Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus blogi

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Päivitystä Kindleen - Amazon porskuttaa

Amazon tuntuu senkun kiihdyttävän vaikka e-kirjojen myyntiä vaikka IPadistä povattiin kovaan kilpailijaa. Amazon onkin valinnut hyvän linjan kun ei sido sisältöään yhteen tiettyyn laitteeseen kuten Kindle-lukijaan (kuvassa). Lukuohjelma Amazonin e-kirjoille löytyy niin PC:lle, IPhonelle, Ipadille, Blackberrylle ja Androidille. Ostettu sisältö ei siis mene hukkaan jos päätät vaihtaa lukulaitetta. Amazon julkaisi äskettäin lehdistötiedotteen jossa todetaan mm. että kindle-kirjojen myynti on jo huomattavasti suurempi kuin kovakantisten kirjojen. Yhtä kovakantista kirjaa kohden myytiin 1.8 e-kirjaa viimeisen kuukauden aikana.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokian suomalaisuusko turvattava?

Mediassa kauhistellaan mahdolisuudella että Nokia joutuisi vallatuksi. Nykyarvostustasolla tämä on hyvin mahdollista.

Mikä tässä skenariossa oikastaan pelottaa? Onhan Nokia jo kauan ollut pääasiassa ulkomaisten sijoittajien omistama. Onko kyseessä muuta kuin imagoa - Suomen sampo varastetaan ulkomaille?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat: katsaus 2010/07 I

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa +3.2%, alusta (27-05-2010) +0.6%

Tapahtumat viimeisen kahden viikon viikon aikana: Ei salkkutapahtumia

Kun salkun kaksi suurinta positiota (KNOW IT ja venäjänrahasto) ovat olleet vastaatuulessa, niin pienempien positioiden pääasiassa positiivinen kehitys ei ole auttanut. Herra markkina ei ole ole Homo Ecomicukselle tässä kuussa kovin suopea :(

Q2-tuloksia alkoi virrata. KNOW IT julkaisi puolivuosiraporttinsa joka kurssireaktion perusteella (-6.3%) oli pettymys. Osakekohtainen tulos laskikin hieman 2.82 SEK (3.08). Arvostustaso (p/e 10 osinkotuotto 3.8%) on silti mielestäni edelleen varsin kohtuullinen eikä anna aihetta keventää positiota.

Know IT:n löysin 2008 screenatessani Tukholman pörssistä matalan p/e luvun osakkeita. Alle 10 p/e yhdistettynä tasaiseen liikevaihdon ja tuloksen kasvuun osinkojen kera tuntui melkein liian hyvältä ollakseen totta... tässä täytyy olla jokin koira haudattuna. Tarkemmassa tutkinnassa tästä pääasiassa julkiseen sektoriin keskittyneestä IT-konsultista ei kuitenkin mitään kummempaa löytynyt. Joten ei kun ostamaan silloiseen n vajaan 6€ hintaan. Ajoitus oli silloin tietenkin mahdollisimman huono, juuri ennen "suurta pankiikkia". Vuonna 2009 kurssit olivat puolittuneet, mutta koska arvostustaso oli silloin jo lähes naurettava ostin keväällä 2009 lisää, tällä kertaa erittäin edulliseen n. 3€ hintaan. Sen jälkeen kurssitaso onkin noin tuplaantunut, joten kokonaistuotto on ollut n. 35% plus osingot. Tämä on muuten se samainen yhtiö johon suomalainen Atine group on sijoittanut.

Yksi kompa arvostustasoa laskiessa on. Yritys kasvaa jatkuvin yritysostoin, jolloin maksun välineenä käytetään yhtiön osakkeita. Oskkeiden määrä lisääntyy siis jaktuvasti. Siinä syy miksi voitto ja osakekohtainen tulos eivät oikein tunnu täsmäävän.

Salkun nousija (2vko): DNO +13.4% 

Ei näkyvää syytä nopeaan hinnannousiin. Pörssikauppa olikin hetken poikki 13-06 nopean nousun takia.

Salkun laskija (2vko): Marine Harvest -4.6%

Lohen hinnan lasku ilmeisesti huolestuttaa edelleen.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Elintarvikevienti venäjälle: Business as usual

Veneläisiä lähettiläitä - auditoijat pukeutuvat todennäköisesti modernimmin...

Mediassa uutisoidaan "Suomen maitotuotevientikiellosta venäjälle". Mikäli olen oikein ymmärtänyt tästä ei ole kysymys, vaan tietyissä tuotantolaitoksissa on venäläisauditoijien tarkastuksessa löytynyt puutteita, joten kyseisissä laitoksissa tuotettuja tuotteita ei saa viedä venäjälle. Säädöksissä todennäköisesti onkin vivahde-eroja joita ei välttämättä EU-suomessa ole hoksattu. Tällä taas ei ole välttämättä juuri mitään tekemistä elintarvikkeiden laadun kanssa jota suomalaisessa mediassa on lähdetty tuohtuneesti puolustamaan.

Miten paljon ongelmia venäjällä sijaitsevilla tuotantolaitoksilla (joita on myös suomalaisomistuksessa) emme tiedä, koska ne eivät ylitä uutiskynnystä. Emme myöskään kuule millä keinoilla ongelmista päästään.

On aivan normaalia että erilaisissa auditoinneissa löydetään puutteita. Epätavallista on että niistä ei kerrota heti paikan päällä vaan lyödään varoittamatta toimitukset poikki, paitsi vakavammista poikkeamaista.

Homo Economicus ei ole elintarvikkesäädösten tuntija, mutta epäilen että EU vasta vaikea tapaus onkin. Yritäppä tuota maitotuotteita venäjältä suomeen...

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittamisen psykologiaa: Selittämisen tarve

Kesälomalla sain viimeinkin aikaa pitkään Kindlen valikossa odottanutta Nassim Talebin The black swan, eli musta joutsen lukemiseen. Kirjassa käsitellään monta sijoittajalle keskeistä luokkua, pääviestinä tietysti että ennustamme aivan vääriä asioita - niitä kiltisti kellokäyrällä viihtyviä tapahtumia. Tällaisia ei oikeassa elämässä juuri valitettavasti ole, varsinkaan talouden puolella. Tällä kertaa siitä ei enempää.

Homo Economicusta kiehtoi kirjassa eniten kohta tarinankertomisen tarpeesta. Ihmisillä on palava tarve keksiä miksi jokin asia tapahtuu. Talousjournalistit jopa ansaitsevat elantonsa sillä. Olenkin aina ihemtellyt mistä turkin hihasta näitä selityksiä miksi valuuttakurssi/pörssi-indeksi tänään nousi/laski kun totuus on että kyse on pelkästä kohinasta ... mutta siitähän ei juttua saa aikaiseksi.

Kaikkein huvittavinta on että sama tapahtumaa voi halutessaan käyttä sekä nousun että laskun selitykseksi. Eli normaali tai käänteistä puolalaista logiikkaa käyttäen mikä tahansa tietoa voidaan käyttää minkä tahansa liikkeen selittämiseksi.

Esimerkki: Kansantuote jenkeissä on vimmeisen kuukauden aikana noussut.

Normaali logiikka: Sijoittajat olivat riemuissaan ja ostivat osakkeita, joten pörssi-indeksit nousivat.

Käänteinen logiikka: Sijoittajat pelkäävät vahvojen talouslukujen ajavan FED:in nostaamaan korkoja, joten kurssit laskivat.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat: Viikokatsaus 25/2010

portfoliosivu

Viikkomuutos: -3.2%

Tapahtumat viimeisen viikon aikana:

Ostin lisää Marine Harvest:iä kurssiin 4.64. Mielestäni markkina ylireagoi kalanhinnan hienoiseen laskuun. Mutta tuli taas ostettua turhaan kiirellä, kurssi laski vielä lisää...no ei hätää arvostus on alhainen.

Viikon nousija: Duni +4.54% 
Palautumista viikontakaisesta pohjamudasta jossa takana tehtaan palo. Lisäksi vahvistuneen taalan odotetaan rankaisevan koska suuri osa ostoista tapahtuu taaloissa. Toisaalta p/e luvulla 7  on melko turvallinen olo. Kyllä niitä servettejä kuluu vastakin. Tyypillinen osake josta pidän. Tuotetta myydän omalla brändillä meidän lähikaupassa - ei mitään rakettitiedettä. Osinkotuotto 4.9%.

 

Viikon laskija: Tallinna Kaubamaja -11.3%

Ei näkyvää syytä...

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Tukea tuotekehitykselle?

Ministeri Pekkarinen on jälleen nostanut tuotekehitysken verotuen parrasvaloihin, nojautuen Deloitten tekemään selvitykseen.

Pekkarisen esitys nostaakin esille Suomen T&K-tuen monimutkaisuuden ja ison toimijajoukon koko komeudessaan. Suora verotuki T&K:lle on yksinkertainen ja markkinalähtöinen tukimuoto. Yhtä asiaa kylläkin ministerin eristyksessä ihmettelen: Miksi ihmeessä laitetaan tuelle maksimiraja 100k€? Tämä tarkoittaa käytännössä n. 4 tuotekehittelijän maksimimäärää, kun tukea voisi saada korkeintaan 25% kuluista.

Minusta tässä luodaan taas varovaisuuden nimissä uutta kasvun estettä pienille yrityksille. Ei tarvitse olla kovin kummoinen tekno-startuppi, kun tuotekehittelijöitä tarvitaan jo yli 4. Tästä syntyy taas uusi keplottelun paikka, yritystoimintaa kannattaa lähteä pilkkomaan useampaan pienyrityksen, sensijaan että keskityttäisinn yhden yrityksen kasvattamiseen. 25% vero-eutu kun on jo varsin merkittävä.

Homo Economicus on sitä mieltä että kaikki tuotekehitys jota yritys itse maksaa on hyvästä. Onko suuryrityksen T&K jotenkin huonompaa ja vähemmän kannatettavaa kuin mikrofirman?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat: Viikkokatsaus 24/2010

Viikkomuutos: -2.78%

Tapahtumat viimeisen viikon aikana: Ei tapahtumia

Viikon nousija: Tallinna Kaubamaja +5.21% 
Hallituksen puheenjohtaja Puusepp on tankannut lisää yhtiön osakkeita...yleensä hyvä merkki. Muuta uutisoitavaa en ole nähnyt. Arvostus perustuu joka tapauksessa tulevalle kasvulle. Oma arvomääritys perustuu 7% liikevoitto% (2007 taso) palautumiseen joka kertouimella 10 antaisi 7.33€ (viimeinen kurssi 4.85).

Viikon laskija: Orkla -9.51%

Kurssia painaa yleisen pessimismin lisäksi aurinkovoimayhtiö REC:n (analyytikkojen mielestä) heikot näkymät. Vahva taala on myrkkyä. Orkla omistaa 39% REC:n osakekannasta.

Muuta merkittävää:

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat: viikkokatsaus vko 23/2010

Portfoliosivu

Viikkomuutos: +1.21%

Tapahtumat viimeisen viikon aikana: Ei tapahtumia

Viikon nousija: Transocean +14.3%  Pahin pakokauhu laantunut mexikonlahden öljyturmasta huolimatta. p/e: 5.5, price/free cashflow 6.1.  Öljytuho varmaankin vähentää ainakin tilapäisesti porausta. Mutta noihin kertoimiin on hinnoiteltu jo verilöyly. Suuri nousupotentiaali

Muita merkittävästi nousseita viime viikolla ovat olleet: Tallinna Kaubamaja +7.5%, Orion +6.4%, Kungsleden +5.0%

Viikon laskija: Nokia -8.6% Niin se tulosvaroitus sitten tuli ja kurssi suli. Myös Nokian arvostus on jo melkein naurettavan alhainen..

Valuuttapuolella euron on vahvistunut hieman muihin salkkuvaluuttoihin nähden paitsi ruotsin kruunuun.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Palkan nousua ei voi estää

Eurostatin tuoreen tilaston mukaan Suomi on kärkikolmikossa palkakustannusten nousussa Q1/2010 verratuna vuodentakaiseen tilanteeseen

Kustannus ei työpäiväkorjattu - kyse lienee yhdestä työpäivästä suuntaan tai toiseen. 5% on silti melkoinen nousu.

Tällaisilla luvuilla ei pärjätä missään kilpailukykyvertailuissa. Hallituksen "meillä ei ol emitään hätää" - viesti meni liiankin hyvin perille v. 2008 kriisin alkumetreillä. Se on näkynyt sekä lakkoiluna että palkkojen nousuna - vaikka BKT laski moneen muuhun EU-maahan verratuna paljon. Hyvänolonviestin oli aikoinaan tarkoitus estää kuluttajien säästöpaniikki joka olsiioslataan syventänyt lamaa. Nyt tuntuu siltä että tässä onnistuttiin ehkä liiankin hyvin.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Verovähennys lähtee - sana ja sanan selitys

Ihmettelen aina ihmisten hyväuskoisuutta. Kun politikko puhuu, pitää osata lukea rivien välistä, varsinkin vaalien alla kuten nyt. "Verovähennys pysyy" otsikoi KL etusivullaan tänään viitaten asuntovelkojen verovähennysoikeuteen. Varsinaiset lainaukset politikkojen vastauksista ei anna tälle tulkinnalle kovin hyvää tukea. Sanan lisäksi tarvitaan kuten katekismuksessa selitys - mitä se on.

Homo Economicus tulkkaa nyt lainaukset selkokielelle:

Katainen: "En kannata verovähennyksen poistamista. En ainakaan yksittäisenä toimena ja kerralla"

Mitä se on: Verovähennyksen poisto on ok kunhan se on mukana laajemmassa veropaketissa (joka on joka tapauksessa tulossa) ja/tai tapahtuu vähitellen (mikä onkin ainoa mahdollisuus).

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat: viikkokatsaus vko 22/2010

Portfoliosivu

Viikkomuutos: +0.15%

Tapahtumat viimeisen viikon aikana: Marine Harvest ex dividend

Viikon nousija: FLSmidth +8.8%  Vakaus viehättää näinä aikoina

Viikon laskija: Transocean -17.9% Tulipa taas aliarvioitua sijoittajien pitkävihaisuutta...

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Uusi salkku: Homo Economicus- omat rahat

Uusi sijoitussalkku on lisätty näkyviin: Homo Economicus - omat rahat.

Kuten nimestä voi päätellä salkkua ylläpitää Homo Economicus oikeilla omilla rahoillaan. Pyrin päivittämään salkkusivustoa kerran viikossa, joksin nyt kesän aikana saattaa tulla katkoksia jos en ole tietokoneen äärellä.

Salkun julkaisulla pyrin omalta osaltani hillitsemään liikaa treidaushimoa. Kun kaikki näkevät mitä tuli tehtyä on paras miettiä vielä kerrank ennen nappulan painamista smiley

Filosofiani on painottaa matalan arvostuksen ja korkean osinkotuoton arvopapereita. Pyrin hajauttamaan kansainvälisesti ja painottamaan valuuttoja joissa näen nousupainetta euroon nähden.

Salskun sisältö ei ole suositus - lukijat käyttäkööt tietoja omalla vastuullaan.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Go east young man!

Keskustelin tänään melko kauan Kiinassa kauppaa tehneen henkilön kanssa. On selvää että Sekä USA:lla että etenkin Euroopalla on edessään melko hitaan kasvun kausi. Kasvua löytyy kunnolla vain idästä, etenkin Kiinasta. Voi tietenkin väitellä siitä kuinka vakaalla pohjalla Kiinan kasvu on, jos vienti tökkii. Kotimarkkinoiden elvytyksellä on rajansa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Huono kello kauas kuulu

Suomikin on nyt saanut oman velkakellon.Siinä se vilistää 30000€/min ylöspäin.

Tästä Homo Economicus intoutui selvittämään miten paljon rahaa/työntekijä eri valtiot käyttävät...tai ainakin ottavat veroina tai muina maksuina (eläkemaksut yms).

OECD:n sivuilta löysin mielenkiitoista dataa jota hieman muokkasin tämä muotoon:

Data taulukkomuodossa breikin jälkeen...

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittajan unikliniikka

Paroni Rotshildin kerrotaan sanoneen nk Pariisin paniikin aikoihin 1873 "Ystäväni, luuletko että voisimme ostaa osakkeita tähän hintaan ellei veri virtaisi Pariisin kaduilla?"

Viime viikkojen markkinahätäily ei vielä ole lähelläkään veren virtaamista, vaikka Koreoiden rajalla taas kalistellaan sapeleita. Arvosijoittaja voisi siihen todeta että "harmi, olisikin"

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokialla elonmerkkejä

Homo Economicus luki hämmästyneenä tuoretta ZDnetin artikkelia "top 10 smartphones for 2010". Mitä ihmettä...siinähän mainitaan Nokian N8, ja vielä sijalla 3, heti iPhone 3GS:n jälkeen.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Identiteetti ja EU:n ongelmat

Tällaisten kuvien ja pitkän perinteen avulla syntyy identiteetti

Identiteetti vaikuttaa siihen miten koemme mailmaa. EU:n ongelmana on että kansalaiset eivät identifioi itseään eurooppalaisiksi. Kun rapakon takaa tulevalta kysyy kuka hän on yleisin ensimmäinen reaktio on "I´m an American". Jos kysyt samaa euroopassa kukaan ei vastaa olevansa eurooppalainen.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Euroalue alipainoon

Saksan kieltää vuodeksi valtiovelkakirjojen ja CDS:n "alastoman" lyhyeksimyynnin. Valtion budjettien "ennakkotarkastus" Brysselissä torpattiin.

Näyttää siltä että talousahdingon ja epävarmuuden syntipukiksi halutaan jälleen kasvottomia markkinoita, hedge-rahastoja ja muita spekulantteja. Oikea ongelma eli valtiontalouksien alijäämä ei näillä keinoilla ratkea. Lyhyeksimyyjä saisi nopeasti turpiinsa jos markkinat valtionlainojen korot alkaisivat laskea. Lyhyeksimyynnin kielto hidastaa ehkä muutoksia , mutta ei poista taustatekijöitä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valtiontalouden tasapaino - vaikea laji

Kuvassa näemme valtiontalouden tasapainon vuosien 1998-2009 Eurostatin mukaan joillekin jäsenmaille. Koko EU:lle keskiarvo koko ajanjakson yli on n. -2%.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Ikiliikkujaa ei ole olemassa

Kuvassa vesi vain kiertää kehää ja samalla tuottaa voimaa teroitukseen

Ikiliikkujat eivät ole mahdollisia. Fysiikan lait estävät sen. Se ei ole estänyt lukemattomia keksijöitä ja helppoheikkejä yrittämästä. Sama tuntuu pätevän talouspolitiikkaan. Kreikassa näemme nyt seurauksen kun johto on virittänyt velkaikiliikkujan. Se ei toimi vaikka kansa kuinka äänestäisi sen puolesta koska talouden lait estävät sen.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Korppikotkastrategia

Korppikotkastraegiaksi kutsutaan yleensä konkurssin partaalla hoippuviin yrityksiin sijoittamista. Homo Economicus käyttää munneltua strategiaa.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Merta edemmäs kalaan: UK

Kerroin aikaisemmin aikeista skannata osakkeita UK:stä hyvän vaihtokurssin ja (keskimäärin) matalan arvostustason innoittamana.

Koska olen Nordean asiakas lähdin vahingosta viisastuneena suoraan katselemaan jonkun "viisaan" valitsemaa kaupankäyntilistaa johon on jonkun hämäräperäisen kriteeristön perusteella valikoitu muutama kymmenen osaketta Lontoon pörssin valtavasta tarjonnasta.

Ei hätää, tältäkin listalta löytyi kinnostavia kohteita:

  • Useita vähittäiskaupan tunnettuja nimiä: Marks&Spencers, Debenhams, Tesco. p/e matalammalla tasolla kuin kotistadin pörssin Kesko ja Stocka...harkinnanarvoisia
  • Pankki ja sijoitusyhtiöitä jotka kiersin kaukaa
  • Infrastruktuuri ja energia-yhtiöitä. Kinnostaisiko esim hiilivoimalaoperaattori? Ehkä ei kuitenkaan...
  • Pari yhtiötä herättivät kuitenkin suurimman kiinnostuksen:
    • Sterilointipalveluja sairaaloille myyvä Synergy Health. Vakaata kasvua jatkuva tuottoista palvelubisnestä, UK ja euroopan markkinoiden lisäksi kasvamassa aasiassa josta näyttää tulevan paras kannattavuus. Vahva kassavirta, ja hyvää osinkoa
    • Vaatekauppa Next. Fyysisten liikkeiden lisäksi myös menestyvä verkkokauppa joka toimii myös Homo Economicuksen mieleen. Toimitta myös Suomeen 5€ postimaksua vastaan. Vakaata kasvua, vanhva kassavirta, hyvät osingot.

Kaupat suoritettiin Nordeassa rivakasti. Ainoa kismittävä asia oli 43€ minimimaksu. Tämä ei tue Homo Economicukselle luonteenomaista pikkukaupoilla vähitellen position kasvatusta (ajallinen hajautus). Lisäksi tulee Lontoon pörssissä 0.5% kaupankäynti-vero.

Kiva uudehko piirre Nordean verkkopankissa on sijoiotusten jakauman tarkastelu lajeittain (ei näytetty), valuutoittaan ja maittain (ks alla oma portfolio esimerkkinä):

Kuten kuvista näkyy euro- ja Suomi-painoa on nyt melko vähän. Ruotsi- ja kruunupaino on päässyt vaihtokurssin ja onnistuneiden osakevalintojen imussa nousemaan turhankin korkeaksi. Suurin puute hyppää heti silmille - ei mitään taaloissa. Ei varmaankaan optimaalinen tilanne, mutta jo jakauman tarkastelu lienee todistus ensimmäisen askeleen ottamisesta. Odotellaan seuraavia suotuisia valuuttakursseja....

Jos jotakin voisi Nordealta toivoa olisi se kaupankäynti koko pörssilistan materiaalilla. Lisäksi voisi toivia suoraa kaupankäyntiä joissakin aasialaissa pörsseissä. Mutta sehän voisi rokottaa kanattavaa rahastobisnestä...

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valuutta- ja markkinahajautusta II

Homo Economicus kirjoitti hiljan valuuttahajautuksen tärkeydestä. Kai Nyman kiinnitti keskustelupalstalla huomiota Tapiolan markkinanäkemys - palstalla esitettyyn näkemykseen jossa Suomi-sijoitukset laitetaan alipainoon, Kehittyvät markkinat ylipainoon ja eurooppa- ja USA-näkemykset ovat neutraaleja.

Suomi-sijoitusten alipainoa perustellaan keskimääräisen p/e-luvun korkeudella. Sattumalta viime viikonlopun FT:n kolumnisti John Authers kirjoitti samsta aiheesta verraten S&P 500 ja FTSE arvostustasoja. Hän tuo esille pari varoituksen sanaa. Ensinnäkin markkinat voivat olla eri syklin vaiheessa. Taantuman lopussa p/e-luvut voivat olla hyvin korkeita, mutta osake/markkina voi silti olla hyvä sijoitus. Toiseksi eri markkinoilla eri aloilla voi olla toisistaan poikkeavat painot. FTSE:sää on S&P500:sta suurempi paino öljy- ja energia-alalla. S&P 500:ssa on suurempi paino teknoligia-yrityksillä joilla kasvu-odotukset, riksitasot ja siten p/e-luvutkin yleenä ovat korkeammalla. Markkinan keskimääräinen p/e ei siten automaattisesti kerro yli- tai ali-arvostuksesta.

Neutraalina tasona pidetään p/e -lukua 15. Entäpä jos tällaiseen tarkasteluun liittäisi valuutan kurssiin? Oletuskena tietenkin että molemmat pitkällä aikavälillä palaisivat keskimääräiselle tasolle. Tarkastellampa hieman:

Markkinoiden p/e -lukua ja valuutan tämänhetkinen arvostus € verrattuna
Markkina keskimääräinen p/e valuutan arvostus 5 v keskiarvoon verrattuna
Suomi  20.6   -
Ruotsi  13.8  neutraali
Norja  17.8  neutraali
UK  12.8  alhainen
USA S&P 500  17.9  neutraali
Japani  32.8  korkea
Sveitsi  17.0  korkea
Kiina  15.5  alhainen? RNB arvonnousua odotellan
Venäjä  13.7  neutraali - alhainen
Intia  20.8  neutraali

p/e arvot viikonlopun FT:stä (data 15.5). Valuutan arvostus käyttäen "silmämunakeskiarvoistusta" kauppalehden 5v valuuttagraafiin.

Tälläisella kevyellä analyysillä voisi päätellä että erikoisen attraktiivisia markkinoita joita pitäisi tutkailla tarkemmin olisi:

  • UK
  • Venäjä
  • Ruotsi
  • Kiina

Intialla voi olla lähellä yliarvostus kasvutarinan huumassa.

Venäjä- ja Kiina-korttia voi piensijoittaja käyttää käytännössä vain rahaston tai ETF:n kautta.

Koska salkussa on jo melko paljon Ruotsi/kruunu- painoa aikoo Homo Economicus seuraavaksi tutkailla UK-markkinoita jokso löytyisi attraktiivisa pääasiassa kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Näitä saattaisi löytyä esim. vähittäiskaupan, energian tai kiinteistösijoituksen puolella. Hyvä osake, alhaisenarvostuksen markkinalta jolla on alhaainen valuuttaarvostus - pitäisi olla keskimääräistä parempi onnistumistodennäköisyys!

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Logistikkaketjut paukkuvat

Vanhassa on vara parempi.

Tänään näemme miten haavoittuvainen teollisuustoiminta on. Logistikkaketjut ovat pitkiä, komponentit ja puolivalmisteet matkaavat ympäri mailmaa. Näin on heti kun tavara on hiemankin jalustetumpaa ja monimutkaisempaa. Parin päivän lentorahtien seisahtuminen on jo pysäyttänyt kaikki tavaratoimitukset monessa yrityksessä. Seuraavaksi pysähtyy valmistus koska komponentteja ja puolivalmisteita ei saada kaukomailta.

Varastoja ei ole koska sitoutunut pääoma on minimoitu, eli valmistetaan vain tilauksesta.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valuuttahajautusta?

Kerenskin rupla - ei taatusti seuraa euroa...

Homo Economicus on viime aikoine miettinyt valuuttahajautuksen filosofiaa. Vaakakupissa vastakkain ovat kaksi ajattelutapaa:

  1. Koska asun ja kulutan todennäköisesti vastakin euroalueella sijoittaminen euromääräisiin arvopapereihin on luonnollista. Valuuttakurssit voivat heilua, mutta entä sitten? Euroilla täällä kaupasta maitoa ja ruisleipää ostetaan.
  2. Saan palkkaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti joskus eläkettäkin euroissa. Omistan sitäpaitsi asuntoja ja kiinteistön Suomessa, joten minulla on jo aivan älytön europositio. Jos teen lisäksi muita sijoituksia euromääräisiä papereita tulisi välttää kuin ruttoa.

Olen kallistunut lisäämään valuutahajutusta. Mitä mahdollisuuksia minulla on?

  • Sijoittaa yrityksiin joilla on mailmanlaajuista liiketoimintaa. Joo...tämä varmaankin tasaa pitkällä tähtäimellä valuuttariskiä. Jos euro heikkenee näiden yritysten saama voitto muilta alueilta kasvaa euromääräisenä. Mailmanlaajuisesti toimivat yritykset yrittävät vähentää valuuttariippuvuuttaan tasapainottamalla kulujaan samassa suhteessa eri valuuttoihin kuin tulotkin. Huonona puolena on että tämä ei mitenkään toimi vastapainona euromääräisille kiinteistöille. Lisäksi ostojen edullinen ajoitus on melko mahdotonta. Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat viiveellä jos ollenkaan.
  • Ostaa yrityksiä joilla on selvä kotimarkkina euroalueen ulkopuolella ja noterataan toisessa valuutassa. Jenkkiyrityksiin sijoittanut on saanut viime aikoina tuplapotin: Sen lisäksi että pörssikurssit ovat nousseet on taalan kurssi lisäksi vahvistunut. Eikä tarvitse edes mennä rapakon taakse ostoksille. Myös ruotsin ja norjan kruunujen kurssit ovat vahvistunut euroa vastaan. Mm sijoitus ruotsalaiseen kiinteistösijoitusyhtiöön on tuottanut erittäin hyvin Homo Economicuksen salkussa. Hyvänä puolena on että valuuttojen keskinäsillä arvostuksilla on tapana palautua pitkällä tähtäimellä. Kun esim. ruotsin kruunu on erityisen alhaalla on hyvä aika tehdä kruunumääräisiä ostoksia.
  • Osta selkeästi muuhun valuuttaan sitoutunut rahasto. Esim. venäjänrahasto toimii hyvänä vastapainona myös valuuttamielessä. Muista kuitenkin tarkastaa rahaston sisältö että näin todella on!

On tietenkin muitakin keinoja, esimerkiksi suorat valuuttasijoitukset. Homo Economicus haluaa kuitenkin sijoittaa johonkin arvoa tuottavaan toimintaan , kuten yrityksiin.

Homo Economicus neuvoo: Herää! Sinulla on todennäköisesti turhan suuri euroriski! Mieti asiaa ja ole ainakin tietoinen asiasta.

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

OECD: Kuntien holtiton rahankäyttö kuriin?

OECD:n suomiraportissa nostetaan esille kuntien rahankäyttö:

Fast–growing municipal expenditures need to be restrained and municipalities should be encouraged to rely more on property taxes and less on income taxes. The municipalities’ declining productivity can be enhanced by more ambitious mergers and structural reforms among local governments.

Tästä saa käsityksen että kuntien rahankäyttö olisi jotenkin holtintonta. Suomalaisessa mediassa on esitetty erilaisia kurinpalautusrajoituksia kuntien rahankäyttöön. Lisäksi nostetaan esille tavallinen yleislääke eli kuntayhdistämiset (tätä se "structural reform" varmaan suomennettuna tarkoittaa).

Homo Economicus haluaa tuoda esille muutaman  oman näkökohdan:

  1. Kuntien kasvavat menot perustuvat toisaalta valtion kuntien niskaan kaatamiin kasvaviin palveluvelvotteisiin, toisaalta henkilöstön palkkakustannusten nousuun. Leijonanosa kunnan henkilöstöstä työskentelee koulussa, päiväkodissa tai sosiaalipalveluissa. Näitä resursseja on harvoin tuhlattu. Jos äänestäjiltä kysyy, niin niitä pitäisi joka kunnassa löytyä enemmän. Sitä epämääräistä tehotonta "hallintoa" jota kaikki haluaisivat leikata on itse asiassa hyvin vähän. Haluasin nähdä sen ihmeyhtälön ratkaisun jossa valtiovalta toisaalta velvoittaa tuottamaan enemmän palveluita mutta toisaalta rajoittaa kustannuksia.
  2. Epäilen hieman tuota "declining productivity" -lausumaa. Totta on että palkkakustannukset ovat nousseet, josta seuraa lisääntyvät kulut per asukas. Toinen puoli on tuo lisääntyvä palvelutapa ja - laatumääräykset. Lisäksi vielä yhtälöön mukaan ikääntyvä väestö, niin suoritteen määrä on selvästi kasvussa.... ja seurauksena tietenkin kustannus.
  3. Epäilen vahvasti että kuntaliitokset tuottavat merkittävää kustannussäästöä, paitsi aivan pienimpien kuntien kohdalla. Suomen suurimmassa kunnassa - Helsingissä - on erittäin korkeat yksikkökustannukset. Lisäksi kuntaliiton tilaston mukaan asuurin osa maan asukkaista asuvat jo kohtuullisen kokoisissa kunnissa. Vuoden 2009 lopussa 68% maan asukkaista asui yli 20.000 asukkaan kunnassa. Jos rajapyykki lasketaan 10.000 henkeen osuus nousee 80%. Ratkaisevaa on siis isojen kuntien rahankäyttö. Paha kulu-automaatti on nimenomaan kuntaliitoksien yhteydessä käytettävä 5 vuoden irtisanomisturva kunnan työntekijöille. Siellä on joissakin positioissa sitten 5 vuotta tuplamiehitys, eikä kunnaisillä ole mitään muuta työkalua kuin lomautukset, jotka ovat vastenmielisiä ja pysyvään muutostarpeeseen vääriä työkaluja.
  4. Holtintonta kunnallisveron nostoa en ole missään nähnyt. Pikemminkin vaarana on että sinnitellään liian pitkään liian alhaisella verolla, ja katetaan kustannuksia syömävelalla. Näin kun toimitaan on muutaman vuoden kuluttua keinot aika vähissä.

Jos uskaltaa tinkiä palveluvelvotteista , niin kyllä niitä säästöjäkin sitten alkaa löytyä....

Kiinteistöverojen osuuden nosto palkkaverotukseen nähden on mielestäni hyvä linjaus. Korkeampi kiinteitövero rajoittaisi omalta osaltaan maan arvonnousua. Maata ei kannata pitää "varastossa" pitkiä aikoja odottamassa hyödyntämistä. Kun rakennusoiketta kaavassa myönnetään ja samalla maan arvo nousee tulee myös veropiiska maan hyödyntämiseksi.

Muuttotappiokuntien taloutta ei tämäkään liike taida pelastaa. Korkea teoreettinen arvo yhdistettynä kireään verotukseen tekee maapohjasta ongelmajätteen josta pitää päästä eroon. Lahjoitetaan moinen kuluerä kunnalle...

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Vielä Sofia-pankista

Homo Economicus on miettinyt Sofia-pankin kaatumisen taustoja. Kuinka suuri osuus oli varainhoidon mokalla helmikuussa 2009 kun osakepaino pudotettiin nollaan? Oliko tämä syy vai seuraus varainhoidon tahmeaan liikkeellelähtöön?

Kaikki salkunhoitajat tieävät että on OK mokata jos kaikki muutkin mokaavat. Sensijaan mokaaminen silloin kuin muut ovat oikeassa on kohtalokasta. Miksi siis niinkin raflaava liike Sairaselta kuin osakepainon tiputtaminen nollaan? Jo paljon miedompi muutos - osakepainon tiputtaminen alemmas kuin useimmilla muilla - olisi jo ollut merkittävä kannannotto. Onnistuessaan olisi jälkeenpäin voinut hehkuttaa hyvää näkemystä. Epäonnistuessaan pienemmän mokan olisi matalammalla profiililla vielä voinut piiloittaa maton alle.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Terveisiä Italiasta: Kauhea hässäkää, mutta jotenkin kaikki toimii

Italiassa kaikki on taidetta, myös pysäköinti....

 

Homo Economicus on juuri palannut hyvin ansaitulta talvilomalta Roomassa.Kantapäihin iskostuivat jälleen lukuisien kävelykilometrien lisäksi kotosuomen korkea hinta-taso.

Metrolippu maksaa euron. Ruokakaupassa hintataso on jotakin aivan muuta. Homo Economicus asteli paikalliseen "alepa"-tasoiseen lähikauppaan täydentämään matkavarusteita. Kauppakoriin tarttuivat: Hammasharja, hammastahnaa, pari vesipulloa, pussi italialaisia appelsiinejä ja suklaalevy. Kassalla selkäranka hamusi 20€ seteliä lompakosta. Alaleuka oli tipahtaa tiskille kun kassaneiti ilmoitti ostosten hinnaksi 2.8€...

Näin siis muutama korttelin Vatikaanista. Jos jossakin täälläpäin olisi "keskustalisää" hinnoissa ja vuokrissa niin täällä.

Tämän aamun pikakierroksella omassa tutussa K-marketissa en voinut olla vertailematta hintoja. Kukin noista luetelluista tavaroista olisivat kukin yksin maksaneet 2-3€/kpl. On tietenkin tunnustettava että Italian ostokset eivät oleet mitään bränditavaroita, mutta vastaavia "no brand" tavaroita ei ollut Suomessa edes tarjolla.

Naureskelemme täällä pohjolan perukoilla Kreikan talousholtittomuudelle. Samalla emme huomaa että oma hinta- ja kustannustasomme on revähtänyt holtittomaksi. Uskon että meillä on kohta vastassa oma eeppisen kokoluokan tasapainoitusohjelma.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Markkinointia: Jopa 10% tuotto

Huomiotani herätti tänään mainos tavallisessa päivälehdessä.

Siinä markkinoidaan kuponkiobligaatiota joka on sidottu kahden tunnetun pörssiyrityksen osakkeiden kehitykseen pääasissa sanomalla: JOPA 10% TUOTTO PUOLESSA VUODESSA. Sitten seuraa erilaisia ehtoja melko pienellä fontilla:

-Saat 10% tuoton puolessa vuodessa jos [melko todennäköiseltä tuntuva tapahtuma]

-Saat pääomasi takaisin aina ellei [melko epätodennäköiseltä kuulostava tapahtuma]

Taas suurella YHTEENSÄ JOPA 80% TUOTTO.

Tavallinen säästäjä jolle mainos on selvästi suunnattu jo kanavavalinnan perusteella ei osaa arvoida mistä on kysymys. Mielikuvaksi jää "yhtä turvallinen kuin talletus, mutta 10% tuotto 1/2 vuodessa". Riskitaso mielletään lähes nollaksi, huikesti suoraa osakesijoitusta alemmaksi.

Jos oikein ymmärrän tuotto-odotus on talletuksen ja osakesijoituksen välissä, samoin riski. Mahdolliset huipputuotot  kääräisee liikkeellelaskija joka samalla suojautuu myös tappioita vastaan.

Tuote voi olla sinänsä järkevä joillekin riskiprofiileille, mutta... mutta... markkinointi ei selitä kenellä ja koska tällainen tuote voisi olla paikallaan vaan keskityy kuin alennusmyyntikampanjan tavoin huutamaan prosenttilukuja (vielä 50% pois jo alennetuista hinnoista). Kohderyhmä ei tästä muuta ymmärrä kuin 10% TUOTTO PUOLESSA VUODESSA.

Homo Economicus on sitä mieltä että tällainen käärmeöljymarkkinointi ei kuulu tälle alalle!

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus blogi