissä)

Poliittinen koneisto (eduskunta, hallitus, työmarkkinajärjestöt,...) toimii edelleen joissain suhteissa heikosti:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF uskoo maailmantalouden 3.9% kasvuun

IMF uskoo heinäkuun katsauksessaan talouskasvun jatumiseen, mutta huolet kasvavat. IMF ei kuitenkaan usko merkittävään turbulenssiin eikä ole sellaista ennustamassa  (1 min mittainen video oikella).

Euroopan talouskasvu hidastuu ensi vuoteen mentäessä suurin piirtein 1,9% tasolle. USA:n veronkevennykset tukevat kasvua ja yksityinen kulutus on sekin vahvaa.  USA:n työttömyys pienenee lyhyellä tähtäimellä aina vuoteen 2019 saakka. Mutta vaihtotaseen vaje pahenee USA:n valtionhallinnon tekemien toimenpiteiden ansioista aiheuttaen dollariin kohdistuvaa heikkenemispainetta.  Kehittyvien maiden, erityisesti Aasian ja Afrikan kasvu on kestävällä pohjalla ja öljyntuottajamaat pärjäävät nekin mukavasti. 

Kaikenkaikkiaan maailmantalous kehittyy IMF:n tuoreen raportin mukaan hyvin ja ensi vuoden kasvuksi IMF arvioi 3,9%. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ajonopeus ja sijoitussalkun sisältö korreloivat

Ajonopeudella ja osakesijoittamisella näyttää olevan yhteys. Sakkonopeutta ajavien kuljettajien sijoitussalkuissa on muita todennäköisemmin osakkeita selviää LähiTapiolan tutkimuksesta.

 -Toiset ottavat mielellään riskejä, toiset välttävät niitä viimeiseen asti. Ylinopeus voi kostautua sakkoina, mutta silti monien vaakakupissa voitettu aika painaa enemmän ja tietoinen riski otetaan. Osakkeissa on aina tappion mahdollisuus olemassa, mutta useimmiten huonotkin jaksot päättyvät lopulta hyvin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi huolehtii kansalaisten hyvinvoinnista, mutta hallinto on ollut huonoa

Kansalaistensa hyvinvoinnista huolehtivat maat saavuttavat voimakkaampaa talouskasvua ja hyvinvointiin panostaminen on auttanut maita palautumaan nopeammin vuoden 2008 finanssikriisistä. Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment (SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.

Suomi on poikkeus. Suomi on huolehtinut hyvin kansalaisten hyvinvoinnista, mutta talouskasvu on silti ollut maailman hitaimpiin kuuluvaa ja palautuminen finanssikriisistä on ollut maailman heikointa luokkaa. Suomen heikkon suorituksen syitä saadaan hakea muualta kuten esimerkiksi tuona aikana huonosti toimineesta -hallinnosta, -taloudenpidosta, -johdosta tai -poliittisesta koneistosta.  

- Tulokset haastavat sitä perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä, sanoo BCG:n osakas Tuomas Rinne.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalueen maiden on tarkoitus kilpailla hallitusti keskenään

Euroalue puhaltaa monissa asioissa yhteen hiileen ja hyötyy toinen toistensa menestyksestä, mutta on asioita joiden piirissä käydään sääntöjen hallitsemaa kilpailua. Euroalueen maat kilpailevat keskenään yritysten parhaista investoinneista, pätevistä ihmisistä ja vetovoimasta. Suomen ratkaisevat kilpailukykypuutteet ovat viime aikoina olleet talouden saralla. Talouden huono kilpailukyky tuhosi meiltä kymmenen vuoden menestyksen. Mutta miten olemme viime aikoina pärjänneet? Euroopan tiliastoviranomainen, Eurostat on kerännyt tietoa vetovoimastamme.

Vetovoimaamme vaikuttavien seikkojen tila on parantunut:

  • Työvoimakustannuksemme sekä tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat kasvaneet muuta Euroaluetta hitaammin. Kaikenkaikkiaan kustannuskilpailukymme on parantunut ja teollisuus on alkanut investoida Suomeen. Olemme taas vetovoimaisia ja suosittuja.
  • Valtion velka (ja julkinen velka) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseen ja valtionhallinnon velkaantumisvauhti (vaje) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseeen. Tämä herättää luottamusta siihen että myös tulevaan kasvuun on mahdollisuuksia.

           

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IFO indeksi heijastelee teollisten investointien hiipumista

Saksan IFO instituutin suhdanneindikaattori on hivuttautunut kesäkuussa hieman alaspäin. Luottamus talouskehitykseen on laskenut vaikka taloudellinen tilanne onkin hyvä.

Saksassa valmistetaan paljon Suomen kaltaisia vientiin meneviä teollisuuden investointihydykkeitä.

Saksan suhdanteiden heikkeneminen saattaa heijastella tuotannollisten investointien heikkenemistrendiä. Kauppasodan pelko on saattanut vaikuttaa negatiivisesti investointihalukkuuteen, mutta syyt saattavat olla myös muualla. Laskeva trendi alkoi jo ennen kuin kauppasotaa pidettiin todellisena uhkana.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Taantuma ei Nordean analyysin mukaan uhkaa ihan vielä

Nordean Antti Saari kiinnittää huomiota korkokäyrään. Aiemmat taantumat ovat seuranneet, kun pankkien asuntolainoista saama tuotto on painunut lähelle tallettajille maksettuja talletuskorkoja. Pankkien ei ole enää kannattanut lainata, kun tallettajille on pitänyt maksaa melkein kaikki tuotto. Nyt ollaan vielä kaukana tuosta tilanteesta. Antolainaus tuottaa esimerkiksi USA:ssa noin 2.5% korkomarginaalia. Lainaa kannattaa antaa ja talous pyörii. Antti Saari kuitenkin kehoittaa sijoittajia olemaan varovainen - korkomarginaali pienenee ja lähestytään tilannetta jolloin taantuman ennusmerkit täyttyvät. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtionvarainministerit tavoittelevat yhtenäistä EU tason pankkilainsäädäntöä

EU:n pohjoismaiden valtiovarainministerit ovat kesätapaamisessaan laatineet kannanoton siitä että:

  • On tehtävä toimenpiteet, joilla Britanniassa toimivien pankkien ja rahoitusalan toimijoiden EU aluetta koskeva liiketoiminta saadaan kitkatta yhteisten EU lakien piiriin sitten kun Britaannia eroaa EU:sta
  • EU:lle on kehitettävä yhteinen rahoitusalan lainsääsäntö joka mahdollistaa rahoitusalan sähköisten palveluiden saumattoman käytön yli rajojen (tässä on Suomellakin tekemistä, tänäkin kesänä Suomella on käynnissä lainsääsäntötyötä omien lisäehtojen määrittämiseksi finanssialalle)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset huolehtivat taloudestaan muita pohjoismaita paremmin

Suomessa kotitaloudet ovat muita pohjoismaita tietoisempia omasta taloudestaan ja huolehtivat sen seurauksena vastuullisemmin siitä, etteivät velkaannu selviää Danske Bankin "Taloudellinen mielenrauha 2018" tutkimuksesta. 

Suomalaisten velkaantumisaste (133% käytettävissä olevista tuloista) onkin hyvän vastuullisuuden takia alle puolet siitä mitä kaikkein huolettomimmilla tanskalaisilla (285% käytettävissä olevista tuloista).

Suomalaiset luottavat edelleen muita enemmän siihen, että yksilöllä on vastuuta omasta taloudestaan ja että yksilön valinnoilla ja päätöksillä on merkitystä ainakin kun kysymyksessä on oma talous. Varjopuolena on luonnollisesti se että taloudellinen mielenrauha on muita pohjoismaita heikompaa. Suomalaiset joutuvat itse huolehtimaan taloudellisesta mielenrauhastaan tekemällä järkeviä yksilötason päätöksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Talouskasvu on HYPO:n mukaan huipussaan

Kotimainen taloustunnelma on pysynyt pirteänä, vaikka maailman uutiset ovat muuttuneet epävakaiksi. Uhkaava kauppasota kärjistää kuitenkin Yhdysvaltojen sekä muun maailman suhteita ja öljyn hinta on kääntynyt nousuun, joten muutoksen tuulet puhaltavat jo. Hypo ennustaa talouskatsauksessaan kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,0 prosenttia ja 2,0 prosentin kasvua vuodelle 2019.

Suomen tilanne on parantunut:

  • velkaantumisen kasvu on taitettu
  • työllisyys on parantunut
  • rakenteellisiin ongelmiin puuttumista on harkittu (kauppojen aukiolo ja taksiliikenteen vapauttaminen on saatu aikaan)

Kauppasota on maailmanlaajuinen riski

Vaikka kauppasota ei tarkoittaisikaan finanssikriisin tapaista tuskaa, se leikkaisi Suomen vientivetoisesta talouskasvusta noin kaksi prosenttia. Pelastus on se, että EU:n sisäkauppaan esteet eivät iskisi. Kuitenkin alueelliset vaikutukset voisivat olla valtavat. Esimerkiksi Uudenkaupungin ihme voi törmätä ongelmiin, jos uudet tullit tai säännökset nostetaan autokaupan riippakiveksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset eivät usko vaurastumiseen ja yksityinen varallisuus laskee

Suomalaiset kuuluvat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiin ja vain pieni osa uskoo voivansa vaurastua elämänsä aikana. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vajaat 12 prosenttia pitää vaurastumistaan suuressa määrin mahdollisena. Ei lainkaan tai pienissä määrin vaurastumiseensa uskoo 49 prosenttia.

”Olemme vain hieman pessimistisempiä vaurastumismahdollisuuksiemme suhteen kuin pohjoismaalaiset keskimäärin. Suomalaisten pessimismi heijastuu kuitenkin myös varallisuuden kehitykseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaistu varallisuustutkimus osoittaa, että suomalaisten nettovarallisuus vuonna 2016 oli jonkin verran laskenut verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013”, toteaa Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kimppakämpässä on yksi päävuokralainen

Muuttaminen kimppakämppään yhdessä kaverin kanssa on monelle nuorelle mieluinen vaihtoehto. Vuokranantaja puolestaan voi saada ison asunnon vuokrattua helpommin useammalle henkilölle. Kimppakämppä kannattaa yleensä vuokrata niin, että yksi vuokralaisista on päävuokralainen, jonka nimissä vuokrasopimus solmitaan kertoo Suomen Vuokranantajien laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Toimialasijoittaminen perustuu muoti-ilmöiden hyödyntämiseen

Teknologiasektori on viimeisen viiden vuoden ja myös viimeisen vuoden ehdoton voittaja selviää piksun toimiala etf vertailusta. Voittajia ovat olleet nousukauden tyypilliset sektorit kuten kulutushyödykkeet (consumer discr). 

Välttämättömyystaropeisiin liittyvät protektiiviset sektorit kuten energia, päivittäistavarat (consumer stapl), yhdyskuntapalvelut (utilities) ja raaka-aineet (materials) ovat pärjänneet selvästi huonommin.

Terveydenhuoltoyritykset olivat muodissa aina vuoteen 2015 saakka. Alan osakkeiden arvostustaso nousi kuitenkin yliarvostetuksi ja nyt on ollut monta vuotta vaisumpaa menoa. Muoti on vaihtunut ja nyt ovat teknologiajätit sijoittajien lemmikkejä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on liittynyt sotilasliitto PESCO:n perustajajäseneksi

Suomi liittyi 11.12.2017 EU:n sotilasliitto PESCO:n perustavaksi jäseneksi. EU:n perustuslaki, Lissabonin sopimus määrittelee että kaikki jäsenmaat auttavat sotilaallisen kriisin sattuessa toisiaan kaikin mahdollisin keinoin.  Lissabonin sopimus tekee Suomesta muodollisesti osan sotilasliittoa ja PESCO on EU yhteisen puolustuksen käytännön implementaatio.

PESCO sotilasliiton yhteiset sotilaalliset hankkeet perustuvat jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen ja liitto on vielä muutenkin hajanainen. Jäsenmaan ei ole pakko osallistua mihinkään hankkeeseen, mutta on luonnollista että kaikki osallistuvat edes johonkin yhteiseen aktiviteettiin.

Yhteisiä hankkeita on meneillään muun muassa yhteisten harjoitusten, yhteisen kriisinhallinnan (eu kriisinhallinnan joukot ja johto) ja yhteisen sotilaallisen tuotantokoneiston rakentamisen sektoreilla. (alla PESCO:n tuottama tarkempi kuva).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Matkailuala on eräs Suomen vahvoista kasvumoottoreista

Matkailuala on eräs Suomen vahvoista kasvualoista joka kasvaa noin kaksi kertaa muuta taloutta nopeammin. Siihen kannattaa sijoittaa jos etsii kasvuosakkeita.

Suomeen vetää ulkomaisia ennen kaikkea Helsingin leppoisa ja vapaa ilmapiiri, lapin eksotiikka sekä järvi ja saaristoalueiden luonto. Ulkomaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat peräti 15% viime vuonna.  

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat parin vuoden viiveellä

EU inflaatio on kesäkuussa saavuttanut Euroopan keskuspankin 2% tavoitteen ja USA:n 2,8% inflaatio ylittää jo tavoitetason. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Sijoittajan kannalta asialla ei ole välitöntä merkitystä vaikka pankkitileillä makaavat varat menettävätkin arvoaan. Vaikukset osakkeiden ja korkosijoitusten arvoihin tulevat epäsuorasti ja viiveellä. Niinpä esimerkiksi osakkeiden arvoilla ja inflaatiolla on vain vähän suoraa korrelaatiota (Tradingeconomics kuva oikealla). 

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat yleensä parin vuoden viiveellä ja epäsuorasti:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea on viimeisten joukossa pudottanut osakepainonsa neutraaliksi

Nordea:n Lippo Suominen on pudottanut Nordean ennusteessa osakkeet peruspainoon.

On kertynyt riskejä jotka voivat aiheuttaa osakemarkkinoiden laskun:

  • maailmantalouden kasvu on hyvää mutta kasvu hidastuu, paras nousu on takana
  • keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä ja vähitellen se tulee vaikuttamaan korkotasoon ja yritysten tuloksiin
  • uhkaukset kauppasotatoimista ovat tulleet yhä vahvemmiksi

Vielä ei uskalla olla varma siitä jatkuuko osakenousu esimerkiksi siitä syystä että todellisiin kauppasotatoimiin ei ryhdytä. Mutta on olemassa riski siitä että asiat menevät toisin.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa mutta kauppoja tehdään vähän

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa.  Neliöhinnat nousivat toukokuussa valtakunnallisesti 8 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

Toukokuussa kauppamäärät kuitenkin laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna selviää Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksesta.

”Toukokuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Työpäiväkorjaus ei vaikuttanut kauppamääriin. Verrattaessa tammi–toukokuuta 2018 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ovat vanhojen asuntojen kauppamäärät laskeneet 2 % (työpäiväkorjattuna -3 %). Näkemyksemme mukaan markkinassa on nyt nähtävissä varovaisuutta.”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulevaisuudessa voi tehdä sijoituksen pankin asuntolainakantaan

Suomen lainsäädäntöön ollaan tuomassa mukaan mahdollisuus rakentaa arvopaperistettuja sijoitustuotteita. Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jonka avulla erilaisia saatavia, esimerkiksi asuntolainoja tai luottokorttisaamisia paketoidaan yhteen ja myydään sijoittajille joukkovelkakirjalainojen muodossa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen alueiden väliset taloudelliset erot kutistuvat nopeasti

Tuoreen selvityksen mukaan maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa viime vuosina kaventuneet. Tämä koskee niin tuottavuutta ja työllisyysastetta kuin asukasta kohden laskettua tuotantoakin. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet.

Suomen alue-erojen kehitys poikkeaa vertailukohtina käytetyistä Saksasta ja Italiasta. Näissä erot ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet vähemmän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvää Juhannusta

                         Hyvää Juhannusta

                                  Toivoo Piksun väki

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sinivalkoiset sijoitukset ovat alkuvuoden positiivisin yllättäjä

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittanut on saanut tänä vuonna parhaimmillaan mukava 10% arvonnousun. Mutta miten on käynyt, jos on hajauttanut? Oheiseen kuvaan on koottu Frankfurtin (Xetra) pörssin euromääräisten sijoitusten kehityksiä:

  • Maaiman osakkeet ovat euron keväisen laskun takia hienoisesti nousseet, mutta euroopan ja pohjoismaiden osakkeet ovat pysyneet paikallaan tai jopa hieman laskeneet.
  • Korkojen nousu on painanut pitkistä euromääräisistä yrityslainoista saadun tuoton hieman negatiiviseksi.
  • Raaka-aineet ovat kehittyneet mukavasti. Nousua on tullut useita prosentteja. Harmi että raaka-aineet muodostavat tasapainoisesta sijoitussalkusta yleensä vain pienen osan.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suhdannehuippu ajoittuu vuoteen 2018

Valtiovarainministeriö ennustaa 18.6.2018 julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 2,9 prosenttiin tänä vuonna. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan alle kahteen prosenttiin tulevina vuosina.

Suomen talous kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2019 ja 1,7 prosenttia vuonna 2020. Investoinnit tukevat talouskasvua edelleen, vaikka rakennusinvestoinnit vähenevät ensi vuonna. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin vaikutus Suomen talouskasvuun pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aloittava yrittäjä putoaa pois yhteiskunnan tukiverkosta

Aloittava yrittäjä putoaa yleensä pois yhteiskunnan tukivierkoista. Yrityksen tulot eivät riitä siihen, että yrittäjä pääsisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mutta eläkevakuutusmaksut lankeavat kuitenkin yleensä maksettavaksi. Pienet eläkevakuutusmaksut eivät kuitenkaan riitä nostamaan eläkettä takuueläkettä suuremmaksi ja niinpä maksetut eläkevakuutusmaksut menevät eläkkeen osaltakin hukkaan. Yrittäjä joutuu maksamaan mutta putoaa silti pois yhteiskunnan tukiverkosta.

- Järjestelmää tulee joustavoittaa ja uudistaa niin, että siinä mukana olevien turva on kohtuullisella tasolla, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula vaatii.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aloita säästäminen - Mitä aiemmin, sen parempi

Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aina, elämäntilanteesta tai iästä riippumatta, sitä ei varmasti kukaan voi kiistää. Kuten niin monessa muussakin lajissa, on säästämisessä ehdottomasti vaikeinta sen aloittaminen. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitsisi olla.

Ehdottomasti helpoin tapa oppia säästämään on aloittaa mahdollisimman nuorena. Kun jo lapsesta saakka opettelee laittamaan pienen osan viikko- tai kuukausirahastaan talteen, jää ajattelumalli tavaksi, ja sitä on helppo soveltaa koko loppuelämän ajan. Aluksi tärkeää ei niinkään ole säästöön jäävän summan suuruus, vaan enemmänkin tavan omaksuminen. Monet alan ammattilaiset ja talousvalmentajat kannustavatkin vanhempia tämän tyyliseen “talouskasvattamiseen”, sillä tavan kuin tavan oppii helpommin, mitä nuorempana aloittaa harjoittelemisen.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi