Käyttäjän Matti Miettunen blogi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Konsultista varainhoitajaksi

Pörssivuodesta 2010 tuli hyvä. Salkku päätti vuoden all time high –lukemiin. Parhaita sijoituksia olivat PKC, Nordic Aluminium, Kesla, Starbucks ja UPM. Myös Huhtamäki, Coca Cola ja (ostohetkestä) Fortum antoivat hyvän tuoton. Osinkoja maksettiin kohtuullisen hyvin, vaikka maailman talouden tulevaisuus olikin alkuvuodesta vielä epävarma. Nokian, Eforen ja HKScanin kurssikehitykset jäivät tavoitteista.

Salkusta myytiin Nordic Aluminium ja lisättiin Eforea, Fortumia, Lassila & Tikanojaa ja Nokiaa. Uusina osakkeina salkkuun tulivat Deutsche Telekom ja – kurssipudotuksen jälkeen – ruotsalainen KappAhl.

Kyyti ei ollut tasaista. Kesällä dipattiin tiettyjen euromaiden talousongelmien vuoksi ja vielä loka-marraskuussakin mietittiin olisiko tuplapudotus sittenkin tulossa. Kun maailmanloppua ei saatu aikaiseksi, päätettiin ottaa loppuvuonna vielä kunnon kiri. Valuuttapuolella vuoden aikana nokitettiin sillä, kenen taloudessa on eniten ongelmia. Mitä enemmän ongelmia, sen heikompi valuutta ja sen paremmat eväät vientisektorille.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Osakesijoittajan vuosi 2010

Vaikkei sijoitusvuosi ihan lopussa olekaan, tuli - sään puolesta - upean kesän jälkeen tehtyä taas välitilinpäätöstä salkun suhteen.

Olin tänäkin vuonna selvästi ostolaidalla. Ostokohteina olivat Huhtamäki, UPM, SCA, Nokia, HK Scan, Efore, Lassila & Tikanoja, Fortum sekä Yhdysvalloista lääkejätti Pfizer. Myyntilistalle joutuivat ainoastaan pitkään salkussa ollut Talentum. YIT-positiota pienensin, kun yhdellä YIT:llä sai kaksi UPM:ää ja rahaa kaupan päälle.

Salkku kehittyi alkuvuonna hyvin. Toukukuuhun asti sai nauttia pelkästä noususta. Osinkoja jaettiin, vaikka yrityksillä oli edelleen mielessä vaikea vuosi 2008. Kotimaiset osingonmaksajat nostivat pääosin osinkoaan edellisestä vuodesta, mutta osingot jäivät alle vuoden 2008 tason.

Salkun suurimmista Huhtamäki maksoi osinkoa 0,38 e (0,34 e), Stockmann 0,72 e (0,62 e), Nokia 0,40 e (0,40 e), Sanoma 0,80 e (0,90 e), HK Scan 0,22 e (0,24 e) ja  Lassila & Tikanoja 0,55 e (0,55 e). Ulkolaiset osingonmaksajat nostivat osinkojaan (H&M, Handelsbanken, SCA, Heinz ja Coca Cola), Starbucks aloitti osingonmaksun. Nolla-osinkoa tarjosivat enää Kesla, Efore ja Cloetta.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Osakesäästäjille raippaa

Hetemäen työryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi. Niin kuin odotettavissa oli, ovat pääomatulojen saajat verotuksen erityisen mielenkiinnon kohteena. Jos joku on saanut työstään rahaa säästöön ja – herra varjele – sijoittanut osakkeisiin, on epäkohta korjattava välittömästi.

Nyt pörssiyhtiöitä on verotettu 26 %:n verokannalla, esityksessä alennetaan verokanta 22 %:iin. Tarkoituksena parantaa yritysten toimintaympäristöä ja edistää investointeja ja tuotekehitystä Suomessa. Hyvä näin. Kun verotus on kohtuullista, saattaa joku yritys innostua työllistämäänkin – vaikka viimeaikaisetkin uutiset ovat käsitelleet lähinnä irtisanomisia ja tuotannon siirtoa ulkomaille.

Tämän jälkeen pörssiyhtiö on maksanut osasta jäljelle jäävästä voitosta osinkoa. Yritysten normaaliksi määrittelemä osinkoprosentti on pyörinyt 40 %:n nurkilla. Kun tulokset ovat olleet surkeita ja osinkoa on silti haluttu maksaa, on osinkosuhde saattanut nousta tästä huomattavastikin.

Osingonsaaja on maksanut osingostaan 19,6 %:a veroa. Pääomaverokanta on ollut 28 %:a mutta osingon saajalle on katsottu verottomaksi 30 %:n osuus osingosta. Tähän esitetään muutosta siten, että verottomasta osuudesta luovutaan kokonaan ja osinkoveroprosentti nostetaan 30 %:iin. Jos osingon saaja sai brutto-osinkoa ennen 1.000 euroa, jäi käteen 804 euroa. Uudella järjestelmällä käteen jää 700 euroa. Vero nousee 104 euroa eli 12,9 %:a ennen käteenjäävästä osingosta.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Vuokraisännän riemuja

Konsultti osti 10 vuotta sitten mukavan parvekkeellisen kaksion Turun Vartiovuorenmäen nurkilta. Kauppa solmittiin nopeasti ja hinta oli kumpaakin osapuolta tyydyttävä: 60.000 euroa. Pintaremontin jälkeen asunto pantiin vuokralle ja sillä pääsi silloin kohtuulliseen, noin kuuden prosentin tuottoon. Tuotosta verottaja ottaa omansa (28 %:a). Konsultti on käyttänyt vuokraindeksinä tasaista 2,5 %:n korotusta per vuosi. Välillä on jääty jälkeen elinkustannusindeksistä, välillä on pärjätty paremmin. Luottotappioita eikä hukkakuukausia ei ole syntynyt. Vuokralaiset ovat pitäneet asunnon normaalissa kunnossa. Hitaasti tuottoprosentti nousi jo reiluun seitsemään prosenttiin.

Talonyhtiö oli elellyt vähäisten remonttien kautta pitkään ja sitä mukaa kun asukkaat vaihtuivat, alkoi kasvaa paine perusremonttien tekemiseen. Hissi remontoitiin kun saatiin valtiolta osa korjausrahoista. Parvekkeet korjattiin ja parvekkeiden ovet ja ikkunat vaihdettiin. Pääviemäri (talosta kunnan viemäriverkkoon) uusittiin ja sen kustannukset yllätti monet. Kaiken kaikkiaan näihin remontteihin on mennyt tämän huoneiston osalta 5.000 - 10.000 euroa.

Viime vuoden lopulla talonyhtiöön päätettiin tehdä laaja linjasaneeraus, jossa uusitaan kaikki viemärit, vesijohdot ja ilmastointikanavat. Samalla hoidettiin sähköasiat ajan tasalle. Kylpyhuoneet uusittiin kokonaan ja käytännössä keittiötkin (nämä suoraan asukkaan kustannuksella). Saneeraus valmisteltiin huolella ja urakat kilpailutettiin.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

HKScan – tulevaisuus maistuu makealta

HKScan:in yhtiökokous pidettiin Finlandiatalolla 23.4.2010. Paikalla oli 314 omistajaa, edustaen 53,8 %:a A-sarjan osakkeista ja 100 %:a K-sarjan osakkeista.

Hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto valoitti vuotta 2009 hallituksen näkökulmasta. Vuosi oli vahvan rakentamisen aikaa: konserniprosessit käytiin läpi ja uudistettiin, tavoitteena entistä tehokkaammat synergiat ja parhaiden käytäntöjen kautta operatiivinen tehokkuus. Ruotsissa saavutettiin merkittävä taloudellisen kannattavuuden parantuminen. Yhtiö on kansainvälistynyt viime vuosina ja on joko markkinajohtaja tai hyvä kakkonen toiminta-alueillaan. Yritysostojen kautta on saatu omaan tuotemerkkisalkkuun vahvoja merkkejä, joille on helpompi rakentaa menestystä. Valuuttakurssit rokottivat vuoden 2009 tulosta mutta ovat nyt kääntyneet “normaalimmalle tasolle”.

Asianajaja Matti Manner valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Hän selvisi tehtävästään hyvin. Puheenvuoroja annettiin ja käytettiin, eikä jankkaukseen sorruttu missään asiassa.

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja piti toimintakatsauksen. Yrityksen visiona on olla “liha-alan vastuullinen esikuva” ja missiona “enemmän kuin lihaa”.

Yritys on käynyt läpi suuren rakennemuutoksen: keskikokoisesta kotimaisesta lihanjalostajasta on tullut kansainvälinen, alallaan Euroopan 5. suurin toimija. Yrityksellä on takana 96 vuotta, muutoksen tahti viimeisinä 10 vuotena on ollut kova. Suomi tuo nykyään vain 1/3 osan konsernin liikevaihdosta.

Alan marginaalit ovat tiukat: taloudellisen kannattavuuden tavoitteena on yli 5 %:n liikevoitto liikevaihdosta. Nyt päästiin 2,6 %:iin, joka oli jo huomattavasti parempi kuin edellisen vuoden 1,7 %:a. Kun kannattavuus on tiukassa, on katse kiinnitettävä ennen kaikkea tehokkuuteen. Yritys keskittyikin parantamaan prosesseja ja löytämään kaikki ne parannuskohteet, joilla voidaan karsia kustannuksia tai lisätä tuottoja. Prosessit jaetaan kaupallisiin, teollisiin ja näitä tuleviin prosesseihin.

Brändimme ovat vahvat, niiden mukana noustaan tai kuollaan. Tärkeimmät tavaramerkit ovat: HK, Kariniemen, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Klaipedas Maistas sekä Sokolow.

Vuosi 2009 alkoi lamalla, niin kuin muillakin teollisuuden aloilla. Elintarvikevienti kääntyi jyrkkään laskuun. Kotimaassa kuluttajat siirtyivät edullisempiin tuotteisiin, mikä sinänsä sopii HKScanille hyvin. Kauppa panosti omiin merkkeihin ja lisäsi omaa elintarviketuontiaan. Lokakuussa elintarvikkeiden alv pudotettiin 12 %:iin.

Yrityksen kannattavuus kasvoi. “Suunta hyvä, parannus ei ole vielä riittävä”. Osakeannilla vahvistettiin tasetta ja maksettiin kalliskorkoinen hybridilaina pois. Konserni saavutti merkittävää edistymistä “osakkuusyhtiöstrategian” toteuttamisessa Suomessa ja Ruotsissa. Voiko elintarvikeyrityksen markkina-osuus olla 100 %? Ei voi, mutta 40 tai 45 %:iin voidaan hyvinkin päästä.

Ruotsissa edistyttiin merkittävästi “yhtiön suurimmassa rakennemuutoksessa”. Teollisen toiminnan tehostaminen, pienten tuotantolaitosten sulkeminen ja skaala-etujen hakeminen, henkilökunnan saneeraminen olivat ensimmäisiä toimenpiteitä. Haasteeksi jää miten kasvattaa jalostetun tavaran myyntiä ja vähentää “bulk-tuotannon” osuutta. Yritys paransi liiketulostaan rakennemuutoksen keskellä. Ruotsin liikevaihto oli 1.037 miljoonaa, liikevoitto oli 16,7 miljoonaa (1,6 %).

Suomessa Vantaan logistiikkakeskus saatiin kuntoon ja sekä toimitusvarmuus että asiakastyytyväisyys kasvoivat. Liikevaihto (732,5 Meur) putosi hivenen edellisestä vuodesta mutta liikevoitto kasvoi 12,6 miljoonalla 27 miljoonaan euroon (3,7 %). Kannattamatonta vientimyyntiä vähennettiin tietoisesti. Joulusesonki onnistui yli odotusten.

Baltiassa toimittiin taloskriisin myrskyn silmässä. Liikevaihto laski kuluttajien vaihtaessa halvempiin elintarvikkeisiin. Liikevoittoa saatiin kuitenkin nostettua 9,8 miljoonaan (6,4 Meur). Kustannustenhallinta onnistui erinomaisesti. Toiminnallista joustavuutta haettiin ja saavutettiin. Tuotelanseeraukset onnistuivat hyvin. Baltian liikevoittoprosentti on 6,3 %:a.

Baltian menestystä kuvastaa se, että jos  HKScanin muut maayksiköt saavuttaisivat Baltian tason, paranisi yrityksen liikevoitto 79 miljoonalla eurolla eli 143 %:a.

Puolassa liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden parantaminen jatkuivat. Liikevoitto nousi reilulla 5 miljoonalla 9,3 miljoonaan. Sokolow oli vahva kotimarkkinoillaan. HKScan omistaa Puolan toiminnot puoliksi tanskalaisen Danish Crown:in kanssa.

Perkonoja kuvaa elintarvike-busineksen luonnetta: “muutokset ovat hitaita, tulokset taas pysyvät hyvin – kunhan niihin päästään.”

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut perinteisesti lihanjalostajille huonoin – viimeinen neljännes paras. Erot ovat huomattavia, Q4 saattaa olla 2-3 kertaa Q1.

HKScan julkisti tiedotteen 9.4. jossa todettiin, että

HKSCAN-KONSERNIN SUOMEN LIIKETOIMINTOJEN ALKUVUODEN ENNAKOITUA VAATIMATTOMAMPI TULOSKEHITYS NOPEUTTAA LIIKETOIMINTAKETJUN KEHITTÄMISPROJEKTIEN KÄYNNISTÄMISTÄ

Pörssi palkitsi tiedotteen yli 10 %;n kurssilaskulla.

Kysyin Perkonojalta lisätietoja tähän tiedotteeseen. EU:n uusi direktiivi kieltää pakastatetun kananlihan myymisen tuoreena – mikä kuullostaa itsestään selvältä. Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan markkinoilla on toiminut yrityksiä jotka ovat tuoneet pakastettua kananlihaa Thaimaasta ja Etelä-Amerikasta ja myyneet marinadissa “grillausvalmiina”. Nyt direktiivi kieltää tämän ja kaikki kanapakasteet on myyty loppuun, hinnalla millä hyvänsä.

Lyhyen ylimenovaiheen jälkeen tämä direktiivi on ehdottomasti HKScanille hyvä ja tulee parantamaan kananjalostuksen kannattavuutta. Q1:sen tuloksissa voidaan olettaa notkahdus kanajalosteiden kohdalla. Yritys tulee samalla saneeraamaan “nopeutetusti” koko kanatuotteiden toimintaa noin 200 työpaikalla (HKScanilla ja alihankkijoilla).

Vuotta 2010 arvioitiin seuraavasti:

Kulutuskysyntä on vakaata kotimaan markkinoilla.
“Joka vuosi kilpailu kiristyy, tässä ei ole mitään uutta”.
Tehostamisohjelmat ja erityisesti Ruotsi antavat runsaasti mahdollisuuksia.

Yritys toistaa ohjeistuksensa, jonka mukaan liikevoitto, ilman kertaluonteisia eriä, ylittää vuoden 2009 tason – huolimatta markkinatilanteen haasteista.

Rahoituskuluja pystyttiin pudottamaan noin 10 miljoonalla viime vuonna. Yrityksen keskimääräinen rahan hinta on nyt 3,2 %:a. Yrityksellä on vahva kassa (73,9 miljoonaa) – ehka hiukan liiankin vahva, mutta hyvä näin. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty nopeaan tahtiin ja omavaraisuus saatu 37,1 %:iin (tavoite 40 %:a). Yrityksellä on takana raskaat investoinnit, 395 miljoonaa viimeisinä viitenä vuotena – ilman ruotsalaisen Scan:in ostoa.

Perkonoja esiintyy omalla rauhallisella tyylillään. Hän ymmärtää selkeästi liiketoiminnan niin alkutuottajan, jalostajan kuin kuluttajankin näkökulmasta. Kysymyksiin vastataan rauhallisesti ja asiallisesti, pienen “fundeerauksen” jälkeen. Kysymyksiä tulikin runsaasti.

- Naudanlihan haittaveroon pyydettiin valmistautumaan (toivottavasti ei sentään tällaiseen mennä).
- Ruotsin kannattavuutta kritisoitiin edelleen ja kysyttiin ettei kai se parannus vielä tässä ollut. “Ei ollut – tästä on hyvä jatkaa” sanoi Perkonoja.
- Venäjän markkinoita kysyttiin. “Kohtuullisen epäselvä kortti vielä – maa hakee omavaraisuutta tuonnista ja ostaa nyt lähinnä ruhoja ja ruhon oheistuotteita”.
- Kivikylän Palvaamon tulevaisuudesta oltiin huolissaan. “Ei ole syytä huoleen, haemme paikallisia ja vahvoja tuotteita. Toimintaa kehitetään ostetun yrityksen ehdoilla ja tuomalla mukaan omaa osaamistamme raaka-ainehankinnassa, rahoituksessa ja jakelussa”.
- Todettiin, että yritys noudattaa Corporate Governance:a ja että johdon palkat ja palkkiot löytyvät yrityksen nettisivuilta.
- Elintarvikelakosta oltiin huolissaan. “Syystäkin, tällaisen häiriön purkaminen tulee kestämään teurastusten osalta pitkään. Jopa syksyyn asti.”
- Yrityksen markkina-osuutta kaupan omissa merkeissä kysyttiin. “Oleme sijoittuneet hyvin tässä segmentissä ja valmistamme niitä mielellämme kun samalla pystymme tasaamaan kapasiteetin käyttöä.”
- Henkilökunnan tyytyväisyydestä ja pysyvyydestä kyseltiin. HR:n kehittäminen on yksi yrityksen painopisteistä lähivuosina.
- Raaka-aine hankinnasta kysyttiin. “LSO Foods hankkii meille vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa sikaa, 45 miljoonaa kiloa kanaa ja 20 miljoonaa kiloa nautaa”. Yritys ostaa noin 6.500 tuottajalta, joista 2.000 on LSO:n jäseniä. Ostot tehdään aina markkinahintaan.

Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä: Metso-konsernin energia- ja ympäristöteknologian johtaja DI Pasi Laine ja sekä maatalouden että kauppatieteiden tutkinnon suorittanut ruotsalainen Otto Ramel. Keskustelua herätti hallituksen puheenjohtajan Markku Aallon kuvaus “asiantuntija jäsenistä”. Aalto tarkensi, että kaikki hallituksen jäsenet ovat asiantuntijoita ja nyt valitut “ulkopuolisia asiantuntijoita”.

Omien osakkeiden ostolle annettiin valtuutus 3,5 miljoonaan osakkeeseen asti. Osake-annille ja optio-oikeuksille annettiin valtuutus 5,5 miljoonalle osakkeelle – ei kuitenkaan johdon palkitsemiseen.

Osakkeiden änivalta-eroista keskusteltiin, muutoksia ei ole suunnitelmissa.

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivisella mielellä vedetty yhtiökokous. HKScanin rakennemuutos etenee suunnitellusti: oikoteitä onneen ei ole. Toisaalta toimiala on defensiivinen ja kun muutokset on saatu kuntoon, on syytä odottaa tulostasoa joka antaa nykykurssille alhaisen p/e –luvun ja hyvän osinkotuoton jatkossakin.

Osinkoa päätettiin jakaa 0,22 euroa osakkeelle. Yhtiön kurssi oli osingon irtoamisen jälkeen  8,95 euroa.

Yhtiökokoustarjoilu oli taas erinomainen. Lämmin buffee-pöytä, jossa yrityksen tuotteita parhaassa muodossa. Uutena tuotteena löytyi rypsipossu, jonka terveellisestä ja mureasta lihasta odotetaan kesän myyntihittiä. Oli mukava jäädä ruokailemaan "kunnolla" ja vaihtamaan kulumisia ja ajatuksia muiden omistajien kanssa.

Konsultilla on opiskeluajalta kokemusta yhtiön nakkilinjalta ja ryynimakkaran ryynien keitosta. Yhtiö jatkaa kasvua ja rakennemuutosta suunnitelmien mukaan. Johto on asiantuntevaa ja pätevää. Osake pysyy salkussa ja jos ensimmäisen neljänneksen jälkeen “dippaa” on syytä panna käsi alle ja poimia osake pitkään salkkuun. Ruoka myy huonoinakin aikoina ja volyymibusineksessa on saavutettu riittävä yrityskoko.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Sanoma – vakaa tulos vaikeassa ympäristössä

Sanoma Oyj:n yhtiökokous pidettiin Helsingin Messukeskuksessa 8.4.2010.
Paikalle oli saapunut 779 osakasta edustaen 107,9 miljoonaa osaketta ( 66,7 % kaikista).

Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo avasi kokouksen ja alusti kahdesta asiasta: Antti Herlinin“miehen, joka ei esittelyjä kaipaa” - asettumisesta ehdokkaaksi halllitukseen ja johdon optio-järjestelmistä.

Johdon optiojärjestelmää tullaan säätämään enemmän pitkäaikaisen omistuksen suuntaan. Paljon optioita saaneet ohjataan merkitsemään yrityksen osakkeita omalla kustannuksellaan ennen kuin he saavat toisen “puolikkaan” varatuista optioista. “Tarkoitus on, että avainhenkilöillämme on kahden vuoden nettopalkka pelissä”.

Tulosta katseltiin graafien avulla. Vuosi 2009 oli – tässä alkaa olla jo toiston makua – vaikea vuosi, josta kuitenkin selvittiin paremmin kuin kilpailijat. Verrokkina käytettiin Axel Springeriä, jonka liikevaihto polkee paikallaan vaikka tulos onkin parantunut. 

Vaikean vuoden jälkeen on hyvä katsoa menneisyyteen useampia vuosia taaksepäin. Sanoma on investoinut viimeisten 11 vuoden aikana 2,9 miljardia euroa kehittyäkseen suomalaisesta sanomalehtitalosta eurooppalaiseksi mediataloksi. Samalla on pystytty jakamaan 1,2 miljardia omistajille osinkoina. Henkilökunta on kasvanut 10.000 hengestä 16.700 henkeen, vaikka viime vuonna väkeä jouduttiinkin vähentämään 1.700 hengellä. Jos sijoitit Sanomaan vuonna 1999, olet saanut sijoituksellesi – osingot uudelleen sijoitettuina – 84,9 %:n tuoton (5,8 % vuotuinen tuotto).

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin laamanni Juhani Mäkinen. Hän selvityi tehtävästään mallikelpoisesti. Puheenvuoroja annettiin ja kysymyksiin vastattiin, muutamaan useampaankin kertaan.

Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen kertoi viime vuodesta ja tuloksista yksiköittäin.

Mediamainonta ja yksityinen kulutus putosi kaikissa kohdemaissa merkittävästi.

Pudotukseen vastattiin kulujen karsimisella ja toimintojen uudelleenjärjestelyillä. Mediamainonnan pudotukset vaihtelivat Suomen –17 %:sta Venäjän –41,5 %:iin. Syrjänen painotti Sanoman monia toimintoja: yritys toimii 20 maassa ja on Euroopan 15 suurimman mediayhtiön joukossa. Palveluja tuotetaan sekä yksityisille kuluttajille että yrityksille  ja näitä kehitetään johdonmukaisesti vastaamaan kunkin ajan vaatimuksiin.

 Sanomalla on johtava asema monilla markkinoilla ja sillä on Sanoma-brändin alla yli 100 erilaista alabrändiä – suurin osa Suomessa tuntemattomia, mutta omilla alueillaan johtavia. Sanoma informoi, viihdyttää ja helpottaa jokapäivästä elämää. “Kohtaamme kuluttajan satoja kertoja – joka päivä”.

 Printtimedian haasteisiin vastataan monin tavoin, esimerkiksi panostamalla uuden digitaalisen median tuotteisiin – hyvällä menestyksellä. Tulevaisuuden avainsanoja ovat kestävä kasvu ja kannattavuus. Optimaaliseen tasapainoon - yritysten ja kuluttajien ja toisaalta printin ja digitaalisen median välillä - pyritään.

Toiminnan tehostaminen toi tulosta jo 2009 ja osa toimenpiteistä näkyy voimakkaammin tänä vuonna. Liikevaihto putosi 8,7 %:a 2 767 miljoonaan ja liikevoitto ilman kertaeriä putosi 22,4 %:a 229,5 miljoonaan. Vuosi 2009 alkoi vaisusti, reagointi toimi kuitenkin ja Q4/2009 oli jo parempi kuin Q4/2008.

 Yhtiön tase on vahva, pitkäaikaiset ja edulliset luottosopimukset ovat kunnossa. Nettovelka / käyttökate on kohtuullinen 2,6.

Sanoma Magazines liikevaihto putosi 135,6 miljoonalla 1111,2 miljoonaan. Liikevoitto putosi 113 miljoonaan. Viimeinen kvartaali oli jo hyvä. Markkinat tasaantuvat vuonna 2010. Yksikön johtaja Eija Ailasmaa oli tulokseen tyytyväinen. Parikymmentä lehteä lakkautettiin ja panostettiin tärkeimpiin brändeihin. Tulevaisuuteen panostettiin luomalla digitaaliselle liiketoiminnalle uusi organisaatio, joka kokoaa osaamista ja menestyskonsepteja eri maista. Henkilökuntaa leikattiin 700 hengellä.

Sanoma News:in toiminta oli suuressa murroksessa. Lukijamäärä kasvaa mutta painettujen lehtien tilaajamäärä laskee edelleen. Lukijamäärä sinänsä on suurempi kuin koskaan, haasteeksi jää muuttaa lukijamäärät euroiksi. Liikevaihto putosi 474,7 miljoonasta 428,9 miljoonaan. Moni pitää Sanomaa pelkkänä HesarinaHelsingin Sanomien liikevaihto oli 240,3 miljoonaa eli 8,7 %:a koko konsernin toiminnasta. Liikevoitto putosi 41 miljoonaan. Mediatilan myyjän pitää jatkossa tarjota yhden median sijasta useita medioita kattavia ratkaisuja, jotka sopivat kunkin asiakkaan tarpeisiin.Verkkopalvelujen maksullisuus säilyy koko toimialalla suurena kysymysmerkkinä. Helsingin Sanomat on avannut päätä ja sillä on noin 100.000 tilausta, joissa yhdistyy lehti ja sähköiset palvelut.

Sanoma Entertainment:illä oli hyvä vuosi, se paransi tulostaam edellisestä vuodesta yli 20 %:lla 21 miljoonaan euroon. Liikevaihto pysyi ennallaan 157 miljoonassa. Welho menestyi hyvin laajakaistabusineksessa ja toi markkinoille myös maksutelevisiopaketin. Nelonen panosti maksullisuuteen Nelonen Sport Pro:lla. Tulosparannus koko ryhmässä on erityisesti kulukuurin ansiota. Yksikköä johtaa Anu Nissinen. Sanoma Entertainment on keskittynyt Suomen markkinoille.

Sanoma Learning and Litterature:n liikevoitto putosi 43 miljoonaan. Liikevaihtoa kertyi edellistä vuotta vähemmän: 345 miljoonaa. Erilaiset oppiratkaisut digitalisoituvat nopeasti. Belgia ja Puola menestyivät hyvin. Erityisesti kielikoulutus osoittautui “erittäin suhdanneherkäksi”. Yksikön toimitusjohtaja on Jacques Eijkens. Oppimistuotteiden kehitys jatkuu pois perinteisistä tuotteista, kohti “kokonaisvaltaisia ratkaisuja”. Yleisessä kirjallisuudessa vuoden menestyjät olivat Stieg Larsson, Stephanie Meyer ja Dan Brown. Kotimaassa otsikoihin nousi Sofi Oksanen romaanillaan “Puhdistus”. Wsoy:n käännösoikeuksien osasto myi ulkomaille 140 suomalaisen teoksen käännösoikeudet. Yhtiö tähtää oppimisratkaisuissa Euroopan Top3 –joukkoon.

Sanoma Trade:n vuosi oli kaksijakoinen: Suomessa meni hyvin, Finnkino teki kaikkien aikojen ennätyksen. Baltiassa, Venäjällä ja Romaniassa painittiin haasteiden kanssa. Liikevoitto putosi selvästi 28 miljoonaan, liikevaihto putosi jonkin verran 828 miljoonaan. Uusia konsepteja ja uusia kioskityyppejä tuodaan markkinoille. R-kioski onkin konseptina yli 20 vuotias. Ihmisille halutaan tarjota tuotteiden lisäksi myös viihtymistä, tietoa ja kokemuksia. Timo Mänty vetää yksikköä. Elokuvateattereissa kokeiltiin uutta: suoria oopperalähetyksiä New Yorkin Metropolitanista. Elokuvateattereiden tiloja voidaan käyttää muuhunkin kuin perinteiseen filmien katsomiseen, niissä järjestetiin esimerkiksi pajatson MM-kisat. Kioskit rarjoavat oivan jakelutien erilaisille kumppaneille, olipa sitten kyseessä konserttiliput taikka pre-paid-liittymät.

Vuosi 2010 on alkanut viime vuotta paremmin. Helmikuussa kirjattiin ensimmäinen mediamainonnan kasvuluku: + 0,8 %:a viime vuoteen verrattuna. Yritys olettaa että mainosmarkkinat ovat vakaat ja paranevat hitaasti vuonna 2010. Haasteet eivät ole ohi mutta“kilpailijoita paremmin on pärjätty”. Yrityksen kilpailuasema on suhteellisesti vahvempi kuin ennen ja se toistaa ohjeistuksen: “Liikevaihto kasvaa ja liikevoitto – ilman kertaluonteisia eriä - paranee hieman”.

 Kysymyksiä toimitusjohtajalle sateli. Lähinnä kritisoitiin optiojärjestelmiä ja kysyttiin onko suurista yrityskaupoista (Hollannissa) saatu riittävä hyöty. Uuden IFRS:n mukaiset poistot olivat ihmettelyn aiheen. "Happotestit on tehty, eikä enempiä goodwill –poistoja tarvitse eikä saa tehdä."  Korkokustannuksista kysyttiin ja niiden todettiin olevan maltilliset. Kuluttaja-aikakausilehtien menekkiä kyseltiin ja selvittelyjen jälkeen todettiin, että Sanoma myi viime vuonna 372 miljoonaa aikakausilehteä, 15 maassa.

Osinkoon (0,80 e) oltiin tyytyväisiä ja Rauramo painotti yrityksen sitoutumista kunnon osingon maksamiseen. Hallitukselle varattiin oikeus käyttää 500.000 euroa lahjoituksiin ("luultavasti" Wsoy:n kirjallisuussäätiö, Helsingin Sanomien säätiö, Aalto ja Itämeren suojelu).

Hallituksen palkkiot pidettiin ennallaan, eikä hallitus suostunut luopumaan 2 kuukauden palkkiosta – talkoohengessä – vaikka niin eräs omistaja ehdottikin. Hallitukseen valittiin edelleen 10 jäsentä: Syrjänen vetäytyi hallituksesta ja tilalle valittiin Antti Herlin. Herlin on noussut Holding Manutas:in kautta Sanoman suurimpiin omistajiin 4.760.000 osakkeella. 

Hallitukselle annettiin valtuutus 16 miljoonan oman osakkeen ostamisesta ja osakeantivaltuutus 82 miljoonan osakkeen osake-annista, joista korkeintaan 41 miljoonaa suunnattuna antina. Henkilökunta-optioihin annettiin valtuudet  5 miljoonaan osakkeeseen asti, uudella osakeostoja vaativalla järjestelmällä. Kun Rauramolta kysyttiin valtuutuksien tarkoitus, hän sanoi näiden olevan osa“hallituksen työkalupakkia, jota käytetään tarvittaessa tai sitten ei”.

Kaiken kaikkiaan mukava kokous, ehkä hieman vaisumpi kuin viime vuotinen mikä saattoi johtua helpotuksesta siitä, että vuodesta 2009 selvittiin sittenkin kuivin jaloin.

Konsultilla on ollut Sanomaa salkussa – hyvänä osingonmaksajana – jo monia vuosia. Viime vuonna tuli tankattua hieman lisää, huokeaan hintaan. Sanoman kurssi kävi alhaimmillaan 8,02 eurossa. Yhtiökokouksen jälkeen – osingon irrottua – kurssi oli 15,40 e. Osake pysyy salkussa ja tarjoaa toivottavasti kilpailukykyisen osingon jatkossakin.

Kahvitarjoilut oli järjestetty ennen kokousta ja ne jäivät tällä kertaa nauttimatta. Osallistujista tuli bongattua hallitus, Sanoman johtoryhmä sekä sijoittajista Erkki Sinkko ja Kim Lindström. Kotilukemiseksi annettiin Iltasanomat ja muutama naisten aikakausilehti.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Nordic Aluminium - isojen muutosten vuosi

Nordic Aluminiumin yhtiökokous pidettiin yhtiön tiloissa Kirkkonummella 31.3.2010. Kokoustilaksi riitti pienempikin tila: paikalla oli vain 23 osakasta edustaen 3,6 miljoonaa ääntä (75 % kaikista äänistä).

Yhtiö määrittelee toimintansa näin:

Nordic Aluminium suunnittelee, valmistaa, markkinoi ja toimittaa vaativia alumiinituotteita ja -komponentteja sähkötekniselle teollisuudelle, konepaja-, kuljetusväline-, telakka-, rakennus- ja tietoliikenneteollisuudelle sekä rakennus- ja sähköurakoitsijoille.

Yhtiön valmistamien tuotteiden kysyntä heikkeni koko alkuvuoden 2009, tasaantuen kuitenkin vuoden loppua kohden. Erityisesti rakennusteollisuudelle toimitettavien komponenttien kysyntä sakkasi. Yrityksen liikevaihto laski 38 %:a päätyen 62 miljoonaan euroon. Kannattavuutta pystyttiin parantamaan toiminnan tehostamisella ja kustannusssäästöillä. Vienti piti kotimaata paremmin, ulkomaanliiketoimintojen osuus nousi 45,2 %:iin (40,7 %).

 Liikevoitto laski 7 miljoonalla, pysyen kuitenkin reilut 4 miljoonaa positiivisena. Oman pääoman tuotto putosi 18,4 %:sta 6,5 %:iin. Omavaraisuusaste on mykistävä 84,4 %:a. Oma pääoma per osake 9,80 e.

Yhtiössä pidettiin kolmet YT-neuvottelut: ensimmäisissä koko henkilöstö lomautettiin 3 viikoksi, seuraavissa irtisanottiin 102 työntekijää ja viimeisissä irtisanottiin 46 työntekijää. Muutos on radikaali: tilikauden lopussa yrityksen palveluksessa oli 125 henkilöä, edellisenä vuonna 294 henkilöä. Toimitusjohtaja Robert Paajanen irtisanoutui 20.7.2009 ja tilalle tuli suurimman omistajan Lival Oy:stä Peter Högel.

Kauppalehden keskustelupalstalla työntekijä kuvailee tilannetta näin:

“Viimeisenä 9 vuotena 7 YT:t.  Porukkaa laitettu pihalle suuret määrät...Uskon että tällä hetkellä lafkassa kolmannes on vuokratyövoimaa Virosta. Tarkoituksena ei ole moitti vuokratyöläisiä tai virolaisia. Totean vain sen että kieli aiheuttaa ongelmia ja väen suuri vaihtuvuus... Jos ajatellaan omistajien näkökulmaa niin voi olla hyvä sijoitus. Jos mielii sinne töihin, niin harkitse tarkoin...”

Yhtiö on muuttanut strategiaansa: jatkossa yritys keskittyy ydinliiketoimintaan, joka on sähköteknisten tuotteiden sekä pitkälle jalostettujen alumiinikomponenttien valmistus. Tärkeimmät asiakasryhmät jatkossa: sähköteollisuus, koneita ja laitteita valmistava teollisuus sekä telekom-teollisuus. Rakennusteollisuuden osuus putoaa. Yritys hakee kilpailuetua vaikeammista tuotteista joiden valmistamiseen yrityksellä löytyy uudet koneet m.m. uusi puristuslinja (arvo 9,8 miljoonaa).

Markkinanäkymät ovat edelleen epävarmat, mutta pahin on ohitettu. Yritys uskaltaa toistaa ohjeistuksensa: liikevaihto kasvaa maltillisesti ja liiketulos – uuden strategian ja liiketoimintamallin ansiosta – kasvaa merkittävästi. Yhtiön rahavirta (viime vuonna + 2,15 miljoonaa) tulee kasvamaan merkittävästi – runsaasta 1,30 euron osakekohtaisesta osingosta huolimatta. Strateginen muutos tullaan viemään loppuun kuluvana vuonna.

Konsultti pyysi kuvailemaan termejä “maltillisesti” ja “merkittävästi” numeroilla, mutta toimitusjohtaja Högel pidättäytyi prosenttiluvuista – varovaisuuden periaateella.

 

Stig Lival-Lindström:iä kiitettiin

“Osinko on erittäin hyvä ja yhtiön kurssi on noussut moninkertaiseksi omistusaikanani. Kunka kauan tämä voi jatkua?”. Hallituksen puheenjohtaja ja suurin omistaja totesi että  “niin kauan kuin yritys pärjää eikä ole suuria investointitarpeita”.

 

Kokous sujui nopeasti ja tehokkaasti. Vanha hallitus ja tilintarkastaja jatkaa ja palkkiot pidetään ennallaan. Tarjoiluna – tehokkaasti jo kokouksen aikana - kahvia, virvoitusjuomia ja uunituore viineri. 

 

Nordic Aluminium:in suurimmat osakkaat ovat: Lival Oy (63,84 %), vakuutusyhtiöt Varma ja Veritas sekä sijoitusrahastoista

Aktia Capital, Evli-Select, Fondita Nordic Micro Cap sekä Evli Nordic Dividend.

 

Konsultilla on ollut Nordic Aluminium:ia salkussa todella pitkään. Osakkeella tehdään aika vähän kauppaa ja sen unohtaa helposti. Yritys on tehnyt EPS:iä viimeisinä viitenä vuonna yhteensä 8,54 euroa ja maksanut osinkoa yhteensä 4,35 euroa.

 

Nykykurssi on (osingonjaon jälkeen) 20,50 e. Kurssi on noussut hyvin 12 kk pohjilta (10,70 e). Jos strategian muutos onnistuu ja Q1/Q2 antavat osviittaa siitä mitä “maltillisesti” ja “merkittävästi” tarkoittavat numeroina, voi lisäostoja harkita. Nykyisellä tiedolla osake pysyy salkussa.

 

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä

www.deltafreight.fi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Lassila & Tikanoja – Biowatti ja Recoil edelleen haasteina

Lassila & Tikanojan yhtiökokous pidettiin Helsingin Finlandia-talolla 31.3.2010. Paikalla oli 157 osakasta edustaen 19,9 miljoonaa osaketta (51,3 % kaikista).

Hallituksen puheenjohtaja Juhani Maijala avasi kokouksen rennolla mutta varmalla tyylillään. Maijala esitteli hallituksen joko oli kokonaisuudessaan paikalla. Eräs osakas kaipasi hallituksen kuvia vuosikertomukseen “varsinkin kun meillä on niin näyttävä hallitus”. Kirjattiin toimenpide-ehdotus muodossa “hiukset kuntoon ja kello näkyviin seuraavaan vuosikertomukseen”.

Maijala väistyy nyt L&T:n hallituksesta täyttäessään 70 vuotta. Juhani Lassila kehui myöhemmin hänen panostaan Lassilan palveluksessa vuodesta 1977. Maijala on aikoinaan sijoittanut – palkkajohtajana – yritykseen ja panostus on onnistunut erinomaisesti: eläkkeelle jäädessä hänellä on osakkeita yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Pelkkä osinkotuotto k.o. potille on 841.000 euroa. Ei hassumpi palkkio pitkäaikaisesta sitoutumisesta.

Kokouksessa esitettiin ensimmäistä kertaa seinälle heijastaen ulkomaisten hallintarekisterissä olevien osakkaiden äänestysohjeet. Taulukosta näkyi selvästi mitä mistäkin kohdasta äänestetään, jos äänestystä vaaditaan.

Toimitusjohtaja Jari Sarjo piti toimitusjohtajan katsauksen. Lassila & Tikanoja toimii vähäsyklisellä alalla muttei ole immuuni maailman talouden heilahteluille. Liikevaihto laski ensimmäistä kertaa miesmuistiin (- 3,9 %:a). Pääpaino oli kannattavuuden parantamisessa. Vertailukelpoinen EVA-tulos, ilman kertaluonteisia eriä, parani 3 miljoonalla 17,5 miljoonaan. Kassavirta säilyi vahvana.

Yrityksen linjana on ollut jatkuvan parantamisen linja. Otetaan jatkuvasti pieniä askeleita kustannustehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen. "Tulos syntyy pienistä muutoksista arkipäiväisessä työssä." YT-neuvottelujen jälkeen yrityksen palveluksessa on kokoaikaiseksi työpanokseksi muunnettuna 8113 henkilöä (8363).

Ympäristöpalveluiden liikevaihto laski 6,8 %:a 279,8 miljoonaan. Liikevoitto oli 31,7 miljoonaa (32,3). Uusioraaka-aineiden markkinahinnat ja kysyntä olivat alhaisella tasolla alkuvuoden, toipuen loppuvuotta kohden. Biowatti onnistui puunhankinnassa mutta teollisuuden käyttöasteen putoaminen ja fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, turve) alhainen hintataso söivät kannattavuutta. Biowatin pitkän tähtäimen onnistumiseen vaikuttavat hintatason ja kysynnän lisäksi valtion panostus puupohjaisiin raaka-aineisiin ja niiden verokohtelu. Biowatin tulos oli tappiollinen.

Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluissa liikevaihtoi säilyi ennallaan ja liikevoitto parani selvästi ollen 17, 7 miljoonaa (5,9). Lisäpalveluiden myynti asiakkaille onnistui hyvin. Tuotannon tehostamisen kautta kannattavuus parani selvästi. Latvian ja Venäjän tulokset olivat positiiviset.

Teollisuuspalveluissa liikevaihto pysyi lähellä viime vuoden tasoa. Liikevoitto putosi 1,8 miljoonaa 3,4 miljoonaan euroon. Ongelmajätteiden ja teollisuusratkaisujen kannattavuus parani mutta Recoil regenerointilaitos viivästyi aikataulusta selvästi. L&T omistaa öljynpuhdistukseen keskittyvästä Recoil:ista puolet. Recoil söi yrityksen tuloksesta 3 miljoonaa. Toiminta on nyt – joulu-helmikuun jäätymisen jälkeen – saatu ajettua ylös. Positiivista on puhdistetun öljyn laatu, asiakkaat ovat siihen erittäin tyytyväisiä. Projekti ei ole kuitenkaan vielä loppu eikä voida vielä olla 100 %:n varmoja siitä että kaikki toimii niin kuin on suunniteltu. Tällä hetkellä näyttää hyvältä.

Yritys teki hyvin vähän investointeja vuonna 2009. Muutamia pieniä yrityskauppoja tehtiin. Ensinnäkin haluttiin turvata kassavirta ja toiseksi suurimmat investointiohjelmat (kierrätyslaitokset) on saatu loppusuoralle, eikä niihin enää vaadita aikaisemman kokoisia investointeja. Investoinnit on jatkossakin tarkoitus saada – yrityskauppoja lukuunottamatta – alle poistojen tason.

Kysyin runsaslumisen talven vaikutusta yrityksen tulokseen. Arvio on, että talven nettovaikutus tulee olemaan positiivinen.

Muista Baltian maista kysyttiin laajentumiskohteina. Latviassa on mennyt nyt – taloudellisesta tilanteesta huolimatta – hyvin. Viroa ei nähdä mielenkiintoisena alueena (liian keskittynyt Tallinnaan) mutta Liettua voisi toimia, mikäli se pystytään hoitamaan Latvian maaorganisaatiolla. Venäjällä on paljon mahdollisuuksia ja siellä jatketaan laajentumista pienin, moneen kertaan varmistetuin, askelin.

Jatkossakin yritys jatkaa tuloksen parantamista “pitkäaikaisella, jokapäiväisellä sinnikkyydellä”. Voittoa pystytään tekemään pienilläkin hintamarginaaleilla kunhan toiminta on erittäin tehokasta. Kiinteät kulut ajetaan alas aina kun mahdollista ja hintaa pyritään korottamaan – mikä on helpommin sanottu kuin tehty.

Vuosi 2010 ei tule olemaan helpompi kuin vuosi 2009. “Vuoden 2010 liikevaihdon ja operatiivisen toiminnan liikevoiton arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna 2009”.

L&T on ollut hyvä osingonmaksaja. Osinko oli nyt neljännen kerran 0,55 e per osake. Suurimmat osakkaat ovat vakuutusyhtiöitä (Ilmarinen, Tapiola, OP-Pohjola, Veritas, Etera) ja säätiöitä / rahastoja. Mukaan mahtuu kasvollisiakin omistajia (Juhani Maijala, Heikki Bergholm, Mikko Maijala, Kristiina Turjanmaa ja Eeva Maijala). Kaksikymmentä suurinta omistajaa omistavat noin 56 %:a kaikista osakkeista.

Vanha hallitus valittiin uudelleen, Juhani Maijalan tilalle valittiin Miikka Maijala, 1967 syntynyt diplomi insinööri. Hänellä on 67.272 L&T:n osaketta. Tilintarkastajaksi valittiin edelleen PwC (Heikki Lassila).

L&T:llä on ollut pitkään johdon sitouttamiseen käytettyjä optiojärjestelmiä. Ne ovat olleet selkeitä ja hyvin perusteltuja. Nyt on siirrytty osakepohjaiseen palkkiojärjestelmään, jossa yritys maksaa palkkiot osakkeina ja sivukulut rahana. Hyväksyttiin tähän tarkoitukseen valtuutus omien osakkeiden ostamiseksi / osake-annista päättämiseksi. Kyseessä on enintään 500.000 osaketta. Osakepalkkio-järjestelmään on varattu 180.000 osaketta.

Hallitus ei ollut varannut oikeutta lahjoittaa varoja yliopistoille. Tästä keskusteltiin ja hallitus päätti miettiä asiaa myöhemmin, nyt siihen ei nähty tarvetta. Yrityksellä ei ole yhteisiä tutkimusprojekteja yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Kokouksen jälkeen tarjottiin kahvit ja muhkeat voileivät (paahtopaisti tai lohi). Sekä johto että hallitus jäivät kokoustarjoilun ajaksi vaihtamaan kuulumisia ja vastaamaan omistajien kysymyksiin. Niin tarjoilu kuin johdon esiintyminenkin on suoraa ja aitoa – totuttuun tapaan.

Ainoat pyyhkeet annan siitä, ettei yritys maksa yhtiökokouksen pysäköintikuluja – taitaa olla ainoa lajissaan. Nyt osa pysäköi omalla rahalla ja osa “Ahlströmin piikkiin”. Ahlströmin kokous oli Finlandia-talolla hivenen aikaisemmin.

Konsultti lisäsi hieman Lassilan omistusta viime vuonna. Osake ei ole halpa, mutta vähävaihtoisena sitä saattaa välillä saada alennuksella, kun isompia eriä tulee myyntiin. Osingon irtoamisen jälkeen osakkeen hinta on 15 euroa. Tällä saa melkoisella varmuudella vajaan 4 %:n osinkotuoton ensi vuonnakin ja siivun vähäsyklisellä alalla toimivasta defensiivisestä osakkeesta.

Ala on kasvava, sekä ekologiset että demografiset syyt puoltavat panostusta. Arvosijoittaja Warren Buffett on sijoittanut sektoriin ostamalla osuuksia Republic Service Group:ista  (RSG) ja Waste Management:ista (WM).

 

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Huhtamäki – jatkuuku hyvä kehitys?

Huhtamäen yhtiökokous pidettiin Finlandia-talolla 24.3.2010. Paikalla oli 340 osakasta edustaen 42,3 miljoonaa ääntä (39,89 % kaikista äänistä).

Hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen ja valoitti yhtiön 90 vuoden tietä Kokkolassa perustetusta makeisverstaasta kansainväliseksi pakkausten tuottajaksi. “Juhlimisen sijaan meillä on katse vahvasti tulevaisuudessa”. Toimintavuodesta 2009 selvittiin menestyksekkäästi, voimme olla siihen tyytyväisiä”.

“Vuoden tärkein saavutus oli taseen saaminen kuntoon, se antaa nyt mahdollisuuden kehittyä tehden valikoituja investointeja" . Ohjeistuksen mukaan vuoden investoinnit ylittävät viime vuoden tason (50 miljoonaa) mutta jäävät kuitenkin alle 100 miljoonan. Strategisten painopistealueiden kehittämistä jatketaan vuonna 2010.

Hallitus oli kokoontunut vuoden aikana 10 kertaa ja kaikki tehdyt päätökset oli tehty yksimielisesti niin hallituksessa kuin johtoryhmänkin kanssa. Lilius esitteli kokouksessa hallituksen, joka oli kokonaisuudessaan paikalla.

Huhtamäen painopisteet olivat vuonna 2009 strategian kehittämisessä ja toteutuksessa sekä taseen ja kassavirran saamisessa kuntoon. Kasvua tukevia investointeja tehtiin vain tiettyihin tarkasti valittuihin kohteisiin. Kannattamattomia liiketoimintoja arvioitiin ja osittain myytiin. Kovien muovipakkausten ryhmästä myytiin / suljettiin kolme tehdasta Brasiliassa, yksi Argentinassa, neljä Australiassa ja yksi Etelä-Afrikassa.

Laamanni Pekka Merilampi valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Tehtävä oli tällä kertaa helppo: väkeä oli vähän eikä keskustelua saatu aikaiseksi oikein mistään.

Toimitusjohtaja Jukka Moisio piti katsauksen viime vuodesta. Moisio on ollut Huhtamäen palveluksessa nyt 2 vuotta ja käänne parempaan on selkeä. Moisio esitteli myös johtoryhmänsä, jonka koostumuksessa ei oltu tehty muutoksia. Moisio jakoi Huhtamäen muutosprosessin kolmeen osaan:

- Vuonna 2008 täsmennettiin strategia, määriteltiin ydinliiketoiminnot ja päätettiin keskittyä yhtiön taloudellisen aseman nopeaan parantamiseen. Kovien muovipakkausten osalta päätettiin suorittaa “strateginen arviointi” – eli ne pantiin myyntiin. Tämän mukaan on edetty.

- Vuonna 2010 strategian toteuttaminen jatkuu. Ydinliiketoimintoja kehitetään ja strateginen arviointi saatetaan loppuun (kannattamattomat toiminnot).

- Vuosina 2011 ja 2012 luodaan vakaa perusta kasvulle. Etsitään uusia kasvumahdollisuuksia. Yhtiön rahavirta on vahva ja sijoitetun pääoman tuotto yli 15 %:a (nyt 9,6 %).

Ei Huhtamäki ole investointeja kokonaan unohtanut. Chinet –mukien linjoja on uudistettu Pohjois-Amerikassa ja kuitupakkustehdasta Ranskassa. Kananmunapakkauksiin on panostettu Hollannissa, Egyptissä ja Venäjällä. Joustopakkauksiin panostettiin Intiassa ja Thaimaassa, kartonkikuppeihin Kiinassa ja Puolassa. Olemassa olevissa tehtaissa on uusittu tuotantolinjoja kartonkikuppien osalta Australiassa, Espanjassa, Isossa Britanniassa, Suomessa, Turkissa ja Venäjällä. Moisio painotti että tuotannon tehostamiseen päästään myös pienimmällä muutoksilla kuin kokonaan uusilla tehtailla. Yhtiössä on käytössä Six Sigma –liiketoiminnan kehittämisohjelma.

Kokousväelle näytettiin esimerkkejä markkinointikampanjoista ja uusista tuoteinnovaatioista. Pohjois-Amerikassa oli valjastettu Desperate Housewifes:in Marcia Cross kampanjoimaan Chinet –pahvilautasille ja mukeille. Menestys oli ollut erinomainen. Tyytyväiset asiakkaat kehuivat Huhtamäen tuotteita, m.m. Singaporen 7 Eleven, Ison Britannian Noble Foods, Suomen Delipap ja monikansallinen Kraft olivat saaneet omien tuotteidensa menekin kasvuun Huhtamäen innovatiivisilla pakkauksilla.

Ei viime vuosi helppo ollut: heikentynyt kysyntä laski myyntiä, samoin tietyistä yksiköistä luopuminen. Katteet saatiin kuitenkin pidettyä hyvällä tasolla, kustannusten hallinta onnistui hyvin, käyttöpääomaa saatiin alennettua merkittävästi. Yhtiön teollinen suorituskyky parani.

Vapaa kassavirta kaksinkertaistettiin 208 miljoonaan (103,7). Liiketulos oli 119,1 miljoonaa voitollinen (edellisenä vuonna 74,5 miljoonaa tappiolla). EPS oli nyt 0,63 e ja edellisenä vuonna – 1,12 e. Velkoja oltiin saatu maksettua hyvin. Edellisen vuoden sijoitetun pääoman tuotto oli –4,8 %:a ja nyt +9,6 %:a. Yhtiön tavoite on 15 %:a.

Toimialakohtaiset luvut käytiin läpi. Oikeastaan ainoa huonosti suoriutunut yksikkö oli kalvoliiketoiminta eli Films. Sen asiakkaina on teollisuus. Liikevaihto putosi 25 %:a eli 50 miljoonalla. Osa pudotuksesta johtui irrokepaperiliiketoiminnasta irtautumisesta. Huhtamäellä on johtava asema irrokekalvoissa ja yksikkö pystyi pudotuksesta huolimatta säilyttämään kassavirran samalla tasolla kuin 2008.

Erinomaisia mahdollisuuksia nähtiin m.m. Joustopakkauksissa (Flexible Packaging) jonka kassavirta nelinkertaistui 81,8 miljoonaan. Yhtiön asema tässä segmentissä on erittäin vahva esimerkiksi Intiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Näiden alueilla kysyntä kasvaa luontaisesti (elintason noustessa), kuluttajia riittää.

Pohjois-Amerikassa Chinet –tuoteperhe jauhoi hyvää tulosta. Chinet on tuoteryhmänsä markkinajohtaja, tehtaita on 10 kpl. Liikevaihto pysyi ennallaan, kassavirta parani 13 miljoonalla ja liiketulos 17 miljoonalla (55,5 miljoonaan). Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen parantaa tämän yksikön voittoa (dollarit kirjanpidossa euroiksi parempaan kurssiin).

Kuitupakkauksien (Molded Fibre) liikevaihto oli ennallaan, kassavirta miljoonan parempi. Tulosparannus reilut 5 miljoonaa. Yksikkö ostaa ja myy jätepaperia ja valmistaa tuotteensa täst raaka-aineesta. Tähän yksikköön tullaan investoimaan jatkossakin.

Tarjoilupakkaukset Eurooppa-Aasia-Oseania menetti 10 %:a liikevaihdosta mutta paransi liiketulostaan 4 miljoonalla. Yksiköllä on vahva asema kartonkikupeissa, kansissa ja lautasissa.

“Strategisen arvioinnin” alainen kovien muovipakkausten ryhmä menetti toimintojen myyntien yhteydessä 100 miljoonaa liikevaihtoa, tehden kuitenkin 20 miljoonan liiketuloksen (myyntivoittoja?). Toimintoja on vielä viidessä Euroopan maassa ja tavoitteena on saada rakennemuutos loppuun tänä vuonna.

Yhtiön nettovelkaa saatiin lyhennettyä yli 200 miljoonalla. Kahdessa vuodessa nettovelka on pudonnut yli 700 miljoonasta 368 miljoonaan. Osa pudotuksesta on saatu aikaan 75 miljoonan hybridilainalla (korko 10,5 %:a). Tämä voidaan sopimuksen mukaan maksaa pois aikaisintaan marraskuussa 2011.

Kysymyksissä käsiteltiin yhtiön likviditeettiä ja talousjohtaja Timo Salonen näki sekä likviditeetin että yhtiön tulevaisuuden rahoitusmahdollisuudet erinomaisina. Yhtiöllä on suuri määrä luottolupauksia jo nyt, jos tarvetta esiintyy. Yhtiön lainasalkussa tapahtuu isompia takaisinmaksuja vuonna 2012.

Huhtamäellä on yli 5 miljoonaa omaa osaketta. Osa kokousväestä oli odottanut että nämä jaettaisiin osakkaille 90-vuotispäivän kunniaksi. Näin ei tapahtunut. Lilius lohdutteli osakkaita nousseella osingolla (kriitikko sanoisi että aikaisempaan 0,42 euroon on vielä matkaa) ja nousseella osakekurssilla (kriitikko sanoisi että on sitä parempiakin kurssinumeroita nähty).

Yhtiön hallitus sai syystäkin kritiikkiä vaatimattomasta osakeomistuksestaan. Liliusta lukuunottamatta (50.000 kpl) osakemäärät ovat erittäin pieniä: nollasta 3.000 osakkeeseen. Ainakaan esimerkillä ei sijoitukseen rohkaista eikä firmaan sitouduta. Hallituksesta erosi Robertus van Gestel joka sai Liliukselta kiitokset arvokkaasta työstään yhtiön hyväksi. Uudeksi jäseneksi valittiin William R. Barker, jolla on Rexam –tausta (Rexam Can Americas) vuosilta 2001-2004. Hallituksen palkkiot pidettiin entisellä tasolla.

Ihmeiden aika ei ole ohi: Huhtamäki vaihtoi kilpailutuksen jälkeen tilintarkastajansa KPMG:n Ernst & Youngiin. Jaakkola kiitti ja arveli George Jauhiaisenkin kiittävän, jos olisi vielä keskuudessamme.

Yhtiökokouksissa on nyt totuttu uuteen “lahjoitusten buumiin”. Lähes jokainen hallitus varaa itselleen oikeuden lahjoittaa varoja yliopistoille ja korkeakouluille. Näin myös Huhtamäki, joka varasi tähän korkeintaan 500.000 euroa. Osa menee Aalto Yliopistolle, muttei kaikki.

Erikoisempi ehdotus, joka kuitenkin hyväksyttiin, oli korkeintaan 700.000 euron lahjoittaminen Suomen Kulttuurirahaston hallinnoimaan nuorisoprojekti “Myrskyyn”. Konsultti ei ole sinänsä hyväntekeväisyyttä vastaan ja hankkeet ovat varmasti tärkeitä ja hyödyllisiä. Summat alkavat olla sen verran suuria, että toivottavasti tämä uusi trendi ei ainakaan yleisty. Huhtamäen tapauksessa tilannetta ei helpota se, että Suomen Kulttuurirahasto on yhtiön suurin omistaja.

Huhtamäellä on tapahtunut selkeä muutos parempaan. Nykyinen johto on saanut korjattua suurimman osan vanhoista virheistä ja sekä tulos että tase ovat parantuneet merkittävästi. Osinkoa päästiin nostamaan 0,34 eurosta 0,38 euroon. Osinkotuotto on hyvä, kokouspäivän kurssilla 4,4 %:a.

Pitäisikö nyt sitten ostaa lisää Huhtamäkeä?

Virallinen ohjeistus kuuluu: Yleinen epävarmuus maailman taloudessa jatkuu. Yhtiön hyvä taloudellinen asema luo perustan ydinliiketoimintojen kasvumahdollisuuksien hyödyntämiselle. Investointien määrä vuonna 2010 ylittää vuoden 2009 tason mutta jää alle 100 miljoonan euron.

“Olemme tyytyväisiä vuoteen 2009. Työtä ja haasteita on edessä myös vuonna 2010.” Tuloksesta ei esitetty arviota. Samalla varoitellaan riskeissä että raaka-aineiden ja energian hinnat saattavat vaikuttaa negatiivisesti tulokseen.

Kysyin asiaa suoraan Moisiolta eli “miten näette sellun nousevan hinnan, öljyn hinnan ja dollarin kurssin vaikuttavan tulokseen?”

“Sellun hinta on noussut ja nousee Chilen maanjäristyksen takia. Mikäli nousu jatkuu, on korotus saatava tuotteiden hintaan. Dollarin vahvistuminen on meille hyvä asia. Öljyn hinnankehitys on vielä auki, uskomme että tämä riippuu suoraan yleisestä talouskehityksestä. Nämä ovat faktoja, joiden kanssa pitää elää”.

Niinpä. Monesti vain nousevien raaka-aineiden hinnan siirto lopputuotteeseen on helpommin sanottu kuin tehty.

Toimitusjohtajan katsauksessa olisi ollut hyvä mahdollisuus paukutella enemmän henkseleitä ja maalata kaunista tulevaisuutta. Näin ei tehty ja muutenkin kokouksessa oli tunnelma joka oli jotakin “asiallisen” ja vaisun väliltä. En osaa sanoa, johtuuko tämä - enemmän analyyttinen kuin “visionäärinen” esitys – Moision omasta  tyylistä vai varovaisuudesta vuoden näkymiin.

Pidän Huhtamäen salkussa mutta en osta lisää ennen kuin ainakin Q1 –luvut on saatu.

Kokoustarjoilu oli hyvä. Tarjolla oli kahvia, kinkkupiirasta, vuohenjuustopiirasta ja mansikkakakkua. Pois lähtiessä lyötiin käteen näytteeksi pino yhtiön mukeja.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

UPM – onko omistajilla malttia vaurastua?

UPM:n yhtiökokous pidettiin Helsingin Messukeskuksessa 22.3.2010. Paikalla oli 769 henkilöä, edustaen 1662 osakasta ja 173,6 miljoonaa ääntä. Edustettu äänimäärä on 33,39 %:a yhtiön kaikista äänistä. Yhtiön hallitus ja johtoryhmä oli paikalla ja tunnelma näytti leppoisan helpottuneelta. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli huomattavasti rennomman oloinen kuin viime kokouksessa.

Yhtiön slogan oli muuttunut. “We lead, we learn” oli korvattu “The Biofore Company”:llä. UPM on muuttunut paperin valmistajasta biometsäteollisuusyhtöksi, joka luo lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista.

Hallituksen puheenjohtaja Nalle Wahroos avasi kokouksen ja oli tyytyväinen yrityksen suoritukseen vuotena, joka oli “vaikea yhtiölle ja koko teollisuudelle”. Wahlroos kuvasi talouskriisiä finanssipaniikkina, josta tuli sittenkin lyhyempi kuin arveltiin. Kiitos tästä menee ekonomisteille ja keskuspankeille, jotka “tiesivät mitä tekivät”. Vaikka maailman talous näyttää nyt paremmalta, “meillä on Suomessa kotitekoisia ongelmia, jotka on ratkaistava ennen kuin voimme huokaista”.

Wahlroos kuvasi finanssipaniikin nopeutta UPM:n Kiinan tehtaiden esimerkin kautta. Changshun tehtailla tehdään kopiopaperia. Marras-joulukuussa 2008 tehtaan käyttöaste putosi 30 %:iin! Koko maailma lopetti kopiopaperin ostamisen samaan aikaan. Tämä oli ruohonjuuritason seuraus siitä, että yritysten rahoitusjohtajat pysäyttivät kaikki investoinnit ja vapauttivat kaiken mahdollisen pääoman varastoista – kopiopaperivarastoa myöten. Kun varastot olivat tyhjät ja kopioiden printtaaminen kuitenkin jatkui, alkoi tilauksia tulla sisään. Marraskuussa 2009 tehtaan käyttöaste oli taas 90 %:a.

Wahlroos oli silmin nähden tyytyväinen yrityksen ja yritysjohdon suoritukseen tässä turbulenssissa. “Toimialan sisällä arvosanamme on erinomainen, yleisestikin ottaen koko lailla hyvä”. Kassavirta on ollut yrityksen menestyksen tärkeimpiä mittareita ja se saatiin hyvään kuntoon: velkoja vähennettiin – investoinneista huolimatta – 591 miljoonalla. “Päätimme lopettaa yli-investoinnit, mennä vahvana kriisiin ja pysyä vahvana kriisissä”. Näin kävi ja johto ansaitsee suuret kiitokset.

Walhroos valoitti myös yritysjohdon palkitsemisjärjestelmää, joka koostuu peruspalkasta, bonuksista ja pitkän tähtäimen kannustimista (osakepalkkiot ja optiot). “On äärimmäisen tärkeää sekä sitoa yritysjohto yritykseen että varmistaa yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet”. “On moraalisestikin oikein että kun me – yrityksen omistajat – menestymme, niin osa tästä menestyksestä menee niille, jotka ovat menestyksen takana”.

Laamanni Pekka Merilampi valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Hän kävi läpi menettelyn hallintarekisteröityjen osakkaiden äänestämisen suhteen. Näitä hallintarekisteröityjä osakkeita oli kokouksessa 108 miljoonaa eli melkein 2/3 osaa kaikista äänistä. Osakkaat vastustivat “tiettyjä ehdotuksia, vaatimatta kuitenkaan äänestystä”. Mielenkiintoinen tilanne: tulkitsen asian niin, että vaatimalla jonkun asian äänestykseen, saattaa pienikin osakas kaataa ehdotuksen – jos hallintarekisteröidyt ovat vastustaneet ehdotusta. Tämä ei ole varmaan ollut tarkoitus, mutta yhtiöissä jossa kasvollisia omistajia on vähän, tämä saattaa olla lopputulos.

Toimitusjohtajan katsauksessa Jussi Pesonen kuvaili Wahlroosin tapaan toimintaympäristön muutosta ja sen vaatimaa reagointia. Yhtiöllä oli samaan aikaan menossa mittava rakennemuutos “The Biofore Company”:ksi. Yhtiön lääkkeet olivat tiukka kustannuskuri ja kassavirtaan keskittyminen. Tässä onnistuttiin: kassavirtaa syntyi ennen investointeja ja rahoitusta 1259 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 628 miljoonaa).

Myynti sakkasi 18 %:a, energia ja tarraliiketoiminta pystyivät säilyttämään entisen tason. Metsä-Botnia Uruquayn –toimintojen ostaminen oli “merkittävä strateginen merkkipaalu”Yritys pyrkii kustannusjohtajuuteen kaikessa toiminnassaan.

Nyt talouden indikaattorit ovat kääntyneet ja parempaa on luvassa. Heikko kysynnän ja tarjonnan tasapaino on kuitenkin laskenut tiettyjen paperilaatujen hintoja ja tervehtyminen vie aikaa. Euroopassa kapasiteettia on saatu alas 5 %:a mutta hinnat ovat pudonneet 16 %:a.

Rakentamisessa nähdään elpymistä, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tämä tulee tukemaan sekä sahatavaran että vanerin kysyntää. Selluliiketoiminta oli suuri pettymys vuonna 2009. Sellun hinta on kuitenkin lähtenyt nousuun jo kesällä 2009. Hinta alkaa olla kohtuullisella tasolla. Chilen maanjäristys vei alalta pois 4 miljoonaa tonnia kapasiteettia, ainakin joksikin aikaa.

Kustannusjahti jatkuu. Puunhinta on Suomessa edelleen korkealla, noin 13 %:a yli pitkän aikavälin keskitason. Yhtiö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan mitään liiketoimintaa ei rakenneta (Venäjän) tuontipuun varaan. Suomessa on muitakin haasteita, jotka on ratkaistava. Akt:n lakkoon viitattiin useampaan kertaan. Tilanne, jossa pieni joukko ihmisiä pystyy pysäyttämään koko teollisuuden halutessaan, ei voi olla vaikuttamatta sekä asiakkaiden toimittajavalintaan että yrityksen investointipäätöksiin.

Nykyaikaisissa paperi- ja sellutehtaissa ei ole suuria investointitarpeita. Menestyksen tekijät alkavat olla kunnossa. Myös suurin osa strategisista investoinneista on saatu tehtyä. Euroopassa odotellaan vielä toimialajärjestelyjä ja UPM on valmiina, mikäli myyntiin tulee oikeita tehtaita, oikeaan hintaan. “Ja ainoastaan mikäli investointi vahvistaa kustannusjohtajuuttamme”. Euroopan paperiteollisuuden pirstaleista graafia katsottiin useampaan kertaan. Ostokohteissa on sekin huono puoli, että niillä on paljon velkaa toiminnan arvoon nähden. Kuluvan vuoden investointitarpeet ovat noin 300 miljoonaa, sisältäen Uruquayn tehtaan ja eukalyptus-plantaasin investoinnit. Yritys on onnistunut pudottamaan velkaantumisasteensa 71 %:sta 56 %:iin.

Sekä Pesonen että Wahlros valaisivat yrityksen osinkopolitiikkaa. Tarkoitus on jakaa osinkoa, joka on vähintään kolmannes operatiivisilla investoinneilla vähennetystä liiketoiminnan nettokassavirrasta. Vakaan osingonmaksun varmistamiseksi käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Kun nyt ollaan menossa parempaan suuntaan ja 2010 nettokassavirta voidaan olettaa paremmaksi kuin vuoden 2007, niin osinko kasvaa. “En lainaa mielelläni UKK:n sanontoja, mutta uskallan kysyä onko UPM:n omistajilla malttia vaurastua?” vastasi Wahlroos kysymykseen siitä, eikä osinko voisi olla vaikkapa 0,65 e päätetym 0,45 e:n sijasta. “Taseessa olisi rahaa isompaankin osinkoon. Näemme kuitenkin mieluummin osinkopolitiikan mukaisen ja kasvavan osingon”.

Alkuvuoden tilanne:

- Kysyntä elpyy paperin päämarkkinoilla, investointiaktiviteetti lisääntyy
- Selluliiketoiminta ja sellun hinta arvioituja vahvempia
- AKT:n lakko vaikuttaa Q2 tulokseen, selvitys vaikutuksesta kesken

UPM on käynyt läpi pitkän tien. Vuosina 1996-2003 kasvettiin ja kansainvälistyttiin. Vuosina 2004-2009 keskityttiin kustannussäästöihin ja sisäisiin rakennejärjestelyihin. Nyt on “muuttuvan UPM:n” ja biometsäteollisuuden vuoro. “Puuta ei pidä polttaa polttokattiloissa vaan jalostaa niin pitkälle kuin mahdollista”.

Yhtiön uusi toimialajako on:

Energia ja sellu.

Energiassa Pohjolan Voiman omistusosuutta kasvatettiin. Olkiluoto 3 on työn alla, siihen liittyviä riskejä tarkasteltiin vuosikertomuksessa, UPM:n epäsuora omistus hankkeesta on 29 %:a. Siemens-Areva on vaatinut Teollisuuden voimalta (TVO) miljardi euroa viivästymisestä ja TVO vastakanteessa 1,4 miljardia Siemens-Arevalta. UPM panostaa kilpailukykyiseen, vähäpäästöiseen energiaan. Energiaportfolio koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta ja paperitehtaiden biomassaa käyttävästä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Tuotekehitykseen panostetaan ja yhtiö haluaa kehittyä merkittäväksi biopolttoaineiden tuottajaksi.

Sellun merkittävin strateginen liike oli Fray Bentoksen sellutehtaan ja eukalyptus-viljelmien siirtyminen UPM:lle. Kokousväki sai seurata tuotantoa Uruquayssa video-esityksenä. Eukalyptus saadaan 7 vuodessa korjuukuntoon. Uruquayn tehdas on yksi maailman tehokkaimmista ja moderneimmista ja yhtiön jäljellä olevat sellutehtaan muutenkin alan parhaimistoa. Silti tulos vuonna 2009 oli sellun osalta tappiollinen.

Paperi

Yhtiö on panostanut vahvaan kustannusjohtajuuteen. Kapasiteettia on suljettu 1,8 miljoonaa tonnia. Yhtiö on valmis yritysjärjestelyihin tarvittaessa aktiivisena osapuolena. Kaikkien yrityskauppojen pitää tukea tietä kustannusjohtajuuteen. Kiinaan on investoitu ja investointiin ollaan tyytyväisiä. “Meillä on Kiinassa uniikki positio länsimaisena toimijana. Olemme jo nyt suurin kopiopaperin tuottaja”.

Tuotantokapasiteetti on kasvanut 28 % per työntekijä viidessä vuodessa, joten tehokkuus on parantunut selvästi. Yritys saavutti merkittäviä säästöjä kiinteissä kustannuksissa.

Sektorin suurin kysymys on milloin kysyntä elpyy Euroopassa ja minkä verran? UPM olettaa että kysyntä paranee selvästi jo kuluvana vuonna, mutta huippuvuodesta 2007 jäädään jälkeen. Paperin kysyntä on seurannut erittäin tarkasti talouden kasvukäyriä.

Tekniset materiaalit

Tarralaminaateilla on strategiana olla markkinajohtaja. Investointiohjelma Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Puolassa on saatu valmiiksi. Yksiköllä on ollut erinomainen tuloskehitys: “liuku vaihtui nopeasti selkeään nousuun” liikevoiton osalta.

Vanerissa on suoritettu merkittävä tuotannon uudelleenjärjestely. Heinola, Kaukaa ja Lahti suljettiin. Savonlinnaan siirrettiin lisää tuotantoa ja investoitiin 20 miljoonaa nykyaikaisiin prosesseihin ja teknologiaan. Yksikkö valui viime vuonna huipputuloksesta tappiolle – suhdannetekijöiden seurauksena.

Kokouksessa väläyteltiin myös uusia paperin ja puun käyttömuotoja. Biokomposiiteilla ja nanoteknologialla saatetaan päästä niin kovaan paperiin, että esimerkiksi läppäreiden kannet tai auton pellit voidaan korvata “Biofore”-tuotteilla. Varmaa on, että puu kannattaa jalostaa nykyistä pidemmälle. UPM tukee useita tutkimushankkeita tällä sektorilla.

Keskustelu toimitusjohtajan katsauksen jälkeen oli vilkasta. Pohdittiin sitä, korvaako eukalyptus kokonaan kotimaisen puun. Tuskin, oli vastaus. Hallitukseen kaivattiin lisää naisjäseniä ja toivomus kirjattiin.

Metsänomistajat ihmettelivät ainaista valitusta puun kalliista hinnasta ja kysyivät vieläkö Venäjän puu kannattaa. Ei kannata, eikä sitä paljon käytetäkään, vastasi Pesonen. Meidän on kuitenkin säilytettävä kilpailukykymme kaikissa komponenteissa, myös puun hinnassa. Suomessa sijaitseva paperin valmistus kärsii noin 10 %:n ylimääräisestä kustannuksesta sijaintinsa vuoksi. Suomessa on edelleen 50 paperi- , sellu- tai kartonkitehdasta. Viisi tehdasta on suljettu. Mikäli haluamme säilyttää edes suurimman osan, on meidän kaikkien tehtävä kaikkemme kilpailukyvyn eteen.

Alkuperäisen metsän ja biodiversiteetin suojelijoita oli muutama liikkeellä. Hyviä puheenvuoroja, joskin liian pitkiä. Viesti oli että yrityksen kuuluisi korvauksetta “pr:n nimissä” pyhittää tietty prosentti metsävaroista luonnonsuojeluun. Tästäkö metsänomistajat riemastuivat. Saatiin kuulla pitkä alustus siitä miten sitä metsää pitää oikein aidosti suojella: riittävällä harvennuksella ja hakkuilla. Merilampi pysytteli rauhallisena ja toivoi että puheenvuoroihin sisältyisi myös kysymys.

Pesonen sanoi, että suomalainen metsänhoito kestää kaiken kansainvälisen vertailun. Lahjoituksia suojelumaisemaksi on joskus tehty ja vastuuta tunnetaan. Metsiä suojellaan myös tehokkaalla kierrätyskuidun käytöllä - UPM on maailman suurin kierrätyspaperin käyttäjä.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Robert Routs, Eläke- ja vakuutusyhtiö Aegon:in hallintoneuvoston puheenjohtaja. Entinen jäsen Holzhey jäi pois omasta pyynnöstään ja sai Wahlroosilta koskettavan kiitospuheen kahdeksan vuoden työpanoksestaan.

Hallitukselle annettiin valtuutus ostaa korkeintaan 51 miljoonaa omaa osaketta.

Hallituksen aikaisempi valtuutus "uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta" muutettiin niin että aikaisempi määrä 250 miljoonaa osaketta pudotettiin 25 miljoonaan osakkeeseen. Aikaisemmin 100 miljoonaa osaketta on voitu suunnata "osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen". Ymmärtääkseni tämä vanha valtuutus on ollut "myrkkypilleri" yritysvaltausta vastaan ja se on nyt poistettu. Lunastusvelvollisuus on edelleen voimassa eli sillä, jonka omistusosuus ylittää 33 1/3 %:a tai 50 %:a osakemäärästä.

Kokouksen jälkeen oli kahvitarjoilu ja innokkaimmat törmäsivät vielä kiinni oleviin oviin. Tarjoilu odotti pöydissä valmiina ja vuorossa pienen pienet voileivät (lohi ja paahtopaisti) sekä kauden ensimmäinen mansikkaleivos.

Vakuuttava esitys sekä Wahlroosilta että Pesoselta. Konsultti on lisännyt UPM-positiota huomattavasti vuonna 2009 ja alkuvuonna 2010. Tällä osinkotuotolla ja yritysjohdolla osake pysyy salkussa, saatanpa lisätäkin. Kurssi oli kokoushetkellä 9,40 e.
 

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Stockmann: Lindex pelasti vaikean vuoden

Stockmannin yhtiökokous pidettiin Finlandia-talolla 16.3.2010.
Paikalla oli 772 osakasta edustaen 46,7 miljoonaa osaketta ja 272 miljoonaa ääntä (78,6 % yhtiön äänistä).

Hpj. Taxell avasi kokouksen ja kävi läpi jo tutuksi tulleen tarinan viime vuoden haasteista. Kysyntä sakkasi kaikilla markkina-alueilla, valuuttakurssit kehittyivät epäsuotuisasti ja laskusuhdanne oli huomattavasti pahempi kuin osattiin odottaa.

Hallitus ja yrityksen johto vastasi haasteeseen karsimalla kustannuksia sekä lykkäämällä tai peruuttamalla investointeja - silloin kun se oli mahdollista. Stockmannilla oli samanaikaisesti meneillään yrityksen historian suurin investointiohjelma, joka päättyy  2010.

Pääoman käyttöä ohjattiin entistä tehokkaampaan suuntaan tehostamalla ostoja ja pienentämällä varastoja. Pääomarakennetta vahvistettiin merkittävästi kahdella osake-annilla: yksi institutionaalisille sijoittajille, erityisesti Hartwallin suvulle ja toinen perinteisenä osakeantina kaikille omistajille. Saaduilla varoilla lyhennettiin Lindexin ostoon otettua Ruotsin kruunumääräistä lainaa. Omaa pääomaa saatiin lisää 142 miljoonaa euroa.

Taxell alusti myös yhtiön johdon sitouttamiseen ja palkitsemiseen tarkoitettua optiojärjestelmää. Aikaisemmat optiojärjestelmät eivät ole kaikki merkintähinnaltaan kilpailukykyisiä. Osalta avainhenkilöistä puuttuu todellinen optiojärjestelmä. Avainosaajamme ovat haluttuja ja muutama avainhenkilö on viime aikoina jättänyt yrityksen. Taxell viitannee ainakin ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja Jussi Kuutsaan, joka siirtyi SRV:n Venäjän maajohtajaksi. Uudella optio-ohjelmalla pyritään sitomaan noin 50 avainhenkilöä tiiviisti yhtiöön. “Tiedossa on, etteivät kaikki pidä optio-ohjelmista. Stockmann pitää niitä kuitenkin välttämättöminä.” Optiojärjestelmämme ovat kohdistuneet myös muihin sidosryhmiin: kanta-asiakasoptiojärjestelmämme on ainutlaatuinen".

Thomas Lindholm valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Harvoin näkee niin tehokasta ja kuitenkin rauhalliselta vaikuttavaa puheenjohtajatyöskentelyä. Kokous vedettiin läpi kummallakin kotimaisella tunnissa ja 20 minuutissa. Koska kokouksen kieli vaihtui jatkuvasti kesken kokouksen, voin kuvitella että “yksikielisillä” saattoi olla ymmärrysvaikeuksia. Tärkeimmät kohdat käytiin kuitenkin läpi sekä suomeksi että ruotsiksi.

Toimitusjohtaja Hannu Penttilä esitteli vuoden 2009 tärkeimmät tapahtumat  keskittyen sen jälkeen kuluvaan vuoteen ja tulevaisuuden näkymiin.

Talouden lama löi vahvan leiman Stockmannin vuoteen. Kysyntä laski kaikilla markkina-alueilla, valuutat kehittyivät epäsuotuisasti ja Baltia oli “vapaassa pudotuksessa”. Yhtiön ykköstavoitteena oli pitää suhteellinen myyntikate entisellä tasolla, tässä onnistuttiin hyvin (myyntikate laski 0,2 %:a). Kustannussäästöjä tavoiteltiin 28 miljoonalla, tavoite ylitettiin selvästi (säästöt 53,7 miljoonaa). Pääomaa vapautettiin 84,4 miljoonaa ja osakeanneilla saatiin sisään 140 miljoonaa. Investointeja, joita ei voitu lykätä, jatkettiin ja investoinnit olivat 152,8 miljoonaa.

Liikeryhmien erot olivat selvät:

Tavaratalo-ryhmä    52 % myynnistä    26 % tuloksesta
Lindex                     32 %                      67 %
Hobby Hall               8 %                      negatiivinen tulos
Seppälä                     8 %                       9 % tuloksesta

Myynti laski kaikkiaan 9,6 %:a ja tulos 30 %:a.

“Näin reippaita pudotuksia en ole nähnyt 30 vuoden Stockmann urani aikana” Penttilä totesi.

Viimeisellä kvartaalilla kaikki liikeryhmät paransivat tulostaan. Myynnin pudotus viimeisellä kvartaalilla enää 3 %:a. Kelkka on kääntynyt ja alkuvuosi 2010 on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin. Tavoitteena on saada myynti selkeään kasvuun ja tulos (voitto ennen veroja) taas selvään nousuun vuonna 2010. Vuoden 2010 kaksi ensimmäistä kuukautta näyttävät 3,4 %:n liikevaihdon kasvua ja maaliskuussa vauhti paranee tästäkin.

Suomen osuus yrityksen liikevaihdosta 55 %:a, Ruotsin 19 %:a, Venäjän 10 %:a, Norjan 8 %:a ja Baltian maat yhteensä   8 %:a.

Lindexin tuloksentekokyky ylitti kaikki odotukset ja se teki kaikkien aikojen ennätystuloksen vaikeana vuonna. “Olemme omistaneet Lindexin 25 kuukautta ja sinä aikana se on tuonut yritykselle 136 miljoonaa tulosta”. Penttilä muistutti epäilijöitä, jotka pitivät Lindexin ostoa ylihinnoiteltuna ja takaisinmaksuaikana 100 vuotta - “takaisinmaksu-aika tulee olemaan merkittävästi tätä lyhyempi”.

Helsingin tavaratalon laajennus “Kaikkien aikojen Stockmann” valmistuu aikataulussa ja jo nyt avatut osastot ovat saaneet lisää asiakkaita ja nostaneet keskiostosta merkittävästi. Joulusesonkiin pitäisi saada valmiiksi koko projekti, mukaan lukien kävelykatu (Keskuskatu), johon saadaan varmasti jouluaiheista myyntiä.

Suomessa ja Pohjoismaissa kuluttajien luottamus on parantunut. Venäjällä kuluttajien luottamus ja ostovoima on kiinni öljyn hinnan kehityksestä, siinä mennään hyvään suuntaan. Baltia on ollut Stockmannille erittäin hyvä alue. Siellä ei odoteta nopeaa käännettä mutta parempaan suuntaan mennään.

Investoinnit ovat vielä 2010 noin 150 miljoonan tasolla. Penttilä näyttä Huvudstadsbladetin artikkelin jossa todettiin, että “Stockmann börjar kassera 2011” eli investointien täysimääräinen hyödyntäminen pääsee hyvään vauhtiin 2011. Kassavirtaan tällä saadaan nopea paraneminen. Investoinnit vuonna 2011 enää 90 miljoonaa. “

Nevski Prospektin tavaratalo etenee suunnitelmien mukaan ja rakennus on erinomaisella paikalla. Oma tontti, oma rakennus. Kyseessä on “ehkä Pietarin paras liikepaikka”.  Vuokralaisena muulle tilalle m.m. Hennes & Mauritz.

Moskovan Golden Babylon kohde on jo Seppälän, Lindexin ja Best Sellerin osalta auki. Tavaratalo seuraa perässä.

Vuonna 2011 avataan tavaratalo Jekaterinburgissa, Stockmann on siellä vuokralaisena. Hanketta on lykätty 2 vuotta, Vilnan tavaratalohanke on jäissä.

Verkkokauppaan panostetaan. Hobby Hall –tuotemerkki säilyy Suomessa ja muuten satsataan www.stockmann.com - verkkomyyntiin. Verkkokauppa aukeaa 2010. Verkkokauppa on osa Stockmannin monikanavastrategiaa.

Lindex avaa tänä vuonna yli 40 uutta myymälää, osan franchise-pohjalla. Uusia alueita m.m. Egypti, Saudi-Arabia ja Bosnia Herzegovina. Lindexin nettikauppa aukeaa Suomessa.

Seppälällä on nyt 214 myymälää, vuonna 2010 avataan 6-8 lisää. Seppälän investointeja on poistettu nopeaan tahtiin. “Tulos saadaan merkittävään kasvuun kun poistotarve vähenee”.

Stockmann pitää kiinni osinkopolitiikastaan ja haluaa olla tunnettu luotettavana runsaan osingon maksajana. Nyt jaetaan 0,72 e / osake (viime vuonna 0,61 e). Osinkoihin käytetään 51,2 miljoonaa. Tämä osoittaa osaltaan yrityksen luottamusta tulevaisuuteen.

Vuoden 2008 kanta-asiakasoption merkitsemishinta on osingonmaksun jälkeen 9,61 e per osake. Optio on selkeästi “in the money”.  Aikaisemman kanta-asiakasoption merkitseminen tapahtuu toukokuussa ja mikäli optio erääntyy arvottomana, tullaan optioiden haltijoille tarjoamaan vapaavalintainen –10 %:n ostospäivä.

Summa summarum, “kohtuullisen vähillä kolhuilla päästiin.” , toteaa Penttilä.

Kysymyksiä kuultiin yleisöstä vähän. Henrik Palmgren kiitti osingonmaksusta ja välitti viestiä verottajalle siitä ettei osinkoverotusta saa kiristää. Yleisö oli varmasti samaa mieltä.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Hartwall suvun edustaja Charlotta Tallqvist-Cederberg, 1962 syntynyt kauppatieteiden maisteri. Muuten valittiin vanha hallitus uudelleen. Hallituspalkkio maksetaan käytännössä Stockmannin B-osakkeina, rahana ennakonpidätykseen menevä määrä.

Kolmevuotinen avainhenkilö-optiot esiteltiin ja perusteltiin. Noin 50 avainhenkilöä pääsee uuden järjestelmän piiriin ja heidät sidotaan yhtiöön sekä optioilla että pakollisella 2 vuoden omistuksella / yrityksen palveluksessa olemisella optioiden merkinnän jälkeen. Stockmannilla on ollut avainhenkilöoptio-järjestelmä jo vuodesta 1994 ja se on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Optioiden merkintähinta on kohtuullinen, keskimääräinen osakekurssi lisättynä 10 %:lla ja merkintäaikaa 3 vuotta tästä eteenpäin. Optioita saavaa ryhmää saatetaan muuttaa tavoitteiden mukaan ja pääsääntöisesti järjestelmä koskee konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtoryhmiä.

Kokoustarjoiluna kahvia, Quiche Loraine –piiras ja Stockmannin suklaakonvehteja. Ei ylenpalttista, mutta hyvin näytti maistuvan.

Yhtiön osakekurssi oli 26 euroa yhtiökokoukshetkellä,

Konsultilla on salkussa sekä kalliilla että erittäin halvalla ostettuja Stockmannin osakkeita ja salkussa ne myös pysyvät. Stockmann on yritys, jossa pitkäaikainen omistus on hyvin perusteltua.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

YIT – torjuntavoitto vaikeissa olosuhteissa

YIT:n yhtiökokous pidettiin Finlandia-talossa 10.3.2010 klo 13:00 alkaen. Paikalle oli saapunut 724 osakasta edustaen reilua 57,2 miljoonaa osaketta (45,0 % kaikista äänistä). Yleisö suosio testasi seminaarisalin kapasiteetin mutta lievän järjestelyn jälkeen istumapaikka näytti löytyvän kaikille. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski sukkuloi tapansa mukaan yleisön joukossa ennen kokousta ja vastaili kysymyksiin, hymyssä suin.

Vuotta aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa oli vakavat tunnelmat. Maailman talous oli syöksylaskussa, rahoitus täysin jäissä ja Venäjän rakennusprojektien pelättiin kaatavan koko YIT:n. Osakkeen kurssi oli 4,30 euroa. Nyt osakkeen kurssi oli 17,40 – nousua reilut 300 %:a. Kärsivälliset osakkeensa pitäneet ja rohkeat ostajat on palkittu ruhtinaallisesti. Henrik, Georg ja Karl-Gustav Ehrnroothin Structor S.A. osti itsensä YIT:n suurimmaksi omistajaksi 14,7 miljoonalla osakkeella. Helmikuussa 2010 Structor kevensi salkkuaan myymällä YIT:n osakkeita vajaalla 20 miljoonalla eurolla, noin 10 %:lla kokonaisomistuksesta.

Vuoden 2009 luvut esiteltiin:

- Liikevaihto putosi 12 %:a 3 452 miljoonaan.
- Liikevoitto putosi 36 %:a 166 miljoonaan.
- Tilauskanta putosi 14 %:a 2 774 miljoonaan.
- Osinko putosi 20 %:a 0,50 eurosta 0,40 euroon.

Miksi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth kuitenkin kehui yrityksen johtoa ja koko yrityksen ketteryyttä?

- Liikevaihto kasvoi 18 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Liikevoitto kasvoi 31 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Tilauskannan pienentyminen loppui vuoden viimeisellä kvartaalilla
- Koko vuoden operatiivinen kassavirta oli investointien jälkeen 211 miljoonaa positiivinen. Konsernin nettovelat pienenivät 146 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2009 vaihdettiin toimitusjohtaja ja valittiin uusi “tiimi” johtoon,  “kokeneista YIT:n veteraaneista”.
- Hallituksessa vaihtui puheenjohtaja ja valittiin 3 uutta jäsentä

Yritys jarrutti voimakkaasti kun rakentaminen pysähtyi ja siirsi fokuksen heti kassavirtaan, erinomaisilla tuloksilla. Ratkaiseva ero kilpailijoihin nähden oli kuitenkin YTI:n kaasupolkimen käyttö nopeasti jarrutuksen jälkeen. Näin ketterää johtamista ja erinomaista yhteistyötä hallituksen ja toimivan johdon välillä näkee harvoin. “Meillä on hyvä balanssi strategisen suunnittelun ja taktisen suunnittelun välillä”. Vuorineuvos Reino Hanhinen sai erikoismaininnan hallitustyöstään ja pitkän kokemuksen tuomasta näkemyksestä “Kiitos, Reiska”.

Nopean reagoinnin ansiosta yritys vahvisti markkinaosuuttaan Suomessa noin 50 %:iin “omaperusteisten” asuntojen myynnistä. Asuntoaloituksia lisättiin jokaisella kvartaalilla. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vakiona, noin 1000 asunnossa. Suomen rakennustoiminnan osuus liikevaihdosta oli 29 %:a ja liikevoitosta 41 %:a.

Venäjällä yritys teki loppuun ne 4 000 asuntoa, jotka olivat työn alla. Maine yrityksenä joka tekee lupaamansa loppuun asti on arvokasta pääomaa tulevaisuudessa. YIT on innovoinut Venäjän asuntokauppaan uusia rahoitusmalleja yhdessä Sberbank:in ja Nordean kanssa. YIT:llä ei ole rahoitusriskiä näissä malleissa.

Venäjällä tehdään edelleen suurin osa asuntokaupasta käteisellä ja asunnot ostetaan usein puolivalmiina “aihioina”, jotka jokainen sisustaa ja varustaa oman makunsa mukaan. YIT ohjaa omalla myynnillään kauppaa lähemmäksi valmiiksivarusteltujen asuntojen tasoa. Venäjän asuntovarantoa saatiin pienennettyä 1 931 asunnolla. Myynnissä olevia asuntoja oli vuoden lopussa 3 603 kpl. Uusien rakentaminen pääsi vauhtiin viimeisellä kvartaalilla jolloin aloitettuja asuntoja oli  567 kpl. Kansainvälisten rakentamispalvelujen osuus liikevaihdosta oli 10 % ja liiketappio 17,8 miljoonaa euroa. “Venäjälle emme myyneet tappiolla mutta Baltiassa myimme varaston tyhjäksi, tappiollakin”. Venäjän asiakassegmentti on venäläisten itsensä määrittelemä “economy” ja “economy plus”.

Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut toi yritykselle 61 %:a liikevaihdosta ja 59 %:a liikevoitosta. Vuosi sitten epäiltiin yrityksen kykyjä ostaa ulkolaisia palveluyrityksiä Keski- ja Itä-Euroopasta ja saada kaupat kannattaviksi. Yrityskaupat ja ostettujen yritysten fuusiointi on sujunut erinomaisesti ja uusia ostokohteita katsotaan Keski-Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa tämän sektorin markkinajohtajan markkina-osuus on noin 1 prosentti. Pirstaloituneet markkinat antavat  hyvän mahdollisuuden kasvulle tulevaisuudessa. Saksan palvelutoiminnan markkinoiden koko on noin 30 miljardia.

YIT on siirtänyt nyt painopisteen kannattavaan kasvuun. Liikevaihtoa halutaan lisää ja oman pääoman tuotto halutaan saada viimevuoden 10 %:sta takaisin 20 %:iin ja yli. “Hävettää esitellä tällaista sidotun pääoman tuottoa” sanoi Pitkäkoski, hallituksen puheenjohtajan lohduttaessa painottaen erittäin vaativia olosuhteita. Liiketoiminnallista ketteryyttä ja nopeaa reagointia tarvitaan jatkossakin. Kustannusrakennetta on trimmattu suunnitelmien mukaan.

Vanha halllitus valittiin uudelleen, Gran ja Herlin olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Kokousyleisö piti halllituksen koostumusta ja kokemusta erinomaisena. Yhtiön johdolle ja noin 250 avainhenkilölle sovittiin vanhan optiojärjestelmän sijaan osakepohjainen palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmä. Osakkeita on varattu tähän maksimissaan 750 000 osaketta per vuosi. Yrityksellä on jo omia osakkeita kolmen vuoden tarpeisiin. Tämä hyväksyttiin vähäisin soraäänin. Hallitus lupasi ettei palkitseminen tapahdu “kevyin perustein”. Tärkeimmät mittarit tulevat olemaan liikevaihdon kasvu ja sidotun pääoman tuotto.

Osakeannille ja omien osakkeiden hankinnalle saatiin hyväksyntä yritysostoihin ja henkilöstön palkitsemiseen.  Osakkeet voidaan myös myydä tai mitätöidä. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, saattaa käydä niin että omien osakkeiden osto ja mitätöinti yleistyy.

Savonlinnasta saapunut delegaatio kritisoi suunitelmia rakentaa vapaa-ajan asuntoja Nälkälinnan herkkään maisemaan. Kuutiin pitkä alustus muttei varsinaisia kysymyksiä. Pitkäkoski totesi hankkeen olevan työn alla.

Kuluvalle vuodelle ohjeistetaan, että liikevaihto kasvaa ja tulos ennen veroja kasvaa merkittävästi. Tämä toistettiin useamman kerran.

Kokoustarjoilu tapahtui ennen kokousta ja koostui bageleistä, kahvista ja erinomaisesta smoothie-juomasta. Konsultti kiittää.

Konsultilla on ollut salkussa YIT:tä jo pitkään. Osa lisäostoista tuli ajoitettua optimaalisesti. Nyt olen keventänyt hieman (noin 25 %:a) vaihtamalla osan YIT:n osakkeista UPM:n osakkeisiin suhteella yhdellä kaksi + hivenen käteistä. YIT on edelleen vähintäänkin pitämisen arvoinen paperi. Kokoushetkellä osakekurssi 17,40 e.

YIT:n riskeinä voidaan nähdä korkotason huomattava nousu ja ostajien ostovoiman järkkyminen esimerkiksi työttömyyden takia. Venäjällä näyttävät fundamentit huomattavasti paremmilta kuin ennen ja Baltiassakin on näkyvissä elpymistä toimitila- ja hotellirakentamisessa. Yrityksellä on hyvät eväät menestykseen jatkossakin.

Kriittisiä näkemyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden näkymistä ja asuntojen hinnoittelusta yleisemminkin löytää esimerkiksi KTT Peltomäen blogista www.piksu.net/artikkeli/ernroothit-myiv%C3%A4t-yitt%C3%A4-helmikuussa-suomen-asuntokuplan-huippu-l%C3%A4henee.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

BRIC vai STUPID?

Viimeisten vuosien mantrana on ollut ettei sijoitus voimakkaasti kasvaviin BRIC-maihin eli Brazil, Russia, India and China, voi mennä pieleen. Sijoittajat ovat noudattaneet neuvoa ja kasvavien talouksien rahastoihin ja etf:iin on virrannut rahaa ovista ja ikkunoista.

Eurooppa on nyt havaittu suureksi mahdollisten luottotappioiden keskittymäksi. Kun Dubain luotto-ongelmilla saatiin psyykattua markkinat laskuun muutama kuukausi sitten, on nyt löydetty lisää riskejä Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista. Jotta sijoittajille saataisiin hyvä muistisääntö, on ongelma-alueen maiden nimiä yritetty lyödä milloin miksikin lyhenteeksi... Konsultti ehdottaa muistisäännöksi STUPID-maita eli Spain, Turkey, UK, Portugal, Italy and Dubai.

Pitäisikö tässä nyt panikoida ja myydä kaikki, ennen kuin STUPID-maat menevät kaikki konkurssiin ja peli on lopullisesti menetetty?

Todellisuudessa velkaantumisen ei pitäisi olla mikään uutinen markkinoille. Kun kansantaloudet supistuvat ja samalla elvytetään voimakkaasti, käy helposti kuin hullulle miehelle Huittisista: sitä syö enemmän kuin tienaa.

Valtioiden velkaantuminen on pitkän aikavälin ongelma ja suurin pitkällä aikavälillä kasvua rajoittava tekijä G3-alueella (US, EU, JP). Kuitenkaan itse velkaantumisessa ei ole mitään uutta tai merkittävää tapahtunut viimeisten viikkojen aikana Kreikkaa lukuunottamatta. Kreikka ilmoitti laskeneensa väärin oman velkaantumisasteensa ja reilun 7 %:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen olikin reilut 12 %:a. Samalla käynnistettiin spekulaatio Kreikan sulkemisesta euro-alueen ulkopuolelle ja euro heikentyi huomattavasti.

Valtioden velasta ja velan kasvuvauhdista löytyy hyvä graafi osoitteessa http://blogs.reuters.com/macroscope/2010/02/05/deficits-and-debts-made-clear/ .

Itse pidän euron heikentymistä hyvänä uutisena Euroopan taloudelle. Vapaasti heikentynyt dollari on syönyt eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Nyt lähestytään terveempää tasoa suhteessa dollariin eikä Yhdysvallat pysty ostamaan kilpailukykyä “devalvoimalla”.

Piensijoittajan ja osakesäästäjän on turha panikoida näiden makrotalouden otsikoiden takia. Elvyttäminen maksaa ja velat lankeavat joskus maksuun, mutta kokonaisten valtioiden konkurssi on uhkana aika kaukana. Nyt kannattaa pysyä mikrotalouden tasolla ja katsoa yritysten julkistamia tuloksia, ehdotettuja osinkoja ja tulevaisuuden näkymiä. Suomalaiset yhtiöt ovat pääosin ylittäneet odotukset osinkoehdotuksillaan. Jos ja kun osinkoehdotukset heijastavat yhtiön hallituksen uskoa tulevaisuuden talouskehitykseen, näyttää tilanne huomattavasti vuoden takaista paremmalta.

Useampi blue chip –yritys tarjoaa nyt 4-6 %:n osinkotuottoa. Pidän näiden osakkeiden omistamista hyvänä vaihtoehtona reilusti alle prosentin tuottoa tarjoavalle korkotalletukselle. Osingot saa tililleen huhti-toukokuussa eli holdari ehtii ottaa kotiin kahdet osingot seuraavan 14-15 kuukauden aikana.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä http://www.deltafreight.fi

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Osakesijoittajan vuosi 2009

Kalenteri- ja verovuoden lähestyessä loppuaan on aika käydä läpi vuoden salkkuraportit.

 Olin tänä vuonna selvästikin ostolaidalla. Ostokohteina olivat Huhtamäki, UPM, YIT, SCA, Handelsbanken, Nokia, HK Scan, Sanoma, Efore, Olvi, Lassila & Tikanoja, Statoil sekä Yhdysvalloista GE ja Heinz. Myyntilistalle joutuivat ainoastaan Cramo ja vajaan vuoden visiitin salkussa tehnyt Kesko. Osakeanteihinkin pääsin osallistumaan: Stockmann ja HK Scan saivat konsultilta lisärahoitusta.

 Salkku toipui vuoden 2007 kurjimuksesta hyvin. Reilun 30 %:n miinukselta ponnistetiin 5 %:a plussalle. Tämän lisäksi saatiin osinkoja reilut 4 %:a (ostokursseille laskettuna). Vatsahapotkin rauhoittuvat, vaikkei meillä Osta & Pidä -sijoittajille määritelmän mukaan sellaisia pitäisi ollakaan. Alkuvuoden peikkona oli koko kapitalistisen järjestelmän loppuminen ja vaikkei vieläkään reaalitaloudessa ole hurraamista, ollaan nyt selkeästi positiivisemmalla mielellä.

Osinkojen lisäksi rahaa tuli lunastuksista: ruotsalainen varustamo Broström päätyi Maersk Linelle ja konsultin pettymykseksi suomalais-ruotsalainen yhteistyö loppui CloettaFazerin osalta, Fazerin lunastaessa itsensä ulos yhteisyrityksestä. Salkkuun jäi Cloetta ja makeistiskillä on entistä vaikeampi vetää kotiin päin. No, löytyy Cloetaltakin muutama suomalaiseen makuun sopiva tuote.

 Vuoden onnistunein ajoitus oli Huhtamäen painon tuntuva lisääminen salkussa. Olvin, Outokummun jaa YIT:n säännölliset pikkuostokset näyttävät nyt onnistuneilta. Stockmannia ja Sanomaa tuli ostettua defensiivisinä salkkuun pitkin vuotta, enimmäkseen oikeaan aikaan ja hintaan.

 Vuoden pettymys oli ylivoimaisesti Nokian pitkään jatkuneet ja - jopa pahentuvat - vaikeudet. Tuntuu siltä että Nokialla on ollut fokus niin pahasti hukassa ettei positiivisia uutisia mahdu Nokia otsikon alle sitten millään. Olli-Pekka Kallasvuo on johtanut Nokiaa nyt 3,5 vuotta.

 Jos sijoitit Nokiaan 1.7.2006 100.000 euroa, on sinulla nyt jäljellä - osingot uudelleen sijoittaen - 56.700 euroa. Jos teit saman sijoituksen tammikuussa 2000, olet menettänyt sijoituksestasi 77,5 %:a. Siinä alkaa suomalainen kateuskin hellittää - sijoittajien saama "ansioton arvonnousu" on muisto vain. Toivottavasti Nokia saa laivansa kuntoon ja kurssin sellaiseksi, että positiivisiakin uutisia alkaa kuulua. Riskinä on edelleen se, ettei Nokia ota huomioon käyttäjien toiveita vaan jatkaa omalla linjallaan, ostivat asiakkaat tuotteita sitten taikka ei. Navteq:in goowill on aikamoinen, toivottavasti siinä ei ole seuraava muutaman miljardin alaskirjauksen tarve. Pidän osakkeet salkussani ja ostan Nokian tuotteita jatkossakin.

 HK Scan ja Huhtamäki ovat saaneet rakennemuutoksensa oikealle uralle ja kummaltakin on lupa odottaa omistajaystävällisiä osinkoja jatkossa. Ruotsalaista SCA:ta sai tänä vuonna todelliseen alennusmyyntihintaan ja uskon, että yhtiö pysyy salkussani pitkään. UPM:n suhteen olen edelleen optimisti, vaikkei hyviä uutisia ole liikaa kuulunutkaan. Sanoma on ollut hyvä osingonmaksaja, toivottavasti näin on jatkossakin. Uskoa antaa suursijoittaja Antti Herlinin ostot, riskinä koko mediakentän ansaintalogiikka pitkällä tähtäimellä. Moniko on valmis a) ostamaan painettuja lehtiä tai b) maksamaan median sisällöstä muuten jatkossa?

 Jokereiksi salkkuun jäävät Outokumpu, PKC ja Efore. Outokummun kurssi on sahannut viime vuosina niin voimakkaasti että syklinen osake on ollut nimensä veroinen: välillä on ylitetty 30 euroa, välillä käyty alle 7,50 euron. Jos ja kun maailman talous toipuu, alkaa ruostumaton teräskin tehdä kauppaansa. PKC on trimmannut kulurakennettaan ja tuotantoaan ja kun busseja ja rekkoja taas myydään, toipuu kurssikin. Eforelle odottelen teollista ostajaa, mikäli kannattavuutta ja erityisesti liikevaihtoa ei saada omin voimin paremmalle mallille.

 Pitkäaikaiselle sijoittajalle yritysten osingonmaksukyky ja -halu ovat ratkaisevia. Kurssit nousevat ja laskevat mutta jos yritys noudattaa johdonmukaista ja omistajaystävällistä osinkopolitiikkaa, on helppo pysyä kärsivällisenä omistajana. Nokiankin suhteen voi nyt kysyä, olisiko omien osakkeiden ostoon käytetyt varat ollut järkevämpää jakaa osinkoina omistajille eikä myyntivoittoina omistuksestaan luopuville.

 Kaiken kaikkiaan sijoitusvuosi 2009 oli hyvä. Konsultti jää nyt odottamaan reaalitalouden toipumista vuonna 2010. Tiestä saattaa tulla kuoppainen, onhan elvytykseen käytetyt varat joskus maksettava takaisin. Maailmanloppua ei kuitenkaan tullut tänäkään vuonna ja osakesijoittaja voi suhtautua tulevaisuuteenkin optimistisesti. Suurin osa yrityksistä tulee parantamaan tulostaan vuonna 2010 ja viisaat yritykset muistavat omistajiaan reilulla osingoilla.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi. 

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Efore - joko olisi teollisen ostajan vuoro?

Eforen liiketoiminta muodostuu sähkönkulutusta vähentävistä asiakaskohtaisista tehonsyöttöratkaisuista, laiteasemien  sähkönsyöttöjärjestelmistä, vaativan elektroniikan valmistus- ja  suunnittelupalveluista sekä huolto- ja korjauspalveluista.

Yhtiön tuotekehitys- ja markkinointiyksiköitä on Suomen lisäksi Kiinassa, USA:ssa ja Ruotsissa. Yrityksen tuotantoyksiköt  sijaitsevat Kiinassa ja Virossa.

Yhtiön slogan on “Powering your success”. Millainen on ollut Eforen oma menestys?

Alla lukuja kuudelta viimeiseltä vuodelta:

2009

Lv 64,1 Me

Nettotulos –2,6 Me

EPS – 0,07 e

Osinko 0,00 e

Osakepääoman palautus 0,05

2008

Lv 78,3 Me

Nettotulos 1,2 Me

EPS 0,03 e

Osinko 0,04 e

2007

Lv 80,2 Me

Nettotulos –3,4 Me

EPS – 0,08 e

Osinko 0,10e

2006

Lv 90,5 Me

Nettotulos –8,2 Me

EPS – 0,20 e

Osinko 0,00 e

2005

Lv 81,8 Me

Nettotulos – 1,5 Me

EPS –0,01 e

Osinko 0,00 e

2004

Lv 73,2 Me

Nettotulos 7,5 Me

EPS 0,20 e

Osinko 0,15 e

 

Efore on siis tehnyt 6 vuoden aikana keskimäärin 78 mijoonan euron liikevaihdolla keskimäärin - 1.160.000 euron nettotuloksen. Eps on ollut keskimäärin - 2,2 senttiä. Tuloksessa ei ole hurraamista, vaikka jokaisena vuonna onkin katsottu tulevaan vuoteen positiivisesti ja aina parempaa odottaen.

Eforen omistaja on saanut 6 vuodelta osinkoina (ja nyt ehdotettuna pääomanpalautuksena) yhteensä 0,34 euroa. Samanaikaisesti (1.11.2004 - 29.10.2009) yhtiön kurssi on pudonnut 72,8 %:a.

Yhtiön markkina-arvo, laskettuna tilivuoden viimeisen päivän osakekurssilla, on ollut

2003    54,1 Me

2004  125,4 Me

2005    74,6 Me

2006    57,1 Me

2007    48,6 Me

2008    30,8 Me

2009    33,7 Me

Tämän päivän kurssilla yhtiön markkina-arvo on 30,8 miljoonaa euroa.

Yhtiön omavaraisuusaste on korkea: 59,6 %:a ja korolliset kassavarat ylittävät korolliset velat 4,9 milj.eurolla.

Yhtiön kassavirta oli tilivuonna 2009 positiivinen, 5,1 miljoonaa euroa.

 

Yhtiössä on suoritettu huomattava rakennemuutos. Tuotanto on siirretty käytännössä kokonaan Suomesta ensin Viroon, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Viime aikoina Yhdysvaltojen tuotanto on siirretty Kiinaan ja Vironkin toimintaa sopeutettu. Suomeen on jäänyt ainoastaan tuotekehitys- ja  markkinointitoimintoja.

Eforen haasteena on ollut huomattavat tuotekehityskustannukset ja asiakkaiden voimakkaasti vaihteleva kysyntä. Yhtiö on pääsääntöisesti kirjannut tuotekehityskulut kullekin tilikaudelle niitä aktivoimatta. Taseeseen ei ole jäänyt alaskirjaustarpeita.

Nokia Siemens Networkin osuutta Eforen tuotteiden loppukäyttäjänä on pienennetty sekä omilla valinnoilla että markkinoiden sulaessa NSN:n alta. Yhtiö on saatu uusia, merkittäviä, asiakkuuksia kuten kiinalaisen ZTE Corporation ja kiinalainen Datang Mobile, Hua Wei:nkin kanssa ollaan liikesuhteessa. Yhtiö on erittäin hyvin mukana Kiinan uuden sukupolven puhelinverkkotoimituksissa.

 Toimitusjohtaja Reijo Mäihäniemi aloitti Eforella 8.6.2006 ja hän on panostanut erityisesti kulujen karsintaan ja tuotannon siirtämiseen edullisemman kustannustason maihin. Mäihäniemi on toiminut tehokkaasti mutta kulujen karsimisen tie alkaa olla loppuunkuljettu. Nyt pitäisi saada aikaan aitoa kasvua: "Topline Growth". Helpommin sanottu kun tehty - varsinkin kun verkkotoimittajat painivat kaikki haasteellisen markkinatilanteen kanssa.

Eforen suurimpia omistajia ovat Evli, Nordea, Varma, Tammivuoret, Maijos, Handelsbanken ja FIM Fenno. Rausanne, Syrjälät ja Veikko Laine Oy näkyvät myös suurimpien omistajien listalla.

Efore tarjoaa nykykurssilla mielestäni hyvän yrityskauppakohteen joko elektroniikka-alan Eurooppalaiselle tuottajalle tai – asiakkuuksien ja tuotepatenttien kautta – erinomaisen sillanpään Eurooppaan yhtiön kiinalaisille asiakkaille.

Eforen patenttisalkussa on kymmeniä patentteja, joiden nykykäyttö on vähäistä. Ehkä niistä löytyisi rahanarvoisia tuotteita muille valmistajille. Riippuvuutta verkkoliiketoiminnasta on vähennetty panostamalla myös terveydenhuollon, teollisuusautomaation ja tietotekniikan virranlähderatkaisuihin.

Scanfil on kansainvälinen tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja. Maalaisjärjellä ajatellen esimerkiksi Efore olisi sopinut Scanfilin palettiin paremmin kuin osuus Lännen Tehtaista. Konsultti olisi nähnyt yhtiöiden välillä enemmän synergiaa ja mahdollisuuksia kuin pakastevihannesten, kalajalosteiden ja elektroniikka-alan sopimusvalmistuksen välillä. Saattaa toki olla, että Scanfil näkee elektroniikka-alan kilpailutilanteen niin kireänä, että katsoi paremmaksi panna munansa useampaan koriin.

Konsultti pitää Eforen salkussaan ja jää odottamaan joko huomattavaa tuloksen paranemista itsenäisenä pysyvältä Eforelta tai – reilulla preemiolla tehtyä – lunastustarjousta teollisen ostajan silmän osuessa Eforen asiakaskantaan patenteihin ja markkina-asemaan.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi. 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

HK Scan vahvistaa tasettaan osakeannilla

HKScan järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen Vantaalla, Hotelli Cumulus Rantasipissä 24.11.2009.

Kokous piti alunperin järjestää jo 9.11. mutta kokouskutsusta oli unohtunut yhtiöjärjestyksen muutos A-osakkeiden enimmäismäärän suhteen. Nyt päätettiin, että A-osakkeita saa olla maksimissaan 60 miljoonaa osaketta. Aikaisemmin maksimi oli 40 miljoonaa.

Kokouksessa oli edustettuna kaikki 20-kertaisella äänivallalla varustetut K-sarjan osakkeet ja 16,8 miljoonaa A-sarjan osaketta (49,52 % kaikista A-sarjan osakkeista). K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4.735.000 kpl) ja Swedish Meatsin (665.000 kpl) omistuksessa.

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja kertasi Q3 tulosjulkistuksen yhteydessä annetut tiedot. Yhtiö on pystynyt parantamaan kannattavuuttaan merkittävästi haastavissa olosuhteissa, mutta matkaa tavoitteisiin on vielä. Yhtiö on merkittävä, eli 5. suurin Pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö. Kotimarkkinat ovat Ruotsi (suurin), Suomi, Baltia ja Puola (yhdessä Danish Crown:in kanssa). Liikevaihto viime vuonna 2,3 miljardia euroa ja työntekijöitä noin 10.000.

Tänä vuonna valuuttojen heilahtelut (SEK ja sloty) ovat leikanneet liikevaihtoa ja vaikuttaneet negatiivisesti liikevoittoon. Loppukesästä lähtien valuuttojen heilahtelu on vähentynyt ja sekä kruunu että sloty ovat vahvistuneet, matkaa aikaisemmalle “normaalitasolle” on vielä. Yhtiö on pystynyt vahvistamaan kilpailukykyään toiminnan uudelleenjärjestelyillä ja toimittajaosuutta (mukaan lukien kaupan private label –tuotteet) on pystytty parantamaan. Kaupan omien merkkien osuus kasvaa jatkossakin, “otamme näiden valmistuksessa sen osuuden, joka meille kuuluu”.

Loppuvuoden ohjeistus vahvistettiin “Konsernin kuluvan vuoden liikevoiton arvioidaan ylittävän selvästi vuoden 2008 tason.” Tämä ei ole mikään yllätys, sillä yhtiön yhdeksän kuukauden liikevoitto oli 36,6 miljoonaa euroa (22,8 milj. euroa) eli lähes koko vuoden 2008 liikevoiton (38,1 milj. euroa) suuruinen. Perinteisesti Q4 on ollut vahva. Elintarvikebusiness on luonteeltaan defensiivistä ja kestää talouden heilahteluja kunhan työttömyys ei nouse niin korkeaksi, että ihmisten ostovoima järkkyy kokonaan.

Tammi-syyskuun liikevoittoa rasittavat yhteensä noin 7 miljoonan euron (0,0 milj. euroa) kertaluonteiset kulut. Kotimaan logistiikan parantamisprojekti saatiin päätökseen 2009, nyt on vuorossa Ruotsin toiminnan tehostaminen.

Ehdotettu osakeanti suunnataan sekä A- että K-sarjan osakkeenomistajille. “Kyseessä on normaali kuponkianti” selvensi Perkonoja, kun salissa pelättiin suunnatun annin tarkoittavan sitä, etteivät kaikki omistajat pääse siihen osallistumaan.

Annin perustelut olivat:

1. Taloudellisen aseman vahvistaminen.
2. Kalliin hybridilainan takaisinmaksu
3. Tulevien kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen

Yrityksellä oli ennen Swedish Meatsin ostoa vahva, yli 40 % omavaraisuus. Pitkän tähtäimen tavoitteena on taas nousta nykyisestä reilusta 31 %:sta yli 40 %:n. Anti ja parantunut kannattavuus vievät yrityksen lähelle tavoitetasoa. Samalla saadaan parempi neuvotteluasema pitkäaikaisiin luottosopimuksiin ja turvataan pelivara kovenanttien varalta kaikissa olosuhteissa.

Hybridilaina saatiin vuosi sitten LSO:lta ja Swedish Meats:ilta. Se oli hyvä ratkaisu viime vuoden talouden turbulenssiin, mutta osakeannilla saadaan halvempaa rahaa yritykselle. Laina maksetaan pois käteisellä joulukuussa 2009.

Nykyinen taloustilanne edesauttaa houkuttelevien yritysostotilaisuuksien syntymistä. Eri markkinoilla on myytävänä elintarvikeyhtiöitä järkevään hintaan, “tavaraa on liikkeellä enemmän kuin ostajia”. Kiikarissa ei ole kohteita nyt, mutta osakeanti antaa pelivaraa jatkoa ajatellen.

Perkonoja lisäsi, että “pohja osakkeenomistajien huomioimiseen on annin jälkeen paremmassa kunnossa kuin viime vuonna. Tähän palataan keväällä”. Yhtiö maksoi viime vuodelta 0,24 euron osingon.

Mielestäni kommentti tarkoittaa että tältä vuodelta maksetaan osinkoa enemmän kuin viime vuodelta. Saa nähdä kuinka hyvin tämä toteutuu. Konsultti on arvostanut HK Scanin johdonmukaista ja pitkäaikaisia omistajia motivoivaa osingonmaksua.

Hallitus teki työtä käskettyä ja vahvisti osakeannin ehdot:

- päätetään laskea liikkeeseen Osakeannissa enintään 14 739 822 uutta A-sarjan osaketta (”Tarjottavat osakkeet”) siten, että HKScanin osakkeenomistajilla on etuoikeus merkitä Yhtiön uusia A-sarjan osakkeita aikaisemman A- ja/tai K-sarjan osakkeenomistuksensa suhteessa.
- Osakeannin merkintähinta on 5,30 euroa tarjottavalta osakkeelta.
- Merkintäoikeuksien haltija on oikeutettu merkitsemään kahdeksalla (8) merkintäoikeudella kolme (3) tarjottavaa osaketta.
- Merkintäoikeuksia saadaan 1 per omistettu osake. Täsmäytyspäivä 27.11.2009.

Nopealla päässälaskulla merkkarin arvoksi tulee 9,30 euron kurssilla 1,50 e per merkintäoikeus eli ((9,30-5,30)/8) x 3.

Konsultilla on salkussa HKScanin osakkeita ja varattuna rahat osakeantiin osallistumiseen. Uskon että yhtiö saa Ruotsin toimintonsa kuntoon lähivuosina ja sitä kautta huomattavan osakekohtaisen tuloksen parannuksen. Osaava johto, vahvat tuotemerkit ja elintarvikealan defensiivinen luonne helpottavat päätöksentekoa.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi. 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Luovuttaisiinko myyntivoiton verotuksesta?

Ruotsissa pohditaan osakkeiden myyntivoittoverosta luopumista.

Privata Affärer ja Dagens Industri -lehtien mukaan Ruotsin hallitus tutkii mahdollisuutta korvata osakkeiden, obligaatioiden ja rahastojen myyntivoittoverotus vuosittaisella könttäverolla (schablonskatt).

Naapurissa on huomattu nykyisten sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tarjoamat mahdollisuudet sijoittajalle. Näissä vakuutuksissa sijoittaja maksaa summan vakuutukseen ja saa sen jälkeen ostaa ja myydä verottomasti sijoitusinstrumentteja vakuutuksen sisällä. Vakuutuksesta saa nostaa verottomasti alkuperäisen sijoituksen mukainen summa ja myyntivoittoveroa maksetaan vasta kun nostoja tehdään voiton osuudesta. Vakuutuksilla voidaan myös pienentää (m.m. Luxemburg) tai eliminoida kokonaan (m.m. Irlanti) osinkoverotus.

Erikoishoukuttimena vakuutuksissa on mahdollinen muutto muuhun maahan sen jälkeen kun salkun alkuperäinen sijoitus on nostettu ja myyntivoittoja pitäisi alkaa maksaa. Euroopan Unioninkin alueelta löytyy useita maita, joissa lopullinen vero jää vakuutuksen osalta nollaan.

Ilmaista lounasta ei ole, ei sijoitusvakuutuksissaan. Vakuutusyhtiö ottaa oman palkkionsa hallinnoitavista varoista ja vakuutuksessa olevat varat ovat vakuutusyhtiön omaisuutta – riski mahdollisessa konkurssissa jää vakuutuksenottajalle. Luxemburgissa tosin valtio takaa vakuutusyhtiön maksukyvyn.

Ruotsin mallissa sijoittaja voi edelleen valita salkulleen perinteisen myyntivoittoverotuksen, jossa myyntivoitot ja tappiot lasketaan yhteen ja vero maksetaan 30 %:n mukaan nettovoitosta.

Vaihtoehtoisesti  sijoittaja maksaa tietyn prosenttiosuuden (päättämättä) salkun arvosta per vuosi. Tällöin hän ei maksa veroa myyntivoitoista eikä saa vähentää myyntitappioita. Tässä mallissa ei tarvitse eritellä osakekauppoja eikä täyttää myyntivoitto-/myyntitappioraportteja. Kun sijoittaja lukitsee veromuodon, hän maksaa valitun mallin mukaan hyvinä ja huonoina vuosina.

Ruotsin verottaja ottaa siis sijoitusvakuutuksia tarjoavan vakuutusyhtiön roolin. Suunnitellun veron arvioidaan olevan huomattavasti alle vakuutusyhtiöiden palkkion. Sijoittajan salkussa oleva omaisuus pysyy sijoittajan omaisuutena eikä “vakuutusyhtiöriskiä” ole. Sijoittaja voi edelleen osallistua yhtiökokouksiin ja hänen omistuksensa näkyy yrityksen omistajarekisterissä.

Suomessa on nyt keskitytty miettimään pääomaverotuksen kiristämistä. Erityistä palstatilaa ovat saaneet Suomessa ne onnistuneet yrittäjät, jotka ovat saaneet yritykselleen niin vahvan taseen että voivat jakaa maksimissaan 90.000 euron vain kertaalleen verotetun osingon. Toki taseeseen kerätystä miljoonasta on maksettu jo veroja 350.000 euroa (26 % veroasteella). Piensijoittajille hallitusohjelmassa luvatusta verovapaudesta pienten osinkotulojen suhteen luovuttiin. Riskisijoituksia tekeville business enkeleille suunnitellut verohelpotukset vesitettiin.

Olisiko Suomessa aika tunnustaa faktat ja miettiä sijoittamisen verotukseen muitakin malleja kuin verotuksen kiristämistä?

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Hajautusta salkkuun Tukholman pörssistä

Tukholman pörssi on noussut 33,84 %:a vuoden vaihteesta, samalla on alamaihin painunut kruunu vahvistunut. Vieläkö lahden länsipuolelta löytyy osakkeita pitkaaikaisen sijoittajan salkkuun?

Arvopaperin ja Kauppalehden kolleega Privata Affärer kirjoitti kolmesta mahdollisesta osakestrategiasta lukijoilleen. He etsivät kasvuyrityksiä, yrityksiä jotka ovat myöhästyneet pörssinoususta ja revanssiosakkeita. Kasvuyritysten sarjassa haettiin yrityksiä, joiden liikevaihto on jatkanut nousu-uralla huonossakin suhdanteessa. Yritykset ovat saattaneet tehdä yritysostoja edulliseen hintaan tai ovat nauttineet tasaisemmasta kysynnästä turbulenteilla markkinoilla. Vaikka kysynnän kasvu on ollut vaisua, on kasvu kuitenkin jatkunut.

Esille nousevat m.m. Alliance Oil, joka yhdistyi West Siberian Resources:in kanssa keväällä ja jatkaa panostusta öljysektoriin ja öljyn jalostukseen. Yrityksen toiminnan painopiste on Venäjällä. P/e luku on kohtuullinen 7,4 ja liikevaihto on kasvanut 26 %:n vauhdilla. Suomalaisillekin tuttu Clas Ohlson jatkaa kasvuaan 11 %:n vuosivauhdilla tarjoten kohtuullisen p/e:n 14,9 ja 2,8 %:n osinkotuoton. Internet-pelitoiminnan Bettson jatkaa myös kasvuaan 18 %:n vuosivauhdilla ja tarjoaa 6,2 %:n osinkotuoton. Hennes & Mauritz jatkaa kasvuaan haasteellisissa olosuhteissa ja tarjoaa p/e –luvun 18,3 ja reilun 4 %:n osinkotuoton. Kun kuluttajat katsovat tarkemmin mihin rahansa kuluttavat, saattaa huokea muotitalo olla ykkösvalinta.

Turn-around parannusta toivotaan m.m. Swedbank:ille, joka on pitkään taistellut Baltian laajentumisen seurauksista. Perustoiminnot ovat kunnossa ja otto- ja anto-lainauksen tulos oli H1:llä hyvä, 11 miljardia kruunua. Kolikon kääntöpuolella odotetaan 13 miljardin luototappiota ja alaskirjauksia. Vuodesta 2010 odotetaan edelleen tappiollista alaskirjausten jälkeen. Yritys on vahvistanut tasettaan kahdella osakeannilla. Rautaruukin kilpailija SSAB kasvatti liikevaihtoaan mutta kärsii nyt kapasiteetin vajaakäytöstä: jopa puolet kapasiteetista on käyttämättä. Jos ja kun maailman talous piristyy, kasvaa myös raudan ja teräksen kysyntä. Maatalouteen uskovat voivat tutkia Black Earth Farming:in mahdollisuuksia, yrityksen liikevaihto on kasvanut edelleen mutta tulos on pudonnut tappiolle vuonna 2009. Ensi vuodelle odotetaan jo selkeän voitollista tulosta.

Yritykset, jotka tähtäävät tulosparannukseen nopeilla säästötoimilla saattavat nousta muita nopeammin. Säästöohjelma on päällä m.m. Bolidenissa (p/e 7,6 ja osinkotuotto 2,1 %:a), SCA:ssa (p/e 12,7 ja osinkotuotto 3,6 %:a) sekä perintäyhtiö Intrum Justitiassa (p/e 10,5 ja osinkotuotto 4,6 %:a). Privata Affärer nostaa esille myös Securitaksesta irtautuneen Loomiksen, jonka on saatava aikaan säästöjä Yhdysvalloissa ja lääkeyhtiö Medan, joka on jäädyttänyt agressiivisen kasvustrategiansa ja keskittyy nyt kannattavuuden nopeaan parantamiseen.

Jääkiekkoa seuraavat tuntevat hyvin ruotsalaisten Hannu Hanhi –tyylin. Silloinkin kun näyttää synkeältä, naapureillamme on kummallinen kyky kääntää vaikeudet voittoon. Jos tämä onnistuu urheilussa, saattaa se onnistua osakemarkkinoillakin. Kruunu on vahvistunut mukavasti, mutta takavuosien normaaliin tasoon on matkaa vielä reilut 10 %:a – osakesijoittaja hyötyy kruunun vahvistumisesta, mikäli se jatkuu.

Konsultti on tasapainottanut Suomi-salkkuua myös ruotsalaisilla osakkeilla ja salkusta löytyy nyt H&M, SCA, Handelsbanken, Cloetta (Fazerin peruja) sekä Intrum Justitia. On vaikea kuvitella että esimerkiksi hygienia-tuotteiden (SCA) ja perintäpalveluiden (Intrum Justitia) kysyntä sakkaisi laskusuhdanteessa. Tukholman pörssistä löytyy myös huomattavasti monipuolisempia yrityksiä kuin pelkästään Helsingistä, eikä tänä päivänä kaupanteon kustannuksetkaan estä salkun hajauttamista.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Lassila & Tikanoja - vakaata tuottoa omistajille

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät olivat kuulemassa toimitusjohtaja Jari Sarjon esitystä Lassila & Tikanojan toiminnasta 22.9.2009.  Sarjo veti tapansa mukaan tehokkaan ja asiapitoisen esityksen ja vastasi kysymyksiin esimerkillisesti.

L & T:llä on pitkä historia, yritys on perustettu vuonna 1905. Yrityksen tie on kulkenut monialayrityksen kautta palveluteollisuuteen keskittyväksi yritykseksi. Muutoskatalyyttinä oli 1960-luvulla tehty Säkkivälineen osto, jonka varaan on rakennettu ympäristöpalveluihin, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin sekä uusiutuviin energianlähteisiin keskittyvä yritys. Yrityksen sielu on “tarkan markan toiminta läpi koko organisaation”. Yritystä johdetaan numeroiden kautta.

L&T:n tavoitteena on olla kannattava ja kilpailukykyinen sijoituskohde, painopiste pitkässä sijoitushorisontissa. Samalla halutaan olla haastava ja turvallinen työpaikka vajaalle 10.000 ihmiselle. L&T on luotettava yhteistyökumppani alihankkijoilleen ja hyvä yrityskansalainen.

Yritys hakee mieluummin pitkäaikaisia omistajia kuin hetkellisiä sijoittajia. Omistusrakenteen mukaan tässä on onnistuttu hyvin: institutionaaliset omistajat ja säätiöt hallitsevat suurimpien omistajien listaa. Yrityksellä on reilut 7.000 omistajaa.

Yritys saavuttaa tavoitteensa tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen, jakamalla valtaa ja vastuuta organisaatiossa sekä huolehtimalla jatkuvasti yrityksen kannattavuudesta. Yritys on saavuttanut huomattavia säästöjä ja lisätehokkuutta esimerkiksi tyky-toiminnalla. “Haluamme että henkilökuntamme pääsee terveenä vanhuuseläkkeelle”.

Sarjo ei ollut tyytyväinen vuoden 2008 tuloksiin. Lukuja paransi Ekokemin osakkeista saatu myyntivoitto. Tänä vuonna on – haastavasta taloustilanteesta huolimatta – saatu parannettua juoksua jonkin verran, mutta hyviin tuloksiin on vielä matkaa.

Sijoittaja on voinut olla tyytyväinen L&T:n osingonjakopolitiikkaan: vuodelta 2008 jaettiin taas 0,55 euron osinko.“Se raha mitä ei tarvita yrityksessä, jaetaan omistajille” kiteyttää halituksen puheenjohta Maijala. Osingonjakosuhde on ollut välillä 53 - 67 %:a tuloksesta.

Yrityksellä on vahva asema kasvavilla markkinoilla. Tarkoituksena on vahvistaa edelleen asemaa Suomessa, investoida kierrätyslaitoksiin, panostaa tuotekehitykseen ja pitää jatkuvasti yllä kilpailukykyä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla.

Toiminta jakautuu:

Ympäristöpalveluihin (49% lv:stä / jätehuolto, kierrätyspalvelut, ongelmajätepalvelut, materiaalihyötykäyttö-ratkaisut ja jätevesipalvelut). Suomessa kierrätetään nyt noin 45 %:a jätteistä, EU:n tavoite on 80 %:a. Mitä tehokkaampaa jätteiden jalostus uusioraaka-aineiksi on, sitä vähemmillä kaatopaikoilla selvitään.  Teolliset palvelut tullaan siirtämään ympäristöpalveluihin jatkossa, organisaatiossa saadaan lisää säästöjä eliminoimalla päällekkäisyydet.

L&T:llä on erittäin modernit jalostus- ja kierrätyslaitokset ja kierrättämisen osaaminen. Trendinä on siirtyminen sekajätteiden kuljettamisesta lajitteluun ja materiaalien uusiokäyttöön. Kasvupotentiaalia tulee jatkossa kiristyvän lainsäädännön ja valveutunemman kunnallisen päätöksenteon kautta. Jätteiden tuottaja maksaa noin 90 %:a kierrätyskustannuksista, uusioraaka-aineista saadaan noin 10 %:a. Yrityksen markkinaosuus on Suomessa  30 %:a ja Latviassa (joka on menestynyt talouskriisissäkin hyvin) jo 50 %:a. Moskovassa palvellaan kannattavasti noin 400.000 asukasta ja lisäpanostuksia tehdään hitaasti mutta varmasti. Yritys on ainoa ulkomainen toimija Venäjällä ja tavoitteena on olla sielläkin markkinaykkönen. Tämän vuoden H1:llä tehty liikevoittoa 15,7 Me.

Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin (37 % lv:stä / asuintalojen ja teollisuusrakennusten huolto ja siivoaminen sekä toimitilapalvelujen tarjoaminen). Asiakkaina asuinkiinteistöt, yritykset, institutiot ja julkinen sektori. Menestys tulee toimintojen työtarpeen mukaisen mitoittamisen, innovatiivisen tuotekehityksen ja tehokkaan toiminnanohjauksen kautta. Trendinä on siirtyminen erillispalveluista kokonaispalveluun ja itsetekemisestä ulkoistamiseen. Yritys on toiseksi suurin Suomessa, alalla toimii edelleen noin 500 pientä yritystä. Moskovassa tämän sektorin menestys on ollut vaatimatonta, Ruotsissakin toimintaa opeteltiin 3 vuotta – nyt ollaan kuivilla. Pieniä yritysostoja tehdään jatkossakin, kunhan hinta on oikea. Kiinteistöpalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 7,7 M3 (2,8 Me / H12008)

Teollisuuspalveluihin (14 %lv:stä). Hoidetaan raskaan perusteollisuuden puhtaanapitoa, ongelmajätteitä, viemärihuoltoa ja koneiden ja laitteiden puhdistusta. Asiakkaina teollisuus, laivat, telakat, jalostamot, rakennustyömaat, kiinteistöt ja laitokset. L&T on Suomen monipuolisin teollisuuspalveluyritys. Trendinä on ostokultuurin muutos: teollisuus keskittyy ydinosaamiseensa, ulkoistaa muun toiminnan. Teollisuuspalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 2,0 Me (0,2 Me / H12008).

Yrityksen markkinat ovat vähäsykliset ja kasvavat bkt:ta nopeammin. Lainsäädännöllä ja kunnallisella päätöksenteolla on suuri vaikutus markkinoiden kasvuun ja muutoksiin. Palvelujen ulkoistaminen on voimakasta. Asiakkaat hakevat kattavia palvelukokonaisuuksia tuottavia kumppaneita. Alalla toimivien yritysten määrä laskee.

Yrityksellä on ollut kaksi haastavaa projektia meneillään. Metsäliitolta ostettu Biowatti on kärsinyt metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kahta kautta: raaka-aineen saanti on ollut vaikeaa kun hakkuumäärät ovat pudonneet ja samalla teollisuuden energian tarve on pudonnyt. L&T on ratkaissut raaka-aineongelman siirtymällä yhä enemmän omaan hankintaan: yritys ostaa – varsinkin kaupunkilaisilta metsänomistajilta – metsänhoitourakoita, joilla hoidetaan metsäpalstat kuntoon ja saadaan samalla Biowatille raaka-ainetta. Osa sellupuustakin menee nykyään energiapuuksi. Biowatin asiakkaat ovat samoja kuin kierrätyspolttoainetta ostavat asiakkaat. Lyhyellä tähtäimellä Biowatin menestykseen vaikuttaa myös se kuinka kova talvi saadaan. Lämpimänä talvena ei pystytä keräämään raaka-ainetta tehokkaasti. Biowatin aluperäisena tavoitteena oli 7-8 %:n tulos poistojen jälkeen, tähän ei olla päästy.

Haminaan perustettu Recoil erikoistuu jäteöljyn jalostamiseen uuden voiteluöljyn raaka-aineeksi. L&T:llä on 50 %:n osuus hankkeesta. Laitokseen on panostettu nyt 50 miljoonaa euroa ja se on aikataulussa yli vuoden myöhässä. Öljyn hinnan suojaamiseksi käytetyt johdannaiset rassasivat tulosta aikaisemmin mutta 2008 päästiin – onnella – reilusti  plussalle näiden purkamisessa. Recoil saa jatkossa raaka-aineestaan noin puolet Suomesta, loput lähimarkkinoilta. Lopputuote on varsin kallis: tonnihinta on vaihdellut 700 euron ja 1000 euron välillä. Laitos toimii nyt noin puolella teholla eikä Sarjo halunnut kommentoida laitoksen vaikutusta viimeiselle riville ennen kuin laitos toimii täysillä.  Valoa kuitenkin tuntuu näkyvän – vihdoinkin - tässäkin hankkeessa.

Yritys on kerännyt ylimääräistä likviditeettiä talouskriisin ajaksi ja omavaraisuus on säilynyt hyvänä (41,6 %). Rahaa löytyy likviidinä yli 20 miljoonaa. Pitkäaikaisia lainoja on 121,3 miljoonaa, joista 1/3 eläkelaitoksilta ja loput pohjoismaisilta pankeilta. Goodwill-arvoja testataan neljä kertaa vuodessa eikä alaskirjaustarpeita ole nyt näköpiirissä.

Yritys on nyt tehnyt suurimmat investointinsa ja pystyy keskittymään entistä paremmin kassavirran tuottamiseen. Yritysostoja ei suljeta pois, mutta suurempia sellaisia ei ole juuri nyt näköpiirissä.

Konsultilla on Lassila & Tikanojan osakkeita salkussa ja sijoitukseen on voinut olla tyytyväinen. Vähäsyklisellä alalla toimiva, omistajaystävällistä osinkopolitiikkaa noudattava markkinajohtaja ei ole huono valinta. Yrityksen osakekurssi on noussut tänä vuonna pohjien alle 10 eurosta 16,68 euroon. Osake ei ole halpa, mutta historiallisiin tasoihin nähden vielä kohtuullisen edullinen. Osakkeen vähäinen likviditeetti antaa mahdollisuuden pistää käsi alle kun (ulkomaiset) sijoittajat myyvät suurempia eriä. Hinta tippuu herkästi jos myyntimäärä ylittää tavanomaisen.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Härifrån tvättas, sanoo Mandatum Life

Mandatum Lifen Janne Saarikko esitelmöi Rahapäivä-seminaarissa Helsingissä 16.9.2009.

Mandatumilla on pitkä kokemus aidon hajautuksen tuotteista. Yhtiö pystyy tarjoamaan normaalisijoittajille pääsyn - tavallisesti vain institutionaalisille sijoittajille tarjottaviin - riskiä tehokkaasti hajauttaviin kohteisiin. Yhtiö tavoittelee tuotteillaan absoluuttista tuottoa markkinanäkemyksellä ja etsimällä hinnoitteluvirheitä. “Joskus on yhden sijoitusluokan aika, joskus täysin toisen.”

Esimerkkinä Mandatumin osaamisesta Saarikko otti Sampo Pankin myynnin. “Myimme pienen kotimaisen pankin, ostimme saaduilla rahoilla merkittävän osuuden suuresta pohjoismaisesta pankista.” Mitä Nalle edellä, sitä pienet perässä.

Mandatum keskittyy riskin valintaan ylihajatuksen sijaan. “Joku saattaa turvata munansa pistämällä jokaisen munan omaan koriinsa. Me pistämme munat mielummin muutamaan koriin ja pidämme koreista hyvää huolta.”

Mandatum ei tee sijoituspäätöksiä verotuksen, ostohintojen ja historiallisten hintojen suhteen taikka pelon perusteella. Sen sijaan tavoitteet, riskinsietokyky ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Mandatumin kautta pystyy eliminoimaan verojen vaikutuksen sijoituspäätöksiin sijoitusvakuutuksilla, kapitalisaatiosopimuksilla. Vakuutuksen sisällä salkkua voi optimoida mielensä mukaan ja veroja maksetaan voitosta vasta kun salkkuun sijoitetut rahat on kokonaisuudessaan nostettu. Sopimukseen maksetut osingotkin ovat verovapaita. Vakuutusyhtiöt ja niiden tuotteet tuntuvat olevan edelleen verottajan erityissuosiossa.

Kaikella on hintansa, ei kapitalisaatiosopimuskaan ole ilmainen lounas. Eivätkä vakuutusyhtöt niitä hyvää hyvyyttään tarjoa. Mikäli osinkojen ja pääomatulojen verotusta kiristetään, on odotettavissa että sekä kotimaiset että ulkomaiset vakuutusyhtiöt aktivoivat sijoitusvakuutuksiensa markkinointia. Sijoittaja päättää sitten, maksaako veroja vai vakuutusyhtiöiden maksupalkkioita.

Alustuksen jälkeen yleisö sai nauttia Mandatum Lifen sijoitustuotteiden menestystä kuvaavista graafeista. Kovin on mennyt mukavasti. Osakepainoa on kevennetty ja lisätty, jos ei nyt aivan täydellisellä, niin ainakin erinomaisella ajoituksella. Sijoitusrahastoyhtiöillä on konsultin kokemuksen mukaan välillä valikoiva muisti ja näihinkin graafeihin sopisi teksti “aikaisempi menestys ei ole tae tulevasta”.

Perinteisten sijoitustuotteiden lisäksi Mandatum Life on tuonut – yhdessä Vuokraturvan kanssa - markkinoille mahdollisuuden sijoittaa vuokra-asuntoihin myös piensijoittajille. Pienin sijoitussumma on 2.000 euroa. Kehitystä voi pitää positiivisena, tällainen tuote on puuttunut markkinoilta. Toivoa sopii, että sijoitustuotteen hinnoittelu kestää välikäsien määrän. Uusiinkin vuokra-asuntoihin ja rakentamiseen pääsee kiinni noin 100.000 euron panoksella. Tuottotavoitteet liikkuvat viiden ja kymmenen prosentin välillä.

Mandatum Life pitää mielessään sijoittamisen suuret teemat: väestön ikääntyminen, ruoka ja vesi sekä globalisaation mukanaan tuoma tuotannon ja kulutuksen painopisteiden siirtyminen uusiin maihin. Sijoitusvinkkinä Saarikko toteaa: “Myy mitä Kiina myy, osta mitä Kiina ostaa”.  Edessä on alhaisen inflaation ja kohtuullisen kasvun aika. Tässä finanssikriisissä ja sen jälkihoidossa saadaan eväät taas seuraavaan kriisiin. Tulevaisuudessa maailman markkinoiden tuotot eivät ole “normaalijakautuman” mukaisia. Stock-picking ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Optimismia ja itsevarmuutta kuulee taas investointipankkiirien suusta. Välillä on vaikea erottaa rautaista itsevarmuutta ja arroganssia. Mandatumillakin oli tarjolla Brasiliaan sijoittava “strukturoitu tuote”, jossa tappiot rajattu ja upside-potentiaalia riittää. Rahoituskin järjestyy, jos vipua kaipaa. Toivottavasti vivuttajille on sentään vuoden mittainen muisti. Velka on veli ottaessa ja korkeintaan veljenpoika maksaessa.

Härifrån tvättas? Olemme välillä yrittäneet kääntää ruotsalaisille suomalaisia sanontoja ja tuo “täältä pesee” on ollut kovin vaikea ymmärrettävä. Kun se on saatu selitettyä, olemme vielä lisänneet “…och centrifugeras, om det behövs”. Mandatumilla tuntuu esityksen mukaan sekä pesevän että linkoavan. Konsultti toivoo, että pesuohjelmat on oikein valittu.

Virkamiesten ja poliitikkojenkin olisi hyvä kuunnella näitä esityksiä tehokkaista vakuutustuotteista.  Toivottavasti pääomaverotus pysyy järkevänä, muuten maailma on taas pullollaan erilaisia kapitalisaatiosopimuksia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Talous elpyy – torakat päivänvaloon

Professori Vesa Puttonen vertasi Huhtamäen positiivista tulosvaroitusta 24.4.2009 torakkaan. Puttonen uskoo, että kun yksi yritys kertoo parantuneesta tilanteesta, sitä seuraa toinen, kolmas - ja kohta kokonainen lauma.

”Sitä voi verrata torakoihin. Jos näet yhden torakan, voit olla varma että lähistöllä on 50 000 torakkaa lisää”, Puttonen vertaa.

Huhtamäen posarista on reilut 5 kuukautta ja pörssikurssit ovat nousseet tuntuvasti sen jälkeen. Samalla olemme saaneet lukea irtisanomisista ja lukuisista yt-neuvotteluista. Signaaleja löytyy siis sekä bull- että bear-ennustajille.

Pankkien välinen luottamus on alkanut palata ja rahoitusmarkkinat ovat parantumaan päin. Yrityskauppoja ja tarjouksia on saatu kiihtyvällä tahdilla. Kraft tarjosi 16,7 miljardia dollaria englantilaisesta makeisvalmistajasta Cadburysta. GM:n Opelin valmistus näyttää päätyvän kanadalaiselle Magnalle. Lääkevalmistaja Bristol-Meyers ostaa Medarexin 2,1 miljardilla dollarilla. Lääkejätti Pfizer ostaa Wyethin 68 miljardilla dollarilla, kilpailija Merck suunnittelee fuusiota Schering-Plough:in kanssa.TeliaSonera tarjoutuu ostamaan loput osakkeet Eesti Telekomista ja liettualaisesta TEO:sta. Pääomasijoittajatkin, kuten Capman, pystyvät nyt paremmin suunnittelemaan exit:ejä omistuksistaan.

Tärkeä positiivinen signaali saatiin perjantaina 11.9., kun yhdysvaltalainen Fedex nosti Q1:sen ennustettaan. Fedexin Q1 päättyi elokuussa. Yhtiö arvio tekevänsä 58 sentin EPS:in, odotukset olivat 30-45 sentin välillä. Fedex ilmoitti että kansainvälisten lähetysten määrä on noussut odotuksia nopeammin. Fedexin asiakkaat lähettävät sekä kansainvälisen kaupan asiakirjoja että pienempiä tavaralähetyksiä – esimerkiksi näytteitä ja komponentteja. Fedexin kuljetusmääriä on pidetty kansainvälisen kaupan pulssimittarina: kun ne nousevat, alkaa koko kansainvälinen kauppa elpyä. Lento- ja merirahtimarkkinat seuraavat usein kuriirifirmojen kehitystä.

Kakkoskvartaalille yritys odottaa jo 65-95 sentin EPS:iä. Fedexin tulosparannukseen vaikuttavat myös kulujen karsinta ja toimintojen rationalisointi, joten ihan lineaarista ennustetta ei EPS:in ja kansainvälisen kaupan tervhtymisen välille uskalla vetää. Standard & Poorsin analyytikko Jim Corridore pitää Fedexiin tulosta erinomaisena uutisena.

“Nämä uutiset vahvistavat, että kaipaamme kansainvälisen talouden elpyminen jatkuu. Maailman talous on oikealla tiellä.”

Valoa näkyy siis tunnelin päässä. Pörssikurssit ovat ennakoineet jo pitkään paranevaa tilannetta ja nyt näyttää siltä että pahin on jo varmuudella takana. Sijoittajien salkkujen arvo on noussut reilusti ja pankitkin uskaltavat suositella osakepainon nostamista.

Viimeksi m.m. Tapiola ja Ålandsbanken (varauksella ”pitkällä aikavälillä”) ovat antaneet osakkeiden ostosuosituksia. Ålandsbanken näkee syyskuussa mahdollisuuden salkun syyssiivoukselle ja suosittelee ylipainotusta Pohjoismaisiin suuryhtiöihin.  FIM:in Vesa Engdahlin mielestä ”osakkeet tarjoavat edelleen houkuttelevia tuottoja”. Handelsbanken odottaa Suomen talouden kääntyvän nousuun Q3:sella. Nordean mukaan ”maailmantalouden kasvunäkymät lähitulevaisuudessa ovat nyt paremmat kuin aikoihin”. Virkistivää optimismia viimeisen vuoden vaikerruksen jälkeen. Seuraavaksi saamme varmaankin taas sijoitusvinkkejä taksikuskeiltakin.

Ennen kuin ostaa osakkeita kaikilla varoillaan, kannattaa kuitenkin pitää mielessä että edessä on pitkä ja kuoppainen tie. Reaalitalouden toipuminen tulee viemään aikaa ja nyt otetut elvytyslainat on maksettava joskus takaisin. Vaikka inflaatio on nyt lähes nollassa ja korot ennätysalhaalla, saattavat ne kumpikin nousta - nopeastikin. Työttömyys saattaa nousta vielä, sillä yritysten tulosparannukset saavutetaan juuri nyt enemmän kulukuureilla kuin myynnin kasvulla. Kotimaan asuntomarkkinat ovat olleet yllättävän vahvat – aikaisemmin pörssiromahduksia on seurannut asuntojen hintojen romahdus. Nyt tuntuu väliltä siltä, että asuntojen – varsinkin pienempien – hinnoilla on vain yksi suunta: ylös.

Konsultti on pitänyt osakepainon korkeana koko pörssikriisin ajan. Nyt alkavat salkkujen arvot näyttää jo mukavilta. En ole myymässä, mutta yksittäisiä osakkeita olen katsonut tarkemmin ja tehnyt siirtoja nopeasti nousseista papereista defensiivisempiin ja parempaa osinkotuottoa maksaviin osakkeisiin. Toivottavasti pitkäaikaiset sijoittajat palkitaan vielä sekä kurssien kestävällä nousulla että kohtuullisella pääoma- ja osinkoverotuksella.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Kelpaisiko kasvollinen kotimainen omistus?

Keskustelu tulevasta verouudistuksesta käy kiivaana, Niin kuin tapana on, ovat kaikki sitä mieltä että ainakin naapurin verotusta tulee kiristää. Itsestä ei olisi niin väliäkään.

Pääomaverotuskin on taas otettu suurennuslasin alle. Politikoilla on – kuten viime päivinä on ilmennyt - vaikeuksia prosenttilaskussa. Välillä näyttävät menevän puurot ja vellit sekaisin muutenkin. Ennen kuin heitetään lapsi ulos pesuveden mukana, olisi ehkä syytä pohtia muutamaa asiaa.

Verottomista pääomatuloista puhutaan mielellään. Iltapäivälehdet puhuvat verotietoja julkistaessaan “aliverotetuista” pääomatuloista. Usein viitataan yrittäjän saamaan “verottomaan” 90.000 euroon. Harva puhujista tietää, että “verottoman” eli vain kertaalleen verotetun osingon saamisen edellytyksenä on yrityksen vahva tase.

Pääomatulo-osinkoa on korkeintaan  yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Jotta yrittäjä saa tuon 90.000 euron osingon – josta yritys on jo maksanut 26 %:a veroa, on yrittäjällä oltava firmassa miljoonan euron varallisuus. Se jää suurimmalla osalla suomalaisista yrittäjistä pelkäksi haaveeksi.

Pörssiyhtiöiden osinkoja pidetään kevyesti verotettuina. Niistä maksetaan yrityksen jo maksaman 26 %:n lisäksi vielä 19,6 %:n vero. Suomen valtio on viisaudessaan päättänyt, että tämän veron maksavat vain kasvolliset omistajat. Sijoitusrahastot saavat osinkonsa verovapaasti.

Myyntivoitoista maksetaan 28 %:n vero. Jos kyseessä on pitkäaikainen omistus, voidaan osakkeen hankintahinnassa käyttää hankintameno-olettamaa. Tällä lievennyksellä on harvoin todellista merkitystä ja pitkäaikainen sijoittaja maksaa käytännössä veron myös inflaation mukanaan tuomasta arvonnoususta. Monissa EU-maissa myyntivoittoverotus on jo nyt huomattavasti Suomea kevyempää.

Kumpikin vero on EU-alueella helppo joko välttää tai minimoida. Verottajan omien lausuntojen mukaan ulkolaisten etävälittäjien kauppoja ei raportoida riittävästi Suomen veroviranomaisille ja osa kaupoista jää raportoimatta. Arviot menetetyistä veroista liikkuvat noin sadassa miljoonassa eurossa. Liikutaan harmaassa taloudessa. http://m.taloussanomat.fi/?pag…=200813976

Täysin laillisiakin keinoja löytyy. Sekä kotimaisilta että ulkolaisilta vakuutusyhtiöiltä löytyy varainhoitoon soveltuvia vakuutuksia, joissa omaisuus paketoidaan vakuutukseen. Vakuutuksen sisällä saadut myyntivoitot tulevat verotettaviksi vasta sitten kun koko alunperin sijoitettu “vakuutussumma” on nostettu. Sen jälkeen niitä verotetaan 28 %:n verokannalla, olettaen että verovelvollinen on edelleen Suomen verotuksen piirissä. Vakuutusyhtiölle (ulkomaille) maksettuja osinkoja verotetaan 15 %:n verokannalla, mikäli k.o. maalla ei ole tätäkin edullisempaa verosopimusta Suomen kanssa. Vakuutuksen omistaja saa siis osingoista 4,6 %:n veroedun ja pystyy lykkäämään myyntivoittojen verotusta vuosia, jopa loputtomiin.

Nämä vakuutusyhtiöt olivat erittäin aktiivisia markkinoilla kun omaisuusverotus oli voimissaan. Senkin jälkeenkin niille on löytynyt oma asiakaskuntansa joka ylläolevien etujen lisäksi pystyy käyttämään vakuutuksia m.m. perintöverojen minimoinnissa ja esimerkiksi varojen siirtämiseen velkojien ulottumattomiin. Jo pelkät spekuloinnit osinkoverotuksen kiristämisestä antaa näille yhtiöille oivan myyntivaltin. Kukapa ei ottaisi mieluummin varmasti edullisen pääomaverotuksen kuin edes pienen riskin siitä, että omistuksen tuottoa verotetaan entistäkin raskaammin. Ratkaisu saattaa kannattaa jo pienehköillä summilla (50.000 euroa) ja varmasti kilpailukykyisiä ratkaisuja löytyy suuremmille, 250.000 euroa ylittäville, salkuille. Vakuutuksissa saattaa olla muutakin kuin pörssiosakkeita kuten oheisesta linkistä ilmenee. http://www.talouselama.fi/sijo…156041.ece

Konsultti on liputtanut pitkään kasvollisen kotimaisen omistuksen puolesta. Mikäli veropaineet kohdistuvat kohtuuttomasti kotimaiseen sijoittajaan, joutuu jokainen miettimään henkilökohtaiset ratkaisunsa uudelleen. Toivottavasti poliitikoilta löytyy ymmärrystä sekä kotimaiselle omistukselle että pitkäaikaiselle osakesäästämiselle.

Tarvetta kotimaiseen sijoittamiseen on. Sen ovat viime kuukausina osoittaneet m.m. Stockmannin, Pohjolan, Talvivaaran, Aspon, Spondan, Ilkan, Oriola KD:n ja Nordean osakeannit .

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Indeksimiehet heiluttaa - kustannustehokkuudella voittoon?

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät järjesti sijoitusillan indeksiteemalla Panimoravintola Kouluun 26.8.2009.

Indeksisijoittamisesta olivat kertomassa Talouselämän toimittaja Marko Erola ja Seligson & Co Rahastoyhtiön Jaakko Jouppi. Erola on kirjoittanut kirjan “Paras Sijoitus”, jossa korostetaan passiivisen, kustannustehokkaan indeksisijoittamisen hyviä puolia.

Erola aloitti esityksensä pitämällä kiinni osakkeiden kilpailukyvystä sijoitusinstrumenttina. “Vain osakkeilla saa inflaatiosuojan ja kunnon reaalituoton sijoitukselleen”. Reaalituotto on pyörinyt historiallisesti noin 7 %:ssa. Erola kirjoitti kirjansa finanssikriisin ollessa pahimmillaan ja vaikka usko oli välillä horjuakin, kehoittaa Erola “ostamaan ja pitämään kapitalismia”. This time it’s different? It’s never different.

Sijoittajan menestyksen ratkaisee lähes kokonaan sijoitusten jakautuminen eli allokaatio eri sijoitusluokkien välillä. Mitä enemmän riskiä otat, sen parempi tuotto-odotus sinulla on. Välillä riskit vain - ikävä kyllä - toteutuvat.

Kun sijoittaja on päätynyt sijoittamaan osakkeisiin, jää jäljelle sijoitusmuodon valinta. Sijoitukset voivat olla joko suoria tai rahastojen kautta tehtäviä. Sijoitustyyli (sekä osakkeisiin että rahastoihin) voi olla aktiivinen tai passiivinen. Aktiivinen trader / rahasto etsii jatkuvasti paremmin tuottavia osakkeita ja pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä. Passiivinen sijoittaja / rahasto on päättänyt ettei yritäkään voittaa indeksiä, vaan tyytyy indeksin mukaiseen tuottoon - vähennettynä mahdollisimman pienillä kuluilla. Tilastot ovat osoittaneet että 10 vuoden periodilla ainoastaan 8 %:a sijoitusrahastoista pystyy voittamaan indeksin.

Suomalaisten rahastojen keskimääräinen hallinnointipalkkio on 1,6 % vuodessa. Tähän palkkioon pitää lisätä kaupankäyntikulut, jotka karkeasti ottaen tuplaavat kulut reiluun 3 - 3,5 %:iin per vuosi. Indeksirahastojen kulut ovat luokkaa 0,5 %:a per vuosi. Salkunhoitajan pitäisi pystyä tuottamaan jatkuvasti noin 3 %:n lisätuottoa rahastolleen. Pitkällä aikavälillä tämä on äärimmäisen haastava tehtävä. Pienikin ero kuluissa syö “korkoa korolle” -periaatteen mukaan suuren osan sijoituksen tuotosta pitkällä aikavälillä. Miksi etsiä neulaa heinäsuovasta kun voi ostaa koko suovan?

Mikäli rahastot pystyvät lyömään indeksinsä pitkällä aikavälillä, saattaa syynä olla merkittävästi suurempi riskinotto tai “tilastovirhe”: survival bias, jolloin huonosti menestyneet rahastot on lakkautettu tai sulautettu paremmin menestyviin. Tilastojen mukaan hyvin menestyneet rahastot eivät pärjää yhtä hyvin seuraavina vuosina, huonosti pärjänneet jatkavat alisuorittamistaan.

Erolan sanoma on sama kuin yhdysvaltalaisen Vangard-indeksirahastoyhtiön perustajan John Bogglen. “If you can’t beat them, join them”. Älä edes yritä voittaa indeksiä, vaan rakenna salkkusi kustannustehokkaista indesirahastoista tai ETF:istä. Yhdysvaltojen tilastomateriaalin mukaan aktiivinen salkunhoito söi sijoituksen vuotuisesta tuotosta noin puolet, kun tarkkailtiin aikaväliä 1988-2007. “Trading is hazardous for Your Wealth” - kaupankäynti vaarantaa varallisuutesi. Aktiivinen sijoittaja on itsensä pahin vihollinen.

Jottei Warren Buffett unohtuisi tästäkään esityksestä, todettiin hänen suositelleen passiivista indeksisijoittamista parhaana sijoittamistaktiikkana valtaosalle sijoittajista. Itse hän toimii enemmän pääomasijoittajan ottein, ostaen merkittäviä osuuksia yhtiöistä, joiden johtamiseen ja menestykseen hän pystyy suoraan tai epäsuorasti vaikuttamaan.

Erola jakaa markkinoilla toimivat sijoittajiin ja sijoitteleviin. Sijoittaja keskittyy kustannuksiin, allokaatioon ja riittävään hajautukseen. Sijoitteleva arvailee tuloksia, bruttokansantuotteen kehitystä, tuloksia. Hän yrittää lyödä markkinat, joilla toimii häntä huomattavasti kokeneempia ammattilaisia. Hän yrittää ajoittaa optimaalisesti ja löytää parhaat rusinat pullasta. Hän tietää koska on paras aika ostaa eikä tunnista todellista riskinottokykyään. Selvää on, että sijoittaja pärjää sijoittelevaa paremmin.

Erola piti passiivista, suoraan “ikuisiin” osakkeisiin  sijoittajamista yhtä tehokkaana, tai jopa tehokkaampana sijoitustaktiikkana - kunhan salkku on todellakin buy & hold -salkku. Suomen verottaja rankaisee toki sijoittajaa ottamalla 19,6 %:a maksetuista osingoista. Rahastoyhtiöt saavat tämän kilpailuedun itselleen. Koskahan tähän saadaan oikeudenmukaisuutta?

Syynä sille, ettei indeksisijoittaminen ole vielä noussut suosituimmaksi sijoitusmuodoksi nostettiin “tylsyys”. On mukavampi seurata omia osakkeita ja yrittää voittaa markkinat. Tällaiseen Erola suositteli pienempää “pelisalkkua” - varsinkin kotimarkkinoille. Mahdolliset ylituotot voi sitten vuosittain siirtää indeksirahastoon.

Suomessa pankit hallitsevat suurinta osaa sijoitusrahastojen jakelutiestä. Heidän intressissään on hallinnointipalkkioiden maksimointi, eikä siihen päästä indeksirahastoilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: indeksirahastoja on tullut lisää ja myös ETF:ien käyttö on yleistynyt. ETF:ssä kannattaa perehtyä tarkkaan tuotteen todelliseen luonteeseen ja kaikkiin kustannuksiin. ETF:stä on ansiokkaasti kirjoittanut myös J. Peltomäki Piksun sijoituspalstalla (www.piksu.net).

Jaakko Jouppi esitteli Seligsonin toimintaa ja rahastovalikoimaa. Seligson on johdonmukaisesti keskittynyt  kustannustehokkaaseen varainhoitoon, juuri indeksirahastojen kautta. Yritys on perustettu 1997 ja sen omistavat yrityksen toimiva johto sekä Tapiola-yhtiöt (noin 40 %). Yritys ei tarjoa osakevälitystä eikä strukturoituja tuotteita. Sen hallinnoimat varat ovat noin miljardi euroa. Yhtiöllä on 22.000 rahasto-osuuksien omistajaa.

Varainhoitoprosessi on selkeä:

- asiakkaan tarpeet määrittävät allokaation

- riskien kartoitus ja hallinta saavutetaan hyvällä hajautuksella

- tuotto ohjataan asiakkaan salkkuun kustannustehokkailla ratkaisuilla ja

- toiminta on pitkäjänteistä ja kurinalaista. “Yksinkertainen on tehokasta.”

Konsultti kuunteli esitystä mielenkiinnolla. Yhdysvalloissa passiivisen sijoittamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Periaatteet ovat selkeät ja tilastot tukevat indeksirahastoja. Tuotto-odotukset ja vertailulaskelmat perustuvat kuitenkin usein erittäin pitkiin sijoituksiin, kymmeniin vuosiin. Olisi mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka pitkäaikaisia sijoittajia suomalaiset rahastosijoittajat todellisuudessa ovat. Sijoitammeko kuukausiksi, vuosiksi vai kymmeniksi vuosiksi? Lyhyellä sijoitushorisontilla kulujan merkitys pienenee ja aktiiviselle salkunhoitajalle jää parempi mahdollisuus onnistua indeksin lyömisessä.

Konsultilla on salkussa Seligsoninkin ratkaisuja, mutta uskon myös suoriin - pitkäaikaisiin - osakesijoituksiin. On mielenkiintoista omistaa yrityksiä suoraan, seurata niiden menestystä ja osallistua myös yhtiökokouksiin. Toivottavasti indeksirahastojen maihinnousu tuo painetta myös aktiivisten rahastojen kustannustehokkuuteen. Se on pitkällä juoksulla rahastoyhtiöidenkin etu.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Stockmann – tase kuntoon ja matka jatkuu

Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö. Osakkeenomistajia on yli 40 000. Stockmannin neljä liiketoiminta-yksikköä ovat tavarataloryhmä, muotikaupan myymäläketjut Lindex ja Seppälä sekä etäkauppaa harjoittava Hobby Hall.

Etäkauppaa harjoittava Hobby Hall integroidaan tavaratalo-ryhmään vuodesta 2010 lähtien. Hobby Hall vetäytyi Batian markkinoilta vuonna 2009.

Stockmann otti merkittävän askeleen laajentumisessaan ostamalla ruotsalaisen Lindexin loppuvuodesta 2007. Ostohinta oli noin 8 miljardia Ruotsin kruunua.

Lindex on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muotitavarataloketjuista, jolla on hyvä kannattavuus ja vahva markkina-asema valitsemillaan ydinmarkkina-alueilla, erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Lindexillä oli ostohetkellä 300 omaa myymälää. Liikevaihto oli 5.275 miljoonaa Ruotsin kruunua ja liikevoitto 475 miljoonaa.

Stockmann on jatkanut Lindexin menestystä sen vahvilla alueilla Pohjoismaissa. Lindex on otettu myös keihäänkärjeksi laajentumiseen Venäjälle, Baltiaan ja valituille Itä-Euroopan markkinoille, kuten Tsekkiin ja Ukrainaan. Seppälä täydentää panostuksia vaatebusinekseen, sillä on jo 200 myymälää Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Venäjälle on avattu myös Nike ja Best Seller –myymälöitä, hyvällä menestyksellä.

Stockmann on laajentunut voimakkaasti muutenkin. Helsingin tavarataloon on panostettu ja myyntipinta-alaa saatu lisää. Uusia tavarataloja on rakenteilla (Vilna 2010, Nevsky Center Pietari 2010)

Menestyminen Venäjällä ei ole ollut helppoa. Moskovan Smolenskajan tavaratalon vuokrakiistassa vuokranantaja otti ja katkaisi sähköt tavaratalosta, lopputuloksena tämän tavaratalon sulkeminen. Oikeusprosessi vahingonkorvauksesta jatkuu. Stockmann on osoittanut osaavansa Venäjän liiketoiminnan. Yrityksellä on pitkä historia ja näyttö hyvistä tuloksista. Oikoteitä ei ole käytetty, kaikki on hoidettu lain kirjaimen mukaan. Viimeksi m.m. Ikea on osoittanut ettei markkina-alue ole helppo.

Stockmann on vahvistanut tasettaan aikaisemminkin. Institutionaalisille sijoittajille suunnatulla annilla kerättiin 24.6.2008 yhteensä 137,4 miljoonaa euroa. Merkintähinta oli 24,50 euroa osakkeelta. Rahoitusta järjestettiin pitkäaikaiseksi vuoden 2008 lopussa 1.000 miljoonan lainapaketilla, jonka laina-ajat ovat 3,5 ja 7 vuotta. Korkotason laskusta saatiin tuntuvaa hyötyä.

Stockmann on perinteisesti selvinnyt kilpailijoitaan paremmin talouden taantumissa. Immuuni se ei kuitenkaan ole. Vuonna 2008 liikevaihto kasvoi Lindexin oston myötä 36 %:a 2.265 miljoonaan mutta tulos ennen veroja jäi edellisestä vuodesta 40 %:lla 71,7 miljoonaan.

Vuoden 2009 puolivuotiskatsaus kertoi myynnin pienenneen 12,7 %:lla ja konsernin liikevoitto putosi 6,6 miljoonaan euroon (28,8 Me). Myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne, useiden valuuttojen voimakas heikentyminen ja alkuvuoden 2008 korkeat vertailuluvut, joihin sisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon myynti. Toisella vuosineljänneksellä saatiin toiminnan tehostamisella tuloksia: liikevoitto pieneni odotuksia vähemmän 28,6 miljoonaan (31,4 Me). Tämä ylitti analyytikkojen odotukset.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan on mahdollista, että neljännen vuosineljänneksen aikana päästään lähelle edellisen vuoden myyntilukuja ja liikevoittoa. Koko vuoden myynti ja liikevoitto tulevat jäämään pienemmiksi kuin vuonna 2008.

Stockmann oli aikaisemmin liiankin omavarainen. Lindexin osto pudotti omavaraisuutta ratkaisevasti ja yritys asettikin uudeksi omavaraisuustavoitteeksi 40 %:a. Pitkäaikainen velka oli vuoden 2007 lopussa 860 miljoonaa, vuotta myöhemmin yli 100 miljoonaa vähemmän eli 757,7 miljoonaa.

Yritys kerää nyt sekä Hartwallin suvulle suunnatulla että yleisellä osakeannilla 140,9 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen asetettu omavaraisuustavoite on saavutettu.

Stockmannilla on merkittävä määrä pitkäaikaisia ja kärsivällisiä omistajia. Suurimmat omistajat ovat Konstsamfundet, Svenska Litteratursällskapet, Niemistö-ryhmä, Etola-yhtiöt, Folkhälsan ja Stiftelsen för Åbo Akademi. Myös suomalaiset vakuutusyhtiöt omistavat merkittävän määrän Stockmannista. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, joilla 7 suurinta omistajaa hallitsee reilua 60 %:a kaikista äänistä.

Stockmann on ollut hyvä osingonmaksaja. Viimeisinä viitenä vuonna osinkoa on maksettu yhteensä 5,37 e eli keskimäärin 1,07 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa maksettiin 0,62 euroa ja jätettiin hallitukselle mahdollisuus maksaa lisäosinkona 0,38 euroa.

Nyt tarjotussa osakeannissa 18 osakkeella saa merkitä yhden uuden hintaan 12 euroa. Kun kurssi on nyt noin 18 eurossa, saa sijoittaja “ylimääräisen osinkonsa” merkintäoikeuksien kautta. Nopeasti laskettuna hyöty on 6 e/18 eli 0,33 e osakkeelta. Stockmannin osakekurssi on heilahdellut viimeisten 12 kk ainaka - talouskriisin mukana – välillä 9,45 e – 20,88 e. Aikaisemmin kurssi on pyörinyt 20 ja 30 euron välillä.

Stockmannilla on testattu liiketoimintamalli, tunnettu brändi, Suomen parhaisiin kuuluva kanta-asiakasjärjestelmä ja määrätietoinen ja tuloksekas laajentuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun talous toipuu, on aihetta uskoa että Stockmann korjaa sadon ensimmäisten joukossa. Asiallista osinkoakin tullaan saamaan, niin ensi vuonna kuin jatkossakin.

Hartwallin suku merkitsee osakkeita 96 miljoonalla, 17 euron hintaan. Hintaa voidaan pitää kohtuullisena niin Hartwallille kuin muillekin omistajille, takaahan Hartwall panoksellaan osakeannin onnistumisen. Konsultti tulee osallistumaan osakeantiin ja toivottaa Hartwallin suvun tervetulleeksi uutena, strategisena ja pitkäaikaisena omistajana.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Talentum - missä kohtuullinen preemio?

Alma Media osti tänään - ilmeisesti Varman omistamat - 375.000 Talentumin osaketta.

Alma Media -konserniin kuuluvan Kauppalehti Oy:n omistaa päivän kaupan jälkeen noin 30,65 % kaikista Talentumin osakkeista ja noin 31,12 % osakkeiden tuottamista äänistä. Alma Medialle syntyi arvopaperimarkkinalain 6 luvun 10 §:n mukaisesti velvollisuus tehdä pakollinen ostotarjous Talentumin kaikista osakkeista. Alma tarjoaa osakkeista tänään maksetun 1,85 e / osake.

Tarjouksen mukainen osakekohtainen hinta on noin 6,3 prosenttia korkeampi kuin osakkeen kaupankäynnin päätöskurssi 7.8.2009 (1,74 euroa) ja noin 13,6 prosenttia korkeampi kuin Talentumin osakkeen 3 kuukauden kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo (1,63 euroa).

Talentum on jakanut viimeisinä viitenä vuonna (2004-2008) yhteensä 0,93 e osinkoa ja pääomanpalautusta (0,06 e). Keskimäärin 0,186 e/osake/vuosi. Tämä antaisi Alman huikealla preemiolla varustetulle lunastushinnalle 10 %:n vuotuisen osinkotuoton. Tuon tuoton mukaan lunastushinta vaikuttaa erittäin alhaiselta.

Osakekohtaista tulosta on tehty viitenä vuonna yhteensä 0,94 e/osake eli keskimäärin 0,188 e. Tällä päästäisiin keskimääräiseen P/E lukuun 9,8. Hinta ei vaikuta vieläkään kalliilta.

Samanaikaisesti Talentumissa on karsittu voimakkaasti rönsyjä ja keskitytty “ammattilaiskohderyhmään keskittyvään kustantamiseen ja informaation tuottamiseen”. Fokus on Pohjoismaissa, eli käytännössä Suomessa ja Ruotsissa. Ammattilaiskohderyhmä koostuu tekniikan, talouden, henkilöstöhallinnon ja juridiikan ammattilaisista.

Yhtiön tunnetuimmat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka&Talous, Tietoviikko, Arvopaperi, Mediuutiset sekä Ruotsissa Ny Teknik ja Affärsvärlden. Yhtiö on Suomen johtava juriidisen ja ammattikirjallisuuden kustantaja.

Yritys on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2004 noin 55 miljoonasta eurosta viime vuoden reiluun 93 miljoonaan.  Omavaraisuusaste on pysynyt runsaasta osingonjakosuhteesta huolimatta reilussa 40 %:ssa. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa noin 800 henkilöä.

Talentumin “nurkkauksella” on spekuloitu pitkään. Yrityksen osakekurssia on tukenut visio Alman lunastustarjouksesta, reiluun hintaan. Sijoittaja Kai Mäkelä on ajanut aktiivisesti mediakentän omistusmuutoksia ja on suurena omistajana sekä Almassa että Talentumissa. Näillä lunastushinnoilla jää Mäkelälläkin tili tekemättä.

Talentumin osavuosikatsaus (6 kk/2009) oli kylmää luettavaa. Liikevaihto putosi 36,7 prosenttia 16,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto (EBIT) kääntyi tappiolle –2,6 miljoonaan (+3,2 Me). Henkilöstöä saneerataan 50 hengellä ja siitä kirjataan 2,8 miljoonan kertaluontoinen kulu (1,8 Me kirjattu jo). Mainonnan väheneminen ammattilaismediassa ja erityisesti rekrytointi-ilmoituksissa osui erityisesti Talentumin lehtiin. Ilmoitustuotot vähenivät kokonaista 54 prosenttia.

“Mikäli loppuvuoden yleinen suhdannetilanne ja mainosmarkkinatilanne ovat
ensimmäisen vuosipuoliskon tasolla, Talentum arvioi, että sen koko vuoden
liikevaihto jää edellisvuodesta noin neljänneksellä ja liikevoitto ennen
kertaluonteisia kuluja on hieman positiivinen. Liikevoiton kertaluonteisten
kulujen jälkeen arvioidaan olevan negatiivinen.”

Talentumin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 45,1 % ja osakekohtainen oma pääoma 0,36 e. Nettovelkoja oli 2,7 Me, nettorahoituskulut olivat nolla. Yhtiöllä on shekkitililimiittiä 12,0 milj. euroa ja  rahoitusluottolimiittiä 20,0 milj. euroa, yhteensä 32,0 milj. euroa.

Yhtiön kurssi nousi tänään korkeimmillaan 2,02 euroon ja on nyt pysytyllet hiven lunastustarjouksen yläpuolella. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne on ilmoittanut että hinta on reilu ja tarjousta ei nosteta. Osa analyytikoista on ehtinyt ilmoittaa pitävänsä tarjottua hintaa “edullisena”.

Konsultilla on salkussa nippu Talentumia ja ajattelin odottaa lunastustarjouksen loppuun ennen kuin teen päätökseni. Osake on normaalitilanteessa epälikviidi eikä tämän vuoden tuloksessa ole hurraamista. Toisaalta, kun markkinatilanne normalisoituu, pystyy Talentum tekemään hyvääkin tulosta ja on maksanut perinteisesti erittäin reilun osingon. Lunastustilanteissa on lupa odotella myös mahdollisen kilpailijan - “Valkoisen Ritarin” - saapumista tarjouspöytään. Sanomaa saattaa kiinnostaa Talentum tai sen osat. Sijoittaja Mäkelänkin liikkeitä kannattaa seurata.

Tarjousajan odotetaan alkavan 19.8.2009 ja päättyvän 15.9.2009.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Capman - pääomasijoittaja saa uuden osakkaan

Capman antaa nettisivujensa mukaan sijoittajalle mahdollisuuden osallistua pohjoismaisten ja venäläisten yritysten sekä kiinteistöjen arvonnousuun CapManin osakkeen kautta.

Yrityksen tulos muodostuu:

Hallinnointipalkkioista:

Rahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusaikana alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,5 % vuodessa hallinnoitavien rahastojen pääomista tai salkun hankintahinnasta.

Hallinnointipalkkiot ovat kohtuullisen varmaa tuloa. Kehitys on ollut nousujohteinen (hallinnoitavien pääomien kasvaessa) 17,8 miljoonaa (2004) on kasvanut jo 29,6 miljoonaan (2008).

Voitonjako-osuustuotoista:

Sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voitto jaetaan rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Voitonjako-osuuksista saatu tulo vaihtelee voimakkaasti. Mikäli onnistuneita irtautumisia ei ole, jää tuotto olemattomaksi. Lisäksi on huomioitava, että kestää aikansa ennen kuin kukin rahasto pääsee voitonjaon piiriin. Voitonjako on ollut 4,1 ja 9,4 miljoonan välillä, poikkeuksena vuosi 2007, jolloin päästiin tilinteon makuun 23,6 miljoonalla.

Suorista rahastosijoituksista saaduista tuotoista:

Yhtiö on merkittävä sijoittaja hallinnoimissaan rahastoissa, ja sen tavoitteena on sijoittaa niihin jatkossa 1–5 prosenttia uusien rahastojen alkuperäisestä koosta rahastojen kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen.

Tuotot ovat jääneet vaatimattomiksi. Suorat tuotot ovat olleet muutamia satoja tuhansia. Samalla on päästy maistelemaan sijoituskohteiden arvoihin tehtävistä muutoksista johtuvia kirjauksia. Viimeisinä viitenä vuotena kaksi negatiivista vuotta ja kolme positiivista. Nettovaikutus on yhteensä –3,3 miljoonaa euroa. Suorat sijoitukset ja sitoumukset tulevista sijoituksista ovat kasvaneet 38,3 miljoonasta 130,3 miljoonaan.

Osinkoa on maksettu viimeisiltä viideltä päättyneeltä tilivuodelta yhteensä 0,41 euroa per osake. Eli keskimäärin 0,082 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa ei maksettu ollenkaan. Osinko on liikkunut 67 % ja 94,4 %:n välillä osakekohtaisesta tuloksesta. Aikaisemmin tasetta kevennettiin maksamalla jopa 3,2 kertaa osakekohtainen tulos ulos.

Jos sijoittaja osti Capmania vuonna 2001 ja on ostanut uusia osakkeita kaikilla osingoilla, on hän edelleen reilut 15 %:a miinuksella. Mikäli hän jätti osingot uudelleen sijoittamatta, on miinusta kertynyt vajaat 40 %:a.

Yhtiön entinen ja toimiva johto omistaa yhtiöstä suurimman osan ja äänivaltaisten A-osakkeiden kautta selkeän äänienemmistön. Johto vie, eikä piensijoittajalla – eikä vähän suuremmallakaan – ole siihen juurikaan sanomista.

Yhtiöllä on ollut runsaat avainhenkilöiden palkitsemisjärjestelmät. Aluksi toimittiin johdon optioiden kautta, myöhemmin on otettu sijoituskohteista saatavista tuotoista suoraan tuntuva osuus kohdetta kulloinkin hoitaneelle “tiimille”. Nyt yritys on luotottanut Maneq-rahastoja, samalla kun se on hankkinut 20 miljoonaa euroa kalliskorkoisella hybridilainalla.

“Pitkäaikaisista saamisista 21,7 milj. euroa (17,2 milj. euroa) oli lainasaamisia Maneq-rahastoilta. CapMan Oyj:n lisäksi CapManin henkilökunta on sijoittajina Maneq-rahastoissa. CapMan Oyj:n tuotto-odotus Maneq-rahastoilta vastaa pitkälti muiden CapManin rahastosijoitusten tuotto-odotusta. Maneq-rahastot maksavat CapMan Oyj:ltä  saamilleen lainoille markkinaehtoisen koron.”

“Hybridilainan kuponkikorko 11,25 % maksetaan puolivuosittain. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin viiden vuoden kuluttua. Lainaa käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana.”

Capmanin palveluksessa on 150 henkilöä. Hallinnoitavat pääomat ovat 3,5 miljardia euroa. Suurin osa rahasta on saatu eläkeyhtiöiltä (53%) ja vakuutusyhtiöiltä (19%). Viiden suurimman sijoittajan osuus pääomista on noin miljardi.

Yhtiö jakaa sijoituskohteensa seuraavasti:

Buyout-sijoituskohteet
Teknologiasijoituskohteet
Life Science -sijoituskohteet
Russia-sijoituskohteet
Public Market -sijoituskohteet
Kiinteistösijoituskohteet

Sijoituskohteista löytyy hyvinkin tuttuja nimiä: Lumene, Cederroth International, Finlayson & Co, Moventas, Pretax, Tokmanni, Tieturi ja useita kymmeniä muita. Yhtiön sivuilta löytyy seikkaperäinen luettelo.

Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa vahvistettiin, ettei tilanne ole kovin ruusuinen. Exit:it ovat vähissä ja raha on nyt pankeissa kortilla. Aikaisemmin pääomasijoittajat pystyivät “vivuttamaan” omat ja rahastojensa sijoitukset pitkälle pankkilainoilla. Nyt ollaan tilanteessa jossa jo tehtyihin sijoitussitoumuksiin vastaaminen voi olla vaikeaa. Yhtiön jäljellä olevien sijoitussitoumusten määrä oli 61,9 milj.  euroa 30.6.2009 (47,0 milj. euroa). Konsernin rahavarat 30.6. olivat 18,2 milj. euroa (6,4 milj. euroa).

Yrityksen liikevaihto putosi 17 miljoonaan (19,5). Konsernin liikevoitto jäi tappiolliseksi rahastosijoitusten käyvän arvon muutoksen seurauksena ja oli -4,2 milj. euroa (3,7 milj. euroa). Hallinnointiliiketoiminnan tulos oli 1,0 milj. euroa (4,0 milj. euroa) ja Rahastosijoitustoiminnan tulos oli -6,0 milj. euroa (-1,3 milj. euroa)

“CapManin rahastosijoitusten käyvät arvot ovat alkuvuonna kehittyneet negatiivisesti, ja  loppuvuoden kehitys riippuu yleisestä markkinatilanteesta ja kohdeyritysten kehityksestä. Vuoden 2009 kokonaistulos riippuu pääosin siitä, tehdäänkö voitonjaon piirissä olevista rahastoista uusia irtautumisia ja miten sijoitusten arvot kehittyvät niissä rahastoissa, joissa CapMan on merkittävä sijoittaja. Ilman merkittäviä käyvän arvon positiivisia muutoksia ja irtautumistuottoja vuoden 2009 tulos on tappiollinen.”

Samalla tehtiin mielenkiintoisia liikkeitä:

“CapMan Oyj ja belgialainen pääomasijoitusyhtiö Gimv ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan CapMan myy yhteensä 17,0 milj. euron arvosta sijoitussitoumuksia ja rahastosijoituksia Gimv:lle. Sitoumusten myynti pienentää CapMan Oyj:n tulevien vuosien pääomakutsuja ja vahvistaa konsernin rahoitusasemaa. Järjestelyn välitön kassavirtavaikutus on noin 3,4 milj. euroa eikä sillä ole vaikutusta konsernin tulokseen.”

“Capman tulee siirtämään Capmanin hallinnoimiin rahastoihin tekemänsä sitoumukset ja rahastosijoitukset Capman Fund Investments Sicav Sif -yhtiöön, joka toimii syöttörahastona Capmanin rahastoihin”

“Gimv on tänään julkaisemassaan pörssitiedotteessa kertonut aikovansa nostaa omistustaan CapMan Oyj:ssä noin 10 prosenttiin. Lisäksi Gimv ilmoittaa tavoittelevansa paikkaa yhtiön hallituksessa seuraavassa yhtiökokouksessa.”

Belgialainen Gimv hallinnoi itse 1,7 miljardin sijoituspääomia. Sijoituksia on nyt 187 yhtiössä ja historian aikana on irtauduttu jo 147 yhtiöstä. Yhtiö on pörssilistannut (IPO) 19 sijoituskohdettaan. Irtautumisten kokonaisarvo on ollut noin 2 miljardia euroa. Yhtiö on perustettu 1980. Päämarkkinat ovat Benelux-maat, Ranska ja Saksa.

Kansainvälisesti odotellaan, että pääomasijoitustoiminta alkaisi elpyä jo tänä vuonna. Pankkien luototuskyky on parantunut ja sijoituskohteille alkaa jo löytyä ostajia. Perinteiset irtautumismuodot ovat olleet pörssiin listautuminen tai sijoituskohteen myynti teolliselle ostajalle. Muutamina viime vuosina on näyttänyt siltä, että pääomasijoittajat keskittyvät myymään sijoituskohteita toisilleen.

Gimv-ilmoituksella saatiin nyt ainakin aikaan se, että yhtiön kurssi nousi tasolle, jolla lokakuun lopussa erääntyvät 2003 B-optiot alkavat saada jonkinlaisen arvon. Merkitsemishinta on 1,19 e ja optioita on jaettu 625.000 kpl.

Konsultilla on ollut jo monia vuosia ohut siivu Capmanin osakkeita salkussa. Sijoituksen menestys on ollut vaatimaton. Yhtiökokouksissa on välillä ollut kitkerääkin sanailua toimivan johdon palkitsemisjärjestelmistä. Toivottavasti Capmanin osaava henkilökunta saa nyt kehitettyä sijoituskohteiden toimintaa niin kustannustehokkaasti, että osakesijoittajillekin jää muutakin kuin luu käteen.

Kärsimättömille Gimv:n tulo omistajaksi antaa mahdollisuuden suurempaan osakevaihtoon ja omaan “irtautumiseen”. Itse ajattelin pitää Capmanin salkussa ja katsoa nämäkin kortit loppuun asti. Toimiala sinänsä ja Capmanin sijoituskohteet ovat mielenkiintoisia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Muistokivet – haudanvakava business ?

Suomessa myydään noin 15.000 hautakiveä vuodessa. Vanhoihin hautakiviin tehdään noin 30.000 uutta kaiverrusta. Kaikista kuolleista noin neljännelle otetaan uusi kivi, puolelle tarvitaan uuden nimen kaiverrus ja neljäs osa ei tarvitse muistokiveä ollenkaan. Euroissa puhutaan noin 25-30 miljoonan euron kokonaisuudesta.

Suuret ikäluokat näkyvät myös hautakivimarkkinoissa. Vainajien määrä nousee jonkin verran vuosi tasolla. Samalla kuitenkin polttohautaus ja uurnalehdot yleistyvät, jolloin muistokivien kokonaismarkkinat pysyvät samana tai kasvavat hyvin hitaasti.

Kivivalmistajien ja kaivertajien markkinat ovat sirpaleiset: alalla toimii jopa sata pienempää, muutaman henkilön yritystä. Suurempia yrityksiä löytyy kourallinen: Loimaan Kivi, Suomen Kivivalmiste ja Kaavin Kivi suurimpina. Myös Peipohjan Kiviveistämö, Vientikivi ja Tervajoen Kiviveistämö erottuvat kooltaan joukosta. Alan rakennemuutokseen ohjaavat sekä liiketaloudelliset paineet että nykyisten yrittäjien ikääntyminen.

Muistokivien markkinointi on pääasiassa hautaustoimistojen harteilla. Toimistoissa on näytteillä eri kivimalleja ja netistäkin löytyy esimerkkejä eri ratkaisuista. Kivilaatuja, kivimuotoja ja kaiverruksia on jokaiseen tarpeeseen ja makuun. Loimaan Kivellä on Kivicenter-konsepti, joissa pääsee näkemään useita kymmeniä malleja ja esimerkkejä eri ratkaisuista (www.loimaankivi.fi).

Konsultilla oli ilo tutustua kotimaisen Loimaan Kiven toimintaan paikan päällä Loimaalla. Tuotanto oli automatisoitu pitkälle ja modernit koneet jalostivat raakakivestä kaunista kivilaattaa vuorokauden ympäri. Osaavat kivenveistäjät jatkoivat kiven jalostamista siitä, mihin koneen osuus päättyi. Samalla tehtaalla valmistettiin sekä muistokiviä, sisustuskiviä että rakennuskiviä. Lopputuotteet ovat ikuisia: suomalainen graniitti kestää kulutusta kaikissa olosuhteissa.

Konsultti ei ole – vielä – joutunut pohtimaan muistokivien hankintaa, joten kokemus oli uusi. Hautakivet olivat kauniita, yksilöllisiä ja huolellisesti suunniteltuja. Lomamatkalla tuli uteliaisuudesta käytyä muutamalla hautausmaalla ulkomailla. Muistokivet tuntuivat olevan osa kunkin alueen historiaa, ne kertoivat ajoista ja ihmisistä ennen meitä.

Suomalainen ei tee mielellään testamenttia “liian aikaisin”. Perikunnat saavat sitten pohtia – juristien kanssa tai ilman – mikä lienee olikaan poismenneen viimeinen tahto. Itseä jäi askarruttamaan, onko muistokiven valinta niin vakava asia, ettei siitä voi keskustella etukäteen.
 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Tallink - sulaako suo vai kuoleeko kurki?

Tallink kasvoi nopeasti Itämeren matkustajaliikenteen ykköseksi. Laivoja tilattiin nopeaan tahtiin ja rohkeasti vivuttaen. Yrityksellä onkin alan ylivoimaisesti uusin aluskanta. Investointitahdin esimerkkeinä Romantika 2002, Victoria 2004, Galaxy 2006, Star  2007, Superstar 2008, Baltic Princess 2008 ja Baltic Queen 2009. Laivojen hinnat pyörivät noin 120-150 miljoonassa eurossa kappale.

Yritys osti  Superfast Ferriesin kolme lauttaa vuoden 2006 huhtikuussa 350 miljoonalla eurolla. Superfastin liikenne Saksaan siirrettiin Hangosta Helsinkiin. Saman vuoden kesäkuussa käytiin tarjouskilpailu Silja Linesta, jonka Tallink sai omakseen 450 miljoonalla eurolla ja 5 miljoonalla Tallinkin osakkeella.

Viron liikenteessä Tallinkin kilpailuaseena oli pitkään kilpailijoita huomattavasti alhaisemmat palkkakustannukset. Tätä kilpailuasetta ei ole pystytty – yrityksistä huolimatta – siirtämään muihin liikenteisiin. Päinvastoin, Vironkin palkkakustannukset ovat jatkaneet voimakasta nousuaan. Muutama pienempi kilpailija, kuten Nordic Jet Line, on pudonnut jo kisasta. Toisaalta Viking Line toi lisää kapasiteettia Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen.

Yrityksen investoinnit eivät rajoittuneet aluksiin ja kilpailijoiden ostamiseen. Yritys laajentui myös maihin, panostamalla omiin hotelleihin.  Yhtiö operoi neljää hotellia Tallinnassa ja yhtä Riikassa

Yhtiön yritysostot ja niiden jälkeinen fuusiointi ei ole sujunut ongelmitta. Superfastiin yritettiin virolaista miehitystä ja palkkarakennetta, tuloksetta. Silja Linen pitkään rakennettu brändi saatiin pilattua alle vuodessa m.m. johdon kuuluisan Toaster Gate –risteilyn vauhdittamana. (http://www.talouselama.fi/uutiset/article169555.ece)

Siljan myyntikonttoreita suljettiin, henkilöstöä ja toimintoja siirrettiin milloin Tallinnnnan, milloin muualle. Tietojärjestelmäuudistus – yllätys, yllätys – kesti pidempään ja maksoi enemmän kuin oli suunniteltu. Sekä laskutus- että varausjärjestelmät tökkivät pitkään vielä vuosi sitten.

Mainonnassa yritettiin ensin TallinkSilja –brändiä, ennen kuin huomattiin  että ostetulla Silja-brändillä oli Suomen ja Ruotsin välillä parempi kaiku kuin Tallinkilla. Rakennemuutoksen suurin hyötyjä on ollut Viking Line, joka on saanut ison osan Siljan asiakkaista itselleen. Vikingillä on panostettu laatuun ja suomalaisuuteen – strategia tuntuu purevan.

Suomalaisille virolainen sopii paremmin huonosti kohdeltuna ja epäonnisena pikkuveljenä kuin omistajana. Pienikin virhe risteilykokemuksessa pannaan kansallisuuden piikkiin.  Joskus syystäkin.

Matkustajia on saatu mukavasti, hinnalla. Happy Hour –hinnoittelusta piti päästä kulut kattavaan hinnoitteluun, mutta todellisuudessa tarjousmyynti on jatkunut ja matkustajien laivoille jättämä rahamäärä per matkustaja on kehittynyt samaan suuntaan kuin matkapuhelinten keskihinta. Markkinointi on maksanut maltaita, mikä näkyy tuloksessa sekin. Googlaamalla löytyy satakunta järjestöä, yritystä ja seuraa, joiden jäsenyydellä saat Tallinkin hinnoista heti tuntuvan alennuksen.

Maailman talouden lama on iskenyt suoraan rahtimääriin, Tallink ei ole ollut immuuni pudotukselle. Yhdeksässä kuukaudessa rahdista on hävinnyt 37 miljoonaa euroa. Valuuttakurssitkin (SEK) ovat rassanneet ja vieneet 9 kk tuloksesta 15 miljoonaa euroa. Rahtimarkkinoiden elpymiseen menee optimistisestikin ajatellen yli vuosi.

Yhdeksän kuukauden myyntikate (gross profit) oli 84 miljoonaa euroa, pudotusta edellisestä vuodesta 28 miljoonaa (25 %). Rahoituskulut kasvoivat 11 miljoonalla 57 miljoonaan euroon. Kun samalla markkinakorot ovat pudonneet voimakkaasti, voi päätellä että Tallinkin rahoitusrakenteessa on kovenantteja jotka nostavat marginaalin sitä korkeammaksi, mitä huonommaksi tulos käy. Nettotulokseksi jää 40 miljoonan euron tappio. Sitä ei johdon 20 % palkanalennuksella paljon paikata.

Korollista pitkäaikaista velkaa yrityksellä on 1.040 miljoonaa euroa, alusten ja kiinteän omaisuuden arvo taseessa 1.745 miljoonaa. Omaisuus koostuu lähinnä aluksista, joiden sopivuutta muihin liikenteisiin ja myyntiarvoa on vaikea arvioida. Yritys on ilmoittanut ryhtyvänsä myymään tarpeettomia aluksia.

Tallink on laajentunut ennätysmäisen voimakkaasti ja toiminta on ollut erittäin vivutettua. Nyt, markkinoiden jäähtyessä, on kassavirran kääntäminen nopeasti positiivikseksi tärkeämpää kuin koskaan. Saa nähdä sulaako suo ennen kuin kurki kuolee.

Yrityksen suurin omistaja on m.m. ylimmän johdon  ja hallituksen eräiden jäsenten omistama holding-yhtiö Infortar noin 40 prosentilla. Infortar omistaa esimerkiksi Tallinkin pääkonttorin Tallinnassa sekä osia Tallinkin operoimista hotelleista.  Kuriositeettina mainittakoon että Tallinkin taksiyhtiö Tallinnassa on myös 51 prosenttisesti Infortarin omistama. Virolaiset kutsuvat näitä, Infortarin omistamia, Tallinkille ja sen asiakkaille palveluja tarjoavia yhtiöitä punkkiyhtiöiksi. Punkkihan kiinnittyy isäntäänsä eikä irroita ennen kuin on kylläinen.

Infortar muutti kirjanpito käytäntöään viime vuonna ja arvosti Tallinkin osakkeet taseessaan “omaisuuden reaaliarvolla” eikä osakkeiden pörssikurssilla. Markkinahinnan käyttäminen olisi johtanut 2.6 miljardin EEK:in tappioon.

Konsultti osti aikoinaan Tallinkin osakkeita ennen yrityksen istautumista pörssiin. Niistä sai mukavat pikavoitot. Osakeantiinkin tuli osallistuttua. Kun Siljan fuusiointi osoittautui vaikeaksi ja ylilyöntejä alkoi näkyä otsikoissa, myin osakkeet. Päätöstä ei ole tarvinnut katua.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www. deltafreight.fi).

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Ari Hakkaraiselta kirja - Behind the Screen

Luin Ari Hakkaraisen kirjan Nokiasta, sen kilpailijoista ja telekommunikaatiosta busineksena.

Behind the Screen antaa lukijalla 280 sivun tiukan paketin. Kirjassa käydään tarkoilla lähdeviittauksilla läpi Nokian ja Nokia Networksin historia, nykytila ja arvioidaan tulevaisuuttakin. Kirjoittaja tuntee selvästi busineksen ja siinä toimivat ihmiset. Tarinat saavat lihaa luiden päälle juuri ihmisten ja heihin liittyvien tarinoiden kautta. Vaikka fokus onkin Nokiassa, käydään läpi myös kilpailjoita, jakelijoita ja muita telekommunikaatio-busineksessa toimivia yrityksiä ja ihmisiä.

Itse sain ehkä eniten irti juuri ilmiöiden taustoista ja eri yritysten välisten suhteiden pohdinnasta. On helpompi ymmärtää joitakin Nokian julkisuudessa kritisoituja päätöksiä.  Jos olet päättänyt rakentaa menestyksesi oman brändin varaan, on vaikea palvella jakelijoita räätälöimälle heille "Pirkka"-malleja.

Oven merkitystä Nokian tulevaisuudelle ja yrityksen siirtymistä välinevalmistajasta sisällön tuottajalle pohditaan laajemminkin. Nokia on tiensä valinnut ja ostanut vinon pinon strategian kannalta yhteensopivia yrityksiä - halpoja ja hinnakkaita. Kritiikkiä on tullut sekä strategiasta, ostoista että strategian toteuttamisesta. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi useita Nokian historian aikana sattuneita kriisejä. Tämä antaa perspektiiviä sille, ettei nykyisetkään haasteet ole ainutlaatuisia. Tasaiseen tahtiin on jouduttu kriisiin, josta on selvitty entistä vahvempina.

Koko mobiiliteollisuus on kehittynyt nopeasti ja lyhyessä ajassa. Itse olin jo unohtanut kuinka lyhyessä. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi m.m. soittoääni-businestä. Palaa mieleen ajat kun jokainen päivälehti tarjosi palstakilometreittäin ilmoituksia milloin millekin soittoäänelle, Hullulle Sammakolle ja näytönsäästäjälle. Miljardibusiness? No, ehkä hetkeksi. Samantyyppinen oli Wap-tarina, hetken huuma. N-Gage peleineen ja taco-muotoiluineen oli kokeilu johon upotettiin paljon rahaa. Nyt sitä lanseerataan uudelleen Oven kautta. Business muuttuu, muutu mukana tai kuole.

Nokian ongelmista Yhdysvalloissa on kirjoitettu niin pitkään, että olin jo unohtanut että Nokia oli vielä kymmenen vuotta sitten markkinaykkönen Yhdysvalloissa. Hakkarainen kertoo menestyksen taustat ja nykyiseen “haastelliseen tilanteeseen” johtaneiden päätösten syyt. Samalla käydään läpi ihmiset, jotka olivat menestyksen takana.

Kirjaa voi huoletta suositella kesälukemiseksi, vaikka vankkaa asiaa onkin. Kirja jakautuu selkeisiin itsenäisiin kappaleisiin ja lukija voi itse annostella tietopaketit sopivaan tahtiin. Kirjoittajan asian ja alan ihmisten tuntemus on kirjan parasta antia. Reilun 25 vuoden kokemus Nokialta, ICL:ltä ja Fujitsulta näkyy ja kuuluu. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Jos kritisoida haluaa, niin rajalliseen sivumäärään on ehkä yritetty mahduttaa asiaa liiankin kanssa.

Nautin lukemiskokemuksesta ja nyt tulee katseltua taas Nokiankin pörssikurssia tarkemmin. Josko tästäkin kriisistä noustaisiin entistä vahvempina?
 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

UPM - heikoista paras?

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät vierailivat UPM:n ja Metsä-Botnian tehtailla Raumalla 14.5.2009.

UPM:n sijoitussuhteiden Heli Havesto ja kehitysjohtaja Matti Pöyrä esittelivät UPM:n toimintaa.  Metsä-Botnia taas on edelläkävijä ulkoistuksessa, tehdaskäyntien organisointikin on ulkoistettu. Kokonaisuutena vierailusta jäi mielikuva erittäin modernista paperi- ja selluteollisuuden keskittymästä. Energian suhteen ollaan omavaraisia ja samalla saadaan hoidettua iso osa Rauman kaukolämmöstä. Ympäristön ja kestävän kehityksen argumentit oli otettu hyvin huomioon. Tehokas laitos.

UPM:llä on tuotantoa 14 maassa,  palveluksessa on 25.000 henkilöä ja liikevaihto noin 9,5 miljardia euroa. Uusi organisaatio jakaa toiminnot a) energiaan ja selluun (11 % lv:sta) , b) paperiin (72 %)  ja c) teknisiin materiaaleihin (15 %). Teknisiin materiaaleiheihin kuuluvat vanerit ja tarralaminaatit sekä RFID-tuotteet ja puukomposiitit. Prosenteista on eliminoitu sisäiset myynnit.

UPM:n painopiste on ollut paperin suhteen Euroopassa (70%). Nyt on panostettu uusiin kasvualueisiin Aasiassa (10 %, erityisesti Kiina). Pohjois-Amerikan osuus on noin 10 %.a. Eurooppa markkina-alueena on haastava, kapasiteettia on liikaa ja paperin kulutus ei kasva. UPM:llä on kuitenkin erittäin uudenaikaiset ja kustannustehokkaat tehtaat, joten toimialan hintapaineet eivät aja sitä ensimmäisenä ahdinkoon.

Investointitarpeet ovat alhaiset ja myös strategisia investointeja on leikattu voimakkaasti. Välillä 2003-2008 on leikattu kiinteitä kuluja 16 %:a. Muuttuvat kulut, erityisesti puu ja energia ovat nousseet 13 %:a. Kokonaisvaikutus kustannuksissa tarkasteluvälillä +4 %:a. Nyt sekä puun että energian hinta on ollut laskussa. Venäjän puutuonnin epävarmuuden takia UPM:kin osti varastoon “liian kallista” puutavaraa eikä pudonneista hinnoista ole pystytty hyötymään vielä. Yrityksen ohjelmat tähtäävät sopeutumiseen alhaisen kysynnän ympäristössä. Yrityksen strategiset investoinnit ovat suuntautuneet energiaan ja kehittyville markkinoille, erityisesti Kiinaan (valtaosa) ja Venäjälle.

UPM tuottaa noin 30 %:a Suomen uusiutuvasta energiasta, hiilidioksidipäästöistä ainoastaan prosentin. Yritys käyttää 12 %:a Suomen sähköstä. Panostukset ydinvoimaan (Pohjolan Voiman kautta), vesivoimaan ja bioenergiaan antavat sekä kasvumahdollisuuksia että omavaraisuutta energiapelissä.

Tärkeimmät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat olleet kapasiteetin leikkaus (paperissa 2,1 miljoonaa tonnia ja sellussa 430.000 tonnia). Euroopassa on jätetty jäljelle tehokkaimmat tehtaat ja niiden kilpailukykyyn on panostettu. Paperitoiminnassa halutaan olla kustannusjohtaja. Tähän päästään erittäin tiukalla investointipolitiikalla. Painopistettä siirretään kehittyville markkinoille: Kiinaan ja - jonkin verran - Itä-Eurooppaan. Henkilöstöä on leikattu 2.000 työntekijällä.

Energiassa haetaan kasvua ydinvoimassa (OL3), biopolttoaineissa ja biomassan hankinnassa. Sellupanostukset tehdään joko suoraan tai Metsä Botnian kautta Etelä-Amerikaan ja Venäjälle. Teknisissä materiaaleissa panostukset kohdistetaan tarralaminaatteihin (tavoitteena maailman ykköstila, nyt kakkonen) ja vaneriin. Uusia liiketoimintoja haetaan puukomposiiteista. UPM:llä on mittavat metsävarat, joita on hieman myyty. Haetaan uutta ratkaisumallia “metsänhoitosopimuksilla”.

Muuttuvien kustannusten lisäksi valuuttakurssit ovat olleet murheena. UPM:n taalaherkkyydellä 10 %:n dollarin heikentyminen leikkaa tuloksesta 60 miljoonaa euroa, punnan 10 %:n heikentyminen vie 40 miljoonaa euroa. Ruplan devalvoituminen vaikuttaa sekin.

Yritys muutti osinkopolitiikkansa “joustavaksi” tänä keväänä. Nyt jaetaan vähintään kolmannes operatiivisesta kassavirrasta, vähennettynä operatiivisilla investoinneilla.  Omistajat, jotka pitivät 0,75 euron osinkoa jo saavutettuna etuna, saivat pettyä raskaasti 0,40 e osinkoon.

Markkinat palkitsivat osingon puolittumisen puolittamalla kurssin. Alhaisimmillaan käytiin 4,35 euron tasolla, josta on nyt nousto 6,75 euroon. Mikäli 0,40 euron osinko pystytään säilyttämään - mikä ei ole kirkossa kuulutettu - saa osakkeelle noin 6 %:n tuoton. Jos tulos joskus oikaiseen paremmalle tasolle, on lupa odottaa parempaa osinkoa.

UPM:llä on vahva tase, joka sisältää paljon aliarvostetuja eriä (Metsä Botnia, energiaomistukset, metsät). Nimimerkki AAJP on pohdiskellut tasetta ansiokkaasti osoitteessa

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=116....

Tase antaa turnauskestävyyttä vaikeissa olosuhteissa ja aikaa kustannusrakenteen ja tuotteiden hinnoittelun korjaamiseen.

Paperin kysyntä seuraa hyvin yleistä talouskehitystä. Kun talous kasvaa, kasvaa paperinkin kysyntä. Hintaneuvottelut painottuvat  loppuvuoteen. Yleisesti ottaen UPM on pystynyt säilyttämään hintatason jos ei hyvänä, niin siedettävänä. Suurimpina haasteina säilyvät sanomalehti- ja kopiopaperi. Riippuvuutta Euroopan markkinoista on pystyttävä alentamaan.

UPM on energian suhteen omavarainen, sillä on modernit paperi- ja sellutehtaat. Metsävaroja löytyy runsaasti. Hallituksessa on osaamista yritysjärjestyjen suhteen, eikä Euroopan paperikenttää ole vielä organisoitu loppuun. Uusi toimialajako ohjaa investoinnit tuottopotentiaalin - ei historiallisten syiden - mukaan. Tekniset materiaalit antavat mahdollisuuden kannattavalle kasvulle. Konsultti pitää UPM:n osakkeen salkussaan ja odottaa parempia aikoja. Toivottavasti osinkotaso ei tästä huonone.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Matti Miettunen blogi