Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU maataloustuet vahingoittavat kohdemaan kehittymismahdollisuuksia

Suomi yritti puheenjohtajakautenaan viedä läpi EU budjettikehystä, joka olisi ylläpitänyt maatalouden aluetukia. Asia on nyt Saksan puheenjohtajakaudella uudelleen esillä. Maatalous- ja aluetuilla on vahva vaikutus:

  1. Ne ylläpitävät perinteisiä tuotantoketjuja säilyttäen historiallisesti arvokkaita ammatteja ja toimintatapoja
  2. Ne suuntaavat kohdemaan inhimillisiä ja taloudellisia investointeja maatalouteen ja muihin perinteisiin kohteisiin säilyttäen olemassaolevaa yhteiskuntarakennetta.
  3. Ne kohottavat kohdemaan tulotasoa ja kustannustasoa niin että mahdollisilla kasvualoilla toimivien yritysten on vaikempi päästä maailmanmarkkinoille.
  4. Ne lisäävät valtion kautta tulevista tulonsiirroista riippuvien ihmisten joukkoa ja tekevät tällä tavalla kansalaisista valtiolle ja yhteiskunnalle kuuliaisempia.

Suomi teki kuitenkin virheen. Osoittautui että EU:ssa oli tahoja jotka halusivat EU:n valtioiden kulttuurillista ja taloudellista kehittymistä. Suomen pohjaehdotus tyrmättiin ja nyt samat asiat ovat uudelleen esillä. Tällä kertaa puheenjohtajan toimii Saksa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

TEM toivoo että politiikka pyrkisi elintason kasvattamiseen

Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) kiinnittää raportissaan "Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa" huomiota siihen, että Suomi arvostaa muita asioita kuin tuottavuutta. Työn tuottavuus ja elintaso ovat sen seurauksena noin 10% pienempiä kuin kilpailijamaissa. TEM:n mielestä arvopohjaa kannattaisi muuttaa niin, että tehokkuudesta tulisi positiivisempi arvo.

Julkisen sektorin tapoja kannustaa tehottomuuteen ovat erilaiset palkkiot ja kannusterahat ja verotuedut:

  •     tehottomampia ja vähemmän työtä tekeviä kansalaisia suositaan keveämmällä työn verotuksella
  •     kokonaan työtä tekemättömiä (työttömät) kannustetaan ja tuetaan veroetujen lisäksi melko suurilla palkkioilla
  •     tehottomia yrityksiä ja maataloustuottajia palkitaan yritystuilla, jotka rahoitetaan tehokkaammilta otettavilla suuremmilla veroilla

TEM tuntuu pitävän elintasoa ja sen kasvua arvossa kun taas Suomen poliittinen eliitti tavoittelee ja saavuttaa muita päämääriä (imastonmuutos, tasainen tulonjako, julkisesti tuotetut palvelut, julkisomisteinen tuotantokoneisto, hoitajamitoitus, eläkkeet, yritystuet, järjestäytynyt työmarkkinakoneisto, ....). On olemassa selvä arvoristiriita poliittisen päätöksenteon ja TEM:n virkamiesten välillä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kohtuulliset tulonsiirrot kasvattavat elintasoa ja rikastuttavat yhteiskuntaa

Tulojen kohtuullinen tasaaminen on tarkoituksenmukaista ja hyödyttää yhteiskunnan kehittymistä ja dynamiikkaa. Yhteiskunta ja elintaso kehittyvät nopeammin jos tuloja tasataan. Mistä tämä johtuu?

Yhteiskunnan palvelu- ja tavara- tuotannon kehittymisellä on kaksi tekijää, tuotannon tehokkuus ja toisaalta hyvien palvelujen ja tuotteiden valintaprosessin päätösten hyvyys. Näistä kahdesta tekijästä valintaprosessin toimivuus on monasti huonommin ymmärretty ja vähemmän keskusteltu käsite. Valintaprosessi syntyy ihmisten valinnoista kun he tekevät ostoksia ja valitsevat palveluita. Tuotantokoneisto saa valintojen tuloksena tiedon siitä, mitkä palvelut ja tuotteet täyttävät parhaiten ihmisten unelmat ja tarpeet.  

Optimi syntyy kun yhteiskunta keskittää yhtä paljon tarmoa (kansalaisten aikaa) sekä hyvien palveluiden valitsemiseen että niiden tuottamiseen. Tähän on olemassa selvät ja yksinkertaiset matemaattiset perusteet, joita ei ole kuitenkaan järkevää tässä toistaa.  Optimia lähestyttiin 1900- luvun alun ja 1960- luvun välillä kun siirryttiin 8 tuntiseen työviikkoon. Ihmisille jäi suurin piirtein yhtä paljon aikaa tuotteiden tekemiseen ja tuotteiden valitsemiseen.

Eläkeläisten ja työkyvyttömien kyky tehdä valintoja jää käyttämättä, ellei heille järjestetä tuloja. Tarvitaan kohtuullisia tulonsiirtoja palkansaajilta eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsille jotta heidänkin kykynsä tehdä valintoja saadaan mukaan yhteiskuntaa kehittämään. Tulonsiirroilla saadaan kaikki mukaan tekemään yhteiskunnalle arvokkaita valintoapäätöksiä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kestäviä arvoja edistetään parhaiten tarkoituksenmukaisilla ympäristöveroilla

Miten sijoittaja voi parhaiten vaikuttaa siihen, että hänen sijoitustoimintansa edistää kestäviä arvoja kuten yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ympäristöarvoja, sosiaalisia tavoitteita ja kestävää kulutusta?

Yrityksen tehtävä on tuottaa iloa ja onnea ja siitä asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Tuotteen tai palvelun hinta kertoo sen hyvän määrän mitä tuote tuottaa asiakkaalle.

Toisaalta yritys myös aiheuttaa haittaa. Se kuluttaa työntekijöiden aikaa ja pilaa ympäristöään.  Ihanneyhteiskunnassa näistä joutuu maksamaan oikeudenmukaisen hinnan. Yrityksen voitto on silloin sen tuottaman onnen määrä vähennettynä niillä haitoilla joita yritys joutuu aiheuttamaan.  Sijoittajan voitto on silloin mitta sille, miten hyvin sijoittaja on nettomääräisesti pystynyt edistämään kestäviä arvoja.

Mutta maamme ei ole yksilön ihanteiden mukainen ihanneyhteiskunta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eläkkeiden sitominen lapsilukuun olisi oikeuden- ja tarkoituksenmukaista

Jokainen suomalainen maksaa työeläkettään varten noin 24% bruttopalkasta. Osa summasta näkyy palkkalaskelmassa ja osa on piilossa työntekijältä (ns. työnantajan maksama osuus). Riittääkö tämä summa tulevaisuudessa?

Kysymys on liian kapea-alainen. Tyeläkemaksun keräämiseen liittyy ajatusvirhe. Ei pelkällä rahalla saa mitään, tarvitaan aina myös tekeviä käsiä. Vanhus ei saa tekeviä käsiä avukseen pelkällä rahalla, ellei niitä käsiä ole. Molempia tarvitaan, investoitua omaisuutta (taloja, teitä, tehtaita) ja ihmisiä jotka niissä hyörivät. Pelkällä investoidulla omaisuudella ei eläkkeitä voi maksaa. Ei auta vaikka omaisuutta olisi kaksin verroin, jos ei ole ihmisiä, jotka sitä omaisuutta arvostavat.

Mitä pitäisi tehdä? Olisi varsin oikeudenmukaista, että työeläke olisi sidottu sekä lapsilukuun että elämän aikana maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin. Silloin olisi molemmilla eläkkeisiin oleellisimmin vaikuttavalla tekijällä (investoidulla pääomalla ja ihmisillä) arvo myös eläkettä itselleen kartuttavan kannalta. Lasten oikea arvostus korjaisi syntyvyyden ja aikanaan eläkkeillemme olisi myös maksajat. Toteutuisi parempi tulevaisuus kaikille ja parempi tarkoituksenmukaisuus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan pankeista on tullut mielenkiintoisia sijoituskohteita

Eurooppalaiset pankkiosakkeet ovat olleet syksyllä sijoittajien suosiossa. Ne ovat nousseet noin 5% muita nopeammin.

Pankkiosakkeiden menestykseen on syy. Euroopan keskuspankki on tehnyt hyvää valvontatyötä ja pankkien taseet ovat vahvistuneet. Pankit ovat siivonneet taseistaan luottoja, joista ei ole enää saanut korkoa (non performing loans) ja niitä on enää alle 4% kaikista pankkien luotoista (ecb tuottama kuva oikealla). Tervehtyminen vei kaikenkaikkiaan kymmenen vuotta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Onnen Jumala Fortuna toivonee hyvää pörssivuoden alkua

Onnen jumala Fortuna (oikealla) oli pörssisijoittajalle armollinen. Suomen pörssi oli vuoden 2019 alkupuoliskon jälkeen nousujohteinen ja päätyi vuoden lopussa liki parikymmentä prosenttia plussalle.

Sijoittajalle tärkeät uutiset olivat vuonna 2019 poliittissävytteisiä. Vuotta hallitsivat uutiset kauppapolitiikasta ja kauppasodasta, brexit ja Suomessa meidän omat eduskuntavaalimme ja aloittaneiden kahden hallituksen poliittinen ohjelma. Sävyä saatiin myös Saudi-Arabian öljyteollisuutta vastaan tehdyistä iskuista, pohjois-Korean uhittelusta sekä tankkerikaappauksista Gibraltarilla ja Persianlahdella. Mennyt vuosi oli valtaosaltaan twiittien ja populistissävytteisen politiikan vuotta.

Vähemmälle huomiolle taisi jäädä se, että loppuvuoden taloudessa alkoi olla positiivisen suhdannekäänteen odotusta. Huomiotta jäi myös se, että USA:n keskuspankki onnistui oikein ajoitetuilla koronlaskuillaan katkaisemaan laskusuhdanteen ennen kuin USA ajautui taantumaan. Tässä tempussa on onnistuttu histrorian aikana noin 30% vastaavista tapauksista. Oikeasta näkemyksestä täytyy antaa kunnia Trump:lle, joka otti vuosi sitten keskuspankin otteeseensa ja ohjasi keskuspankkinsa koronlaskujen tielle.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomineidosta on kasvanut huolehtiva äitihahmo

Suomen valtiokoneisto viettää suvereeniutensa vuosipäivää. Tämä on meille kaikille tärkeä juhla, valtiokoneisto on meille yhteinen ja heijastelee meidän kaikkien toiveita siitä mitä valtion ja hallinnon tulee olla. Samalla tavoin kuin meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä itsemme, meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä myös oma valtiokoneistomme. Se heijastelee meidän käsitystä siitä mitä on hyvä keskinäinen kanssakäyminen. 

Valtiokoneistoamme verrattiin itsenäisyytemme alkuaikoina nuoreen naiseen, suomineitoon. Nyt valtiokoneistomme on tullut kypsään ikään ja ottanut huolehtiakseen Suomessa asuvista. Ketään ei jätetä syrjään ja Suomiäiti tarjoaa kaikille kansalaisille melko lailla samat mahdollisuudet ja olosuhteet.

Suomiäidin talossa on hyvä asua. Kuulumme maailman onnellisimpiin eikä työ tai ponnistelu ole meille tärkeää. Meillä on paljon vapaa-aikaa ja työskentelemme lyhyempää työviikkoa kuin juuri mikään muu Eurooppalainen valtio. Keskimääräinen elintasomme ei kehity, mutta korvaukseksi saamme tärkeämpää, onnellisuuden ja turvallisuuden tunteen. 

Meistä kaikista työssä käyvistä on tullut julkisen sektorin palvelijoita. Suurin osa työssäkäyvän tuottamasta lisäarvosta menee julkiselle sektorille ja olemme näin laskien lähinnä valtion palveluksessa ja kuulumme valtiolle. Suomi on harvoja maita, jotka ovat menestyksellisesti tämän tyyppisen arvokkaan valtiokeskeisen yhteiskunnan. Siksi valtiokoneisto, Suomiäiti,  on meille niin tärkeä. Meistä aiemmin itsenäisistä ihmisistä on tullut Suomiäidin lapsia, joista äiti huolehtii, ja jonka eteen olemme valmiita tekemään työmme ja jolle me kuulumme.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Julkinen sektori kohtuullistaa yksilötason tehokkuuden

Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muista maista. Yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset ovat suhteellisesti kolmanneksen pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mistä hyvinvointimme perustan rapautuminen aiheutuu? Monet asiat ovat meillä kunnossa: yrityksiä on helppo perustaa, raha on halpaa ja sitä saa kaikkiin järkeviltä tuntuviin hankkeisiin, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, paljon osaamista ja valtio panostaa tutkimuksen tukemiseen. Olemme eräs maailman kärkimaita yrityksille. Mutta jotain täytyy olla vialla.

Julkisen sektori kohtuullistaa liiallisen tehokkuuden

Yksi asia on meillä eri tavalla, yksilön motivaatio tuottavuuteen on meillä Euroopan alhaisinta tasoa. Tuottavuus vaatisi yksilötasolla kouluttautumista, työtä ja panostamista. Vastineeksi yrityksemme ovat valmiita maksamaan parempaa palkkaa. Tuottavuudestahan ne yritykset palkan maksavat. Ja niin pitääkin olla.

Mutta julkinen sektori kohtuullistaa rahallisen kannusteen. Julkisen sektorin tehtävä on supistaa yritysten tuottavuudesta maksamat kannusteet langettamalla tuottaville yksilöille ylimääräiset verosanktiot, veroprogression. Tuottavuuden sanktioimiselle on syyt, mutta kokonaistuottavuuden kannalta se on haitallista. Tuottavammille  kansalaisille langetettujen sanktioiden suuruus on varovaisestikin arvioiden kymmenen miljardin luokkaa - enemmän kuin julkinen sektori satsaa koulutukseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eduskuntamme ei ymmärrä yritystalouden todellisia haasteita

Suomen eduskunta on saanut hallitukseltaan esityksen jonka sisältö on seuraava:   "Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan. Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä yksityisiä investointeja."

Vaikutukset ovat muun muassa seuraavat:

  • Yritysten tulokset ja taseet antavat jatkossa virheellisen (mutta lain silmissä laillisen) kuvan yrityksen tilanteesta.
  • Yrityksille tulee uusi poikkeus huomioitavaksi liiketoimintansa suunnittelussa. Poikkeus siirtää yritysten verotuksen toteutumista seuraavalle vaalikaudelle, mutta verot tulevat kuitenkin maksettavaksi.
  • Valtionhallinto ja eduskunta keskittyvät tällaisten poikkeusten ja verotuksen porsaanreikien rakentamiseen. Aikaa ei jää oikeiden rakenteellisten muutosten tekemiseen.  Yritysten investointien taso on kolmanneksen pienempi kuin kilpailijamaissa. Tarvitaisiin oikeita rakenteellisia uudistuksia ja hyviä pysyviä sääntöjä. Ei verojen keinotekoista siirtämistä seuraavalle vaalikaudelle. 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Miten yrityksen tasetta luetaan ja mitä tase kertoo

Miten sijoittajan kannattaa lukea yrityksen tasetta. Tässä muutamia tärkeimpiä perusasioita.

Yrityksen tase muodostuu kahdesta yhtä suuresta osasta, vastattavista ja vastaavista:

  1. Vastaavissa yritys esittelee koko varallisuutensa. Pörssiyrityksien IFRS käytännön mukaan varat tulee olla realistisissa todellisissa arvoissaan.
  2. Vastattavissa yritys esittelee sen, kenelle nuo varat kuuluvat. Paljonko on velkaa ja paljonko varallisuudesta jäisi jäljelle osakkeenomistajalle omaa pääomaa, jos omaisuus myytäisiin ja velat maksettaisiin pois. 

Pörssiarvo voi poiketa oman pääoman määrästä. Tämä johtuu siitä, että pörssiarvossa on oman pääoman lisäksi myös oletettuja tulevia voittoja eli liikarvoa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen näivettyminen jatkuu ainakin kymmenen vuotta

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Piksu vaatii osake- ja asunto- sijoittajille jatkossakin oikeutta velkavipuun

Lausunto koskien aihetta: "Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien velkaantumista"
Lausuntopyynnön diaarinumero: VM119:00/2018
Lausunnon antaja: Piksu Oy (LY-tunnus 2250876-1)  / Kai Nyman

Työryhmän lakiehdotus:

Työryhmä ehdottaa selvityksessään että lakiin että lakiin lisättäisiin enimmäisvelkasuhdetta koskeva rajoitus joka olisi 4,5 kertainen suhteessa vuosituloihin.

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa otetaan huomioon kaikki asiakkaan luotot sekä asiakkaan asunto-omaisuuden osalle tuleva osuus asuntoyhteisön veloista.

Vuosituloina otetaan huomioon asiakkaan viimeksi päättyneen kalenterivuoden aikana saamat ansiotulot, etuudet sekä pysyvät ja säännölliset pääomatulot bruttomääräisinä.

Piksun muutosehdotus lakiehdotukseen:

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa tulee asiakkaan bruttotulojen ohella huomioida myös hänen kokonaisvarallisuutensa. Velkaa pitää voida olla ja ottaa kohtuullinen osuus (esim. 25...40%) suhteessa kokonaisvarallisuuteen siinäkin tapauksessa että asiakkaalla ei ole ollut säännöllisiä tuloja tai jos asiakas on esimerkiksi joutunut työttömäksi. 

Perustelut:

Omissa nimissään liiketoimintaa harjoittavalla pitää olla oikeus kohtuulliseen velan ottamiseen. Liiketoiminnalla on riskinsä. Liiketoiminnan tulot voivat olla epäsäännöllisiä ja vaatimattomia, mutta on silti paikallaan että tätä liiketoimintaa varten voi ottaa velkaa esimerkiksi tuo mainittu 25...40% kokonaisvarallisuudesta.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritys voi osingonmaksun sijasta ostaa omia osakkeitaan

Jotkin yritykset ostavat osingonmaksun sijasta omia osakkeitaan. Jäljelle jäävien osakkeiden arvo kasvaa, kun osakkeiden määrä vähenee. Osakas voi tällöin halutessaan realisoida näin saamansa epäsuoran osingon myymällä osinkoa vastaavan erän pörssissä.

Onko sijoittajan kannalta parempi, että yritys maksaa osinkoja vai ostaa omia osakkeita?  Jos veroseuraamuksia ei oteta huomioon niin sijoittajalle on yhdentekevää kumpaa käytetään.

Veroseuraamukset muuttavat tilannetta. Joudut maksamaan osingoistasi vähimmillään 25,5%  veron siinä tapauksessa, että olet valtiovallan myöntämien privileegioiden ulkopuolinen piensijoittaja. Voit kuitenkin viivästää veronmaksua, jos yritys maksaa osinkonsa ostamalla omia osakkeitaan. Voit nimittäin itse päättää milloin haluat realisoida osingon myymällä osakkeita. Pystyt tekemään verosuunnittelua ja voit viivästää verojen maksua. Mutta verot lankeavat kuitenkin maksettavaksi. Niitä ei voi loputtomiin vältellä. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti: Valtio kasvaa työläisten, yrittäjien ja sijoittajien kustannuksella

Rinteen hallitus on saanut aikaan budjettiehdotuksensa. Tässä vaikutuksia sijoittajille:

  • Budjetin loppusumma 57.6 Mrd€ on noin 2.1Mrd viime vuotista suurempi. Kasvua on noin 3.6%. Suomen talous ei kasva tätä vauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion osuus bruttokansantuotteesta kasvaa ja lisäarvoa tekevät yritykset ja ihmiset joutuvat kantamaan suuremman kuorman. Tietää kovempia aikoja sijoittajille, työtä tekeville ja yrittäjille.
  • Velalla rahoitettavan alijäämän arvioidaan kasvavan 0.3 Mrd€ ensi vuonna. Summa ei ole suuri. Tämän verran ulkomaista rahaa tulee lisää palkkoihin, eläkkeisiin ja työttömyyskorvauksiin ja tällä summalla myös vastaavasti Suomen hintakilpailukyky heikkenee. 
  • Taloutta vahingoittavia yritystukia pienennetään noin 2% (125M€) verran nykyisestä noin 6Mrd€ tasosta, mutta toisaalta lisätään Business Finland kautta suurin piirtein saman verran.
  • Budjetti saattaa lisätä työstä poissa olon kannusteita (opiskelua, työttömyyttä, vanhuutta,...)
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tulonsiirtojen osuus kasvaa vähitellen kaikkialla

Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut kaikkialla ja erityisesti kehittyneissä maissa. 

Suomi ja Ranska ovat menestyneet tulonsiirtojen osalta parhaiten. Olemme OECD:n viime vuoden tilaston kärkimaita (kuva oikealla). Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta korreloi muun muassa seuraavien asioiden kanssa:

  • onnellisuus
  • turvallisuuden tunne
  • vähäinen rikollisuus
  • alhainen elintason kasvu
  • pieni lapsiluku
  • yksilöiden vähäinen tarve yrittää eteenpäin ja rakentaa uutta
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Liian kapea-alaiset pätevyysvaatimukset vahingoittavat yhteiskuntaa

On pulaa koulutetusta työvoimasta. Olisiko koulutusmäärärahojen lisääminen hyvää lääkettä? Pääsääntöisesti ei. Koulutusmäärärahojen lisääminen ei luultavasti paranna ongelmaa.

Näyttäisi siltä, että koulutusjärjestelmässämme on toisenlainen puute. Pätevyysvaatimuksia ja ammattinimikkeitä määrittelevät yleensä kouluttajat. Heidän intresseissään on, että koulutusvaatimukset monimutkaistuvat ja ammattinimikkeitä tulee enemmän. Ja kuta enemmän kouluttajille työntää rahaa, sen kapea-alaisempia tulee ammattivaatimuksista.

Kaikkein pahimmin yhteiskuntaa vahingoittavat liian kapea-alaisiksi määrtellyt pätevyydet. Turhat spesifisyydet tekevät työvoiman liikkumisesta ammattinimikkeiden välillä vaikeaa ja työlästä. Moni joutuu miettimään uuden ammattipätevyyden opettelua. Vaadittavat noin neljän vuoden lisäopinnot voivat kuitenkin koitua ylivoimaiseksi kynnykseksi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat uskovat taantuman lirkuttelevan USA:ta

USA:n korkokäyrä on kääntynyt laskevaksi ja korkomarkkinat hinnoittelevat nyt viiden vuoden taantuman tai lähes taantuman.

Korkosijoittajat uskovat, että USA:n keskuspankki elvyttää seuraavan viiden vuoden ajan pudottamalla lyhyet korot 0%..0.5%  tietämille. Tämä tarkoittaa lähes taantumaa tai taantumaa, joka pakottaa keskuspankin elvytykseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmastomuutoksen vaikutukset Suomelle

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut päivitetyn ilmastoraportin. Sen mukaan maailman ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen 1800 luvun lopulla vallinneen niinsanotun pikkujääkauden jälkeen. Pikku jääkauden pahimpina vuosina muun muassa Suomessa kuoli kylmyyden aiheuttamassa nälänhädässä noin 9% kansasta.

Ilmasto uhkaa vuoteen 2040 mennessä lämmetä vielä puoli astetta lisää ja tästä on vaikutuksia Suomelle:

  • Biodiversiteetti lisääntyy.  Lämmön mukana tulee uusia kasvi ja eläinlajeja.
  • Kesät pitenevät ja hieman myös lämpenevät
  • Maatalous-  ja metsätalous- tuotanto kasvavat. 
  • Maan pinnan kohoaminen lakkaa. Pohjanmaan rannikkoa vaivannut maan pinnan kohoaminen kompensoituu osittain meren pinnan nousulla.
  • Tuulisuus vähenee. Tuulia ylläpitävä napa-alueen ja lauhkeiden vyöhykkeiden välinen lämpötilaero pienenee vähentäen tuulia ja myrskyjä.
  • Säätyypit kestävät pidempään. Säätilan lämpimät ja kylmät jaksot ovat kestoltaan pidempiä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Autoritaarisella hallinnolla on perusteltu paikkansa

Merkittävä osa Eurooppalaisesta valtio-opista ja sen käsitteistä on ensimmäisen kerran esitetty kirkkaasti ja loogisesti Thomas Hobbesin kirjassa Leviathan.

Tuolla kirjalla on muiden asioiden muassa eräs merkittävä viesti juuri tähän päivään. Demokratia on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana antanut sijaa yksinvaltiudelle tai oligarkialle muun muassa Venäjällä, Hong-Kongissa ja Kiinassa. Ja myös Euroopassa keskustellaan oikeusvaltiokäsitteen yhteydessä terveestä tuomio-, toimeenpano-, lainsäädäntö- ja media- vallan välisestä vallanjaosta. Thomas Hobbesilla on tähän paljon sanottavaa. Hän puolustaa asiallisin argumentein Venäjää, Kiinaa, Unkaria ja kaikkia muita maita, jotka keskittävät valtaa hallitsijalle.

Thomas Hobbes osoittaa, että jos yhteiskuntaan osallistuvat ihmiset tyypillisimmin tavoittelevat omaa etua ja kilpailevat rajoitetuista resursseista ja asemasta, niin autoritaarinen vallan keskittäminen yhdelle henkilölle on oikein ja paras hallintotapa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen kehitysyhteistyö muuttuu tasavertaiseksi dialogiksi

Köyhyys on nopeasti vähenemässä selviää maailmanpankin tilastoista. Enää alle 10% maailman ihmisistä tulee toimeen 1.9$ päivittäisillä tuloilla.

Perinteisestä ruuan tai rahan muodossa annettavasta kehitysavusta ollaan luopumassa. Ne ovat järkeviä vain silloin kun kohdemaa on kansalaisten henkeä välittömästi uhkaavassa katastrofissa. Tämän tyyppinen apu on kohdemaalleen kaikissa muissa tilanteissa vahingollista. Rahan, velkarahan tai avun, pumppaaminen talouteen nostaa palkkatasoa ja kustannustasoa tuhoten lopulta avunsaajan tuotannollisen kapasiteetin.

Mikä sitten on ollut järkevää? Onnistuneimmat projektit taitavat löytyä koulutuksen sektorilta. Koulutuksella ja koulutusvaihdolla on pystytty muuttamaan kohdemaan kulttuuria ja arvostuksia niin, että avunsaajamaa on sittemmin pystynyt paremmin integroitumaan osaksi globaalia taloutta ja kulttuuria.

Erittäin hyvin ovat toimineet myös yritysten tekemät suorat taloudelliset investoinnit. Niillä on ohjattu kohdemaan kansalaisia länsimaistyyliseen toimintaan ja työkulttuuriin. Samalla on siirtynyt paljon teknistaloudellista osaamista ja siihen liittyvää arvomaailmaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoittajien tasa-arvoinen kohtelu on kaukainen unelma

Samat pelisäännöt, lait, kaikille oli se tasa-arvon periaate, joka siirsi Euroopan feodalismista maailman kehityksen ja kulttuurin moottoriksi.

Eräällä toimialalla on luovuttu tästä periaatteesta. Sijoitusmaalimassa on villi joukko erilaisia pelisääntöjä erilaisille toimijoille. Ja on käynyt niin kuin yleensä. Parhailla pelisäännöillä pelaavat ovat pärjänneet ja huonoimmilla pelaavat, eli suomen kansalaiset, ovat finanssivarallisuudeltaan maailman köyhimpiä (kun mukana on kohtuullisen kehittyneet maat).

Syynä erilaisiin pelisääntöihin on muuttunut käsitys tasa-arvosta. Tasa-arvon käsite on saanut muitakin sisältöjä:

  •     1900 luvun puolivälistä alkaen tasa-arvo tarkoitti sitä että kaikilla tulee olla perhetaustasta riippumatta mahdollisuudet samaan koulutukseen
  •     1900 luvun loppupuolella tasa-arvo alkoi tarkoittaa sitä että kaikille kuuluu verojen ja tukiaisten jälkeen samankaltainen tulotaso ja kulutusmahdollisuudet
  •     2000 luvulla olemme siirtyneet tilanteeseen jossa pääosa finanssivarallisuudesta (pörssiosakkeet ja korkosijoitukset) on julkisen sektorin hallussa. Olemme nyt finanssivarallisuuden osalta tasa-arvoisempia.

Suomen kansalaisilla on muita heikommat säännöt kun toimitaan finanssisijoittamisen alalla, koska tällä tavalla edistetään varallisuuden tasa-arvoa. Varallisuuden tasa-arvoa on alettu pitää tärkeämpänä kuin tasa-arvoisia sääntöjä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Palvelutuotannon tehokkuus kasvaa jatkossa merkittävästi

Palveluiden osuus työvoimasta ja bruttokansantuotteesta kasvaa. Miten suuri osa yhteiskunnasta loppujen lopuksi päätyy palvelutuotantoon ? USA:n talouden rakenne näyttää suuntaa.  Tavaratuotannon osuus on siellä stabiloitunut suurin piirtein 15...16% vaiheille ja palveluita tuottaa suurin piirtein 85% kansasta.

Väitetään että palvelutuotannon tehokkuutta on vaikea nostaa. Palveluissa tarvitaan käsiä ja ihmisiä eikä ihmisiä voida loputtomasti tehostaa. Väite on kun kuitenkin väärä. Suuri osa käyttämistämme palveluista on sähköisiä kuten nettipelaamista, verkkolehtien lukemista, sosiaalista mediaa ja PC- ja kännykkä- pelejä. Näiden tuotanto on tehokasta eikä vaadi hoivaavia käsiä eikä ymmärtävän sairaanhoitajan katsetta. Palvelutuotanto on monilla osa-alueilla tehokasta ja käytämme yhä enemmän noita kaikkein tehokkaimpia palveluita.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjän talous on rakenteeltaan Suomea liberaalimpi

Suomen Pankki piti kesän alussa mainion tietoiskun Venäjän taloudesta

Venäjää ja Suomea erottaa toisistaan yhteiskunnan säännön- ja lain- mukaisuus ja siihen suhtautuminen.  Venäläinen ajattelutapa kunnoittaa voimakkaan johtajan, vahvan miehen, oikeutta kun taas Suomalaiset kunnioittavat enemmän sääntöjä ja lakeja.

Venäjä on Suomea liberaalimpi markkinatalous, jossa yksittäisillä ihmisillä on suurempi oikeus onnistua tai epäonnistua. Suomi on sen sijaan hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana ja kaikki menestyvät tai epäonnistuvat valtionhallinnon ohjaamana samalla tavalla ja yhdessä.

Tässä muutamia poimintoja Suomen ja Venäjän talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nokkela yrittäjä osaa hakea tukia, niitä on paljon tarjolla

Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla monenlaista julkista apua ja rahoitusta kuten: starttirahaa, palkkatukea, ELY-keskuksen kehittämisavustusta, Finnvera-rahoitus, Business Finland rahoitus, Leader rahoitus ja alueelliset yrityspalvelusetelit. Yrittäjän kannattaakin osata näiden rahoitusten hankintaprosessi. Tekemällä virkamiesten toivomia suunnitelmia saa merkittävän kilpailuedun ja suoraa rahaa.

Tuista on hyötyä yritykselle

Tuista on hyötyä yksittäiselle yritykselle, mutta yhteiskunnallista harmia. Otetaanpa esimerkki. Keskisuuren kaupungin aloittava pitzeria saa, jos osaa anoa, joukon erilaisia tukia. Näiden tukien avulla hän pystyy myymään hieman halvemmalla kuin kilpailijansa, pystyy houkuttelemaan asiakkaita ja työllistää kilpailuetunsa turvin neljä henkilöä. Kuulostaa hyvältä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan tulevaisuudesta päätetään Suomen johdolla

Suomi toimii Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajamaana puolivuotiskauden 1.7 -.31.12.2019. Tehtävämme on neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen sekä neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin.

Suomen johdolla käsiteltäviä asioita tulevat ilmeisesti olemaan:

  1. EU:n monivuotisen rahoituskehyksen suuntaviivojen määrittely
  2. Päätösten ja suuntaviivojen määrittely Brexit prosessiin (EU:lta tarvitaan kantaa ja suuntaviivoja sitten jos Britania pääsee selville siitä mitä se haluaa)
  3. Mahdollisen muuttoliikkeen hallintaan tulevan EU tason lainsäädännön periaatteiden määrittely (edellinen lainsäädäntö ei pakolaistulvan yhteydessä toiminut)
  4. Oikeusvaltioperiaatteen selventäminen. Ei ole yhteistä EU tason määritelmää sille mitä jäsenmailta vaadittava oikeusvaltioperiaate tarkoittaa (ja käytännön ongelmia on ollut useassa EU maassa, ehkäpä Suomi mukaan lukien)
  5. Sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen (useita lainsäädäntöhankkeita menossa)
  6. Yhdysvallat vastustaa kansainvälisen kaupan säännöistä huolehtivan WTO:n ristiriitojen ratkaisumenetelmän säilyttämistä. Jos ristiriitoja ei voida sitovasti ratkaista niin kansainvälisessä kaupassa päädytään käyttämään "vahvemman oikeus" periaatetta. Syksyn aikana asia pitäisi ratkaista ja Suomella on EU:n osalta asian organisointi vastuullaan. 
  7. EU:n yhteisiä turvallisuus ja puolustus hankkeita on menossa muun muassa EU:n puolustusliitto PESCO sateenvarjon alla. Näiden hankkeiden EU tason keskustelu on Suomen järjestettävänä.
  8. EU:n ilmastopolitiikan linjauksia tehdään Suomen johdolla.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen haittaveroja koskevat lait tarvitsevat täysremontin

Yhteiskunnassa on jos jonkinlaisia veroja ja kannustimia, jotka yrittävät ohjata toimintaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Nämä toimet ovat pääsääntöisesti tehottomia ja usein vahingollisia.

Hiilelle tarvitaan haittavero

Otetaanpa esimerkki. Hiilen polttamista pidetään haitallisena ilmastolle ja hiilenpolton suitsimiseksi ja kannustamiseksi on jos jonkinlaisia kannustimia ja hidasteita:  polttoaineveroa, dieselveroa, dieselveron helpotuksia, julkisen liikenteen tukemista, sähköveroa, paljon energiaa kuluttavan teollisuuden verohuojennukset,  tuulivoiman tuki, sähköpyörien tuki, ....  

Talousteoria kehoittaa yksinkertaisuuteen. Jos hiilen polttaminen on haitallista, niin sille pitää määrätä haitan suuruinen vero. Muuta ei tarvita. Talouselämä etsii kyllä vähitellen vähähiilisempiä energiavaihtoehtoja ja säilyttää hiilen siellä missä se on haitasta huolimatta perusteltua. Hiilen kohdalla tämä on yksinkertaista. Polttoaineen hiilipitoisuus on helposti mitattavissa ja siis helposti ja oikeudenmukaisesti verotettavissa.

Pienhiukkasille tarvitaan vielä hiiltäkin kipeämmin haittavero

Periaatetta on helppo hiilen tapauksessa noudattaa, mutta vaikeampiakin tapauksia on. Suomalaisille paljon vakavamman ympäristöuhan muodostavat pienhiukkaset, joita syntyy kaikessa palamisessa ja pölyttämisessä. Ainakin muutama sata suomalaista kuolee vuosittain pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin kuten syöpään ja verisuonitauteihin. Kuolemantapauksia on todennäköisesti enemmän, yli tuhat, vaikka tarkkaa lukua ei taida kukaan tietää. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantokoneiston omistus siirtyy vähitellen julkiselle sektorille

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä jos mittana käytetään kansalaisten finanssivarallisuutta (pörssiosakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" tutkimuksesta.

Omaisuustulosta maksaa veroja vain pieni vähemmistö

Suomen pörssin yritykset on siirretty verotuksellisin keinoin pääosin julkiseen tai säätiöiden omistukseen. Vain vähemmistö sijoitusvarallisuuden omistajista, lähinnä yksityishenkilöt, maksaa minkäänlaista omaisuustuloveroa, mutta tämä vähemmistö maksaa sitäkin enemmän.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Voitto on eettisyyden ja moraalisuuden mitta

Eettinen sijoittaja etsii korkeita moraalisia periaatteita noudattavia yrityksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Osakeyhtiölain mukaan: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.". Suomalaisissa pörssiyrityksissä ei toisin määrätä ja tavoite on siis tuottaa rahallista voittoa osakkeenomistajille.  Mitään muita ensisijaisia, esimerkiksi eettisiä, tavoitteita ei ole.

Voiton tavoittelun tarkoitus on mahdollisimman suuri eettinen hyvä:

  • Voitto tarkoittaa sitä että yritys on tuottanut haluttuja tuotteita, joista on ollut iloa käyttäjille. Voitto on ilon mitta.
  • Voitto tarkoittaa sitä että yritys on pystynyt säilyttämään ja kasvattamaan sitä kansallisomaisuutta, joka sen haltuun on uskottu. Arvokasta menneiden sukupolvien työtä ei ole tärvätty. Siitä on pidetty huolta ja se on pystytty siirtämään eteenpäin myös seuraavien sukupolvien iloksi. Voitto on siis vastuullisen toiminnan mitta.
  • Voittoisan yrityksen työntekijät ovat yleensä motivoituneita ja ymmärtävät tekevänsä arvokasta työtä asiakkaiden ja yhteiskunnan parhaaksi. Motivoituneesta työstä syntyy hyvä mieli niin asiakkaille kuin työn tekijälle itselleen. Voitto on eräs työn tekijöiden onnellisuuden mitta.
  • Yhteiskunnassa on aika ajoin erilaisia "korkean moraalisuuden" trendejä:  yrityksen sosiaalinen vastuu, ilmastovastuu, ympäristövastuu, kierrätysvastuu, työhyvinvointivastuu .... Menestyvä yritys ymmärtää seurata trendejä. Eettisiä trendejä seuraavien tuotteet ja osakkeet menevät kaupaksi.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen luonnon monimuotoisuus lisääntyy nopeasti ja kestävästi

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) kokoama raportti kertoo luonnon monimuotoisuuden maailmanlaajuisesta tilanteesta. Suomen Ympäristökeskus kartoittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa Suomessa. Asiallista tutkimustietoa kokonaisuuden kehittymisestä ei kuitenkaan ole syntynyt. Olemme maalikkojen tekemien havaintojen varassa. Näiden perusteella Suomen luontoympäristön moninaisuus paranee tällä hetkellä nopeasti ja kestävästi.

Uusia elänlajeja tulee Suomeen nopeasti ja olemassa olevat voivat paremmin

Monet elänlajit olivat 1950- ja 1960 lukuun mennessä kuolleet sukupuuttoon laajoilta alueilta Suomessa. Ja nämä lajit kuten Hirvi, Metsäpeura, Saukko, Majava, Laulujoutsen, Merikotka, Merihanhi, Metsäkauris, Susi, Ahma, Karhu, Harmaahylje, Rusakko, Maakotka ja Ilves ovat nyt palanneet monille alueille.  Uusia lajeja kuten Supikoira, Piisami, Harmaahaikara, Kattohaikara, Kyhmyjoutsen, Minkki, Metsäkauris, Villisika, Kani ja Merimetso on saapunut maahamme luonut tänne itselleen kodin. 

Ekosysteemimme ovat moninaisempia ja terveempiä

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi