Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Wärtsilä on konepajateollisuutemme lippulaiva

Wärtsilä on eräs suomalaisen konepajateollisuuden lippulaiva - merkittävä maailmanlaajuinen merenkulun laitteiden, teknologian ja dieselvoimaloiden toimittaja ja huoltaja.

Mutta viime vuosina on mennyt huosti. Tilauskanta on laskenut vuoden 2018 loppupuolelta alkaen. Wärtsilä on taistellut asiakaspakoa vastaan alentemalla hintoja ja liikevaihto onkin pysynyt vakaana. Mutta kate on kutistunut. Wärtsilä on silti edelleen voittoa tuottava yritys, jonka pörssiarvo on järkevä suhteessa tulokseen. Nettotulos suhteessa pörssiarvoon on tämän vuoden ennustetulla tuloksella noin 5.8% ja osinkoa Wärtsilä maksaa tänä vuonna noin 6.8% suhteessa pörssiarvoon.  Nämä ovat edelleen kelpo lukemia. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalous nousee piristeiden voimalla kriisistä

Covid-19 epidemia ei ole hellittänyt ja toista aaltoa pelätään. Mutta maailmantalos on jo toipumassa Covid-19 taudista ainakin jos on uskominen USA:n ISM -, Saksan IFO- ja Kiinan Caixin- indekseihin. (oikealla Trading Economics kokoama kuva Eu:n ja USA:n teollisuuden luottamusindekseistä)

Yritysten tulokset ovat olleet toisella kvartaalilla huonoja, mutta kuitenkin pelättyjä parempia. Osakekurssit eivät ole laskeneet vaan lähteneet USA:ssa ja Kiinassa jopa nousuun. Nousu saa jatkoa jos kehitys on syksyllä luottamusindikaattorien mukaista.

Elvytys valuu osakkeiden hintohin

 Elvytystoimilla poljetaan korot nollaan tai jopa alapuolelle. Keskuspankit ostavat markkinoilta kaikki liikenevät valtionlainat. Sijoittajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin osakemarkkinat ja osakkeille riittääkin nyt kysyntää ja nostetta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Chaikin Money Flow yhdistää kaupankäyntivoluumin osakkeen hintakehitykseen

Ohessa Juuso Jokisen youtube video Teknisen analyysin inidkaattoreista.

Juuso Jokinen esittelee videolla muun muassa seuraavat tärkeät indikaattorit:

Liukuvat keskiarvot ja RSI indikaattori antavat tietoa siitä mikä on osakkeen hinnan trendi.

Chaikin Money Flow hyödyntää osakkeen hinnan lisäksi kaupankäyntivoluumia.  Se pystyy siksi antamaan käsitystä siitä onko osakkeen kurssimuutos muutamien pienivoluumisten kauppojen seurausta vai onko hinnanmuutoksen taustalla kenties laajampien sijoittajajoukkojen herännyt kiinnostus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ostavat kilvan vapaa-ajan asuntoja

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin Suomen Pankin mukaan kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %.

Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin enemmän kesäkuun aikana vuonna 2016. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,73 %.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA on pahimmassa kriisissä sataan vuoteen

USA:n makrotalous on St. Luis FED (FRED) tietojen mukaan kovimmassa kriisissä lähes sataan vuoteen:

  • Työttömiä on 23 miljoonaa (nousua vuoden takaiseen lähes 20 miljoonaa)
  • BKT on laskenut Q2 aikana 9% suhteessa vuoden takaiseen

Työttömiä ei ole koskaan (vuoden 1930- jälkeen) ollut näin paljon eikä bruttokansantuote ole laskenut näin paljon.

Näyttäisi siltä että Covid-19 pandemia jatkuu seuraavalle neljännekselle. Yritysten mahdollinen konkurssiaalto seuraa vasta viiveellä, sitten kun kassavarat on käytetty. Viive on pitkä, monasti vuoden mittainen. Tulokset heikkenevät välittömästi.

USA:ssa yritykset sopeuttavat työvoiman määrän nopeasti kysynnän mukaiseksi. Tämä selittää sen, miksi työttömiä on tullut niin paljon ja niin nopeasti ja myös sen miksi kulutus on samaan aikaan romahtanut. Työttömäksi jääneet eivät kuluta.   

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksan elinkeinoelämä uskoi kesäkuussa kasvuun ja toipumiseen

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on edennyt nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Olemme juuri hetki sitten ohittaneet tämän tilanteen (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ruotsin kruunun vahvistuminen tukee ruotsalaisia osakkeita

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat tällä hetkellä kansainvälisten sijoitusten tuottoihin. Suomalaisten omaisuus lasketaan euroissa ja suomalaiset myös käyttävät elämisessään euroja. Siksi on aina luonnollista seurata sitä, miten euro käyttäytyy suhteessa muihin valuuttoihin.

Ohessa on Tradingview tuottama 5v mittainen vertailu Euron arvosta suhteessa dollariin ja Ruotsin kruunuun. Korona kriisillä on ollut merkittäviä seurauksia. Euron arvo on lähtenyt nopeasti vahvistumaan suhteessa dollariin ja toisaalta taas Euron arvo on laskussa suhteessa Ruotsin kruunuun.  Ruotsalaisia osakkeita omistavat ovat saaneet noin 4% ylituoton ja amerikkalaisia osakkeita omistavat ovat taas kärsineet noin 6% tappion suhteessa euroalueen osakkeisiin sijoittaneisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Puolelle suomalaisita riittää 100'000€ varallisuus, kymmenesosa halajaa miljoonaa

Paljonko sinulla pitää olla varallisuutta, jotta tuntisit olosi taloudellisesti turvatuksi?

LähiTapiolan maaliskuussa teettämässä Arjen katsaus –kysellyssä yli tuhannesta vastaajasta 43 prosenttia sanoi enintään 75 000 euron varallisuuden riittävän taloudellisen turvan tunteeseen. Peräti kolmasosa vastaajista olisi tyytyväinen jo 25 000 euron varallisuudella.

-Merkillisimmät tulokset mitä arjen katsauksissa olen nähnyt. Kun huomioi hyvinvointivaltion turvaverkot ja lakisääteisen eläkejärjestelmän kaikille työssäkäyville tuottavan eläkkeen, noin 100 000 euron kokoluokkaa olevan varallisuuden luulisikin tuovan rauhoittavan lisäturvan useimmille. Mutta yllättävän moni, miltei kymmenesosa, vaatii yli miljoonan varallisuutta tunteakseen itsensä turvatuksi. Ja joillekin edes viisi miljoonaa ei tunnu riittävän, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU kasvuydin panostaa teknologiaan, Suomi sai haluamansa maataloustuet

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. 

Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen oli MTK:n mielestä välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verotaakkasi riippuu voimakkaasti siitä minkä maan yrityksiä omistat

Yritysten osingoista maksamasi verot vaihtelevat sen mukaan missä maassa toimivan yrityksen osakkeita omistat.

Ennen osinkojen maksamista pitää yrityksen maksaa voitoistaan veroa. Tämän veron osuus on selkeä (siniset palkit oheisessa kuvassa). Se rasittaa samalla tavalla kaikkia osakkeenomistajia. Oheisen vertailun korkeimmat yritysverot ovat Saksassa, Japanissa, Saksassa ja Italiassa.. Halvimmat verot ovat lähes 10% pienempiä ja ne löytyvät Englannista, Virosta, Suomesta, USA:sta ja Ruotsista.

Tämän lisäksi maksat osingoista henkilökohtaista veroa, joka riippuu monesta asiasta ja sen arvioiminen on joskus vaikeaa. Vero mitoitetaan Suomessa sen mukaan kuka tai mikä olet ja paljonko saat osinkoja. Yksityishenkilöillä tuo veroaste on  Suomalaisten osakkeiden osalta jossakin 25,5% yläpuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan keskuspankki pyörittää Euroalueen laajuista tulonsiirtounionia

Piksu keskustelupalstalla oli mielenkiintoinen keskustelu "puhallus", jonka oleellinen sisältö tarvitsee laajemman huomion.

Euroopan keskuspankin korona ohjelma julkaistiin 16.7.2020. Tämä tapahtui vähän sen jälkeen kun EU:n  350-400 Mrd€ tukiohjelmasta oli noussut laaja keskustelu. Euroopan keskuspankin tukiohjelma on kooltaan 1350 Mrd€ ja tulee olemaan EU- tukiohjelmaan nähden moninkertainen.

Euroopan keskuspankin ohjelma tukee niitä maita, joiden korkotaso muutoin nousisi kestämättömän korkealle. Tuki tapahtuu ostamalla Euroopan keskuspankkiin lainoja niin, että heikkojen maiden korot painuvat riittävän alas.  Ilmaisen rahan panaminen Euroopan keskuspankissa ja sen tarjoaminen edullisesti heikoille tarkoittaa käytännössä tulonsiirtounionia ja Euroopan keskupankin käyttämää verotus- ja budjetti- oikeutta. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rosvot ahkeroivat kun muut lomailevat

Kesä on murtovarkaan sesonkia. Ihmiset lomailevat ja kodit ovat alttiina kutsumattomille vieraille.

Henkeen ja turvallisuuteen liittyvät rikokset (pahoinpitelyt, tapot, murhat, raiskaukset) vähenevät, mutta lähes kaikki omaisuusrikokset (murrot, petokset, kavallukset) lisääntyivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Rosvot tekevät työtään ahkerasti silloinkin kun aurinko paistaa selviää tilastokeskuksen rikostyyppitilastoista.  

Näin voit välttää kutsumattomia vieraita:

  • pidä murtohälyttimestä tai kameravalvonnasta osoittava tarra tai kyltti näkyvästi esillä
  • älä päästä murtohälyttimien kaupustelijoita tai muita kaupustelijoita sisään katsomaan asuntoa
  • sovi naapureiden kanssa keskinäisestä tarkkailusta silloin kun lomailet
  • asennuta kunnon lukko kerrostaloasuntoon (ellei asuntoyhtiöllä ole sellaista vakiona)
  • pidä ikkunat ja räppänät kiinni ja siivoa pihalta mahdolliset irtaimet murtovälineet
  • lukitse polkupyörä silloin kun pysäköit sen julkiselle paikalle
  • älä kirjoittele sosiaaliseen mediaan tarkoista lomasuunnitelmista
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalue toipumassa koronakriisistä

Euroalueen talousindikaattorit ovat lähteneet historian ehkä syvimmän kuopan jälkeen nopeaan nousuun selviää EU- komission tutkimuksesta. Käänne on ollut nopeaa kaikilla osa-alueilla, mutta vielä ei olla lähelläkään normaalitasoja. 

Suomen kuluttajien luottamus on säilynyt muuta Euroaluetta parempana, mutta yritysten luottamus (teollisuus, rakentaminen, palvelut) on huonompaa.

Suomessa kansalaisten elintaso ja kulutusmahdollisuudet säilyvät ja jopa kasvavat noin 2% vuodessa huolimatta siitä että kansantalouden tulot pienenevät. Kuluttajien elintaso kasvaa kiitos pitkäaikaisten työehtosopimusten ja valtion velkaelvytyksen, jolla tulotason kasvua ylläpidetään. Yritysten luottamus Suomen talouspoliittiseen päätöksentekoon on heikkoa ja investoinnit Suomeen ovat sen seurauksena muuta Euroaluetta vähäisempiä, ja bruttokansantuotteemme supistuu muita nopeammin. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kotitalouksien tulot ja varallisuus kasvavat kriisin keskelläkin

Hypo:n talouskatsaus sisältää monta sijoittajan kannalta tärkeää havaintoa:

  • Markkinat eivät enää odota että korot nousisivat lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä että julkisia ja yksityisiä investointeja voidaan suunnata heikostikin tuottaviin kohteisiin ja yhteiskunnan taloudellinen kehitys tulee näiden huonojen investointien seurauksena hidastumaan pysyvästi. Korot eivät ole hyvä vaihtoehto sijoituksille.
  • Suomen talous vaipui tehtyjen toimien ansiosta taantumaan jo ennen korona kriisiä ja  pandemia vielä pahensi tilannetta niin että nyt Hypo ennustaa Suomen taloudelle 7% supistumista ja ensi vuodelle noin 4% toipumista. Ansiotaso jatkaa 2% kasvuaan kumpanakin vuonna ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus kasvaa peräti 8% vuodessa. Ansitason ja kotitalouksien varallisuuden kasvu rahoitetaan valtion velanotolla.
  • Hypo on huolissaan mahdollisesta Suomen valtion luottoluokituksen heikentymisestä, joka toteutuessaan näkyisi myös pankkien luottoluokituksissa, pankkien varainhankinnan kallistumisena ja sitä kautta asuntolainojen koroissa ja samalla myös valtion menojen kasvuna ja korkeampana verotaakkana.

Lisää tietoa: Hypo:n talouskatsaus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuokralla asuminen kasvattaa suosiotaan

Vuokrat ovat Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan nousseet viimeisen viiden vuoden aikana tasaisesti eri puolilla Suomea. Vuokat ovat runsaan prosentin vuodessa lähes joka puolella maata. Vuokrien nousu vastaa suurin piirtein elinkustannusindeksin kehitystä. Vuokra-asumisen reaalikustannukset ovat pysyneet tuloihin nähden vakioina tai jopa hieman laskeneet.

Vuokra-asumisen suosio on hiljalleen kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa ja Helsingin ohella nyt myös Turussa ja Tampereella suurin osa ihmisistä asuu vuokralla. Koronakriisi ei ole vaikuttanut kehitykseen eikä vuokramarkkinoihin. Vuokra-asuntoja kysytään, jos mahdollista, jopa hieman enemmän kuin ennen kriisiä ja neliövuokratkin ovat vuositasolla runsaan prosentin nousussa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten asuntokaupan voi perua?

Tarjouksia asunnoista kannattaa tehdä harkiten ja niihin kannattaa aina laittaa aikamäärä, johon asti tarjous on voimassa. Kahdesta asunnosta ei kannata tehdä samaan aikaan tarjousta. Kaupan katsotaan syntyneen jos myyjä hyväksyy tarjouksen. Ja jos on tehnyt kahdesta asunnosta tarjouksen niin voi käydä, että tulee vahingossa ostaneeksi kaksi asuntoa vaikka tarkoitus oli ostaa yksi.   

Asuntokaupassa sattuu muutoinkin monasti, että ostaja haluaa jostakin syystä peruuttaa tekemänsä tarjouksen. Miten tulee menetellä? Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

  • Jos myyjä ei ole ehtinyt käsitellä ja hyväksyä tarjousta, niin yleensä myyjälle ei ole myöskään aiheutunut kuluja ja silloin myyjä ei yleensä peri korvausta.
  • Jos myyjä on ehtinyt hyväksyä tarjouksen, niin valitettavasti kauppa on syntynyt ja tarjouksen tehnyt joutuu korvaamaan myyjälle mahdollisesti aiheutuneen harmin ja kulut. Korvaus ei voi olla suurempi kuin 4% asunnon arvosta.
  • Jos myyjä on hyväksynyt tarjouksen ja saanut käsirahan, niin myyjä saa pitää käsirahan, joka ei kuitenkaan saa ylittää 4% asunnon arvosta.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailman koronatilanne paranee kiusallisen hitaasti

Korona epidemian hillitsemiseksi tehtyjen toimien taloudelliset toissijaisseuraamukset määräävät tänä vuonna maailmantalouden kehityksen ja sijoitusilmapiirin.

Epidemia on hillitsemistoimien ansiosta saatu pysymään kurissa ja uusien päivittäisten kuolonuhrien määrä on laskenut huhtikuun alusta asti. Mutta epidemian laantuminen on hidasta. Kuudentuhannen päivittäinen kuolleen luvuista ollaan päästy vasta neljäntuhanteen päivittäiseen kuolemantapaukseen.

Kehitys on vaihdellut maittain. Keskeisen Euroopan tervehtymisen vaikutusta on kompensoinut Latinalaisen Amerikan ja USA:n paheneva tautitilanne.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaikkien tulisi investoida, mutta miksi?

Investoiminen on ollut tapetilla lähivuosina yhä enemmän ja enemmän. Siitä puhutaan paljon ja moni on varmasti kuullut kuinka joku on onnistunut kerryttämään voittoa nopeasti sijoittamillaan rahoilla. Tämä ei ole mitään ihmisten ihannointia tai mitenkään muutenkaan mahdotonta, vaan jokainen voi sijoittaa ja onnistua siinä. Tässä maailmassa voi tienata loppujen lopuksi vain kahdella eri tapaa; joko tulojesi kautta tai sijoittamalla rahasi.

Suomalaiset sijoittamisen maailmassa

Kuten mainittua, sijoittaminen on yleistynyt eikä sitä enää nähdä vain rikkaan eliitin harrastuksena. Suomalaisista kuitenkin vain 36 % sijoittaa ylimääräisiä rahojaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan kaihda kuluttamista; matkustamme maailman eniten, omistamme kauniita omakotitaloja ja asuntoja, käymme urheilutapahtumissa ja tykkäämme viettää aikaa sosiaalisissa tilanteissa runsaasti - yksinkertaisesti tykkäämme ottaa hyödyn irti elämän tarjoamista kokemuksista. Silti moni suomalainen kokee sijoittamisen uutena ja arvaamattomana konseptina, eivätkä luota rahojaan sijoittamisen maailmaan. Suurimmiksi syiksi listataan se, ettei ole ylimääräistä rahaa, sijoittaminen on liian monimutkaista ja riskit ovat liian suuret. Oppimalla perusasiat voi kuitenkin päästä isosta osasta stressiä eroon.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IFO instituutin suhdannekello kehoittaa sijoittamaan osakkeisiin

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on etenemässä nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Juuri siinä tilanteessa olemme nyt (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajan unelmaloma - Monaco tarjoaa parasta luksusta niin autoissa kuin veneissä

Monaco on matkakohteena niin raharikkaiden kuin uteliaiden tavallisten kansalaisten vähintäänkin haavematkakohde. Paikka on tunnettu etenkin autoistaan ja luksusjahdeistaan, unohtamatta legendaarisia F1-kilpailuita. Kaupungissa pääsee fiilistelemään Euroopan luksuskaupungin tunnelmaa, ja kadun varret täyttyvät toinen toistaan hienoimmilla autoilla ja satamat maailman kalleimmilla jahdeilla. Monet sijoittavat ovat käyneet nappaamassa uuden menopelin alle Monte Carlosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU aikoo murtaa teknologiajättien monopoliaseman

Suuret, erityisesti amerikkalaiset teknologiajätit (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) ovat pyrkineet ja päässeet määräävään markkina-asemaan ostamalla markkinoilta oman teknologia-osa-alueensa pienet yritykset. Tämä on hidastanut kehitystä ja luonut teknologiamonopoleja. Kilpailulainsäädäntö voi puuttua asiaan vain jos yrityskauppa johtaa liikevaihdon osalta määräävään markkina-asemaan. Se ei ole pystynyt puuttumaan teknologia-osa-alueen monopolin syntymiseen ja rakentamiseen. Tähän on nyt valmisteilla EU:ssa muutos.

Euroopan komissio valmistelee uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja se että yksittäinen yritys ei voi rajoituksetta rakentaa teknologisen osa-alueen patenttien ja osaamisen monopoliasemaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n presidentinvaalivuosi ennakoi iloista pörssinousua

USA:n presidentinvaalivuodet (neljäs pylväs kuvassa) ovat yleensä iloista pörssinousua. S&P500 indeksi on noussut vaalivuotena keskimäärin 9,1%. Vaalivuodet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. Mukaan mahtuu reipasta nousua, mutta myös synkkää laskua.

Pörssikurssit vaikuttavat presidentin uudelleen valintaan. Uutta kautta tavoitteleva presidentti tietää tämän ja on vuodesta 1932 asti onnistunut kääntämään vaalivuoden pörssikurssit nousuun. Toista kauttaan istuva presidentti on sen sijaan ollut välinpitämättömämpi. Pörssikurssien positiivinen kehitys onkin ollut maltillisempaa silloin kuin presidentti ei tavoittele uudelleen valintaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten paljon ja millä mekanismilla korkotaso vaikuttaa osakkeiden hintoihin

Korkotaso on matala. USA:n 10v valtionlainojen korko on alle 1% ja Euroopassa valtionlainojen korot ovat nollan tuntumassa. Esimerkiksi Saksan valtionlainan korko on -0.4%. Miten tämä vaikuttaa pörssin arvostustasoon? 

USA:n osalta on olemassa tilastoa siitä miten korkotaso on vaikuttanut pörssin arvostustasoihin. Oheiseen Advisors Perspectives / Jill Mislinski tuottamaan kuvaan on piirretty USA:n 10 vuoden valtionlainan korko ja vastaavat P/E 10 arvostustasot vudesta 1960 alkaen.

Yhteys on selvä. Pörssin arvostustaso on korkea silloin kun valtionlainan korko on matalalla. USA:n pörssi on tällä mittarilla laskettuna tällä hetkellä edullinen ja Euroopan pörssit jopa halpoja. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Investointien määrä jatkoi laskuaan korona kriisin aikana

Finanssialan Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä piristyi väliaikaisesti vuoden 2016 Kiky sopimuksen seurauksena. Investointien kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2018. Laskeva trendi on jatkunut korona kriisin aikana.

Korona kriisillä oli eräs merkittävä vaikutus. Yritysten lainanotto suuntautui korvausinvestointien ja tuotantokoneiston korjaamisen sijasta yhä enemmän käyttöpääoman vahvistamiseen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.

Varsinaisia tuotannollisia uusinvestointeja ei ole nettomääräisesti tullut maahamme enää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Sijoittajien kannattaakin suunnata huomiotaan muun muassa niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat maailmanlaajuisesti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sanna Marin toivoo tulevilta hallituksilta julkisen talouden tasapainottamista

Valtionvarainministeriön taloudellisesta katsauksesta poimittua:

  • Yksityinen päivittäistavaroiden kulutus on luottokorttimaksujen perusteella palannut koronaa edeltävälle tasolle. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä palautuu myöhemmin ja investointihyödykkeiden vasta tulevien vuosien aikana. Kaikenkaikkiaan toinen neljännes on synkin. 
  • Suomen talous hidastuu tänä vuonna 6..7% ja maailmantalous 5%. Suomen talous kasvaa ensi vuonna noin 3% vauhdilla. Mutta palautuminen ei ole itsestään selvää. Pidentyvät työttömyydet voivat aiheuttaa pysyvämmän heikon kehityksen.
  • Valtion velanotolla ja omaisuuden myynneillä rahoitettavat "elvytystoimet" mahdollistavat sosiaalisten etujen, palkkatason ja hyvinvoinnin väliaikaisen pysymisen. Sopeutumista ei tarvitse heti tehdä. Julkista velkaa lisätään tänä vuonna noin 20Mrd€. Tuleva talouskasvu ei tule tasapainottamaan julkista taloutta. Tarvittaisiin vähintäänkin 5Mrd€/vuosi säästötoimet julkiseen talouteen.
  • Sanna Marin:n hallitus ei ole asettanut tavoitteekseen julkisen talouden tasapainottamista eikä mainittuja 5Mrd€ vuosittaisia säästöjä. Sanna Marin ja hänen hallituksensa toivovat että tulevat hallitukset (seuraava hallitus?) tekevät nuo vaaditut 5Mrd€ sopeutustoimet vuoteen 2030 mennessä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkeakoulut ja joustavat työmarkkinat tukevat parhaiten innovointia

Kolsterin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa suomalaiset yrityspäättäjät kertovat, miten innovointia pitäisi edistää Suomessa.

Kolsterin tutkimuksen vastaajien mielestä suomalaisten yritysten innovointia ja menestystä auttaisi parhaiten:

  1. Korkeakoulujen rahoituksen lisääminen.  (83% vastaajista)
  2. Joustavammat työmarkkinat. (79% vastaajista)

Yritystukien mahdollista positiivinen merkitystä innovaatiotoimintaan ei sellaisenaan tutkittu. Yritystukien mahdollinen positiivinen merkitys on todennäköisesti vähäisempi sillä vastaajista vain 68% piti joko verohelpotuksia tai yritystukia tärkeinä innovaatiotoiminnan kannalta. Vastaajien edustamista yrityksistä 60 prosenttia on saanut Business Finlandin tukea.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssin korjausliike jää Nordean mukaan väliaikaiseksi

Pörssin korjausliike oli Nordean Antti Saaren mielestä odotettu ja se muodostunee väliaikaiseksi.  Tämän tyyppiset korjaukset ovat tavallisia markkinoiden palautuessa kriisistä.

Sijoittajan ei välttämättä kannata reagoida. Väliaikaisesti notkahtavat kurssit voivat kuitenkin tarjota ostopaikkoja varsinkin jos tästä kuopasta tulee vähänkään pidempi ja syvempi.

Pörssikursseilla on vielä jäljellä nousupotentiaalia. Sijoittajan kannattaa nyt rauhassa odotella ja katsoa mihin osakkeiden hinnat asettuvat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomessa parasta ICT lainsäädäntöä ja digitaalisuuden hyödyntämistä

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta Etlatiedon tuottamasta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt.

Lainsäädäntömme kannustaa digitaalisuuden ja ICT:n hyödyntämiseen

Eduskuntamme kunnostautui vertailussa erityisen hyvin. Oikeudellinen toimintaympäristö ja ICT lainsäädäntö saivat kärkisijoitukset. Oikeudellinen toimintaympäristö on kaiken liiketoiminnan perusta.

Yrityksiä kiusaavat tietovuodot

Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta yritykset ovat havainneet ja raportoivat tietovuodoista ja tuvaongelmista. Suurten yritysten raportoimat tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Tämä voi johtua monesta tekijästä: tietoturvan hyvästä monitoroinnista, suuremmasta valmiudesta raportoida ongelmista tai suuremmasta ongelmien määrästä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen työehdot eivät reagoi, sopeutuminen tapahtuu työttömyyttä lisäämällä

Suomen Pankin Euro ja Talous 9.6.2020 julkaisusta poimittua:

  • Suomen talous kärsii Korona kriisistä pysyviä vaurioita. Kaikki yritykset eivät selviä.
  • Työmarkkinamme ovat kankeat ja palkkat nousevat seuraavan parin vuoden aikana 2% vuodessa. Useimmissa muissa maissa työmarkkinat toimivat ja palkat joustavat. Suomessa kansantalouden sopeutuminen pienempiin tuloihin on päätetty tehdä työttömyyttä lisäämällä.
  • Toipuminen kriisistä on maailmalla hidasta ja Suomen toipuminen erityisen hidasta. Taloutemme supistuu voimakkaasti, tänä vuonna 7% ja toipuu seuraavina parina vuotena noin 3% vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa Korona kriisi heikensi palvelualoja. Nyt  vientiteollisuuden tilaukset ja näkymät heikkenevät voimakkaasti ja Suomen Pankki ennakoi, että vienti ei tulevina vuosina auta Suomea pois taantumasta.
  • Julkisen talouden vaje syvenee tänä vuonna entisestään ja syöntivelkaa tulee 8% / bkt. Alijäämää kasvattavat Koronaan liittyvät toimet ja muut hallituksen menonlisäykset.
  • Euroopan Keskuspankki ja Suomen Pankki huolehtivat likviditeetistä. Luottolamaa ei ole tulossa eikä inflaatiosta ole mitään merkkejä.

Lisää tietoa:  Euro ja Talous

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aktiivinen työvoimapolitiikka ei aina paranna työllisyyttä

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan Juho Alasalmi, Henna Busk, Antti Kauhanen, Taina Leinonen, Svetlana Solovieva, Tarmo Valkonen, Eira Viikari-Juntura (kuva yllä) tekemässä "Työpolitiikka ja Työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä"  tutkimuksessa. Toimet vaikuttavat lähinnä siihen kuka työllistyy, ei siihen kuinka moni työllistyy. Avoimiin työpaikkoihin saadaan toimien seurauksena hieman vähemmän osaavaa ja hieman kyiseiseen työtehtävään sopimattomampaa työvoimaa.

Uudet työpaikat syntyvät usein muusta syystä. Yrityksen saamat työvoimapoliittiset edut eivät ole olleellisin tekijä kun mieltitään investointipäätöksiä tai laajennussuunnitelmia.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi