Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työehtosopimusten yleissitovuus on oikeusvaltion vastaista, mutta silti järkevää

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen  määräyksiä.

Suomen Yrittäjät on aika-ajoin toivonut, että yleissitovuutta heikennettäisiin ja nyt myös Tekniikan Akateemiset ruoti asiaa jäsenlehtensä pääkirjoituksessa. Yleissitovuus on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen etujen mukaista. Tällä varmistetaan, että työmarkkinajärjestöjen välisillä yleissitovilla työsopimuksilla voidaan sopia kaikkien palkoista ja työehdoista. Työmarkkinajärjestöistä tulee tämän säädöksen seurauksena yhteiskunnallisia ja valtiollisia päättäjiä. Yleissitovuus on korporatiivisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Liittoutumattomattomuus ei ole itseisarvo; turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Sotilasliitot ovat puolustusbudjettien kutistumisesta ja kauppasuhteiden syvenemisestä huolimatta edelleen tärkeä osa maailman turvallisuusjärjestelyä. Sotilasliitot luovat olemassaolollaan vakautta ja turvallisuutta. 

     

Suomen rajanaapurien puolustusliitot Nato ja CSTO (Lähde: Wikimedia Commons)

Suomi on edelleen kahden sotilasliiton välissä, vaikka onkin vahvasti kallellaan kohti Natoa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusvakuutukset auttavat harvoja, mutta vahingoittavat yhteiskuntaa

Säästö ja sijoitusvakuutukset tarjoavat sijoittajalle monia etuja:

  • Vakuutuksen tuottoa verotetaan vasta vakuutusajan lopussa ja pääoman voi nostaa jo aiemmin ilman mitään veroseuraamuksia
  • Edunsaaja voi olla kuka tahansa ja tällä voidaan ohittaa esimerkiksi perintöverolakia
  • Eläkevakuutus on lähiomaisille kuolemantapauksessa perintöverovapaata tuloa aina 35'000€ saakka
  • Vakuutukseen sijoitettuja omaisuuseriä voidaan siirrellä eri sijoituskohteiden välillä ilman että siitä syntyy veroseuraamuksia. Verot lankeavat vasta vakuutusajan lopussa tai kun tuottoja nostetaan
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On mahdollista ennustaa pörssin pitkän aikavälin tuottoa

Hussman Funds on blogissaan poiminut mielenkiintoisia tutkimustuloksia USA:n pörssin tuotosta ja sen ennustamisesta. Hussman funds on löytänyt seitsemän tapaa ennustaa pörssin (S&P 500 indeksin) tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja nämä ennusteet toimivat yllättävän hyvin. Oheisessa kuvassa on näiden seitsemän tavan ennuste pörssin tuotolle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja samaan kuvaan on asetettu myös toteutunut tuotto. Käyrät ovat päälekkäin ja ennusteet ovat ainakin menneisyydessä toimineet hyvin.

Seitsemän tapaa ennustaa pörssin tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja toteutunut tuotto (Lähde: John P Hussman)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomella saattaa olla muutama kohtuullinen vuosi jäljellä

Maailman ja Euroopan talous elää tällä hetkellä nousukautta. Länsimaiden teollinen kilpailukyky on hyvällä tasolla ja teollisuustuotannon kasvu on saavuttamassa kehittyvien maiden kasvulukuja (alla graafi). Nyt on ollut aika sijoittaa kehittyneisiin maihin ja monet länsimaihin, USA:n ja jopa Suomen markkinoille sijoittaneet ovatkin huomanneet sijoitustensa arvon kasvaneen merkittävästi.

Maailman teollisuustuotanto

Mutta nyt monet investointipankit kehoittavat yksityispankkiensa asiakkaita alipainottamaan Suomea ja finanssialan keskusliitto varoittelee jäensenpankkejaan Suomea uhkaavasta nousevasta konkurssiaallosta. Miksi näin?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Alla oleva graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.    

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen hallitus ottaa tiukempaa kontrollia Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen

Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan, Intian ja Kiinan osakerahastot saattavat olla seuraavia nousijoita

Sijoitussalkun maantieteellinen hajautus on osa ammattimaista salkunhoitoa ja siihen pääsee parhaiten rahastojen kautta. Mutta mihin kannattaa hajauttaa? Hyvää tukea päätökselle tarjoavat maantieeteellisten alueiden keskimääräiset tunnusluvut kuten esimerkiksi pörssin markkina-arvon suhde yritysten tulokseen, niin sanottu P/E arvo. Edullisissa maissa P/E on alle 14 ja kalliissa taas arvo ylittää tuon pitkän aikavälin keskiarvon.

Maakohtaisia tunnuslukuja (Lähde: Piksu maaindeksivertailu, Yahoo finance)

Kalleimpia maita ovat USA, Kreikka, Suomi ja Ruotsi. Hinta perustuu luultavasti hyvään maineeseen lukuun ottamatta Kreikkaa, jonka korkea arvostustaso perustuu odotuksiin talouskasvun käynnistymisestä. Suomen pörssiin on viimeisen vuoden aikana virrannut ulkomaista pääomaa ja pörssin ulkomaalaisomistus on noussut viisi prosenttiyksikköä. Ulkomailla luotetaan poliittisen järjestelmämme kykyyn tehdä nopeita rakenteellisia uudistuksia, jotka kääntävät talouden ja yritysten tulokset pikaisesti muun Euroopan kanssa samalle kasvu-uralle. Suomalaisten luottamus tuntuu olevan tilastojen perusteella pienempää. Minä itse kuulun epäilevien enemmistöön ja hajautan ulkomaille.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssikurssien merkittävät korjausliikkeet ajoittuvat kohoaviin korkoihin

Monilla piensijoittajilla on tällä hetkellä merkittäviä määriä pörssiosakkeita. Hyvä niin. Pörssiosakkeet ovat viime vuosina antaneet korkoinstrumentteja parempaa tuottoa. Korkoinstrumentteja (esim. korkorahastoja) on maailman sijoitusvarallisuudesta lähes kaksi kertaa enemmän kuin osakkeita, eikä niitä voi väheksyä. Mutta milloin on aika siirtää painoa korkoinstrumenttien puolelle?

Euribor korot ja Helsingin pörssi (Lähde: Suomen pankki)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rengistä Isännäksi kirjassa monia pienyritysvaltaista yhteiskuntaa edistäviä ehdotuksia

Kaija Kautto-Koivulan ja Marita Huhtaniemen kirja Rengistä Isännäksi julkaistiin jo vuonna 2006 ja siinä on edelleen paljon ajankohtaista tematiikkaa ja sellaisia aihealueita, joita mielellään nostaisin keskusteluun ja joiden edistämisestä olisi hyötyä tulevaisuudellemme. 

Kirja ennakoi jo vuonna 2006, että suuryritysvaltainen korporatiivinen Suomi tulisi kokemaan yrityskulttuurista johtuvan haaksirikon, ja että käynnistyisi prosessin, joka johtaisi meidät rakentamaan yhteiskunnalliset palvelut tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin, että pienten yritysten innovatiiviset ja dynaamiset verkostot tuottavat uutta kasvua. Tämä kaikki on tapahtunut.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kiinnostus osakesijoittamista kohtaan on ollut pitkään heikkoa

Google hakutermien yleisyys kertoo paljon siitä, mikä juuri nyt on suosittua. Osakesijoittaminen ei ole suuren yleisön keskuudessa vieläkään saavuttanut suuren yleisön mielenkiintoa. Hakusanat kuten nasdaq, investing, nyse tai s&p (graafi alla) eivät nouse kovinkaan korkealle. Sama pätee suomalaisille osakkeille. Suomalaisten yritysten sivuja kuten Wärtsilä, UPM, Rautaruukki, Konecranes tai Kemira (graafi alla) haetaan ja luetaan puolet harvemmin kuin vuonna 2005.

Osakemarkkinat ovat vuoden 2008 kriisin jälkeen menettäneet kiinnostavuuttaan. Suuren yleisön luottamus osakemarkkinoihin palautuu hitaasti. Monet tappioita kärsineet ja markkinoilta huonoon aikaan poistuneet piensijoittajat nuolevat haavojaan pitkään ja olemme nyt kaukana osakemarkkinoiden hype- kuplasta. Arvostustasot syntyvät tällä hetkellä osakemarkkinoiden ammattilaisten tekemien analyysien perusteella ja heijastavat rationaalista harkintaa.  

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansalaisaloite on demokratian uusiutumisprosessin ensimmäinen vaihe

Kansalaisaloitejärjestelmä on ensimmäinen merkki demokratian uudistumisesta, suoran demokratian noususta ja internet pohjaisen demokratian syntymisestä.

Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan kaksi vuotta sitten (13.1.2012). Aloitteita, ja niiden puoltamisia varten on olemassa verkkopalvelu, kansalaisaloite.fi, ja olemme nyt saaneet ensimmäiset kokemukset:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kehno vuosi takana ja Suomi Neito hiljenee Joulun viettoon

Ansaittu Joulu on tullut meille kaikille.

Suomi Neidolla on huono vuosi takana: 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eläkejärjestelmän vaje voidaan korjata suurimpia eläkkeitä varovaisesti leikkaamalla

Miksi yhteiskunta ylläpitää eriarvoisuutta vielä vanhustenkin joukossa maksamalla joillekin suuria eläkkeitä? Eikö riitä, että yhteiskunta tarjoaa hyvän perustoimeentulon? Miksi yhteiskunta maksaa monille ikääntyneille suurempaa eläkettä kuin ahkerat työntekijät saavat palkkaa. Vanhemmat ihmiset ovat jo hankkineet elämänsä aikana asunnon, heidän menonsa ovat nuoria perheitä pienemmät. Noin 2200€/kk pitäisi sellaisessa tilanteessa riittää kohtuulliseen elämään ja sekin on enemmän kuin monen työssäkäyvän palkkataso. Palkka on monelle työssä käyvälle tärkeä asia, mutta ikääntyvien keskuudessa muut arvot, terveys ja ihmissuhteet, nousevat tärkeydessä ylitse muiden. Terveyden ja ikuisen elämän moni ikääntyvä haluaisi, mutta niitä ei rahalla saa. crying

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Itsenäisyytemme on oman elämämme hallintaa

Meidän henkilökohtainen itsenäisyytemme, tunne siitä että elämämme on omassa hallinnassamme, on meille kullekin tärkeää. Sen kautta ja sen mitassa kunnioitamme läheisiämme ja heidän itsenäisyyttään ja erityisyyttään. Ja tänään on päivä, jona kunnioitamme itsenäisyyttämme onnellisuuden, turvallisuuden ja keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden lähteenä, joka pulppuaa tuoreena aina silloin, kun uskomme itseemme.

Me luotamme läheisiimme, jos luotamme itseemme, ja me ihailemme läheisiämme, jos ihailemme itseämme ja me annamme läheisillemme liikkumatilaa jos annamme sitä itsellemme. Siksi meidän kaikkien itsenäisyys on niin tärkeä yhteisten ihanteiden,  pysyvyyttä luovien tapojen ja sääntöjen luomisen käyttövoima. Kaikki yhteisöllisyys rakentuu meidän henkilökohtaisen itsenäisyytemme varaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on riittämätön

Suomalaisen yhteiskunnan ohjaus rakentuu merkittäviltä osin julkisen sektorin ja työmarkkinajärjestöjen varaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat ennustavat vakaata, inflaatiotonta talouskehitystä

Oikea ymmärrys mahdollisesti käynnistyvän inflaation ajoittumisesta ja suuruudesta on tärkeää sekä säästäjille, yrittäjille että julkisesta taloudesta vastaaville. Mutta mitä arvelevat ne, joiden pitäisi asiasta tietää, korkomarkkinoiden päättäjät? 

Korkomarkkinat ovat itsevarman yksimielisiä. Inflaatio ei kännisty missään. Ei edes rahaa tolkuttomasti painavassa USA:ssa.

Korkomarkkinat ostavat ja myyvät valtioiden lainapapereita päivittäin. Jokainen valtiolle lainaa antava joutuu tekemään arvion inflaatiosta. Jos lainan antaja antaa valtiolle kahdeksi vuodeksi lainaa, niin tuon lainalle pitäisi saada ainakin inflaatiosuoja ja mielellään vielä pieni riskipreemio. Riskit kasvavat ajan mukana ja tuo riskipreemio on yleensä sitä suurempi mitä pidempi on laina-aika. Lainan antamisessa ei ole muuten mitään mieltä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU lainsäädäntöprosessin demokratiavaje on näennäistä

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

Piksu:n vierailulla Europarlamenttiin kävimme parlamentaarikkomme Eija-Riitta Korhola johdolla ja parlamentin tiedottajan Mari Tuominen avustuksella keskustelua:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

The World Money Show on Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ykköstapahtumia

Kai, Sergio, Mikko, Aarno, Kari, Jukka ja Mika edustivat Piksua Lontoossa järjestetyssä "The World MoneyShow" tapahtumassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien luottamus on parantunut jo vuoden ajan

Joskus sanotaan, että luottamusindikaattorit elävät omaa elämäänsä ja pörssikurssit omaansa. Mutta luottamusindikaattoreista on silti iloa. Verkkaisesti muuttuvia luottamusindikaattoreita hyödyntämällä löytää rauhallisemman sijoitustempon kuin pelkästään kurssikäyriä tuijottamalla.

Mutta yhtä asiaa kannattaa varoa - liian korkealla olevaa luottamusta. Jos luottamus on niin hyvää, etteivät kuluttajat voisi enää positiivisempia olla, niin silloin pitää kavahtaa. On aika paeta osakemarkkinoilta, kun hyvänolon tunne leviää.

Euroalueen kuluttajien luottamus verrattuna OMX HEX indeksiin (Lähde: TradingEconomics)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho

Ammattiyhdistysliikeen jäsenmäärät ovat merkittäviä vain Euroopassa ja täälläkin järjestäytymisaste ylittää 50% vain joissakin pohjoismaissa ja Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa.

Ammatillinen järjestäytyminen EU alueella (Lähde: Worker participation in EU)

Ammattiyhdistysliikkeiden näkyvä rooli yritystoiminnassa peilautuu työmarkkinaneuvottelujen ja YT neuvottelujen kautta, mutta harva tietää, että ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho, merkittävämpi vaikuttaja kuin Suomen valtio. Ammattiyhdistysliikkeet hallitsevat nimittäin työeläkevaroja ja niihin liittyvää omistajavaltaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eurooppalaiset osakkeet nosteessa

Tasan ei käy onni sijoittamisessa. Siinä missä USA:n kotimarkkinoiden osakkeet ovat viimeisen kahden vuoden aikana tuottaneet 50% voiton, ovat Latinalaisen Amerikan osakkeet ja maailman valtioiden velkakirjat aiheuttaneet pelkkää tappiota ja mielipahaa.

Eri omaisuuslajeihin sijoitetun dollarin kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)

Omaisuuslajien osalta on olemassa lohdullinen sääntö. Jos yksi sijoitusinstrumentti menee tänään alas, niin jossain vaiheessa se nousee takaisin ylös. Eri sektorit ovat kuin kumilangalla toisiinsa kytkettyinä. Jos keskiarvosta poiketaan, palataan myöhemmin tasapainoon. Helppoa ja yksinkertaista.  cheeky

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE:n sisällöntuotanto tulisi vapauttaa kaikkien medioiden käyttöön

STT on monien maakuntalehtien yhteisesti omistama tietotoimisto, jossa syntyy paljon hyvää, riippumatonta, muun muassa Piksu verkkolehden hyödyntämää tietoa. Lehdet ovat nyt huolissaan STT-Lehtikuvan säästöohjelmasta ja YLEltä toivotaan apua, mutta YLE viittaa kintaalla hätähuudoille.

  Sanomalehti llkka ihmetteli Satu Takalan pääkirjoituksessa sunnuntaina, että "Haluammeko, että Suomi on valtio, jossa tietoa välittävät muutamat harvat tiedotusvälineet yksinvaltias Pravdan tapaan vai haluammeko, että tietoa on saatavilla useista lähteistä ja lukija saa erilaisia rakennuspuita elämäänsä?"  Yleisradio vastaa Atte Jääskeläisen suulla YLE uutisissa nuivasti,  että "Yle-vero on kerätty sitä varten, että tuotetaan Yleisradiossa julkista palvelua mahdollisimman tehokkaasti ja me emme varsinaisesti tarvitse  STT:tä."

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskitetty EU- tason pankkivalvonta on ikävä välttämättömyys

Päätöksenteko tulisi hajauttaa niin lähelle yksittäistä kansalaista kuin mahdollista. Mutta monissa käytännön asioissa on pakko myöntää, että jopa EU tasoa tarvitaan. Yksi näistä on pankkivalvonta. Jarno Lönnqvist on Toto sijoitusryhmän markkinakatsauksessaan kiinnittänyt huomiota pankkien suuriin taseisiin ja saman havainnon on myös Erkki Liikanen/BOF tuonut esille.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rahoituksen kallistuminen uhkaa pohjoismaisia asuntomarkkinoita

IMF kiittelee julkaisemassaa "IMF nordic regional report" raportissa pohjoismaisten yhteiskuntien koulutustasoa, tulonjaon tasaisuutta, pientä työttömyyttä ja innovatiivista yrityssektoria.

Pohjoismaiden taloudet ovat yhteisen pankkisektorin kautta vahvasti sidoksissa toisiinsa. Pääomat ohjautuvat pankkisektorin kautta yhtenäisellä tavalla yrityksille ja yksityisille henkilöille.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi