Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunta tarvitsee avukseen sijoittajan eettisiä valintoja

Miten voisi suunnata sijoituksensa mahdollisimman eettisesti? Tehtävä on helppo jos yhteiskunnan regulaatio on täydellisen hyvä. Täydellinen yhteiskunta ohjaa yritykset veroilla ja regulaatiolla oikeanlaiseen toimintaan. Yritykset maksavat asianmukaista korvausta aiheuttamistaan haitoista ja saamistaan palveluista, kuten koulutetusta työvoimasta, työvoiman terveydestä,... Eettinen sijoittaminen tarkoittaisi silloin että sijoittaja etsii ne yritykset jotka pystyvät tuottamaan mahdollisimman suurta rahanarvoista lisäarvoa, siis voittoa. Olisi helppoa.

Yhteiskunta on monilta rakenteiltaan moraaliton - sijoittajan eettisiä valintoja tarvitaan

Yhteiskunta ei valitettavasti ole täydellinen. Esimerkiksi muovi on haitallista ympäristölle, mutta sen käyttöä ei ole sanktioitu veroilla. Työn tekeminen taas on hyväksi yhteiskunnalle, mutta sitä kuitenkin rankaistaan ankarilla veroilla. Epätäydellisessä ja eettisesti nurinkurisessakin yhteiskunnassa sijoittaja voi haluta tehdä omia eettisiä valintoja.

Eettisesti hyvä yhteiskunta syntyy yksilöiden tekemien valintojen yhteistuloksena

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuljetuskauppa eli "Carry trade" on palannut rahoitusmarkkinoille

Niinsanottu kuljetuskauppa eli "carry trade" on palannut rahoitusmarkkinoille. Kuljetuskauppa tarkoittaa sitä, että ostetaan tavaraa sieltä missä se on halpaa ja kuljetetaan paremman hintatason markkinoille. Silakkaa kannatti ennen vanhaan kuljettaa saaristosta sisämaahan ja viljaa paluukyydissä saaristoon. Sellaista on kuljetuskauppa (carry trade).

Rahoitusmarkkinoiden kuljetuskauppa (carry trade) tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että lainataan rahaa halvan koron euroalueelta ja kuljetetaan paremman tuoton perässä USA:n markkinoille.

Mistä me tiedämme että tätä tapahtuu? Merkit ovat selvät, USA:n dollari vahvistuu. Kun kuljetuskauppiaat siirtävät rahan USA:n markkinoille joutuvat he vaihtamaan ne dollareiksi. Dollareille tulee kysyntää ja sen hinta vahvistuu. Dollarin vahvistumisesta tulee harmia kuljetuskauppiaille, mutta sen riskin he ovat valmiit ottamaan nyt kun Saksan ja USA:n välinen korkoero on lipsahtanut jo miltei kolmen prosentin suuruiseksi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rahan määrä on hallinnassa eikä inflaatio ryöstäydy

Euroopan keskuspankki lisää velkakirjaostoillaan keskuspankkirhan määrää 30 Mrd€/kk. Milloinkahan inflaatio ryöstäytyy käsistä? Tähän on yksinkertainen vastaus. Ei milloinkaan. Euroalueen rahan kokonaismäärä (M3) on vuoden 2010 jälkeen lisääntynyt tarpeen mukaisesti eikä riskiä holtittomasta inflaatiosta ole olemassa (kuva oikealla). 

Rahan määrän tulee, jos sen kiertonopeus säilyy ennellaan, lisääntyä nopeudella: inflaatio + bkt:n kasvu. Tällä hetkellä rahan määrä lisääntyy 4% vauhdilla joka on suurin piirtein oikea ja kestävä taso kun inflaatiotavoite on 2%. Keskuspankkimme toimii tasapainoisella tavalla. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskuntarakenteemme isän, Karl Marx:n syntymästä on 200 vuotta

Minulle rakkaan filosofin Karl Marx:n (kuva vasemmalla) syntymästä on tänä vuonna 200 vuotta. Suomen nykyinen yhteiskunnallinen rakenne on pitkälle tämän suurmiehen kuvaamalla tavalla rakennettu.

Hänen teoksensa "Kommunistinen manifesti" on raamatun ohella yksi ihmiskunnan eniten lukema teksti. Tuossa teoksessa hän luo käsitteen "kommunisti" joka on ihannekuva ihmisestä, joka epäoikeudenmukaisuuden ja taloudellisen hädän keskellä pystyy ajattelemaan muiden ja koko työtä tekevän yhteisön parasta. Se on myös julistus siitä miten kaikkien maiden kommunistien tulee liittyä yhteen hallitsemaan maailmaa.

Karl Marx oli innostajan ja työväenliikkeen perustajan ohella myös filosofi, joka teoksessaan "Pääoma" kiinnittää huomiota liian epätasaiseen tulon- ja omistuksen jakautumiseen. Hän peräänkuuluttaa hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tasaa tuloja ja jossa tuotantokoneisto on otettu pääosin yhteiseen omistukseen. Karl Marx kiinnittää terävästi huomiota siihen että yhteiskunnan luokkajako perustuu pitkälle materialististen resurssien hallintaan ja tavoittelee teksteissään sitä mallia joka meillä tämän päivän Suomessa vallitsee.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU alueen inflaatio käynnistyy näillä näkymin ensi vuonna

63 prosenttia taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että työttömyysasteen lasku alle kuuden prosentin kiihdyttäisi Suomessa palkkainflaatiota, selviää Ekonomistikoneen kyselytuloksista. Enemmistö ekonomisteista katsoo siis, että niin sanotun luonnollisen työttömyyden taso on Suomessa kuuden prosentin tietämillä. Pienempään työttömyyteen ei päästä ilman että työn tekemisestä ja tarjoamisesta tehdään kannattavampaa ja hyväksyttävämpää.

Suomen työttömyys on kahdeksan prosentin tuntumassa ja laskee hitaasti. Kuuden prosentin rajasta ollaan vielä kaukana eikä siis markkinaehtoinen palkkatason määräytyminen käynnisty vielä vähään aikaan. 

Tilanne on taloudeltaan vahvistuvassa EU:ssa erilainen. Työttömyys on seitsemän prosentin tuntumassa ja lähestyy kuuden prosentin rajaa, jonka se saavuttaa tällä vauhdilla ensi vuonna. Silloin voimme odottaa Euroopan keskuspankilta koronnostoja, yritysten rahoituskustannusten nousua, voittojen pienenemistä ja mahdollisesi myös pörssikurssien laskua. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Donald Trump haukkumassa väärää puuta

Koira parka ei joskus näe oravaa ja haju erehdyttää sen haukkumaan väärää puuta. Donald Trump haukkuu nyt väärää puuta kun se syyttää Kiinaa vaihtotaseen vajeestaan. Syyllinen on muualla jos syyllistä ylipäätään on olemassa.

USA:n vaihtotaseen vaje on parin prosentin luokkaa bruttokansantuotteesta (kuva oikealla). Määrä on samaa luokkaa kuin USA:n bruttokansantuotteen kasvu vuodessa. Tämän suuruinen vaje ei ole monenkaan ekonomistin mielestä mikään ongelma, se kuittaantuu vuodessa. Ongelmaa ei ole olemassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen syntyvyys korjaantuisi jos Suomen laki arvostaisi lapsia ihmisinä

Syntyneitä on Suomessa vähemmän kuin kuolleita ja lapsia syntyy Suomeen vuosi vuodelta yhä vähemmän selviää Tilastokeskuksen kokoamista tiedoista. Haluttomuus lasten hankkimiseen on vakava oire siitä että Suomen yhteiskunta- ja kulttuurirakenne on vinoutunut. Lapsi on mennyt pesuveden mukana.

Ei ole mitään järkeä että työttömyydestä ja vanhuudesta maksetaan niin paljon parempaa korvausta kuin nuoruudesta. Keskieläke on pieni, alle 1500€, mutta se on silti ruhtinaallinen verrattuna nuoruudesta maksettuun korvaukseen. Lapsilisä on 100€ luokkaa. Vanhuus ja työttömyys ovat tukipolitiikasta päätellen yhteiskunnalle paljon tärkeämpiä kuin lapsuus. Työttömyyttä ja vanhuutta yhteiskunta palkitsee rahallisesti. Ja sitä Suomi saa mistä palkitsee. Suomi vanhenee ja työttömiä on paljon. Jos lapsi saisi edes puoliksi samanarvoisen kohtelun kuin työtön tai vanhus niin luultavasti syntyvyys korjaantuisi.

Lapset eivät ole valtiosääntömme mukaan ihmisiä päätöksenteon mielessä, heillä ei ole äänioikeutta. Jos vanhemmat saisivat äänestää lastensa puolesta niin luultavati yhteiskuntarakenteemme korjautuisi. Lasten oikeuksille olisi puolustajia ja vanhemmuus toisi vaikutusvaltaa. Työttömät ja eläkeläiset ovat hyvin edustettuina eduskunnassa - lapset eivät ollenkaan. Ei ihme että työttömien ja eläkeläisten etuudet ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin lasten.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Länsimaat ovat hyvin erilaisia suhteessa väkivaltaan

Länsimaat jakavat monia arvoja, mutta muutamissa kysymyksissä eroamme merkittävästi toisistamme.

Länsimaiden joukossa on USA, jossa yhteiskunta pelkää kansalaisiaan eniten maailmassa, epäilee heitä vaarallisiksi ja turvaa yhteiskuntaa sulkemalla kansalaisia vankiloihin eniten maailmassa. Muut länsimaat pelkäävät kansalaisiaan tyypillisesti erittäin vähän. Tässä suhteessa länsimaat eroavat merkittävästi toisistaan. 

Länsimaat poikkeavat myös sisäisen väkivaltaisuuden suhteen toisistaan. Esimerkiksi murhien määrässä 100'000 kansalaista kohden on eroja.  USA:ssa tehdään murhia enemmän kuin länsi-Euroopassa, saman verran kuin Latinalaisen-Amerikan maissa. On ilmeistä että keskimääräinen amerikkalainen näkee väkivallan ratkaisuna, myös poliittisena ratkaisuna, helpommin kuin euroopplainen. Väkivaltaisuuden kokemus heijastuu käyttäytymiseen ja politiikkaan laajalti.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitussalkku kannatta siivota kesäksi

Pörssin kesädroppi-ilmiöksi sanotaan osakemarkkinoiden taipumusta laskea kesän aikana. Ilmiö vaikuttaisi olevan todellinen. Osakkeet kehittyvät heikommin kesällä. 

Viereisessä kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvon keskimääräinen kehitys kunakin kuukautena. Kehitys on laskettu keskiarvona viimeisen 30 vuoden ajalta. Toukokuu ja kesäkuu vaikuttaisivat olevan heikoimmat kuukaudet jolloin pörssin markkina-arvo keskimäärin laskee. Parhaat pörssinousut nähdään talvella, lokakuun ja huhtikuun välillä. 

Ilmiö ei ole pelkästään Suomalainen. Ilmiö nähdään lähes samanlaisena myös USA:n pörssissä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU muodostaa maailman suurimman ja vakaimman kauppa-alueen

Suomi on EU osana hyvässä suojassa mahdollisilta kauppasodilta:

  • EU tarjoaa meille maailman laajimman tulleilta ja kaupan esteiltä vapaan yhteismarkkinan
  • EU tekee puolestamme kauppasopimukset ja on onnistunut niiden aikaansaamisessa. Oheinen kartta kertoo viime vuoden tilanteesta. EU:lla ei ole oman maatalostuotantonsa suojaamisen lisäksi muita asenneongelmia ja työ sopimusten aikaansaamiseksi etenee virkamiestyönä. 
  • EU on vapaakauppasopimustensa voimalla maailman suurin kauppamahti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Laillisen yhteiskuntajärjestyksen vastaista toimintaa ei saa kokonaan kriminalisoida

Eduskunnassa käsitteillä oleva esitys tiedustelulainsäädännöksi jonka seurauksena (suojelu)poliisille tulee laajat aktiviteetit kansalaisten valvontaan. Valvonnan kautta saatuja tietoja voidaan käyttää oikeusistuimissa kansalaista vastaan jos kyse on:

  • teroristisessa tarkoituksessa valmistellusta rikoksesta
  • suuren ihmismäärän henkeä, terveyttä taikka yhteiskunnan tärkeiden instituutioiden toimintaa uhkaavasta toiminnasta
  • laillista yhteiskuntajärjestystä uhkaavasta toiminnasta
  • ulkomaisesta tiedustelutoiminnasta jossa kansalaista voidaan epäillä valtiopetoksesta

Laillisen yhteiskuntajärjestyksen vastaista toimintaa ei saa kriminalisoida

Minun mielestäni esityksestä voidaan poistaa kohta jossa tiedustelua voidaan tehdä jos syynä on "laillista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta". Vastaavalla lainkohdalla on perusteltu Turkissa ja Venäjällä monta kansalaisten kaltoinkohtelua ja poliittisen vastustajan vainoa. Piksussa on tehty monia ehdotuksia jotka pyrkivät horjuttamaan laillista yhteiskuntajärjestystä. Ne ovat usein jopa onnistuneet. Ehdotukset ovat johtaneet yhteiskuntajärjestyksemme muutoksiin tai ainakin siihen että muutoksia on harkittu.  Pitääkö piksun toimituskunnan sähköposteja sen takia valvoa ja voidaanko meitä asettaa tilille maanpetoksesllisesta toiminnasta ?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pysyvä laskumarkkina ei ala aivan vielä

Kysymys siitä alkaako helmikuun yllättävästä kurssipudotuksesta pidempi karhu- eli laskumarkkina pohdituttaa.  Laskumarkkina ei ole ehkä alkanut aivan vielä jos historia toistaa itseään. Ohessa kaksi korkotasoon perustuvaa näkökulmaa asiaan.

USA:n keskuspankkikorko

USA:n keskuspankki FED on inflaatiota ja talouden ylikuumenemista taltuttaakseen hivuttanut keskuspankkikorkoa ylemmäs. Näin on, kuten oheisessa FRED:n ja Macrotrends kuvasta voimme havaita, tapahtunut aina ennen kurssilaskua ja taantumaa (taantumat on kuvassa harmaalla). Vuoden 2001 ja 2008 taantumien yhteydessä keskuspankkikorko ehti olla jonkin aikaa korkeahkolla tasolla ennen kuin vaikutukset yritysten voittoihin alkoivat loppujen lopuksi kääntää talouden alamäkeen. Tätä ei ole vielä tällä kertaa nähty. Voitot ovat edelleen korkealla ja talous kasvaa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Fiva korjaamassa toimintaansa oikeusvaltion mukaiseksi

USA:ssa käydään kauppaa ETF indeksirahastoilla. Noin 80...90% näiden tuotteiden kaupasta käydään USA:ssa ja osto- ja myynti- laidan tosiasiallinen ero on siellä kaikkein matalimmillaan, tyypillisesti 0,01...0,05%. Näissä rahastoissa on pääomaa kutakuinkin yhtä paljon kuin Euroopan osakemarkkinoilla yhteensä. Niinpä monet piensijoittajat tottuivat käyttämään näitä maailman suurimpia rahastoja siinä missä eläkevakuutusyhtiötkin. Niitä sai ostaa kaikkien pankkien nettiliittymien kautta ja piksun etf sivut sisälsivät valikoiman parhaimmista.

Vuodenvaihteessa tilanteeseen tuli muutos. Finanssivalvonta kielsi niiden tarjoamisen suomalaisille piensijoittajille. Syyksi ilmoitettiin se, että maailman suurimmista, edullisimmista ja tyypillisesti myös luotettavimmista rahastoista ei ollut avaintietoesitettä suomeksi suomalaisille kuluttajille.

Fiva on korjaamassa oikeusvaltion vastaisen toimintatapansa

Tosiasialliseksi syyksi on moneen otteeseen epäilty finanssialan suorittamaa "lobbausta". Kuluttajat haluttiin ohjata pankkien omiin rahastoihin. Myös Euroopassa on tarjolla etf rahastoja mutta niiden osto- ja myynti- laidan ero on huomattava ja muut kulutkin tahtovat olla rahastojen pienen koon takia suurempia. Näitä saa vuodenvaihteen jälkeen tarjota suomalaisille kuluttajille vaikkei useimmista ole suomenkielistä avaintietoesitettä. Tässä kohdassa laista joustetaan Fiva:n silmien alla kun kyse oli Eurooppalaisten finanssialan toimijoista. Fiva:n toiminta ei selvästikään ole ollut vuodenvaihteen jälkeen oikeusvaltion mukaista. Laki ei ole ollut sama kaikille.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomeen tarvitaan työväenpuolue

Suomeen tarvitaan työläisten asemaa ajava puolue:

  1. Pienempi kokonaisveroaste työntekijöille
  2. Työntekijöille oikeus sopia halutessaan itse työnantajan kanssa työehdoista
  3. Työntekijöille kohtuullisissa rajoissa itse oikeus päättää eläkevaroistaan

Valtiollinen mediamme YLE alkoi käyttää termiä "leikataan" kun puhuttiin työläisen verotaakan keventämisestä ja julkisen sektorin kutistamisesta. Kukaan ei muistanut työläistä, jolta on on leikattu melkein koko työn lisäarvo. Kukaan ei puhu työläisen kuristamisesta ja hänen tulojensa leikkaamisesta silloin kun lisätään kehitysyhteistyöbudjettia tai määrärahoja työttömille. Se on työläiseltä pois minkä julkinen sektori jakelee maailman toreille ja turuille.

Työehdot ovat tärkeä osa työelämää ja monessa tapauksessa työntekijä haluaa itse sopia monista yksityiskohdista työnantajansa kanssa. Eivät kaikki työntekijät ole nyrkkiä kollektiivisesti puivia ammattiyhdistysaktiiveja. Monet ovat itsenäisiä ajattelevia ihmisiä ja sellaisina meitä tulee arvostaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritystuet vahingoittavat yhteiskuntaa muutamalla miljardilla vuodessa

Yritystuet ovat merkittävä suomalainen ilmiö. Ne ovat rahaa joka otetaan veroina pois niiltä yrityksiltä jotka ovat pystyneet tuottamaan rahanarvoista iloa ja annetaan niille, jotka ovat aktiivisina anomassa tukea. Yleensä tuen saajat ovat kehnompia lisäarvon tuottamisessa.  Yritystuilla on kaksinkertainen vaikutus. Ne heikentävät niiden toimintaedellytyksiä, jotka oikeasti osaavat tehdä jotain arvokasta ja lisäksi ne kannustavat tukien varassa elämiseen.

Kukaan ei tiedä yritystukien määrää. Toimivaa tilastointia ei ole olemassa. Tilastokeskus jättää laskematta merkittävimmän komponentin, verotuet. Lisäksi Tilastokeskus jättää hiljaa mainitsematta valtaosan yritystuista. Esimerkiksi YLE:lle maksettu puolen miljardin yritystuki on jo yksinään samaa suuruusluokkaa kuin Tilaskokeskuksen virallisesti tilastoimat tuet yhteensä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Iloista Uutta Vuotta

Iloista Uutta Vuotta kaikille myös minun puolestani. Uutena vuotena on tapana ennustaa tulevaa vaikkei kolmea kuukautta tai puolta vuotta pidemmillä ennusteilla olekaan kuin viihdearvoa. Uutena Vuotena ollaan viihteellä ja niinpä kannan korteni kekoon ja ennustelen omalta osaltani.

Arvaan niin kuin Handelsbanken viikon 51 katsauksessaan, että osakkeet jaksavat vielä alkuvuonna pitää pintansa vaikka ollaankin jo suhdannehuipulla. Kaikki pitävät positiivisten ennusteiden antajista. Niinpä arvaankin että loppusyksystä on käsillä mahdollisuuksia tuova suhdannekäänne ja osakkeita saa silloin alkuvuotta edullisemmilla hinnoilla. En usko suureen mullistukseen. Keveä rahapolitiikka pitää korot alhaalla, yritysten voitot kohtuullisina ja osakkeet kiinnostavina. Mutta odotan pientä käännettä kuitenkin. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusvelkojen kasvu lisää pörssiosakkeiden riskisyyttä

Spekulanttien ottama sijoitusvelka (engl. Marigin Debt) on kiintoisa muuttuja. Sijoitusvelkaa on otettu NYSE:n (New York Stock exhange) mukaan osakkeita vastaan yhteensä noin 600 Mrd$ ja tuo summa on Advisors Perspective mukaan noin 3% USA:n bruttokansantuotteesta (luvut ovat suuntaa antavia, on vaikea ymmärtää mistä tarkat luvut olisivat peräisin).

Sijoitusvelan suhteellinen osuus on kaiken aikaa hieman kasvanut, eikä ihme. Spekulantin elämä on helppoa kun osakkeita vastaan saa lainaa alle 1% korolla kun taas osakkeista saa keskimäärin 3% osingot. Arvonnousu tulee vielä kaiken päälle. Rikastuminen on helppoa.

Mutta kolikolla on toinen puoli. Velkaantuneet joutuvat paniikkiin kun osakkeet lähtevät laskuun. Velkaa maksetaan silloin takaisin nettomääräisesti summilla, jotka ovat prosentin tai pari USA:n bruttokansantuotteesta. Pörssistä ei irtoa tuollaista summaa ilman kunnon osakelaskua. Mutta velkaantuneen ei auta nirsoilla. Rahat on saatava nopeasti ja hinnalla millä hyvänsä. Suuri osa  laskujen epärationaaliselta tuntuvasta jyrkkyydestä johtunee tästä ilmiöstä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitustili olisi sairas tapa paikata rikkinäistä pääomatuloverotusta

Tapa jolla Suomalaiset pääomaverot kootaan yksiyishenkilöiltä jäykistää ja kankeuttaa yhteiskuntaa.  Monella yksiyishenkilöillä on salkussaan kauan sitten ostettuja Wärtsilän tai Koneen osakkeita joiden arvo on noussut ja niitä ei voi realisoida kun arvonnousua verotettaisiin 30-34% verolla. Rahat eivät kierrä uusien innovatiivisten yritysten käsiin niin kuin pitäisi ja talous kärsii.

Ongelman syynä on Suomen tapa verottaa. Yksityishenkilöiden omistaman omaisuuden arvonnousua (inflaatiota ja mahdollista reaalista arvonnousua) verotetaan vasta myytäessä eikä tasaisesti sijoituksen olemassaolon aikana. Ongelmat korjaantuvat jos verotustapa korjataan. Yksityishenkilöihin kohdistuva vuosittainen varallisuusvero korjaisi tilanteen. Vuosittain kerättävällä prosentuaalisella varallisuusverolla olisi selvät edut:

  • Varallisuusvero ohjaisi yksiyissijoittajia  siirtämään pääomansa kasvavien ja menestyvien yritysten käyttöön. Työllisyys ja yhteiskunnan kehitys parantuisivat.
  • Varallisuusvero ei olisi niin sattumanvaraista ja mielivaltaista kuin nykyinen tapa verottaa inflaatiota
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinoiden korjausliike on ohimenevä häiriö

Helsingin osakeindeksi (HexCAP) on pudonnut viime päivien aikana 4,5% prosenttia ja Saksan DAX indeksikin lähes neljä. Mistä tämä johtuu ja onko aihetta huoleen?

Jos korkomarkkinoihin on uskominen niin vielä ei ole aihetta huoleen. Osakkeista saatava tulostuotto on toteutuneen historian mukaan jopa korkealle arvostetussa USA:n pörssissä edelleen reilusti yli 3% eikä esimerkiksi USA:n valtionlainoista saa kuin ainoastaan 2,3% korkoa

Parhaan ennusteen tulevaisuudesta tarjoaa korkospreadi. Jos valtionlainojen ja korkeatuottoisten yrityslainojen välinen tuottoero on pieni, kuten nyt, niin markkinat odottavat että makrotalous kehittyy rauhallisesti eikä lamaa ja konkurssiaaltoa tule. Niinpä osakesijoittaja voi vielä toistaiseksi nukkua yönsä rauhassa. Nyt menossa oleva korjausliike on luultavasti vain ohimenevä heilahdus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tiimin toiminnan taso muuttuu kun vaihtaa tiimin henkilöitä

Johtamisen asiantuntija ja konsultti Karl-Magnus Spiik on blogikirjoituksessaan jaotellut johtamistyylit neljään eri tyyliin:

1. Osallistava johtaja kannustaa ja vie viestinsä perille keskustelemalla, kuuntelemalla, sietämällä kritiikkiä ja oppimalla.

2. Visionääri on ryhmän edessä ja näyttää esimerkillään, miten suhtaudutaan muutoksiin, uusiin haasteisiin ja opitaan uutta.

3. Asiajohtaja tarkistaa keskustelemalla, että tavoitteet ja tehtävät ovat kirkkaana ihmisten mielessä, jonka jälkeen hän antaa heille työrauhan ja tilaa toimia itseohjautuvasti. Kirjoittajakin toteaa: ”Tiimi voi itse päättää ja valita millaista johtamistukea se kulloinkin tarvitsee.”

4. Käskijä organisoi, päättää, jakaa tehtäviä ja valvoo toimintaa.

Karl-Magnus Spiik kuitenkin toteaa että "kaikkien johtajien ja esimiesten tulisi hallita neljä pääroolia, joita käytetään tilanteen mukaan". Minun käsitykseni mukaan tämä on toiveajattelua joka ei toteudu. Useimmat tuntemani hyvät johtajat käyttävät yhtä tyyliä ja tulevat toimeen sillä. Jos tiimissä tarvitaan jossain tilanteessa toista tyyliä niin de facto puhemiehen roolin ottaa tiimin joku toinen jäsen. Tiimistä löytyy tilanteesta riippuen käskijä, asioissa pysyvä rationaalikko, esiintyvä visionääri tai muita osallistava henkilö. Tiimiin nimetty johtaja osaa yleensä yhden näistä rooleista ja hyvä tiimi antaa puheenvuoron tilanteesta riippuen sille, jolle se luontevasti soveltuu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvät johtajat ovat itsenäisiä tolkun ihmisiä

Mistä on hyvät hallitukset ja johtajat tehty ? Ei ainakaan mistään puolueesta. Hyvät hallitukset ja hyvät johtajat on tehty korkeat arvot omaavista tolkun ihmisistä jos oheiseen kuvaan on uskomista. Ei tarvitse olla edes ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva - sen on Paavo Lipponen osoittanut. Riittää että on itseensä luottava riippumaton tolkun ihminen joka tavoittelee kilpailukykyistä lainsäädäntöä.

Oheiseen kuvaan on otettu tärkeimmät hallitukset ja joka puolueesta yksi ministeri. Samassa kuvassa on Suomen teollisuustuotanto joka kuvaa merkittävää osaa siitä, miten hyvin kyseinen hallitus on kyennyt tekemään suomalaisesta yhteiskunnasta kilpailukykyisen. Uudistukset ovat aina kipeitä. Kuvasta näkee heti mitkä hallitukset ovat tarttuneet uudistuksiin ja mitkä hallitukset ovat kosiskelleet kansansuosiota jakamalla velkarahaa. Ulkomaisen velkarahan jakeleminen yhteiskuntaan nostaa palkkoja ja kustannustasoa ja johtaa teollisuustuotannon laskuun. Siksi teollisuustuotanto on niin hyvä indikaattori siitä millä hallituksella on ollut selkäranka ja arvot kohdallaan. Hyvät hallitukset ovat oheisessa kuvassa sinisellä ja huonot punaisella. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen vaihtotase ja kilpailukyky kääntyvät positiivisiksi

IMF on päätynyt siihen näkemykseen että Suomen vaihtotase kääntyy tänä vuonna positiiviseksi (ohessa IMF:n kartta aiheesta).

Mutta mitä tämä merkitsee sijoittajalle ja kansantaloudelle?

Vaihtotase kertoo velkaantuuko Suomen kansantalous vai velkaantuvatko muut suomalaisille. Siinä on mukana sekä julkinen sektori, kansalaiset että yritykset. Nyt IMF on sitä mieltä että suomalaiset (yritykset, julkinen sektori ja yritykset) tulevat tänä vuonna vaurastumaan suhteessa muihin.

Vaihtotase kertoo paljon kilpailukyvystä. Suomen kilpailukyky on yleensä kunnossa jos vaihtotase on tasapainossa. Silloin suomalaiset tuotteet menevät riittävän hyvin kaupaksi. Vaihtotase onkin kilpailukyvyn kokonaisvaltainen ja melko lahjomaton mittari.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakkeiden arvot jatkavat vahvistumistaan

Uskon, että osakkeet jatkavat huolimatta korkeista arvostustasoista, talvella edelleen ylös. Mistä toiveikkuus kun  ollaan (Shiller p/e, USA)  jo ylitetty vuoden 1929 pörssiromahdusta edeltävä taso?

Syitä toiveikkuuteeni ovat seuraavat:

  • Korkeita hintoja kauhistelevat kaikki. Kun markkinoilla on jo tieto niin silloin vaikutus on jo hinnoissa. Eivätkä markkinat pelästyneet korkean arvostustason viime kesäistä uutisointia. 
  • Tilanne on toinen kuin esimerkiksi ennen vuoden 1929 pörssiromahdusta. Silloin koroista sai 5% reaalituottoa ja osakkeille oli parempituottoinen vaihtoehto. Nyt ei ole. Kaikkien muidenkin sijoituskohteiden arvot, kiinteistöt ja korkoinstrumentit mukaan lukien, ovat korkeat.  Vaihtoehtoa ei kerta kaikkiaan ole.
  • Maailmantalous on hyvässä vedossa ja sekä teollisuuden että kuluttajien luottamus ovat hyviä ja paranevat.
  • Korkomarkkinat uskovat talouden vakaaseen kasvuun ja että yritysten toimintaympäristö pysyy hyvänä. Tätä osoittaa se että korkeatuottoisista yrityslainoista saa hädin tuskin 3,5% korkopreemion ja luottamus on viime kuukausina vain parantunut.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskutelu valinnanvapaudesta pitäisi jättää populismin ulkopuolelle

Poliitikot rakastavat väittelyä siitä mikä kannattaisi toteuttaa julkisena palveluna ja mikä taas kannattaisi tuottaa asiakkaan valinnanvapauden pohjalta. Ja kun on tunteet ja populismi mukana niin tehdään virheitä. 

Suomalaisista jo noin 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja lopuistakin noin puolet tekee työtä julkisessa omistajaohjauksessa olevissa suuryrityksissä.  Se mitä tuotetaan julkisena palveluna ei ole vähäpätöinen kysymys. Seuraavat periaatteet olisivat järkeviä kun suunnitellaan palvelujen siirtämistä julkiselle sektorille:

1.    Päätäntävalta tulisi aina olla niin lähellä kansalaista kuin mahdollista.

Jos kansalaisella on riittävä tietotaito valintapäätöksen (=ostopäätöksen) tekemiseksi, niin kyllä hänelle silloin voidaan päätösvalta myös antaa. Esimerkiksi se mikä terveyskeskus mielyttää flunssan hoitoon tai mikä perhepävähoitaja/päiväkoti tuntuu empaattiselta ovat päätöksiä, jotka voi huoletta uskoa kansalaiselle. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kasvollista omistajuutta tarvitaan myös suuryrityksiin

Kotitalouksilla on pörssiosakkeita tai rahasto-osuuksia yhteensä 57 miljardia (Tilastokeskus/kotitalouksien nettovarallisuus) kun taas julkisella sektorilla on hallussaan noin 220 miljardia (valtio 20Mrd + työeläkevarat 200Mrd). Suuryritystemme omistajaohjaus tapahtuu tällä hetkellä lähes kokonaan julkisen sektorin virkamiesten toimesta.

EK on huolestunut tilanteesta ja toivoo enenmmän kasvollisia omistajia, jotka panostaisivat yritystensä ohjaukseen erilaisella motivaatiolla kuin palkatut virkamiehet. EK on tehnyt asiasta 18 kohdan ohjelman, joka on mielestäni hyvän suuntainen. Minä jaan EK:n käsityksen siitä, että kasvolliset omistajat tuovat tiettyyn rajaan saakka parempaa johtamista. Kasvollisten omistajien hallussa olevat pienyritykset ovat kasvaneet ja lisänneet työvoimaa keskimäärin paremmin kuin virkamiesten hallinnoimat yritykset. 

Eräässä kohdassa EK:n toivelista ontuu.  EK hallitsee yhdessä ammattiliittojen kanssa eläkevakuutusyhtiöitä ja päättää yritysten omistajaohjauksesta. EK edustaa itse yrityksiä ja yritysjohtoa ja siksi asiantila on ongelmallinen. EK:n virkamiesten kautta yritysjohto valvoo itse itseään, määrää itse omat palkkansa ja valitsee yrityksiin hallitukset ja yritysjohdon. Tässä rakenteessa pyörii hyvien veljien piiri. Palkat, palkkiot ja nimitykset tehdään toinen toistaan auttaen. Kasvollinen omistaja olisi parempi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritysjohtajien palkat taulukoituna

Piksu:n "herrapörssi" osioon on koottu suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien ja hallituksen jäsenten palkat vertailuun.

Vaikuttaa siltä että parhaat pörssiyrityksemme maksavat johtajilleen monasti hieman keskitasoa alempaa palkkaa, mutta kunnon palkkaa kuitenkin. Järkevä palkanmaksu on merkki siitä että yritys on muutenkin hyvin hoidettu. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nordea oli liian suuri ruotsalaisille harteille

Nordean tulo Suomeen ei ollut yllätys. Pankki oli yksinkertaisesti liian mahtava ruotsalaisille harteille.  Nordean tase on  viimeisimmän kvartaaliraportin mukaan  642 Mrd€ ja Ruotsin bruttokansantuote on noin 440 Mrd€ (tarkka arvo riippuu valuuttakurssista). Nordea oli liian suuri pankki liian pienessä maassa.

Suureen pankkiin liittyy aina riskejä eikä ole harvinaista että pankin pelastamiseksi sen taseesta yli kymmenen tai jopa parikymmentä prosenttia joudutaan rahoittamaan julkisista varoista. Tämän suuruinen summa olisi ollut turvallisuusuhka Ruotsille ja sen vuoksi Nordealta kerättiin ruotsalaiseen vakuusrahastoon merkittävästi varoja - enemmän kuin Euroalue kerää pankeilta.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tommi Taavilan "Sijoitusoppeja parhailta" on sijoittamisen merkkiteos

Tommi Taavilan hiljattain ilmestynyt kirja "Sijoitusoppeja parhailta" kuuluu ehdottomasti sijoituskirjojen parhaimmistoon. Tommi Taavila esittelee kirjassaan sijoitusalan parhaiden ikonien (Benjamin Graham, Philip Fisher, Warren Buffet, Charlie Munger, Peter Lynch, John Templeton, Ray Dalio, Jim Rogers, John Bogle) strategiat huolellisesti, niin että lukijan on mahdollisuus löytää niistä itselleen sopiva.

Hyvin esitetty tietotaidollinen sisältö ei itsessään vielä tee teoksesta tietynlaista klassikkoa vaan se, että kirjoittaja osaa opastaa lukijansa löytämään itsestään parhaat puolensa.  Tommi Taavila saa lukijan ymmärtämään, että lukijan oma ajattelutapa on tärkeä ja että kunkin sijoittajan kannattaa rakentaa itselleen oma persoonallinen tyyli. Hän piirtää vanhat mestarit esimerkkeinä siitä minkälaisia sijoitustyylejä on olemassa ja saa lukijan etsimään noista menetelmistä itselleen sopivan yhdistelmän. Vanhat mestarit ovat hänelle ihmisiä siinä missä sinä tai minä - ihmisiä joilta kannattaa ottaa mallia oman tyylin rakentamisessa ja esimerkkejä ihmisistä, jotka luottaneet itseensä ja luoneet oman menestyksellisen tyylinsä.

Kirjan tietotaidollinen sisältö on tarkkaa ja huolellista. Tommi Taavila on perehtynyt mestareiden strategioihin ja esittää ne tavalla joka on helppo omaksua. Kerronta on värikästä ja sanallista. Vaikeaa matematiikkaa on vältetty koska onnistunut sijoittaminen on loppujen lopuksi perusasioiden oikeaa priorisointia. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalainen finanssiala ei osaa myydä tuotteitaan ulkomaille

Suomeen noteeratut sijoitusrahastot kelpaavat suomalaisille sijoittajille mukaan lukien vakuutusyhtiöt ja instituutiot. Tämä on merkki siitä, että rahastojemme tuotot ovat kelpoja.

Mutta rahastojemme myynti ja markkinointi on onnetonta. Finanssialamme ei osaa myydä tuotteitaan kuin ainoastaan Ruotsiin. Muualle maailmaan ei osata myydä eikä markkinoida. Kyseessä on aivan hämmästyttävä osaamattomuuden taso.

Tiedot selviävät Suomen pankin tilastoista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti: Työläisille jää 1% enemmän rahaa omaan käyttöön

Valtion budjettiluonnos on pitkästä aikaa iloista luettavaa:

  • veroaste laskee ja työntekijöille jää ensi vuonna 1% enemmän rahaa omaan käyttöön (veroaste laskee prosentilla vuodessa)
  • työllisyysaste paranee (nyt 69,2%) ja työtä on taas tarjolla
  • valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen on pysähtynyt (valtio ottaa kulutusluottoa edelleen 3,4 Mrd, mutta talouden kasvu kompensoi lisääntyvää velkaa)
  • valtion menot pienenevät 0,4 Mrd ja rahaa alkaa nyt jäädä enemmän muualle talouteen

Veroasteen laskeminen ilahduttaa erityisesti. Kerrankin on muistettu työkansan oikeuksia. Yhteiskunta voi jatkossa paremmin kun työntekijä ja yrittäjä saavat hieman nykyistä paremman osuuden tekemästään työstä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi