Käyttäjän Makrotalouskatsaus blogi

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Maailmantalouden kasvu jatkuu - tuplataantuman vaara on väistymässä

Makrotalouskatsaus lokakuu / 2010     Kai Nyman         

Kesällä tapahtunut suhdannekäänne huonompaan suuntaan on jäämässä väliaikaiseksi. Ennustelaitokset, kuluttajat ja korkomarkkinat ovat viimeisen kuukauden aikana tuoneet positiivista virettä markkinoille. 

Maailman ennustettu bruttokansantuotteen kehitys (Lähde IMF.org )

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Maailmantalouden kasvuodotusten hidastuminen väliaikaista

Makrotalouskatsaus lokakuu / 2010     Kai Nyman         

Suhdannetilanne OECD:n mukaan (lähde:JPMorgan)

Kesällä tapahtunut suhdannekäänne on jatkanut samaan suuntaan. Ostopääliköiden odotukset ovat heikentyneet lähes kaikkialla lukuun ottamatta alppien pohjoispuolista Eurooppaa, jossa odotukset ovat edelleen hyvällä tasolla.

Korkomarkkinat ovat pessimistisiä

Korkomarkkinat ovat yleensä kaikkein luotettavin suhdannemittari. Korkoihin summautuu kaikkien kuluttajien, yritysten ja valtioiden halu investoida ja usko tulevaisuuteen. Pitkät korot asettuvat yleensä tasolle, joka on bruttokansantuotteen odotettu kasvu + inflaatio-odotukset. Korot ovat nyt laskeneet niin, että kehittyneissä maissa esimerkiksi kolmen vuoden mittainen korko on reippaasti alle prosentin. Tämä tarkoittaa sitä, että korkomarkkinat uskovat lähivuosien kasvun tyrehtymiseen ja/tai deflatooriseen kehitykseen. Tätä ei kannata ottaa liian vakavasti. Korkomarkkinatkin käyttäytyvät monasti epärationaalisesti. Mutta tämä on kuitenkin eräs selvä indikaattori, jonka tilanteesta on hyvä olla tietoinen.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Maailmantalous ohittanut suhdannehuipun

Makrotalouskatsaus syyskuu / 2010     Kai Nyman         

Suhdannetilanne OECD:n mukaan (lähde: http://www.oecd.org)

Suhdannekäänne on OECD:n mukaan tapahtumassa kaikilla talousalueilla. Samaa indikoivat myös muut suhdannelaitokset. Eurooppa junnaa jäykkien talousrakenteidensa takia hieman jälkijunassa, mutta muualla ollaan jo menossa alaspäin. Olemmekin jo matkalla kohti tummenevaa iltaa juuri kun kuvittelimme toipumisen edellisestä lamasta olevan vasta aluillaan. Pettymys totta tosiaan. 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Maailmantalous ohittamassa suhdannehuippua

Makrotalouskatsaus elokuu / 2010     Kai Nyman         

 

Talouden tärkeimpien päättäjien, kuluttajien, luottamus tulevaisuuteen on viime vuoden vaihteesta alkaen horjunut, kuten yllä olevasta Euroopan komission kokoamasta tilastosta voimme nähdä. Samoin on ollut USA:n ja Kiinan kuluttajien laita.

Ja pörssikurssit ovat huhtikuusta alkaen seuranneet perässä; nekään eivät ole kevään jälkeen nousseet. Ja nyt muun muassa OECD indikoi, että suhdannehuippu on jo ohitettu Kiinassa, Ranskassa, Brasiliassa, Intiassa, Kanadassa ja Englannissa. Lähes kaikki makrotaloudelliset tuotantoon liittyvät luvut ovat alkaneet osoittaa heikkouden merkkejä. Euroopassa ainoastaan Saksa ja pohjoisen sisuvaltiot sinnittelevät suhdanteen nousupuolella. 

Yritysten tulokset sentään piristyvät. Väkeä on sanottu irti niin että jäljelle jääneiden tuottavuus on parantunut ensin USA:ssa ja nyt työmarkkinoiden jäykkyydestä johtuvan viiveen jälkeen myös Euroopassa. Mutta tämä on kyllä pyrhoksen voitto ja laiha lohtu. Työttömien armeja vaatii veronsa eikä ole kenenkään etu että työnsä säilyttäneiden palkat nousevat, mutta yhä useampi meistä kituuttaa vailla järkevästi organisoitua tekemistä.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Suhdannehuippu lähestyy; taantuma ei silti uhkaa

Makrotalouskatsaus heinäkuu / 2010     Kai Nyman         

 

Source: http://www.ism.ws

Teollisuuden näkymät ovat hyvät, mutta kääntyneet maailmanlaajuisesti hieman alaviistoon. Euroopan sentimentit vielä sentään kasvavat (ohessa Suomen pankkin tilastograafi).

Keväällä ripeää kasvua ennakoinut tilauskanta on hieman heikentynyt eikä kuluttajien luottamuskaan enää kasva niin kuin aiemmin.

Nousut suhdannehuipulle ovat kestäneet yleensä noin puolitoista vuotta ja edellinen suhdannepohja ohitettiin jo runsas vuosi sitten. Onko nyt suhdannekäänne käsillä?

Keskuspankkien koronalennukset ja valtioiden avokätinen rahankäyttö pelastivat meidät vuosisadan pahimmalta lamalta vuonna 2009, mutta nyt noita keinoja ei enää ole. Korot ovat jo alhaalla eivätkä valtiontaloudet kestä suurempaa velkaantumista. Onko nyt tulossa tuo varsinainen suuri lama, jota tuomiopäivän pasuunat ovat jo pitkään toitottaneet? Lama, johon ei ole lääkettä eikä lievitystä. Katastrofi, joka pyyhkäisee pois suuren osan hyvinvointiamme.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Maailmantalous kasvaa reipasta vauhtia

Makrotalouskatsaus kesäkuu / 2010     Kai Nyman         

Source:  http://www.imf.org

Maailmantalous kasvaa voimakkaasti. Kreikan kriisistä aiheutunut hermoilu on tehnyt osakkeista kohtuuhintaisia ja voimmekin odottaa kesäksi aurinkoista poutasäätä myös pörssimarkkinoille.   

Reaalitalous

Reaalitalous kasvaa tänä vuonna voimakkaasti, kuten yllä olevasta IMF:n vuoden 2010 GDP kasvua arvioivasta ennustekartasta voimme havaita. Kiina, Intia ja muiden kehittyvien maiden taloudet kasvavat ripeästi ja jopa USA:n talouskasvu on ilahduttavan positiivista. Euroopan talous kasvaa hieman vaatimattomammin. Vain Espanjan ja Kreikan taloudet taantuvat.  

Talouden vahvaa kasvua tukevat seuraavat tekijät:

  • alhainen korkokanta
  • valtioiden ylimitoitetut elvytysbudjetit, joita ei ole ajoissa purettu
  • luottamuksen palaaminen rahoitusmarkkinoille
  • kohtuuhintaiset raaka-aineet
  • kehittyvien maiden vahva kulutuskysynnän kasvu
  • asuntomarkkinoiden piristyminen (jopa USA:ssa rakennetaan ja myydään taas entistä enemmän uusia asuntoja)
Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Maailmantalous kasvaa; Suomi seuraa perässä

Makrotalouskatsaus toukokuu / 2010     Kai Nyman         

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous tasapainottuu, vientiteollisuus kukoistaa ja globalisoituva taloudellinen työnjako on kehittyvien maiden kasvun moottori. 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden näkymät ovat ovat hyvät mutta länsimaiset kuluttajat katsovat tulevaisuuteen empien, mielessään huoli talouden perustekijöistä. Yllä oleva JP-Morgan:n kokoaman tilastotieto kuvaa hyvin talouselämän näkemystä tilanteesta. Kaikki suhdannelaitokset (JP-Morgan, IFO, OECD, ISM) suituttavat samaa positiivista mantraa. Ainoastaan Kiinan ja Brasilian kehityksessä on OECD:n mukaan pientä stabiloitumista. 

Inflaatio, korko ja valuutat

Korkomarkkinat odottavat, että keskuspankit nostavat korkoja vasta ensi vuoden vaihteessa.

Kreikan valtion taloudenpito on ollut leväperäistä, velkaantumista on peitelty ja toiminta on ollut kaikin puolin holtitonta. Ongelma on kuitenkin poliittinen. Rahallisesti Kreikan pelastamiseen kuluu varoja noin kymmenesosa siitä, miten paljon kelvottomien asuntolainojen alaskirjaukset tuottivat Euroopan pankeille. Pankkikriisi oli siis paljon isompi rahallinen ongelma kuin Kreikan valtion pelastaminen. Kriisillä voi olla oikein hoidettuna positiivisiakin vaikutuksia:

  • kriisin julkinen käsittely heikentää Euron arvoa ja parantaa vientivetoista toipumista lamasta nyt kun tätä tukea eniten tarvitaan
  • Kreikan kriisi edesauttaa sisäisten kontrollirakenteiden syntymistä EU alueelle ja voi parhaimmillaan antaa varoittavan esimerkin siitä miten taloudellinen itsenäisyys ja kansalaisten vaurautta menetetään valtiovallan holtittoman toiminnan seurauksena
Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Yritysten tulokset paranevat

Makrotalouskatsaus huhtikuu / 2010     Kai Nyman         

 

 

Source: http://www.ism.ws

Luottamus tulevaisuuteen kasvaa ja talouden perustekijöiden uskotaan yleisesti olevan paremmassa tasapainossa kuin pitkään aikaan.

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden näkymät ovat ovat hyvät ja kuluttajatkin näkevät oman tulevaisuutensa vähän valoisampana. Yllä oleva JP-Morgan:n kokoaman tilastotieto kuvaa hyvin maailmanlaajuista tilannetta.

USA ja Eurooppa ovat liittyneet mukaan Intian, Kiinan ja muiden kaakkois-Aasian johdolla tapahtuvaan elpymiseen ja kasvuun.

Taloudellisen toimintatavan muutosprosessi

Mallia otetaan sieltä missä tapahtuu kasvua ja syntyy uusia mielenkiintoisia asioita. 60- luvun Suomessa puhuttiin saksalaisesta viimeistelystä ja uutteruudesta. 70- luvulla keskustelu siirtyi japanilaisen laadun ja sitoutumisen ihannointiin. Amerikkalaisvetoinen internet entrepreneur teollisuus antoi 90- luvulla kasvun mallia. 00- luvun nimittäjänä toimi Kiinan ja Intian osaavien ihmisten tahto tehdä ja saavuttaa taloudellista merkitystä.

10- luvun loppupuoli näyttäisi tuovan ensimmäisen kerran muutosta tähän maantieteellisiin alueisiin keskittyvään idolirakenteeseen. Emme enää ota mallia maantieteellisestä alueen kulttuurista, vaan pikemminkin internet aikakauden globaalista poikittaisesta alakulttuurista, joka läpäisee rakenteena kaikkia yhteiskuntia. Otamme mallia niistä ihmisistä, jotka rakentavat virtuaalisen internet maailman infrastruktuuria, rakenteita ja sosiaalisia yhteisöjä. Tällä seikalla on yhteiskuntarakenteen ohella myös taloudellisia seurauksia.

Inflaatio, korko ja valuutat

Keskuspankit, jopa USA:n keskuspankki, näyttävät onnistuneen politiikassaan. Inflaatio ja korot ovat nyt hallinnassa eikä inflaation ryöstäytyminen käsistä ole tässä taloudellisessa tilanteessa todennäköistä. Siitä pitää taantuman säikäyttämä kuluttaja ja laaja työttömien armeja huolta. Keskuspankkien ennakoidaan aloittelevan koronnostot vasta loppuvuodesta.

Euroalueen palkkakehitys on nostanut kustannustasoa ja heikentänyt kilpailukykyä lähes kaikissa EU maissa kautta linjan. Euron suosiota painaa myös Euroopan valtoiden velkaantuminen ja talouselämän jäykkyys, jotka lisäävät Eurosijoituksilta vaadittuja riskilisiä. Nämä seikat painavat euron arvoa ja luottamusta Euroon. Onneksi tämä kotoinen talousalueemme ei kuitenkaan ole kaikkein surkeimmassa kunnossa. Kyseenalaisen kunnian ja oikeuden paistatella otsikoissa maailmantalouden ongelmalapsena saanee joku muu - kenties Englanti tai Japanin valtio.   

Reaalitalous

Talouskasvu on parasta siellä missä:

  • nuoremmalla ikäluokalla on mahdollisuuksia kuluttaa ja saavuttaa tyylikkään kuluttamisen avulla statusta
  • yhteiskunnan tehtäväkierto on dynaamista ja sosiaalinen asema perustuu osaamiseen ja tekemisen tahtoon (esim. amerikkalainen 1900 luvun alun mentaliteetti on hyvä esimerkki tästä)
  • yhteiskunta on paraikaa integroitumassa osaksi maailmanlaajuista työnjakoa (esim. Kiina, Intia, ....)
  • yhteiskunnan lakiin perustuva systematiikka vahvistuu (esim. entiset Itä-Euroopan maat, Afrikka)
  • kulttuurin identiteetti on vahva ja osoituksena siitä ollaan valmiita ottamaan vaikutteita ja maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi (esim. Hollanti,...)
  • valtiojohtoon luotetaan ja valtiojohto luottaa itseensä ja osoituksena tästä yhteiskunnassa tehdään tarvittaessa kipeitäkin uudistuksia (esim. Baltian maiden viime vuosien palkanalennukset, Suomen toiminta 90- luvun alussa, ..) 

Kauko-Itä, Afrikka ja Baltian maat näyttäisivät aika hyvin täyttävän näitä kriteereitä. Myös Suomella on mahdollisuutensa. Meidän talouselämämme rakenne on voimakkassa monipuolistumisen prosessissa, jossa syntyy pieniä ja keskisuuria osaajia, joilla on merkittävä maailmanlaajuinen asema oman, kapean, tuotealueensa tärkeänä toimittajana. Syntyvä rikastuva taloudellinen rakenne lupaa menestystä tulevaisuudessa. Suomi on mielenkiintoinen sijoituskohde, jos poliittinen johtomme onnistuu suunnitelmissaan tehostaa valtion toimintaa ja tasapainottaa menot loppuvuoden 2010 aikana.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet ja tätä mittaava VIX indeksi onkin laskenut lähelle taantumaa edeltänyttä arvoaan. Monet sijoittajat luottavat siihen, että alhaisen korkotason vallitessa ja yritysten tulosten parantuessa myös pörssikurssit saavuttavat vähitellen lamaa edeltäneen tasonsa.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Lähestyvän suhdannehuipun ensimerkkejä

Makrotalouskatsaus maaliskuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

 

Source: http://www.ism.ws

Reaalitalous kasvaa ja elvyttäviä toimia puretaan, mutta ensimmäiset osakesijoittajat näkevät jo merkkejä suhdannehuipun lähestymisestä. Maaliskuulta odotetaan kuitenkin (piksun kyselyn mukaan) lämmintä kevätaurinkoa sijoittajille.

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden sentimenttien parantuminen on jo pysähtynyt Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. USA:ssa ja Euroalueella näkymät sen sijaan edelleen paranevat.

Kuluttajien luottamuksen paraneminen on pysähtynyt sekä USA:ssa että Euroopassa ja tämän me olemmekin jo huomanneet esimerkiksi siitä, että myös pörssikurssit hengähtävät. Kuluttajien ja sijoittajien tunnelmat ovat viime aikoina kulkeneet melko lailla samaa tahtia - sijoituspäätöksiä  tekevät ihmiset, jotka omassa elämässään ovat kuluttajia.   

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkät korot eivät enää ole nousseet ja keskuspankit (esim. USA) ovat voineet turvallisesti purkaa pitkiä korkoja alhaalla pitänyttä elvyttävää keskuspankkilainoitusta. Tältäkin osin tilanne on nyt normalisoitumassa ja keskuspankit keskittynevät jatkossa vain lyhyen rahan tarjonnan varmistamiseen.

Keskuspankkien määräämät lyhyet korot pysynevät vielä pidemmän aikaa alhaalla, aivan kuten keskuspankit avoimesti asiasta kertovat.

IMf on kehoittanut keskuspankkeja suhtautumaan aiempaa huolettomammin nyt viriämässä olevaan lievään inflaatioon. Samaa on ehdottanut myös tohtori Jarkko Peltomäki ja nyttemmin myös osa vaikutusvaltaista talouslehdistöä kuten "The Economist". Matalan inflaation ja deflaation kausilla on tilastollista yhteyttä alhaiseen bruttokansantuotteen kasvuun ja maltillisen inflaation (2...4%) tervehdyttävistä vaikutuksista on leviämässä konsensusta.

Reaalitalous

Talouskasvu on nyt lähtenyt joka puolella käyntiin ja joissakin kehittyvissä maissa talouskasvu on jo saavuttanut huippunsa.

Valtioiden elvytystoimien kääntöpuoleen, valtion velan kasvuun, on kiinnitetty laajaa huomiota ja huomio on luonnollisesti tuonut esille mustat lampaat ja tuhlaajapojat, joiden valtionvelka on kaikkein huolestuttavinta tasoa. Parrasvaloihin on päässyt Kreikka, jonka valtionvelka on kaikkein huolestuttavin ja jossa hallinto on menettänyt kansalaisten luottamusta niin, että korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen on vaikeaa. Hallitseminen tarvitsee luottamusta - ja luottamusta omaan hallintoon puuttuu kreikkalaisilta. Ongelma kannattaa kuitenkin asettaa mittasuhteisiinsa. Kreikan koko bruttokansantuote (noin 350 Mrd$) vain noin puolet siitä mitä hiljattain pelastettujen kiinteistörahottajien FreddieMac ja FannieMae taseet (500...600 Mrd$ /kpl) eikä Kreikan koko vaihtotaseen vaje (50Mrd$) ole sen suurempi kuin näiden kummankin yrityksen käyttökate. Rahallisesti ongelma ei ole siis maailmantalouden kannalta mikään varsinainen uhka - sen sijaan tilanne on Euroaluueen kannalta kiusallinen. Ja ongelman hoidon tekee vaikeaksi kreikan hallinnon horjuva asema ja kehno kyky johtaa maataan ja toimia kansallisen identiteetin kulmakivenä, johon kreikkalaiset voisivat luottaa. Veroja on vaikea korottaa jos kansalaiset eivät näe hallintoaan arvokkaana ja luottamuksen arvoisena. 

Onneksi Kreikan luottokelpoisuuden horjuminen on laskenut Euron arvoa ja nostanut Suomen kilpailukykyä reippaasti ylöspäin.   Siis myös jotain hyvää tässä katastrofissa.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuus on nyt tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen rauhoittunut ja tammikuussa alkanut kurssilasku on pysähtynyt ja markkinat ovat jopa hieman elpyneet.

Kursseja kuitenkin painaa muutama seikka:

  • kuluttajien sentimentin paraneminen on pysähtynyt (toivottavasti väliaikaisesti)
  • suhdannekierto on tullut vaiheeseen jossa jotkin kehittyvät maat ovat jo saavuttaneet rakenteellisen maksimaalisen kasvunopeuden
  • suhdannekierrossa on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan ollut havaittavissa yhteiskunnan päätöksenteon viiveistä aiheutuva, hento, kolmen vuoden sykli; olemme kohta jo ohittaneet syklin nousuvaiheen ja ensimmäiset sijoittajat alkavat siksi jo hieman empiä

Suomessa usko tulevaisuuteen on vahva. Pörssikehitystä kehitystä indikoivan Piksu kyselyn mukaan pörssikurssit nousevat maaliskuun aikana. (74% vastaajista uskoo nousuun ja 26% laskuun). Piksun kysely on aiemmin ollut melko luotettavat Suomen markkinoita ennustava indikaattori - toivottavasti ennuste toteutuu tälläkin kerralla.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Valtioiden rooli taloudessa kasvaa

 

Makrotalouskatsaus helmikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimentit ovat jatkaneet paranemistaan. Elpyminen on käynnissä ja tulevaisuudelta odotetaan parempaa.

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkien korkojen hivuttautuminen ylöspäin osoittaa että talouskasvun kestävyyteen luotetaan ja lyhyet korot matavat matalalla odottaen keskuspankkien koronnostoja. 

Euron arvo on ilahduttavasti lähtenyt heikkenemään ja tämä trendi on jo nyt parantanut useilla prosentilla Euroalueella tehdyn työn kilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Japanissa tehtyyn työhön. Kaikki tämä on kotiin päin ja näkyy puolen vuoden tai vuoden viiveellä yrityksen tuloksiin ja työllisyyteen. Vakaa, hyvin hoidettu Euro toimi laman pyörteissä monen sijoittajan turvasatamana mutta nyt sijoittajat ovat valmiit taas luottamaan esimerkiksi dollarisijoituksiin ihan toisella tavalla kuin vaikkapa vain muutama kuukausi sitten.

Reaalitalous

USA liittyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vahvan talouskasvun alueiden joukkoon ja Euroalueen vuoro tulee kenties tällä tai seuraavalla kvartaalilla. Kehittyvien maiden johdolla tapahtuva elpyminen saavuttaa tämän kevään aikana maailman kaukaisimmatkin kolkat.

IMF on herännyt viime vuonna tekemäänsä virheeseen ja toppuuttelee nyt valtionvarainministereitä säästäväisyyteen. Tämä kampanja tulee nyt auttamattoman myöhään - löysät, velkaantumista ja tehottomuutta lisäävät lamabudjetit on jo tälle vuodelle tehty ja ne toteutuvat vaikka paljon varovaisempi elvyttäminen olisi ollut järkevää. Esimerkiksi Englanti oli vielä viisi vuotta sitten eräs läntisen maailman kapitalistisimmista maista ja nyt valtion kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on jo reilusti yli 50%, joka edustaa suurempaa osuutta kuin joissain Neuvostoliiton aikaiksissa sosialistimaissa. Samaa Englannin viitoittamaa tietä ovat astumassa monet muutkin valtiot - Suomi muiden mukana rintamassa. 

Miksi sitten valtiojohtoinen elvytys ei aina auta? Valtion kulutus kohdistuu eri tyyppisiin asioihin kuin kuluttajien, jotka valitsevat unelmia, mielikuvia ja sellaisia asioita jotka tekevät meille elämän merkitykselliseksi. Valtion kulutus sen sijaan kohdistuu enemmän infrastruktuuriin, hyvinvointipalveluihin ja sellaisiin asioihin, joita voimme kutsua rationaalisiksi ja tarpeellisiksi. Yhteiskunta kuitenkin syntyy noista kuluttajien mielikuvista ja unelmista, joita ilman kaikki muu menettää merkityksensä eikä talouskaan kehity jos liian suuri osa kulutuksesta kulkee valtiokoneiston kautta. Monissa maissa valtiokoneisto on hoitanut tehtävänsä hyvin - kaikki kynnelle kykenevät kuluttajat on otettu mukaan kuluttamaan ja rakentamaan yhteisiä mielikuvia - siis valitsemaan tuotteita ja palveluita. Tulonjako on siis hoidettu hyvin. Tällaisessa tilanteessa valtion panoksen kasvattaminen ei auta vaan saattaa päinvastoin syödä resursseja vapaalta valintaprosessilta. Valtion elvyttäminen on tässä tilanteessa kuin veden kaivoon kantaminen - auttaa hetken mutta ohjaa resursseja tehottomaan toimintaan. 

On turhauttavaa että taloudellisen kasvun odotustaso on Euroopassa tällä hetkellä 2% tuntumassa. Tästä on kuitenkin turha syyttää valtiovaltaa tai keskuspankkipolitiikkaa, jotka ovat kaikienkaikkiaan melko hyvällä tolalla. Syyt ovat syvemmällä kulttuurissamme.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittavista makroluvuista huolimatta hermoilleet ja epävarmuuden astetta mittaava VIX indeksi on korkealla. Tuloskausi on tuonut odottamattomia positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä ja sijoittajat ovat olleet hämmentyneitä. Kokonaisympäristöä mittaavien makrolukujen parantuminen on jäänyt sivuseikaksi kun yritykset ovat kertoneet tuloksistaan. Turbulenssin kausi kuitenkin päättyy helmikuun aikana ja sitten palataan taas rauhallisempaan jaksoon, jolloin yritykset ovat taas löytäneet suurin piirtein järkevältä näyttävät pörssiarvonsa. Tuo odotettavissa oleva rauhoittuminen on monasti ollut elpyvän kurssikehityksen aikaa.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Pitkät korot voivat nousta vaihtoehdoksi

 

Makrotalouskatsaus tammikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous kasvaa ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Osakemarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Mutta myös pitkät korot ovat lähestymässä mukavaa tasoa ja voivat vuoden 2010 aikana kehittyä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi osakkeille. 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimenteissä on pitkästä aikaa nähtävissä hentoja empimisen elkeitä, kuten yllä olevasta JP Morgan:n kokoamasta maailman ostopäälikköindeksistäkin voimme havaita. Kyseessä ei liene varsinainen käänne, vaan ainoastaan nopean nousun jälkeinen tasaantumisvaihe.

Euroopan ja erityisesti USA:n kuluttajien luottamus on edelleen melko matalalla tasolla, vaikka kaikkialla on nähtävissä normalisoitumista.

Inflaatio ja korko

Deflatoorinen kehitys näyttää olevan päättymässä, ja jopa kuluttajahinnat ovat hienoisessa kasvussa vaikkei varsinaisesta inflaatiosta olekaan kysymys. Keskuspankkikorot ovat miltei vuoden pysyneet ennallaan, ja jopa USA:n keskuspankki on monen vuoden vuorsitoradan jälkeen päässyt stabiiliin tilaan, jossa korkoja ei olla paniikinomaisesti nostamassa tai laskemassa. 

Rahan määrä (M3) on Euroalueella laskussa ja mitä ilmeisimmin näin on laita myös USA:ssa (FED ei julkaise tilastoa) ja myös palkkojen nousu on taittumassa. Näistä syistä inflaatio ei  ole lähdössä voimalla käyntiin ja voimme luottaa siihen, että keskuspankkikorkojen nostot ajoittuvat vasta loppuvuoteen ja silloinkin ne tulevat olemaan hallittuja ja maltillisia.

Pitkät valtionlainan korot ovat jo pidemmän aikaa olleet noususuunnassa. Tästä on kaksi seurausta:

  • Uusien pitkän juoksuajan omaavien lainojen korko on suurempi kuin vanhempien ja niinpä vanhemmat velkakirjat menettävät arvoaan. Monet pitkän koron rahastoihin ja valtion lainoihin sijoittaneet ovat siksi tyytymättömiä ja etsivät nyt parempia sijoitusmahdollisuuksia muualta.
  • Lähestyy hetki, jolloin pitkät korot muodostavat kilpailukykyisen vaihtoehdon osakesijoituksille. Tuo kriittinen hetki saavutetaan nykyisellä kehitysvauhdilla vuoden 2010 aikana ja viimeistään silloin on syytä maksaa osakesijoituksiin otetut lainat takaisin - kenellä niitä sijoituslainoja sitten onkaan.  

Yrityslainat ovat kaiken aikaa tuottaneet hyvin. Alkuvuodesta 2009 riskipreemio oli suuri ja nyt konkurssiriskin väistyttyä voi yrityslainoihin sijoittanut kuitata hyvän tilin. Korkeakorkoisen lainapaperin arvo kasvaa luultavasti edelleen vuoden 2010 alkupuolella sillä konkurssiriskit todennäköisesti edelleen pienenevät. 

Reaalitalous

Maailmantalous kasvaa taas:

  • raaka-aineiden hinnat ovat nousussa (alumiini, kupari, sinkki, öljy....)
  • elektroniikan komponenttien kysyntä kasvaa (DRAM,...)
  • kuivarahtien hinnat ovat kohtuullisella tasolla

USA, Euroalue ja Suomi nousevat lamasta vasta jälkijunassa eikä vuoden 2010 aikana saavutettava 1-2% kasvu tunnu monen vahvan vuoden jälkeen ollenkaan niin hyvältä kuin sen itse asiassa pitäisi. Mutta siihen pitää nyt tyytyä - meidän rakenteellinen kasvunopeutemme näyttäisi olevan 2% tuntumassa eikä valtion velanottoa tai palkankorotuksia voida mitoittaa tuota 2% lukua suuremmiksi varsinkaan kun inflaatio ei näyttäisi pelastavan meitä omalta tyhmyydeltämme - meidän on itse oltava kurinalaisia. 

Vuoden 2009 aikana tapahtunut palkkatason liukuma (noin 4%) oli virhe jota meistä kukaan ei voinut enää estää. Monet palkkasopimukset ja budjetit tehtiin hyvänä aikana - silloin kun vielä kuvittelimme tilanteen paremmaksi, eikä noita sopimuksia voinut jälkikäteen muuttaa. Palkkojen aiheuttama kokonaiskustannus ei kuitenkaan noussut noin nopeasti - lomautukset ja irtisanomiset huolehtivat kustannusjoustosta, jota meistä kukaan ei halunnut, mutta joka vaan aiheutui. Toisin ei olisi voitu menetellä ja on vaikea kuvitella toteutettavaksi yhteiskuntaa, joka olisi riittävän nopeasti sopeuttanut budjetit ja palkat niin ettei tätä työttömyyttä olisi tarvittu. 

Sijoitusmarkkinat

Talous kasvaa taas ja yritysten tulokset kaunistuvat. Osakkeet ovat tuloksiinsa nähden ihan kohtuuhintaisia ja uskon että vuoden 2010 alkupuolella saamme kuulla yllättäviä iloisia tulosuutisia, jotka tuovat markkinoille lisää positiivista värinää.

 

Nyt ei kuitenkaan ole enää aika ostaa suuria määriä osakkeita velaksi - tietty varovaisuus on paikallaan. Pitkät korot ovat nousemassa ja jossain vaiheessa vuoden 2010 aikana voi tulla hetki, jolloin korkosijoitus on riskittömyydessään ihan kiva vaihtoehto.

Muutamien kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat jo aika korkealle arvostettuja eivätkä kehitysmaaosakkeetkaan muodosta enää varmaa turvasatamaa - niidenkin suhteen on syytä olla hieman varovainen.

Joidenkin lähteiden mukaan maailma kylpee halvan korkotason aikaansaamassa likviditeetissä. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä enää paikkansa. Itse asiassa rahan määrä (M3) länsimaissa supistuu, eikä reaalinen korkotaso, jolla rahaa saa, ole mitätön. Reaalikorko on tällä hetkellä 2-4% suuruusluokassa riippuen lainan tyypistä ja tätä ei voi pitää varsinaisen halpana rahana eikä siis ole ihme, että rahan määrä vähenee.  

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Rauhallista Joulua osakeskijoittajille

Makrotalouskatsaus joulukuu / 2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous kasvaa ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat kuluvalla kvartaalilla. Voimme siis rauhoittua viettämään hyvää ja turvallista Joulua. Ensi vuosi on toivottavasti monelle tätä vuotta parempi. 

Sentimentti-indikaattorit

Lama on päättynyt ja suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) kertovat ostopääliköiden kasvavasta toiveikkuudesta.

USA:n kuluttajat ovat ainoita, jotka edelleen näkevät tulevaisuuden kehnona. Ei ihme, sillä dollarin arvo ja ostovoima hiipuvat koko ajan suhteessa muihin valuuttoihin.

Uusia työpaikkoja syntyy taas melkein samaa vauhtia kuin vanhoja karsitaan ja työllisyyskehitys on jo kääntymässä.

Inflaatio ja korko

Hinnat käyttäytyvät kaksijakoisesti. Kulutustavaroiden ja teollisuustuotteiden hinnat laskevat, mutta raaka-aineiden ja sijoiitusinstrumenttien hinnat sen sijaan nousevat.

Reaalitalous

Kriisistä on osittain toivuttu ja reaalitalous kasvaa. Elvytys on tehonnut ja nyt on jälkihoidon aika.

Suurimmat valtiontalouksien elvytysbudjetit on kuitenkin rakennettu vasta ensi vuodelle. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että nämä elvytystoimet osuvat ja vaikuttavat väärään aikaan - noususuhdanteessa. Liian pitkään jatkuvat elvytystoimet ovat omiaan vain kasvattamaan valtioiden velkataakkaa ja aivan turhaan.

Missä sitten syy tähän myöhäsyntyiseen, vääräaikaiseen toimintaan: 

  • Valtiontalouden ohjauksessa on yli vuoden viive siitä, kun tarve havaitaan siihen, että valtiontalouden kulutus näkyy talouselämässä. Tarve elvyttäviin budjetteihin havaittiin alkuvuoden aikana ja nyt ne ovat mukana budjeteissa ja ensi vuoden puolen välin jälkeen elvytysvarat ovat talouselämän rattaissa. Juuri nopeammin ei olisi voitu toimia - mutta silti liian myöhään. 
  • IMF kehoitti vielä viime kesän kynnyksellä valtiovarainministereitä synkronoituihin toimiin talouden pelastamiseksi. Valtionvarainministerit ovat nyt toimineet ja hyväksyttäneet ekspansiiviset budjettinsa, mutta nyt näyttää että IMF:n kehoitus oli väärin ajoitettu.
  • Ylisuureen elvytykseen ja valtiontalouden expansioon on myös yksinkertainen systeeminen syy. Kehittyneiden valtioiden päättäjät vertaavat turhautuneina oman maansa talouden kehitystä Aasian maiden vastaavaan ja tekevät kaikkensa, jotta kehityksen junasta ei pudottaisi. Keinoina käytetään alhaista korkoa, teknologiateollisuuden tukemista, expansiivista budjetointia ja kaikkia muita valtion taholta käytettävissä olevia keinoja. Eräänä tuloksena tästä on valtion velkaantuminen, mutta tulokset voivat kuitenkin olla pettymys. Näillä valtion käytettävissä olevilla yksinkertaisilla keinoilla on rajansa eikä niiden loputtomalla lisäämisellä saavuteta lisähyötyä.   

Sijoitusmarkkinat

Vuoden loppupuolella ja ensi vuonna paranevat tulokset on jo pääosin diskontattu osakkeiden hintoihin ja ensimmäiset puhuvat jo tulevasta laskusta ja kehoittavat sijoittajia varautumaan pahimpaan. Tuomiopäivän profeetat ovat kuitenkin pauhanneet kaiken aikaa. Keväällä epäilevät Tuomaat puhuivat W-muotoisesta pohjasta ja nyt on tullut puheisiin toisenlainen pörssipudotus.

Pelkoa lietsovat ovat tietenkin aina ennen pitkää oikeassa - korjausliike tulee jossakin vaiheessa. Nyt kuitenkin yritysten tulokset ja liikevaihto kasvavat ja talous normalisoituu. Näissä oloissa on vaikea nähdä uutta äkillistä pudotusta ainakaan ennen ensi kevättä. Mitään syytä pudotukseen ei ole olemassa muuta kuin se, että pörssikurssit ovat jo kohtuullisella tasolla.

Siis rauhaisaa ja turvallista Joulua kaikille osakesijoittajille.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Sijoitusmarkkinat hermoilevat

Makrotalouskatsaus marraskuu / 2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous on palannut kasvu-uralle ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Mutta sijoitusmarkkinat hermoilevat kärsimättöminä. Monet odottivat vieläkin nopeampaa elpymistä. 

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit kertovat laman päättyneen.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kymmenen prosentin työttömyydestä huolimatta pirteää eikä USA:n kuluttajat ole enää aivan yhtä pessimistisiä kuin vuoden alkupuolella. Työttömyys on sekä Euroopassa että USA:ssa nyt vähän alle kymmenen prosenttia ja ensi vuoden alkupuolelle ajoittuva huippu näyttää jäävän kymmenen prosentin tuntumaan.

 Valuuttamarkkinat

USA:n dollarin säilyminen maailmankaupan valuuttana on jälleen herättänyt julkista keskustelua ja näyttää siltä että dollarin päivät maailmankaupan primäärinä välineenä ja dominoivana varantovaluuttana ovat luetut. 1900 luvun loppupuolella dollarin asemalla oli oikeutus. Euro oli tuolloin nuori tulokas eikä dollarille ollut vallitsevassa hajanaisessa poliittistaloudellisessa tilanteessa vaihtoehtoa.

Tilanne tulee muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana muuttumaan kun 

  • Kiinan Yuan alueen taloudellinen koko kasvaa suuremmaksi kuin USA:n
  • Luottamus Euroopan keskuspankin politiikkaan kasvaa (jo nyt Euro on saavuttanut noin 25% aseman varantovaluuttana, joka vastaa Euroalueen painoa maailmantaloudessa)
  • Maailman merkittävimmän talousvaltion, Kiinan, tulee olemaan mahdotonta hyväksyä sitä, että maailmankauppaa käydään valuutalla, jonka hallinnasta päättää viime kädessä USA:n presidentti-instituutio (keskuspankin johtajien nimitysvalta on USA:n presidentti-instituutiolla) ja kun dollarialueen keskuspankkipolitiikkaa harjoitetaan USA:n talouden ja presidentti-instituution etua silmällä pitäen sen sijaan, että dollaria hallittaisiin ensisijaisesti maailmankaupan välineenä globaalia yhteistä etua ajatellen

Muutosprosessista on Kiinan aloitteesta keskusteltu. Prosessi on hidas ja kestää noin pari vuosikymmentä, mutta sijoittajan kannalta tällä on jo nyt merkitystä:

  • Dollarin asema maailmankaupan vaihdon välineenä vähitellen rapautuu
  • Dollarin asema varantovaluuttana pienenee suurin piirtein samassa suhteessa kuin sen asema vaihdon välineenä. Varantona kannattaa pitää ensisijaisesti maailmankaupan vaihdon välinettä.
  • Dollarille on maailmalla yhä vähemmän kysyntää, dollarivarantoja puretaan ja dollari pysyy heikkona
  • USA:n vientiteollisuus kukoistaa halvan dollarin turvin

USA:n talousalueen velkaantumisen (kuluttajien-, yritysten-, liittovaltion-, osavaltioiden- ja kunnallisektorien yhteenlaskettu velka) lasketaan olevan luokkaa 270% bruttokansantuotteesta. Tämä on osittain samaa velkaa, joka on dollarivarantona keskuspankkien holveissa ja jota siis nyt voidaan joutua purkamaan. Jos ajatellaan, että USA:n kuluttajat maksaisivat tästä velasta seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmasosan pois, niin tämä tarkoittaisi, että USA:n kuluttajien mahdollisuudet elää hyvää elämää olisivat kymmenen prosenttia pienempiä kuin tähän saakka. Tämä tapa laskea on luonnollisesti väärä; noin suurta suoneniskua ei voida toteuttaa avoimesti. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää USA:n dollarin halpeneminen niin, että vientituotteet menevät jälleen kaupaksi. Ja juuri tämä ilmiö on nyt tapahtumassa. Kansalaiset eivät huomaa pinentynyttä taloudellista voimaansa kuin ainoastaan matkustaessaan ulkomaille tai ostaessaan tuontitavaroita. Mutta on turha odotella USA:sta kuluttajavetoista elpymistä. Sitä ei tule; pidot ovat ohi. Kulutus elpyy kyllä, mutta ei USA:ssa. Nyt on Kiinalaisten ja Intialaisten aika.

Inflaatio ja korko

Hinnat ovat kesän aikana laskeneet useimmissa maailman maissa (USA, Euroalue, Kiina, Japani,..), mutta korkotaso on ollut nollan tietämissä. Tämä tarkoittaa sitä että korkotaso ei ole ollut elvyttävä vaan pikemminkin taloutta jarruttava. Reaalikorko on ollut positiivinen ja lainaa ottaneet ovat joutuneet maksamaan kalliisti tekemistään sitoumuksista ja investoinneista. On tapahtunut tulonsiirto velallisilta niille, joilla on pääomaa.  Eipä ihme, että velkaa on otettu kaikenkaikkiaan vähemmän kuin ennen ja niinpä rahan määrän kasvu on Euroalueellakin talttunut. Muutos ei ole vielä merkittävä - rahaa on edelleen paljon liikkeellä etismässä hyviä sijoituskohteita. Sijoittajan ei siis tarvitse olla vielä huolestunut.

Reaalitalous

Maailman reaalitalous kasvaa viimeisen kvartaalin aikana ja tämä merkitsee kaunistuvia liikevaihtoja ja kasvavia voittoja. Suomen vientiteollisuuden kannalta tärkeä investointikysyntä lähtenee käyntiin vasta ensi vuoden loppulla. Vahvistunut Euro on selkeä uhka koko Euroalueen pärjäämiselle. 

Raaka-aineiden, rahtien ja muistipiirien nousevat hinnat ovat todiste tuotantotalouden puolella vallitsevasta kohtuullisesta kysynnästä. Maailmassa kulutetaan taas ja talous kasvaa.  Kasvu on kuitenkin keskittynyt lähinnä Kauko-idän alueelle ja kehittyneet maat saavat seurata vierestä kun muilla menee hyvin. Kehittyneiden maiden kasvu jäänee ensikin vuonna parin prosentin tuntumaan.

Sijoitusmarkkinat

Osakemarkkinoiden hermostuneisuus on lokakuun kvartaaliraporttien yhteydessä noussut ja osakkeiden arvot ovat laskeneet.  Talous kuitenkin kasvaa, eikä minun mielestäni ole näköpiirissä tekijöitä, jotka kääntävät maailmanlaajuiset markkinat pysyvään laskuun vaikka merkittäviä usean kuukauden notkahduksia voikin tulla.

Monien kehittyvien maiden osakkeet ovat jo lähes vuoden 2007 huipun tasolla ja parhaat kermat on luultavasti jo kuorittu. Silti olisin yllättynyt jos markkinat tässä vaiheessa kääntyisivät pysyvään laskuun.  

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Lamasta toipuminen täydessä vauhdissa

Makrotalouskatsaus lokakuu / 2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous on kovaa vauhtia normalisoitumassa ja palaamassa kasvu-uralle. On vielä liian aikaista ennustaa milloin ja minkälaisena seuraava suhdannekäänne tulee. Ensimmäiset seuraavan suhdannekäänteen hennot ennusmerkit näkyvät muuten kirkkaalla taivaalla, mutta kaikenkaikkiaan nyt on hyvin aikaa seurata miten suhdannenousu kehittyy. 

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit ennakoivat laman päättymistä loppuvuoden aikana.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella ja USA:ssa entistä pirteämpää. Työttömyys on sekä Euroopassa että USA:ssa nyt vähän alle kymmenen prosenttia ja huippu näyttää jäävän kymmenen prosentin tuntumaan.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennakoivat vuoden päästä alkavia maltillisia keskuspankkikoron kiristyksiä.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) suosittelee keskuspankkeja hillitsemään koronnostoilla mahdollisesti alkavaa investointikohteiden (osakkeet, kiinteistöt) hintainflaatiota. Tämä on merkittävä muutos. Tähän saakka keskuspankit ovat seuranneet yksinomaan kuluttajahintainflaatiota ja sovittaneet koron niin, että kuluttajien kokema inflaatio on pysynyt kurissa. Nykyisen kriisin aiheutti IMF:n mukaan asuntojen hintainflaatioon ja kohtuuttomaan velanottoon johtanut alhainen korkotaso. Tätä virhettä ei enää haluta toistaa ja keskuspankkeja kehoitetaan jatkossa tulkitsemaan inflaation käsitettä laajemmin. IMF :n ohjeet edeltävät muutamien kuukausien tai puolen vuoden viiveellä todellisia päätöksiä. Jatkossa sijoittajan kannattaa seurata entistä tarkemmin mitä korkomarkkinoilla tapahtuu.

IMF:n kielenkäyttö sisältää myös viestin valtionvaraiinministereille siitä, että tässä vaiheessa elvytystoimien purkaminen tulee olla jo poliittisessa päätösprosessissa.  Valtiontalouden suorittamat elvytystoimet ovat olleet erittäin tärkeitä ja monissa maissa ne ovat merkittävästi lievittäneet lamaa ja luoneet kasvuedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen, mutta valtion bruttokansantuoteosuuden kasvattaminen ei ole pitkäaikaishoitoon tarkoitettu lääke. Ylenpalttiset tukitoimet on purettava.

Sijoitusmarkkinat

Osakemarkkinoiden nousu ajoittuu usein aikaan jolloin:

  • korot ovat matalat ja raaka-aineita saa kohtuulliseen hintaan
  • kuluttajien ja ostopääliköiden luottamus tulevaisuuteen on kasvussa
  • yritysten voitot ja liikevaihto kasvavat
  • yhteiskunnan säännöstöä kehitetään yksittäisen ihmisen ja yrityksen kannalta yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi, läpinäkyvämmäksi ja ennustettavammaksi

Monet tekijät ovat nyt suosiollisia. Seuraava merkittävä muutos kokonaistilanteeseen tulee mitä ilmeisimmin korkomarkkinoiden taholta kun korot alkavat hivuttautua ylöspäin. Yleensä korot nousevat jonkin aikaa ennen kuin kuluttajien ja ostopääliköiden tulevaisuudenusko lakkaa paranemasta jolloin pörssikurssitkin kääntyvät. Näin ei tietenkään tarvitse aina käydä. Tulemme kuitenkin Piksun palstoilla seuraamaan tilannetta tarkoin ja jos historiasta voidaan jotain oppia niin Piksun lukijat saavat, kuten aiemminkin, ensimmäisenä tietää käänteestä. 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Maailmantalouden laiva on irronnut karilta

Makrotalouskatsaus syyskuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalouden laiva on irronnut karilta, pahimmat vuodot on paikattu ja matka jatkuu taas seesteisemmässä, kirkkaammassa säässä, jossa ennustettavuus on parantunut ja yritykset voivat taas suunnitella investointeja luottaen siihen että markkinat eivät putoa alta.

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit ennakoivat kasvun joko alkaneen tai alkavan ihan kohtapuolin.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kohtuu pirteää, mutta USA:n kuluttajat opettelevat elämään tulojensa mukaisesti eikä luottamus entisen menon paluuseen ole vielä kokonaan palannut. Työttömyyden kasvuvauhti on nyt pienempää kuin aiemmin - ja siis tälläkin sektorilla on nyt selkeitä merkkejä paremmasta.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennakoivat vuoden päästä alkavia maltillisia keskuspankkikoron kiristyksiä. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ei vielä suosittele keskuspankeille koronnostoja, mutta kehottaa valtioiden hallituksia valmistautumaan julkisten elvytystoimien purkamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, ensi vuodeksi ei ole tiedossa avokätisiä julkisia hankkeita ja yksityisen sektorin osuus siis jälleen kasvaa.

Reaalitalous

Bruttokansantuote kasvaa keski-Euroopan suurissa talouksissa (Ranska, Saksa,..) ja kaukoidässä. Myös USA:n talous näyttäisi lähiaikoina pääsevän kasvulukemiin. Keskustelu siitä tuleeko lamasta toipuminen olemaan hidasta vai nopeaa on väistynyt ja tilalle on astunut konkreettisten kasvulukujen seuraaminen. Spekulointi on siis viimeisen kuukauden aikana antanut sijaa kvantitatiivisille analyyseille. Ja tälle muutokselle on hyvä syy - nyt on olemassa kasvua ja kasvulukuja, joita voidaan seurata.

Sijoitusmarkkinat

Viimeisten kuukausien aikana parhaiten ovat pärjänneet pankkiosakkeet. Pankit tekevät tällä hetkellä hyvää tulosta maksamalla kansalaisten talletuksille alhaista lyhyttä korkoa, kun taas antolainaus on yleensä sidottu tällä hetkellä korkeammalla tasolla olevaan pitkään korkoon.

Pörssimarkkinoiden kiinnostus on kesän aikana siirtynyt lamasta toipuville kehittyneille markkinoille ja Suomalaiset osakkeet ovat ihan kelpo sijoituskohde.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Nyt on aika nauttia - merkit paremmasta ovat ilmassa

Makrotalouskatsaus elokuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Laman pohja on pääosin ohitettu ja nyt suunnataan katsetta tulevaan nousuun. Nyt on sijoittajan aika nauttia - hellettä ja kauniita kesäpäiviä on vain rajoitetusti - niistä kannattaa nauttia. Tänä vuonna on sijoittajan kesä.

Sentimentti-indikaattorit

Kaikki suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) näkevät odotuksissa kuukaudesta toiseen tapahtuvaa paranemista. Ostopääliköt ovat jo monin paikoin niin positiivisia, että laman voi syksyllä odottaa väistyvän ainakin kauko-idästä ja kenties jopa joistain kehittyneistä talouksista.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kasvussa eivätkä USA:n luvut ole enää aivan niin synykät kuin jokin aika sitten. Työttömyys kuitenkin pahenee eikä tavallinen kuluttaja heti huomaa makrotaloudellista muutosta.

Korkomarkkinat

Korkokäyrä indikoi kaikille merkittäville markkina-alueille viimeistään vuoden kuluttua alkavaa talouden kasvua. Korkokäyrä ennakoi, jos tarkkoja ollaan, keskuspankkien toimia ja nyt korkomarkkinat odottavat että keskuspankit alkavat nousevan inflaation paineessa vuoden kuluttua kiristää korkoruuvia. Sijoittajan kannalta tämä tarkoittanee sitä, että seuraavan vuoden aikana taloudellista tulosta voi tehdä muilla sijoitusmuodoilla kuin talletuksilla.

Reaalitalous

Teollisuustuotanto on useimmissa maissa elpynyt kevään pohjalukemista, vaikka vielä ollaan alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Ainoastaan Kiinassa, Intiassa ja Singaporessa tuotanto on suurempaa kuin viime vuonna ja näiden maiden taloudet kasvavat jo ripeää vauhtia.

IMF ennakoi hidasta toipumista lamasta - muut suhdannelaitokset ovat yleisesti ottaen positiivisempia. Yleisesti ottaen USA:n taloutta seuraavat instituutiot ennustavat hidasta toipumista ja muita talouksia enemmän seuraavat näkevät toiveita nopeasta toipumisesta. Mutta myös IMF on alkanut puhua valtion taholta tapahtuvien elvyttävien toimien vähittäisestä poistamisesta. Korkotason nostamisen tarpeellisuudesta aletaan todennäköisesti keskustella vasta sitten kun kasvu on jo kunnolla käynnissä.

Pankkien väliseen luottamukseen liittyvä kriisi väistyi pari kuukautta sitten. USA:ssa kasvavat nyt sekä vanhojen että uusien asuntojen myynnit ja asuntokriisikin alkaa vähitellen siirtyä historiaan. Autoja ja kestokulutustavaroita hankitaan harkiten, mutta myös niiden suunta on kohti parempaa.

Sijoitusmarkkinat

Yritysten liikevaihto laski heinäkuun osavuotiskatsauksessa samassa suhteessa kuin BKT - siis aivan ennakoidulla tavalla. Positiivisen yllätyksen muodostivat yitysten tulokset - ne olivat ennakoitua hieman paremmat. Yhteiskunnan dynaamisuus on kasvanut, sillä yritykset ovat ilahduttavan nopeasti kyenneet sopeuttamaan toimintansa laajuuden laskeneeseen liikevaihtoon. Yritysten tuloksissa näimme kuitenkin pohjalukemat heinäkuussa - loppusyksy tuo vähitellen paranevia aikoja.

Korkomarkkinat eivät tällä hetkellä ime sijoituksia - muut sijoituskohteet ovat tässä suhdannevaiheessa parempia.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Maailmantalous taas ennustettavaa

Makrotalouskatsaus heinäkuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalouden kehitys on taas ennustettavaa - yllättävät koko maailmantaloutta järkyttävät uutiset näyttävät olevan tältä erää ohi. Suhdannelaitokset näkevät tilanteen parempana ja makrotalousluvuissakin näkyy jo paikoitellen pientä piristymistä. Voimme taas, vuoden tauon jälkeen, luottaa kansainvälisten ja kansallisten makrotaloudellisten mekanismien ja instituutioiden ammattitaitoon ja osaamiseen.

Sentimentti-indikaattorit

Kaikki suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) näkevät odotuksissa kuukaudesta toiseen tapahtuvaa vähittäistä paranemista. OECD on edelleen huolissaan USA:n, Venäjän  ja Brasilian tilanteista, mutta muuten suhdannelaitokset ovat yksimielisiä.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on sekin piristynyt vaikka onkin pohjalukemissa. Työttömyys kasvaa nopeasti sekä USA:ssa että Euroopassa.

Korkomarkkinat

Korkokäyrä indikoi vuoden kuluttua orastavaa talouden tai inflaation kasvua. Tämä yleismaailmallinen, useita maailmanvaluuttoja koskeva näkemys on entisestäänkin vahvistunut. Korot asettuvat pitkällä aikavälillä tasolle, joka on suurin piirtein inflaatio+BKT:n kasvu. Korkokäyrästä on kuitenkin mahdotonta sanoa missä suhteessa markkinat ennakoivat inflaatiota ja BKT:n kasvua. Tämä suhde on arvioitava muista seikoista. Nyt on perusteet epäillä että korkomarkkinat ennakoivat kuluttajahintainflaation sijasta taloudellista kasvua ja sijoitusinstrumenttien hintainflaatiota:

  • tuotteiden ja tavaroiden inflaatio ei ryöstäydy käsistä; edullista teollista kapasiteettia on joutuilaana, valmiina vastaamaan kysyntään
  • palveluiden hintoja painavat monet palvelualan työpaikoista kilpailevat työttömät
  • sijoitusinstrumenttien ja jopa kiinteistöjen inflaatio (hinnannousu) voi käynnistyä - ja on osakesjoitusten osalta jo täydessä vauhdissa
  • ja vuoden kuluttua voimme odottaa orastavaa BKT:n kasvua

Reaalitalous

Kauko-idän kehittyvissä maissa näkyy jo käänne kohti parempaa - teollisuustuotannon jyrkin lasku on takana. USA, Eurooppa ja Venäjä kyntävät syvällä, mutta niissäkin teollisuustuotannon laskun jyrkkyys, siis niin sanottu toinen derivaatta, on kääntynyt. Merkit paremmasta ovat viime kuukautta selvempiä. 

On hämmästyttävää, että mikään suhdannelaitos ei kyennyt ennustamaan viime syksyn maailmantalouden pysähdystä. Epätasapainoon ajautunut maailmantalous käyttäytyi kuin ensimmäisen tulvan koettelema pato; kukaan ei kykene ennustamaan varmasti kestääkö pato tulvan nousua ja laskua. Pienikin vuotokohta laajenee nopeasti vuokseksi, joka sortaa vallin. Joskus pato kestää, joskus sortuu - mutta ensimmäisen tulvan rasittaman padon käyttäytymistä voi olla mahdoton varmuudella ennustaa. Tilanne on ennustettavissa niin kauan kuin patoallas (maailmantalouden epätasapaino) täyttyy ja jos tulva saadaan hallitusti tulvaluukkujen kautta puretuksi - mutta nyt ei käynyt niin. Padossa oli pienehkö reikä (holtittomasti jaetut subprime luotot USA:ssa) eikä vikaa huomattu ajoissa, ja niin koko maailmankaupan epätasapaino lähti holtittomaan tasoittumisprosessiin. Nyt USA:n kulutus laskee 10% vuosivauhdilla - ja hyvä niin - epätasapainon oli korjauduttava. Mutta pienemmillä vaurioilla olisi päästy, jos epätasapaino olisi saatu puretuksi ilman liian nopeaa korjausliikettä.

Nyt maailmantaloutta seuraavan IMF:n ennusteet ovat taas alkaneet pitää paikkaansa - niihin ei enää tehdä kuukausittaisia hätäkorjauksia. Maailmantalous on taas ennustettavaa.

Sijoitusmarkkinat

Osakkeiden P/E arvot ovat suurin piirtein normaalilla 10-16 tasolla. Tämä on hyvin linjassa sen kanssa, että vaihtoehtoisista instrumenteista: koroista ja kiinteistöistä saatava tuotto on vaatimatonta. Osakkeet ovat siis tilanteeseen nähden järkevästi arvostettuja.

Heinäkuun aikana julkistettavien osavuotiskatsausten tulokset ovat edelleen vaatimattomia - yleinen talouden tila ei voi olla heijastumatta yrityksiin. Tulosten voi odottaa paranevan loppusyksyllä,  kun kustannusleikkaukset, supistukset sekä halvempi rahan ja raaka-aineiden hinta alkavat toden teolla purra. Liikevaihdon kasvu alkaa ensi vuonna - sitten kun kulutus ja BKT piristyvät. 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Aurinko paistaa tunnelin päässä

Makrotalouskatsaus kesäkuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Ostopääliköt ovat taas positiivisempia, tilauskanta on stabiloitunut, raaka-aineiden ja rahtien hinnat ovat pisristyneet. Monet asiat näyttävät hieman paremmilta kuin kuukausi sitten. Valoa todellakin näkyy tunnelin päässä - eikä se valo ole vastaan tuleva pikajuna vaan auringonpaiste. Mutta reaalitalouden nousu antaa odottaa itseään kiusallisen kauan - auringonpaiste näyttäisi olevan vuoden päässä.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden suhdanneodotukset ovat huolimatta viimeisten kuukausien aikana tapahtuneesta piristymisestä edelleen melko alhaisella tasolla. Kaikki ostopääliköiden odotuksia keräävät suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) näkevät nyt kuitenkin selvää paranemista.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on sekin jatkanut piristymistä vaikka onkin melko lailla pohjalukemissa. Työttömyys kasvaa, mutta kuluttajat luottavat mahdollisuuksiinsa selviytyä ja vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ovat jo monia kuukausia olleet horjumattoman yksimielisiä tilanteesta - talouden kasvu alkaa noin suurin piirtein vuoden kuluttua. Tämä näkemys on vain vahvistunut ja näkyy nyt käytännössä kaikkien valuuttojen korkokäyrän muodossa. Pörssikurssit seuraavat toisiaan käsi kädessä yhtä tahtia kautta maailman ja sama on sanottava korkomarkkinoista. Myös korkokäyrän muodot eri maissa ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan. Maailmantalous on nyt näiltäkin osin synkronoitumassa.

Pankkien välisen luotonnannon korot ovat normalisoituneet ja pankkikriisi on nyt ohi. Yritysten riskilainoista ei saa enää samanlaista kultaista preemiota kuin vielä muutama kuukausi sitten. Yritysten ja erityisesti pankkien selviämiseen luotetaan. Lainakorot ovat laskeneet parantaen samalla yritysten mahdollisuuksia tehdä voittoa osakkeenomistajille.

Reaalitalous

Teollisuuden tilauskanta on parantunut kuukauden takaisesta, mutta tuotannon lasku ei ole pysähtynyt kuin ehkä kenties niinsanotuissa BRIC (Brasilia, Russia, Intia, China) maissa ja Etelä-Koreassa. Talouselämän synkistelijät pelkäävät, että tapahtunut pörssikurssien nousu on ollut liihan voimakasta ja liian aikaista - reaalitalous ei vielä tue nousua. Nämä tuomiopäivän Tuomaat ovat oikeassa - talouselämän nousu ei ole vielä alkanut ja pörssikurssien nousu ei voi hidastumatta jatkaa samaa nousutrendiä ilman että välillä hengähdetään ja odotetaan että reaalitalous ehtii mukaan.

Raaka-aineieita, rahteja, pääomaa ja muita tuotannon tekijöitä saa hieman piristyneestä raaka-aineiden hintatasosta huolimatta nyt historiallisen halvalla. Toimintansa alhaisemman kysynnän vaatimalle tasolle supistaneiden yritysten on nyt mahdollisuus vuolla kultaa ja niinpä monet yritykset tekevät jo loppuvuodesta hyvää voittoa . Tämä koskee kuitenkin ainoastaan tuotantorakenteeltaan ketteriä yrityksiä ja toimialoja. Investointivaltaiset kiinteiden kustannusten painamat toimialat joutuvat häpeilemään ryvettyneitä lukujaan vielä pitkään. 

Sijoitusmarkkinat

Osakkeet ovat viimeisten kuukausien aikana nousseet nopeammin kuin juuri milloinkaan ja sijoittajilla on ollut hätä ehtiä mukaan. Osakemarkkinoiden hermostuneisuus on hellittänyt ja sitä mittaava VIX indeksi on pudonnut lähemmäs normaalia. Luottamus talouteen ja markkinoihin on siis vahvistunut. Erityisen hyvin ovat selvinneet sellaiset alueet (Kiina, Intia,...), joissa talouden arvellaan kasvavan sekä raaka-aineiden tuottajat (Brasilia, Venäjä).

Reippain nousu näyttää toukokuussa hieman taituneen. Näin on laita erityisesti USA:ssa. Markkinat odottavat ilmeisesti ensimmäisiä positiivisia makrotalouslukuja ja tietoja siitä, että yritysten tuloksentekokunto on todella palautumassa. Monet sijoittajat haluavat nähdä konkreettista paranemista nyt käsillä olevien tulevaisuudenuskoisten odotusten tueksi.

Markkinoilla on paljon hyviä sijoituskohteita hamuavaa joutilasta rahaa. Yrityslainoista ei saa enää huippupreemiota. Missä on seuraava kohde - milloin voi turvalisesti sijoittaa osakkeisiin? Entä jos kesällä tulee rekyyli?  Näitä kysymyksiä sijoittajat pohtivat. Mikä on sinun vastauksesi?

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: ensimmäiset käänteen merkit?

Makrotalouskatsaus toukokuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

 

Source: http://www.ism.ws

Ostopääliköiden toiveunet ovat alkaneet käydä toteen - ensimmäisiä pieniä merkkejä paremmasta näkyy jo teollisuuden tilauskannassa. USA.n asuntomarkkinat ovat stabiloitumassa ja horjuvat pankit ovat löytäneet sen verran tasapainoa ettei mikään suurimmista ole kaatumassa terveiden yritysten niskaan.  

IMF ennustelee pitkittyvää taantumaa mutta kaikenkaikkiaan tilanne näyttää jo hieman valoisammalta kuin vain kuukausi sitten.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden suhdanneodotukset ovat pessimistisiä ja mutta toiveet paremmasta ovat hieman korkeammlla kuin kuukausi sitten. IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa elpymistä. Ainoastaan OECD:n ennusteet laahaavat muista jäljessä - niissä ei ole piristymistä. 

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on hieman piristynyt sekä USA:ssa että Euroopassa. Kuluttajat ovat tälläkin kertaa ajan hermolla. Menneitä ovat ne päivät jolloin tavallinen kadun kulkija näki suhdannekäänteen vasta puolen vuoden viiveellä. Kuluttaja on tänä päivänä yhtä valveutunut kuin keskimääräinen salkunhoitaja. 

Korkomarkkinat

Markkinat uskovat USA:n ja Euroopan talouksien kohentuvan vasta vuoden kuluttua. Korkomarkkinat ovat nostaneet näkemystään elpymisen nopeudesta - mutta muutos parempaan on erittäin hentoa.

Valuuttojen suhteelliset arvot ovat stabiloituneet ja maailmankaupan vakaat toimintaedellytykset ovat näiltä osin pysyneet kunnossa.

Reaalitalous

Teollisuuden tilauskanta on parantunut kuukauden takaisesta. USA:n ja Euroopan teollisuustuotannon lasku ei ole tilastojen mukaan vielä pysähtynyt, mutta teollisuustuotannon romahdus on muutamissa Kaukoidän maissa (Kiina, Eteleä-Korea,...) oiennut ja pysähtynyt.

Raaka-aineet ovat edullisia, rahteja kuljetetaan halvalla ja elektroniikkateollisuus saa muistipiirejä ja muita komponentteja alennushintaan. Elektroniikan komponenttien hinnoissa on pientä elpymistä. Elektroniikkaa siis valmistetaan taantumasta huolimatta.

Sijoitusmarkkinat

Teollisuustuotannon ja maailmankaupan pysähtyminen on nyt näkyvissä yritysten tuloksissa, sika-influenssa uhkaa levitessään pysäyttää talouden rattaat ja IMF pelottelee pitkällä lamalla. Mutta sijoittajaa tämä ei haittaa - osakkeet ovat viimeisen kuukauden aikana nousseet nopeammin kuin juuri milloinkaan aikaisemmin. Sijoittajilla tuntuu olevan hätä ehtiä mukaan markkinoille - ja kaikilla tuntuu olevan yhtä aikaa sama hätä. Puoli vuotta sitten oli hätä myydä - hinnalla millä hyvänsä. Ja nyt on hätä ostaa - hinnalla millä hyvänsä.

Sijoittajien positiiviselle hermostuneisuudelle on olemassa perusteet. Yritysten tulokset alkavat syksyn mittaa parantua ja reaalitalouden elpyminen on alkamassa ensi vuonna - on hyvä ehtiä ajoissa mukaan nousuun. Osakkeet ovat kuitenkin kivunneet tilanteeseen nähden varsin nopeasti. Kesähelteet näyttävät oliko huhtikuun nousussa peräti aprillipilan aineksia ja tuleeko hintakehitykseen kesällä tasaisempi ja seestyneempi vaihe.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Suhdanne-kevään merkit ilmassa ?

 

Makrotalouskatsaus huhtikuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

 

Source: http://www.ism.ws

Ensimmäisiä suhdanne-kevään merkkejä alkaa näkyä vaikka maailma onkin suhdanne-talvessa. Ostopääliköt näkevät tilanteen tämän pakkasen keskellä jo hieman valoisampana kuin kuukausi sitten. Yritysten tuolokset tulevat huhtikuussa olemaan ennätyshuonot - tulosparannuksia on odotettavissa vasta syksyllä. Tuleeko siis vielä sijoittajalle takatalvi vai paistaako osakkeille aurinko jo ensi kesänä? 

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden suhdanneodotukset ovat pessimistisiä ja hieman ristiriitaisia. IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa pientä elpymistä mutta OECD näkee syvenevää lamaa kaikkialla maailmassa. Saksan IFO indeksi on edennyt pisteeseen, jossa odotukset ovat yhtä surkeat kuin taloudellinen tilanne (Ifo). Tämä on monasti edeltänyt muutaman kuukauden kuluttua tapahtuvaa asenteiden piristymistä, jolloin odotukset nousevat hieman korkeammiksi kuin vallitseva lama. Kanasainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa taloudellisen kasvun alkavan ensi vuoden alussa - siis vajaan vuoden kuluttua.  

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut entisestään.

Korkomarkkinat

Markkinat näkevät USA:n ja Euroopan tilanteen suurin piirtein samanalisena - talouden laimea kasvu alkaa korkomarkkinoiden mukaan noin vuoden kuluttua.  Japanin tilanne on huonompi - usko nousevan auringon vetovoimaan on heikkoa.

Inflaatio on talttunut ja pelätty deflaatio ei ole käynnistynyt. Keskuspankit ovat erittäin aktiivisella otteella pumpanneet rahaa markkinoille. USA:n keskuspankki ei ole luottanut että pankit nollakorollakaan ottavat riittävästi lyhytkorkoista keskuspankkirahaa ja päätynyt ostamaan pidempikorkoisia sijoitustodistuksia ja tällä toimella FED on lisännyt rahan tarjontaa ja pyrkinyt pudottamaan myös pidempikorkoisen rahan hintaa. Lääkkeet ovat tepsineet - deflaatio on pysynyt loitolla.   

Reaalitalous

Kehittynyt maailma on lamassa - BKT laskee ja maailmankauppa on romahtanut. Kehittyvien maiden vientiteollisuus kärsii tilanteesta kaikkein eniten ja monen viennistä riippuvan kaukoidän maan teollisuustuotanto on pudonnut 20...30%. Poikkeuksen muodostaa Kiina, jossa teollisuustuotanto ja bruttokansantuote edelleen kasvavat ja Intia, jonka teollisuustuotanto supistuu vain lievästi. 

Raskaan vientiteollisuuden tilannetta seuraava Baltic dry indeksi on kääntynyt hieman ylöspäin,  elektroniikan menekkiä seuraava muistipiirien hintaindeksi on sekin taas piristynyt ja raaka-aineet ovat niinikään kallistuneet. Pientä muutosta parempaan on tapahtunut jo kahden kuukauden ajan.

Tämän laman eräs perimmäinen syy, USA:n kova velkaantumisvauhti, on nyt vihdoinkin alkanut hieman hellittää. USA ottaa lisää velkaa noin 4,5% bruttokansantuotteestaan. Vaikka luku on edelleen suuri, on se kuitenkin parempi kuin puoli vuotta sitten.    

Sijoitusmarkkinat

Teollisuustuotannon ja maailmankaupan viime syksynä tapahtunut pysähtyminen tulee näkymään huhtikuussa julkaistavissa osavutiskatsauksissa. Yritysten tekemät kustannussäästöt eivät vielä näy täysimääräisinä mutta myynnin romahtaminen näkyy tulojen supistumisena. Yritysten tulokset ovat siis erittäin kehnoja.

Tilanne voi jatkossa parantua:

  • yritysten tekemät kustannussäästöt alkavat näkyä kuluissa viimeistään ensi syksynä
  • rahan huonon saatavuuden takia yritykset ovat talvella purkaneet varastot ja irroittaneet kaiken pääoman mitä niistä saa irti; jatkossa tuotteille löytyy normaali peruskysyntä - varastot ovat tyhjät
  • yritykset ovat maksaneet lainoistaan ylisuuria korkoja; pankit ovat parannelleet taseitaan ottamalla nollakorkoista tulorahoitusta ja lainaamalla yriyksille kalliilla korolla ja suurella marginaalilla; tämä tilanne alkaa vähitellen parantua ja yritykset alkavat taas saada kohtuuhintaista rahoitusta
  • raaka-aineiden hinnat ovat halventuneet

Yritysten voittomarginaalit alkavat siis ensi syksynä parantua vaikka tuotteiden kysyntä olisi edelleen vaimeaa. Järjestelmään on pumpattu paljon likvidiä joutilasta rahaa joka nyt epäröi oikeaa hetkeä osakeostoihin. Mutta huhtikuun tulokset ovat edelleen erittäin huonot. Mikä on oikea hetki mennä mukaan markkinoille ???

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Pieniä hentoja merkkejä paremmasta tulevaisuudesta

 

Makrotalouskatsaus maaliskuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 


Source: http://www.ism.ws

Ensimmäisiä pieniä positiivisia merkkejä paremmasta alkaa näkyä vaikka maailmankauppa on romahtanut, teollisuustuotteiden varastoja puretaan, työntekijöitä irtisanotaan ja sopeutuminen lamaan on täydessä käynnissä. Ostopääliköt näkevät tilanteen tämän kurjuuden keskellä kuitenkin kaikesta huolimatta hieman valoisampana kuin kuukausi sitten.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat himan piristyneet kuukauden takaisesta. Tiedot ovat kuitenkin hieman ristiriitaisia. IMF, IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa pientä elpymistä mutta OECD näkee pelkkää synkkyttä kaikkialla maailmassa - ihan jokaisessa maassa.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut niin alas, että on vaikea uskoa että näin alas voidaan vajota. Mutta kuluttajien luottamuksen lasku näyttää Euroopassa hetkeksi pysähtyneen.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat vuoden kuluttua alkavaa toipumista. Markkinat näkevät USA:n ja Euroopan tilanteen suurin piirtein samanalisena - kehnoa mutta alkavaa kasvua. Japanin tilanne on huonompi - usko nousevan auringon vetovoimaan on ollut heikkoa jo viisitoista vuotta eikä parempaa ole nytkään tarjolla.

Inflaatio on talttunut mutta nyt on uusi uhka - deflaatio. Velallisen kannalta deflaatio on kauheinta mitä voi sattua; velat pysyvät mutta palkat ja tuotteiden hinnat laskevat - ja reaalinen velan arvo kasvaa. Tätä ei tietenkään saisi tapahtua varsinkaan tässä tilanteessa kun on paljon velkaantuneita, joita pitäisi auttaa. Mutta apu ei aina ole lähellä kun hätä on suurin. USA:n keskuspankki on pudottanut koron nollaan, mutta edes tämä taso ei helpota velallisia kun sekä korko että inflaatio ovat nollassa. USA:n keskuspankki ei pysty enää pudottaman korkoa, eikä sillä ole enää varaa elvyttävään talouspolitiikkaan - se on jo käyttänyt elvytysvaransa. Velallisen on siis maksettava velkansa täysimitallisena. USA:n keskuspankki toimi väärin silloin kun ajat olivat hyvät (korko oli hyvänä aikana alhaalla ja kannusti liihan leväperäiseen lainanottoon) ja nyt se ei pysty rientämään kansansa avuksi kun hätä on suurin.

Reaalitalous

Kehittynyt maailma on lamassa - BKT laskee ja maailmankauppa on romahtanut. Kehittyvien maiden vientiteollisuus kärsii tilanteesta kaikkein eniten, mutta kaikenkaikkiaan kehittyvien maiden talous kasvaa edelleen - ja yllättävää kyllä - maailmantalous kasvaa kehittyvien maiden imussa.

Baltic dry indeksi on viimeisen kuukauden aikana kääntynyt hieman ylöspäin. Tämä indikoi sitä, että ostajamaiden ylisuuret varastot on purettu, niissä maannut pääoma on saatu kiertoon, ja tavara on alkanut liikkua maailman merillä. Käänteen pysyvyydestä ei voi tämän perusteella sanoa vilelä mitään.

Sijoitusmarkkinat

Luottamus järjestelmään on kaikilta osin palaamassa:

  • Spreadi AAA ja BBB reitattujen yritysten lainojen välillä on kasvanut tilanteeseen nähden terveelliseen mittaan ja sijoittajat ovat taas alkaneet luottaa reittauslaitoksiin ja niiden antamaan AAA luokitukseen riskittömänä sijoituskohteena
  • Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX indeksi ei enää edes osavuotiskatsauksen yhteydessä nouse viime marraskuun tasolle
  • Raha on alkanut hakeutua niihin maihin, joissa talous kasvaa parhaiten ja joista saa pitkällä tähtäimellä parasta tuottoa. Kriisi ja kauhu ajoivat pääomia luotettaviksi koettuihin USA:n ja Euroopan osakkeisiin ja talletuksiin. Kaukoidän ja latinalaisen Amerikan indeksit ovat nyt viimeisten kolmen kuukauden aikana voittaneet kehittyneet markkinat sijoituskohteena.

Järki siis palaa markkinoille ja sijoituksia tehdään taas harkiten.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Toivo elää laman keskellä

Makrotalouskatsaus helmikuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 


Source: http://www.ism.ws

Maailmankauppa hiljenee ja teollisuustuotanto laskee kautta maailman. Kuluttajatkin ovat vähentäneet aktiivisuuttaan - kestokulutushyödykkeitä ostetaan vähemmän kuin vuosi sitten ja kulutustavaroitakin ostetaan empien. Ostopääliköiden sentimentit ovat romahtaneet joka puolella maailmaa. Onko siis pelkkää apeutta? Ei toki - edelleen on toivoa!

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Positiivista värettäkään ei näy yhdenkään OECD maan ostopäälikkötilastossa !!!  Elämme historiallisia aikoja - näin yhtäaikaista lamaa ei ole ollut milloinkaan.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut edelleen ja nyt joissakin länsimaissa (esim USA) säästetään jo kulutustavaroistakin.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat vuoden kuluttua alkavaa toipumista. Alle vuoden maturiteetin korot ovat alhaalla, mutta yhden vuoden kohdalla on käänne parempaan. Tämä sama kuvio toistuu kaikilla päämarkkinoilla. Kokonainen vuosi maailmantalouden lamaa tulee olemaan kipeää koettavaa.

Reaalitalous

Maailmankauppa ja teollisuustuotanto supistuvat ja nyt on pysähtymässä myös kulutstavaroiden tuotanto. Edes kauko-itä ei ole immuuni - Kiinan, Intian, Singaporen, Korean ja monen muun maan ennustettua talouskasvua on viimeisen kuukaudenkin aikana moneen otteeseen alennettu. Ennustaminen on ollut vaikeaa - moni ekonomisti on toivonut parasta ja ennusteita täytyy nyt sitten muuttaa kun pahin kaikesta huolimatta tapahtuu.

Työttömyys lisääntyy joka puolella maailmaa ja työssäkäyvien ylityöt vähenevät. Ilmiö on erityisen voimakas USA:ssa. Tästä on hyötyäkin. Laman keskellä perhe-elämä kukoistaa ja ihmiset ovat henkisesti eheämpiä - niin uskomatonta kuin se onkin. Siis jotain hyvää köyhtymisessä. Lama tuo myös tervettä ammattikiertoa - monet kouluttautuvat uusiin tehtäviin - ja sosiaalinen dynamiikka kasvaa. 

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX volatiliteetti indeksi ei enää yltänyt samalle tasolle kuin viime lokakuun osavuotiskatsauksen yhteydessä. Hermostuneisuus ja pakokauhu on hieman hellittänyt. Osakekurssitkaan eivät romahtaneet ensimmäisistä huonoista tulosjulkistuksista - niitä osattiin jo odottaa. 

Onko osakemarkkinoiden suunta nyt sitten ylös? Ei välttämättä vielä. Paljon huonoja uutisia on tulossa eikä yhtään ainoata positiivista uutista ole vielä kuultu reaalitalouden puolelta - ei edes odotusta paremmasta. On toivoa - mutta ei vielä merkkejä. 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus tammikuu 2009

Makrotalouskatsaus tammikuu /2009     Kai Nyman         

Tämä katsaus julkaistaan kuukausittain  Piksu taloussivuilla
Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.  

 


Source: http://www.ism.ws

Teollisuustuotanto ja kulutus supistuvat ja kuluttajien mielialat ovat apeat joka puolella maailmaa, työttömyys lisääntyy. Asuntojen ja osakkeiden hinnat laskevat ja osakkeiden arvot ovat romahtaneet. Pahin ei ole takana vaikka osakemarkkinoiden kauhu ja pelko ovat jo hellittämässä.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Positiivista värettäkään ei näy.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on romahtanut edelleen.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat entistä voimakkaampaa taantumaa ja USA:n pitkän tähtäimen odotukset ovat  laskeneet edelleen. Eurooppaan korkomarkkinat ennustavat hieman positiivisempaa pitkän aikavälin kehitystä.

USA:ssa ja Japanissa liikepankit saavat keskuspankkirahaa nollakorolla - ilmaiseksi. Korkoelvytys on siis tullut tiensä päähän.

Inflaatio on laskussa, mutta tämä ei ole pelkästään hyvä asia. Jos nyt käy niin että USA:n inflaatio kääntyy negatiiviseksi, deflaatioksi, niin sitten on piru merrassa. Deflaatio yhdistettynä nollakorkoon tarkoittaa sitä että velalliset joutuvat maksamaan korkeata efektiivistä reaalikorkoa. Korkea reaalikorko  hidastaa taloutta ja sillä olisi näissä oloissa katastrofaaliset seuraukset.

Reaalitalous

Maailmankaupan ja teollisuustuotannon kasvu on pysähtynyt ja maailmantalous on ajautunut stagnaatioon.

USA:n kulutuksen supistuminen kompensoituu aikanaan muualla tapahtuvan kulutuksen ja elintason kasvun avulla.  Mutta muutosprosessi on tällä kertaa erittäin kivulias. Toistaiseksi USA:n kulutuksen lasku on näkynyt vientitilausten vähenemisenä, globaalina työttömyytenä ja laskevina voittoina. Menee kauan ennen kuin uusi talouden tasapaino löydetään - kulutustottumusten muuttuminen vie aikaa.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX volatiliteetti indeksi on laskenut lokakuun huipusta. Pahimmat pakkomyynnit ja pakokauhu ovat nyt hetkeksi hellittäneet.

Makrotaloudellinen tilanne ei ole vielä kokonaan realisoitunut yritysten voittoihin ja riskit kurssilaskuihin ovat edelleen todellisia.

Voimme olla aika turvallisin mielin jos kurssit kestävät  nykytasolla tammikuun tilinpäätösjulkistusten ylitse. Tammikuun tilinpäätös ja huhtikuussa julkistettava ensimmäinen osavuotiskatsaus määräävät sen missä vaiheessa kurssit lähtevät nousemaan. Rahaa on paljon liikkeellä ja kaikki odottavat oikeaa hetkeä ostoihin.

 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus joulukuu /2008

Katsaus joulukuu /2008          Kai Nyman         

Tämä katsaus julkaistaan kuukausittain  Piksu taloussivuilla
Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.  

 

Maailmantalouden sentimentti

 


Source: http://www.ism.ws

Teollisuustuotanto supistuu kaikkialla ja USA:ssa jo kulutustavroidenkin ostaminen laskee. Sentimentit ovat heikolla tasolla joka puolella maailmaa - palkat eivät nouse ja työttömyys lisääntyy.  Osakkeet ovat syöksyneet alaspäin enemmän kuin koskaan lähes sataan vuoteen ja niiden arvot heittelevät enemmän kuin koskaan meidän elinaikanamme. Kauhu ja pelko ovat ottaneet vallan ja sijoittajat pakenevat markkinoilta kuka minnekin pelastaen sen mitä vielä on pelastettavissa.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Viime kuussa vastatuuleen pyristellyt Brasilia on nyt liittynyt laskijoiden joukkoon.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on nyt romahtanut joka puolella maailmaa. Vastaavaa tuomiopäivän tunnelmaa ei ole ollut koskaan.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat nyt entistä voimakkaampaa taantumaa ja USA:n osalta tulevaisuuden odotukset ovat pitkälläkin tähtäimellä laskeneet. Euroopaan korkomarkkinat ennustavat hieman positiivisempaa pitkän aikavälin kehitystä.

Keskuspankit tarjoavat nyt halpaa lyhytkorkoista rahaa ja pankkien halventunut ottolainaus alkaa vihdoinkin näkyä myös antolainauskoroissa. Tämä näkyy puolen vuoden tai vuoden kuluttua reaalitaloutta piristävänä tekijänä.

Inflaatio on nyt lähtenyt  laskuun ja niinpä keskuspankkien korkolvytykselle on tarjoutunut lisää tilaa. Voimmekin odottaa että lyhyet korot laskevat edelleen.

Reaalitalous

Maailmankaupan (Baltic dry index)  ja teollisuustuotannon kasvu on käytännössä pysähtynyt ja läntinen maailma on ajautunut lamaan. Vaikutukset ovat nyt alkaneet näkyä myös kaukoidän kehittyvillä markkinoilla.

IMF on viimeisten kuukausien aikana tavan takaa korjannut alaspäin maailmantalouden vuoden 2009 kasvuennustettaan. Nyt kasvuksi ennakoidaan noin 2,2%. Teollistunut maailma on käytännössä stagnaatiossa tai lamassa ja kehittyvät maat kasvavat runsaan neljän porsentin vauhdilla. Käänne parempaan tapahtuu IMF:n mukaan vuoden 2009 loppupuolella. 

Yritysten mahdollisuudet tehdä tulosta ovat viimeisten parin kuukauden aikana parantuneet:

  • rahan hinta laskee (halvemmat korot ovat nyt alkaneet näkyä yrityslainoissa)
  • raaka-aineiden hinnat laskevat
  • palkkakustannukset eivät nouse
  • myytävien tuotteiden hinnat ovat nousseet (inflaatio on ollut kohollaan)

Parempi tuloksentekokyky realisoituu yritysten tuloksiin suurin piirtein puolen vuoden viiveellä - siis ensi kesästä alkaen.

Kiinteistömarkkinat

Kiinteistöjen hinnat laskevat edelleen USA:ssa, mutta myyntiajat eivät enää pitene. Vanhojen asuntojen myyntimäärät ovat kääntyneet nousuun - ja valoa näkyy siis tunnelin päässä.

Joissakin Euroopan maissa on selvää hintakuplaa asuntomarkkinoilla, mutta täällä ei ole annettu lainaa yhtä leväperäisesti ja asuntojen mahdollinnen hinnanlasku ei kaadu pankkien syliin. Siis kriisiin ei ole täällä aineksia. 

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat lokakuun osavutiskatsauksen yhteydessä ajautuneet paniikkiin - kurssit nousevat ja laskevat jopa kymmenen prosenttia päivässä sellaisissakin maissa kuten Japani ja USA. Velaksi ostaneet sijoittajat ajautuvat äkillisiin pakkomyynteihin ja markkinoilla myydään osakkeita hinnalla millä hyvänsä. NYT ON PÖRSSISSÄ ALE.

Vaikka osakkeet ovatkin laskeneet yhtä paljon kuin viimeksi 1930 luvun alussa niin vastaavaan kriisiin ei ole aineksia - maailmantalous kasvaa edelleen ja rahoitusjärjestelmä kestää. Työllisyys ei ole romahtanut ja yhteiskunnan tuki huono-osaisille on paljon parempaa kuin 1930 luvulla.

 

Edelliset katsaukset:

marraskuu 2008, lokakuu 2008, syyskuu 2008  elokuu 2008,  heinäkuu 2008, kesäkuu 2008toukokuu 2008huhtikuu 2008maaliskuu 2008,: helmikuu_2008, tammikuu 2008 joulukuu 2007 marraskuu 2007 , lokakuu 2007  syyskuu 2007 elokuu2007 , heinäkuu 2007 kesäkuu 2007  toukokuu_2007huhtikuu 2007  maaliskuu 2007 :tammikuu 2007joulukuu2006, marraskuu 2006, lokakuu 2006 , syyskuu 2006 elokuu2006, heinäkuu2006,  kesäkuu 2006 ,toukokuu2006

 

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Makrotalouskatsaus blogi