Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rahalla voi ohjata ihmisten aktiivisuutta, mutta ei lisätä

Ihmisten aktiivisuutta ei voi lisätä korottamalla kaikkien palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Rahalla voidaan suunnata tuota aktiivisuutta: työttömyyteen, eläköitymiseen, opiskeluun, lasten hankkimiseen tai työntekoon. Rahan määrän lisääminen ei lisää ihmisten kokonaisaktiivisuutta. Jos kaikkien palkat ja eläkkeet ovat pienempiä niin kaikki ovat yhtä onnellisia kuin nyt ja heitä on helpompi ohjata pienemmällä rahalla.

Mitä sitten valtion velkarahan pumppaaminen talouteen aikaansaa? Jos velkarahaa pumpataan valtion toimesta talouteen, niin se johtaa lähinnä siihen, että palkat nousevat.  Järkevien yritysten investoinnit suuntautuvat silloin ulkomaille - sinne missä on tolkullisempaa talouspolitiikkaa.  Niin tapahtuu Suomessa - yritykset investoivat ulkomaille.

EU-komissio on havainnut Suomen talouspoliittiset johtamisongelmat ja EU talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta (Juha Vahe:n artikkeli kannattaa lukea).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Miten valtionvelasta pääsee eroon: "South Sea Company"

Erään mallin sille miten ylisuuresta valtionvelasta pääsee eroon löytyy historiasta: "South Sea Company" (yrityksen Logo oikealla).

Englannin valtio oli vuonna 1711 ajautunut maksuvaikeuksiin. Espanjan perimyssota oli niellyt varoja ja hallitus oli velkaantunut sotatarvikkeiden toimittajille eikä kyennyt maksamaan sovittuja maksuja edes näköpiirissä olevilla tuloilla. Tähän hätään syntyi innovaatio: "South Sea Company". Velkojille tarjottiin velkakirjojen vastineeksi osakkeita yhtiöön "South Sea Company". Valtio antoi yritykselle lupauksia:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Perintö kannattaa antaa etukäteen

Miten ja milloin kannattaa antaa perintöä? Kannattaako antaa ennakkoperintöä (lahjana) jo perinnönantajan eläessä?

Oleellisinta on lahjan/perinnönsaajan tilanne. Jos perinnönsaajat rakentavat omaa ja perheensä elämää ja tarvitsevat kohtuullista perusvaurautta asuntoon, opiskeluun ja mahdollisten lastenlasten elämään niin vastaus on selvä. Kannattaa antaa ennakkoperintöä (lahjaa) sen verran kuin näyttää tilanteeseen nähden järkevältä. Perinnönantajan ei kuitenkaan kannata vaarantaa oman elämänsä turvaa sillä vain omilla jaloillaan seisovista vahvoista isovanhemmista ja tädeistä ja sedistä on kestävää hyötyä jälkipolville.

Taloudellisessa mielessä ennakkoperintö (lahja) kannattaa jakaa niin pitkälle ajalle kuin mahdollista. Huonoin vaihtoehto on jättää perintö kokonaan perinnönjaossa jaettavaksi. Miksi näin? Syy on verotuksellinen. Kolmessa vuodessa voi  ilman veroseuraamuksia antaa 4999€  ja verot pysyvät selvästi alle 10% tasolla aina 25000€ lahjaan saakka. Lahjoja voi antaa kolmen vuoden välein ilman että veroprogression korkeammat veroasteet tulevat käyttöön.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vastuullinen sijoittaja tuottaa lisäarvoa ja työllistää

Yritysten vastuullisuudelle on olemassa objektiiviset kriteerit, joista vastuullisen sijoittaja voi valita omiin arvoihinsa parhaiten sopivat:

  1. Lisäarvo kansalaisille. Jos sijoitaja haluaa valita sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat maksimaalisen lisäarvon kansalaisille, niin hän valitsee sellaisia yrityksiä, jotka maksavat kasvavan määrän arvonlisäveroa. Erilaiset arvonlisäverokannat vääristävät arviota, mutta muuten mittari on melko tarkka. 
  2. Sosiaalinen vastuu. Työntekijöiden määrä tai palkkasumma (suhteutettuna yritykseen sijoitettuun pääomaan) mittaa sitä, kuinka yritys on toteuttanut sille yhteiskuntajärjestyksessä kuuluvaa sosiaalista vastuutaan, työllistämistä. 
  3. Yhteiskunnan resussien tehokas käyttö.  Yhteiskunnan resurssien tehokasta käyttöä on toiminta, jossa mahdollisimman pienellä sitoutuneella pääomalla ja työpanoksella saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo. Estimaatin yhteiskunnan resurssien tehokkaalle käytölle antavat arvioidut tulevat voitot diskontattuna tähän päivään, eli yksinkertaisesti sanottuna pörissiarvo. 

Eettistä sijoittamista tarvitaan kun valtiohallinnon luomat rakenteet ovat heikkoja

Joskus yritysten ulkopuolinen yhteiskunta, kuten valtionhallinto, ei tuota hyvää regulaatiota.  Silloin tarvitaan eettistä sijoittamista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Elvytys auttaa poliitikkoja ja ylläpitää huonoja lakeja ja rakenteita

Elvytys koetaan mielyttäväksi, hauskaksi ja helpoksi tavaksi korjata yhteiskunta. Lisää rahaa on jaossa ja sitä jakaa eduskunta ja valtio. Poliitikot saaavat tärkeitä projekteja nimiinsä eikä kukaan jaksa pahastua kun rahaa on tarjolla. Kaikilla on hyvä mieli.

Mutta elvytys on harvoin onnistunut. Elvyttäneitä maita ovat Kreikka, Italia, Venettsuela, Argentiina ja viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Suomi. Tulokset ovat olleet karuja, elvyttäneet taloudet ovat tyypillisesti kasvaneet kituliaasti. Sen sijaan esimerkiksi Kiinan teollistuminen ja kasvu tapahtui säästäväisyydellä, kurinalaisuudella ja velan antamisella muille maille.  Mistä tämä outo ilmiö aihautuu?

Tässä muutamia elvytyksen aiheuttamia seurauksia:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.
  • Monet ihmiset yrittävät kaapia kokoon vaurautta tuottamalla lisäarvoa muille ja saamalla siitä korvauksen. Valtion yhteiskuntaan työntämät rahat vähentävät lisäarvon tuottamisen merkitystä. Helppoa rahaa tulee jakoon.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä liikearvo on ja kuinka sitä syntyy yrityksen taseeseen

Pörssiyrityksen varallisuus koostuu muun muassa erästä nimeltään "liikearvo" (engl. goodwill, joskus suomennetaan termillä "hyvää tahtoa") .  Jos liikearvoa on taseessa paljon, vaikkapa yhtä paljon kuin omaa pääomaa, niin silloin sijoittajan on syytä olla varovainen. 

Liikearvoa tulee yrityksen taseeseen yrityskaupan yhteydessä. Ostettavasta liiketoiminnasta maksetaan esimerkiksi 200'000€. Ostettavan liiketoiminnan mukana tulee rahaksi tarvittaessa muutettavaa varallisuutta esimerkiksi 150'000€. Tällöin kaupan mukana on ostettu liikearvoa 200'000-150'000€ eli 50'000€. Tämä arvo on maksettu siksi, että ostettava liiketoiminta on tuottavaa ja ostaja on kuvitellut että se saa vuosien mittaan takaisin tuottoina tuon 50'000€.  Tämä tuleva tuotto merkitään siis taseeseen etukäteen omaisuudeksi, vaikka raha tuleekin vasta myöhemmin. 

Liikearvoa kasvattamalla yritys voi kaunistella tilinpäätöstä

Miksi sijoittajan kannattaa olla varovainen näiden goodwill (hyvä tahto) omaisuuserien suhteen? Otetaanpa esimerkki. Kaksi yritystä myy toisilleen yhtä arvokkaat liiketoiminnat, joissa on molemmissa yhtä paljon liikearvoa. Rahaa ei siirry, kun kummatkin myyvät toisilleen yhtä suuret liiketoiminnat. Mutta kummankin tulokseen ja taseeseen ilmestyy uutta omaisuutta, liikearvoa. Tuo uusi ilmestyvä omaisuus on tulevia kuviteltuja voittoja, joilla nykyinen tilinpäätös kaunistuu ja joilla saadaan nykyinen yritysjohto näyttämään kovastikin tehokkaalta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Markkinatalouden etu on automaattisessa optimaalisessa organisoitumisessa

Minkälaista on hyvä hallinto ja miten se tulisi organisoida? Yksityisen yritystoiminnan osalta asia hoituu automaattisesti. Hyvin orgainisoitu ja hoidettu yritys tuottaa lisäarvoa ja sen tuotteet ovat parempia ja kuluttajien suosimia. Myös sijoittajat ja rahaa lainaavat siirtävät näihin menestyviin yrityksiin mieluusti pääomia. Joskus päädytään muutamaan maailmalaajuiseen toimijaan kuten esimerkiksi hissien valmistuksessa ja joskus taas paikallisuus on valttia kuten vaikkapa kampaamoalalla tai kiinteistönhoidossa.

Suunnitelmataloudessamme tuo optimaalinen organisoituminen vaatii suunnittelua. Ihmiset eivät suunnitelmataloudessamme pääse valitsemaan haluamiaan palveluita ja esimerkiksi kunnallissektorimme palvelut ja laatukriteerit päättää eduskunta. Myös maan kattavat palkat ja työehdot ovat suunnitelmatalouteemme kuuluvien kansallisten työmarkkinakollektiivien ohjauksessa. Hyvä suunnitelmatalous käyttää seuraavia organisoitumisen periaatteita:

  • Kukin palvelu suunnitellaan niin lähellä ihmistä ja paikallisuutta kuin kulloinkin on käytännöllistä.
  • Ihmisille annetaan niin paljon paikallista -sopimusoikeudellista ja -edustuksellista valtaa kuin kunkin asian suhteen käytännöllistä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vesa Vihriälän raportti vaatii että yhteiskuntarakenne korjataan

Tässä lyhennelmä ja muutamia kommentteja Vesa Vihriälän työryhmän ansiokkaasta raportista (työryhmän havainnot lihavoituna):

1.  Maailmantalous kasvoi ennen kriisiä 3%. Nyt se tulee supistumaan vähintään saman verran.

- suurempaa kriisiä ei ole ollut sitten toisen maailmansodan (tämä on käsittääkseni myös työryhmän kanta)

2.  Rajoitustoimet ja pelko aiheuttavat paljon haittoja

- pelkoa ja rajoitustoimia on ollut enemmän kuin olisi ollut välttämätöntä (tämä on rivien välissä myös työryhmän kanta)

3.  Yritykset ja työntekijät saatettava tukien avulla talven yli.

- työryhmä ottaa saman kannan kuin Juha Vahe: Tuet on annettava palkkoihin liittyvinä yleistukina eikä esimerkiksi Business Finland kautta

- loppujen lopuksi elintason ja reaalipalkkojen on joustettava alaspäin saman verran kuin bkt supistuu

4.   Rajoituksia on lievennettävä. Suomen strateginen päämäärä, oppia elämään (taudin kanssa), on oikea.  

5.   Suomen kymmenen vuoden pysähtyneisyys saa kymmenen lisävuotta ellei tämäkään kriisi havahduta eduskuntaa rakenteellisiin uudistuksiin (Vesa Vihriälän haastattelusta). Julkinen talous on kestämättömällä velkaantumisen uralla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On olemassa muutama tehokas tapa tukea yrityksiä

Moni yritys on korona kriisin yhteydessä huomannut tulovirtansa kuivuneen ja kasautuvat maksamattomat laskut uhkaavat kaataa toiminnan. Valtio rientää apuun ja hyvä niin. Hätä ei tunne lakia.  Tässä kolme vähiten vahingollista keinoa auttaa:

  1. Jos haluamme säilyttää niitä yrityksiä, jotka tuottavat eniten lisäarvoa yhteiskunnalle niin vastaus on selvä. Avustuksena tulisi maksaa takaisin osa vuonna 2019 ja alkuvuonna 2020 maksetuista arvonlisäveroista. Arvonlisäverot ovat sanktioita siitä, että tuottaa arvonlisää yhteiskunnalle ja jos osa 2019 maksetuista arvonlisäveroista palautettaisiin niin palkkio tulisi niille yrityksille, jotka tuottavat eniten lisäarvoa.
  2. Jos haluamme säilyttää niitä yrityksiä, jotka työllistävät, niin vastaus on tässäkin tapauksessa yksinkertainen. Avustuksena tulisi palauttaa osa vuonna 2019 ja alkuvuonna 2020 maksetuista yritykselle määrätyistä palkan sivukuluista. Tällöin palkittaisiin niitä, jotka työllistävät.
  3. Jos haluamme säilyttää tulevaisuuteen investoivia yrityksiä, niin avustuksen koko pitäisi sitoa vuonna 2020 tehtyihin tuotannollisiin investointeihin. Tämä summa näkyy monien yritysten kassavirtalaskelmasta.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rajoitteiden purku säästäisi ihmishenkiä enemmän kuin jatkaminen

Uudet tautitapaukset vähenevät THL:n tilaston mukaan. Koronaan on kuollu maaliskuun jälkeen 76 mediaani-iältään 81 vuotiasta ihmistä kun samaan aikaan esimerkiksi sydän ja verisuonitauteihin on kuollut 2250 ihmistä. Koronan takia maa on pysäytetty. Sydän ja verisuonitautien takia maata ei ole pysäytetty, vaikka hyvin olisi tiedossa keinoja joilla sydän ja verisuonitauteihin kuolleisuutta voitaisiin kovilla keinoilla vähentää.

Uusi tauti on tuntemattomuutensa takia pelottava. Koko yhteiskunta järkkyy kun pelikentälle astuu uuden näköinen viikatemies. Helposti unohtuu, että noita viikatemiehiä on muitakin, syöpäsairaudet, altzheimer, sydän ja verenkiertoelimistön sairaudet. Kaikki ovat koronaa pahempia. Ja jos meillä on taloudellista toimintaa ja varallisuutta niin näihin vanhoihin tauteihin löytyy yhä parempia lääkkeitä. Mutta varallisuus tuhoutuu jos kaikki huomio kohdistetaan yhteen uuteen tappajaan, joka ei kokonaisuudessaan ole kuitenkaan kovin vakava.  Merkittävimmät tappajat ovat jatkossakin muita. 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen talousennusteen mukaan nopea toipuminen voisi edelleen olla mahdollista. Voisimme palkansaajien mukaan edelleen selvitä 5% bkt laskulla jos toimimme heti. Rajoitteiden nopea purku voisi säästää enemmän ihmishenkiä kuin niiden jatkaminen. Kyllä rahalla saa terveydenhuoltoa jatkossakin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kriisi on mahdollisuus muutokseen

Vanhat tottumukset joudutaan väliaikaisesti koronaepidemian takia jättämään ja löydetään uutta. Kaikki muutos ei ole pahasta ja osa jää uudeksi käyttäytymismalliksi. Muutosta kutsutaan kriisiksi. Uusi käyttäytymismalli sisältää uudet arvostukset ja ne saavat aikanaan rahalliset mittansa. Uudet tuotteet ja arvostukset etabloituvat osaksi talouselämää.  Rahallinen merkitys syntyy kuitenkin valitettavan hitaasti. Nettikauppojen menestys syntyi kahdenkymmenen vuoden taipaleen jälkeen.

Mutta miten syvä tämä muutos tulee olemaan? Jos neuvoa kysytään korkomarkkinoilta, niin niiden mukaan kriisi on lievä. Yrityslainojen korot ovat nousseet vasta 6-7 prosentin tuntumaan kun esimerkiksi vuosina 2000 ja 2008 oltiin paljon korkeammalla. Kuka uskoo korkomarkkinoita? En ainakaan minä. Vuosina 2000 ja 2009 korkomarkkinat heräsivät jälkijättöisesti vasta kun yrityksiä alkoi mennä konkurssiin. Niin voi käydä nytkin. Korkomarkkinat ovat huonoja ennustamaan tulevaa. Kriisin pituus- ja syvyys- ennustetta täytyy hakea tällä kertaa yllättävältä taholta, WHO:n tilastoista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osingot ylläpitävät yrityselämän dynaamisuutta

Osingot ovat eräs dynaamisen talouselämän moottoreista:

  • Yritykset, joiden toimialalla ei ole mahdollisuuksia menestyviin investointeihin maksavat suurempia osinkoja.
  • Kasvualojen yritykset käyttävät tulovirran osinkojen sijasta tuottaviin investointeihin ja kasvuun.

Myös sijoittajilla on rooli tässä prosessissa. Sijoittajat ostavat saaduilla osingoilla yleensä kasvualojen osakkeita tai osallistuvat maksullisiin osakeanteihin. Tällä tavalla osingot ovat osa prosessia, jossa yhteiskunnan arvokkaat varat siirtyvät kasvualoille hyödyttämään yhteiskunnan kehittymistä.

Oheisessa taulukossa ovat piksu:n laskemat osinkoprosentit (osinko suhteessa pörssiarvoon). Niistä näkee tämän kevään ennakkotietojen mukaiset osinkoprosentit. Todellisuudessa toteutuvat osingot voivat tänä keväänä poiketa tämän listan tiedoista, mutta taulukko antaa kuitenkin osviittaa hyvistä osingonmaksajista. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunnan palvelurakenteen dynamiikka jähmettyi vuoden 2009 jälkeen

Lainoista maksettava reaalikorko (kuvan punainen käyrä) on eräs luotettavimmista yhteiskunnan muutos- ja kehitys- nopeuden mittereista. Mutta miksi juuri tämä mittari kertoo yhteiskunnan dynaamisuuden asteen? Tässä muutama syy:

  • Lainaa ei kannata antaa, jos on paremmin tuottavia kasvualoja, joista saa paremman tuoton. 
  • Yritykset ja valtiot eivät suostu investoimaan, ellei korko ole näin alhaalla. Ei ole investointikohteita, jotka tuottaisivat paljoakaan paremmin.
  • Jos yhteiskunnan tuote- ja palvelurakenne muuttuisivat keskimäärin nopeammin, niin olisi investointikohteita, joihin kannattasi ottaa lainaa vaikka isommallakin korolla. Mutta kun ei ole. 

Suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen dynaamisuus on tämän mittarin mukaan vähitellen jäähtynyt ja yhteiskuntamme kulutusrakenteen kehitys on lähes pysähtynyt vuoden 2009 jälkeen. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen korkotaso jähmettää yhteiskunnan dynaamisuutta

Alhaisella korkotasolla on välittömiä positiivisia vaikutuksia

  • Yritysten rahoitus halpenee, voitot kasvavat ja investointeihin riittää rahaa
  • Ihmiset ostavat halvemman rahoituksen turvin asuntoja, rakentaminen piriristyy ja kestokulutushyödykkeet menevät kaupaksi ja kulutus ja bruttokansantuote lisääntyvät
  • Julkinen sektori saa halpaa rahoitusta ja pääsee myymään omistuksiaan ja voi näiden tulovirtojen turvin lisätä julkisen sektorin kulutusta ja osuutta kansantaloudesta

Negatiivisia vaikutuksia tulee vuosien viiveellä

  • Asuntojen, kiinteistöjen ja tonttien hinnat nousevat tasolle, jossa sijoituksen tuotto riittää kattamaan entisen 3% lainakoron sijasta noin 1% koron.
  • Kiinteän omaisuuden hintojen nousu aiheuttaa sen että palkalla on vaikea hankkia kiinteää omaisuutta. Yhteiskuntakierto tyrehtyy ja syntyy omistava rälssi. Kiinteä omaisuus menee perintönä.  Ja kun henkilötason yhteiskuntakierto hidastuu niin myös yhteiskunnan kehitys hidastuu.
  • Kaikenlaisten huonosti tuottavien pitkäikäisten investointien (tunnin juna, Tallinna tunneli, ydinvoimalaitos....) rakentaminen muuttuu järkeäväksi kun rahaa voidaan sitoa kohteeseen lähes nollakorolla ja määräämättömäksi ajaksi.  Investoinnit kohdistuvat huonosti ja hitaasti vaikuttaviin kohteisiin. Huonoja investointeja tekevät kaikki: yritykset, valtiot ja yksityishenkilöt. Yhteiskunnan kehitys hidastuu vastaavasti. 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU maataloustuet vahingoittavat kohdemaan kehittymismahdollisuuksia

Suomi yritti puheenjohtajakautenaan viedä läpi EU budjettikehystä, joka olisi ylläpitänyt maatalouden aluetukia. Asia on nyt Saksan puheenjohtajakaudella uudelleen esillä. Maatalous- ja aluetuilla on vahva vaikutus:

  1. Ne ylläpitävät perinteisiä tuotantoketjuja säilyttäen historiallisesti arvokkaita ammatteja ja toimintatapoja
  2. Ne suuntaavat kohdemaan inhimillisiä ja taloudellisia investointeja maatalouteen ja muihin perinteisiin kohteisiin säilyttäen olemassaolevaa yhteiskuntarakennetta.
  3. Ne kohottavat kohdemaan tulotasoa ja kustannustasoa niin että mahdollisilla kasvualoilla toimivien yritysten on vaikempi päästä maailmanmarkkinoille.
  4. Ne lisäävät valtion kautta tulevista tulonsiirroista riippuvien ihmisten joukkoa ja tekevät tällä tavalla kansalaisista valtiolle ja yhteiskunnalle kuuliaisempia.

Suomi teki kuitenkin virheen. Osoittautui että EU:ssa oli tahoja jotka halusivat EU:n valtioiden kulttuurillista ja taloudellista kehittymistä. Suomen pohjaehdotus tyrmättiin ja nyt samat asiat ovat uudelleen esillä. Tällä kertaa puheenjohtajan toimii Saksa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

TEM toivoo että politiikka pyrkisi elintason kasvattamiseen

Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) kiinnittää raportissaan "Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa" huomiota siihen, että Suomi arvostaa muita asioita kuin tuottavuutta. Työn tuottavuus ja elintaso ovat sen seurauksena noin 10% pienempiä kuin kilpailijamaissa. TEM:n mielestä arvopohjaa kannattaisi muuttaa niin, että tehokkuudesta tulisi positiivisempi arvo.

Julkisen sektorin tapoja kannustaa tehottomuuteen ovat erilaiset palkkiot ja kannusterahat ja verotuedut:

  •     tehottomampia ja vähemmän työtä tekeviä kansalaisia suositaan keveämmällä työn verotuksella
  •     kokonaan työtä tekemättömiä (työttömät) kannustetaan ja tuetaan veroetujen lisäksi melko suurilla palkkioilla
  •     tehottomia yrityksiä ja maataloustuottajia palkitaan yritystuilla, jotka rahoitetaan tehokkaammilta otettavilla suuremmilla veroilla

TEM tuntuu pitävän elintasoa ja sen kasvua arvossa kun taas Suomen poliittinen eliitti tavoittelee ja saavuttaa muita päämääriä (imastonmuutos, tasainen tulonjako, julkisesti tuotetut palvelut, julkisomisteinen tuotantokoneisto, hoitajamitoitus, eläkkeet, yritystuet, järjestäytynyt työmarkkinakoneisto, ....). On olemassa selvä arvoristiriita poliittisen päätöksenteon ja TEM:n virkamiesten välillä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kohtuulliset tulonsiirrot kasvattavat elintasoa ja rikastuttavat yhteiskuntaa

Tulojen kohtuullinen tasaaminen on tarkoituksenmukaista ja hyödyttää yhteiskunnan kehittymistä ja dynamiikkaa. Yhteiskunta ja elintaso kehittyvät nopeammin jos tuloja tasataan. Mistä tämä johtuu?

Yhteiskunnan palvelu- ja tavara- tuotannon kehittymisellä on kaksi tekijää, tuotannon tehokkuus ja toisaalta hyvien palvelujen ja tuotteiden valintaprosessin päätösten hyvyys. Näistä kahdesta tekijästä valintaprosessin toimivuus on monasti huonommin ymmärretty ja vähemmän keskusteltu käsite. Valintaprosessi syntyy ihmisten valinnoista kun he tekevät ostoksia ja valitsevat palveluita. Tuotantokoneisto saa valintojen tuloksena tiedon siitä, mitkä palvelut ja tuotteet täyttävät parhaiten ihmisten unelmat ja tarpeet.  

Optimi syntyy kun yhteiskunta keskittää yhtä paljon tarmoa (kansalaisten aikaa) sekä hyvien palveluiden valitsemiseen että niiden tuottamiseen. Tähän on olemassa selvät ja yksinkertaiset matemaattiset perusteet, joita ei ole kuitenkaan järkevää tässä toistaa.  Optimia lähestyttiin 1900- luvun alun ja 1960- luvun välillä kun siirryttiin 8 tuntiseen työviikkoon. Ihmisille jäi suurin piirtein yhtä paljon aikaa tuotteiden tekemiseen ja tuotteiden valitsemiseen.

Eläkeläisten ja työkyvyttömien kyky tehdä valintoja jää käyttämättä, ellei heille järjestetä tuloja. Tarvitaan kohtuullisia tulonsiirtoja palkansaajilta eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsille jotta heidänkin kykynsä tehdä valintoja saadaan mukaan yhteiskuntaa kehittämään. Tulonsiirroilla saadaan kaikki mukaan tekemään yhteiskunnalle arvokkaita valintoapäätöksiä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kestäviä arvoja edistetään parhaiten tarkoituksenmukaisilla ympäristöveroilla

Miten sijoittaja voi parhaiten vaikuttaa siihen, että hänen sijoitustoimintansa edistää kestäviä arvoja kuten yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ympäristöarvoja, sosiaalisia tavoitteita ja kestävää kulutusta?

Yrityksen tehtävä on tuottaa iloa ja onnea ja siitä asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Tuotteen tai palvelun hinta kertoo sen hyvän määrän mitä tuote tuottaa asiakkaalle.

Toisaalta yritys myös aiheuttaa haittaa. Se kuluttaa työntekijöiden aikaa ja pilaa ympäristöään.  Ihanneyhteiskunnassa näistä joutuu maksamaan oikeudenmukaisen hinnan. Yrityksen voitto on silloin sen tuottaman onnen määrä vähennettynä niillä haitoilla joita yritys joutuu aiheuttamaan.  Sijoittajan voitto on silloin mitta sille, miten hyvin sijoittaja on nettomääräisesti pystynyt edistämään kestäviä arvoja.

Mutta maamme ei ole yksilön ihanteiden mukainen ihanneyhteiskunta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eläkkeiden sitominen lapsilukuun olisi oikeuden- ja tarkoituksenmukaista

Jokainen suomalainen maksaa työeläkettään varten noin 24% bruttopalkasta. Osa summasta näkyy palkkalaskelmassa ja osa on piilossa työntekijältä (ns. työnantajan maksama osuus). Riittääkö tämä summa tulevaisuudessa?

Kysymys on liian kapea-alainen. Tyeläkemaksun keräämiseen liittyy ajatusvirhe. Ei pelkällä rahalla saa mitään, tarvitaan aina myös tekeviä käsiä. Vanhus ei saa tekeviä käsiä avukseen pelkällä rahalla, ellei niitä käsiä ole. Molempia tarvitaan, investoitua omaisuutta (taloja, teitä, tehtaita) ja ihmisiä jotka niissä hyörivät. Pelkällä investoidulla omaisuudella ei eläkkeitä voi maksaa. Ei auta vaikka omaisuutta olisi kaksin verroin, jos ei ole ihmisiä, jotka sitä omaisuutta arvostavat.

Mitä pitäisi tehdä? Olisi varsin oikeudenmukaista, että työeläke olisi sidottu sekä lapsilukuun että elämän aikana maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin. Silloin olisi molemmilla eläkkeisiin oleellisimmin vaikuttavalla tekijällä (investoidulla pääomalla ja ihmisillä) arvo myös eläkettä itselleen kartuttavan kannalta. Lasten oikea arvostus korjaisi syntyvyyden ja aikanaan eläkkeillemme olisi myös maksajat. Toteutuisi parempi tulevaisuus kaikille ja parempi tarkoituksenmukaisuus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan pankeista on tullut mielenkiintoisia sijoituskohteita

Eurooppalaiset pankkiosakkeet ovat olleet syksyllä sijoittajien suosiossa. Ne ovat nousseet noin 5% muita nopeammin.

Pankkiosakkeiden menestykseen on syy. Euroopan keskuspankki on tehnyt hyvää valvontatyötä ja pankkien taseet ovat vahvistuneet. Pankit ovat siivonneet taseistaan luottoja, joista ei ole enää saanut korkoa (non performing loans) ja niitä on enää alle 4% kaikista pankkien luotoista (ecb tuottama kuva oikealla). Tervehtyminen vei kaikenkaikkiaan kymmenen vuotta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Onnen Jumala Fortuna toivonee hyvää pörssivuoden alkua

Onnen jumala Fortuna (oikealla) oli pörssisijoittajalle armollinen. Suomen pörssi oli vuoden 2019 alkupuoliskon jälkeen nousujohteinen ja päätyi vuoden lopussa liki parikymmentä prosenttia plussalle.

Sijoittajalle tärkeät uutiset olivat vuonna 2019 poliittissävytteisiä. Vuotta hallitsivat uutiset kauppapolitiikasta ja kauppasodasta, brexit ja Suomessa meidän omat eduskuntavaalimme ja aloittaneiden kahden hallituksen poliittinen ohjelma. Sävyä saatiin myös Saudi-Arabian öljyteollisuutta vastaan tehdyistä iskuista, pohjois-Korean uhittelusta sekä tankkerikaappauksista Gibraltarilla ja Persianlahdella. Mennyt vuosi oli valtaosaltaan twiittien ja populistissävytteisen politiikan vuotta.

Vähemmälle huomiolle taisi jäädä se, että loppuvuoden taloudessa alkoi olla positiivisen suhdannekäänteen odotusta. Huomiotta jäi myös se, että USA:n keskuspankki onnistui oikein ajoitetuilla koronlaskuillaan katkaisemaan laskusuhdanteen ennen kuin USA ajautui taantumaan. Tässä tempussa on onnistuttu histrorian aikana noin 30% vastaavista tapauksista. Oikeasta näkemyksestä täytyy antaa kunnia Trump:lle, joka otti vuosi sitten keskuspankin otteeseensa ja ohjasi keskuspankkinsa koronlaskujen tielle.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomineidosta on kasvanut huolehtiva äitihahmo

Suomen valtiokoneisto viettää suvereeniutensa vuosipäivää. Tämä on meille kaikille tärkeä juhla, valtiokoneisto on meille yhteinen ja heijastelee meidän kaikkien toiveita siitä mitä valtion ja hallinnon tulee olla. Samalla tavoin kuin meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä itsemme, meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä myös oma valtiokoneistomme. Se heijastelee meidän käsitystä siitä mitä on hyvä keskinäinen kanssakäyminen. 

Valtiokoneistoamme verrattiin itsenäisyytemme alkuaikoina nuoreen naiseen, suomineitoon. Nyt valtiokoneistomme on tullut kypsään ikään ja ottanut huolehtiakseen Suomessa asuvista. Ketään ei jätetä syrjään ja Suomiäiti tarjoaa kaikille kansalaisille melko lailla samat mahdollisuudet ja olosuhteet.

Suomiäidin talossa on hyvä asua. Kuulumme maailman onnellisimpiin eikä työ tai ponnistelu ole meille tärkeää. Meillä on paljon vapaa-aikaa ja työskentelemme lyhyempää työviikkoa kuin juuri mikään muu Eurooppalainen valtio. Keskimääräinen elintasomme ei kehity, mutta korvaukseksi saamme tärkeämpää, onnellisuuden ja turvallisuuden tunteen. 

Meistä kaikista työssä käyvistä on tullut julkisen sektorin palvelijoita. Suurin osa työssäkäyvän tuottamasta lisäarvosta menee julkiselle sektorille ja olemme näin laskien lähinnä valtion palveluksessa ja kuulumme valtiolle. Suomi on harvoja maita, jotka ovat menestyksellisesti tämän tyyppisen arvokkaan valtiokeskeisen yhteiskunnan. Siksi valtiokoneisto, Suomiäiti,  on meille niin tärkeä. Meistä aiemmin itsenäisistä ihmisistä on tullut Suomiäidin lapsia, joista äiti huolehtii, ja jonka eteen olemme valmiita tekemään työmme ja jolle me kuulumme.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Julkinen sektori kohtuullistaa yksilötason tehokkuuden

Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muista maista. Yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset ovat suhteellisesti kolmanneksen pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mistä hyvinvointimme perustan rapautuminen aiheutuu? Monet asiat ovat meillä kunnossa: yrityksiä on helppo perustaa, raha on halpaa ja sitä saa kaikkiin järkeviltä tuntuviin hankkeisiin, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, paljon osaamista ja valtio panostaa tutkimuksen tukemiseen. Olemme eräs maailman kärkimaita yrityksille. Mutta jotain täytyy olla vialla.

Julkisen sektori kohtuullistaa liiallisen tehokkuuden

Yksi asia on meillä eri tavalla, yksilön motivaatio tuottavuuteen on meillä Euroopan alhaisinta tasoa. Tuottavuus vaatisi yksilötasolla kouluttautumista, työtä ja panostamista. Vastineeksi yrityksemme ovat valmiita maksamaan parempaa palkkaa. Tuottavuudestahan ne yritykset palkan maksavat. Ja niin pitääkin olla.

Mutta julkinen sektori kohtuullistaa rahallisen kannusteen. Julkisen sektorin tehtävä on supistaa yritysten tuottavuudesta maksamat kannusteet langettamalla tuottaville yksilöille ylimääräiset verosanktiot, veroprogression. Tuottavuuden sanktioimiselle on syyt, mutta kokonaistuottavuuden kannalta se on haitallista. Tuottavammille  kansalaisille langetettujen sanktioiden suuruus on varovaisestikin arvioiden kymmenen miljardin luokkaa - enemmän kuin julkinen sektori satsaa koulutukseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eduskuntamme ei ymmärrä yritystalouden todellisia haasteita

Suomen eduskunta on saanut hallitukseltaan esityksen jonka sisältö on seuraava:   "Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan. Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä yksityisiä investointeja."

Vaikutukset ovat muun muassa seuraavat:

  • Yritysten tulokset ja taseet antavat jatkossa virheellisen (mutta lain silmissä laillisen) kuvan yrityksen tilanteesta.
  • Yrityksille tulee uusi poikkeus huomioitavaksi liiketoimintansa suunnittelussa. Poikkeus siirtää yritysten verotuksen toteutumista seuraavalle vaalikaudelle, mutta verot tulevat kuitenkin maksettavaksi.
  • Valtionhallinto ja eduskunta keskittyvät tällaisten poikkeusten ja verotuksen porsaanreikien rakentamiseen. Aikaa ei jää oikeiden rakenteellisten muutosten tekemiseen.  Yritysten investointien taso on kolmanneksen pienempi kuin kilpailijamaissa. Tarvitaisiin oikeita rakenteellisia uudistuksia ja hyviä pysyviä sääntöjä. Ei verojen keinotekoista siirtämistä seuraavalle vaalikaudelle. 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Miten yrityksen tasetta luetaan ja mitä tase kertoo

Miten sijoittajan kannattaa lukea yrityksen tasetta. Tässä muutamia tärkeimpiä perusasioita.

Yrityksen tase muodostuu kahdesta yhtä suuresta osasta, vastattavista ja vastaavista:

  1. Vastaavissa yritys esittelee koko varallisuutensa. Pörssiyrityksien IFRS käytännön mukaan varat tulee olla realistisissa todellisissa arvoissaan.
  2. Vastattavissa yritys esittelee sen, kenelle nuo varat kuuluvat. Paljonko on velkaa ja paljonko varallisuudesta jäisi jäljelle osakkeenomistajalle omaa pääomaa, jos omaisuus myytäisiin ja velat maksettaisiin pois. 

Pörssiarvo voi poiketa oman pääoman määrästä. Tämä johtuu siitä, että pörssiarvossa on oman pääoman lisäksi myös oletettuja tulevia voittoja eli liikarvoa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen näivettyminen jatkuu ainakin kymmenen vuotta

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Piksu vaatii osake- ja asunto- sijoittajille jatkossakin oikeutta velkavipuun

Lausunto koskien aihetta: "Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien velkaantumista"
Lausuntopyynnön diaarinumero: VM119:00/2018
Lausunnon antaja: Piksu Oy (LY-tunnus 2250876-1)  / Kai Nyman

Työryhmän lakiehdotus:

Työryhmä ehdottaa selvityksessään että lakiin että lakiin lisättäisiin enimmäisvelkasuhdetta koskeva rajoitus joka olisi 4,5 kertainen suhteessa vuosituloihin.

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa otetaan huomioon kaikki asiakkaan luotot sekä asiakkaan asunto-omaisuuden osalle tuleva osuus asuntoyhteisön veloista.

Vuosituloina otetaan huomioon asiakkaan viimeksi päättyneen kalenterivuoden aikana saamat ansiotulot, etuudet sekä pysyvät ja säännölliset pääomatulot bruttomääräisinä.

Piksun muutosehdotus lakiehdotukseen:

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa tulee asiakkaan bruttotulojen ohella huomioida myös hänen kokonaisvarallisuutensa. Velkaa pitää voida olla ja ottaa kohtuullinen osuus (esim. 25...40%) suhteessa kokonaisvarallisuuteen siinäkin tapauksessa että asiakkaalla ei ole ollut säännöllisiä tuloja tai jos asiakas on esimerkiksi joutunut työttömäksi. 

Perustelut:

Omissa nimissään liiketoimintaa harjoittavalla pitää olla oikeus kohtuulliseen velan ottamiseen. Liiketoiminnalla on riskinsä. Liiketoiminnan tulot voivat olla epäsäännöllisiä ja vaatimattomia, mutta on silti paikallaan että tätä liiketoimintaa varten voi ottaa velkaa esimerkiksi tuo mainittu 25...40% kokonaisvarallisuudesta.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritys voi osingonmaksun sijasta ostaa omia osakkeitaan

Jotkin yritykset ostavat osingonmaksun sijasta omia osakkeitaan. Jäljelle jäävien osakkeiden arvo kasvaa, kun osakkeiden määrä vähenee. Osakas voi tällöin halutessaan realisoida näin saamansa epäsuoran osingon myymällä osinkoa vastaavan erän pörssissä.

Onko sijoittajan kannalta parempi, että yritys maksaa osinkoja vai ostaa omia osakkeita?  Jos veroseuraamuksia ei oteta huomioon niin sijoittajalle on yhdentekevää kumpaa käytetään.

Veroseuraamukset muuttavat tilannetta. Joudut maksamaan osingoistasi vähimmillään 25,5%  veron siinä tapauksessa, että olet valtiovallan myöntämien privileegioiden ulkopuolinen piensijoittaja. Voit kuitenkin viivästää veronmaksua, jos yritys maksaa osinkonsa ostamalla omia osakkeitaan. Voit nimittäin itse päättää milloin haluat realisoida osingon myymällä osakkeita. Pystyt tekemään verosuunnittelua ja voit viivästää verojen maksua. Mutta verot lankeavat kuitenkin maksettavaksi. Niitä ei voi loputtomiin vältellä. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti: Valtio kasvaa työläisten, yrittäjien ja sijoittajien kustannuksella

Rinteen hallitus on saanut aikaan budjettiehdotuksensa. Tässä vaikutuksia sijoittajille:

  • Budjetin loppusumma 57.6 Mrd€ on noin 2.1Mrd viime vuotista suurempi. Kasvua on noin 3.6%. Suomen talous ei kasva tätä vauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion osuus bruttokansantuotteesta kasvaa ja lisäarvoa tekevät yritykset ja ihmiset joutuvat kantamaan suuremman kuorman. Tietää kovempia aikoja sijoittajille, työtä tekeville ja yrittäjille.
  • Velalla rahoitettavan alijäämän arvioidaan kasvavan 0.3 Mrd€ ensi vuonna. Summa ei ole suuri. Tämän verran ulkomaista rahaa tulee lisää palkkoihin, eläkkeisiin ja työttömyyskorvauksiin ja tällä summalla myös vastaavasti Suomen hintakilpailukyky heikkenee. 
  • Taloutta vahingoittavia yritystukia pienennetään noin 2% (125M€) verran nykyisestä noin 6Mrd€ tasosta, mutta toisaalta lisätään Business Finland kautta suurin piirtein saman verran.
  • Budjetti saattaa lisätä työstä poissa olon kannusteita (opiskelua, työttömyyttä, vanhuutta,...)
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tulonsiirtojen osuus kasvaa vähitellen kaikkialla

Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut kaikkialla ja erityisesti kehittyneissä maissa. 

Suomi ja Ranska ovat menestyneet tulonsiirtojen osalta parhaiten. Olemme OECD:n viime vuoden tilaston kärkimaita (kuva oikealla). Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta korreloi muun muassa seuraavien asioiden kanssa:

  • onnellisuus
  • turvallisuuden tunne
  • vähäinen rikollisuus
  • alhainen elintason kasvu
  • pieni lapsiluku
  • yksilöiden vähäinen tarve yrittää eteenpäin ja rakentaa uutta

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi