Käyttäjän J.Vahe blogi

Luin kohtalaisella ärtymyksellä STT:n tj:n haastattelun. STT:n omistajayhtiöt ovat lakanneet käyttämästä STT:n palveluita, joten pohjoismaisen mallin mukaan valtion pitäisi tietysti jeesata. Palveluissa ei tietenkään ole parannettavaa?

Aika vähällä ihmettelyllä on tähänkin asti selvitty siitä, että sotella on yksi ainoa vero ilman korvamerkintää, mutta juuri Ylen tuottaman ylen sankian hömpän takia tarvitaan oma erityinen veronsa, jota pitäisi siis ilmeisesti nyt täydentää STT-verolla. Kumma, että asuttamani k-talon juorutäti on vuosikymmeniä jaksanut hoitaa vaativaa ja vastuullista tehtäväänsä pelkästä kutsumuksesta.

Suurimman osan 2000-lukua Orion on saanut analyytikoilta myy- ja vähennä-suosituksia. Pääsääntöisesti yhtiön osake on viis veisannut suosituksista ja porskuttanut hyvin. Perimmäisenä syynä ilmiöön pidän sitä, että Suomessa toimii kohtalaisen paljon maahamme sijoittavia sijoitusrahastoja, joilla pitää olla toimialahajautusta ja aina välillä defensiivisyyskin tuntuu hienolta strategialta. Ja kun HEX:ssä ei juuri muita kunnollisia lääketehtaita ole, keskitetysti omistetun Orionin kurssi nousee.

Toki yritys sinänsä on aivan hyvä, mutta sen kurssi on mahdottoman korkea, kun P/E –luku on kymmeniä prosentteja yli alan johtavien yritysten. Esim. n. kuukausi sitten GlaxoSmithKlinen PE / 2017 oli 13,5 ja Orionin 26.

25.8. 2017 Danske julkaisi joukon metsäteollisuusanalyyseja. Esim. Suomessa Stora ja M-Board menivät ostosta suoraan myyntiin ja jälki Ruotsissa oli samantapainen.

Yleensä analyyseja tehtäneen periaatteella ”business as usual”, jota himpun verran reivataan ylös- tai alaspäin. Voi olla hyväkin, että analyyseissa yritetään ottaa kantaa, mutta on siinä varjopuolensakin. Loogisinta lienisi, että ostosta siirryttäisiin tasolle ”pidä” ja sitten vasta myyntiin.

Taustaa

It-kuplan aikaan irvailtiin AP-Areenalla sanomalla, että tulevaisuudessa pyllykin muka putsataan kännykänkuorilla. Totuus on ollut toinen. Metsäteollisuudella on mennyt hyvin ja Nokia, Sonera ja moni muu on romahtanut enempi tai vähempi olemattomiin. Metsäteollisuudella ei ole brändejä tuomassa rahaa, muttei ole myöskään brändejä joutumassa huonoon huutoon.

150 v. ajan metsäteollisuuden ongelmana on ollut investoiminen velaksi kovalla korolla suhdannehuipulla ja investointien valmistumien suhdannekuoppaan. Tähän DB viittaa, mutta rohkenen tätäkin epäillä:

Nobelin kirjallisuuden palkinnot on usein jaettu täysin tuntemattomille henkilöille. Tähän reagoi ruotsalainen kulttuuripersoona Gert Fylking huutamalla ilmoitustilaisuudessa otsikon sanan.

Mitä täällä sitten on sijoittamisen kanssa tekemistä?

No sitä, että kuten edellisessä merkinnässäni totesin, yhdellä sun toisella on ollut runsaasti käteistä ja nyt sitä käteistä alkaa tarvita, kun kurssit ovat kääntyneet laskuun - VIIMEINKIN.

Korean tilannetta olen käsitellyt tuossa.

Keväällä siirryin nettomyynteihin siten, että käteisen osuus on nyt 50 %.

Meneillään oleva 2Q-kausi on osoittanut markkinoiden hermostuneisuutta, vaikka toisaalta mitään yleistä kurssilaskua ei ole tapahtunutkaan. Aakkosjärjestyksessä tähänastisista ilmoittajista Atlas Copco, Autoliv, Huhtamäki, Orion ja SSAB (suomalaisista, ks. AP) ovat kaikki ilmoittaneet hyvästä tuloksesta, joka on jäänyt hivenen jälkeen analyytikkojen konsensusodotuksista. Useammassakin tapauksessa yhtiön ohjeistusta ei ole muutettu. Kun kurssilaskut ovat olleet lähellä 10 prosenttia, olen osakkeita ostanut jonkin verran, mutta olen esim. Atlas Copcoa jo myynyt, koska oletan yleisen kurssilaskun olevan edessä ennemmin tai myöhemmin.

Prof. Hiilamo esiintyi MTV:n ohjelmassa. Jouko Marttila kommentoi asiaa blogissaan, johon Hiilamo vastasi kohtalaisen hiiltyneesti. MTV:hen hän toimitti paljon kohteliaamman vastineen, jossa totesi , ettei ehdottanut 65 %:n perintöveroa, ”vaikka moraalisesti veron korottaminen olisikin luontevinta” Hiilamon mielestä. Mikähän hänen kantansa nyt oikeastaan on? Millainen opinnäyte asiasta pitäisi tehdä?

Koska olen valitettavasti opiskellut sosiaalipolitiikkaa, eräitä huomautuksia:

-Valtiosääntömme ei tunne erikseen mitään professorin ehdottamista, vaan ainoastaan hallituksen esityksiä.

-Hiilamo on itse työskennellyt tv:ssä, joten voi ihmetellä, luuleeko hän MTV:n olevan kiinnostunut jonkun Atkinsonin ajatuksista?

1970-luvun lopussa luin NL:ssa tehdystä kirjasta, miten puna-armeijalla oli ollut pikku vaikeuksia Suomen talvisodassa, koska Suomessa on talvisin aina neljä metriä lunta maassa. Jos sivuutetaan lumimäärän älyttömyys, jää vielä jäljelle kysymys siitä, miksi suomalaiset osasivat sopeutua talveen NL:a paremmin. Talvi se on tiemmä Moskovassakin.

Keväällä Tokmanni antoi tulosvaroituksen, kun talvi oli kuulemma ollut leuto. Säätilastot eivät selitystä tue. Talven jälkeen kevät on ollut ihan takuuvarmasti kylmä ja viimeinen kuukauden ennuste lupaa, ettei kesällä tule mitään uimarin ihannekeliä. Jaakon päivä on jo kolmen viikon päästä. Kaikesta päätellen Tokmannin kevät ja kesä menevät pieleen. Todennäköisesti talven sää on vähintäänkin liian sopiva, jos ei siinä muuta vikaa ole.

1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, mutta 1990-luvun alun karmea lama teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että monella firmalla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa.

Jotenkin tuntuu siltä, että pääomasijoittajat ovat todenneet nykyisen suhdannetilanteen sellaiseksi, että listautumisilla on kiire. Kiire on myös sijoittajilla ennen kuin hinnat ennättävät laskea.

Itse pidän yritykseen perehtymistä jokseenkin työläänä. Esimerkiksi Silmäasema esitti merkinnän koon seuraavasti:

En yleensä vaivaudu vastaamaan kommentteihin, mutta nyt teen poikkeuksen. Kyseessä on tuo merkintä.

Kun työaika maanantaina alkoi, eräästä paikasta ilmestyi pari kommenttia. Niistä:

1) Kun oma kylki on pikimusta, turha ryhtyä muita yrityksiä panettelemaan. Vihjaus, että Privanetin osakevälitys olisi näennäistä, on ko. firman liiketoimintaa vahingoittavaa ja saattaa ainakin teoriassa johtaa vahingonkorvausvaateeseen, vrt. Jos väite olisi totta, siitä sopisi kaikin mokomin ilmoittaa Fivaan eikä täällä huudella. Kun Privanetin tilinpäätökset ovat julkisia ja tilintarkastettuja, on yhä älyttömämpää väittää, ettei Privanetilla muka olisi välitysliiketoimintaa. Väite on pelkkää roskaa.

Koiviston alma materin valtioliput puolitangossa 13.5.2017

Mauno Koivisto syntyi kotiin, jossa varhain kuollut äiti oli taustaltaan kanttorin tytär ja isä ammatiltaan laivapuuseppä. Isä oli harras uskovainen ja suojeluskunnan jäsen.

Koiviston poliittista toimintaa leimasi pitkälle lapsuudenkodin henkinen perintö. Sosiaalisella taustalla puolueeksi valikoitui SDP, mutta hänen toimintaansa leimasi 1950-luvulle kommunismin kannatuksen patoaminen. Voi sanoa, että siinä jatkettiin sitä, mihin sodassa oli jääty.

Luulin jo Findan valtataistelun ratkettua päässeeni paperisesta roskapostista eroon, mutta eikö mitä!

Eilen posti kantoi tämän firman "tarjouksen" ostaa Findaa 25 eurolla.

Ei siinä muuta, mutta kun ostonoteeraus oli samaan aikaan 31,10 euroa. 

https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/muut_markkinat.jsp

Millähän nimellä tuollaista "liiketoimintaa" sopisi kutsua?

Tokmannin kesämallistoa?

Aika ajoin yritysjohdon pitää antaa koottuja selityksiä siitä, miksi tulos oli sellainen kuin oli. Tässä puuhassa korostuu liikesalaisuuksien merkitys sekä selittelyn tarve ja omat virheet unohtuvat tai ne ainakin halutaan lakaista maton alle.

Tokmannin tulos ei ollut hyvä ja mikä olennaisempaa, se oli odotuksia huonompi. Lisää spekulaatiota tuo tj:n vaihtuminen.

Kuitenkin tulosjulkistuksen selitys lämpimästä talvesta naurattaisi, jos tässä vain tarkenisi nauraa. Kevään juhlaa odotellessa ainakaan minä en muista, että talvi olisi ollut Etelä-Suomessa sen lämpimämpi kuin mitä ne nyt yleensä ovat viime aikoina olleet. Linkin ylin kartta osoittaa, että terminen talvi alkoi Oulu - Kajaani - Kuhmo -linjan eteläpuolella aiemmin kuin 30 viimevuoden keskiarvon mukaan.

1945 USA:lla oli ydinaseitten monopoli. Jossain mitassa pohdittavana oli silloin ajatus, että pl. Englanti asema pyritään säilyttämään.

NL tuntui olevan tilanteesta perillä, sillä se salasi 1949 ensimmäisen ydinkokeensa ja USA oli tapahtuneen tosiasian (fait accompli) edessä, kun sen ilmatilasta näytteitä ottava kone havaitsi Aasiassa jäänteitä toisen valtion ydinkokeesta. Ilmeisesti vasta kylmän sodan jälkeen USA on täysin tiedostanut sen, että NL otti ydinaseen operatiiviseen käyttöön vasta 1950-luvulla eikä vielä edes 1960-luvun alussa olisi yltänyt uskottavasti USA:han. Kuuban kriisi oli epäonnistunut yritys ratkaista ongelma.

Kevyellä googlaamisella netistä löytyy aivan suomeksikin suuri joukko ”siteerauksia”, joissa väitetään Einsteinin todenneen korkoa korolle – vaikutuksen ”maailmankaikkeuden suurimmaksi voimaksi /  ihmisen suurimmaksi keksinnöksi / maailman 8. ihmeeksi”.

Olen hämmästynyt, ettei wikipedia ole varmasti ilmoittanut sitaatteja ”bull shit” – osastoon vaan ainoastaan epävarmoiksi. Jos nyt leikisti kuvitellaan Einsteinin noin sanoneen, kyseessä on ollut ironia. Ei suhteellisuusteorian kehittäjä ole taatusti kutsunut vakavissaan prosenttilaskua ihmisen suurimmaksi keksinnöksi tai maailman 8. ihmeeksi. Kaiken huipuksi Einsteinilla ei ollut mitään tekemistä talouden kanssa toisin kuin kollega Newtonilla.

____________________________________________________________________

Sijoittaja Seppo Saario on kertonut miten ”opettaja” Eino Jutikkala säästi pienestä palkasta yli 20 miljoonan euron omaisuuden osakesijoittamalla. Akateemikko Jutikkalan kutsuminen opettajaksi ei ole täsmällistä eikä korrektia.

Paljon enemmän hämmästyin, kun saman alan mies HY:n prof. Markku Kuisma toisti samaa satua.

Aikoinaan Orionin lääketehtaasta irrotettiin ja listautettiin lääketukkukauppa omaksi yhtiökseen Oriolaksi. Yhtiön suurimpina omistajina ovat nykyään Niklas ja Ilkka Herlin. En usko, että Oriola edustaa veljeksille mitään kutsumusta siinä mielessä kuin Alma edustaa toimittajana harjoitelleelle Niklakselle, joten eiköhän firmassa ole voittoa tavoittelevat kasvolliset oman rahan sijoittajat, vrt. vastaavasti esim. ruots. säätiöitten ”saavutukset” Stockmannissa. Oriolalla on jo Ruotsissa apteekkiketju. Kun apteekkialan vapauttamista suunnitellaan Suomessakin, Kesko ja Oriola ovat iskeneet tähän poliittiseen saumaan. Vapauttamisen liiketaloudelliset hyödyt eivät valuisi ulkomaille, vaan jäisivät kotimaahan. Yhtiöt ovat yhdessä perustamassa tasan omistamansa uuden yrityksen suomalaisen terveyden, kauneuden ym. kauppaketjuksi. Tuotevalikoima kattanee yli 10.000 nimikettä, työpaikkoja tullee tuhat sekä sata kivijalkamyymälää ja verkkokauppa. Lisäinvestointeihin on varauduttu, alkuinvestointi on yhteensä 25 milj. Markkinat ovat Suomessa apteekkitoiminnan ulkopuolisella hyvinvoinnilla vajaa 2 mrd. ja lääkkeet mukaan lukien 4,5 mrd.

Luin hämmästyneenä oheista Fivan tiedotetta ja siitä leivottua otsikkoa ”Fiva paljasti pankkien moraalikadon”. Onko yli 70-vuotiaitten sijoitukset tosiaankin suurin murhe maamme nykyisessä taloudessa?

Sukupolvien kuilu?

Fiva on siis keskittynyt vain ja ainoastaan yli 70 v. asiakkaiden asioihin. En ikärajaa ymmärrä. Suomessa tunnetaan parikin hyvin menestynyttä sijoittajaa, jotka säilyttivät vitaalisuteensa sadan vuoden kieppeille. Toinen oli arkkiatri Arvo Ylppö ja toinen akateemikko Eino Jutikkala.

Toisaalta Alzheimer voi alkaa jo 50 v. iässä, ja olen itse nähnyt, miten se alkoi 10 v. myöhemmin.

FIM kärtti huomiota laittamalla julkaisunsa FB:hen näkyviini. Sellaisesta harvemmin mitään hyvää seuraa.

Julkaisussa huomiota kiinnitti Mannerheim-ristien suuri määrä. Todellisuudessahan ko. risti on hyvin harvoin kaupan kohteena, joten Mannerheim-ristillä on tuskin mitään tekemistä sijoittamisen kanssa, jos sitä vertaa vaikkapa pörssivaihtoihin. Lisäksi aiheessa on monta muutakin mutkaa.

Linkin kirjoitus on anonyymi, mutta voin vahvistaa sen tiedot yleisellä tasolla. Kunniamerkki myönnetään nimetylle henkilölle, joten merkin mukana pitäisi olla kirjallinen todistelu myöntämisestä ja päätymisestä myyjälle. Mannerheim-ristien osalta tunnettu on esim. tapaus, jossa Yrjö Keinonen myi merkkinsä keräilijälle ja hankki itselleen uuden tilalle.

Käänneyhtiöt lienevät kirjallisuudesta tuttu asia, mutta vähän on tuntunut, ettei niitä käytännössä tunnisteta, vaikka kävelisivät porstuassa vastaan keppi kummassakin kädessä.

Aatos Erkko oli niin varakas mies, ettei hänen tarvinnut tal. realiteeteista paljoa perustaa. Ensin hän valitti ”yhtiönsä” noteeraamista silloisella meklarilistalla ilman hänen lupaansa, vaikka omistuspohja oli silloin jo siksi laaja, että kauppapaikka piti löytää. Myöhemmin hän valitti Sanoman vähäistä vaihtoa pörssilistalla, mikä varmaan johtui siitä, etteivät Erkot osakkeitaan myyneet.

Myös bisnekset viittasivat siihen, että kassassa oleva raha tuntui ongelmalta, josta päästiin eroon mm. ostamalla Hollannista oppikirjan tekijöitä olemattomin synergiaeduin.

Erkon jälkeen Sanoma lienee saanut jonkinlaisen isännän Antti Herlinistä, joka on virtaviivaistanut ja tehostanut yritystä. Tällöin jopa markkinat ovat huomanneet Sanomalla olevan kaksi media-alan suurinta brändiä Suomessa, nimittäin HS ja IS.

Toimittaja Hannu Lehtilä kirjoitti melko perinteisen tekstin siitä, miten rahaa makuutetaan pankkitileillä. Lehtilän mukaan talletussumma on vajaa 20.000 euroa / asukas. Minulla summa on selvästi suurempi.

Ensinnäkin on tietysti hyvä huomata, että kun pankit panevat ottolainauksesta saamansa varat kiertoon, haitta kansantaloudelle on kyseenalainen.

Paljon olennaisempia ovat kuitenkin ne yksityistalouteen liittyvät varaukset, joita tässä teen:

- Finanssikriisin aallonpohjassa osakesäästäjien kunniapj., prof Leppiniemi piti talletustiliä osakesalkun "piristyksenä". Ilmaisu oli aika erikoinen, koska juuri silloin osakkeita todella olisi kannattanut ostaa.

Olen ällistyneenä seurannut, miten pientalonpoikapuolueen perilliset persut ovat omineet miljardööri Trumpin itselleen eräänlaiseksi Amerikan Timo Soiniksi. Linkissä on ed. Laura Huhtasaaren – Satakunnan lahja ihmiskunnalle – kirjoitus, jossa jo otsikko tyrmistyttää.

Vähintäänkin eilisten uutisten jälkeen ei tarvitse enää epäillä Trumpin hallinnon täysin katastrofaalista luonnetta.USA:n presidentin turvallisuusneuvonantajan viran ovat eräät aiemmat haltijat – esim. Kissinger  - luoneet erääksi koko maailman vaikutusvaltaisimmaksi tehtäväksi. Tuossa tehtävässähän on mahdollista toimia USA:n yleensä keskenään kilpailevien ulko- ja puolustusministerien välisenä erotuomarina, minkä lisäksi matka turvallisuusneuvonantajan työhuoneesta Oval Officeen on fyysisesti ja henkisesti kovin paljon lyhyempi kuin esim. Pentagonista.

20.12.2016 Danske Bank alensi erään yrityksen suositusta ja tavoitehintaa. Näitähän nyt tapahtuu, mutta hiukan erikoisempaa oli se, että suositus laski tasolta Osta suoraan tasolle Myy. Tavoitehinta laski 23:sta NOK:sta 4:än eli n. 1/6:an aikaisemmasta.

Tällaistakin vielä voi joskus sattua, kun firman koko tulevaisuus on yhden lääkekehityksen varassa ja faasi 3:ssa potilaat alkavat kuolla kuin kärpäset.

Suositus kuitenkin kohdistui firmaan nimeltä RenoNorden, joka on L&T:n tapainen jätehuoltofirma. Tässä vaiheessa voi todeta aika paljon menneen aika tavalla pieleen. 

Silmäilin Dansken analyysia, mutten totta puhuen siinä tullut juuri hullua hurskaammaksi. RenoNorden teki IPO:n pari vuotta sitten ja sen jälkeen kurssi on noudattanut kiitettävästi lehmänhäntäindeksiä.

Eräitä yleisiä havaintoja voi kuitenkin tehdä. Ensinnäkin kunnollista aktiivista pääosakasta ei ole, vaan siinä tehtävässä toimivat ilmeisen passiiviset rahastot noin 10 %:n osuuksin.

Kerroin aiemmin valtataistelun silloisesta tilasta. Samoja konsteja eli valtakirjan keräämisiä voi käyttää useampikin taho.

Sain 31.1. OTC-sijoitus Oy:n lähettämän kirjeen, jossa puolestaan he pyytävät valtakirjaa Finda Oy:n yhtiökokoukseen 27.2. Kuten arvata saattaa, näkemykset ovat kovin erilaisia kuin ed. kirjeessä. Uuden kirjeen mukaan Linnainmaan ryhmä pitää Findassa valtaa äänivaltaisten osakkeiden voimin (ääniero 20-kertainen), vaikka omistaa vain 2 % Findan osakkeista. Kirjeen mukaan Findan nykyinen tj ja hallitus aikovat käyttää DNA:n myynnistä saadut varat uusiin sijoituksiin ICT-alalle.

Vanhempani lienevät 1950-luvulla hankkineet silloisesta Rauman Puhelimesta (osuuskunta) puhelinliittymän samalla tavalla kuin monet muutkin eli ns. omistusliittymänä.

Vuosikymmenien kuluessa osuuskunta on muuttunut oy:ksi, vaihtanut nimeä ja yhdistynyt. Nykyinen nimi on Finda.

Äitiäni pommitettiin aikoinaan jatkuvasti tarjouksilla ostaa ko. osakkeet. Osittain hänen tuskastumisensa takia ja osittain siksi, että osakkeet muuttuivat paperittomiksi, otin osakkeet haltuuni. Sen jälkeen olen pelkästään minä saanut kirjallisia ostotarjouksia sellaisia määriä, että kuvittelisin yhteenlaskettujen postikulujen vastaavan 10 % osakkeiden arvosta. Näissä ostotarjouksissa on muuten puhuttu hyvästä hinnasta silloin, kun teleyritys itse on ostanut omia osakkeitaan korkeampaan hintaan.

En ole nurkanvaltaajista pitänyt, mutten taida pitää puolustajistakaan. Sain joukkokirjeen, jossa eräs porilainen kauppaneuvos esittää 12.1. päivätyssä kirjeessään sellaista tekstiä, että kauppaneuvoksen arvon saa ilmeisesti aika vähällä.

Marraskuussa 2015 politiikkaa seuraavat hämmästyivät Sipilän ratkaisusta uhata erolla monestakin syystä.

Ensinnäkin keväällä 2015 laaditussa hallitusohjelmassa sanottiin sote-alueita olevan enintään 19. Oli hiukan erikoista, että juuri laadittuun hallitusohjelmaan ei kirjattu, että niitä on oltava vähintään 18, koska siksihän Sipilä uhkasi erota.

Toisekseen outoa oli, että siitä lähtien asiantuntijat ovat pitäneet viittä aluetta parempana eikä se kanta ole miksikään muuttunut.

Lopuksi episodi antoi kummallisen ensivaikutelman Sipilästä, uhkasi erolla heti kättelyssä eikä uhkausta edes toteuttanut, vaikka määräajat ylittyivät moneen kertaan. Sellaista uhkausta ei montaa kertaa pysty tekemään.

Suomen ehkä merkittävin muutosjohtaja Lasse Kurkilahti on ollut toimitusjohtajana useissa pörssiyrityksissä. Raisiosta hän toteaa suorasukaisesti, ettei omistajilla ja heidän edusmiehillään hallituksessa ollut intressejä kehittää yritystä, miksi Kurkilahti jatkoi uraansa muualla. http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=2202 , ja kirja

Rihkon lähtö tj:n hommista on synnyttänyt ristiriitaisia arvioita. Jotkut väittävät Rihkon nostaneen pörssikurssia niin paljon, että nyt hänen pajatsonsa on tyhjä ja muut saavat jatkaa. Toiset epäilevät, ettei Raision tulevaisuus ole kovin häävi, miksi Rihko päätti ottaa ritolat. Ehkä hän otti myös kurkilahdet eli väsyi yrityksen jähmeyteen.

Vanhan viisauden mukaan suomalaiset tekevät hyviä tuotteita, mutteivät osaa myydä niitä. Ikävä kyllä väitteessä on paljon perää.

Listautumisannit eli IPOt voivat olla mielenkiintoista näpertelyä. Sijoittajanhan pitäisi aina pystyä arvioimaan yritystä ilman pörssinoteerausta. Kun listatulle yritykselle joka arkipäivä saadaan markkinaehtoinen hinta, rohkenen väittää, että noteeraukset pikkuisen ”häiritsevät” arviointityötä. Kun IPOssa noteerausta ei ole, arviointi pitää tehdä itse.

Jos joku masokisti pitää edellä kuvattua asiaa jotenkin mielenkiintoisena, hyvät asiat tulivat sitten jo tyhjentävästi selostettua.

Valkoisten kehysten ympäröimänä on ns. aito taideteos https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Malevich.black-square.jpg

Osakesijoittajat valittavat yhden promillen välityspalkkioista. Bukowskilla ostajan ja myyjän yhteenlasketut komissiot ovat noin 40 %, joitten päälle tulee kaikenlaisia posti-, vakuutus- ja tekijänoikeuskorvauksia. Palkkiot ovat kv:sti korkeat, vrt. Mitä näillä hirveillä palkkioilla sitten saa?

Vastaus: todella vähän ja huonoa palvelua. Bukowskin kaksi Suomen ex johtajaa on syytettyjen penkillä taideväärennöksistä. Kyse on erittäin vakavasta skandaalista.

Meikäläistä syynätään

FM Tommi Laitinen Turun yliopistosta tekee väitöskirjaa, joka käsittelee mm. ”osakesijoittajien riskikäsityksiä ja riskienhallintaa”. Oman käsitykseni mukaan sijoittajan vaikutteet, ajatusmaailma ja ajankäyttö ovat keskeisiä asioita.

”Esitelmöin” aiheesta nelisen tuntia ja muistaakseni siinä ajassa Tommi ennätti tehdä pari kysymystäkin. Lopuksi annoin kouraan Peltomäen kanssa tekemäni kirjan, jossa asiat ovat jäsennellymmin kuin suusanallisessa esityksessä.

Mielestäni on hyvä, että tällaista aihetta tutkitaan ja jos joku haluaa tulla haastatelluksi, Tommiin voinee ottaa yhteyttä FB:n viestittoiminnon kautta.

Jokainen varmaan on joskus ollut tekemisissä työpaikan kanssa, jossa toimenkuvat ovat ns. joustavia. Pekalla, Villellä, Kallella ja Jussilla on vähän työtä ja paljon palkkaa.

Johtaja Timoon nähden Kalle on sukua, Ville opiskelukaveri, Jussi urheilukaveri ja Pekka osaa tuoda itseään tarpeeksi paljon esille. Julkisella sektorilla sopiva jäsenkirja on myös vahva pätevyyden lisääjä.

Tähän kuviteltuun - ja kärjistettyyn - esimerkkiin verrattuna armeijan organisaatio on toisenlainen. Aika harva on kai kuullut, että ensimmäinen komppania olisi yksinään käynyt taistelua kun toisen K:n päällikkö on komentajalle sukua ja kolmas kurssikaveri. Sodan pakko luo oman logiikkansa.