Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus blogi

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Innovatiivinen suomi

Insead on julkaissut v. 2009-2010 version "global innovation indexistä" - tuhti 336 sivun paketti jossa eri maita totuttuun tapaan rankataan erilaisissa innovatiivisyyteen liittyvissä asioissa.

Hyvä suomi - osastolla voimme todeta että  Suomi on noussut sijalle 6. Jenkeissä kummastusta on herättänyt USA:n tippuminen sijalle 11. Osaltaan muutokseen vaikuttavat mittareissa tehdyt muutokset.

Miten hyvin tällainen kauneuskilpailu korreloi maan todellisen menestymisen kanssa on oman messunsa arvoinen kysymys. Mailman innovatiivisin maa on Inseadin mukaan Islanti. Vinoilija voisi veistellä että maan finanssiviikingit ovat olleet jopa liian innovatiivisiä. Toivottavasti näemme vielä jossakin analyysin miten tällainen innovatiivisuus-indeksi korreloi talouskasvun kanssa.

Jotta pääsisi "hyvä me" -tasolta syvemmälle pitää katsella missä osamittareissa pärjäämme hyvin ja missä huonosti. Pikavoittoja voisi metsästää osamittareita joissa olemme erikoisen surkeita. Pohjalta kun on helpompi ponnistaa ja samalla ehkä poistaa pahimpia innovatiivisuuden pullonkauloja. Inseadin kotisivuilla on hyvä työkalu tähän tarkoitukseen - maaprofiili. Poimin sieltä joitakin osamittareita joilla mitattuina suomen sijoitus on 30 tai huonompi:

Osa instituutiot (sija 6):

Uuden yrityksen perustamisnopeus (päiviä) : sija 37

Markkinoiden kehittyneisyys (sija 17):

Lainan saanti - oikeudellinen asema: sija 35

Sijoittajan suoja : sija 41

Rahoitus pörssin kautta: sija 35

Kotimainen lainarahoitus yritystoimintaan: 40

Ulkomaiset sijoitukset maahan : 72

ICT (sija 14) :

Kiinteiden puhelinlinjojen määrä/asukas : sija 40

Bisnesmailman kehittyneisyys (sija 5):

Missä määrin ulkomaiset sijoitukset tuovat mukaan teknologiaosaamista: sija 83

Kotimaisen kilpailun kiihkeys: sija 30

Aineelinen tuloksellisuus (science output, sija 10):

Työn tuottavuuden kehitys: sija 90

Teollisuuden lisäarvon tuotto :sija 44

Uuusien yritysten omistajuus: sija 33

Aineeton tuloksellisuus (creative output, sija 12):

Tavaramerkkien määrä/hlö: sija 42

Rahoitusmarkkinoiden heikkous tässä paistaa läpi aika voimakkaasti. Sensijaa osiossa  Ihmisten osaamistaso ei löytynyt yhtään huonoa sijoitusta, eli meillä on tosi osaavaa/koulutettua porukkaa. Mietimme innovatiivisuutta osamiisrajoitteisena, vaikka olemme siinä jo sijalla 1 mailmassa. Sitä mitä osamme tehdä hyvin - kouluttamista - haluamme tehdä vielä lisää, vaikka pullonkaulat selvästikin löytyvät markkinoiden kehittyneisyydessä.

Eli lisää ulkomaista rahaa ja kotimiset lainamarkkinat toimivammiksi, niin siitä se ura urkenee!

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittamisen psykologiaa: Ryhmämieli (Groupthink)

Teetkö sijoituspäätöksesi itse? Seuraatko mahdollisesti analyytikkojen suosituksia? Silloin on paikallaan tietää ryhmämielen (groupthink) vaaroista.

Otetaan taas aluksi esimerkki sijoitusmailman ulkopuolelta. Kokeessa iso joukko koehenkilöitä jaettiin pienempiin ryhmiin. Kullekin ryhmälle luotiin omat kotisivut joilla oli kuunneltavissa joukko erilaisia musiikkikappaleita - taatusta hittikamasta aivan onnettomiin kellaritason rämpytyksiin, kaikilla ryhmillä samat valikoimat. Puolet ryhmistä eivät tienneet miten muut olivat biisejä rankkanneet. Toisilla ryhmillä oli näkyvissä "top ten" -lista joka perustui muiden ryhmäläisten arvosteluihin.

Jos muiden arvostelut eivät olleet näkyvissä biisien sijoitukset perustuivat melko suoraan niiden laatuun. Niiden sijoitukset rankinglistalla vaihtelivat melko vähän. Samat kappaleet keikkuivat korkeimmalla jokaisessa ryhmässä.

Sensijaan "top-ten" -rymissä tilanne oli aivan toinen. Listat erosivat voimakkaasti toisistaan, eli hajonta kasvoi. Ensimmäisten arvostelijoiden tulokset vaikuttivat voimakkaasti. Kun ensimmäinen top-ten-lista tuli näkyviin se vaikutti seuraaviin arvostelijoihin voimakkaasti. Kyse ei ollut enää ryhmän mielipide, vaan ensimmäisen arvostelijan melko sattumanvaraiset mieltymykset lukitsivat käytännössä tuloksen.

 

Myös analyytikot ovat melko pieni ryhmä jossa kaikki tuntevat toisensa. Kun esnimmäinen hehkuttaa jotakin kohdetta on helppo seurata perässä. Ryhmämielen oireita ovat Irving Janiksen mukaan:

  1. Voittamattomuuden illuusio josta kasvaa liioteltu optimismi ja riskinottohalukkuus.
  2. Varoitusten rationalisointi  jolla selitetään pois ryhmän uskomusten vastaisia asioita.
  3. Horjumaton usko ryhmän moraaliin.
  4. Stereotypiat joilla selitetään ryhmän ulkopuolisten ihmisten ominaisuuksia jos heillä on poikkeava mielipide (nössö, tyhmä,...)
  5. Painostus . Vain jengipetturit ovat toista mieltä.
  6. Sensurointi joka iskee ideoihin jotka eivät sovi ryhmän pirtaan.
  7. Yksimielisyyden illuusio ryhmän sisällä, hiljaisuus on myöntymisen merkki.
  8. Ajatuspoliisit — Itsenimitetyt jäsenet jotka suojaavat ryhmää informaatiolta joka ei sovi ryhmän ideologiaan.

Olemme kaikki joskus olleet osana tällaista ryhmää.

 

Analyytikkoryhmän ulkopuolisena sijoittajalla on onneksi parempi mahdollisuus ajatella kriittisesti. Mutta laumassa mekin usein liikumme. Kun jokin ala tai sijoitukohde on muodissa kaikki ryntäävät sen perään ja nostavat hinnan taivaisiin.

Homo Economicus neuvoo: Älä luota kritiikittömästi "asiantuntijan" suosituksiin. Yritä etsiä myös "myy" suosituksen antanut analyytikko. Miksi hän ajattelee näin? Ajattele itse. Kumpi on mielestäsi oikeassa? Voit myös itse yrittää tarkoituksella keksiä syitä miksi sijoitus voisi olla huono.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Merta edemmäs kalaan: Eesti

Tallinna sinetti v.1340 osana Tanskan kuningaskuntaa

Tallinnan kaupingin sinetti n v. 1340

Sijoittajan kannattaa hajauttaa sijoituksensa myös alueellisesti. Jo Helsingin pörssin melko ohut tarjonta ajaa hiemankin viitseliäämmän sijoittajan merta edemmäs kalaan.

Eestissä kapitalismi on kapitalismiä ja yrittäjyyttä löytyy. Talous on tällä hetkellä huonossa jamassa, mutta käänne tulee ennemmin tai myöhemmin. Mitä mahdollisuuksia suomalaisella sijoittajalla on jos hän haluaa sijoittaa Eestiin?

Tiedonlähteet:

Pörssi kuullu Nasdaq-OMX konserniin. Pörssikurssit ja yritysten tiedotteet ja osavuosikatsukset löytyvät myös englanninkielellä.

Yritysten omien sivujen lisäksi voi hakea taloustietoa englanniksi balticbusinessnews.com sivulta. Jos on hieman viitseliäämpi tai kielitaitoisempi voi  selailla kattavampaa aripaev.ee -verkkolehteä.

Kaupankäynti:

Suomalaiset pankit ja meklaritalot eivät ole kovin kiinnostuneita Eestistä. Nordean kautta voi käydä kauppaa verkkopankin kautta. Homo Economicus on käyttänyt pankin palveluja ja todennut ne sujuviksi. Suurin haitta on korkeahko palkkio, vähintään 40€. Lisäksi on joskus harmittanut että kaupankäyntikohteena ei ole koko pörssilista, vaan ainoastaan "pää- ja kaupankäyntilista", jolta on jostakin syystä tiputettu pari kohdetta muutenkin melko lyhyeltä listalta.

Evlillä on selvästi kiinnostusta baltiaan ja heidän analyytikkonsa seuraavat ja analysoivat myös eestiläisiä pörssiyrityksiä. Sensijaan kaupankäynti suoraan netistä ei onnistu, toimeksiantoja otetaan vastaan vain puhelimella meklarin kautta (50€ min). Tätä mahdollisuuta Homo Economicus ei ole käyttänyt hyväksi, joten ei kommentteja.

Muita havaintoja ei ole, mutta korjauksia ja kommentteja otetaan kiinnostuneena vastaan!

Yksi mahdollisuus on tietenkin ryhtyä eestiläisen pankin asiakkaksi. Vaivaa se vaatii ja käyntiä paikan päällä. Hieman ahkerammalle treidajalle liike lyö leiville koska myös palkkiot ovat silloin muutaman € luokkaa. Tavallisesti luotettava lähde kehuu Swedbankin palvelua ja hintaa (n. 3€ minimipalkkio).

Muuta huomioitavaa: Muista että kaupankäyntivolyymi useimmissa osakkeissa on melko pientä. Toimeksiantojen kanssa pitää siis olla tarkkana, muuten piensijoittajankin toimeksiannot voivat tyhjentää koko pajatson ja heilutella kursseja voimakkaasti.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Globa Entrepeneurship Monitor

Homo Economicus on vihdoin ehtinyt tutustua tämän vuoden versioon mainiosta GEM- tutkimuksesta.

Muutama huomio: Suomalaiset uskovat että yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet ( Suomessa 40%/ Kehittyneiden maiden keskiarvo 20%). Lisäksi he uskovat myös omiin yrittäjätaitoihinsa (35/43). Epäonnistumisen pelko - jota yleensä väitetään suureksi yrittäjyyden esteeksi suomessa - on jopa hyvin pieni (26/36). Menestyneellä yrittäjällä koetaan olevan loistava status (88/64) ja yrittäjistä kaiken lisäksi kirjoitetaan paljon mediassa (68/45).

Miksi sitten emme kaikki ole yrittäjiä? Yksi syy on varmaankin se että yrittäjyyttä ei koeta hyväksi uravalinnaksi (45/56).

Edes meillä parjattu riskirahoituksen puute ei ole syynä, Suomi sijoittuu tässä rankingissä melko korkealle. Toki USA on omassa luokassaan.

Mutta monella muulla mittarilla olemme häntäpäässä: Emme sijoita rahaa perheen yritykseen (hunoin vertailumaista). Uuudet yrityksemme eivät halua voimakasta kasvua eikä varsinkaan lähteä ulkomaankauppaan. Pienellä maalla tämä on erittäin huono asia. Voisi ymmärtää jos jenkkiyrittäjä tyytyisi isoihin kotimarkkinoihin (ei tyydy), mutta suomalaisella ei ole vaihtoehtoa jos haluaa kasvaa.

Kielitaitoko mättää?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittamisen psykologiaa: Tulos vai prosessi?

Eräs myös sijoittajaa vaaniva inhimillinen virhe on että arvostamme jälkeenpäin päätöksen hyvyyttä lopputuloksen mukaan, ei niinkään hyvän päätöksentekoprosessin mukaan.

Jos sijoituspäätös sattumalta johti voittoon toimimme vastakin samoin. Tämä on vaarallista jos sattumalla on suuri osuus lopputulokseen.

Tehdään ajatuskoe: Miljoona ihmistä ennustaa kvartaalin alussa kolikkoa heittämällä onko pörssi-indeksi kvartaalin lopussa korkeampi vai matalampi kuin alussa. Keskimääräisen nousun unohtaen kaikilla on joka kerta 50% todennäköisyys osua oikeaan. Neljän vuoden kuluttua joukossa on 6 "huippusijoittajaa" jotka ovat joka kerran osuneet oikeaan. Kannattaako seuraavalla kvartaalilla seurata heidän esimerkkiään? Ei tietenkään. Kolikonheitto ei ole järkevä prosessi päätellä jotakin tulevaisuudesta vaikka näillä henkilöillä on hyvä "track record".

Ihmisaivot on viritetty etsimään kuvioita, myös silloin kuin sellaisia ei ole.

Päinvastainen tapaus tulee eteen jos harkitun analyysin jälkeen teemme sijoituspäätöksen joka johti tappioon. Tämä ei tarkoita että analyysiä ei kannata tehdä vaikka sattuma ei tällä kertaa ollut puolellamme.

Homo Economicus neuvoo: Palaa päätöksentekomenetelmääsi jälkeenpäin. Ovatko perusteet järkeviä? Jos ovat, jatka vain niiden käyttöä lopputuloksesta huolimatta. Tapahtuiko päätös kepein perustein? Harkitse silloin uudestaan toimintatapojasi, ihan riippumatta siitä että tällä kertaa satuit voittamaan.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittamisen psykologiaa: Tappion ( ja voiton) ottaminen

Kaksi vaaraa vaanii tunteiden ohjamaa alottelevaa sijoittajaa kurssimuutosten tapahtuessa.

Tunnetuin on tappion kieltäminen. Kaverin suosittelema ihmepaperin kurssi on tippunut 80%. Mutta kyllä se varmaan tuosta vielä nousee...hyvä se ostospäätös oli. Ehkä ongelma häviää jos unohdan mokoman muutamiksi kuukausiksi. Näin saattaa hyvin olla. Jos ostoperustelut pivätä yhä paikkansa voi kyseessä olla pelkästään Herra Markkinan hermoilua. Kalliiksi tällainen "unohtaminen" käy jos siitä seuraa lisäkustannuksia. Ehkä olet tehnyt muilla kaupoilla voittoa, joista on maksettava veroa. Jättämällä tappio realisoimatta menetät silloin riihikuivaa rahaa.

Homo Economicus neuvoo: Ajattele asiaa puhtaalta pöydältä. Ostaisitko osakkeet uudestaan, tämän päivän kurssilla, jos sinulla ei niitä olisi? Jos alkaa nyt tuntua huonolta sijoitukselta on tappion realisoiminen huomattavasti helpompaa. Onko veroseuraamuksia? Jos sijoituksen pitäminen aiheuttaa lisämenoja kannattaa realisoida tappio joka tapauksessa. Osta sitten takaisin vähän ajan kuluttua jos sijoitus on hyvä.

Toinen vaara on kurssinousuhepuli. Teit sijoituspäätöksen. Tämän jälkeen osakkeen kurssi on noussut jo 20%. Nyt on ihan pakko myydä ettei vain menetä voittoa. Yhdistettynä yllämainittuun tappion kieltämiseen tuhoisa vietti. Kaikki hyvät sijoitukset myydään ennen aikojaan ja salkkuun jää pelkkää turskaa.

Homo Economicus neuvoo: Teithän sijoituspäätösesi  johon sisältyi myös osakkeen arvonmääritys kirjallisena? Hyvä! Käy tarkistamassa mihin päätös perustui. Onko tällä välin tullut uutta merkittävää tietoa? Jos ei, pitänee arvonmääritys edelleen paikkansa, onhan sen tehnyt keskimääräistä fiksumpi ihminen (sinä itse). Tämän jälkeen kaikki on helppoa! Onko osake jo ylittänyt määrittämäsi arvon? Jos ei, jatka vaan rauhallisesti omistamista!

 

PS. Mistähän tuo "turska"-nimitys huonolle sijoitukselle on tullut? Suomessa Turskaa pidetään roskakalana. Norjassa sensijaan turska on herkkua, mutta lohi ihmisravinnoksi kelpaamatonta.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittajan psykologiaa: Miksi sinä sijoitat?

Sijoittajan kannattaa välillä pysähtyä ja miettiä miksi hän sijoittaa. Ovatko sijoituskohteet ja allokaatiot järkeviä sijoitustarkoitukseen nähden. Toimitanko järjen vai tunteen ehdoilla?

Usein teoreetikot rakentavat mallejaan sen olettamuksen varaan että sijoittajat toimivat rationaalisesti. Näin ei ole. Sijoittajatkin ovat ihmisiä, ja ihmiset toimivat usein tunteen vallassa. Rakkauselämässä tunne on hyvä neuvonantaja, sijoittamisessa vähemmän pätevä.

Yksi tyypillinen tilanne missä tunteet jallittavat järjen on kun tapahtuman todennäköisyys on pieni, mutta suuria tunteita herättävä. Tätä käyttävät hyväksi mm. Oy Veikkaus ja vakuutusyhtiöt. Kaikki tietävät että lottoamalla keskimäärin häviää. Silti kansa virtaa sankoin joukoin kupongit tanassa lottoamaan aina kun on erityisen suuri potti luvassa. Tunteet voittivat järjen. Lottoaminen voi silti olla perusteltua. Jos tarkoitus onkin pienellä panoksella kohottaa jännitystä arvontailtana on kyseessä aika halpa huvi. Lottoaja ei osta keskimääräistä tuottoa vaan jännitystä.

Vakuutusyhtiöt käyttävät taas hyväksi mahdollisen onnettomuuden aiheuttamaa mielipahaa. Entä jos rusikoit autosi lunastuskuntoon? Myöskään vakuutusyhtiöt eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan laskevat maksut niin että he keskimäärin jäävät voitolle. Eli jos vakuutuskohteen menetys ei aiheuta katastrofia (ts. on varaa korvata vastavaalla) on vakuuttaminen epärationaalista. Moni tosin ottaa autoonsa kaskon uutena ja "unohtaa" sitten irtisanoa sen.

Sijoittamisessa lottoamisen vastine voisi olla erilaisten high-tech startuppeihin sijoittaminen. Jokin niistä kun voi olla varsinainen kultamuna. Kassavirrasta viis - tässä on jännitystä ja hyvä stoori. Laput vetämään ja sitten seuraamaan "arvontaa" livenä pörssissä joka päivä. Jos sijoittamisen (tässä pitäisi kyllä käyttää sanaa spekulointi) tarkoitus on jännityksen tuottaminen, niin siitä vaan.

Vakuutusta vastaava tuote sijoittajalle voisi olla jokin näistä pääomaturvatuista tuotteista : Sijoita osakkeisiin pääomaturvatusti! Kävi niin tai näin , saat aina rahasi takaisin (tosin otamme ihan pienen merkintäpalkkion). Jos kaikki mainitut osakkeet nousevat saat tuotosta xx%. Tässäkin tapauksessa liikkeellelaskija on turvannut selustansa, ja kääräisee keskimäärin sievoisen voiton. Jos sijoittajalla ei ole varaa menettää pientäkään osaa pääomastaan, eikä taidot (tai sijoituksen pieni koko) estävät rakentamasta suojausta itse voivat nämäkin tuotteet puoltaa paikkaansa.

Voitonhuuman ja pelon lisäksi myös kiireen tunne on järjen vihollinen: Kurssit nousevat juuri nyt, nyt on pakko päästä heti mukaan! Tai: Kaamea osari, äkkiä eroon tuosta vessapaperista. Yön yli nukkumisesta seuraa silti harvoin katastrofi.

Homo Economicus neuvoo: Mieti miksi sijoitat! Onko tarkoitus toimia järjen vai tunteen ehdoilla? Oletko pelaamassa vai sijoittamassa? Niin kiirettä ei ole että ei ehdi miettiä asioita kunnolla. Sijoituspäätösten kirjaaminen ihan vaikka ruutuvihkoon on monasti avuksi. Miksi ostin tuon osakkeen? Kun puntit alkavat tutista on hyvä tarkistaa ovatko päätöskriteerit edelleen voimassa vai ei. Jos ovat, niin rauhallisesti vain! Päätöspäiväkirja on lisäksi hyvä  työkalu jo oppimisen kannalta. Jos olet tehnyt huonon (tai erikoisen hyvän) päätöksen voit jälkeenpäin käydä tarkastamassa perustelut.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Asiakaspalvelun tasoja

Hyvään ja huonoon asiakaskokemukseen verkkosivuilla on kiinnitetty viime aikoina huomiota.

Homo Economicus on sitä mieltä että myös sijoittajan kannattaa tarkastella minkälaista asiakaskokemusta sijoituskohde tarjoaa. Hyvä asiakaspalvelu kuluttajabisneksessä ei pian ole mikään differoiva tekijä - se on odotusarvo. Suomessa olemme tottuneet huonoon palveluun. Kun se on maan tapa emme osaa vaatia parempaa .... kunnes joku ymmärtää tarjota parempaa.

Joitakin selkeitä käyttäytymistapoja voin identifioida:

Asiakas on riesa

Monet vähintään keski-ikäiset tunnistavat vanhan kunnon autokorjaamon meiningin. Paras omakohtainen esimerkkini on perämoottorihuollosta. Kun olin käymättömän moottorin kanssa navoigoinut perille peltihallin kulmaan olemattomista opasteista huolimatta tulen tyhjäältä näyttävään halliin jossa lattialla levällään suuri määrä perämooreita ja niiden osia. Huhilen aikani. Viiden minuutin kuluttua takahuoneesta ilmaantuu pahalta haiseva selvästi krapulainen vanhempi mies. Mies vastaa kysymyksiini murahtelemall jotakin yksitavuista. Soittelen sitten päivittäin koneen perään, välillä puhelimeen vastataan, välillä ei. Parin viikon kuluttua saan ilosanoman että kone on kunnossa. Ajan uudestaan paikalle. Sama mieshenkilö löytyy muutaman minuutin huhuilun jälkeen - jälleen krapulaisen oloisena, mutta hilpeämällä tuulella. Syykin selviää: "Kone käy paremmin bensalla kuin vedellä- röhö röhö röhö". Homo Economicus poistuu paikalta nöyryytettynä mutta toimivan koneen kanssa.

Myynti on tärkeää , muu palvelu ei

Moni yritys on tehnyt ostamisesta helppoa. Se voi tapahtua esim. verkkokaupan avulla kätevästi. Näin on esimerkiksi käyttämäni kaapeliTV-yhtiön tapauksessa. Nettikaupasta kun kanavpaketin tai laajakaistaliittymän ostaa on palvelu käytössä muutaman tunnin kuluessa. Mutta jos jostakin syystä halaut irtisanoa jonkun palvelun pitää jonottaa puhelinpalveluun. Ja tietenkin vastassa on irtisanomisaika. Eli palvelun irtisanominen on hankalaa ja asiakaalta lyspsetään kaikki raha mikä voidaan. Ei edistä asiakatyytyväisyyttä! Kannattaisi harkita muutosta, yhden paketin irtisaoja on todennäköisesti edelleenkin asiakas. Miten yritys suhtautuisi jos ilmoittaisin että minulla on maksuissa karenssiaika: En maksa ensimmäisestä kuukaudesta yhtään mitään.

Tämän lajin huippua edustavat lehtitalojen puhelinmyynti. Jos erehdyt tilaamaan lehden halvasta tarjouksesta muuttu tilaus todennäkösiesti sopimuksen mukaisesti jatkuvaksi ellet irtisano sitä ajoissa. Kun seuraava lasku tulee olet jo automaattisesti hyväksynyt seuraavan vuoden tilauksen koska et huomannut kuukautta aikaisemmin irtisanoa tilauksesi.

Lisäpalvelun tuputtajat

Tähän kategoriaan kuuluu mm. kännykkäoperaattorini. Koska taloudessa on kolme liittymää joiden avulla höpötetään melko paljon olen ns. kulta-asiakas (eli operaattorille kaikkein arvokkainta laatua). Ilmeisesti firman puhelinmyyjillä on tavoitteissaan soittaa läpi nämä onnelliset asiakkaat pari kertaa kvartaalissa. Asenne on välillä kummallinen. Viime kerralla tarjottiin (taas) vuoden sopimusta jonka olen jo monta kertaa hylännyt - ihan periaatteesta. Myyjä kiihtyy ja alkaa riidellä kanssani! "Tiedän että et ole vaihtanut liittymää viiteen vuoteen. Olisi todella tyhmää jättää tarjous käyttämättä!" Joopa joo. Jos minä (kulta-asiakas) en halua että minua häiritään kesken työpäivän ja olen tyytyväinen nykyiseen ylihintaiseen liittymääni, niin miksi en saisi olla rauhassa?

Oikea paikka tällaiselle tarjoamiselle voisi olla netissä tai sähköpostin välityksellä, jos annan siihen luvan. Voin vaikka myöhään illalla käydä säätämässä liittymää ja katsomassa tarjouksia.

Palveluun vakavasti suhtautuvat

Ei nyt tule yhtään kotimaista yritystä mieleen, pakko mainita siis klassikko Amazon. Kirjojen etsiminen ja tilaaminen on todella helppoa. Verkkosivulla näen aikaisempiin ostoihin ja selailuihin perustuen ostosuosituksia. Koska olen niin valinnut saan myös sähköpostiini ehdotuksia uutuuskirjoista joista todennäköisesti olen kiinnostunut. Asetusten muuttaminen on helppoa jos nämä alkavat tuntua spämmiltä. Postilähetysten tilaa voi seurata ja jos tuntuu siltä perua tilauksen. Palvelut tuottavat minulle siis lisäarvoa eivätkä häiritse elämääni. Minusta tuntuu että yritys välittää minusta. Oikeasti he ovat varmaankin samanlaisia rahanahneita kapitalistejä kuin muutkin, mutta "image is everything".

Ottakaa oppia! Yksittäisissä transaktioissa joustavuudesta voi koitua lisäkustannuksia. Mutta pitkässä juoksussa rahat tulevat takaisin.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Fuusio

Yritysfuusioita ja pienempiä kauppoja on taas odotettavissa. Rahoitusta alkaa saada helpommin ja patoutunutta "tarvetta". Ehkä myös vastikään puikkoihin hypänneen toimarin pitää näyttää että pystyy tekemään päätöksiä.

Yllä oleva kuva ydinfuusiosta käy myös hyvin yritysfuusion kuvaamiseen. Kaksi pienempää ydintä törmäävät toisiinsa. Törmäyksessä syntyy yksi suurempi kokonaisuus ja mahdollisesti toinen huomattavasti pienempi. Samalla syntyy suuri määrä lämpöä. Ydinvoimalassa tämä lämpö olisi se haluttu tuote. Yritysfuusiossa se kuvaa lähinnä hankauslämpöä joka syntyy kun kaksi erilaista organisaatiota pitäisi yhdistää.

Olen monta kertaa ihmetellyt miksi hinku fuusiohin on niin suuri, vaikka kaksi kertaa kolmesta fuusio on yritysarvoa tuhoava eikä kasvattava. Michael Maubousiin "Think Twice: Harnessing the Power of Counterintuition" löytyy muutamia hyviä selityksiä jotka menevät psykologian puolelle:

  • Yliarvioimme omat kyvyt. Melkein kaikkihan ovat keskimääräistä parempia autokuskeja. Ironista on että kaikkein huonoimmin pärjäävillä yleensä on kaikkein realistisimmat  arvioit omista kyvyistään. Mitä älykkäämmistä ja menestyneemmistä ihmisitä on kyse sitä todennäköisempää on että he yliarvioivat omat kykynsä. En uskalla ajatella mitä tunnustetun sankarijohtajan päässä liikkuu.
  • Olemme ylioptimistisiä. Ihmisillä on käsitys että todennäköisyys että juuri heihin kohdistuu jokin epämieluisa tapahtuma, kuten onnettomuus tai sairaus, on keskimääräistä pienempi.
  • Hallinnan illuusio. Mehan hallitsemme nämä asiat. Jopa noppaa heitettäessään ihmiset  uskovat voivansa vaikuttaa tulokseen. Jos haluamme pienemmän silmäluvun heitämme noppaa hiljemmin kuin jos haluamme suuren silmäluvun.

Kaiken lisäksi yrityskauppoja vainoaa voittajan kirous. Se voi olla edessä jos samasta ostokohteesta kilpailee useampi ostaja. Tästä seuraa huutokauppa jossa voittaja lopulta maksaa ylihintaa.

 

Homo Economicus neuvoo sijoittajia: Mieti itse vaikuttaako yrityskauppa järkevältä. Onko maksettu hinta sopiva vai liian korkea? Muista että fuusiot useammin epäonnistuvat kuin onnistuvat. Miksi juuri tässä tapauksessa asiat olisivat toisin? Varmaa on vain että riskitaso nousee. Ja riskistähän on lupa vaatia korkeampaa tuottoa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Oikeudenmukaisuus - Islannin kansa rankaisee itseään?

Epäoikeudenmukaisuus (yksi seitsemästä paheesta) Giotton mukaan.

Islannissa on käynnissä suuren kokoluokan havaintoesimerkki eräästä mielenkiintoisesta psykologisesta ilmiöstä. Ihmiset halauavat mielellään rangaista väärintekijää (siis epäoikeudmukaisesti toimivaa henkilöä), myös silloin kuin siitä koituu heille itselleen rahallista vahinkoa. Islannin kansan tapauksessa kyseessä on lisäksi ajatusvirheestä - lainarahalla mailmaa valloittaneita finanssiviikinkejä ei liikauta pätkääkään maksaako Islannin valtio korvauksia Englannin ja Hollannin valtioille.

Kansalaiset kokevat maksut epäoikeudenmukaisiksi - miksi meidän pitäisi maksaa, kun joku muu on töpeksinyt? Ja maksu halutaan estää vaikka siitä olisi pahoja seuraamuksia omalle taloudelle. Todennäköisesti kaikille ei ole oikein auennut miten isot vaikutukset päätöksellä saattaa olla. Tällaiset päätökset sopivat huonosti suoraan kansanvaltaan. Siitä seuraa vain populismia ja huonoja päätöksiä.

Jotta tällaisia katastrofeja ei syntysisi pitäisi jotakin tehdä "hyvän sään aikana". Vaikka finansiiviikingit silloin ovat kaikkien sankareita ja hyvinvoinnin tuojia. USA:ssa on keskusteltu paljon "too big to fail" - instituutioista. Nämä isot pankit jotka horjuessaan saattavat kaataa koko finanssijärjestelmän. Niitä siis ei voi päästä kaatumaan, vaan valtion on pönkitettävä niitä hintaan mihin hyvänsä. Islanti on esimerkki seuraavasta vaiheesta: Too big to save. Pankit ovat kasvaneet niin isoiksi että edes valtion varat eivät niitä riitä pelastamaan.

Myös yrityspuolella , varsinkin kuluttajapuolella, kannattaa olla varuillaan asiakkaiden rankaisutaipumuksia varalta. Juuri kuuntelin kuinka samassa pöydässä ruokatunnilla naiset keskustelivat kuinka he eivät enää käytä erästä kampaamoketjua koska siellä henkilöstöä kohdellaan kaltoin. Silloin ei enää riitä halvemmat hinnat ja hyvä palvelu.

Microsoft on ollut yritys jotka monet ovat rakastaneet inhota.  Mietin miten paljon Applen nousu ja selainmarkkinoiden monipuolistuminen perustuu tähän inhoon ja kuinka paljon perustuu oikeaan eroon käyttäjäkokemuksessa. Odotan myös mielenkiinnolla koska Google muuttuu "hyvästä" yrityksestä yritykseksi jota mielletään monopoliksi joka hallinnoi ja ohjailee kaikkea mailman tietoa ja tunkee jopa meidän kännyköihin.

Homo Economicus kehoittaa kaikkia sijoittajia seuraamaan myös sijoituskohteittensa imagoa. Kuluttajien inhokiksi joutunut yritys ei ole hyvä sijoitus. Jos asenne on ylimielinen ja toimari Harald Hirmuistakin kovempi jätkä kannattaa painaa myyntinappulaa! Yksi esimerkki voisi olla Wal-Mart. Tunnusluvut ovat hyviä (p/e TTM 15, p/cf 9.7 , jne). Mutta pahoja imago-ongelmia. En koske vaikka analyytikot kuinka suosittelevat!

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Menestysresepti: Tuote+palvelu

Pari kuukautta sitten Amazon alkoi myydä elektronista kirjaansa - Kindleä - myös muille kuin amerikkalaisille kuluttajille. Innokkaana englanninkielisen kirjallisuuden lukijana tilasin laitteen itselleni heti.

Samalla mietin tämän bisneksen olemusta. Mainittu laite ei todennäköisesti ole paras eikä todellakaan halvin elektroninen kirja. Miksi ihmeessä siis tein näin huonon ostoksen?

Taustalla piilee jälleen menestysresepti tuote+palvelu. Haluan ostaa e-kirjani Amazonin kaupasta. Kirjojen suositus toimii siinä kokemukseni mukaan mainiosti. Koska Amazon tietää mitä olen ostanut ja katsellut ennen pystyy palvelu suosittelemeaan minulle kirjoja todella osuvasti. Harva se kerta olen klikannut heti etusivulle levähtänyttä kirjasuositusta ostoaikeissa. On mahdollista että voisin ostaa saman opuksen halvemmalla muualta. Mutta mistä tiedän että on ilmestynyt minua kiinnostava e-kirja?

Ja homma toimii. Amazon kehuu joulupäivänä myyneensä ensimmäistä kertaa enemmän sähköisiä kirjoja kuin paperisia. Näin se käy: Ensin haudutellaan ja kehitellään vuosikausia uutta palvelua/teknologiaa. Välillä se ehditään jo tuomita toimimattomaksi. Kun kynnys ylittyy markkinan valtaus tapahtuu sitten yllättävän nopeasti. Ei kaikelle kansalle tarvitse e-kirjaa myydä. Riittää että 10% aktiivisimmista lukijoista omistaa sellaisen.

Tuote ja siihen liittyvä (hyvä) palvelu on siis menestysresepti. Sijoittajana voi aina kuluttajatuotteen/palvelun ollessa kyseessä miettiä: Ostaisinko itse tämän tuotteen? Jos vastaus on kyllä on todennäköistä että löytyy muitakin ostajia. Jos et kuulu k.o. tuotteen kohdeasiakkaisiin voit kysyä mielipiteitä lähipiiristäsi. Ehkä vaimolta, lapselta tai vanhemmilta. Jos ei tulisi mieleenkään käyttää uuttuustuotetta/palvelua kannattaa kysyä onko takana enemmän hypeä kuin oikeaa bisnestä.

Jos tuote (ja oletusarvoisesti takana oleva yritys) on hyvä täytyy vielä tarkistaa arvostustaso. Kaikki hyvät yritykset eivät ole hyviä sijoituksia, ainakaan juuri tällä hetkellä. Amazonin kohdalla Homo Economicus ei suosittele ostoa. p/e-luku on 80. Epätavallisen hyvään yhtiöön on jo ladattu tavattoman kovat kasvuodotukset.

ps. Suomalaisena harmittaa kyllä vähän. Miksi Kindlen langaton kirjalataus toimii mm. Serbiassa, Nigeriassa ja Kazahstanissa (suurista länsimaista puhumattakaan) mutta ei Suomessa. Ilmeisesti Suomesta ei löytynyt tarpeeksi halpaan sopimukseen taipuvaa verkko-operaattoria :(

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Oikeudenmukaisuus - uusi trendi verotuksessa?

Oikeus on sokea

Oikeudenmukaisuus verotuksessa - siinä syy remontiin jossa mm. perityn kiinteistön arvo määritetään markkinahintaan eikä perineteisellä ns. verotusarvolla. Taka-ajatuksena on mitä ilmeisimmin ollut myös verotulojen lisääminen ikään kuin huomaamatta, ilman asteikkojen ja prosenttien kiristystä. Kun eri puolilla matta käytännöt ovat olleet erilaisia on selkeytys epäilemättä paikallaan.

Taustalla on kuitenkin aavistettavissa trendi joka vaikuttanee tulevaisuudessa laajemmin verotukseen, ja siten myös sijoitustoimintaan eri muodoissaan.

Lähin vertauskohta on epäilemättä kiinteistöverotus. Siirtyminen markkinahintaiseen arvostukseen nostaisi tuottoa roimasti. Tämä olisi myös poliittisesti helppo päätös: Kuka voi väittää että markkinahinta olisi jotenkin väärä? Lisäksi suuri osa äänestäjistä (asunto-osakeyhtiössä asuvat) eivät näkisi veroa suoraan, ainoastaan välillisesti hoitovastikkeen nousun kautta. Talousvaikeuksissa olevat kaupungit saisivat automaattisesti nuosevat verotulot ilman mitään ikäviä päätöksiä valtuustossa. Täydellistä! Sijoitusasuntoihin panostavaa saattaa siis odotta ikävä yllätys. Kustannusten siirtäminen vuokriin saattaa olla vaikeaa.

Laajemmin ajateltuna pitää miettiä miten oikeudenmukaisuus mielletään. Suomessa - naapurikateuden napapiirillä ja kyräilyn keskuksessa - tämä tarkoitta sitä että on tärkeää että muut näyttävät maksavan vähintään yhtä paljon veroja kuin minä. Tärkeä sana on "näyttävät". Koska verokalenterissä ei näy osinkojen tuplaverotusta Homo Economicus ennustaa että osinkojen verotusta kiristetään. Koska työpaikkoja pitää olla yrityksissä - myös "minulle" - ennustan että yritysverotusta kevennetään vastaavasti. Talouslehdissähän tätä jo perustellaan kansainvälisen verokilpailun kiristymisenä. Olkaa siis huoleti pitkäjänteiset arvosijoittajat, vaikka osinkoverotus näyttää kiristyvän yritysverotuksen keveneminen kompensoi tätä.

Todelliseen verotasaukseen jossa kaikkia yksityishenkilön tuloja verotettaisiin täysin samalla tavalla hankintatavasta riippumatta meille ei tule.  Löytyy pyhän lehmän tasolla olevia veropoikeuksia joihin kellään politikolla ei ole munaa koskea. Miksi esimerkiksi oman asunnon myyntivoiton pitäisi olla veroton? Kyseinen verohelpotushan viime kädessä sataa rakentajien ja luotonantajien laariin. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan verohelpotus (kysynnän lisäys) heijastuu suoraan tajontaan asuntojen hintojen nousuna. Keskituloisella perheellä on aina varaa samaan keskimääräiseen asuntoon...

Miten vielä saisi riski/tuotto- ajatuksen uppoamaan kansaan? Jos otat riskin ja harjoitat yritystoimintaa, pitääkö onnistumisesta rangaista kevyemmin kuin "riskittömästä" palkkatulosta?

Entä jos olet sijoituksissasi epäonnistunut rankasti ja taloutesi on hukkumassa mädän turskan alle? Miksi ei sijoitusten tappioita vähennetä suoraan palkkatuloista verotuksessa? Ikään kuin sijoitustappiot eivät olisi oikeaa rahaa vaan jotakin toista monopolirahaa jota voi vähentää vain sijoitusvoitoista. Toki tappioiden vähennysoikeuden kaavailtu pidennys viiteen vuoteen parantaa tilannetta, mutta miten se auttaa epäonnista sijoittajaa tänään? Ehkä suora vähennysoikeus olisi "veroporkkana" joka saisi useamman suomalaisen ryhtymään sijoittajaksi?

Oikeudenmukaisuus on katsojan silmässä. Ehkä siksi kuvan Justitialla on silmät peitettynä. Laki lukee vain kirjainta, oikeutta, ei oikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Oppia Intiasta: Jugaad

Kuvassa ajellaan menopelillä jossa on vesipumpusta rakennettu moottori

 

Aikaisemmin Intiaan matkustettiin oppimaan gurulta henkistä viisautta. Homo Economicus on sitä mieltä että suomalaisten kannattaisi nyt ottaa oppia Intialaisesta innovaatioviisaudesta. Filosofiaa kutsutaan nimellä jugaad.  Nimi on lähtöisin kyläläisten omiin tarpeisiin mitä ihmeellisimmistä tarvikkeista kyhätyistä ajopeleistä. Jugaad-filosofian mukaan lähdetään liikkeelle jokapäiväisestä tarpeesta joka ratkaistaan nopeasti ja vähin resurssein. Hieman kuvaa "teollisempaa" sovellutusta edustaa Tata motorsin Nano, superhalpa ja pelkistetty auto niille joilla ei aikaisemmin ollut varaa autoon.

Suomalainen innovaatiofilosofia sensijaan on lähes antiteesi jugaadille.

Jugaad lähtee liikkeelle asiakkaan jokapäiväisestä tarpeesta, ei markkinoinnin luomasta mielikuvasta eikä varsinkaan teknologiasta niin kuin meilläpäin on tapana. Suomessahan paha tapa on ollut että tutkimusosasto yrityksessä tai yliopistossa keksii uuden teknologian (tai pikemminkin jatkokehittää mailmalla kovasti hypetettyä teknologiaa). Sitten keksitään teknologialle käyttäjä ja sitä kautta jatkokehitykselle rahoittaja. Tavoitehan ei ole tehdä ratkaisuja kenellekään vaan turvata kehitysosaston rahoitus muutamamski vuodeksi.

Jugaadissa ratkaisu pitää saada aikaan nopeasti ja vähin resurssein. Suomessa pitää teknologia saada määriteltyä ydinosaamiseksi jonka ympärille vikramiesten avustuksella voidaan pykätä teknologiaohjelmia joiden avulla kanavoidaan valtion rahaa tutkimuslaitoksille.

Toki jugaadilla on huonot puolensakin. Laatu voi helposti jäädä taka-alalle, kun aikaa ja resursseja on vähän. Silti meillä on filosofiasta paljon opittavaa.

 

Innovointi ei ole mitään gurulevitaatiota. Pitää muistaa vain kaksi asiaa:

1. Ratkaise asiakkaan tämänpäivän tarve. On olemassa trendejä ja mielikuvia joiden avulla voi arvuutella tulevaa. Euro kädessä tänään on kuitenkin parempi kuin kymmen haavekuvissa.

2. Luo ratkaisu nopeasti. Huomenna tarve voi olla muuttunut tai kilpailija on tullut markkinoille. Ensimmäisen ratkaisun ei tarvitse olla täydellinen. Kun rahavirta on alkanut voi viilata tuotettasi tai palveluasi paremmaksi.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Tekikö Dubai dromedarit?

Tekikö nyt Dubain talous tempun sijoittajille ja vaihdattivat yksikyttyräisen kamelin kaksikyttyräiseen dromedaariin? Tästäkö nyt lähtee pörssikurssit toiseen alamäkeen? Osakekurssit yleensä ja kaikki vähääkään pankkitoiminnalta haiskahtava erikoisesti valahtivat torstaina. Dubain CDS:t nousivat tänään 670 pisteeseen

Homo Economicus toivoo parasta (voimakasta laskua) ja virittää ostotoimeksiannot valmiiksi. Miksi näin?

Dubain kriisiissä on samat ainekset johon sijoittajien selkäranka on koulutettu reagoimaan myyntinapin painalluksella. On kiintesitökuplaa ja heikkoja vakuuksia. On vallatonta velanottoa ja heikkoa valvontaa. Aihetta huoleen on jos pankilla on suuria sitoumuksia Dubaissa,tai yrityksellä on merkittävää liiketoimintaa. Muuten ei. Vaikka 80 miljardia$ on iso raha on epätodennäköistä että kriisi lähtee leviämään. Perusteollisuuteen tämä ei vaikuta. Dubai on kaikesta huolimatta mikkihiirisarjassa USA:han verrattuna.

The Economist näkee kriisissä lähinnä Abu Dhabin kurinpalautuksena tuhlailevalle naapurilleen. Rahaa olisi, mutta nyt on tehtävä selväksi että tällainen palmusaarirellestysken on loputtava.

Eli jos nyt tulee vastaan hyvää tavaraa entistä halvemmalla, niin eiköhän osteta pois .....

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Mitä kehität , sitä olet

Johann Conrad Barchusen (1666-1723) in his laboratory on Sonnenborgh in Utrecht, Belgium (from his book ELEMENTA CHEMIAE, quibus subincta est confectura lapidis philosophici imaginibus repraesentata. Theodorum Haak, Lugduni Batavorum 1718)

Johann Conrad Barchusen (1666-1723) in his laboratory on Sonnenborgh in Utrecht, Belgium (from his book ELEMENTA CHEMIAE, quibus subincta est confectura lapidis philosophici imaginibus repraesentata. Theodorum Haak, Lugduni Batavorum 1718)

Kehitetäänkö suomessa yhä uudestaan ratkaisuja vanhoihin tarpeisiin vai huomisen varalle?

Suomen T&K politiikasta on käyty polemiikkia viime aikoina. Ylläpitääkö tukipolitikkamme vanhoja rakenteita? Eritysien suurta intohimoa aiheittavat  SHOK-it, nämä jo nimensä mukaisesti huippuosaamisen keskittymät.

Homo Economicus paheksuu kaikenlaista poliittista sekaantumista tutkimuksen ja tuotekehityksen sisältöön. Sellaisia viisaita ei mailmasta löydy jotka osaisivat kertoa millä alalla tai osaamisessa on tulevaisuuden onnen avain. Rahoituksen lukitseminen tiettyyn rakenteeseen tai ohjelmaan tukee olemassaolevien isoja yrityksiä, joko suoraan tai välillisesti. Isot yritykset -usein markkinajohtajia - tapaavat tehdä pikkusievää parantelua olemassaoleviin tuotteisin, nykyasiakkaille. Varsinaiset mullistukset syntyvät pienten markkinoille pyrkivien yritysten toimesta. Ns disruptiivisten keksintöjen filosofian on popularisoinut Clayton Christensen.

Suorituskyvyltään heikompi mutta halvempi tuote kehittyy ajan myötä tarpeeksi hyväksi ja valtaa markkinat. Erityisen hyvät mestymismahdollisuudet on jos pystyy identifioimaan potentiaalisen käyttäjäkunnan jolle nykytuotteet ovat liian kalliita tai monimutkaisia. Markkinajohtajat taas yllensä kehittävät vanhoista tuotteistaan entistä suorituskykysempiä - koska he kuuntelevat olemassaolevia asiakkaitaan. Asiakasohjautuvuus on hyvä asia eikö niin?

Moni tuntee verkkokaupan puoleelta käsitteen "pitkä häntä". Kun myyt tuotteita koko mailmalle pienin kustannuksin myös niche-tuotteille löytyy riittävä markkina. Mutta tunnetteko innovaatioiden pitkän nenän? Se sanoo että uusissa innovaatioissa käytettävä teknologia on yllensä ollut olemassa jo vuosikymmenen ennen kuin lyö tuotteessa läpi. Oikea-aikainen soveltaminen on siis taloudellisen menestyksen avain.

Koska emme tiedä mitkä tuotteet voittavat tulevaisuudessa tuki on kohdistettava kaikkeen kehitykseen, esim. antamalla tuotekehityskustannuksista verohelpotuksia, ihan kaikille. Nykyiset järjestelmät tyydyttävät lähinnä politikkojen kontrollin tarvetta.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Ei se koko vaan....

Booz&Co on julkaissut vuosittaisen tutkimuksensa mailman suurimmista T&K yrityksistä. Laskusuhdanteesta huolimatta suurin osa yrityksistä on kasvattanut T&K kulujaan. Nokia on tässä listauksessa kivunnut jo sijalle 2 : T&K kustannukset  kasvoivat 5.7% ja olivat 11.8% liikevaihdosta. Tällä panoksella saatiin aikaan markkinaosuuden lasku. Muutenkin tuntuu listaa katsoessa siltä että suuret tuotekehitysinvestoinnit eivät suinkaan takaa menestystä. Perinteisesti paljon tuotekehitykseen satsanneita yrityksiä ovat mm GM (tippuu sijalta 2 sijalle 5) ja Ford (tippuu sijalta 6 sijalle 8).

Tuotekehitykseen tehokkuus ja tehollisuus ovat asioita jotka askarruttavat monissa yrityksissä tänään. Jotta nämä saavutetaan pitää onnistua kahdessa asiassa:

1: Tehdään oikeita asioita. Tuotekehitys toteutta yrityksen strategiaa. Jos strategia on huono ei paraskaan tuotekehitys voi sitä paikata. Pitäsikö saman raudan jatkuvan uudelleenkehittämisen sijasta satsata esimerkiksi palvelujen kehittämiseen? Oletko varma että yhä suuremmat katumaasturit ovat tulevaisuuden sana?

 

2: Tehdään asiat oikein: Kuluuko tuotekehitykseen turhan paljon aikaa rahaa esimerkiksi huonon organisoinnin takia. Ovatko suunnitelmat juostamattomia? Viedäänkö projektit läpi vaikka jo kirvesvarren älykkyysosamäärän omaava tajuaa että mailma on muuttunut alta? Jos käytät uuden sukupolven suunnitteluun kolme vuotta kun kilpailija suoriutuu siitä vuodessa olet kohta pulassa oli strategia miten hyvä tahansa. Lyhyt suoritusaika on arvo sinänsä. Mitä lyhyempi elinkaari tuotteella on sitä tärkeämmäksi siitä tulee. Tyypillisesti tuotevaatimukset lyödään lukkoon projektin alussa. Jos tuotteen valmistuminen kestää kolme vuotta on mailma ehtinyt muuttua huomattavan paljon sinä aikana.

 

Suuri rahamäärä ei mestystä takaa. Tärkeämpää on (jälleen) miten rahasi käytät.

Lean on ollut kova sana tuotannossa jo kauan. Nyt lean on tulossa myös tuotekehitykseen.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

GM ja OPEL: Kun on aika muuttua on aika muuttua

Opel Admiral

Kuvassa Opel Admiral vm 1938

Sijoittajat keskittyvät usein analysoimaan erilaisia tunnuslukuja. Homo Economicus on sitä mieltä että luottamus yrityksen johtoon on yhtä tärkeä asia. Onko johdolla näkemystä tulevasta? Uskotko että johto tekee yrityksen omistajien kannalta järkeviä päätöksiä?

Kunnioitukseni GM:n valtaapitäviä kohtaan nousi muutaman pykälän (tosin aivan pohjamudista) kuullessani uutisen että GM aikookin pitää Opelin halussaan. Opelin paletista löytyy juuri niitä pienempiä autoja joita GM tarvitsee. Jotkut kommentaattorit ovat tosin nähneet GM:n johtokunnan toiminnassa häilyvyyttä ja päätöstuskaa. Markkinoilla kunnioitetaan ehkä liikaakin toiminnan miehiä joille liike on tarkoitus. Nämä ovat suuria päätöksiä joita kannattaa harkita kunnolla.

Päätöstuskan tyyssija löytyy sensijaan Opelin sisältä. Tehostamistoimia on lykätty liiton ja Saksan liittovaltion pelossa. Poliittinen painostus säilyttää työpaikkoja juuri Saksan tehtaissa täkynä miljardiluokan luottovakuudet on ollut räikeää ja todennäköisesti EU-säännnösten vastaista. Ostajakandidaatti Magna olisi tähän taipunut. Nyt Opelin Saksan tehtaita odottaa 10000 työpaikkojen menetys. Tuotanto siirtyy tehokkaampiin tehtaisiin Englannissa, Espanjassa ja Belgiassa ... ja kaikesta päätellen myös Kiinaan.

Tehottomien rakenteiden ylläpitäminen poliittisen painostuksen alaisena ei ole yrityksen kannalta järkevää toimintaa. Valtion tuet lykkäävät vääjäämätöntä lopputulosta ehkä muutamalla vuodella. Samalla palaa veronmaksajien rahaa tukkuttain. Lopulta joudutaan kuitenkin toteaamaan että kulutaso oli liian korkea (ei kai kukaan usko että liitto suostuu palkanalennuksiin?). Kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan lisää kotimaassa valmistetusta autosta.

Suomessa tällaista "maan tapaa" ei enää tunnu olevan. Kun paperi- ja vaneri-tehtaita suljetaan ministerit tyytyvät voivottelemaan ja lupaamaan paikkakunnalle erityistukea. Tämä on pitkän päälle kansakunnan etu, vaikka juuri nyt kirpaisee.

Takaisin johdon luottamukseen: Uskotko että johto näkee trendit ja mitkä toimenpiteet niistä yrityksessä seuraa? Tarttuuko johto vakaan harkinnan jälkeen toimeen ja vie tarpeelliset muutokset läpi mahdollisesta ulkopuolisesta painostuksesta huolimatta? Jos voit vastata näihin kysymyksiin kyllä sijoituksesi yritykseen on tukevalla pohjalla.

Maa-allokaatioista: Kuuluuko "maan tapaan" pönkittää kannattamattomia yrityksiä poliittisten seurausten pelossa? Kierrä tällaiset maat kaukaa!

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omppu vastaan Nokia

Nokian haaste Apleelle Iphonen patenttirikkomuksista on saanut paljon julkisuutta. (Economist). Patenttiriidat eivät ole mikään uusi asia. Myöskään näyttävät operaatiot niihin liittyen eivät ole poissuljetuja.

Muistelen takavuosina omalle kohdalle sattunutta tapausta Ranskassa. Ranskalaisen yhtiön tuotteiden epäiltiin rikkovan työnanatajani patentteja. Jotta patenttiloukkaus voidaan osoitta piti osoittaa että yhtiö myy ja markkinoi riidanalaista tuotetta Ranskassa. Valitsimme näyttävän tavan osoittaa rikkomus: Kilpailijan messuständille lähetettiin virkapukuiset santarmit takavarikoimaan esittelylaitteet. Riita sovittiin myöhemmin vähin elein.

Homo Economicus miettii miten iso osuus näyttävästä patenttiriidasta (joka on nostettu nopeasta käsittelystä tunnetussa Delawaren osavaltiossa) on markkinointikikkaa ja kuinka iso osuus on todellista korvauksen tavoittelua?

Erilaiset korvaukset/royaltit eivät markkinatilannetta muuta vaikka rahasummat liikkuisivat sadoissa miljoonissa. Suurempi vaikutus sattaisi olla applen imagotappio (höh, kopiokalleja kuitenkin). Jokin raflaava operatio voisi vielä tukea asiaa. Miten olisi jos oikeusavustaja veisi Jobsin kädestä uusimman Minäpuhelimen jossakin esittelytilaisuudessa?

Mahdollistahan on myös että Nokia aikoo käyttää patenttiriitojen ydinasetta : myynnin kieltoa. Muutaman kuukaudenkin myyntistoppi parhaaseen joulusesonkiaikaan (2010) olisi kova isku. Ehkä tämä on syy miksi sopimukseen ei ole päästy. Myöhään kännykkäbisnekseen tulleena Applella ei liene perusteknologiaan liittyviä patentteja joiden kanssa käydä vaihtokauppaa.

Kumpi voittaa? Yrityksistä veikkaan Nokiaa, mutta yksi voittajataho on varma: Asianajajat.

Jonkin verran patenttiasioihin sotkeutuneena tiedän rikkomusten osoittaminen ei vältäämättä ole helppoa. Tuotteen fyysisiä ominaisuuksia kuka tahansa pystyy päältäpäin näkemään, mutta kun mennään ohjelmistojen syövereihin kaikki hämärtyy. Patenttitekstejä luetaan kuin piru raamattua ja käydään semanttista asemasotaa.

Mutta, ei muuta kuin lycka till Nokia. Vapaamatkustajia ei sallita!

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokian pahin kilpailija

Unohdetaan nyt vähäksi aikaa koko NSN:n surkeus ja katsotaan eteenpäin. Nokia osaa tehdä varsin käypiä kännyköitä. Tulevaisuus on kuitenkin sanoman mukaan palvelupuolella.

Kuka silloin on Nokian pahin kilpailija? Ok, Omppu on varteenotettava appstoreineen, mutta väitän että pahin kiplailija tulee olemaan Google. Google:lla on jo nyt merkiitävä jalansija myös Nokian älypuhelimissa. Sen lisäksi samansukuisia applikaatioita (kuten esim. Google Maps) voi käyttää PC:n kautta ja monen muunmerkkisen kapulan kanssa. Lisäksi Google käyttä sisällön tuottamiseen avoimuuden periaatetta - käyttäjät luovat lisää sisältöä. Ai, niin, ja hupi on tientekin ilmaista. Tällaista tarjontaa vastaan on vaikea toimia maksullisella palvelulla. Olisiko sittenkin kannattanut jättä se Navteq väliin?

Omaa kokemusta japaninmatkalta: Uudehkossa E75- kapulassani on sekä Nokian maps että Googlemaps. Yritin löytää hotelliin Osakassa. N:n kartta-softa ei kieltämättä vaikeaa - japanilaista osoitetta löydä: "Oletko kirjoittanut oikein?" Google maps sensijaan ehdotti hakutoimintonsa avulla suoraan oikeaa hotellia. Lisäksi tuli tukeva tietopaketti: puhelin ja verkkosivut, tiedon että voi maksaa masterilla ja 23:n käyttäjän arvostelut hotellista (neljä tähteä viidestä) yms yms. Integrointi kännyyn toimii moitteettomasti , puhelinnumeroa klikkaamalla voi soittaa. Talletan paikan favoriitiksi. Molemmat karttaohjelmat käyttävät ilmeisesti samaa favoriittitiedostoa. Katselen samaa paikkaa N:n ohjelmalla. Kohde on keskellä harmaata tietöntä aluetta Osakassa....sic. Nokian onneksi molemmat ohjelmat toimivat sujuvasti samassa kapulassa.

Google sai Q3:lla kasaan voittoa hulppeat 1.6 miljardia $. Muskelia löytyy melkoisesti. Nokian kannatta siis satsata joko yhteistyöhön G:n kanssa tai keskittyä ohjelmiin jossa intergraatio kännykän toimintoihin on erityisen syvä tai hankala. Hyvä esimerki on askelmittariohjelma joka toimii N95:ssa.

Kaikesta huolimatta Homo Economicus on sitä mieltä että kurssilaskut Q3:n jälkeen olivat ylilyöntejä ja pitää N:ää salkussaan.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Terveisiä Japanista

Bridge at Osaka castle

 

Kuvassa Osakan linna

Homo Economicus on tällä viikolla evakossa Japanissa. Täällä kaikki on toisin päin. Autot kulkevat vääräällä puolella katua ja vipuhanaakin pitää painaa eikä nostaa jos haluaa vettä.

Maalla on uudenkarhea hallitus joka on ottanut ohjat LDP:n puoli vuosisataa kestäneen valtakauden jälkeen. Kirveellä on paljon töitä. Esimerkiksi kelpaa lentoyhtiö JAL joka keikkuu konkurssin partaalla. Tähän asti on sinnitelty valtion tuella. Mutta nyt rahahanat mennevät kiinni. Omat havainnot kertovat että porukkaa on joka paikassa liikaa. On kyllä mukavaa että sateen yllättäessä lentokoneesta noustessa seisoo rivissä kolme henkeä ojentamassa kunnianarvoisille lentomatkustajille sateensuojia... ja 50m päässä toinen porukka keräämässä pois. Mutta mahtaa tuntua yhtiön alarivillä varsinkin nyt kun matkustusinto on hiipunut. Lentokentän ulkopuolella vanhahko mies hinkkaa jalkakäytävää sitoutuneen oloisena harjallaan. Meikäläisen silmissä katu näyttää jo puhtaalta.

Monella yrityksellä on hyvät tuotteet ja toimintatavat. Mutta varsinkin julkishallinnon puolella taitaa olla painolastia melkoisesti. Tämä on iso tankeeri jota ei noin vain käännetä.

Homo Economicus jättää japaninrahastot edelleenkin väliin.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Raunioista nousee uusi mailma

Talous on romahtanut. Kun uuttaa rakennetaan tilalle tuloksesta ei tule samanlaista kuin ennen romahdusta. Monet yritykset ovat panneet väkeä pihalle, sekä tuotannosta että sunnittelusta. Kun kapasiteetista alkaa jälleen olla pulaa mikään ei takaa että ihmisiä palkataan takaisin samanlaisella profiililla samanlaiseen työhön kuin ennen. Tuotantokapasiteettiä pystytetään ehkä lähemmäksi markkinoita nyt kun lähdetään puhtaalta pöydältä. Alihankkijoiden käyttöä lisätään.

Myös suunnittelupalvelujen käyttöä lisätään. Nyt on nimittäin oiva tilaisuus harkita uudestaan mitkä yrityksen ydinosaamisalueet ovatkaan. Sitä ylläpidetään ja osaamiseen panostetaan. Muita suunnittelupalveluja ulkoistetaan. Riskit on sitäpaitsi aina mukavaa ulkoistaa toiselle yritykselle. Jos ei vielä oikein uskalla palkata väkeä vakituiseen työsuhteeseen on turvallisempaa ostaa työpanos ulkoa. Myös kuntapuolella on kova paine vähentää väkeä ja ostaa suunnittelua ulkoa.

Homo Economicus ennustaa että savun hälvettyä näemme vielä voimakasta kasvua suunnittelupalveluja myyvissä yrityksissä ja IT-konsulteissa. Näitä pohjoismaisissa pörsseissä riittää: Ixonos, Etteplan, Sweco, ÅF, Know IT, Pöyry, Tieto....

Gentlemen , start your engines investments

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Rikoo on riskillä ruma

Homo Economicus mainitsi aikaisemmassa öljyyhtiöitä koskevassa blogimerkinnässä norjalaisen DNO international:in sijoituskohteena riskiä sietävälle sijoittajalle.

No riskiä näköjään riittää. Kurdien itsehallinto (KRG) on sulkenut DNO:n ulos määräajaksi Tawke-kentän toiminnoista koska itsehallinto KRG on ilman mitään syytä joutunut huonoon valoon. KRG on osallistunut DNO:n antiin jolla rahoitettiin mm. kyseisen öljykentän kehitystä. DNO taas on vetämässä Oslon pörssin oikeuteen liian avoimesta tiedotuksesta josta johtui KRG:n tuohtuminen ja DNO:lle merkittävää haittaa. Ellei sopuun päästä ja KRG:n maine palauteta saattaa DNO joutua poistumaan Kurdistanista jopa ilman korvauksia. Tämä tarkoittaisi käytännössä yhtiön kaatumista koska Tawke -operaatiot ovat leijonanosa DNO:n toiminnasta. Taustalla on norjalaislehtien arvoit että taustalla on jopakin hämärää, mahdollisesti lahjuksia.

 

Moraali sijoittajalle: Kehittyvillä markkinoilla toimivien yhtiöiden riskeijä ei arvioi Erkkikään.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Katse kuluihin eläkesäästäjä

Dürer: koronkiskontaa

Eläkesäästäjät saavata pian laajemman valikoiman tuotteita käyttöönsä. Kun aikaisemmin veroetua on saanut vain  eläkevakuutuksina markkinoituihin kuluautomaatteihin, voivat pian myös esimerkiksi pankit tarjota palvelujaan vanhuuden varalle säästäville. Myös Homo Economicus alkaa heristellä korviaan kun puhutaan suorista osakesijoituksista, joista verokarhu käytännössä rahoittaisi puolet. Kuten Katainen toteaa - siirrettyä veroahan se on. Mutta siirretty kulu on sijoittajalle puoliksi voitettu kulu.

Tulemme näkemään mitä innovatiivisimpia keinoja piilottaa erilaisia kuluja ja provisioita palveluihin. Keskimääräinen säästäjä kun ei juuri tajua miten voimakas vaikutus pienelläkin prosentuaalisella muutoksella vuosituotossa loppupäässä on kun rahat ovat kasvaneet korkoa korolle esim. 20 vuotta.

Pikainen laskutoimitus:

Jos säästät maksimimäärän, eli 5000€ vuodessa 20 vuoden ajan sinulla on 7% vuosituotolla käytettävissä 224k€ kun eläkepäivät koittavat. Jo 1% provisio/kulu vuodessa rokottaa eleäkeläisen kukkaroa 24000€ verran.

Paras keino pankkien rokotta huomaamatta eläkesäästäjän pussia on ottaa pieniä toistuvia maksuja useasta eri lähteestä. 2 €/kk säästötilin ylläpidosta, 2€ jokaisesta siirrosta säästötilille ja 0.2% vuosikuluja säästösummalle. Ei kuulosta kovin pahalta eihän.....

No, yhteensä näistä tulee alkuvuosina yli 1% kulu.

Eläkesäästäjät - olkaa valppaina!

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Taas soditaan edellistä sotaa

Vanhan totuuden mukaan kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan.

Samoin taitavat tehdä politikot ja keskuspankit. Tällä kertaa talouden sai kuralle finanssijärjestelmän innovaatiot ja sääntelyn puute. Nyt lisätään pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ja huudetaan kattoja bonuksille. Edellinen kupla syntyi IT-puolella. Homo Economicus on melko varma että seuraava kupla ja romahdus syntyvät aivan uudella alalla tai ennennäkemättömän mekanismin takia. Arvauksia voi esittää. Oma arvaukseni on että seuraava kupla liittyy jotenkin vihreään energiaan tai päästöoikeuksiin. Jos riittävän suuri joukko ihmisiä uskoo tietyn alan vääjäämättömään nousuun on kuplan ainekset olemassa.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Fuusion ilot

Uutiset Ebay:n Skype- myynnistä veti suupielet hymyyn. Näin se mailma muuttuu.  Riittävän kaukaa katsottuna yritysfuusio näyttää usein järkevältä ja voidaan laskea positiivinen tuotto operaatiolle. Homo Economicus muistelee kuitenkin omia kokemuksiaan yritysostojen seurauksista, joissa pienempiä teknologiayrityksiä on liitetty suuremman emon hellään huomaan:

  • Suuryritys haluaa ostaa osaamista jota ostoskohteella on. Yrityskulttuuri on kuitenkin ollut usein täysin erilainen. Pienyrityksen työntekijät (myös ne tavoitellut huippuosaajat) eivät viihdy prosesseja noudattavassa konsernissä. Usein he nostavat kytkintä heti kuin se sopimusteknisesti on mahdollista. Henkilöitä ei siis voi ostaa. Helpompi yrittää palkata sopivia ihmisiä suoraan. Jos joku vapaaehtoisesti vaihtaa työpaikkaa on paremmat edellytykset pitkäaikaiselle työsuhteelle.
  • Suuryritys haluaa ostaa pienemmän yrityksen tuotteet eli teknologian. Näiden mukana seuraa myös oma alihankintaverkosto joka ei täytä ostajan vaatimuksia. Käytännössä joudutaan suunnittelemaan tuotteet uudestaan käyttäen pienyrityksen puutteellisia dokumentteja. Tämä on lähes yhtä kallista kuin samojen tuotteiden suunnittelu alusta pitäen.
  • Suuryritys haluaa ostaa pois pienemmän kilapilijan "markkinoita häiritsemästä". No mikään ei estä perustamasta uutta "häirikköä" jos suuryrityksen ainoa oikea kilpailuvaltti on suuri koko.

Sillälailla... joissakin tapauksissa voi tietenkin olla aivan perusteltua ostaa yritys. Yksi esimerkki voisi olla alueellinen laajentuminen, jota on yrittämässä mm Teliasonera baltianostoksillaan. Muuten Homo Economicus painaa helposti myyntinappulaa jos kuulee yritysostouutisia omistamistaan yrityksistä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokia: Quo Vadis?

Mihin suuntaan Nokia?

Homo Economicus on viime aikoina lisännyt Nokia salkkuunsa alhaisten arvostuskeroimien innoittamana.

Eilen Nokia sai paljon julkisuutta lehdistötiedotteellaan uudesta 3G bookletista. Laite on kohtuullisen näköinen. Voi unohtaa mokkulat ja muut härvelit. Liitettävyys on sisäänrakennettu.

Kuten ylleensäkin käytän itseäni testicasenä: Käyttäisinkö tällaista laitetta? Minkä työn tämä laite minulle tekisi? Teholtaan laite on varmaankin riittävä nettisurffailuun, sähköpostien lukuun ja miksei selaimen kautta työskentelyyn. Tuskin voisi kuitenkaan korvata tehokkaampaa työläppäriäni. Enemmän consumerpuolelle tarkoitettu?

Huomaan että ajattelen puhelinliittymää. Tämä laite tarvitsee selvästi oman liittymänsä. Eli tarvitsen toisen data-liittymän puhelimen lisäksi. Ei houkuta. Yhdellä pitäisi tulla toimeen. Minulla on jo 3g puhelin jossa on datayhteys liikkuvaa uutisten seurantaa ja googletukseen. Se on aina mukana. Läppäri ei ole. Läppärini kykeytyy tarvittaessa nettiin puhelimen datayhteyden kautta. Toimii hyvin. Mutta ehkä olen keskimääräistä nörtimpi? Tällaisen laitteen menestys on todennäkösiesti paljolti kiinni operaattorien vastaanotosta ja heidän tarjoamista palvelupaketeista. Uutuus-booklettia voisi harkita jos olisi tarjolla yhdistetty data-paketti : Voin käyttää samaa data-liittymää useasta laitteesta, mutta vain yhdestä kerrallaan. Halvat netbookit on kohdennettu käyttäjäkunnalle jolla todennäköisesti ei ole kovin kehittynyttä kännykkää. Tämä "hienompi netbook" kosii hieman rahakkaampaa väkeä jolla todennäkösiesti jo on älypuhelin. Mahtaako kolahtaa?

Työpaikalla kuulin ilkeän kommentin värkistä: "Katsokaa, meidänkin alihankkijat osaavat työstää alumiinia...."

Nettiin vuoti myös kuvia mahdollisesti tulevasta N900-kapulasta. Sillä saattaa taas olla hyvät menestymismahdollisuudet. Omistan vieläkin vanhan N800-tabletin. Muuten hyvä vehje, mutta... puhelintoiminto puuttuu. Nyt tämä puute on korjattu. Samalla logiikalla kuin yllä voi olla menestyskonsepti. Yksi dataliittymä riittää. En tarvitse sen lisäksi puhelinta. Näyttö riittävän iso kevyempään surffailuun. Lycka till Nokia :)

Muutenkin Nokia on saanut positiivista huomiota: EISA valitsi E75:n vuoden parhaaksi businesskännyksi. Hyvä valinta. Minulla on sama kapula työkäytössä ja voi vakuuttaa että toimii hyvin. Ei turhan fancy, mutta sähköposti ja kalenteri toimivat saumattomasti Outlookin kanssa. Tämä kapula raktaisee minun tehtäväni, siispä tuli kaupat!

Tuntuu siltä että huomio Nokian kohdalla suuntautuu liikaa siihen mikä laite on mahdollisesti seuraava Iphone-tappaja. Onko tämä tärkein markkina Nokialle? Onko kenties huolestuttavampaa että yhtiöltä ei löydy esim CNN-uutisen näyttämää aurinkopanelilla ladattavaa halpaa kännykkää Afrikan sähköttömiin kyliin?

Suurin huoleni Nokian suhteen on voiko ja yrittääkö yritys olla kaikkea kaikille: Kallista ja laadukasta designvehjettä vaativille jenkkimarkkinoille ja samalla äärimmäsen halpaa luuria Afrikkaan ja Aasiaan. Kokemukseni mukaan korkeimman laadun ja halvimman hinnan yhdistäminen samaan organisaatioon ei toimi. Ihmisten ajattelutapa pitää olla niin erilainen.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Merta edemmäs kalaan: Energiaa

Onko vanhassa vara parempi?

Homo Econimicus  yllyttää muitakin avartamaan sijoitushorisonttiaan. Helsingin pörssissä on kuten olen jo aikaisemmin todennut melko pieni valikoima yrityksiä ja toimialoja edustettuna. Yksi tällainen heikkous on energiasektori. Totta, meillä löytyy öljynjalostaja (Neste) ja tuotantoyhtiö (Fortum). Mutta perinteisiä öljy-yhtiöitä ei löydy ollenkaan. Eikä myöskään uusiutuvaa energiaa. Täytyy siis lähteä merta edemmäs kalaan.

 

Energiaa ihmiskunta tulee haluamaan aina. Tulevaisuuden tuotantotavoista voi esiintyä erimielisyysksiä. Kuinka kauan jatkuu öljyn ylivalta? Entä ydinvoima? Vai olisiko uusiutuva energia parempi valinta pitkään salkkuun? Mielenkiintoista on että öljyn hinta vaikuttaa samaan suuntaan kaikilla. Korkea öljyn hinta  näkyy tietenkin öljy-yhtiöiden tuloksessa, mutta samalla myös investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat kannattavammiksi.

Jo pohjoismaista löytyy vallinanvaraa:

Oslosta löytyy varsinaisten öljynporaajien: Statoilhydro:n  ja  Irakissa öljyä poraavan DNO international lisäksi lukuisia etsintään ja huoltoon liittyviä yrityksiä.

Uusituvia edustaa aurinkopaneelivalmistaja REC.

Tukholmassakin on jännitystä kaipaaville pieniä öljy-yhtiöitä: Lundin Petroleum ja PA resources

Köpiksestä taas löytyy tuulivoimayhtiö Vestas.

Vai onko uusituva oikea valinta?

Hieman kauempaa löytyvät toki Shell (Amsterdam, Lontoo) ja BP (Lontoo).

Saksasta löytyy aurinkovoimayhtiö Solarworld. Jne...

Näitä yhtiöitä vertailtaessa kannattaa muistaa että viime vuosi on kuluvaa vuotta parempi joten pitää tarkistaa mitkä kvartaalit ovat TTM-luvuissa mukana. Homo Economicuksen oma mielipide on että uusiutuvan energian yhtiöt ovat yliarvostettuja. Sijoittajat (jotka myös ovat ihmisiä) etsivät usein "seuraavaa suurta juttua". Kaikki tietävät että uusituva energia on kasvuala. Näistä yhtiöistä kannattaa siis maksaa paljon. Itse uskon että yllämainitutkin yhtiöt voivat olla vielä hyviä sijoituksia - mutta vasta kun ala on vakiintunut. Tunnetun sanonnan mukaan yliarvioimme uutuuksien vaikutuksen lyhyellä tähtäimellä mutta aliarvioimme vaikutuksen pitkällä aikavälillä. Markkinat kasvavat, mutta mikä teknologia voittaa? Tehdäänkö aurinkopanelit edelleen piistä vai voittaako matalamman hyötysuhteen mutta alemman valmistuskustannuksen polymeerikenno? En tiedä. Ei taida kukaan muukaan tietää. Kasvumahdollisuudet ovat siis isot, mutta niin ovat riskitkin.

Omaan salkkuuni on valikoitunut suurista öljy-yhtiöistä Shell vahvan kassavirran takia. Hieman jännitystä tuo Irakissa öljyä tuottava DNO international koska uskon että kaikkien intressissä Irakissakin lopulta on että kauppa käy. Kukin käyttäköön omaa logiikkaansa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kehäraakki vai kultamuna

Päivän kauppalehdessä haukutaan tiettyjä Helsingissä noteerattuja osakkeita kehäraakeiksi perustuen kolmeen arvostusmittariin ja kurssikehitykseen maaliksuun pohjan jälkeen. Jos arvostusluvut ovat alhaisia ja kurssikehitys maltillinen saa siis luokituksen kehäraakki.

Näiden vastakohdat ovat siis korkeat arvostusluvut omaavat osakkeet jotka ovat nousseet voimakkaasti. Nämä lienevät sitten tyrmäysosakkeita?

On täysin luonnollista että matasuhdanteen aikana riskialttiimmat ja huonokuntoisempien yhtiöiden kurssit laskevat voimakkaasti. Kun pahimmat pelot talousromahduksesta haihtuvat mnäillä osakkeilla myös palautuminen on voimakkaampaa. Ovatko nämä "tyrmääjät" sitten hyviä sijoituskohteita tänään? Eivät välttämättä.

Myös muualla on noteerattu että esim USA:ssa on koettu varsinainen "romuralli". Z - indeksillä eli siis toisin sanoen konkurssiriskin mukaan osakkeita luokitellen parhaan tuoton on saanut juuri kaikkein riskialttiimmista osakkeista. Näemme tässä taas klassisen eron spekulanttien ja pitkäaikaisten sijoittajien välillä. Spekulantti etsii nopeita voittoja kurssinousujen avulla. Sijoittaja etsii pitkäaikaista tuottoa. Sitä löytyy Homo Economicuksen mielestä helpommin juuri kauppalehden "raakkilistalta". Alhaiset arvostusluvut ja jälkeen jääneet kurssit eivät ole SINÄNSÄ huono asia, päinvastoin.

Matalat tai olemattomat kasvuodotukset on helppo toteuttaa ja ehkä ylittää. Korkeat arvostusluvut vaativat voimakasta kasvua josta seuraa suurempi pettymysriski. Vaikka reaalitalouden vapaa pudotus olisi nyt päättynyt (lievää nousua havaittu Saksassa ja Ranskassa) näemme tuskin kovin rakettimaista toipumista seuraavan kvartaalin aikana.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Seuraavan kasvukertomuksen lumoissa

Kasvaviin markkinoihin kannattaa aina sijoittaa eikö totta?

Wall street journalissa oli 25 kesäkuuta ajatustaherättävä artikkeli. Sen mukaan sijoitukset kasvumarkkinoille tuottavat keskimäärin huonommin kuin sijoitus vanhoihin teollisuusmaihin. London business schoolin prof. Elroy Dimsonin tutkimukseen perustuen vanhoissa teollisuusmaissa on saavutettu 12% tuotto kun kasvumarkkinoilla vastaavana aikana vain 6%. Syynä on arvostustasojen karkaaminen käsistä ... eli siis suomeksi kupla.

Taloudet kyllä kasvavat ja yritysten voitot mukana, mutta osakkeiden arvostustasot ovat usein voimakas kasvukin huomioonottaen ylimitoitettuja. Otetaan esimerki. Kiinassa kaikilla ei vielä ole kännyköitä. Varsinkin maaseudulla löytyy vielä runsaasti kasvupotentiaalia. Verkkojen laajentaminen ulos kaupungeista on siis hyvä ja uskottava kasvutarina. Vahva kännykkäoperaatori kiinassa on Baidu. Yhtiö onkin onnistunut viime kymmenkertaistamaan  liikevaihtonsa v. 2004 - 2008. Arvostustaso on kuitenkin huikea: P/E (TTM) on n. 64.  Lähempänä kotimarkkinoitamme Teliasoneralla kerroin on n. 10.

Arvostuserot ovat valtavia. Baidu saattaa onnistua ja lunastaa kasvuodotukset. Toisaalta ei ole minkäänlaista varaa haparointiin. Verkkoihin tarvitaan mittavia investointeja, entä jos liikevaihto ei kasvakaan aivan niin rakettimaisesti kuin kuvitellaan? Entäpä jos kotimainen kilpailu kovenee ja liittymäasiakkaan arvo laskee? Onko todennäköistä että yhtiö voisi yllättää vielä huomattavasti arvioita suuremmalla kasvulla?

BRIC-maiden talous kasvaa epäilemättä lähivuosina länsimaita nopeammin. Se ei silti automaattisesti tee sijoitusta maiden pörsseihin paremmaksi kuin länsimaiden pörsseihin.

Perussijoittaja (lue piensijoittaja) ei yleensä tutki sijoitusrahastojen sisältöä eikä sijoitusten arvostustasoa vaan lähtee mukaan kasvutarinan innoittamana "villiin itään". Toisaalta: Lottokuponkikin on useimmilla vetämässä viikottain, vaikka siinä touhussa keskimäärin häviää. Mutta onhan kerran viikossa saanut jännitystä rahan vastineeksi.

(Homo Economicus ei omista Baidua, mutta kyllä Teliasoneraa)

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Eläimellistä toimintaa

Yrityksen strategian kuvaamiseen käytetään usein erilaisia vertauskuvia. Vertauskuva selkeyttää ajattelua usein paremmin kuin tuhat sanaa ja luo "hyvän stoorin". Toimarin kannattaa usiis uhrata aikaa  vertauskuvien miettimiseen.

Jari Sarasvuo rikastutti vertauskuvavarastomme viimeisimmässä osarissa sanalla ruutanastrategia. Eli maataan liikkumattomana järven pohjalla mahdollisimman vähän energiaa käyttäen. Pahaa tekee kun katsoo tulosta, liikevaihto lähes puolittunut Q2 viime vuoteen verrattuna. Taitaa ruutana olla sukua turskalle? Mieleen tulee runsasruotoinen kala. Kuolleet kalat haisevat lisäksi pahalle. Kuva ei siis tuota positiivisiä mielleyhtymiä. Parhaassa tapauksessa kalat savustetaan ja syödään pois.

Konecranesin Pekka Lundmark jätti hyvän tilaisuuden käyttämättä. Hän olisi hyvin voinut lanseerata sanan kettustrategia. Eli kytätän hämärässä markkinatilanteessa pusikossa näkyykö heikkoon kuuntoon päässyttä saalista. Tilaisuuden tullen popsitaan ne vahvan kassan avulla parempiin suihin. Näin jo tapahtui parin pienen manipulaattorivalmistajan kanssa. Kettu uskoo tulevaisuuteen.

Pieniruokainen kettu pärjää hyvin myös hieman laihempina aikoina. Konecranes aloitti säästötoimet ajoissa. Kun aikanaan markkinat vahvistuvat kettu on nälkäinen ja nopea.

Homo Economicus jättää kalat väliin ja satsaa tässä markkinatilanteessa kettuihin.

Myös muita eläinanalogioita käytetään ennenmainittujen lisäksi. Yleisesti tunnettujen Sonni- ja Karhu-markkinaanalogioiden lisäksi on muitakin.

Tunnetteko esimerkiksi Kuolleen kissan pompun (Dead cat bounce)? Jopa kuollut kissa nimittäin pomppaa ylös maahan osuessaan, jos putoaa tarpeeksi korkealta. Toisin sanoen konkurssikypsän suuryrityksen osakkeen arvo saataa romahduksen jälkeen hetkeksi nousta.

Lukijat täydentävät varmaankin listaa...

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus blogi