Käyttäjän J.Vahe blogi

En aio hommaa hakea, koska taidan olla jo liian vanha, en halua asua stadissa ja jotenkin epäilen, että tehtävä on jo jaettu. Halukkaat voivat toki soittaa Vanhasen Masalle ja kysyä työaikaa ja palkkaa, puh. nro on linkissä. Hiukan erikoisena lehdistötukena pidän sitäkin, että HS:ssa on ilmoitus. Eikö riitä, että ilmoitus on työkkärissä?

Eräs toivomus minulla kuitenkin olisi, nimittäin, että tehtävään liittyisi muutakin kuin historialla puoskarointi, johon tuossa viittaan. Uudempi hengentuote muuten löytyy tästä.

Pörssiyhtiön uusi mannekiini?

Altian mainoksessa on kirjoitusvirhe. Väitetään, että kyseessä on bränditalo, mikä on kyseenalaista.

Altia ei edes mainitse yhtä merkittävää ”brändiään”, nimittäin Gambinaa. Siitä tulee kuulemma halvalla humalaan eikä makukaan haittaa, kun on tarpeeksi humalassa. Tuote sisältää mm. rikkidioksidia ja appelsiininkuoria.

Koskenkorvalla ei ole menekkiä Suomen ulkopuolella kasvavasti ja premiumbrändi Finlandia-vodka myytiin ulkomaille, kun siihen oli ensin rahaa tuhlattu Suomessa tarpeeksi.

Kommentoin hiukan laajemmin mainittua aihetta.

Talouden muutosvauhti on siksi nopeaa, etten tosiaankaan usko, että esim. 5 tai 10 v takaisten tilinpäätöstietojen läpikäyminen paljonkaan selvittäisi yhtiön pysyvää kilpailuetua eli vallihautaa.

Esim. kotoinen Sonera muuttui maailmanvalloittajaksi, josta palasi häntä koipien välissä Ruotsiin, Nokia koki valtavan muutoksen sekatavaratalosta lopuksi pelkäksi kännykäntuottajaksi, jotka nekin myi ja palasi takaisin aiemmin myymiinsä verkkoihin. SKOP kohosi hiljaisuudesta nopeaan uhoon ja tuhoon. Samanlaisia esimerkkejä on vaikka kuinka.

Trump saattaa olla Hitlerin ohella niitä harvoja poliitikkoja, joka ainakin yrittää pitää lupauksensa.

Ensin hän aloitti oman Berliinin muurinsa rakentamisen ja rakennusfirmojen osakkeet nousivat niin kuin kaikki on noussut viimeisen vuoden aikana.

Sitten hän uhkasi nostaa terästulleja lupauksensa mukaan, mutta siitä markkinat eivät enää pitäneetkään. Katsotaan kun Trump seuraavaksi ottaa esille sen ohjelmakohdan, että kun ydinaseita kerran on, niin onhan niitä syytä käyttääkin. Mielenkiintoista nähdä, paljonko asefirmojen osakkeet silloin nousevat.

Perjantaisessa suomalaisten metalliyhtiöitten kurssilaskussa oli vain se erikoinen piirre, että O-k ja SSAB molemmat omistavat USA:ssa toimivia metallitehtaita, joten en ymmärrä, miten Trumpin uhkaukset niihin firmoihin ihmeemmin vaikuttavat.

Minua vaivaa joltisenkin paljon se, että kaikki yhteiskuntaan liittyvät asiat katsotaan pelkiksi mielipiteiksi. Olen opiskellut toisen loppututkinnon verran yhteiskuntatieteitä, mm. hallintotieteitten cl ja perehtynyt yhden kunnan lähimenneisyyteen 450 julkaistun sivun verran.

Tosin ihan ilman tuota taustaakin pitäisi olla selvää, että jos valtion ja kunnan taso eivät toimi, vihoviimeinen ratkaisu näin pienessä maassa on väsätä väliin vielä joku 18 "osavaltion" taso. Monessa muussa maassa kunnallinen itsehallinto on hyvin teoreettinen käsite ja Suomessa olisi pitänyt alun perin tiedostaa, että jos Itä-Helsingissä asuu tuplasti ihmisiä Kainuun ”maakuntaan” nähden, sellainen rakenne on vain ja ainoastaan mahdoton.

Vahingonilo näyttää olevan vahva tunne.

En aikoinaan Rovion antiin osallistunut. Osakkeita olisi saanut niin vähän, etten firmaan perehtynyt eikä se muutenkaan kiinnostanut. Metsäteollisuus sopii profiiliini paljon paremmin.

En kuitenkaan osaa iloita siitä, että 10.000 suomalaisella piensijoittajalla ko. sijoituksesta hävisi päivässä puolet. Hiukan asiaa analysoisin.

Kehotan lämpimästi tutustumaan linkkiin. Sen mukaan Rovio kehitteli vuosien ajan kymmeniä pelejä ennen kuin tärppäsi. Tärpin jälkeen on tullut lisäongelmia. Ansaintaa pitäisi nykyisin saadakin pelin lisähärpäkkeistä ja Rovio on suuntautunut elokuviin, mikä on sille uusi ala. Kaikkiaan syntyy vaikutelma, että kyseessä ei tosiaankaan ole mikään osuusmeijeri.

Hiljattain kirjoitin siitä, että kovin monen yhtiön toiminta on yhtä pitkää tietojärjestelmää, joten sellaisten hallitseminen voisi olla ihan hyödyllistä yrityksen johdolle.

Tästä huushollissa oli yhteys silloiseen Sampo Pankkiin siinä vaiheessa kun Nalle myi sen tanskalaisille ja kehui heidän maksaneen liikaa. Sitten alkoi verkkopankin uudistus ja siitä alkoivat vaikeudet. Pankki ilman verkkopankkia ei nimittäin ole pankki.

Olen parinkin pankin osalta ihmetellyt halua tehdä muutoksia verkkopankin ulkonäköön. Eikö olisi asiakkaille parempi, että ”nappulat” olisivat entisillä paikoillaan ja tehoa olisi riittävästi?

SKOP:n Juhani Riikosella oli eräitä hyviä ajatuksia, vaikka hänen uransa pankissa olikin katastrofaalinen. Eräs Riikosen osuva kommentti liittyi tulosjulkistuksiin: sisäpiiritietokaan ei riitä.  Tuloksesta pitäisi vielä tietää, miten markkinat siihen reagoivat.

En sinänsä kajoa mitenkään Mikon erinomaiseen analyysiin Nokiasta, mutta totean, että julkistusaamuna ennen pörssin avautumista Nordea piti aamukatsauksessaan Nokian tulosta huonona. Talousmedia piti sitä ennen pörssin avautumista hyvänä ja markkinat kiittivät 10 %:n nousulla. Seuraavana päivänä Nordea antoikin Nokialle ostosuosituksen ja nosti tavoitehintaa eli markkinat ratkaisivat suurpankin kannan suuryrityksen fundamentteihin. Hmmmmm?

Valitettavasti en ole pahemmin kiinnostunut taloushistoriasta, jos ei siitä erikseen makseta.

Kuitenkin aloin pohtia, että Ikea, Lego, Tetra Pak, Clas Ohlson ja vähäisessä mitassa jopa Brio ovat pohjoismaisia yrityksiä, joitten perustamiseen on tarvittu varmaan muutakin, mutta ainakin runsaasti kädentaitoja.

Maatamme on vuosikymmeniä vaivannut se, että yhteiskuntatieteiden tohtoreita saa markalla tusinan ja tusinaan kolmetoista, vrt, mutta sellaiseen työhön, johon tarvittaisiin kädentaitoja, saa tekijää etsiä kissojen ja koirien kanssa.

En pohdi miten paljon onnellisempi Suomi olisi, jos valtakunnansyyttäjä lobattuaan veljensä yritystä olisi kirjoituttanut pöytäkirjaan, ettei osallistunut asian käsittelyyn. Jos näin olisi tapahtunut, kaikkihan olisi ollut täysin kunnossa.

Kaikkein nuorimmillakin syyttäjillä on vähintään 17 v. koulutusta, monilla paljon enemmänkin, joukossahan on tohtoreitakin.

Jatkuvaa koulutusta olennaisempaa voisi olla miettiä, miten noin 30 v. ”nuori” naissyyttäjä olisi hoitovapaitten välissä töissäkin jossain vaiheessa ennen varhaiseläkettä.

Jeesus kuulemma ei voinut olla ruotsalainen, koska maasta ei olisi löytynyt yhtä neitsyttä eikä kolmea viisasta miestä. Uudemman tiedon mukaan tämä vanha sanonta ei kuitenkaan pidä aivan paikkaansa.

Ruotsissa nimittäin pari lääkiksen opiskelijaa vedätti kursseja, mutta sai niskaansa syyttäjän ja tuomioistuimen.

Suomessa toimitaan aivan toisella tavalla.

(mistä Heikki Ikonen on kirjoitellut)

Tähän mennessä tapahtunut:

Jo kymmenisen vuotta on tiedetty Stockmannilla olevan runsaasti velkaa ja niitten vastapainona kyseenalaista liikearvoa ja hulppeita kiinteistöjä (joita tuossa on kuvattu) ja heikko kannattavuus.

Kurssi on vastaavan ajan seurannut kiitettävästi lehmänhäntäindeksiä saavuttaen viime vuoden lopussa (B-osakkeella) reilun neljän euron hinnan.

Tämän vuoden ensimmäisen pörssipäivän aamulla firma tiedotti aikeistaan myydä kiinteistönsä Kirjatalon. Tätä ilmoitusta seurasi mielestäni täysin käsittämätön kurssinousu vajaaseen viiteen euroon. Koko ajanhan Stokka on talon omistanut ja sen olisi pitänyt olla markkinoitten tiedossa. En ymmärrä mitä positiivista myyntitiedossa oli. Muutaman päivän ilon jälkeen kurssi kääntyi jälleen laskuun ja oli maanantaina vain hiukan viime vuoden pohjia korkeammalla.

Ehdokas Niinistö lausui: ”On aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun. Rahapolitiikan tiukentaminen, johon jossain vaiheessa maailmalla väistämättä päädytään, johtaa haasteellisempaan tilanteeseen.”

Asia oli paikallaan, mutta ilmaisu ”haasteellinen” on aika haasteellinen sana, vrt. esim. Ilmaisu alleviivaa Niinistön omaa ja imitaattorien irvailemaa tapaa puhua kovin pyöreästi tyyliin ”ehkä kuitenkin aika tavallakin, ehkä, vrt”

Fiva on täsmällisempi: ”jopa 70 prosenttia asunnon hinnasta yhtiölainaa.”

Luin kohtalaisella ärtymyksellä isä-Lindströmin käsityksistä KL:sta. Lindströmin mukaan Stokkan ongelma on se, että hallituksen palkkio-osakkeet saa vapaasti myydä, se on romauttanut kurssin ja aiheuttanut suurta vahinkoa.

Aivan ensimmäiseksi kehottaisin kaikkia kaivamaan esille Grahamin ”An Intelligent Investorin” alkuperäisen painoksen, ei mitään netistä löytyvää uusittua versiota.

Grahamin alkup. ajatus lienee ollut, että johdolle maksetaan palkkaa rahassa ja kun johto pitää omaa firmaansa hyvänä, ostaa sen osakkeita. Sitä voinee pitää todellisena signaalina.

Sen sijaan kun osakkeet tulevat palkan jatkona kuin Manulle illallinen, se ei ole signaali mistään. Jos osakkeita ei saisi myydä, se olisi signaali vielä vähemmän.

Minusta tuntuu, että Lindströmiä ärsyttää Stokkan tilanne ja hän purkaa kiukkuaan asiaan, joka on mielestäni seuraus eikä syy. Kun hevonen kuoli jo vuosia sitten, turha nyt on enää valittaa veräjän kunnosta.

Suvussani on vietetty kolmet satavuotissynttärit (kuva).  Valtiolle sata vuotta ei ole korkea ikä, sillä esim. läntinen naapurimme on nykyisessä Kalmarin unionin jälkeisessä tilassaan lähes 500-vuotias.

Ruotsin yhteydessä Suomi oli vain joukko läänejä, ei muuta. Ruotsin kuningashuoneen titulatuuraan lisättiin kyllä Suomen suuriruhtinaan arvo ja sille maamme luontoon ilmeisen hyvin sopiva leijonavaakuna, mutta siihen se sitten jäikin. Vuoden 1809 jälkeen Venäjä sitä vastoin salli Suomen oman keskushallinnon luomisen nopeahkolla aikataululla.

Onko kuvassa rahasto-osuuksia?

Minulla on kaksi periaatetta:

a) Miehen (henkilön) pitää kerran eläessään kokeilla kaikkea paitsi sukurutsausta ja kansantanhuja.

b) Onnellisen suhteen perusta on mahdollisimman runsas vieraissa käyminen. Puhun tietenkin pankkisuhteista ilman mitään vertauskuvia.

Niinpä 2014 avasin kokeeksi pienehkön säilytyksen UB:ssa. Yhteyshenkilöksi nimettiin valitettavasti hra A.  Hän itse sanoi työskentelevänsä mm. Alpeilta käsin ja siltä se on vaikuttanut. Häntä oli 2014 ja viimeksi lokakuussa 2017 mahdotonta tavoittaa. Kun esim. iso ja vakaa UPM on heilunut pörssissä 10 % vrk:ssa, haluan reagoida asiaan heti enkä päivien kuluttua. Aloin hoitaa toimarit Herra B:n kautta, mikä on toiminut hyvin.

… ja markkinat kans. (HEX etenkin viime viikolla).

Keväällä kasvatin käteispositiota ja kesällä sitä laskussa ohensin. Syksyllä ennen lokakuun tulosjulkistuksia myin, koska arvelin löytyvän kovia reaktioita ja niinhän siinä kävi.

Vaikuttaa siltä, että on suuria ulkomaisia toimijoita, jotka tsekkaavat omistuksiaan vain neljästi vuodessa ja myydessään eivät hintaa paljon katso. Myynnit romauttavat kurssitasoa pienessä HEX:ssä.

Pitemmän tähtäimen osalta viittaan edelliseen merkintääni: talvi yllättää autoilijat joka vuosi ja lasku sijoittajat samaten joka kerta. Siinä vaiheessa kun kaikki tilastot todistavat menevän huonosti, on taatusti myöhäistä myydä. Parempi myydä hyvään aikaan ja ostaa huonoon. Korot ovat asia, jota ei pidä unohtaa. Ne eivät voi liikkua pitkällä tähtäyksellä muualle kuin ylöspäin. Poliittisista riskeistä uusin liittyy Espanjaan.

Seuraava koskee sijoituksia lähtökohtaisesti vain kuukausien tähtäimellä. Eräitä varauksia:

Enpä huomannutkaan, että 1987 romahduksen vuosipäivä tuli ja meni.

Vuonna 1970 sain alaikäisenä päähäni ostaa silloisen Yhdyspankin osakkeita, mistä sijoittamiseni alkoi. Päätös oli omani eivätkä vanhempani tai kukaan muukaan aikuinen siihen mitenkään puuttunut. Vuoden 1970 alusta vuoden 1973 loppuun silloinen yleisindeksi 3,5-kertaistui. Sijoittamisen aloittamisen sattumanvaraisesti oikea ajankohta selitti menestykseni varmaan lähes kokonaan.

Ongelmaksi muodostui 1973 öljykriisi, jonka jälkeen velkavetoiselle sijoittamiselleni kävi hyvinkin huonosti. 1980-luvun alussa pahasti pelkään, että työnteko häiritsi harrastuksia enkä ennättänyt sijoittamiseen tarpeeksi keskittyä. Opinto- ja asuntolainat eivät tilannettani parantaneet. Ajasta 1973-86 olen saanut vakaumuksen, että sijoittaminen on vaikeampaa ja riskisempää puuhaa kuin mitä esim. nykyisen pitkän kurssinousun jälkeen halutaan myöntää.

Manning oli mies paikallaan.

Olin luullut, että USA:ssa käytetty ilmaisu Stalinista ”Joe-setänä” olisi ollut pelkkää propagandaa, mutta yllätyin tuossa kirjassa sitä, että Roosevelt kahdenkeskisessä viestinvaihdossa Churchillin kanssa käytti samaa ilmaisua.

Uudempi verrokki on, kun Bush sanoi Putinista katsoneensa miehen silmiin ja nähneensä sielun. Kuten huomaa, politiikassa ei aina nojata kovin syvällisin analyyseihin.

Olen aina pitänyt Seligsonin Oldenburgin blogista. Hän edustaa rahoitusalalla kovin harvinaista avoimuutta. Hiukan erikoista tosin on se, että avoimuudesta pääsevät tasapuolisesti nauttimaan muutkin kuin rahaston omistajat. Koska en Oldenburgin sijoitusratkaisuihin ole koskaan ollut innostunut, en osuuksia omista, vaikka Seligsonin asiakas olenkin.

Oldenburgin näkökulmaa ovat ns. laatuyhtiöt. Olen itse useinkin sijoittanut bulkkiyhtiöihin, jolloin laadusta ei ole ainakaan tarvinnut maksaa.

Varmaan ideaalisinta olisi pyrkiä etsimään tulevia laatuyhtiöitä, koska päinvastaisessa tapauksessa laatuyhtiö voi menettää hyvinkin helposti paljon puhutun vahvuutensa (vallihautansa), jolloin sijoitus takuuvarmasti on huono.

Sanotaan vallan summan olevan vakion.

EU on syntynyt ja kehittynyt siihen suuntaan, että sen muodostamien kansallisvaltioitten valta vähenisi. Tämän on katsottu olleen hyvän asian maanosassa, joka 20 v. välein koki kaksi maaailmansotaa.

Edelleenkin on katsottu, että EU:ssa valtioitten osat saavat paremmin äänensä kuuluviin. Suomessa tätä ajatusta aggressiivisesti ajoi prof. Heikki Kirkinen.

Toistaiseksi kehitys on ollut useimpien mielestä hallinnassa. Skotlanti on hivuttautunut kohti laajempaa autonomiaa ja Belgian hajoamisesta on puhuttu. Itä-Euroopassahan eräät maat hajosivat 1990-luvun rytinöissä.

Ainakin itseäni Katalonian sunnuntai hämmensi. Espanja on vuoristoinen maa, jossa on luonnollistakin alueitten eriytyminen. Keskiajalla Espanja oli jakautunut viideksi merkittäväksi osaksi.

Eräs kipukohta lienee Katalonian vahva talous. Voi kysyä, mitä Italialle tapahtuisi, jos pohjoisosa ilmoittaisi, ettei halua olla samassa maassa Sisilian kanssa.

Luin kohtalaisella ärtymyksellä STT:n tj:n haastattelun. STT:n omistajayhtiöt ovat lakanneet käyttämästä STT:n palveluita, joten pohjoismaisen mallin mukaan valtion pitäisi tietysti jeesata. Palveluissa ei tietenkään ole parannettavaa?

Aika vähällä ihmettelyllä on tähänkin asti selvitty siitä, että sotella on yksi ainoa vero ilman korvamerkintää, mutta juuri Ylen tuottaman ylen sankian hömpän takia tarvitaan oma erityinen veronsa, jota pitäisi siis ilmeisesti nyt täydentää STT-verolla. Kumma, että asuttamani k-talon juorutäti on vuosikymmeniä jaksanut hoitaa vaativaa ja vastuullista tehtäväänsä pelkästä kutsumuksesta.

Suurimman osan 2000-lukua Orion on saanut analyytikoilta myy- ja vähennä-suosituksia. Pääsääntöisesti yhtiön osake on viis veisannut suosituksista ja porskuttanut hyvin. Perimmäisenä syynä ilmiöön pidän sitä, että Suomessa toimii kohtalaisen paljon maahamme sijoittavia sijoitusrahastoja, joilla pitää olla toimialahajautusta ja aina välillä defensiivisyyskin tuntuu hienolta strategialta. Ja kun HEX:ssä ei juuri muita kunnollisia lääketehtaita ole, keskitetysti omistetun Orionin kurssi nousee.

Toki yritys sinänsä on aivan hyvä, mutta sen kurssi on mahdottoman korkea, kun P/E –luku on kymmeniä prosentteja yli alan johtavien yritysten. Esim. n. kuukausi sitten GlaxoSmithKlinen PE / 2017 oli 13,5 ja Orionin 26.

25.8. 2017 Danske julkaisi joukon metsäteollisuusanalyyseja. Esim. Suomessa Stora ja M-Board menivät ostosta suoraan myyntiin ja jälki Ruotsissa oli samantapainen.

Yleensä analyyseja tehtäneen periaatteella ”business as usual”, jota himpun verran reivataan ylös- tai alaspäin. Voi olla hyväkin, että analyyseissa yritetään ottaa kantaa, mutta on siinä varjopuolensakin. Loogisinta lienisi, että ostosta siirryttäisiin tasolle ”pidä” ja sitten vasta myyntiin.

Taustaa

It-kuplan aikaan irvailtiin AP-Areenalla sanomalla, että tulevaisuudessa pyllykin muka putsataan kännykänkuorilla. Totuus on ollut toinen. Metsäteollisuudella on mennyt hyvin ja Nokia, Sonera ja moni muu on romahtanut enempi tai vähempi olemattomiin. Metsäteollisuudella ei ole brändejä tuomassa rahaa, muttei ole myöskään brändejä joutumassa huonoon huutoon.

150 v. ajan metsäteollisuuden ongelmana on ollut investoiminen velaksi kovalla korolla suhdannehuipulla ja investointien valmistumien suhdannekuoppaan. Tähän DB viittaa, mutta rohkenen tätäkin epäillä:

Nobelin kirjallisuuden palkinnot on usein jaettu täysin tuntemattomille henkilöille. Tähän reagoi ruotsalainen kulttuuripersoona Gert Fylking huutamalla ilmoitustilaisuudessa otsikon sanan.

Mitä täällä sitten on sijoittamisen kanssa tekemistä?

No sitä, että kuten edellisessä merkinnässäni totesin, yhdellä sun toisella on ollut runsaasti käteistä ja nyt sitä käteistä alkaa tarvita, kun kurssit ovat kääntyneet laskuun - VIIMEINKIN.

Korean tilannetta olen käsitellyt tuossa.

Keväällä siirryin nettomyynteihin siten, että käteisen osuus on nyt 50 %.

Meneillään oleva 2Q-kausi on osoittanut markkinoiden hermostuneisuutta, vaikka toisaalta mitään yleistä kurssilaskua ei ole tapahtunutkaan. Aakkosjärjestyksessä tähänastisista ilmoittajista Atlas Copco, Autoliv, Huhtamäki, Orion ja SSAB (suomalaisista, ks. AP) ovat kaikki ilmoittaneet hyvästä tuloksesta, joka on jäänyt hivenen jälkeen analyytikkojen konsensusodotuksista. Useammassakin tapauksessa yhtiön ohjeistusta ei ole muutettu. Kun kurssilaskut ovat olleet lähellä 10 prosenttia, olen osakkeita ostanut jonkin verran, mutta olen esim. Atlas Copcoa jo myynyt, koska oletan yleisen kurssilaskun olevan edessä ennemmin tai myöhemmin.

Prof. Hiilamo esiintyi MTV:n ohjelmassa. Jouko Marttila kommentoi asiaa blogissaan, johon Hiilamo vastasi kohtalaisen hiiltyneesti. MTV:hen hän toimitti paljon kohteliaamman vastineen, jossa totesi , ettei ehdottanut 65 %:n perintöveroa, ”vaikka moraalisesti veron korottaminen olisikin luontevinta” Hiilamon mielestä. Mikähän hänen kantansa nyt oikeastaan on? Millainen opinnäyte asiasta pitäisi tehdä?

Koska olen valitettavasti opiskellut sosiaalipolitiikkaa, eräitä huomautuksia:

-Valtiosääntömme ei tunne erikseen mitään professorin ehdottamista, vaan ainoastaan hallituksen esityksiä.

-Hiilamo on itse työskennellyt tv:ssä, joten voi ihmetellä, luuleeko hän MTV:n olevan kiinnostunut jonkun Atkinsonin ajatuksista?

1970-luvun lopussa luin NL:ssa tehdystä kirjasta, miten puna-armeijalla oli ollut pikku vaikeuksia Suomen talvisodassa, koska Suomessa on talvisin aina neljä metriä lunta maassa. Jos sivuutetaan lumimäärän älyttömyys, jää vielä jäljelle kysymys siitä, miksi suomalaiset osasivat sopeutua talveen NL:a paremmin. Talvi se on tiemmä Moskovassakin.

Keväällä Tokmanni antoi tulosvaroituksen, kun talvi oli kuulemma ollut leuto. Säätilastot eivät selitystä tue. Talven jälkeen kevät on ollut ihan takuuvarmasti kylmä ja viimeinen kuukauden ennuste lupaa, ettei kesällä tule mitään uimarin ihannekeliä. Jaakon päivä on jo kolmen viikon päästä. Kaikesta päätellen Tokmannin kevät ja kesä menevät pieleen. Todennäköisesti talven sää on vähintäänkin liian sopiva, jos ei siinä muuta vikaa ole.

1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, mutta 1990-luvun alun karmea lama teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että monella firmalla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa.

Jotenkin tuntuu siltä, että pääomasijoittajat ovat todenneet nykyisen suhdannetilanteen sellaiseksi, että listautumisilla on kiire. Kiire on myös sijoittajilla ennen kuin hinnat ennättävät laskea.

Itse pidän yritykseen perehtymistä jokseenkin työläänä. Esimerkiksi Silmäasema esitti merkinnän koon seuraavasti: