Käyttäjän mikko blogi

Piksuun on muutaman vuoden ajan kerätty OMXH yritysten tunnuslukuja. Tunnusluvut kerätään suoraan yritysten osavuosikatsauksista, jolloin muiden lukuja keräävien tahojen oikeudet eivät rajoita lukujen käyttöä Piksussa.

Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen luvut on nyt pääosin kerätty ja osa kerätyistä luvuista on nähtävillä Piksun Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla. Kustakin osakkeesta esitetään 3 tietoa:

1. EPS Estimaatti

Sisältää kerättyjä EPS arvoja raportoiduilta vuosineljänneksiltä ja estimoituja tulevien vuosineljännesten EPS arvoja. Tulevat EPS arvot on asetettu siten, että niiden nykyarvo yhteensä vastaa yrityksen tämänhetkistä markkina-arvoa. Tulevaisuuden EPS arvot ovat siis arvoja, joita "markkinat odottavat".

Listalta löytyy vielä muutamia osakkeita, joille laskevakin tuloskehitys riittää perustelemaan nykyisen pörssikurssin. Yksi tälläinen osake on Kojamo.

Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukset on päivitetty Piksun osavuosikatsausarkistoon.

Listatut yritykset julkistavat osavuosi- ja liiketoimintakatsauksensa sijoittajasivuillaan. Yksittäisen yrityksen tuoreita taloustietoja on yleensä kätevintä etsiä suoraan yrityksen omilta sijoittajasivuilta.

Mikäli on tarvetta usean eri yrityksen raporteille, on niitä kätevämpää hakea Piksun osavuosikatsausarkistosta "Analyysit / Osarit" - osiosta (linkki).

Piksuun on muutaman vuoden ajan kerätty OMXH yritysten tunnuslukuja. Tunnusluvut kerätään suoraan yritysten osavuosikatsauksista, jolloin muiden lukuja keräävien tahojen oikeudet eivät rajoita lukujen käyttöä Piksussa.

Vuoden 2017 neljännen vuosineljänneksen luvut on nyt pääosin kerätty ja osa kerätyistä luvuista on nähtävillä Piksun Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla. Kustakin osakkeesta esitetään 3 tietoa:

1. EPS Laskelma
Sisältää kerättyjä EPS arvoja raportoiduilta vuosineljänneksiltä ja estimoituja tulevien vuosineljännesten EPS arvoja. Tulevat EPS arvot on asetettu siten, että ne nykyhetkeen diskontattuna yhteensä vastaavat yrityksen arvoa. Tulevaisuuden EPS arvot ovat siis arvoja, joita "markkinat odottavat".

Joillekin osakkeille, kuten Cityconille, laskevakin tuloskehitys riittää perustelemaan nykyisen pörssikurssin.

Vastaavasti toisille osakkeille, kuten Cargotecille "markkinat vaativat" nousevaa tuloskehitystä.

Nokia julkaisi 2017 tuloksensa hetki sitten. Tässä huomioita tuloksesta.

Positiivinen näkökulma Nokiaan
4q17 ei-IFRS tulos (operating profit) oli 1004M€ ja ylitti odotukset. Verkkolaitemarkkina on ollut vaisu ja supistunut, mutta näkymät vuodesta 2019 alkaen ovat silti valoisat käynnistyvien 5G toimitusten ansiosta. Lisensiointiliiketoiminnan vuotuinen kasvu näyttää melko vahvalta ja onneksi myös ennustettavalta. Nokian EPS ennuste vuodelle 2020 0.37-0.42€.

Ennenvanhaan Nokian tulosjulkistuspäivä oli kansallinen "karnevaalipäivä" ainakin sijoittajille. Kiinnostus Nokiaa kohtaan tuntuu edelleen olevan korkealla. Näkemyksiä nokiasta kysellään edelleen tiuhaan. Aion lukaista tuloksen läpi huomisaamuna ja kommentoida sitä täällä Piksussa.

Ericsson julkisti tuloksensa tänään. Tähän päivään mennessä Ericssonin ja Nokian julkistamat osavuositulokset viimevuodelta (yhteensä 7kpl) ovat olleet kaikki järjestään tappiollisia. Ericssonin tänään julkistamasta jättitappiosta suuri osa muodostui kertaluontoisesta alaskirjauksesta, mutta tulos olisi ollut selkeästi tappiollinen myös ilman sitä.

Huominen Nokian tulos lienee positiivinen, mutta vuosi 2017 jäänee tappiolliseksi. Palataan asiaan huomisaamuna.

Piksuun on muutaman vuoden ajan kerätty OMXH yritysten tunnuslukuja. Tunnusluvut kerätään suoraan yritysten osavuosikatsauksista, jolloin muiden lukuja keräävien tahojen oikeudet eivät rajoita lukujen käyttöä Piksussa.

Vuonna 2015 voimaantullut arvopaperimarkkinalain muutos poisti yhtiöiltä velvollisuuden julkistaa osavuosikatsaus tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Moni listayhtiö on siirtynyt käytäntöön, jossa ensimmäiseltä ja kolmannelta vuosineljännekseltä julkaistaan pelkkä "liiketoimintakatsaus" eli tiedote, jossa esitetään vain tärkeimmät luvut. Tämän takia useiden yhtiöiden Piksuun kerätyissä luvuissa on puutteita tai vuosineljännesten lukuja on arvioitu puolen vuoden jaksolle raportoiduista luvuista. Vuoden 2017 kolmannen kvartaalin luvut on nyt kerätty ja keskeisimpiä niistä on nähtävillä Piksun Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla. Kustakin osakkeesta esitetään 4 tietoa:
 

Kävin eilen Sijoitus Invest messuilla kuuntelemassa "Sijoittajan verotus 2020-luvulla" keskustelun.
Keskustelussa olivat mukana Terhi Järvikare/VM, Ann-Mari Kemell/Keskuskauppakamari, Tomi Viitala/Aalto-yliopisto ja Sari Lounasmeri/Pörssisäätiö.

Järvikare kertoi keväällä alkavasta ja noin vuoden kestävästä verotuksen tiekartan valmistelutyöstä. Tarkoitus on saada valmista niin, että seuraava hallitus voi heti lähdössä hyödyntää työn tuloksia.

2Q 2017 osavuosikatsaukset on päivitetty Piksun osavuosikatsausarkistoon.

Listatut yritykset julkistavat osavuosi- ja liiketoimintakatsauksensa sijoittajasivuillaan. Yksittäisen yrityksen tuoreita taloustietoja on yleensä kätevintä etsiä suoraan yrityksen omilta sijoittajasivuilta.

Mikäli on tarvetta usean eri yrityksen raporteille, on niitä kätevämpää hakea Piksun osavuosikatsausarkistosta (Piksun "Analyysit / Osarit" - osiosta . Suora linkki osavuosikatsausarkistoon ).

USAn asuntomarkkinoiden subrime kriisi alkoi todenteolla tasan 10 vuotta sitten kun PNB Paribas -pankki jäädytti ongelmallisia rahastojaan http://www.reuters.com/article/us-bnpparibas-subprime-funds-idUSWEB61292007080
Markkinoiden pelkotiloja indikoiva markkinakorkojen ja USAn valtionlainojen välinen korkoero (TED spread) hyppäsi "pilviin" ja pysyi korkealla vuoteen 2009 asti.

Finanssikriisillä oli monta kokkia:

Listatut yritykset julkistavat osavuosi- ja liiketoimintakatsauksensa sijoittajasivuillaan. Yksittäisen yrityksen tuoreita taloustietoja on yleensä kätevintä etsiä suoraan yrityksen omilta sijoittajasivuilta.

Mikäli on tarvetta usean eri yrityksen raporteille, on niitä kätevämpää hakea Piksun osavuosikatsausarkistosta (Piksun "Analyysit / Osarit" - osiosta . Suora linkki osavuosikatsausarkistoon ).

Herrapörssi on Piksun tuottama selvitys pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallitusten jäsenten palkitsemisesta.

Tiedot Herrapörssiin kerättiin kesäharjoittelijatyönä yritysten osavuosikatsauksista, yhtiökokouspöytäkirjoista ja vuosikertomuksista. Kerättyjä ja arvioitavia tietoja ovat toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen "rivijäsenen" palkkiot.

Yle on julkaissut Kuntavaalikoneensa datat avoimena datana .  Julkaistussa datassa on yli 16000 kuntavaaliehdokkaan vaalikonevastaukset. Yle kannustaa lataamaan datat, tutkimaan niitä ja tuottamaan datan perusteella julkaisuja. Minä tuotin datasta kolmiulotteisen visualisoinnin ja latasin sen Youtubeen.

Kunkin ehdokkaan vaalikonevastauksen voi tulkita pisteenä "avaruudessa", jonka ulottuvuuksien määrä on sama kuin vaalikoneen esittämien kysymysten määrä. Datan visualisointi on tapana tehdä joko yksiulotteisena vasemmisto-oikeisto akselille tai kaksiulotteisena, jolloin toinen akseli on usein jonkinlainen libeeraali-konservatiivi akseli. Tein oman visualisointini kolmiulotteisena. Runsasulotteisen pistejoukon voi projisoida kolmiulotteiseksi dimensioiden "vähentämismenetelmällä".

Havaintoja visualisoinnista:

- Oikeisto-vasemmisto akseli toimii edelleen hyvin. Se jakaa poliittista kenttää selkeästi: Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät muodostavat selkeän vasemmiston. Kokoomus on oikeistopuolue.

Rahoitusolojen lisäkeventäminen korkoja muuttamalla ei enää toimi kovin hyvin. Eurojärjestelmä on siksi turvautunut "epätavanomaisiin" keinoihin kuten suoriin arvopaperiostoihin. EKPn ja Suomen Pankin sivuilla annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa näistä arvopaperiostoista. Arvopapereiden osto-ohjelman osana ostetaan mm. yritysten lainapapereita. Löysin twitteristä siistin UBS/Credit Suissen koosteen osto-ohjelman osana ostetuista yrityslainoista

Pari havaintoa:
1) Listalla olevia tunnettuja Suomalaisia yrityksiä ovat mm. Citycon, Sampo ja Elisa. On perusteltua sanoa, että EKP ja Suomen Pankki "luottavat" näihin yrityksiin.
2) Listalla on yhteensä 810 yrityslainaa. Eniten on tehty puolen miljardin euron kokoisia ostoja. Keskimääräinen osto on 708M€.

Piksussa julkaistiin elokuun 2016 loppupuolella ainakin kolme osakelistaa: Timon lista, Sergion lista ja TT:n lista.

Käynnistin tuolloin salkkuseurannan, jossa seurattiin mainittujen osakelistojen elokuussa julkaistujen osakevalintojen onnistumista.

Timon, Sergion ja TT:n listojen kärjestä valittiin seurattavaksi 10 parhaaksi arvioitua osaketta kultakin listalta. Osakelistojen tekijät ovat saattaneet julkaista päivitettyjä versioita listoistaan, mutta salkkuseuranta kohdistui pelkästään tuohon kertaluontoisesti valittuun joukkoon osakkeita. Valittuihin osakkeisiin sijoitettiin kuhunkin kuvitteellinen 1000€ summa. Osakevalinnan onnistumista mitattiin kultakin listalta valittujen kymmenen osakkeen arvonmuutoksella. Mahdolliset osingot, splittauksien yms. jätettiin pääsääntöisesti huomioimatta.

Seurattavat salkut tuskin enää edustavat tekijöidensä näkemystä. Siksi seurantaa ei ole enää mielekästä jatkaa.

Pankit ja pankkiiriliikkeet tuottavat yritysanalyysejä omaan käyttöönsä. Lisäksi tietoa voidaan antaa ilmaiseksi markkinointihengessä asiakkuuden kylkiäisenä tai sitä voidaan myydä. Analysoitava yritys voi myös olla pankin laina-asiakas ja siksi pankki tarvitsee laadukasta yritysanalyysiä myös luottopäätöstensä tueksi. Perinteinen pankkirahoitus yrityksille vähentynee jatkossa ja siksi tämä viimeksimainittu tarve pankkien tuottamille analyyseille tullee vähenemään. Sensijaan rahastoyhtiöt tarvitsevat jatkossakin yritysanalyysiä. Yritysluototuksessa laadukas yritys- ja riskianalyysi on kannattavuuden edellytys. Rahastobisneksessä yritysanalyysi on vain yksi monista kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Arvonmääritysmenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen: suhteellisiin ja absoluuttisiin menetelmiin.

Suhteellisissa arvonmääritysmenetelmissä sijoituskohteita verrataan toisiinsa tunnuslukujen avulla. Tärkeimpiä tunnuslukuja listataan esimerkiksi Piksussa Analyysit / Sergion lista sivuilla. Suhteellisten menetelmien käyttö perustuu yleensä jonkun toisen laskemiin ja keräämiin tunnuslukuihin. Sijoittajat suodattavat ja lajittelevat yrityksiä tunnuslukujen perusteella. Suhteellisten menetelmien etuna on, että niillä on mahdollista tutkia suurta yritysmäärää. Haittana on se, että käytettävissäolevat tunnusluvut eivät välttämättä paljasta kaikkia tärkeitä seikkoja. Niinpä moni käyttääkin suhteellisia menetelmiä vain yritysten valitsemisessa tarkempaan tarkasteluun. Tuo "tarkempi tarkastelu" on usein "absoluuttista arvonmääritystä", josta lisää alla.

Ennenvanhaan ajattelin, että osakemarkkinat toimivat aina tehokkaasti ja siksi "tikkaa heittävä apina" pärjää yhtä hyvin kuin huolellistakin analyysiä tekevä sijoittaja. Tällähetkellä olen sitä mieltä, että osakkeita ostavan tai myyvän kannattaa panostaa arvonmääritykseen.

Kävin äsken venemessuilla. Nyt taantuman aikaan venekauppa takkuaa. Mielummin tingitään veneestä, kuin esimerkiksi asumisesta tai muusta välttämättömästä. Tilastokeskuksen mukaan veneiden ja veneilytarvikkeiden kauppa supistui vuonna 2013 "erikoiskaupan" aloista eniten.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi jakelee julkisesti ja maksutta käytettäväksi vesikulkuneuvojen avointa dataa. Avoin data sisältää Trafin ylläpitämässä vesikulkuneuvorekisterissä olevien vesikulkuneuvojen teknisiä tietoja. Trafin luvut tukevat käsitystä, että venekauppa käy huonosti ja että taloussuhdanne yleensäkin vaikuttaa venekauppaan vahvasti.

EU-lainsäädäntö määrää julkisten talouksien hoidolle finanssipoliittisen säännön, jonka mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ("velkasuhde") saa olla enintään 60%.
Todennäköisesti tämän säännön innoittamana velkasuhteesta on tullut "mittari", johon usein viitataan kansantalouden velkaantumista käsittelevissä kommenteissa. Velkasuhteella on epäintuitiivinen ominaisuus, josta muistutus alla.

Oletetaan kansantalous, jonka BKT (=yksityinen kulutus + julkinen kulutus + julkiset investoinnit + yksityiset investoinnit + vienti - tuonti) on BKT₀ ja johon liittyvän julkisen talouden velka on D₀. Velkasuhde on siis D₀/BKT₀. Tarkastellaan finanssipolitiikan välitöntä vaikutusta velkasuhteeseen tässä mallissa.

1) "Leikkauspolitiikka"

Lukaisin läpi yleissitovat työehtosopimukset, järjestösopimukset ja työlainsäädännön. Yhteensä 4400 sivua. Tai no, silmäilin ne ainakin läpi. Aikamoinen urakka jokatapauksessa.

Kun palkkaat työntekijän, voit joko luottaa, että kaikki menee hyvin tai voit varautua ongelmiin perehtymällä mainittuihin dokumentteihin ennen työsopimuksen tekemistä. Mikäli valitset ensinmainitun approachin, keskustelet kandidaatin kanssa lähinnä palkasta. Jos haluat varautua mahdollisiin ongelmiin voi palkan lisäksi muitakin asioita nousta tärkeiksi. Ison yrityksen HR- ja lakiosastot hoitavat yksityiskohdat kuntoon, mutta jos olet palkkaamassa yksityishenkilönä tai pienen yrityksen työntekijä, niin joudut itse lukemaan ehkä merkittävänkin määrän "lakitekstiä".

Kirjoitin viimeviikolla osakekohtaisen tuloksen (EPS, "Earnings per Share") laskemisesta ( http://piksu.net/artikkeli/eps-asiaa ). EPS lasketaan jakamalla yrityksen tulos yrityksen osakkeiden määrällä. EPSiä laskettaessa sekä tulos, että osakkeiden määrä voivat olla moniselitteisiä. Tässä artikkelissa käsitellään laskennassa käytettävän osakemäärän ja tuloksen moniselitteisyyttä.

Osakemäärä

EPS laskelmassa käytettävä tulos tehdään jollain aikavälillä. Tuon aikavälin kuluessa yhtiön osakemäärä saattaa muuttua. Siksi saatavaan EPS arvoon voi vaikuttaa se, minkä hetken mukaista osakemäärää laskelmassa käytetään. Usein osakemääränä käytetään tarkastelujakson yli laskettua keskimääräistä osakemäärää.

Osakekohtainen tulos (EPS, "Earnings per Share") on yhdelle osakkeelle jyvitetty osuus yrityksen tuloksesta. EPS saadaan siis laskettua jakamalla yrityksen tulos yrityksen osakkeiden määrällä. EPS:iä lasketaan yhtiön ilmoittamien, toteutuneiden lukujen pohjalta. Lisäksi EPS ennuste on usein tulosennusteen keskeinen osa ja siinä tapauksessa se on tietenkin laskettu ennustettuun tulokseen perustuen.

Terveisiä ajatuspaja Liberan tilaisuudesta "Miten Suomi voidaan pelastaa – Talouspoliittinen manifesti".

Tilaisuudessa julkaistaan kuuden suomalaisen ekonomistin professori Vesa Kanniaisen johdolla kirjoittama raportti. Raportti pyrkii haastamaan suomalaiset ajattelemaan taloutensa kehittämistä uusista lähtökohdista kasvukykynsä menettäneen kansantalouden suuntaamiseksi dynaamiseksi markkinataloudeksi. Keskustelussa on Kanniaisen lisäksi mukana myös pankkien pääekonomisteja: Nordean Aki Kangasharju, Danskebankin Pasi Kuoppamäki ja Handelsbankenin Tiina Helenius.

Olin tänä aamuna ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Kauppa se on, joka kannattaa". Aiheena oli vapaakauppa. Aiheen valintaan ja ajoitukseen lienee vaikuttanut käynnissä olevat TTIP (transatlantic trade and investment partnership) neuvottelut. Panelistien ja yleisökommenttien enemmistön mielestä vapaa ja runsas kansainvälinen kauppa on hyväksi ja se ei ole nollasummaista, vaan se on käytännössä kaikkien etu. Muutamia hienojakoisempia "rintamalinjoja" oli keskustelusta kuitenkin tunnistettavissa.

Ensiksikin suuryritykset versus pienyritykset: joidenkin mielestä TTIP on suuryritysten juoni sementoida ennestäänkin vahva asemansa. Toisaalta, jos TTIP syrjäyttäisi kahdenvälisiä sopimuksia, niin eikö se silloin vähennä kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvää lakityön määrää ja siten suhteellisesti eniten alenna nimenomaan pienten yritysten kynnystä kansainvälistymiseen?

Kävin tänään kuuntelemassa Euroopan Keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin puhetta. EKPn tehtävänä on hintavakauden ja rahoitusjärjestelmän yleisen vakauden ylläpitäminen. EKP ei voi ottaa ohjeita muilta rahapolitiikan hoitamiseen, mutta Draghilla oli senkin edestä ohjeita jäsenvaltioiden talouspolitiikan hoitamiseen. Joitain tämä maiden neuvominen ehkä nyppii, mutta minut Draghi kyllä onnistui vakuuttamaan.

Yleinen uskomus oli vielä hetki sitten, että öljyn ja kaasun kulutus on kääntynyt lopulliseen laskuun. Hintojen povattiin kohoavan pilviin ennenkuin öljy ja kaasu loppuisivat kokonaan. Viimeisen viiden vuoden aikana liuskebuumi on laittanut nämä ajatukset uusiksi.

Liuskebuumissa on mietittävää sijoittajan lisäksi myös poliitikoille, erityisesti innovaatiopolitiikkaan liittyen. Liuske-energiaa on nimittäin melkein kaikkialla. Miksi buumi on käynnissä lähinnä vain pohjoisamerikassa? Liuskekaasun tuotantoon liittyy ympäristöhuolia. Ympäristön suojelu tuskin on USAssa maailman lepsuinta, joten tuskin tämäkään selittää sitä, että liuskebuumi alkoi juuri USAsta.

Huomenta, Terveisiä ajatuspaja Liberan keskustelutilaisuudesta. Tälläkertaa aiheena on "Piketty ja pääoma Suomessa - Kaikki munat valtion korissa?". Keskustelua siivittää Henri Heikkisen ja Antti Vesalan "Kaikki munat valtion korissa - Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä" -analyysi. Analyysin kirjoittajien lisäksi keskusteluun osallistuvat kansanedustaja Anna Kontula, professori Paul Lillrank, professori Alf Rehn, yrittäjä Kim Väisänen.

keskustelussa käsitellään Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century -kirjan teesejä Suomen näkökulmasta.

Jarno Lönnqvist keskustelutti Pikettyn teesit täällä jo aikaisemmin. Oma tulkintani Pikketyn teeseistä pähkinänkuoressa:
1) varallisuutemme on kasvanut 5% vuodessa ja jatkaa samaa rataa hamaan tulevaisuuteen
2) GDPn kasvunopeus on selvästi alle tuon 5% ja jatkaa hidastumistaan kohti nollaa. Palkkasumman kasvu menee samaa rataa.
3) kohdista 1 ja 2 seuraa, että palkkatulojen suhde varallisuuteen jatkaa pienenemistään. Pääoman ja varsinkin perityn rahan painoarvo suhteessa työntekoon kasvaa.
4) kohdassa 3 järkeilty kehitys on huono asia ja sitä vastaan pitää taistella (globaaleilla) varallisuusveroilla

Olin Ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Euron tulevaisuus". Tilaisuudessa oli sellainen hullabaloo, että todennäköisesti kuulette asiasta lähipäivinä lisää eri tiedotusvälineistä. Raportoin tässä suoraan paikanpäältä Economicumista toivottavasti ensimmäisenä "toimittajana".

Tilaisuuden pihvi oli Euron tulevaisuutta käsittelevän kirjan julkistaminen. Julkistettavan kirjan oli kirjoittanut Liberasta riippumaton 12 henkinen työryhmä. Nähtyään kirjan Libera päätti sponsoroida teosta. Liberan aikaisemmat julkaisut ovat olleet korkeatasoisia. Niinpä, odotukseni olivat korkealla tämänkin tilaisuuden suhteen. Tälläkertaa jouduin kuitenkin pettymään. Kirjan tavoitteena oli olla "analyyttinen" katsaus euron tulevaisuuteen. Mielestäni tätä analyyttisyystavoitetta ei saavutettu. Sensijaan kirjassa oli asenteellista eurovastaisuutta. Ihmetyttää, että Libera naulitsi itsensä mukaan tälläiseen lähes uskonnolliseen euroskeptisyyden lietsontaan.

Kirjoitin eilen huomioitani Lontoon viimeviikkoisesta World Money Showsta. Tässä lupaamani jatko-osa.

David Fullerin vaisun luennon jälkeen oli vuorossa Jim Rogers. Hän kertoi perheestään ja maailmanympärimatkoistaan niin seikkaperäisesti, että aloin jo vilkuilla kelloa ja muiden salien ohjelmistoja. Kannatti kuitenkin jäädä kuuntelemaan Rogersia.

Kun Fuller puhui 50 vuoden aikajänteestä niin Rogers aloitti käsittelemällä 300 vuoden aikajännettä. Hänen mukaan Britannia oli 1800-luvulla maailman napa, 1900-luvulla USA ja 2000-luvulla maailman napa on Kiina. Rogers käsittelikin puheessaan paljon Kiinan taloutta. Rogersin mielestä sijoittajan kannattaa hyödyntää Kiinan nousu vaikka matkalla saattaa olla kuoppia. Rogers itse ei ainoastaan puhu asiasta vaan hän sanoi myös tankanneensa Kiinan valuuttaa Renminbiä.

Kai Nyman ehti jo kertoa havaintojaan Lontoon World Money Show tapahtumasta. Tässä omia täydentäviä havaintojani muutamista valikoiduista World Money Show esityksistä.

En juuri perusta teknisestä analyysistä, joten John Bollingerin esitys hänen nimeään kantavista Bollinger nauhoista ei minua liiemmin sytyttänyt. Bollingerin tarina oli kuitenkin mielenkiintoinen: hän kertoi räveltäneensä aluksi pikku työkalua omaan käyttöönsä ja oli itsekin aivan äimänkäkenä kun niistä tuli lopulta maailmanlaajuisesti käytetty ja tunnettu työkalu ja Bollingerin nimeä kantava käsite. Nobel-palkintokin osui melko lähelle, mutta ei sentään Bollinger nauhoille.

Bollingerin jälkeen kovaääninen Peter Schiff nousi estradille maalaamaan piruja seinille. Hänen visionsa edessäolevasta kehityksestä vastasi jonkinlaista tämän tapahtuman konsensuskäsitystä, mutta Schiff esitti asian kärjistetymmin kuin muut: edessä on USAn velkakriisin kärjistyminen maksukyvyttömyyteen tai merkittävään inflaatioon. Jälkimmäistä hän piti todennäköisempänä, kuten useimmat muutkin. Näissä rytinöissä sijoittajat kärsivät.