Koronapandemian kehittyminen näkyy pörssikursseissa.

Arvonmuutokset: 2020  -20.3%, alusta (27-05-2010) +78%

Yleistä

Uumoilin edellisissä kolumneissa, että Corona-tilanne ei ollut ohi vaikka pörssikurssit olivat nousussa. Ei ollut: Aivan viime päivinä Amerikoissa ja Intiassa paheneva pandemia on saanut pörssitkin laskuun. Kaiken kaikkiaan kurssit ovat kuitenkin pysyneet ihmeen vahvoina. Tähän on esitetty erilaisia selityksiä:

• Riski-pariteetti sijoitusstrategian mukaan sijoitetaan runsaasti varoja. Kun kurssivolatiliteetti laskee, nousee automaattisesti osakkeiden paino. Tämä kiihdyttää niin nousuja kuin laskujakin
• FED on laajentanut yritys-lainaohjelmiaan koskemaan myös jopa BB-luokituksen yrityksiä. Näin ollen riski näiden kaatumiseen on pienentynyt
• Teknologiajättien iso paino indekseissä. Näiden yritysten uskotaan pärjäävän ellei jopa hyötyvän kaiken digitalisoitumisesta ja etätyöskentelyn lisääntymisestä.
• Optio-pohjaiset strategiat. Avoinna olevien indeksi-optioiden arvo on noussut viidennekseen S&P500-indeksin arvosta.

Mutta näkyy taivaanrannassa tummiakin pilviä. Yksi on USA:n valtava talousvaje, jollaista ei toisen maailmansodan jälkeen ole nähty. Tämän rahoittamiseksi tarvitaan ennätysmäärä velkakirjoja, jopa 5 biljoonaa USD tänä vuonna. Suurin osa näistä pitkiä velkakirjoja. Samalla FED on vähentänyt ostojaan, jotka olivat suurimmillaan maaliskuussa n. 75 miljardia päivässä, niin paljon että tässä kuussa yhteensä ostetaan enää n. 80 miljardin edestä. Riittääkö näille ostajia? Jos ei, tästä seuraa korkotason nousu.

Mihin nyt pystyy sijoittamaan? Teknoyritysten kurssit ovat jo taivaissa. Löytyypä sellainenkin levitaatio-ihme kuin Pinduoduo joka ei ole tuottanut voittoa yhtenäkään kvartaalina, mutta pörssiarvo on silti yli 100 miljardia USD, enemmän kuin Uber tai Sony. Yksi tapa on yrittää etsiä näiden yritysten takana seisovia väline- ja raaka-ainevalmistajia. Puolijohdekonevalmistaja ASM on tosin jo ampunut taivaisiin, mutta -raaka-ainevalmistaja Tokuyama on edelleen kohtuuhintainen. Toinen tapa on yrittää löytää kalliiden joukosta vähiten ylihinnoiteltuja.

Itse uskon edelleen, että idässä on hieman paremmat kasvumahdollisuudet kuin lännessä. Itseäni houkuttaa Alibaba, ja nimenomaan Hongkongin kautta, koska kiinalaisyritysten USA-listausten kanssa voi tulla vielä yllätyksiä.

Mutta maltti on edelleen valttia, näin koronan varjossa.

Kummallisempaa ja Kummalisempaa totesi Liisa Ihmemaassa

Salkun arvonmuutokset: 2020  -22.7%, alusta (27-05-2010) +73%

Yleistä

Yhä kummallisempaa ja kummallisempa. Lista mittareista jotka näyttävät huonoa tai todella huonoa taloustilaa pitenee jatkuvasti. Samalla etenkin USA:n pörssikurssit jatkavat nousuaan. S&P500 on jo vuositasolla 9% plussalla. En tiedä missä rinnakkaisessa universumissa siellä eletään, mutta minun mailmassani yritysten tulokset ja osingot tulevat laskemaan. Ovat jo laskeneet. Oman portfolion osinkotuotto on lykättyjen ja jäädytettyjen osinkojen takia tippunut ja selvästi. Jopa BlackRockin Larry Fink on varoittanut että yritysverotus tulee nousemaan koska valtioiden valtavat alijäämät on katetta

Samalla USA:n ja Kiinan riitly tuntuu kiihtyvän. HongKongin uusi turvallisuuslaki antaa tähän sopivan tekosyyn. Ja ulkoista vihollista todellakin nyt jenkeissä tarvitaan, kun työttömyys on korkeimmalla tsollaan sitten suuren depression ja Corona-tilanne on tyritty perusteellisesti. Kiinnostavssa artikkelissaan Brunnermeier et al vertaavat nykytilaa osuvasti ennen ensimmäistä mailmansotaa vallinneeseen vapaa-kauppa aikaan (ensimmäinen globalisaatio). Silloinkin heikkenevä vapaa-kauppaa kannattava suurvalta (Iso-Britannia) yritti kynsin hampain pitää kiinni valtaasemastaan, vaikka teollisuustuotannon valtikka oli siirtynyt auktoritaariselle keskus-johtoiselle protektionistiselle maalle (Saksa) ja entiselle "kehittyvälle" taloudelle (USA). Valtaan pyrkivät maat varastivat ja vakoilivat IP-oikeuksia sen minkä ehtivät ja pyrkivät suojaamaan kotimarkkonoitaan sääntelyllä ja tulleilla. Kriisi joka tästä seurasi päättyi vasta 1945, ja kansainvälinen kauppa elpyi takaisin 1913 tasolle vasta 60 vuotta myöhemmin. Pelkään että todistame nyt Toisen Globalisaation loppua.

Minusta alkaa myös näyttä entistä selvemmältä että USA:n yritykset tukahduttaa Kiinan teknologiakehitys tulle epäaonnistumaan. Yksi osoitus siitä löytyy Huawein viimeisimmän Mate 30 puhelimen komponettianalyysistä. Enää 1% materiaaleista on peräisin USA:ta. Näiden tilalle ovat tulleet Kiinalaiset ja Japanilaiset osat.

Uskon myös että HongKongin pörssilasku uuden turvallisuuslain myötä on tilapäistä, ellei suorastaan ostotilaisuus. Pitäisi varmaan lisätä China Waters Affairs painoa salkussa. Tuskin Kiinassa vähemmän vettä tarvitaan tulevaisuudessa.

Valuuttapuolella tilanne on myös rauhoittunut ja mm Norjan Kruunu on palautunut melko hyvin- mistä tulikin pieni lisäbuusti salkkuun.

Olen edelleen siis pessimistinen varsinkin USA:n osakkeiden suhteen, poislukien tietyt teknojätit. Tilaisuudet ovat aivan muualla."Be carefull out there" -tämä ei ole tässä.

Viimeaikaisia talousuutisia lukiessa tulee mieleen brittiläinen lastenloru Humpty Dumpty:

Humpty Dumpty sat on a wall,
Humpty Dumpty had a great fall.
All the king's horses and all the king's men
Couldn't put Humpty together again.

Minusta vaikuttaa siltä että lorun mukaisesti mailmantalous on nyt kohdannut oman "suuren putoamisensa" eivätkä kaikki kuninkaan hevoset ja kuninkaan miehet osanneet särkynyttä taloutta korjata. 

Monet indikaattorit ovat siirtyneet Liisa Ihmemaassa-alueille. Uusin esimerkki oli WTI öljyhinta joka tippui hetkellisesti -40$ tasolle. Negatiivisia hintoja ei ole nähty koskaan ennen. Suurin huolenaiheeni on että mailmantalouden pönkittäjä numero yksi - amerikkalainen kuluttaja - on nyt kanveisissa. Parikymmentä miljoonaa työtöntä saattaa olla vasta alkua. Teollisuustuotanto koki jyrkimmän kuukausipudotuksen maaliskuussa (-5.4%) sitten toisen mailmansodan. Vähittäismyynti laski jyrkimmin koskaan tilastoinnin aloittamisesta 1992. Kukaan ei tiedä kuinka kauan suossa tarpominen jatkuu. Kun ei ole kunnon turvaverkkoja ja työntekijöiden ulospotkimen on helppoa , niin tulos tässä tilantessa ei ole yllätys.

Tähän tilannekuvaan verrattuna S&P 500 - indeksi muihin pörsseihin verrattuna maltillinen pudotus on käsittämätön. -10% vuodentakaisiin arvoihin ei riitä alkuunkaan. Tämä on vuosisadan pudotus. Mitäköhän amerikkalaisten sijoittajien piipussa oikeastaan palaa?

Muut ndeksit ovat tosiaan laskeneet huomttavasti enemmän - 20...30%. Kovimpaa kyytiä ovat saaneet ns. kasvumarkkinat, kuten Brasilia ja Etelä-Afrikka, jossa indeksin laskua koventaa isäksi valuutan romahtaminen. Etelä-Afrikan kohdalla pessimismi voi olla paikallaan. Sekaanus oli suurta jo ennen coronaa. Voin vai kauhistella mitä jälkeä corona tekee maassa jossa HIV-positiivisa on paljon. Lähempänä kotia on myös Norjan kruunu laskenut pohjoismaisittain voimakkaasti.

Monien taskuja polttelee jo kteinen ja tekisi kovasti mieli tehdä halpoja ostoksia. Kannattaa ottaa rauhallisesti. Tuntuu siltä että varsinkaan USA:ssa nähdään vielä voimakasta laskua. Jos jossakin on alennusmyyntiä, niin kasvumarkkinoilla. Aloittaisin sieltä.

Vanha viisaus kehoittaa kriisin syövereissä miettiä mitkä alat tulevat muuttumaan pysyvästi - parempaan tai huonompaan suuntaan. En koskisi pitkällä kepilläkään lentoyhtiöihin tai muihin matkailualan yrityksiin, hinnasta viis. No ovat halpoja syystä. Monet ilmeiset voittajat ovat taas kalliita. Monet muutkin löysivät heti Zoomin, Netflixin ja Amazonin.

Itse tuskailen brittiläisen Marston- pubiyhtiön kanssa joka on tippunut voimakkaasti - myydä vai ei. Velkaa on paljon ja korkoaj pitää maksaa vaikka myynti on seis. Toisaalta on takana (ainakin teoriassa) arvokas kiinteistömassa.

Ottakaa siis rauhallisesti ja jaksottakaa ostoksia vähintään puolen vuoden jaksolle. Kukaan (enkä varsinkaan minä) tiedä koska pohja ohitetaan.

Oma salkku: Arvonmuutokset: 2020  -27.8%, alusta (27-05-2010) +61.4%

Lisätietoja salkkusivulla.

Paljon on kirjoitettu siitä miten mailma tulee muuttumaan koronaviruksen takia. Varmaa on että etabloidut toimijat tulevat suoltamaan miljardeja mainoksiin vakuuttaakseen ihmisiä siitä että vanhat hyvät ajat ovat palaneet. Mutta palaako epidemian edeltävä "huoleton" aika? Tämäkin pandemia todennäköisesti kestää pitkään useampine aaltoineen. Jotkut ovat puhuneet parista vuodestakin, ennen kuin laajamittainen rokotus lopulta sen taltuttaa. Sen jälkeen saattaa tull muita tauteja. Mikä muuttuu? Moni trendi on ollut havaittavsissa jo aikaisemmin, mutta kokee nyt vuosikymmenen loikan eteenpäin. Paljon on tietenkin arvailua, mutta tässä muutama ajatus:

Sen lisäksi että pörssikurssit, raaka-aineet ja velkakirjojen arvostukset ovat heiluneet voimakkaasti, ja jopa epäjohdonmukaisesti, on myös valuuttakursseissa tapahtunut voimakkaita muutoksia. Tämä on jäänyt Coronan ja pörssikurssien heilunnan takia vähemmälle huomiolle.

Kuten yllä olevasta graafista näkyy ovat sekä rupla että Norjan kruunu heikentyneet lähes 20% euroon verrattuna kun vertailukohtana on 100 päivän liukuva keskiarvo. En muista koskaan nähneeni Norjan kruunussa näin voimakasta pudotusta. Taustalla lienee molemmissa tapauksissa öljyn markkinahinnan lasku, jonka seurauksena sijoittajat ovat vetäneet näistä maista rahojaan (vieläkin voimakkaammin) pois.

Kun ottaa huomioon että Oslon pörssi-indeksin lasku on samaa luokkaa kuin monella muullakin markkinalla (YTD -28%), ovat Norjalaiset osakkeet nyt tupla-alennuksessa.

Kannattaa pitää mielessä kun pahin maailmanlopun pelko alkaa hellittää.

Kriisi Kiinaksi: Vaara ja Mahdollisuus

Politiikassa voisi sanoa että kriisi on siunaus politkolle.Hän voi silloin osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Ajatelkaa mikä valttikortti Trumpille on jaettu. Nyt moni jenkki tulee ajattelemaan: Trump lähetti minulle 1000$ juuri kun tarvitsin sitä - äänestän häntä.

Sensijaan hyvät ajat johtavat ennemmin tai myöhemmin vallanvaihtoon. Ehkä yhden uusintavaalivoiton voi saada, mutta pidemmän päälle jä tunne siitä että vallankahvassa ollut ei ole tehnyt juuri mitään.

Ihmisillä on kova tarve tehdä jotakin kun ympärillä tapahtuu, olipa se järkevää tai ei. Sijoittamisessa tämä näkyy ylitreidaamisena. Kunhan jotakin on tehty tuntuu heti paremmalta, vaikka ei ole mitään taetta että tuo tekeminen mitenkään parantaa tilannetta. Siksi näemme nyt rajojen sulkemisia kun omassa maassakin epidemia jo rehottaa täysillä.

Karhun apajilla jäät toiseksi. (kuva :Arturo de Frias Marques, lisenssi: Attribution ShareAlike)

No niin - karhun metsästysmailla liikutaan. Lähes sijoitus kuin sijoitus on nyt kehittynyt joko huonosti tai todella huonosti. Kuten arvelin sijoittajat aliarvioivat ensin Coronan vaikutuksen. Se on helppoa niin kauan kuin tauti lymyää jossakin kaukaisessa Kiinalaisessa kaupungissa josta moni ei ole kuullutkaan. Tilanne on aivan toinen kun eurooppa on kotiarrestissa ja jenkeissäkin lasketaan kuolleita. Omakin salkku on saanut hyvinkin kylmää kyytiä - täsmällisiä numeroita on turha raportoida kun päivämuutokset ovat tätä luokkaa.

Jotkut miettivät jo mitä kannattaisi lähteä nyt ostamaan halvalla. Odottelisin vielä ostosten kanssa. Kun olet karhun kanssa samoilla apajilla jäät nimittäin toiseksi. Se joka nyt malttaa odotella muutamia viikkoja voi todennäköisesti tehdä hyviä ostoksia.

On myös etsitty yrityksiä jokta hyötyvät tästä kriisistä. Tämä ei mielestäni ole kovin järkevää.Kannatta aina katsoa pidemmälle. Tämäkin kriisi on puolen vuoden kuluttua todennäköisesti pelkkä muisto. Sensijaan on paikallaan miettiä tuoko tämä kriisi pysyviä muutoksia ihmisten käyttäytyiseen. Väheneekö liike- ja vapaa-ajan-matkustaminen? Muuttuko yritysten logistiikkaketjut lyhemmiksi ja kotimarkkinapainoitteisiksi? Vaikka lentoyhtiöt ovat nyt halpoja, se ei tarkoita että ne olisivat hyvä sijoitus.

Eräät uumoilivat take-away appien suosion kasvua. Data ei tätä tähän mennessä näytä tukevan. Kun kuitenkin ollaan kotona eikä haluta kontaktia ulkopuolisten kanssa kokataankin itse. Mistä tietää kuka on pärskinyt minun annoksen päälle?

Ostoskeskukset ja hypermarketit ovat vastatuulessa. Voikin jo miettiä, mita suomen valmiiksi ylikapasiteetin riivaamilla markkinoilla tapahtuu. Kaikki eivät tästä selviä hengissä.

Yksi trendi joka on mielestäni lähes varma on että etätyöskentely lisääntyy. Tätä kokeillaan nyt monessa yrityksessä. Kun todetaan että homma itse asiassa toimii aika hyvin, ja etätyö monesti voi olla tehokkaampaakin on luonnollista että etätyö jatku vastakin. Samalla liikennepäästöt vähenevät ja liikenneruuhkat helpottavat. Työpendelöintiin käytetty aika säästyy - mikä voi olla merkittävä määrä tunteja vuodessa. Tehokkuus lähtee siitä että turhat kekseytykset vähenevät. Aamuhölinät säästä ja eilisestä matsustä jäävät pois. Eikö arvise toisella korvalla kuunnella sitä ärsyttävän kovaäänistä myyjää joka soittaa asiakkaitaan läpi. Jotkut ovat tosin kokeneet Coronan tyhjentämän toimiston rauhallisemmaksi ympäristöksi kuin koti jossa sisätiloihin suljetut esikouluikäiset pomppivat pitkin seiniä. Seuraavaksi askarruttaa kotitoimiston ergonomia, toimistolla on sähköpöytää. tuplamonitria ja satula tuolia. Kotona tehdään töitä sohvapöidän reunalla. Tarvitaan siis kunnon työpöydät. video-kamerat ja lisää isoja näyttöjä pienten läppärinäyttöjen lisäksi.

Parhaita ja ensimmäisiä apajia löytynee Aasista joss epidemia on jo heikkenemässä. Oman mausteensa soppaan antaa myös valuutat. Euro on nyt kumman vahva. Norjan kruunu on toisaalta laskenut voimakkaasti euroa vastaan - ehkä öljyn markkinahinnan painamana. Norjalaista lohta salkkuun (vai oliko se turska)?

Lopuksi pientä itsetutkiskelua. Omat hermot ovat pysyneet hyvin kurissa vaikka kaksinumeroisiakin unaisi lukuja pyörii ruudulla. Ehkä tämä on kokemuksen tuomaa  pitkää pinnaa - kaikki aikaisemmatkin kriisit on selvitty hengissä, ja kohta onkin entystä kovempi nousu. Vipua ei ole käytössä, joten mitään kovaa pakuttavaa tarvetta tehdä liikkeitä ei oikastaan ole.

Johdannaisilla voi jarrurtella pudotusta - myöhästyin tosin tästä tiputuksen yllättävän rajuuden takia. Toisaalta voi myös olla hyvä idea ettei käytä jatkuvaa silmäilyä ja treidausta vaativia instrumentteja. Iän ja sukupuolen perusteella alan kuulua riskiryhmään. Mistä tietää olenko enää huomenna skarppina treidaamassa? Parasta välttää selaisia työkaluja jotka tätä vaativat.

Jätin myös tarkoituksella pois salkun kehitysgraafin - paniikkia on jo muutenkin tarpeeksi. Jos joku haluaa sitä ketsella se löytyy kyllä täältä.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: 2020  +3.9%, alusta (27-05-2010) +132.5%

Yleistä

Uudet All-time-high luvut on nähty S&P500 ja Eurostoxx50:ssa yli 20% vuosinousuilla sekä myös omassa portfoliossa. Pahiten jälkijunaan on jäänyt HangSeng joka on vuositasolla lievästi pakkasella. Topix on vuositasolla +10% ja FTSE +7%. Kukapa tätä olisi uskonut vuosi sitten jos samalla olisi kertonut että Brexit toteutui, Kiinan ja USA:n kauppasota on korkeintaan välierällä ja Kiinassa riehuu pahin virusepidemia vuosikymmeniin. Myös VIX ja VSTOXX - nuo myös pelkoindekseiksi kutsutut mittarit - ovat maltillisissa luvuissa.

Sinänsä pörssireaktiot ovat muistuttaneet edellistä SARS-epidemian aikaista: Lyhyt dippi josta toivuttiin alle kuukaudessa. Nähtäväksi jää kuinka paljon Corona tulee näkymään talousluvuissa. Selvää on että se haittaa kaupankäyntiä. Kävin äsken messuilla jenkeissä joilla monet osastot ammottivat tyhjyyttään - Kiinalaisia ei päästetty edes maahan saatika messuille. Toisaalta tämä ei paljon menoa haitannut, paikallisia oli käytävillä sankoin joukoin. Vastaavasti kukaan ei nyt matkusta Kiinaan tekemään kauppoja. Muutaman kuukauden paussi kaupanteossa tulee näkymään. Toinen huolenaihe on logistiikkaketjut. Melkein tuotteessa kuin tuotteessa on jokin Kiinassa valmistettu komponentti. Toiseen suntaan vienti on vaikeaa, kun lentorahti on olematonta. Ja jos saa tavarat Kiinaan onko kukaan siellä niitä ottamassa vastaan?

Positiivisia signaalejakin tulee toki. Suurin osa Kiinalaisita tehtaista on avattu. Kiinan ulkopuolella on havaittu vain harvoja tartuntoja. Kauppasodassa on tauko kun huomio on kiinnittynyt Coronaan. Mutta kaiken kaikkiaan markkinaoptimismi tuntuu olevan uskomattomuudessan lähes samaa luokkaa kuin Teslan pörssikurssi: Sanoja ei oikein tahdo löytää kummankaan kuvaamiseen. Yhtä mailman suurimmista talouksista ei voi panna karanteeniin kuukausiksi ilman että se näkyy kansainvälisestikin talousluvuissa.

Uskomattomia ovat myös monen teknojätin pörssiarvot. Eräs kolumnisti vertasi osuvasti Applea ja Siemensiä. Vuonna 97 kun Jobs palasi Appleen oli sen pörssiarvo kymmenesosa Siemensin arvosta. Nyt Applen arvo on suurempi kuin koko DAX-indeksin. Suuri pörsiarvo tuo myös automaattiisesti passiivisille indeksi-sijoittajille suuren siivun Appleä. Esimerkiksi Vanguard FTE All-World ETF sisältää 2.5% siivun Applea. Puhumattakaan USA -ETF:stä. Diversifiointi on ehkä pienempää kuin luuletkaan.

Otan nyt(kin) rauhallisesti. En myy, mutta en myös ostot ovat karanteenissa. Jos jossakin nyt piilee mahdollisuuksia, niin juurikin Aasian alastampatuilla markkinoilla. Kanattaa ehkä kerätä hieman käteistä sotakassaan jotta hieman myöhemmin keväällä voi palata apajille.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: 2019  +20.6%, alusta (27-05-2010) +123.7%

Yleistä

Vuosi 2019 oli osakesijoittajille hyvä vuosi. Kaikenlaiset tunaritkin pystyivät yli 20% tuottoihin. Tämä kuitenkin kalpenee esimerkiksi FTSE All-world indeksin huimaan 29.6% nousuun euroissa. Kurssit olivat tosin romahtaneet juuri ennen 2018-2019 vuodenvaihdetta, joten alkutilanne oli "helppo". Kurssiveturina toimi jälleen USA:n osakemarkkinat, jossa S&P500 (ilman osinkoja) nousi 29%. Euroopassakin meni hyvin, Eurostoxx50 nousi 25%. Sensijaan Hongkongissa ja Tokiossa jäätiin 10% kieppeille. Tässä onkin yksi syy, miksi oma portfolio "alisuoriutui" - suuri paino Aasialla. Suuri kysymys alkavalle vuodelle, ja vuosikymmenelle, onkin oliko jo nyt vihdoin Euroopan ja Aasian vuoro ylisuoriutua. USA:n osakkeet, jotka edustavat mailmanindekseissä yli puolta painosta, ovat kalliita. P/e-suhteella mitattuna n. 15% yli pitkänajan keskiarvonsa, kun taas muu mailma mataa alle pitkänajan keskiarvojen. Jossakin vaiheessa tämä varmaankin korjaantuu, mutta koska? Ajoitus on tärkeä tuottoa ajatellen. 

Itse asiassa koko 2010-luku oli osakesijoittajalle erinomainen vuosikymmen. Esimerkiksi S&P500-indeksi on lähes tuplaantunut. Finanssikriisin jälkeen kaikki oli halpaa, joten suuri osa tästäkin on "helppoa nousua". Taantumaa ja pörssilaskua on ennustettu useaan otteeseen, mm. viime vuonna kun USA:n valtuovelkakirjojen tuottokäyrä kääntyi negatiiviseksi. No nyt ollaan taas plussan puolella. Matalat korot ja keskuspankkien rahapumput pitävät kursseja nousussa. Suuri syy tähän on ettei vaihtoehtoja oikein ole, ainkaaan velkakirjoissa. Kun korot ovat jo lähellä tai alle nollan, ei uutta suurta velkakirjojen arvoa nostavaa laskua koroissa ole enää odotettavissa.

Olen itsekin nyt hieman aikaisempaa positiivisempi, ja lisään painoa mm. Japaniin. Olisiko jo nyt aika jolloin osakkeenomistajien edut vihdoin nousisivat Japanissakin arvoonsa? Joitakin merkkejä tästä on ja muutamia räikeitä ristiinomistusrakenteita on purettu. Sijoitusteemaksi valitsin FT:n artikkelin (tilaajille) innoitamana Japanilaisia 5g-laitteissa tarvittavien komponenttien ja raaka-aineiden valmistajia. Näitä ovat mm Murata joka on johtava keraamikondensaattoreiden valmistaja (ja jolla on myös sensoritehdas Vantaalla, terveisiä kolleegoille) ja Tokyama jolla on 75% markkinaosuus alumiini-nitriidille, jota käytetään lämmönjohteena tehoelektroniikassa.

Täällä koti-Suomessa puhutaan paljon osakesäästötilistä. Tämä on varmasti kannatettava uutuus, varsinkin jos se saa tavalliset pulliaiset liikkelle. Verottomuudella markkinointi on tähän tunnetusti oiva keino! Mikä tahansa keino joka saa piensäästäjien rahat siirtymään käyttötililtä osakkeisiin on hyvä. En halua pilata juhlaa, mutta nostaisin esiin muutaman negatiivisenkin asian:

• Muita tappioita kuten korkokuluja ei voi vähentää osakesäästötilin tuotoista ennen tilin likvidointia.
• "Ilmaisuus" yllyttää jatkuvaan kaupankäyntiin - harvoin hyvä asia sijoittajalle. Tämä lienee yksi syy miksi eräät yhtiöt ovat markkinoineet tilejä innolla. Lisääntynyt kaupakäynti tuo lisää palkkiotuottoja.
• Vuoden lopun salkunsiivous pahimmista turskista on hyvä. Nyt kun tappioiden realisoiminen ennen vuodenvaihdetta ei ole enää tarpeellista voi monelta jäädä siivous tekemättä. Psykologisesti kun on vaikea myöntää että tuli tehtyä huono ostopäätös.
• Miksi ihmeessä tilille ei voi ostaa kuin osakkeita? ETF on erittäin hyvä ja tehokas sijoitusinstrumentti. Ruotsin vastaavalle tilille näitä voi ostaa. Epäilen että tätä on myyty päättäjille verukkeella että Suomalisille yhtiöille pitää saada pääomaa. Tosin ulkomaisiakin osakkeita saa tilille ostaa.
• Epäilen että ulkomaisten osakkeiden osingot eivät käytännössä ole verottomia. Lähdemaa perii kyllä jopa 25% lähdeveronsa. Lisäksi osingot verotetaan uudestaan 30% kannalla kun tili aikoinaan likvidoidaan.

Tili sopii siis sellaisille jotka aikovat käydä aktiivisesti kauppaa suomalaisilla osakkeilla.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +16.0%, alusta (27-05-2010) +115.5%

Yleistä

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Monet totutut lainalaisuudet tuntuvat nyt lakanneen toimimasta. Osakkeet, varsinkin ns defensiiviset sellaiset, tuntuvat kalliilta, varsinkin jos verrataan historiallisiin keskiarvoihin. Esimerkisi Nestlé on p/e-suhteella mitattuna yli 30 tasolla. Melko kallista yritykselle jonka osakekohtainen tulos ei ole viidessä vuodessa juuri kasvanut. Mutta onko osinkotuotto 2.3% silti suhteellisen järkevä verrattuna negatiivista tuottoa tarjoavaan valtionvelkakirjaan?

Valuuttapuolella on myös kummallista touhua. Punta on vahvistunut merkittävästi vaikka näyttää yhä todennäköisemmältä että Brexit toteutuu. Tämä ilmeisesti siksi että gallupeissa menestyvä Brexit-Boris tuntuu talouselämän mielestä Kommari-Corbyniä vähemmän vaaralliselta. Euron heikkous jatkuu jatkumistaan. Eurosta on ilmeisesti tullut uusi Jeni, eli carry-trade luovuttava valuutta. Lainataan euroissa nolla-korolla ja sijoitetaan esimerkiksi USA:n valtionvelkakirjoihin, joilla on sentään positiivinen korko. Tästä voi seurata hyvinkin äkkinäisiä valuuttakurssimuutoksia, kun treidaajat pelästyvät yhtä aikaa euron vahvistumista ja kaikki samanaikaisesti purkavat positioitaan. Tämäntyyppistä Carry-Tradeä ei turhaan kutsuta "leskentekijäksi".

Samaan aikaan merkit talousblokkien erkaantumisesta toisistaan voimistuvat, Kiinassa valtio on käskenyt virastoja luopumaan ulkomaisista ietokoneista ja ohjelmistoista kolmen vuoden sisällä. Muutenkin logistiikkaketjuja siirretään kotimaahan. Etenkin chippi-suunnittelu ja valmistus on havaittu haavoittuvuudeksi. Joka kymmenes Taiwanilainen chippisuunnittelija on jo palkattu mannerkiinaan moninkertaisilla palkoilla. Täysin johdonmukaista toimintaa kun ei koskaan voi tietää mitä yksi tollo maapallon toisella puolella twiittaa pikkutunneilla. Samainen tollo on myös laittanut ranskalaiset juustot ja samppanjat 100% tulleille. Nyt pelätään jo ostoryntäystä jossa hamstrataan jo maassa olevat pullot pois yhä kohoavin hinnoin. Myös Saksassa bnäkyy blokkien erkaantuminen. Teollisuustuotanto laski syyskuussa yli 5%. Nyt jos koskaan tarvitaan Brysseistä johdonmukaista ja vahvaa talouspolitiikka. Yksittäiset pienet maat ovat tässä pelissä heittopusseja.

Ja samppanjasotahan sai alkunsa teknojättien verotuksesta, joiden johtajia verrataan jo 1800-luvun juna-ryöväriparoneihin. Itse asiassa Ranska eiole suinkaan ainoa maa joka on kertonut aikeistaan verottaa teknojättejä maansa sisällä syntyneeseen liikevaihtoon eikä voittoon perustuen. Näitä maita on jo kymmenkunta. 2-3% taso tuntuu vallitsevalta. Koska kansainvälistä sopua tästä ei tunnu syntyvät tämä lähestymistapa onkin järkevä. Teknojättien pörssiarvo on jo moninkertainen kauan parjattuihin öljy-yhtiöihin verrattuna. No ovat saaneet aikaan entistä epätasasemmat tulojakaumat ja vaikuttavat kansalisten kautta ennenäkemättömällä tavalla myös politiikkaan. Näiden monopolien purku onkin paljon haastavampaa kuin esimeriksi teräs- tai puhelinyhtiö-monopolien aikanaan. USA:ssa onkin uusien yritysten perustamisvauhti alhaisella tasolla ja vapaan kilpailun tila käsityksstämme poiketen huonolla tolalla kuten Thomas Philippon toteaa kirjassaan: The Great Reversal: How America Gave Up On Free Markets. Markkinat ovat ilmeisesti vapaammat euroopassa! 

Josta päästään kaikkein huolestuttavimpaan trendiin. Demokratiaa uhkää kuolema. Yksi sen ennumerkeistä on keskinäisen toleranssin loppuminen. Kun uskomme demokraattiseen järjestelmään ja siihen että muidenkin mielipiteet ovat oikeutettuja vaikka emme olisi niistä samaa mieltä, voi järjestelmä toimia. Jos toista mieltä olevat rinnastetaan maanpettureihin demokratia rakoilee. Kaikkia keinot, miten mielikuvitukselliset tahansa, ovat oikeutettuja maanpettureiden kukistamiseksi. Jos muu ei auta turvaudumme väkivaltaan. Älkää antako väkivallalle sijaa!

Sijoittamisessa pitää nyt vain yrittää tehdä vähemmän tolloja asioita kuin muut. Pidän edelleen hieman tavallista enemmän varoja käteisenä.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +14.7%, alusta (27-05-2010) +113%

Yleistä

Luin äsken mielenkiintoisen väitteen: "Velkakirjat ovat uusia osakkeita ja osakkeet ovat uusia velkakirjoja". Arvopaperien luonteet ovat siis vaihtuneet päittäin. Velkakirjat ovat kuin osakkeet ennen, koska niitä ei osteta pienen mutta varman kuponkituoton takia, vaan kurssinousun toivossa. Osakkeita ei vastaavasti enää osteta kurssinousun toivossa, vaan pienen, mutta melko varman osinkotuoton toivossa. Suuri osa mailman velkakirjoista myydään nykyään nolla- tai negatiivisella korkotuotolla. Ei siis ole mitään järkeä ostaa velkakirjoja ja pitää niitä hamaan loppuun. Velkakirjoja ostetaan lyhyeksi aikaa siinä toivossa että tuotto painuisi entistä negatiivisemmaksi ja samalla päivänkurssi nousisi. Eli velkapaperit käyttäytyvät ja niillä käydään kuppaa niin kuin osakkeilla oli ennen tapana. 

Kääntäen osakkeet ovat jo melko korkeissa arvostuksissa eikä kovin suuria nousuja voi odottaa. Sensijaan joillakin osakkeilla on melko mukavat osingot, eikä ole syytä pitää niittä kestämättöminä. Osakkeita pidetään silloin pidempään osinkojen toivossa. Eli näemme velkapaperien tunnusmerkkejä.

Osakeindeksit mailmalla ovat olleet viime aikoina nousussa, S&P500 siinä määrin että uusi all-time high on nähty. Muualla ei olla aivan näin eufoorisissa luvuissa, mutta kaikki pääindeksit ovat vuodentakaisiin lukuihin verrattuna nousussa. Pelkoindeksit ovat laskeneet. Valuuttapuolella Taala ja Jeni ovat vahvoja. Merkittävää on myös Norjan kruunun erityinen heikkous jossa voi piillä hyvä oston paikka esimerkiksi norjalaisille osakkeille.

Hyvään mielialaan markkinoilla ei ole vahvaa syytä. Kaikki riskitekijät ovat edelleen vahvoina, Kiinan ja USA:n kauppasotan pienoinen hiljentyminen on yhtä luotettava kuin rauha Syyriassa. Aasiassa Japani ja Korea ovat edelleen riidoissa. Euroopassa nautimme edelleen Brexit-farssin jatko-osista yhä uskomattomammin kääntein. Talouskasvu heikkenee USA:ssa ja Kiinassa. Epävarmuus on edelleen suurta. Silloin pitäisi vähentää riskitasoa. Mutta hetkinen, jos valtionvelkakirjat ovatkin nyt niitä korkeariskisempiä arvopapereita ja tuotto-osakkeet niitä turvallisempia...

Onko muita vaihtoehtoa. Käteinen kassakaapissa koska pankit lkavat veloittaa negatiivista korkoa? Ja ehkä muutama kultaharkko setelien seuraksi? 

Itse ajattelen että jatkan kuten tähänkin asti: Pidän hieman tavallista enemmän käteistä, mutta jatkan hyvien tilaisuuksien tullen varovaisia osake-ostoja. Norjalaisia osakkeita pitää katsella erikoisesti kruunun heikkouden takia.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +9%, alusta (27-05-2010) +102%

Yleistä

Mailmanpolitiikka alkaa muistuttaa jo päättymätöntäKauntti ja Rohkeat tasoista TV sarjaa jossa mitä mielikuvituksellisimmat juonenkäänteet seuraavat toisiaan. Kaikesta huolimatta talous rullaa eteenpäin vaikka näyttelijät (tuskin heitä politikoiksi enää kehta kutsua) parhaansa yrittävät. Mitä sanovat indikaattorit, onko taantuma jo ovella?

Kaksi indikaattoria näyttävät jo punaista:

• Tuottokäyrä on negatiivisella eli pitkät koroat alempia kuin lyhyet. Tämä indikaattori on ennustanut taantumaa oikein 85% tapauksista. Tosin taantuman alkuun on minesti kulunut vuosi tai enemmänkin.
• Teollisuustuotantton lasku näyttäsi alkaneen G7 maissa toisella kvartaalilla. Tällä indikaattorilla on 64% osumatarkkuus Oxford economicsin mukaan. Tähän mennessä dippi ei ole sen voimakkaampi kuin 2012 tai 2015.

Muissa indikkaatoreissa joita ovat mm. raaka-ainehinnat, osakekurssit ja yritysluottojen spreadit, ei oikeastaan vielä näy mitään kummempaa. Osakekurssit ovat tosin melko epäluotettavia taantuman indikaattoreita. Nehän ovat Paul Samuelsonia lainatakseni ennustaneet yhdeksän edellisestä viidestä taantumasta.

Kiinassa talouskasvu on hitainta 30 vuoteen. Luvatuista ulkomaalaisten sijoutsmahdollisuukien lisäämisestä ei näytä tulevan mitään. Sehän vaatisi kontrollin ja rahavirtojen vapauttamista, ja siihen ei keskushallinolla nykyisessä epävarmassa tilanteessa näytä olevan kanttia.

USA:ssa osakkeet näyttävät pysyvästi ylihinnoitelluilta, Japanissa taas pysyvästi aihinnoitelluilta. "Arvo" screeneriin ei löydy juuri mitään osumia jenkeistä kun taas Japanissa niitä tulee pilvin pimein. Alhainen arvostus kuulostaa tietenkin hienolta, mutta jotta sijoittaja hyötyisi siitä pitäisi aliarvostuksen joskus loppua. Jos osinkoja jaetaan nihkeästi ja rahat makaavat tuottamattomina tileillä ja ristiinomistuksista niistä ei paljon hyödy. Pientä aktivisti-sijoittajien nousua on ollut, mutta vielä vähäisin seurauksin. Jippo onkin löytää yrityksiä jossa jokin voiis aiheuttaa aliarvostuksen purun.

Muutamat maat ovat selkeästi hyötymässä kauppasodasta. Näitä ovat Vietnam ja Pakistan sekä muu kaakkois-aasia pienemmässä mittakaavassa. Kiinasta siirretään elektroniikkatuotantoa Vietnamiin ja vaatetuotantoa Pakistaniin. Ehkäpä pitäisi satsata Vietnam ETF:ään? Pörssi on siellä toki vielä kovin ohut ei listattuja yrityksiä ole montaa.

Euroopassa vieti yskii. Ja kun Saksassa vienti hidastuu, ongelmia tulee monin verroin itäeuroopan alihankintaketjuihin. Unkarin ja Puolan valuutat ovatkin nyt heikkoina. Puolassa on taas menty vanhaan halpaan: On lainattu halvemmalla korolla ulkomaan valuutoissa. Nyt lasku lankeaa maksettavaksi. Joskus voi vain ihmetellä miten tällaisia virheitä aina vain toistetaan. 

Sijoittajan kanattaa mielestäni edelleen rauhassa katsella ja naureskella mailman näyttämöillä peleileville ilveilijöille. Varovaisuus on toki nyt paikallaan, eikä tavallista suuremmassa käteisen painossa ole mitään vikaa.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +2.5%, alusta (27-05-2010) +90.4%

Yleistä

Voin hyvin toistaa edellisen kroniikan listan huonoista ennusrmerkeistä:

• Mitään edistymistä Kiinan ja USA:n väleissä ei tunnu syntyvän. Kauppasodan uusi eskaloituminen on vain twiitin päässä.
• Boris on ajamassa täyttä vauhtia kohti jyrkänne-Brexitiä
• Japanin ja Eteläkorean välit ovat kylmentyneet sotakorvauskiistan takia. Samsung ja muut puolijohdetehtailijat etsivät kuumeisesti vaihtoehtoisia fotoresistejä ja fluorivetyhappotoimittajia kun Japani on käytännössä estänyt näiden viennin Koreaan
• Hong-Kongissa  demokratia-mielenosoitukset yltyvät ja mietitään jo vakavissaan koska nähdään Kiinan Kansantasavallan sotilaita kadulla. Mailman kuudenneksi tärkein pörssikauppapaikka on  uuttunut rauhattomaksi.
• Kiinan talouskasvu on hitainta vuosikymmeniin. Pienemmät pankit ovat vaikeuksissa ja valtion ohjaama suupankki ICBC osti jo yhden pois jotta paniikkia ei syntyisi.
• USA:n 10 vuoden reaalikorot ovat laskeneet n. 0.5% tasolle, mikä kertoo todella vaatimattomista kasvuodotuksista.

Onko mikään muuttunut? Kyllä. Tunnelma on muuttunut toiveikkaasta pelokkaaksi. Keskuspankkien tuki ei pysty poistamaan taloudesta kauppapolitiikan laahusankkuria. Politiikka on aiheuttanut ongelmat ja politiikan on ne korjattava. Ajelehdimme twiitti twiitiltä kohti uutta kylmää sotaa kahden suurvallan välillä. Muiden on valittava kumpaan talous-sfääriin haluaa liittyä. Merkittävä tekijä viimeisen 30 vuoden talouskasvussa on ollut vapaakauppa ja Kiinan ja USA:n välillä josta seurasi Kinnan kasvu. Tämän vapaakaupan purkamisesta tuskin seuraa mitään hyvää mailmantaloudelle.

Yksi suurimmista ongelmista on että USA ei ole enää luotettava talouskumppani. Miten voisi, kun presidentti Trump voi esimerkiksi yllättäen uhata Meksikoa tulleilla, juuri kun on saatu neuvoteltua kauppasopimus. Mihinkään ei siis voi luottaa. Kuka uskaltaa investoida tässä ilmapiirissä?

Sijoituskohteiden valinta tuntuu tässä tilanteessa lähes toivottomalta. Valtionvelkakirjojen pitäisi olla se turvallinen valinta kun hätä on suurin. Mutta suuri osa niistäkin tuottaa nykyään negatiivista korkoa. Bondikauppa on muuttunut osakkeiden tavoin treidaukseksi. Koska velkakirjojen pitäminen juoksuajan loppuun tuottaa varman tappion saa tuottoja nyt vain "suurempien tollojen" ostaessa velkakirjoja entistä kovemmalla hinnalla (ja entistä negatiivisemmalla tuotolla). Vakuutusyhtiöiden pitää oppikirjojen mukaan sovittaa yhteen sitoumusten ja tuottojen aikaskaalat. Mutta sitoumukset saadaan tuskin katettua negatiivisilla tuotoilla. Missä rahat on nykyään turvassa? Kiinteistöissä? Kullassa?

Kukaan ei enää tunnu uskovan korkotason ja inflaation "normalisoituvan" lähiaikoina, jos koskaan.

Ironisinta on että vihan kohdistaminen tuontiin on väärän puun alla haukkumista. Teollisuustyöpaikkoja ei vienyt halvempi kiinalainen duunari vaan palvelujen ja teknologiasektorin kasvu. Mailman taloudellinen integraation on OECD:n mukaan laskenut jo vuodesta 2011. Päätökset joilla tuetaan väliinputoajia ja tasataan tuloeroja ovat kunkin maan sisällä tehtäviä. Niitä ei tulleilla korjata.

Mutta eipäs menetetä toivoa. Aika paljon negatiivista on jo hinnoissa. Vuositasolla S&P500 keikkuu nollakasvussa ja muut merkittävät indeksit ovat selvästi miinuksella. Paras ohje taitaa olla pitää osakepaino korkealla ja ottaa tarvittessa rauhoittavia.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +13.1%, alusta (27-05-2010) +110.2%

Yleistä

Mikään ei enää tunnu miltään. Markkinapelurit makoilevat raukeina helteessä diivaaneillaan siemaillen viiniä hymähdellen välillä hyväntahtoisesti ilveilijöiden tempuille. Tällainen tunne syntyy kun seuraa uutisvirtaa ja markkinareaktioita.Aineksia vaikka minkälaiseen paniikkiin löytyy yllin kyllin jos niin tahtoo:

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +10.7%, alusta (27-05-2010) +105.8%

Yleistä

Masentavinta nykyään on että hyvä uutinen on se että Trump ja Xi eivät lähteneet G20 kokouksesta ovet paukkuen. Mitään ei varsinaisesti saavutettu. Mutta jo se että ollaan edelleen puheväleissä on olevinaan loistouutinen. No, saatiin edes pieni tulitauoko kauppasotaan ja Huawei voi taas ostaa amerikkalaisilta yrityksiltä kunnes Trump toisin twiittaa. Näemme varmaankin nyt riemuhyppyjä pörsseissä. Muualla on toki saavutettu jotakin positiivista: EU ja etelä-amerikan MERCOSUR saivat neuvoteltu kauppasopimuksen joka alentaa osin korkeitakin tullimuureja. Tämä kirittää varmaankin mm. Brasilian ja Argentiinan talouksia.

Samaan aikaan voidaan jo nähdä kuinka kauppasota on alkanut muuttaa toimittajaketjuja. Vietnamissa investoidaan minkä ehditään kaikkeen vaatavalmistuksesta kännykkätehtaisiin. Taiwanin Hon Hai (tai Foxconn) etsii epätoivoisesti uusia asiakkaita kiinan tehtailleen ja yrittää samalla diversifioida jotta Apple ei olisi niin suuri osuus liikevaihdosta. näin talous toimii, tullien kanssa voidaan elää, ja toimitusketjuja säädetään vähitellen edullisemmiksi. Jo pelko tulleista aiheuttaa muutoksia. Kuka haluaa nyt viedä tuotantoa Kiinaan? Olen jo itsekin nähnyt uusia lomakkeita joissa loppuasiakkaat tiedustelevat miten mahdolliset tullit vaikuttavat tuotteiden hintoihin, ja mikä alkuperämaa onkaan. Tullit tuovat mukanaan uudet konsultit joiden avulla vähennetään tullien vaikutuksia. Keinoja on erilaisia. Yrittään muuttaa alkuperämaata tuottamalla "merkittävää lisäarvoa" jossakin edullisemmassa maassa. Voidaan myös perustaa vapaavarastoja joiden avulla tullit maksetaan vasta kun ne otetaan varastosta (eli asiakas on ostanut). Näin myöhennetään tullien maksua ja voidaan toivoa että niistä on luovuttu ennen kuin tavaraa tarvitaan.

Paljon tulleja pahempi vitsaus on mustat listat ja "strategisen" teknologian vientikiellot. Tästä voi seurata teknologian balkanisoituminen jossa eri puolilla mailmaa käytetään toisistaan riippumattomia ja yhteensopimattomia teknologioita. Osittainhan näin on jo kännykkä-applikaatioiden osalta käynyt. Kiinassa ei kovin moni länsiappi toimi. Pitkän päälle tämä ei ole kenekään, eikä varsinkaan amerikan etu. USA:n teknologiajätit ovat jo pitkään jyränneet monella alalla. Nyt pakotetaan esiin vaihtoehtoja joihin saattaa valua Kiinan lisäksi muitakin Aasian maita.

USA:n talouskasvu ja sen mukana työllisyys ja pörssikurssit ovat aina vaan jatkaneet vahvoina vaikka ole jo pitkään odotelut muutosta. Ja kansa on kohtuullisen tyytyväistä: "It´s the economy stupid". Tällä vauhdilla Trump valitaan uudelleen ja saamme seurata hänen aamuyö-twiittejä toiset neljä vuotta.

Kaikesta huolimatta hyvää kesää! Johdannaiset ovat nyt minun tapaan kesälomalla joten kurssikehityksiä ei tavitse koko ajan murehtia laiturin nokassa.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +7.3%, alusta (27-05-2010) +99.3%

Yleistä

Kuukausi oli masentava pörsseissä. Kauppasodan kiihtyessä USA:n ja Kiinan välillä arvaamattomuus lisääntyy eikä oikein tiedä missä yhtiössä piilee riskiä ja missä ei. Omastakin salkusta löytyy tästä hyvä esimerkki. Vaikka Hang Seng indeksi onkin saanut isän kädestä salkun ”suurimman pudottajan” titteli meni tällä kertaa Intelille. Huawei mustalistaus kurittaa merkittävän asiakkaan menettävän yhtiön kurssia. Totuuden nimissä on muistettava että yhtiöllä on muitakin ongelmia.

Mutta vaikka indeksit ovat tipahtaneet on markkinoilla kuitenkin oudon rauhallista. VIX indeksi ei ole edes puhkaissut 20 rajaa. Jos VIX:iä pitää pelkokertoimena, niin käsillä ei ole pakokauhu vaan pikemminkin lievä kalvava epäilys.

Salkunhoitajat pelkäävät kuitenkin kylmää sotaa Kiinan ja USA:n välille ja miettivät mitkä Kiinalais-yritykset saattaisivat Huawein tapaan joutua mustalistatuiksi. Washingtonissa huhutaan viidestä high-tech yrityksen - Hikvision, iFlytek, Xiamen Meiya, Megvii ja Zhejian Dahua – mahdollisesti joutuvan mustalle listalle. Mutta kuten Intelin tapaus osoittaa seuraukset ovat arvaamattomia. Turvasatama-osakkeiden löytäminen voi olla vaikeaa. Pienet paikalliset palveluyritykset tuskin suoraan joutuvat kärsimään – omassa salkussa tulee mieleen Singaporelainen roskakuski Colex – mutta suuryritysten maailma on mutkikas.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +17%, alusta (27-05-2010) +117.4%

Yleistä

Pörsseissä positiivinen vire on jatkunut edelleen. Luotto Kiinan kasvun jatkumiseen on vahvistunut 6.6% talouskasvulukujen tukemana. Myös kauppasodassa Kiina-USA on pinettu paussi-näppäintä. Trumpin tarve saadaa aikaan näyttäviä sopimuksia taitaa lopulta voittaa halun saada aikaan oikeita muutoksia kauppataseen alijäämään. IMF:n Christine Lagarde varoittaa kuitenkin "synkronoidusta hidastumisesta" mailmantaloudessa, eli kaikkien päätalousalueiden samanaikaisesta heikkoudesta. Myös WTO on varoittanut talousriitojn heikentävän mailmankauppaa ja talouskasvua.

Pörssi-indeksit ovat kaikesta huolimatta jatkaneet nousuaan. Missään kuplassa emme mielestäni ole - pääpörssi-indeksit ovat kutakuinkin vuodentakaisissa lukemissaja edlleen selvästi alle viime kesän huippuja.

Mielenkiintoinen keskustelu on virinnyt jenkeissä, jossa jotkut suuryritysten johtajat kuten JPMorgan Chasen Jamie Dimon ja Bridgewaterin Ray Dalio varoittavat kapitalismin menneen liian pitkälle (tai kuten Dalio sanoo - menneen rikki). Tästä seuraa riskejä yritysten toiminnalle. Saattaa syntyä "jonkinlainen vallankumous". Eräänlainen herääminen on ehkä tapahtunut, jossa johtajille ja miljardööreille on valjennut että suuri osa  kansasta ei ole saanut mitään osakseen talouskasvusta. Joitakin näistä johtajista on jopa kongressin kuulemisessa epäilty sosialisteiksi. Yhtä hyvin voisi Trumpia epäillä sosialistiksi - hän kun selvästi ei usko vapaiden markkinoiden voimaan, vaan hauaa tullimuureja! Myös toimitusjohtajien palkkoja on arvosteltu yhä enemmän. Disney-perijätär Abigail Disney on todennut että "edes Jeesus ei ole 500-kertaisesti keskimääräisen työntekijän palkan arvoinen". Ehkä meillä on täällä Suomessa kuitenkin jotkut asiat paremmalla tolalla. Jään mielenkiinnolla seuraamaan onko kyseessä jonkin uuden alku vai ei.

Omassa salkussa olen jopa ottanut hieman vipua mukaan Eurostoxx 50 -futuurien muodossa. Mielenkiintoista kyllä, Kesäkuun futuurit ovat jo kauan pysytelleet 2-3% alle päivänkurssin. Varmaa on että kesäkuun puolivälissä kurssit ovat samat. Jollakin on ilmeisesti kova halu turvata salkun arvo kurssiromahduksen varalta. Tämä on jo tullut hyvin kalliiksi.

VIX ja VStoxx ovat nyt niin alhaalla että call-optioiden myynti ei enää tunnu mielekkäältä. Niistä saatava hinta on niin matala että se ei kata juuri minkäänlaista pörssikurssien laskua. Futuurit ovat siis "paljaina", ilman inkäälaista hedgausta.

Toinen opettavainen tarona koske etelä-afrikkalaista EOH - holdongsiä. IT-konsultti näytti miten päin tahansa katsottuna halvalta- mutta kun vuosikertomuksiat ei selviä kaikkea - kuten johdon väärinkäytökset ja lahjusepäillyt. Microsoftin partnerisoppari peruttiin ja kursii puolittui jälleen. Viime viikkojen aikoana osakekurssi on noussut hieman, mutta on vieläkin vuoden alkua huomattavasti matalammalla. Jos yhtiön osakekurssi tuntuu laskevan pitkään ja sitkeästi vaikka talousluvuissa ei näy mitään on syytä harkita kahdesti ostoa. Tiettäkö joku jotakin, mikä ei ole julkista? Toinen vaihtoehto on että olet löytänyt epäsuositun helmen. Riski vai mahdollisuus?

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +12%, alusta (27-05-2010) +108.1%

Yleistä

Pörsseissä positiivinen vire on jatkunut koko alkuvuoden, lukuunottamatta pientä rykimistä maaliskuun alussa. Monien mielessä kytee jo varmaankin epäillys että nousua on jatkunut jo liian pitkään. Tulta hiillokseen puhaltaa OECD:n äskettäin laskemat mailmantalouden kasvuennusteet, EKP:n tuoreet elvytystoimet johtuen "jatkuvasta heikkoudesta ja yleisestä epävarmuudesta" sekä USA:n heikosta uusien työpaikkojen syntyvauhdista. Citigroupin economic surprise index viittaa negatiiviessal arvollaan siihen että toteutuneet ttulokset ovat olleet keskimäärin selvästi ennusteita heikompia.

Euroopan osalta ING:n ekonomistit puhuvat jopa "Japanin taudista", eli eurooppa olisi menossa kohti Japanin kaltaista pitkään jatkuvaa taloudellista pysähtyneisyyden tilaa. Väite perustuu Takatoshi Iton tutkimuksiin Japanin tilasta jossa on neljä oiretta: Talouskasvun sakkaaminen, deflaatio, matala korkotaso ja demograafiset muutokset (väestön vanheneminen ja väheneminen). Talouskasvu on todellakin aneemista, ja korkotaso nollan kieppeilä. Myös työikäinen väestö on euroopassa vuoden 2009 jälkeen vähentynyt maahanmuutosta huolimatta. Ainoastaan deflaatiota ei olla vielä euroopassa nähty, eikä julkinen velka ole puoliakaan Japanin tasosta. Mutta Japania kannattaa seurata. Japanilla on nyt mailman vanhin väestö, joka lisäksi väheni vuosien 2012 ja 2017 välillä miljoonalla. Seuraavan 40 vuoden aikan väestön ennustetaan vähenevän 25%. Eurooppa tulee perässä. Jokainen vetäköön itse johtopäätökset mitä tämä tarkoittaa maahanmuuttopolitiikan kannalta.

Mutta tarkoittaako tämä kaikki että pörssit ovat lähestymässä jyrkänteen reunaa? Ei välttämättä. Jos katsomme pörssi-indeksejä vuoden aikajaksolla huomaamme että ainoastaan S&P500 on plussalla, Eurostoxx50, Topix ja Hangseng ovat miinuksella. Eli kolmatta kuukautta jatkuneesta noususta huolimatta kurssit eivät ole vuodentakaisella tasolla saatikka viime kesän huipuissaan. Jenkkiosakkeisinn sijoittaneen salkkua pullistaa lisäksi taalan vahvistuminen noin 8% euroa vastaan vuodessa. Tämä voi tuskin jatkua enää.

Omassa salkussani olen halvan euron takia painottanut eurooppaa viime aikoina. Nyt alkaa olla mitta täysi, ja seuraavan voisi olla Japanin painon nostaminen, jota jo hieman aloitinkin ostamalla takaisin Ihara Scienciä, jonka möin viime vuonna pois verosyistä.

VIX ja VStoxx ovat nyt niin alhaalla että call-optioiden myynti ei enää tunnu mielekkäältä. Niistä saatava hinta on niin matala että se ei kata juuri minkäänlaista pörssikurssien laskua. 

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +7.5%, alusta (27-05-2010) +99.8%

Yleistä

Jumala on taivaassaan ja kaikki on taas mailmassa hyvin. Kauppasodan riskiä pidetään nyt entitä pienenmpänä. Kun lisäksi jopa FED on pehmentänyt linjauksiaan tulevista koronnostoista pörssikurssit ovat tammikuussa nousseet ympäri mailmaa. Vuoden tähtäimellä kaikki pääindeksit ovat kuitenkin vielä pakkasella. S&P500 on totuttuun tapaan pärjännyt parhaiten. Eurostoxx50 ja Topix pitävät häntää. Myös pelkoindeksit VIX ja VSTOXX ovat laskeneet tasoille joita ei juuri kvartaaliin ole nähty.

Teknojätit ovat kuitenkin epäillysten kohteena aivan eri tavalla kuin ennen. Jopa yhdysvalloissa mietitään pitäisikö Facebookin ilmoittaa käyttäjilleen heidän datan arvo yritykselle. Usko teknojen lupaamaan uuteen uljaaseen mailmaan jossa kaikki on helpompaa ja mukavampaa horjuu pahasti. Amazonin kautta ostaminen on toki helppoa ja nopeaa, mutta mukana on seurannut myös kurjuutta. Suuri osa yhtiön tuomista työpaikoista on matalapalkkaisia, ja suuret voitot on mennyt lähinnä omistajille. Myös Uber on kovilla kun kuskeja yhä useammassa kohteessa aletaan pitää jonkinlaisina palkollisina yrittäjien sijasta. Voitoista ei ole tietoakaan ja kasvukin saattaa hidastua. Onkohan suuniteltu IPO jätetty liian myöhäiseksi? Harward Business reciewn kiinnostavassa artikkelissä povattiinkin UBER:ille heikkoa tulevasisuutta. Taksipalveluja haluavat asiakkaat kun euvät juuri välitä saako samalla apilla aljeluja ympäri mailmaa. Oikeastaan vain kotikaupunki kiinnostaa. Siten kilpailijoiden on helppo tulla markkinoilla. Mailmaa ei tarvitse valloittaa, yksi kaupunki riittää!

Myös laitevalmistajat ovat onnahtaneet. Applen puhelinmyynti on laskenut eikä edes nopeasti kasvava palvelumyynti riitä paikaamaan aukkoa. Pidemmällä tähtäimellä en kuitenkaan pidä kovin huonona asiana että Applen asiakkaat käyttävät puhelimiaan entistä kauemmin. Vähitellen palvekumyynti saadaan kasvatettua huomattavasti suuremmaksi eikä uusien puhelimine myynti enää ole yhtä keskeistä. Samsung julkaisi myös heikohkon osarin, jossa lisäksi ennakoitiin heikkoja näkymiä puolijohteille seuraavalle kvartaalille. Loppuvuosi 2019 maalattiin jo kirkkaammilla väreillä.

Kaikn kaikkiaan "aineettomat" teknot tuntuvat nyt riskipitoisilta.

Omassa salkussa ostot ovat heikon eiron takia painottuneet eurooppaan. Vaikka näkymät ovat heikot on aika paljon huonoja uutisia jo mukana hinnoissa.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -15.9%, alusta (27-05-2010) +85.8%

Yleistä

Vuosi on kääntymässä uudeksi. Miten mennyt vuosi meni ja mitä onkaan edessä?

Sioittajille mennyt vuosi oli huono melkein mistä suunnasta tahansa katsottuna. Lähes kaikki merkittävät omaisuusluokat näyttävät negatiivista tuottoa vuodelle 2018. Toki suurimpia häviäjiä olivat osakesijoitukset. FTSE world index euromääräisenä näyttää n. -8% vuosimuutosta. Jenkkisijoittajan mielestä (joka on markkinafiiliksen kannalta merkittävä) meni vieläkin huonommin koska taaloissa vastaava luku on n. -12% johtuen taalan vahvistumisesta. Kaikesta huolimatta S&P500 on pärjännyt muita malman pörssi-indeksejä paremmit, muut kun osoittavat -13 ..-18%.

Myös pörssivetureina tutut teknologiajätit ovat saaneet voimakkaasti siipeensä. Usko niiden loputtomaan kasvuun on ilmeisesti hiipumassa.

Perinteiset turvasatama-valuutat USD ja JPY ovat vahvistuneet eroa vastaan vuodess 4.6% ja 6.6%. Kummastelen kuitenkin miksei joulukuun lopun voimakkaat pörssiliikket juurikaan näy valuuttakursseissa? Jos näemme vuosikymmenen suurimmat pörssi-indeksimuutoksen, luulisi että valuutatkin reagoisivat?

Selvää on että hermot ovat nyt pinnalla eikä FED:n Jerome Powell ole paras markkinakuiskaaja. Monet indikaattorit näyttävät toki hidastuvaa talouskasvua. FED:n oma 2019 US-kasvuennuste on mennyttä vuotta alhaisempi 2.3%, mutta edellen pitkän ajan keskiarvoja korkeampi. Neljässä kehittyneessä maassa - Japanissa, Saksassa, Italiassa,Ruotsissa ja Sveitsissä - talouskasvu oli negatiivista kolmannessa kvartaalissa. Myös OECD on entistä pessimistisempi. Kiinan talouskasvu ja ennen kaikkea kuluttajien ostohalukkuus on heikkenemässä.

Käytin aikaisemmin vertuauksia piirretyistä, Kelju K. Kojootti voi juosta ilman päällä kunnes huomaa tilanteen. Mutta on myös toisenlaisia esimerkkejä "Cartoon Physicsistä" jotka voivat olla juuri nyt sopivia. On myös piirrettyjä tai siirrettäviä reikiä joihin voi tippua. Kun on oikein pelokkaana tai pessimistisenä mikä tahansa voi näyttää ammottavalta reiältä johon voi tippua. Talouden todellista tilaa tärkeämpi on markkinatunnelma, joka on nyt erittäin huono.

Oma salkku menestyi melko huonosti johtuen alhaisesta USA-painosta. Verosyistä myin pois huomattavan osuuden salkusta joka nyt on käteisenä. Myynti siis ei johdu siitä että uskoisin k.o. osakeitta nyt erityisen huonoiksi. Mutta kun verokarhu subventoi tappiotani tältä vuodelta kolmanneksella kannattaa tätä mahdollisuutta käyttää. Normaalia suurempi osuus käteisenä ei ole ehkä tässä tilanteessa kovin huono asia, joten en kiirehdi sijoittamaan käteisvaroja uudestaan.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -9.7%, alusta (27-05-2010) +99.5%

Yleistä

Mennyt kuukausi on ollut huono pörsseille koko mailmassa. Onko siis lasku alkanut ennätyspitkän nousun jälkeen? Kuuluuko jo mailmanlopun neljän ratsastajan kavioiden kopse kulman takaa?Ei välttämättä. Mutta monet hälytysmerkit osoittavat todellakin punaista:

• USA:n valtionlainojen tuottokäyrä on lähes flätti. Pitkien korkojen painuminen lyhyitä alhaisemmiksi on klassinen laskusuhdanteen ennusmerkki.
• Arvostustasot ovat (laskun jälkeenkin) huomattavan korkeita etenkin yhdysvalloissa
• Protektionismin ellei jopa kauppasodan uhka on ilmeinen
• Teollisuuden sentimentti-indikattorit osoittavat alaspäin - varsinkin Euroopassa ja Kiinassa
• Euroopan talousveturin Saksan talouskasvu kääntyi jopa negatiiviseksi Q3:lla
• Kiinan talouskasvu on alhaisin moneen vuoteen

Mutta kaikki ei ole negatiivista:

• USA:n talouskasvu näyttää edelleen melko vahvalta ja palkat ovat olleet 3.3% vuosikasvussa
• Jopa FED on muuttunut hieman varovaisemmaksi eikä indikoi enää yhtä nopeaa koronnostotahtia
• Mitään yrityskauppa-buumia ei olla nähty - yleensä näitä on runsaasti nousukauden viime metreillä
• Kiinassa kevennetään henkilö-verotusta, lasketaan korkoja ja kevennetään pankkien vakavaraisuusvaatimuksia sekä kiihdytetään infra-investointeja
• USA:n kuluttaja-luottamus on vahva

Tietty tunnelmamuutos on kuitenkin havaittavissa. Kasvuosakkeet ja kovan iksun saaneet tekno-osakkeet eivät ole enää muodissa. Sensijaan defensiiviset ja arvo-osakkeet sekä matalan volatiliteetin osakkeet vetävät hyvin. VIX-indeksi on noussut ja on ehkä nyt "normaaleilla" tasoilla oltuaan pitkään aivan pohjamudissa.

Mitä siis on edessä? No, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta uskon volatiliteetin pysyvän korkeana. Nyt optiot ovat hinnoissaan, minkä vuoksi voisi jo pitkän paussin jälkeen harkita call-optioiden myymistä. En oikein usko vielä suurempaan pörssilaskuun, pientä vaappuvaa nousua pikemminkin. Suuri kysymys on koska kohtaa alaslyötyjen euroopan ja kasvu-talouksien aika. USA:n ylituotto ei voi jatkua loputtomiin.

Mutta edelleen kannattaa pysyä varovaisena eikä käyttää kaikkia paukkuja heti.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -11.8%, alusta (27-05-2010) +95%

Yleistä

Kaikki varmaan tunnistavat kohtauksen jossa Kelju K. Kojootti on juossut jyrkänteen reunan yli, mutta jatkaa juoksuaan hetken ilman päällä, kunnes katso alas ja painovoima tekee tehtävänsä. No, nyt amerikan markkinoilla vilkaistiin alas. Arvostuskuilu muihin ja etenkin kasvumarkkinoihin on huima ja jalkojen alla onkin pelkkää ilmaa. Lokakuun lasku S&P 500:saa on lähes 10%. Alkuvuoden nousut on nyt pyyhitty pois ja myös jenkeissä ollaan muiden markkinoiden tavoin miinuksella.

P/B -mittarilla MSCI world-indeksin ja MSCI- Emerging marketsin välillä on n. 38%, mikä on suurimpia eroja tällä vuosituhanella. Kun arvostusero aikaisemmin on ollut näin iso se on ennakoinut selvää ylituottoa kasvumarkkinoille seuraavan viiden vuoden aikana - n. 100%:n verran. Pahimpaan laskuun ei varmaankan silti kannata lähteä ostoksille, joten malttia ja ajallisesti hajauttaen liikkelle.

Toinen poikkeama lokakuun laskussa on että lähes kaikki omaisuus luokat ovat saaneet siipeensä, joten edes hajautus ei ole oikein auttanut.  Erityisen kovia kolauksia ovat saaneet tähänastiset markkinasuosikit - korkeastiarvostetut teknologia-osakkeet. Jopa asuntomarkkinat tuntuvat heikoilta monessa maassa. Uutisoitinhan asuntkauppojen määrän laskeneen jopa koti-Suomessakin. Oikeastaan käteinen on ollut ainoa joka on säilyttänyt arvonsa. 

Mikä sitten sai Kojootin vilkaisemaan alas? Kiinan kasvulukuja syytetään yhdeksi hermoilun syyksi. Olihan kansantuotteen vuosikasvu vaivaiset 6.5%.... eli heikoimmat talouskriisin jälkeen. Luvut eivät toisaalta meikäläisin silmin näytä kriisiluvuilta. Samoin hermoillaan kauppasodan kiihtymistä USA:n mahdollisesti korottaessa tullejaan jopa 25% tasoille vuoden vaihteessa. Tähän mennessä kovin selviä merkkejä vaikutuksista ei ole näkyvissä. Totuus lienee että markkinat kyllä löytävät hermoilukohteen jos sellaista kaipaavat. Yksi kummallisuus lisää: Vaikka kurssit ovat laskeneet voimakkaasti VIX-indeksi ei missään vaiheessa ampunut juuri 20 korkeammalle. Tämä ei ole oikein kriisilukema, vaan melkeimpä normaalitasoa muutaman vuoden takaa.

Opettava esimerrki markkinadynamiikasta: Muistatteko että Turkki oli jokin aika sitten kriisissä ja valuutta suorastaan romahti? Niin, eipä sitä näköjään muista kovin moni muukaan. Turkin liiran arvo on noussut kohisten lokakuussa.

Minusta kannattaa nyt ottaa rauhallisesti eikä tehdä häitköityjä liikkeitä. Jos käteistä on, voisi vähitellen ja ajallisesti hajauttaen lähteä ostoksille, etenkin kasvumarkkinoille.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -3.1%, alusta (27-05-2010) +114%

Yleistä

Minua vaivaa edelleen tunne että markkinat elävät tällä hetkellä jossakin Ihmemaa Oz:ssa. Suuri ja mahtava taikuri hallitsee OZ:ia pelon avulla. Mutta jos verhon taakse kurkistaa mahtava taikuri onkin pieni mies varustettuna megafonilla ja ukkoskoneella.Vaihdetaan megafoni Twitter-tiliin ja vertauskuva lienee selvä. Uusia kiinan-tulleja on otettu käyttöön, mutta odotettua alemmalla 10% tasolla. Tämä sai aikaan riemurallin markkinoilla. Mailma on ihmeellinen. Sinänsä 10% tullitaso ei tule mullistamaan mailmankauppaa. Eräiden arvioiden mukaan Renminbin heikkeneminen (joka on jo toteutunut) syö vaikutuksesta puolet. Valmistajat absorboivat pari %-yksikköä, ja loput 2-3% jää Amerikkalaisten kuluttajien maksettavaksi. Nähtäväksi jää mitkä muut jatkotoimet tästä seuraa Kiinassa. Kiina kyää sinänsä pärjää. Valmistavan teollisuuden profiili on viime vuosina muuttunut ja painottaa  nykyään keskitason teknologiaa, kuten kaivinkoneita ja ilmastointilaitteita. Näitä viedään pääasiassa muihin aasian maihin. Viennistä enää puolet kohdistuu OECD-maihin.

Samalla Kanada kieltäytyy hyppimästä Trumpin pillin mukaan , ehkä he ovat kurkistaneet verhon taakse?

Teollisuudelle tästä on oppina se että kannattaa olla paikallista valmistusta suurimmilla markkinoilla, paikallisella logistiikka- ja komponentti-ketjulla höystettynä. Silloin poliittinen riski on minimoitu.

Kaikesta ukkospaikkeesta huolimatta. S&P500 on jatkanut ylöspäin ja on vuositasolla 18% plussalla. Myös Topix on vuositasolla plussalla, mutta muut keskesimmät pörssi-indeksit matavat nollan kieppeillä. Keskeiset valuutat eivät vuodessa ole juuri muuttuneet. Sensijaan kehittyvien maiden valuutat ovat saaneet kyytiä. Nyt siis myös Renminbi on heikentynyt, varmaankin Kiinan keskusjohdon siunauksella.

Kummallinen tilanne vallitse edelleen "pelkokertoimissa" VIX ja VSTOXX. Näillä kriisiuutisilla ja kurssilaskuila muualla kun USA:ssa luulisi jo pelkokertoimine pomppavan melkoisesti - mutta ei. VSTOXX ei edes yltänyt yli 20 ja VIX-käyrä on lähinnä kohinaa.

Ruutia (eli käteistä) kannattaa pitää kuivana hyvien tilaisuuksien varalta. Minusta tuntuu että yksi näistä tilaisuuksita on juuri nyt päältä ja katsastelen ostettavaa Etelä-Afrikasta.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -3.2%, alusta (27-05-2010) +113.7%

Yleistä

Kuukauden loppupuolta väritti Turkin valuuttakriisi, joka veti mukaansa kehittyvien markkinoiden osakkeet ja joitakin valuuttojakin. Samalla myös koko euroopan osakemarkkinat saivat kyytiä - erityisesti pankkisektori. Jossakin märin reaktio oli mielekäs, onhan Turkkilaisilla yrityksilä suuri määrä valuuttalainoja eräissä eurooppalaisissa pankeissa. Vähemmän järkeen käyvä on koko kehittyvien markkinoiden sektorin polkumyynti. Mitä yhteistä on esimerkiksi Etelä-Afrikalla ja Turkilla? Väitän että hyvin vähän. Joitakin yhdistäviä tekijöitä voi toki löytää: Vahvistuva taala, vähitellen nouseva korkokanta ja raaka-aineiden halventuminen. Nämä ovat olleet jo jonkin aikaa nähtävissä, mutta millä perustella "kriisimyyntejä"?

Epäilen lisääntyvää ETF-kaupankäyntiä. Sijoittajat ostavat kehittyviä markkinoita erilaisissa paketeissa jossa on osakkeita Kiinasta Turkkiin. Kun sitten kriisiotsikot Turkista levähätvät isolla fontilla lehtien etusivuille myydään äkkiä pois koko paketti. Näin korrelaatiot eri maiden pörssien ja valuuttojen välillä kasvaa. Nyt voi siis olla hyvä tiaisuus ostaa lisää kehittyvien markkinoiden osakkeita, esimerkiksi juuri Etelä-Afrikasta, jonka valuutta on heikentynyt yli 7%.

Pörssi-indekejä tarkastellessa vuositasolla USA nousee aivan omalle kymmenluvulle. Hang Seng on laskenut selvästi kesäkuun alusta alkaen. Huolenaiheina ovat kauppasodan kiihtyminen ja asuntokuplan mahdollinen puhkeaminen kun raha-hanoja väännetään tiukemmalle. Eurooppa on lähinnä madannut paikoillaan.

Kummallinen tilanne vallitse "pelkokertoimissa" VIX ja VSTOXX. Näillä kriisiuutisila ja kurssilaskuila muualla kun USA:ssa luulisi jo pelkokertoimine pomppavan melkoisesti - mutta ei. VSTOXX ei edes yltänyt yli 20 ja VIX-käyrä on lähinnä kohinaa.

Omassa salkussa pitkään ollut alipaino USA:le ja ylipaino Kiinalle näkyy selkeänä miinuksena. Aina ei voi olla oikeassa.

Ruutia (eli käteistä) kannattaa pitää kuivana hyvien tilaisuuksien varalta. Minusta tuntuu että yksi näistä tilaisuuksita on juuri nyt päältä ja katsastelen ostettavaa Etelä-Afrikasta.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -3.3%, alusta (27-05-2010) +113.5%

Yleistä

Viimeisen kuukauden aikana pörsseissä on nähty voimakasta heiluntaa. Eniten on tullut takkiin Kiinalasille ja kiinaan liittyville osakkeille. Jenkkiosakkeet ovat kehittyneet yllättävän suotuisasti. Optimismi on suorastaan laukassa. Vuositasolla SP500 on plussalle yli 15%. Eurooppalaiset osakkeet sensijaan ovat ”nollalinjalla”.

Kauppasodasta puhutaan paljon, ja erilaisia kurssiliikkeitä selitetään mielellään sen avulla.  Toinen näkökulma voisi olla, että noususuhdanteen puhti on nyt loppumassa. Kuten arvon kollegat ovat jo huomauttaneet korkoero lyhyiden ja pitkien korkopaperien välillä on jenkeissä hyvin pieni ennakoiden suhdannekäännettä.

Entä Kiinassa? Merkittävin viimeaikainen tapahtuma on renminbin heikkeneminen mm taalaa vastaan, ilmeisesti keskuspankin tukiostoista huolimatta. Investointien kasvu on hyytynyt alle 10% vuosivauhtiin, samoin kuin rahamäärän kasvu. Osasyynä on tietoinen politiikka, jolla halutaan rajoittaa velan kasvua paikallishallintotasolla ja erityisesti kiinteistösijoituksissa.  Samalla kysyntä kuparille ja muille raaka-aineille on heikkoa.

Kaiken kaikkiaan ero jenkkimarkkinoiden ja muun maailman välillä ovat nyt huolestuttavan isot. Olemme tottuneet katselemaan talousasioissa länteen. Pitää harjoitella pään kääntämistä myös toiseen suuntaan. Näkymät ovat toiset idässä.

Pitkällä tähtäimellä uskon edelleen Kiinan kasvuun. Lähiaikoina näyttää siltä, että laskusuhdanne on edessä. Kannattaa ehkä pitää tavallista suurempi osa varoista käteisenä.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +1.7%, alusta (27-05-2010) +124.5%

Yleistä

Täytyy myöntää että olin väärässä. Trump todella tekee asioita eikä vain mölyä. Valitettavasti vain vääriä asioita. Tärkeää ei tunnu olevan mikä olisi hyvää maailmantaloudelle tai Yhdysvalloille, ainoastaan mikä miellyttää hänen kannattajakuntaansa. Sinänsä tähän asti tehdyt päätökset terästulleista ja 50 mrd:n kiinalaistuonnin tulleilla ei ole suurtakaan merkitystä.  Arviot niiden vaikutuksista pyörivät n. 0.1% kasvun hidastuksessa.

Suurin vaikutus lienee luottamuksen romahtaminen WTO:n sääntöihin ja USA:n luotettavuuteen sopimuspartnerina. Entiset liittolaiset ihmettelevät kun Canadan pääministeriä syytetään vehkeilijäksi ja petturiksi samalla kun Pohjois-Korean yksinvaltiasta kehutaan hyvin lahjakkaaksi.

Sanotaan että kauppasodalla ei ole voittajia. Mutta väitän että pienimpiä häviäjiä on Kiina. Mobiiliyhtiö ZTE:n kohtalo osoittaa ettei Kiinalaisyhtiön kannata perustaa bisnestään amerikkalaisten komponenttien varaan. Qualcomin ja Intelin piirien saatavuus kun voi loppua yllättäen. Tarvitaan kotimaisia vastineita, joiden kehittämistä keskushallinto epäilemättä tukee. Kiinan lopullinen teknologinen riippumattomuus nopeutuu. Teknologiajohtajuus tulee pian Kiinasta ei USA:ta. Luemme paljon Piilaakson teknologiaihmeistä: Google, Apple, Facebook, Amazon, jne. Kiinalaisista teknoyrityksistä kirjoitetaan vähemmän, ja salakavalasti Tencent, Alibaba ja Xiaomi lähestyvät. Wikipedian ”yksisarvislistaus” on länsimmalaiselle hätkähdyttävä: Arvokkaimpana on 150 miljardilla Ant financial, kolmosena Uberin jälkeen kiinalainen vastine Didi Chuxing, nelosena Xiaomi, vitosena Meituan-Dianping. Top 20:ssa on 11 kiinalaisyritystä, 5 jenkkiä, 2 Intialaista ja Singaporelainen yhtiö. Ei yhtään eurooppalaista. Kiinalaisilla yhtiöillä on puolellaan suuremmat markkinat ja myötämielinen hallinto.

Samalla monet Aasian johtajat varmaan miettivät kehen kannattaisi tulevaisuudessa turvata- arvaamattomaan jenkkilään jossa neljän vuoden välein voi tapahtua linjanmuutoksia vai johdonmukaiseen Kiinaan jossa johtajia ei valita vaaleilla.

Pörsseissä ei paljon uutta: Ajoittaisten kriisinalkujen välillä palaillaan lähes ”nollalinjalle” vuoden alkuun verrattuna. Euroalue on edelleen vuositasolla jäljessä muista alueista. Parhaiten on menestynyt Hongkong joka on kuumana kiinalasista IPO:sta. Japani ja USA seuraavina. USA:ssa business-sentimentti on tosin jo laskussa. Veronalennusten mielialavaikutuksen on nyt syöty, nyt alkaa tullivaikeudet. FED on korotellut peruskorkoja, EKP vielä jarruttelee. Siispä taala on vahvistunut euroa vastaan. Tässä tilanteessa en satsaisi lisää USA:n markkinoille. Ehkä pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja katsastella mihin kiinalaiseen teknoyritykseen voisi satsata – älyttömistä kertoimista huolimatta.

Strategia:  Go east young man!

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +2.2%, alusta (27-05-2010) +125.7%

Yleistä

Ei, Juu, Vaarinhousut

Trumpin päätökset tuntuvat olevan toisinaan yhtä johdonmukaisia kuin lasten nauratusleikki ”Ei, Juu, Vaarinhousut”. Siinä vastapuoli yritetään naurattaa panemalla hänet sanomaan hulvattomia lauseita. Ensiksi nauranut häviää.

Kaikkein koomisin piirileikki on käyty kiinalaisen kännykkävalmistaja ZTE:n ympärillä. Yhtiö on ollut USA:n hampaissa jo Obaman kaudesta jäätyään kiinni kaupankäynnistä Pohjois-Korean ja Irakin kanssa. Sitäpaitsi yhtiö on vaara USA:n kansalliselle turvallisuudelle. Näitä yhtiöitä pitää rangaista ja kieltää jenkkikomponenttien osto. JUU

N. 20 miljardin arvoinen pörssiyritys joutuu panemaan lapun luukulle. Ikävää, mutta kiinalaisia sääntöjä rikkovia yrityksiä on rangaistava, tämähän on Trumpin pääteemoja…eikun EI. Kiinan Xi-setä on hyvin, hyvin vihainen eikä kohta halua tehdä diiliä Trumpin kanssa. Tätähän ei voi sallia. Siispä rangaistukset kumotaan ennen Kiinalaisen talousdelegaation saapumista.

Jäämme kiinnostuneina odottelemaan VAARINHOUSUJA. Ei kyllä naurata yhtään.

Kiinalaiset ymmärtävät erittäin hyvin, että Trumpin vahvin toive on tehdä näyttäviä ja nopeita diilejä arvovaltaisten päättäjien kanssa. Tätä käytetään hyväksi.

Poliittisen komedian jatkuessa markkinoillakin on tultu tulokseen, että mitään oikeaa kauppasotaa ei ole tulossa. Välillä heitellään muutamia paukku- ja savupommeja, mutta mitään merkittävää ei savun hälvettyä ole tapahtunut.

Pörssi-indeksit ovatkin nousseet ja pelkokerroin VIX on laskenut takaisin hyvin alhaiselle tasolle. Samalla näyttää siltä, että euron vahvuus ja taalan heikkous on mennyt ohi. Varsinkin Jenkeissä tuloskausi ylitti ennakkoarviot jopa selvästi. Kurssireaktiot ovat silti olleet vaisuja. Tilasto-askartelijat ovat kaivaneet esille faktan että >20% kvartaali-tulosparanuksen jälkeen kurssit ovat vuodessa nousseet vain 2.6%. Oikein voimakas tulosparannus eräällä tavalla ennakoi suhdanteen heikkenemistä. Ja vaikeahan tästä on enää parantaa….

Kaikesta huolimatta: Kesä on tulossa ja pörssit rauhoittuvat. Nyt on aika vähitellen viilata salkku kesäasentoon. Liiat johdannaiset pois jotta voi rauhassa nauttia kesästä!

Strategia:  Ruotsia ja Brasiliaa lisää

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -0.9%, alusta (27-05-2010) +118.9%

Yleistä

Kuukauden aikana on nähty monenlaista sapelinkalistelua – sekä sotilaallista että kaupallista.

Kauppasodalla uhkailu USA:n ja Kiinan välillä on kiihtynyt, joskin on hyvä muistaa ettei mitään kovin merkittävää ole vielä pantu täytäntöön. Toistaiseksi ollaan edelleen uhkailun tasolla. Saattaa tosin käydä niin että liiallinen uhkailukin saa aikaan vahinkoa käytännössä estämällä sopimukseen pääsyn. Ei nimittäin saa näyttää siltä että Kiina antaisi periksi painostuksen alla. Mahdolliset suunnitteilla olleet myönnytykset ovat nyt varmasti jäissä. Huhutaankin että presidentti Xi olisi viime tipassa perunut suunniteltuja myönnytyksiä ennen Hainanin saarella viime viikolla pitämästä linjapuheesta. Sensijaan kalistellaan nyt merivoimien sapeleita Taiwanin lähistöllä.

Vaikutuksellisin jenkkipäätös ei tällä kertaa tullut Trumpin kynästä. Sensijaan kongressi pani voimaan uudet venäjäsanktiot joilla saatiin heti rupla 10% laskuun ja Oleg Deripaskan Rusal henkitoreisiin. Tavoitteena lienee ollut estää Trumpin liiallinen veljeily veli venäläisen kanssa. Tämä osoittaa että USA:lla on edelleen talousmahtina valtaa sulkea yhtiö kuin yhtiö kansainvälisiltä markkinoilta.

Yksi mielenkiintoisimmista artikkeleista lähiaikoina FT:ssa kertoo kuinka ”volatiliteetti-virus” sairastutti Wall-Streetin. Kaikki alkoi Harry Markowitzista ja hänen vuonna 1952 julkaistusta artikkelista. Jo ennen sitä oli monilla näppituntuma, että korkeasta riskistä pitää saada korvauksena korkeaa tuottoa, mutta tässä oli ensimmäinen teoreettinen malli. Ongelmana oli, että riskille ei ole selkeää mittaria. Markowitz päätteli, että volatiliteetti voisi korreloida riskin kanssa. Näin varmaan onkin, mutta volatiliteetti ei silti ole yhtä kuin riski (vrt. Rusalin romahdus). Kaikkein pahimmat ongelmat saattavat olla edessä nyt kun voltiliteetilla käydään kauppaa siinä missä muillakin johdannaisilla. Nyt keskustellaan jo mahdollisuudesta, että volatiliteetti-johdannaiset itse asiassa ohjaavat pörssi-indeksejä eikä päinvastoin.

Kaikesta huolimatta taivas ei ole pudonnut niskaamme, ja volatiliteettikin on järkevällä tasolla. Vuositasolla Euroopan pörssi-indeksit ovat heikoilla, mutta USA:n ja Aasian indeksit osoittavat kohtuullisia nousuja. Euro on edelleen vahva, mutta ei ole vahvistunut lisää. Heikko Ruotsin kruunu houkuttaa ostamaan lisää ruotsi-osakkeita.

Strategia:  Ruotsia ja Brasiliaa lisää

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  0.1%, alusta (27-05-2010) +121%

Yleistä

Edellisen paniikin jälkeen olemme nyt toipuneet pahimmasta ja S&P 500 ja Hangseng ovat jo takaisin plussalla vuoden alusta laskien. Samalla viritellään uutta mörköä nimeltä kauppasota jolla pelotella sijoittajia.

Miten todennäköistä on että todella merkittävää konflikti saadaan aikaan? Minusta ei kovin todennäköistä. Pääpukari Presidentti Trump ei näytä ymmärtävän juuri mitään taloudesta eikä varsinkaan kansantaloudesta. Kuvaavaa on että hänen mielestään kauppataseen alijäämä, etenkin Kiinan kanssa, on kaiken paha ja juuri. Tiedon tasoa kuvaa twiitti jossa POTUS vaatii Kiinalta toimia jolla alijäämää pienennetään miljardilla dollarilla. Myöhemmin hämmentynyt Kiinan lähettiläs Liu He sai kuulla että presidentti oli tarkoittanut sataa miljardia – n. kolmannesta alijäämästä.

Kiinaa vastaan suunnattu oli myös ensilaukaus teräs- ja aluumiini-tulleilla. Kiinassa onkin ollut ylituotantoa jota pitää edelleen suitsia. Nytkään ei haittaa yhtään, että kuti osuu aivan muualle, suurimmat teräksentuojat kun ovat Kanada (16.7%), Brasilia (13.2%), EteläKorea (8.7%) ja Meksiko (9.4%). Kiinasta tuodaan vain 2.9% koko teräksentuonnista. Todennäköisesti poikkeuksia myönnetään anteliaasti ja tullien vaikutukset jäävät pieniksi.

Tosin oikeisiin tuloksiin ei pyritäkään. Pääasia on että Trumpin kannattajakunnasta näyttää siltä että heidän puolestaan tehdään jotakin: ”Paljon kiljuntaa mutta vähän villoja sanoi mummo kun sikaa keritsi”.

Eli ottakaa edelleen rauhallisesti, odotettavissa on paljon räväköitä otsikoita mutta vähän merkityksellisiä päätöksiä.

Taala tuntuu nyt jämähtäneen tasolle joka on n. 15-20% vuodentakaisia tasoja heikompi – itse asiassa aika lähellä pitkänajan keskiarvoja. Tosin USA:n nopeammin kohoavan korkotason pitäisi pönkittää taalaa, joka tuskin tästä enää juurikaan heikkenee. Nyt voisi siis olla hyvä tilaisuus hieman nostaa USA:n painoa salkussa jossa se on pitkään ollut alipainossa – jos siis löytää jotakin kohtuuhintaista ostettavaa. Lisäsin salkkuun jo pientalorakentajan Toll Brothersin, mutta vielä olisi tilaa hieman lisätä painoa.

Strategia:  USA:ta ja Brasiliaa lisää

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -4.8%, alusta (27-05-2010) +110.2%

Yleistä

Kauan odotettu kurssikorjaus on nyt tullut. Kurssiliikkeet olivat viime viikolla jopa hämmästyttävän rajut. Silti en ole vakuuttunut, että pitkään jatkuneet ”härkämarkkinat” olisivat nyt ohi. Tämä tuntuu enemmän tasaisin väliajoin toistuvalta korjausliikkeeltä, kuten toissavuoden Kiinasta alkanut korjausliike.