Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Metsä antaa vakaata tuottoa

Metsien vihreä kulta antaa yleensä vakaata tuottoa. Nyt kaikkien aikojen kurjimman pörsivuoden jälkeen moni pörssisijoittaja haikailee metsäomaisuuden perään - olisipa minunkin rahani ollut metsässä vuonna 2008!! Ei olisi mennyt pahasti metsään.

Oheiset otteet Tapio:n kokoamista vuositilastoista ovat jo melkein vuoden vanhoja - mutta antavat edelleen ihan hyvän tuntuman siitä miten metsäomaisuuden tuotto on muodostunut - meno on ollut kuin junassa - verrattuna pörssiosakkeiden vuoristorataan.

Mennyt ei kuitenkaan aina ole enne tulevasta. Paperin kulutus vähenee. Vaikka kartonkia ja sahatavaraa tarvitaankin edelleen, ei ole mitään syytä miksi metsä tuottaisi tulevaisuudessakaan enempää kuin tähänkään saakka. Pörssin vuoristoradassa on sentään se ilo että siellä sattuu ja tapahtuu - ja jyrkän alamäen jälkeen ollaan kohta taas vauhdilla menossa kohti korkeuksia. 

Hyvää tietoa metsästä sijoituskohteena saa www.metsavastaa.net sivustolta ja tietenkin Tapion kokoamista tilastoista (Vuositilastot_2007_web.pdf)

 

Kuitupuu (kantohinta)

 

Tukit (kantohinta)

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvää Joulua

Hyvää ja Rauhaisaa Joulua kaikille.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mediavalta on Suomessa keskittynyttä

Media on Suomessa varsin keskittynyttä. Sanoma WSOY, Alma Media, Otava Kuvalehdet (Yhtyneet kuvalehdet) ja Talentum konsernit dominoivat markkinoita (alla olevassa kuvassa on liikevaihdot suhteutettuna toisiinsa).

Keskittyneisyyteen on seuraavia syitä:

  • sisältöä ja toimittajien työtä on helpompi jakaa ja hyödyntää kun konserni omistaa useita samalle sektorille keskittyvää lehteä, aikakauslehteä, verkkomediaa ja televisiokanavaa
  • lehtien jakelu, painaminen ja logistiikka on helpompi hoitaa keskitetysti
  • verkkojulkaisujen ja internetpalvelujen tekninen kehitys helpompaa kun konsernin useat internet sivustot voivat hyödyntää yhteistä tietotaitoa

Sijoittajan kannalta on mielenkiintoista havaita:

  • Alma Median ammattitaito Internet palvelujen toteuttajana (Almalla on monta mielenkiintoista tulevaisuuden palvelua) ja Kauppalehden kehittyminen Suomen ehdottomasti parhaaksi (ja suurimmaksi) yksittäiseksi talousmediaksi
  • Talentum konsernin hyvä asema lukuisten erillisten talousmedioiden tuottajana
  • Sanoma WSOY:n kansainvälistyminen ja rönsyily muille toimialoille (R kioskit etc..)

 

 

Nämä tiedot ovat peräisin Vapaiden kirjoittajien Joulukuun kokouksen (ja pikkujoulun) yhteydessä käydystä keskustelusta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset

Suomen työmarkkinoita ovat hallinneet leimallisesti suuret yritykset. Suomalaiset ovat traditionaalisesti kunnioittaneet suurten organisaatioiden antamaa turvallisuutta ja motivoituneet ahkeraan työntekoon osana suurempaa kokonaisuutta. Usko systeemiin ja yhteisöön on ollut leimallista suomalaiselle kulttuurille.

Tämä on nyt muuttumassa - suomalaiset tekevät tänä päivänä parempaa tulosta osana sellaisia organisaatioita joiden tulokseen he kykenevät vaikuttamaan, joiden kokonaisuutta hallitsemaan ja joissa he tuntevat toisensa. Kollektivistinen Suomi on nyt väistymässä ja antaa tilaa yksilöllisemmälle yhteiskunnalle. 

Muutosta kuvaa hyvin yrittäjien etujärjestön "Suomen Yrittäjät" (www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa) kokoama tilasto siitä minkä kokoiset yritykset ovat pärjänneet parhaiten.  Tämä tilasto kertoo että:

  • parhaiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) pienet ja keskisuuret yritykset joissa on 10...250 henkilöä
  • huonoiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) suuret yritykset

Sijoittajalle tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen sitä, että keskisuuret ja pienet yritykset tulevat todennäköisemmin antamaan parempaa tuottoa ja tästä meillä on jo kokemuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Se tarkoittaa myös sitä että meillä on ja tulee olemaan useita menestyviä tähtiä. Yksittäiset suuret yritykset eivät enää tule dominoimaan markkinoita.

Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa sitä että kehitys on tasaisempaa. Lainsäädäntöä pitää suunnata niin että pienten ja keskisuurien yritysten toiminnasta tulee helppoa (nykyinen lainsäädäntö tukee edelleen suuria yrityskokonaisuuksia) ja koulutusta tulee suunnata niin että pienissä yrityksissä tarvittavaa luovuutta, innovativiisuutta ja monialaisuutta korostetaan suurissa yrityksissa tarvittavan organisaatoriisen kuuliaisuuden ja kapea-alaisen osaamisen kustannuksella.

Yksittäiselle työnhakijalle tämä merkitsee runsaita valinnanmahdollisuuksia mutta myös suurempaa tarvetta sisäiselle kurinalaisuudelle ja tahdolle menestyä ja etsiä oma paikkansa yhteiskunnassa.

Oheinen kuva eri kokoisten yritysten työllistävästä vaikutuksesta on ote Suomen yrittäjien kokoamasta tilastosta:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea tapa laskea yritysarvo

Yritysarvo voidaan laskea monella vaihtoehtoisella tavalla:

1.  Markkina-arvo

Yrityksen hetkinen arvo markkinoilla lasketaan pörssiarvosta ottamalla huomioon velat ja likvidit varat. Tämä on armoton , hetkellinen markkina-arvo.

2.   Tulevien voittojen diskonttaaminen nykyhetkeen

Sijoittajat arvottavat yritystä arvioitujen tulevien voittojen perusteella. Tulevien vuosien voitot arvioidaan ja diskontataan markkinakorolla nykyhetkeen. Saatuun arvoon lisätään tämän hetken likvidit nettovarat ja tulos on yrityksen arvo.

3.   Yritysarvon laskeminen yrityksen positiosta arvoketjussa

Yhteiskunnan arvoketjuihin tiiviisti etabloituneiden yritysten arvoa yritetään monasti laskea sen perustella mitä paikkoja (tehtäviä) yritys hoitaa yhteiskunnan arvoketjuissa ja mikä on tuon position (tehtävän) todennäköinen tuleva osuus yhteiskunnan rahavirroista ja voitoista. Laskelmaan lisätään arvio siitä mitkä ovat kyseisen yrityksen kyvyt uudistua ja laajentua - ottaa arvoketjupositiota laajemmalla maantieteellisellä alueella tai ottaa uusia paikkoja arvoketjussa.

4.    Yrityksen arvioiminen immateriaalisen pääoman perusteella

Asiantuntijaorganisaatioita, korkean teknologian yrityksiä ja markkinointiosastoja arvioidaan monasti sen perusteella mikä on niiden kyky tuottaa immateriaalista pääomaa: patentteja, copyright oikeuksia, yhteistyösopimuksia, mielikuvia, brandiarvoa, suunnitteludokumentteja ja julkaisuja. Nykyiseen likvidiin pääomaan (immateriaali ja materiaali) lisätään arvio siitä miten arvokasta immateriaalista pääomaa kyseisen organisaation arvioidaan tulevaisuudessa pystyvän tuottamaan. Tässä tavassa tuotteista saatavan rahavirran katsotaan olevan seurausta tuotteessa olevista immateriaalisista oikeuksista  (markkinamielikuvasta, IPR ja copyright oikeuksista, logistiikkaketjun sopimuksista ja suunnittelusta).

 

Mikä on oikein tapa laskea yrityksen arvo??

Kaikkien neljän yllämainittun tavan tulisi antaa yksi ja sama rahassa mitattava yritysarvo - mutta näin ei tietenkään aina ole. Markkina-arvo saattaa poiketa merkittävästikin jollakin muulla tavalla lasketusta yritysarvosta. Pitkällä aikavälillä oikeimman kuvan yrityksestä saa kun valitsee kyseiselle toimialalle parhaiten soveltuvan tavan - yksi tapa laskea ei ole ylitse muiden.

 

Oikean tavan valitseminen johtaa:

  • yrityksen sisäisesti tekemään oikeita päätöksiä (yrityksen kannattaa valita oma erityinen tapansa laskea yritysarvo ja käyttää tätä tapaa johdonmukaisesti niin että yrityksen toiminta optimoidaan niin että kyseisellä tavalla yritysarvo maksimoituu)
  • sijoittajan tekemään oikeita valintoja (sijoittajan on tärkeätä huomata jos markkina-arvo poikkeaa merkittävästi muulla tavalla lasketusta yritysarvosta; markkina-arvo ei monasti huomioi yriyksessä piileviä voimavaroja)
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Talouden sektoreista parhaiten pärjää terveydenhuolto

Viimeisten kolmen kuukauden aikana eri sektoreiden osakkeet ovat globaalisti pärjänneet hyvinkin eri tavalla:

  • parhaiten ovat pärjänneet terveyspalveluita tuottavien yritysten osakkeet (IXJ)
  • suurin piirtein osakeindeksin kanssa samaa vauhtia ovat laskeneet teollisuus (EXI), teknologia (IXN) ja kulutustavarat (RXI)
  • materiaalit, raaka-aineet (MXI), rahoitussektori (IXG) ja metsäteollisuus (WOOD) ovat pudonneet kaikkein eniten

Näyttäisi siltä että pahin syöksy on ainakin hetkeksi tasoittunut, mutta on mahdoton sanoa milloin ollaan pohjalla. Kenties pohja on jo saavutettu - sen tietää vasta jälkeenpäin. En silti ostaisi ylikapasiteetin kanssa kamppailevaa metsäteollisuutta.  Sen sijaan esimerkiksi kuluttajatuotteita valmistavat yritykset voisivat olla mielenkiintoisempia - niiden P/E on nyt houkuttelevan alhaalla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Bear rahastoissa piilee petollinen vaara

Bear rahastoissa ja muissa short kohteissa piilee vaara - joka realisoituu sitten kun kurssit eivät enää laske.

Otetaanpa esimerkki:

  • Oletetaan että osakkeet nousevat keskimäärin noin 5% vuodessa ja tällöin bear rahaston arvo laskee keskimäärin 5% vuodessa
  • Osakkeille saa vuodessa keskimäärin noin 2 % osinkoa kun taas bear position pitäjä joutuu maksamaan 2% osinkoa (negatiivinen osakepositio tarkoittaa sitä että myös osingot ovat negatiivisiä)

Tästä kaikesta seuraa että keskimäärin bear rashasto häviää 14% vuodessa tavalliselle osakesijoitukselle.

Minä en ainakaan enää suhdanteen tässä vaiheessa uskalla pitää short positioita - niiden käyttö vaatii suurta taitoa ja varovaisuutta.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Intia on ihan mukiinmenevä sijoituskohde

Kehittyvät maat kiinnostavat sijoituskohteena nyt kun kehittyneiden maiden talous on pysähtymässä.

Alla olevissa graafeissa on Economist lehden ja muiden lähteiden kertomaa tietoa Intian taloudellisesta kehityksestä.

Kaaviosta havaitsemme seuraavia (mediassa monasti virheellisesti esitettyjä) seikkoja:

  • Intian vaihtotaseen vaje (violetti, oikea asteikko) on parikymmentä miljardia, mutta suhteutettuna maan kokoon ja bruttokansantuotteen kasvuun tämä on erittäin pieni alijäämä; Intian vaihtotase on tasapainossa ja maa ei kokonaisuutena velkaannu eikä anna velkaa. Sen sijaan Intian valtio velkaantuu koko ajan merkittävästi (ei kuitenkaan näy näistä käyristä).
  • Intian kauppatase (vaalean sininen, oikea asteikko) on merkittävän alijäämäinen ja Intia ei siten ole varsinainen maailmantalouden teollisuustuottaja vaan päinvastoin tavarantuoja. Intia on sen sijaan palveluviejä (ohjelmistokehitys,...) - siksi vaihtotase on niinkin hyvä.
  • Intian teollisuustuotannon kasvu (kirkkaan punainen käyrä, vasen asteikko) on melko vaatimatonta ja laskusuunnassa
  • Bruttokansantuotteen kasvu (oranssi, vasen asteikko) on vielä hyvää kahdeksan prosentin tasoa - mutta teollisuustuotannon vaimea kasvu uhkaa hyydyttää kokonaistalouden
  • Inflaatio (keltainen) laukkaa kymmen prosentin vauhdilla mutta Intian keskuspankki elvyttää IMF:n kehoituksesta taloutta pitämällä korot (sininen) seitsemän prosentin tasolla. Tämä on selvästi riski - voi vain toivoa ettei inflaatiosta tule pysyvä tai peräti kiihtyvä ilmiö.

Intia on kokonaisuudessaan hyvä sijoituskohde: pörssin P/E arvot ovat alhaiset, Intialla ei ole merkittävää vaihtotaseen vajetta ja bruttokansantuote kasvaa tervettä seitsemän prosentin vauhtia. Riskeinä ovat valtion velkaantuminen, inflaatio ja teollisuustuotannon vaimea kasvu joka voi heijastua myös bruttokansantuotteeseen. Korruptio ja huonosti toteutetut infrastruktuurihankkeet tuntuvat pitävän Intiaa hieman Kiinaa huonommassa vedossa.

Intian indeksiä voi ostaa USA:n pörssistä esimerkiksi kaupankäyntitunuksella INP.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityksissä pikku Hitlerit löytävät paikkansa yhteiskunnassa

Suuria yrityksiä johdetaan kuin totalitaarisia yhteiskuntia konsanaan:

  • johtajat valitaan keskusjohdon toimesta (ei äänestyksiä, ei demokratiaa)
  • yhteisön (yrityksen) etu asetetaan aina yksilön edun edelle (yksilöt irtisanotaan jos siten saavutetaan parempi tulos)
  • toimivaa vallanjakoa ei ole (toimeenpanovalta, lainsäädäntövalta(yrityksen toimintatavoista päättäminen) ja tuomiovalta henkilöityvät yleensä aina samaan keskusjohtoon

Yksilöän ja tunteiden huomiotta jättämisestä on monissa yrityksissä tehty arvo. Puhutaan "fact based decision making" periaatteesta eli tosiasioihin perustuvasta päätöksenteosta.

Lainsäädäntökin tukee tätä toimintamallia. Osakeyhtiölainsäädäntö nimenomaisesti kieltää yritystä pyrkimästä muihin arvoihin kuin osakkeenomistajan etuun.

Suuret yritykset ovat siis kuin pieniä Natsi Saksan kopioita - toimintamallit ovat samat. Mutta tämän ei tarvitse olla paha asia - yhteiskuntamme vain on sellainen ja yritystalouden optimi löytyy totalitarismista. Ainakin meillä on vapaus valita minkä yrityksen palveluksessa toimimme - se on selkeä etu jota ei ole totalitaarisen yhteiskunnan kansalaisilla.

Lisää keskuttelua tästä asiasta on käyty täällä:

kknetwork.ning.com/group/worldaffaires/forum/topics/1930-jaelkeen-hitler-nousi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinat paniikissa - oikea aika ostaa ?

Oheisissa käyrissä on osakemarkkinoiden volatiliteettiä kuvaavan VIX indeksin arovot:

  • ensimmäisessä kuvassa on 6kk noteeraukset
  • toisessa kuvassa on noteeraukset vuodesta 1990 alkaen

Näistä käyristä voi nähdä että osakemarkkinat ovat nyt paniikissa - milloinkaan meidän elinaikanamme ei ole volatiliteetti ollut yhtä suurta kuin nyt.

Vuoden graafista voidaan lisäksi nähdä että paniikki kasvaa aina osavuotiskatsauksen lähestyessä ja helpottaa taas sitten kun uutiset ovat ohitse. Tämä on tyypillistä lamatunnelmaa - huonoja uutisia pelätään - ja niitä odotetaan.

Tilanne on kuitenkin lohdullinen. Tämän pahempaa ei ole koskaan ollut ja tuskin volatiliteetin osalta tuleekaan. Siis parempaan päin  

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n teollisuustuotanto romahtanut

Ohessa ote Economist lehdestä ja muista lähteistä kerätyistä USA:n kansantaloutta koskevista tiedoista.

Vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen käyrä) ovat oikeanpuoleisella asteikolla (Miljardia U$), ja muut ovat vasemmanpuoleisella asteikolla (%).

USA:n teollisuustuotanto (punainen käyrä) on juuri nyt sukeltamassa syvälle -  tuotanto supistuu. Bruttokanantuote (oranssi käyrä) seuraa yleensä nopeasti perässä; joskin loivemmin. Maailmanlaajuinen talouden pysähtyminen on ollut erittäin nopeaa - se on tapahtunut parissa kuukaudessa. Tilanne on saman tyyppinen joka puolella maailmaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n ja Japanin osakkeet ovat turvastaama

 

Osakkeiden turvasatamana ovat viimeisten kuukausien aikana toimineet Japani ja USA (keltainenen ja vaaleanvihreä käyrä).

Muut maat kuten Saksa (EWG), Ruotsi (EWD), Singapore (EWS), Turkki (TUR) ovat käyttäytyneet aika lailla samalla tavalla - kurssit ovat laskeneet maasta riippumatta kautta linjan.

Raaka-ainetuottajat kuten venäjä (RSX) ovat laskeneet kaikkein eniten.

Syynä tilanteeseen on mielestäni se että kriittisinä hetkinä pakkomyynteihin ja riskin pienenentämiseen pakotetut sijoittajat myyvät herkästi muita kuin USA:n ja Japanin osakkeita. Tämä johtunee osittain siitä että jotkin pankkiiriliikkeet tarjoavat USA:n osakkeita vastaan enemmän ja halvempaa rahoitusta kuin ekstoottisempia volatiilimpia osakkeita vastaan. Ja tämä tietenkin ruokkii sitä että muut kuin USA:n osakkeet pysyvät volatiileina - niitä myydään aina kun on kriisi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pankit harhauttavat asiakkaitaan termillä "sijoitusneuvonta" - kun tarkoitus ei ole neuvoa vaan myydä

Miten pyöritetään menestyvää sijoitusrahastobusinestä?

Pankkiiriliikkeellä, joka myy sijoitusrahastoja (omia ja muiden) systeemi pyörii suurin piirtein seuraavasti:

  • Valitaan hyvä portfolio myyttäviä tuotteita. Portfolioon pyritään saamaan kattava joukko sellaisia rahastotyyppejä joita asiakas ymmärtää.
  • Jokaisen rahaston pitää olla helposti sijoittajille myytävissä oleva yksinkertainen tuote.
  • Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus valita rahastojen välillä niin, että vastuu sijoituksen menestykestä siirtyy asiakkaalle (ja asiakas myös ymmärtää tämän)
  • Asiakkaalle myydään luotettavuuden tuntua, turvallisuuden tuntua ja selkeitä sijoitustuotteita

Sijoitusrahastojen myynnissä ei pyritä siihen että asiakas saisi parhaan tuoton vaan siihen että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi ja saa yksinkertaisia selkeitä ja tuttuja tuotteita.  Sijoittajille rahastot tarjoavat luotettavuuden ja turvallisuuden tunnetta ja  konkreettisia etuja kuten hajautusta, mahdollisuuden päästä käsiksi ulkomaisiin osakkeisiin tai kokonaisiin toimialoihin.

Minusta sijoitusrahastoja parjataan osittain turhaan.  Sijoitusrahastojen pyörittäminen on eräs kannattavimpia busineksiä maailmassa. Sijoittajat ovat valmiit maksamaan rahastoille premiota ja niinpä rahastobusiness ei voi olla muuta kuin arvokasta lisäarvoa.

Pankkien ei tulisi antaa perusteettomasti käyttää termiä "sijoitusneuvonta"

Valistusta tarvitaan -  kansalaiset maksavat monasti liikaa. Mutta ei voi vaatia että rahastoja myyvät pankit alkaisivat antaa asiallisia sijoitusneuvoja - ei autokauppiastakaan voi vaatia ohjaamaan asiakasta edullisen auton ostoon tai peräti suosittelemaan uudesta autosta pidättäytymistä.  Mutta voisi toki vaatia että pankit eivät kutsu toimintaa sijoitusneuvonnaksi - ei autokauppiaskaan kutsu toimintaansa puolueettomaksi autokaupan konsultaatioksi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Japanin (ja muiden maiden) teollisuustuotanto sukeltaa

Alla olevassa kuviossa on Economist lehden ja muiden lähteiden antamaa kuvaa Japanin reaalitaloudesta.

Japanin reaalitalous heijastelee maailmankaupan ja talouden jyrkkää hiljentymistä sykysyn 2008 aikana. Teollisesti valmistettujen tuotteiden kysyntä ei kasva - pikemminkin heikkenee ja Japanin vientiteollisuudesta riippuvainen talous tulee kärsii tilanteesta. Tilanne on hyvin samanlainen muissakin maissa. Vienti ei vedä.

Useimmissa maissa on lainan saanti pankista edelleen mahdollista eikä korkotaso ole noussut kohtuuttomaksi. Ainoa syy tähän jyrkkään hiljenemiseen täytyy olla median luomalla sopuliefektillä. Kuluttajat uskovat kun media sanoo että lama on tulossa ja siihen uskoo myös teollisuus - ja niin se sitten tulee. Maailma on globalisoitunut myös mediahypen osalta. Englanninkielistä hapatusta kuunnellaan yhtä-aikaisesti ympäri maailmaa, sitä toistellaan kansallisessa lehdistössä, tunnelmat ja odotukset siirtyvät nopeasti maasta toiseen ja niin maaailmantalous synkronoituu yhteen  - ja niin lamakin koetaan samanaikaisena kaikkialla. 

Tarkempaa analyysia alla olevasta Japanin taloutta esittävästä kuviosta:

  • bruttokansantuotteen kasvu (oranssi käyrä, vasen asteikko) on lähellä nollaa ja laskussa
  • teollisuustuotanto (punainen käyrä, vasen asteikko) on viime vikkojen aikana sukeltanut. Tämä sama teollisuustuotannon (ja maailmankaupan) jurkkä putoaminen on havaittavissa monissa muissakin maissa.  Se ennakoi yleensä bruttokansantuotteen kasvun hiljenemistä.
  • voimakkaasti positiiviset vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen pilkullinen käyrä, oikea asetikko) ovat alkaneet maailmanlaajuisen kysynnän heiketessä pienenemään
  • inflaatio (keltainen käyrä) on korkeammalla kuin korkotaso (sininen käyrä). Talous on tällä hetkellä siis elevyttävää.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailmantalouden kasvu on pitkällä aikavälillä noususussa

 

Tässä karhumarkkinoiden kurimuksen keskellä poimin iloksenne IMF:n raportista oheiset kuvat maailmantalouden kasvusta ja ennusteet siitä miten kasvu tulee kehittymään.

Kuten kuvista on helppo havaita:

  • maailmantalous on kasvu-uralla ja kasvu on nopeutumassa
  • nyt käynnissä oleva kehittyvien talouksien stagnaatio on vain pieni paikallinen häiriö vakaassa kehitystrendissä; vastaavia on nähty ennenkin
  • taloudellisen kasvun painopiste on 1990 luvun aikana siirtynyt kaakkois-Aasiaan

Tarkempaa tietoa ja muita hyviä ennusteita löytyy IMF:n kvartaalikatsauksesta: www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2008/02/pdf/text.pdf

IMF on tällä hetkellä luultavasti vaikutusvaltaisin talousalan tietoa tuottavista instituutioista. Sen raporttien osuvuus on ollut hyvää luokkaa ja sen antamia linjoja seurataan tiiviisti suurimmissakin keskuspankeissa. IMF on mahdollisesti juuri tällä hetkellä vaikutusvaltaisempi kuin OECD.

Tuosta yllä olevasta maailman BKT:n kasvua kuvaavasta käyrästä on todettava seuraavaa: Joidenkin tutkimuslaitosten mukaan maailmantalouden kasvu on kiihtynyt 1800 luvun alun runsaasta prosentista 1900 luvun alun pariin prosenttiin ja nyt ollaan neljän prosentin tasolla. BKT:n kasvu on siis IMF:n kuvan esittämääkin pidemmällä ajalla ollut trendinomaisesti kasvavaa.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kilpailyhteiskunta on väärä nimi kapitalistiselle markkinataloudelle

Monasti näkee tuskastelua siitä miten meidän raaka kilpailuyhteiskuntamme vie kaiken inhimillisyyden työn tekemisestä ja alistaa ihmiset petomaiseen keskinäiseen kilpailuun.

Termi kilpailuhyteiskunta pitäisi korvata asiakaslähtöisellä yhteiskunnalla

Käsitys kilpailuyhteiskunnasta on minusta väärä ja perustuu virheelliseen tulkintaan. Itse koko sana kilpailuyhteiskunta johtaa yhteiskunnallista keskustelua ja yksittäisiä ihmisiä harhaan. Paremmin kuvaava nimi olisi asiakaslähtöinen yhteiskunta. Mutta mikä on perustelu näin paljon tavanomaisesta poikkeavalle termille?

Kun pienet yrittäjät kuten esimerkiksi parturikampaamot kilpailevat ei kyseessä useinkaan ole keskinäinen kilpailu vaan parturikampaamo pärjää parhaiten, jos keskittyy miettimään sitä miten parhaiten palvelee ja mielyttää asiakkaitaan. Sama koskee kokemukseni mukaan myös suurempia yrityksiä - asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin keskittyvät yritykset pärjäävät.

Keskinäiseen kilpailuun fokusoiminen johtaa harhaan - pois tärkeimmästä - asiakkaan tarpeen miettimisestä. Yritykset, jotka keskittyvät liiketoimintastrategiassaan keskinäiseen kilpailuun tulevat kopioineeksi kilpailijoiden toimintatapoja, ajautuvat vahingossa tekemään päälekkäisiä asioita ja tuelevat luoneeksi keskinäisen kilpailun mentaliteettiä myös yrityksen sisälle - ihmisten välille. Ja tämä johtaa ennen pitkään huonoon tuloskuntoon.

Asiakkaan tarvetta miettivät liiketoimintastrategiat sen sijaan johtavat siihen, että innovatiivisesti ratkaistaan asiakkaan ongelmia - keksitään uusia tuotteita ja tarpeita - löydetään uusia asiakkaaseen vetoavia mielikuvia. Tämä johtaa innovatiiviseen yritykseen - ja myös sisäinen, työntekijöiden välinen kilpailu vähenee ja syntyy tukeva ilmapiiri, joka kannustaa yhteistyöhön. Myös yrityksen työntekijöillä on tämän tyyppisessä yhteisössä mahdollisuus keskittyä keksimään uusia tapoja olla hyödyksi yritykselle ja kolleegoille - sen sijaan että työntekijät kilpailisivat keskenään siitä kuka suorittaa olemassa olevat tehtävät tehokkaimmin.

Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä voi ja tulee lainsäädännöllisesti edistää

Tähän asiakaslähtöiseen ajattelutapaan perustuu nykyisen talousliberaalin yhteiskuntarakenteemme ylivoimainen kilpailukyky - ei keskinäiseen kilpailuun. Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä kannattaa lainsäädännöllisesti edistää. Tässä tavoitteessa onnistuminen on todennäköisesti kaikkein tärkein tekijä kun rakennetaan globaalisti merkittävää asemaa Suomelle ja suomalaiselle tekeimiselle. 

Seuraavat toimenpiteet auttavat asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä:
  • kilpailulainsäädäntö, joka tehokkaasti estää määrävän markkina-aseman syntymistä (terveydenhuollon-, päivähoidon-, koulutuksen- ja vankeinhoidon- monopolistisia rakenteita voi erittäin mainiosti vähentää)
  • yksinkertainen ja selkeä sopimusoikeus sekä tehokas ja nopea oikeuslaitos
  • lainsäädäntö, joka estää omistuksen liikaa keskittymistä (valtio ja eläkevakuutuslaitokset ovat joissakin tapauksissa erittäin suuria omistajia joiden ylivahvaa asemaa on lainsäädännöllisesti tuettu - voidaan hyvin harkita voisiko omistajavallan hajautusta lisätä)

 

Monia muita merkittäviä yhteiskunnallisia asioita on esillä Nina Suomalaisen blogissa:   suomalainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/page/3/
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen talouspolitiikka on hoidettu hyvin - yhteiskuntarakennetta pitäisi muuttaa dynaamisemmaksi

Kuten oheisesta eri lähteistä (Economist, OECD,...) kootuista käyrästöistä voi nähdä:

  • Euroalueen teollisuustuotanto (punainen käyrä) on sukeltanut ja tällä hetkellä teollisuustuotanto supistuu
  • BKT kasvaa parin prosentin vauhtia (oranssi käyrä)
  • Korkotaso (sininen käyrä) on viiden prosentin luokkaa ja inflaatio (keltainen käyrä) on runsas kolme prosenttia; rahalle saa siis tervettä parin prosentin reaalikorkoa
  • Vaihtotase ja kauppatase (sininen ja violetti käyrä) ovat jo pitkään olleet jokseenkin tasapainossa

Makrotalouden näkökulmasta Eurooppa on hoitanut tallouspolitiikkaa kohtuullisesti. Vaikka tulossa oleva globaali talouden hidastuminen rasittaa teollisuutta, on vaihtotase, korkotaso ja inflaatio hallinnassa - euroopan talous kasvaa todennäköisesti jatkossakin tämän alueen dynamiikalle tyyplilliseen vaatimattomaan tapaan. Dynamiikkaa voi parantaa lainsäädännöllisin keinoin, vaikuttamalla yhteiskuntarakenteeseen.

 

USA:n taloudenpito näyttää Euroaluetta heikommalta:

  • inflaatio (keltainen) ylittää korkotason (sininen käyrä) ja  rahalle saa niinmuodoin negatiivista reaalikorkoa. Tilanne on epäterve.
  • teollisuustuotanto (punainen) on USA:ssa suketltanut samalla tavoin kuin Euroopassa ja bruttokansantuote (oranssi) kasvaa nihkeät pari prosenttia vuodessa
  • kauppatase ja  vaihtotase ovat surkeata luokkaa vaikka vaihtotaseessa onkin piristymisen merkkejä  - maa velkaantuu edelleen kovaa vauhtia

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitukset USA:n osakkeisiin on ollut turvasatama

 

Tässä taas raporttia siitä miten valuuttakurssikorjatut indeksit eri markkina-alueilla ovat pärjänneet viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Oheisesta kuviosta näkee että:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uusi tukijalka Suomen viennille !!!

Suomen kaltaisen kohtuullisen pienen kulttuurialueen kannattaa erikoistua maailmanlaajuisessa työnjaossa muutamille hyvin paikalliseen kulttuuriin sopiville vientiteollisuuden tuotantosektoreille. Erikoistumalla voidaan hyödyntää paikallisen kulttuurin parhaita voimavaroja ja luoda omaa vahvaa identiteettiä sekä talouden että kulttuurin alueelle. Samalla tavalla kuin yksilön kannattaa valita roolinsa talouselämässä kannattaa myös eheän, identiteetistään huolta pitävän kulttuurialueen valita oma roolinsa globaalissa taloudessa. Tekemällä tietoisia valintoja voimme saavuttaa paljon.

Meidän kiistattomia vahvuuksiamme ovat:

  • maailman eräs vähiten korruptoitunut ja hyvin järjestynyt ennustettavalla tavalla toimiva yhteiskunta
  • maailman parasta luokkaa oleva koululaitos
  • kohtuullisen demokraattinen ja yksilöt huomioon ottava tapa toimia yrityksissä ja yhteiskunnassa

Vientiteollisuutemme tuotantorakenne on kehittynyt asteittain ja nyt meidän vahvimpia vientisektoreitamme ovat elektroniikka, laitteisiin sulautetut ohjelmistot, metalli, metsäteollisuus ja perusteollisuus.  Suomessa on tehty monia suppamman menestyksen saaneita yrityksiä laajentua uusille osa-alueille. Turun ympäristössä panostettiin 80- ja 90- luvuilla bioteknologiaan ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Bioteknologian kehitys oli toiveista huolimatta maailmanlaajuisesti vaatimatonta eikä pysähtyneillä markkinoilla ollut helppo saavuttaa läpimurtoa.  Samoin kävi orastavan ohjelmistoteollisuuden. Suomalaiset ohjelmistotuottajat ovat 90- ja 00- luvuilla menestyneet suhteellisesti ottaen ihan hyvin, mutta kun ohjelmistoteollisuuden voluumi on kansainvälisesti ollut pysähdyksissä niin myös meidän menestyksemme on ollut vain kohtuullista luokkaa.

Mistä siis uusi tukijalka suomelle - sellainen joka parhaiten sopii meidän luonteellemme ja vahvuuksiimme ???

Yritysrakenteemme on viime aikoina muuttunut olelleellisesti. Suomalainen ajattelutapa oli vielä Nokia:n syntyessä melko lailla kollektiivinen ja arvon tuottaminen keskittyi muutamiin suuriin yrityksiin. Nyt tilanne on toinen. Pörssissä on lukuisia menestyviä pieniä teknologiayrityksiä ja uusia syntyy kaiken aikaa. Vielä 90- luvun alussa suomalaisella insinöörillä oli käytännössä vain vähän vaihtoehtoja jos halusi menestyvän vientiteollisuuden piiriin - nyt dynaamisia, innovativiisia ja nuorekkaita yrityksiä on paljon.

Toinen muutos on tapahtunut suhtautumisessa työllä tuotettavaan arvoon. Vielä 80- luvulla työllä tuotettava arvo perustui toiminnan tehokkuuteen, täsmällisyyteen ja tekniseen osaamiseen. Nyt yhteiskunnassa arvostetaan mielikuvilla ja kulttuurilla tuotettavia arvoja enemmän kuin aiemmin. Mutta silti emme ole pärjänneet mediateollisuudessa - meitä rasittaa kielialueemme pienuus. Suomalainen viihde ja kulttuurituotteet eivät mene sellaisenaan kaupaksi - kielimuuri asettaa meidät heikompaan kilpailuasemaan. Meidän tulee hyödyntää vahvaa kulttuuripohjaamme jollakin muulla tavalla.

Internet tellisuuteen kannattaa panostaa - se ei mene hukkaan

Minä uskon että meidän kannattaa nykyisessä tilanteessamme panostaa sellaisille alueille joilla vahva assosiatiivinen kulttuurillinen osaaminen yhdistyy teknologiaan. Sellaisille alueille joilla erityisesti visuaalisen impression hallitseminen on tärkeätä. Peliteollisuus on eräs alue joka täyttää nämä ehdot - harmi vaan että kyseinen sektori kasvu on maailmanlaajuisesti melko vaatimatonta luokkaa. Mutta joka tapauksessa eläminen ja kokeminen on siirtymässä nettiaikaan - internettiin. Uskon että panostamalla laajasti internet sisältöteollisuuteen saavutamme osaamista juuri sillä alueelle jolla on merkittävää potentiaalia. Internet teollisuus ei ole teknologiaa - se on ennen kaikkea mielikuva ja kokemusteollisuutta. Sen hallitsemiseen tarvitaan sekä taiteellista otetta että teknologiaa yhdistettynä tavalla joka sopii meidän identiteettiimme.

Uskon että internetin kokemusmaailman tuottaminen on meidän tulevaisuuden alamme.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen sijoitussektorin toimintaa voisi tehostaa

Yritysten lainarahoitus toimii

Pankit huolehtivat omasta osuudestaan yleensä melko hyvin. Menestyvät, vakavaraiset yritykset saavat kohtuuhintaista lainoitusta. Tämä näkyy muun muassa siitä että:

  • pankkien luottotappiot ovat pysyneet kohtuullisina
  • luottokannan kasvu on ollut kohtuu tasaista ja kasvun nopeus on ollut aika hyvin linjassa kokonaistalouden kasvun kanssa (ei ole ollut suurta epäsuhtaa rahan tarjonnan ja yritysten kasvumahdollisuuksien välillä)

 

Oman pääoman muotoisen rahoituksen tarjonta ontuu

Oman pääoman muotoisen rahoituksen saatavuus sen sijaan ei ole toiminut täydellisesti - suomalainen sijoitussektori toimii ontuen.Yritysten mahdollisuus hakea oman pääoman muotoista rahoitusta on suorassa suhteessa pörssikursseihin ja nämä taas ovat Suomessa vaihdelleet enemmän kuin joillakin suurilla markkinoilla. Toisinaan oman pääoman muotoista rahoitusta saa halvalla ja toisinaan taas osakeantien järjestäminen on mieletöntä. Tämä kielii jossain määrin kehittymättöämästä ja toimimattomasta sijoitussektorista. Toimimattomuus johtuu mielestäni muun muassa:

  • eläkevakuutusrahoja hoidetaan poukkoilevasti ja varsin pieni osa varoista pidetään osakkeissa, tasaista oman pääoman tarjontaa ei synny vakaista eläkevaroista
  • Suomessa ei ole riittävän laajaa ja hyvin toimivaa investointipankkisektoria. Investointipankkisektorin tehtävä on muun muassa ottaa rahamarkkinoilta lainaa ja sijoittaa se yrityksiin oman pääoman muotoisina osakesijoituksina. Tämä sektori Suomesta pitkälti puuttuu. Vaikka tämän sektorin kyseenalainen toiminta USA:ssa onkin ollut tärkeä tekijä aiheuttamassa nykyistä pankkikriisiä, on hyvin hoidettu investointipankkisektori silti toimivan talouden eräs tärkeä tukijalka. 
  • suomalainen media on joskus sensaatiohakuista, hakee räikeitä otsikoita ja pelästyttää sijoittajat kun taloudella menee heikosti ja taas saa sijoittajat liiankin optimistisiksi silloin kun on nousukausi

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen reaalihintojen lasku piristää yhteiskunnan dynamiikkaa ja taloutta ?

Asuntokuplan puhkeamista yleensä pelätään ja siitä alkavaa lamaa pidetään pitkänä ja pahana. Aivan kuten tapahtui 90-luvun alun Suomessa.  Asuntovelalliset joutuvat asuntojen hintojen laskiessa ahdinkoon ja paljon kiinteää varallisuutta omistavat tuntevat köyhtyvänsä kun laskennallinen omaisuus pienenee. Myös asunnoista saatavat tulot pienenevät ja monet vuokranantajat joutuvat tyytymään niukemempaan toimeentuloon. Rakennusteollisuus saneeraa ja ihmisiä joutuu kilometritehtaalle. Kulutus laskee epävarmuuden kasvaessa ja talous supistuu - siis kauheaa - vai onko asia sittenkään näin yksioikoinen?

Asuntokuplan puhkeamisen haitat ovat pitkälti klisee ja väärinkäsitys

Asuntojen, kiinteistöjen arvojen mukana laskevat myös vuokrat ja asumiskustannukset ylipäätään. Palkalla voi taas ostaa asianmukaisen kämpän ja ensiasuntoaan tavoittelevat paljon kuluttavat perheet voivat taas huokaista helpotuksesta - omistusasunto onkin taas tavoitettavissa oleva unelma. Elämässään jo paljon saavuttaneet, monia asuntoja omistavat sijoittajat köyhtyvät ja yhteiskunnan nuoret, dynaamiset ikäpolvet pääsevät entistä helpommalla kiinni yhteiskunnan varallisuuteen. Asuntokulut pienenevät niiltä jotka ylläpitävät yhteiskunnassa muutosta - nuorilta työssäkäyviltä palkkatyöntekijöiltä.

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti - siunaus tulee myöhemmin

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti. Rakennusteollisuus saneeraa ihmisiä, asuntovelkojensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden on vaikea realisoida omaisuuttaan ja samaan aikaan on usein vielä muutenkin työttömyyttä.

Mutta siunaukset näkyvät sitten myöhemmin. Yhteiskunta tulee dynaamisemmaksi - työn ja siitä saatavien ansioiden merkitys kasvaa - kannattaa taas yrittää ja tehdä työtä. Palkalla voi taas ostaa varallisuutta ja rikastua. Tämä kaikki nähtiin Suomessa 1990 luvulla ja taloutemme tuon rakenteellisen piristysruiskeen takia edelleenkin läntisen Euroopan dynaamisin.

Siis rohkeasti kohti asuntojen hintojen laskua

Tilastokeskus ylläpitää hyvää tietoa siitä mikä on asuntojen reaalihinta (suhteessa muihin elinkustannuksiin):

www.stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07-30_tie_001.html

Tämän mukaan asiuntojen reaalihinnat eivät ole milloinkaan aiemmin olleet yhtä korkealla kuin nyt - ei edes ennen 90 luvun asuntojen hintaromahdusta. Nyt on taas aika rakenteelliseen muutokseen - ei ole oikein että ihmisen elämänsä aikana keräämä palkka ei riitä kunnon kotiin. On taas hetki jolloin asuntojen ja kiinteistöjen arovot ovat liian korkealla ja myyntiajat pitenevät. Tarvitsemme piristysruiskeen joka tekee yhteiskunnastamme dynaamisemman. Siis tervetuloa hintojen lasku.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Media johtaa piensijoittajia harhaan

Talousmedia johtaa usein piensijoittajia harhaan.

Media on viime päivinä ryöpyttänyt pankki ja sijoitussektoria. Kuitenkin pankit ja sijoitus on globaalisti kasvattanut viimeisten kuukausien aikana sijoittajan arvoa enemmän kuin muut sektorit keskimäärin. Media höyrysi viime kesänä raaka-aineiden kallistumisen puolesta. Raaka-aineista riippuvaiset sijoituskohteet olivat tuolloin kaikkein huonoin valinta.

Mistä tämä johtuu - ei media tahallaan harhauta?  

Minä luulen että talousmedia haluaa ensinnäkin tehdä uutisia jotka mielyttävät lukijoita ja istuvat valtavirran ajatusmaailmaan. Jos kansainvälinen uutisointi kiinnittää huomionsa öljyn loppumiseen niin siitä tehdään suuri asia jonka kaikkien maailman maiden sijoittajat oppivat. Syy on sijoittajissa itsessään - haluamme kuulla sellaisia asioita jotka istuvat sen hetkiseen maailmankuvaan ja siitä syystä media yrittää kirjoittaa trendikkäistä asioista - sellaisista jotka me jo itse asiassa tiedämme.

Toinen tekijä on se että pienissä maissa monet talousuutiset ovat itse asiassa plagiaatteja kansainvälisestä lehdistöstä. Toimittajat lukevat tarkasti kansainvälistä mediaa ja tulkitsevat niiden kirjoittelua paikalliselle kilelle ja paikallisiin oloihin ilman sen kummempaa sensuuria. Tämä johtaa globaaliin mielipideilmastoon jossa muutamien kansainvälisten lähteiden tuottama kirjoittelu propagoituu moneen maahan ja moneen mediaan saaden aikaan itseään vahvistavan sopulireaktion joka jatkuu liian pitkään ja johtaa ylilyönteihin.

Mistä löytyy todellinen tieto

Todellista tietoa löytyy sellaisista lähteistä jotka oikeasti seuraavat tilastoja ja ajattelevat itsenäisesti. Meillä on Suomessa hyviä julkisia lähteitä joiden kautta todellista tietoa saa. Tilastokeskus ja Suomen Pankki muun muassa tuottavat verrattoman hyvää aineistoa. Myös maailmalla on itsenäisiä ajattelijoita ja insitituutioita jotka tavoittelevat todellista tietoa ja hyviä näkemyksiä. Itse olen seuraan monia kansainvälisiä medioita. Näistä ehkä paras on tällä hetkellä Economist lehti, jonka artikkelien esittämistä asioista tulee usein globaali hype. Nuo artikkelit eivät välttämättä aina osu oikeaan, mutta tärkeää onkin että niiden esittämiä asioita toistellaan kansallisessa lehdistössä - ne vaikuttavat maailman menoon.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n osakkeet pärjänneet hyvin viimeisen kolmen kuukauden aikana

Oheisen kolmen kuukauden vertailevan aikasarjan mukaan  parhaiten ovat pärjänneet USA:n osakkeet (S&P 500) kun taas Venäjä on ollut näistä tämän vertailun indekseistä heikoin. Venäjän heikkous ei ole viimeisten tapahtumien valossa yllätys mutta USA:n vahvuus on mielestäni ollut hieman yllättävää. Dollarin kallistuminen kertoo samaa viestiä - sijoittajat luottavat USA:n talouteen.

Oheisessa kuvassa on verrattu seuraavia dolllareissa noteerattuja (ETF) indeksejä:

  • EWD: Ruotsi
  • EWG: Saksa (DAX)
  • GSPC: S&P500   
  • FXI: Kiina
  • EWJ : Japani
  • RSX: Venäjä

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Protektiiviset sektorit pärjäävät hyvin

 

Ohessa eri sektoreiden globaalia käyttäytymistä (indeksit dollareissa; 6kk:n aikasarja):

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Protektiiviset sektorit tuntuvat vetävän

Sijoituskohteina protektiiviset alat tuntuvat menestyvän nyt (kesä 08) hyvin:

  • - terveyspalvelut
  • - kuluttajapalvelut ja kulutushyödykkeet
  • - pankit ja sijoitus (niin uskomatonta kuin se mediamyllytyksen keskellä onkin)

Huonosti menestyvät:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Dollari shortti

Jouduin tekemään warranteilla dollari shortin.
Tämä siitä syystä että ostamani käänteiset (bear ETF) indeksi rahastot ovat USA:n pörssissä ja niiden mukana tulee dollaririskiä ja näinä aikoina on hyvä suojautua dollarin laskulta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ostin Dow Jones bear rahastoa

Ostin DOW Jones bear rahastoa.
Uskon että kurssit laskevat ja ostin ihan vähän bear rahastoa. En yleensä ole netto shorttina - mutta nyt olen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finanssisektori voisi olla kohta hyvä oston kohde

Sektori-indekseistä eniten on laskenut finanssisektori.
Laskua on kertynyt yli 10 %.

Laskun arvo finanssisektorin koko market capitaalista (101893.1B ;Yahoo finance mukaan) on suurin piirtein 10000 miljardia.
USA:n subprime luotot aiheuttanevat suurin piirtein 500 miljardin tappiot finassisektorille (Econimist lehdestä).
Tästä voimme päätellä että finanssisektori on moninkertaisena diskontannut subprime tappiot osakkeiden hintoihin. Finanssisektori on siis nyt alennusmyynnissä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi