Käyttäjän J.Vahe blogi

Luin Maaseudun Tulevaisuudesta, miten Suomella on kaksikin erinomaista ehdokasta Euroopan Keskuspankin johtoon. Ehdokkaat olivat niin hyviä, että Juha Sipilä ei halunnut laittaa heitä edes järjestykseen paremmuuden mukaan.

Valitettavasti lienee kuitenkin niin, että Ranskassa ja Saksassa luetaan liian vähän Maaseudun Tulevaisuutta. Paha juttu.  Ehdokkaat siis olivat Erkki Liikanen ja Olli Rehn ja valituksi tuli toki Lagarde.

Pohditaan sitten hiukan ehdokkaiden paremmuutta. Juhani Suomen kirjoittamassa Mauno Koiviston elämäkerrassa on käytetty lähteinä sosiaalidemokraattien asiakirjoja, joissa Erkki Liikanen ankarasti arvostelee neuvostovastaisuutta Suomessa. Tämähän tapahtui tietenkin 1980-luvun lopulla jolloin koko Neuvostoliitto painui vessanpytystä alas kovalla kolinalla. Tällainen visionääri Suomella oli siis tarjottavanaan Euroopan Keskuspankin johtoon.

Sijoituksen arvo voi myös laskea.

2000-luku on ollut alhaisten ja laskevien korkojen aikaa. 2000-luvun alussa ilmiöön vaikutti 2001 terrori-iskut.  Koko tuona aikana velkavivun käyttäjät ovat hyötyneet suuresti: on ollut helppo ottaa lainaa jopa yhden prosentin korolla ja sijoittaa osakkeisiin jotka tällä hetkellä tuottavat esimerkiksi jopa 10 % osinkoja.

Koko 2000-luvun olen miettinyt, missä kohtaa tämä yhtälö falskaa. Kysymys on ollut sitäkin konkreettisempi, kun 2008 – 9  finanssikriisiä olemattomat  korot eivät estäneet.

On ilmeistä että hallituksilla on suuri halu pitää korot alhaalla ja suuri kyky pakottaa keskuspankki niin tekemään.

Rinteen hallitus on lupaillut tukea koulutukselle ja tieteelle. Lupaukset tieteelle lienevät jääneet epämääräisemmiksi, mutta yhteiskunnan tukea toisen asteen koulutukselle lisätään. Eri asioita kuitenkin ovat, onko maksuttomuus paras motivaattori omiin opintoponnistuksiin, joita kuitenkin tarvitaan. Edelleen on selvää, ettei kaikki koulutukseen ja tutkimukseen kannettu ja kaadettu raha tietenkään välttämättä tuota paljon mitään.

Taloustieteen professori Matti Viren on useissa kirjoituksissaan kyseenalaistanut sen, että koulutuksen lisärahoitus automaattisesti toisi mukanaan hyötyä. Tuossa viimeisessä kirjoituksessaan hän puhuu varsin paljon kulttuurialasta, mutta on aiemmin kritisoinut esimerkiksi professorien vähäistä työajan käyttöä. 

Työnhakua elokuvasta Alaston satama

Uuden hallituksen ohjelmassa minua hämmästyttää eniten puhe uusien työpaikkojen luomisesta. Kun tässä yhteydessä on puhuttu niin sanotusta tilannekuvasta, ihmettelen, millainen se oikein on.

Annetaan ymmärtää, että työpaikkoja jonotetaan jossain sataman konttorin edustalla (linkin kohta 13 min.). Tosiasiassa olemme vuosia tai vuosikymmeniä olleet tilanteessa jossa esimerkiksi ns. remontti-reiskan saaminen on tavallisen hankalaa.

Jos tästä täytyy antaa joku konkreettinen esimerkki, sellaiseksi kelpaa Heidi Hautala. Hän uskoi palkanneena yksityisyrittäjän, joka perättömästi väitti kyseessä olleen työsuhteen.

Nyt puhutaan siis jälleen maakuntaverosta.  Turun alueelta alhaista kunnallisverotusta on perinteisesti löytynyt Maskusta.  30- ja 40- luvuilla se oli 5%. Nykyään vastaava luku Maskussa on 20,75. Korkein suomalainen kunnallisvero on 22,5 prosenttia, alin 17 %.  Kun katsoo karttaa, näkee että kunnallisvero ei riipu kunnan sijainnista, Pohjois- ja Itä-Suomessa on alhaisen kunnallisveron paikkoja ja korkeita kunnallisveroa löytyy Etelä-Suomesta, mutta toki isoissa kunnissa veroaste on alempi. Ratkaisevaa on toiminnan järkevyys; 18 maakunnassa hallinnon läpinäkyvyys katoaa taatusti.

Kun liikevaihtovero tuli toisen maailmansodan aikaan käyttöön, se oli 10 prosenttia ja on nykyään 2,5-kertainen.

Kun hallitusneuvottelut etenevät, alkaa pohdinta veroratkaisuista.  Uskon niiden olevan sijoittajille negatiivisia, mutta kaiken uhallakin haluan todeta, että ajoittain minua tällä sivustolla ärsyttää valitus aivan kaikista veroista. Kirjoittajina ovat ihmiset, jotka ovat saaneet pääsääntöisesti korkean koulutuksen yhteiskunnan varoilla, ovat sen jälkeen hyötyneet asuntolainassa verovähennyksistä, päässeet eläkkeelle hyvin ehdoin ja nyt valittavat veroista.

Tuossa aiemmassa tekstissäni, jota harva vaivautui lukemaan, mutta moni vastustamaan, totesin omasta kokemuksestani, että perintövero on hyvin lievä ja sen lisäksi perinnönsaajat ovat keskimäärin siinä iässä, että pystyvät veron maksamaan vallan mainiosti.

Viittaan sekä kommenttiin / 7.5. että tuohon, jossa todistetaan metsäpalon Venäjän ydinasevaraston lähellä olevan siunaukseksi ympäristölle ja vain UPM:n tuhoavan luontoa.

Työn orjat sorron yöstä nouskaa...

Kun hallitusmuodostaja Antti Rinteen kysymyksistä on edes lievästi toivuttu, on esitetty vastakysymyksiä, mistä seteliautomaatista rahat otetaan. Tässä yhteydessä tulee pakostakin mieleen vertailu Sipilän eroamassa olevaan hallitukseen.

Sipilän hallitus sortui suureen johtajuuden puutteeseen sote-uudistuksen jatkuvasti monimutkaistuessa. Toisaalta Sipilän hallitusta sopii kiittää siitä, että se Kiky-uudistuksella onnistui palauttamaan suomalaista kilpailukykyä. Tätä uudistusta on aivan aiheettomasti naureskeltu jopa vähäisyydestä: keskimääräistä päivittäistä työaikaa lisättiin kokonaiset kuusi minuuttia. Tiedän demareitten naureskelleen porukoissaan noston pienuudella. Jos muutos oli pieni, miksi sitä piti niin voimakkaasti vastustaa?

Myönnän etten ole aina osannut suhtautua politiikkaan riittävän suurella kunnioituksella. Ensinnäkään hallintoalamaiselta ei liikaa voi vaatia ja toisekseen jostain ihmisen täytyy koettaa huumoria repiä tässä karussa maassa.

Vakavasti puhuen politiikan valuvikana ovat ensinnäkin koalitiohallitukset, joissa kaikki osapuolet omivat mahdolliset saavutukset, mutta joissa epäonnistumisista ei vastaa kukaan.

Asia kertautuu siten, että kunnissa toimivat samat puolueet kuin valtiollisella tasolla sillä erotuksella, että kunnanhallituksessa ovat edustettuina kerrallaan ihan kaikki puolueet.

Kunnanhallitus pystyisi tekemään enemmistöpäätöksiäkin, mutta vahvasti epäilen, että useissa Suomen kunnissa ratkaisuja tehdään pitkälti sulle mulle – periaatteella.

(Muistaakseni TV:ssä oli joskus tuon niminen iltahartaus)

Perustuslaki 61§:

”Valtioneuvoston muodostaminen

Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Alimmassa kuvassa on "vain" hiekkaa 

Kymmenisen vuotta sitten Ylen 2-kanavalla oli illan mittainen keskustelu maahanmuutosta. Keskusteluun osallistui tuhti imaami, joka surkealla suomenkielellä mökelsi, että hän on vihkinyt 14-vuotiaan tytön avioliittoon ja se on ollut ”hjuva”.

Keskustelun jälkeen imaamille informoitiin, että tuollainen puuha on Suomen lakien vastaista. 

Tuohon aikaan Suomessa vallitsi niin sanotun paremman väen keskuudessa peräti suuri konsensus siitä, että meidän täytyy ymmärtää ja hyväksyä maahanmuuttajien oma, vanha kulttuuritausta.

Osakesäästäjät ovat hämmästyttäneet ainakin minua aika tavalla. He ovat arvostelleet sitä, että finanssivalvonnan määräyksestä pankit tekevät asiakkailleen pienen palikkatestin, jolla halutaan varmistaa, että asiakas ymmärtäisi edes hivenen siitä, mihin rahansa sijoittaa.

Osakesäästäjien mielestä tämä vaikeuttaa osakesäästämisen aloittamista ja aiheuttaa sen että, rahaa makaa pankkitileillä. Koulutustakaan ei ole kuulemma järjestetty tarpeeksi. Niin, eipä ole asunnonostoonkaan, joka useimmille on kuitenkin paljon isompi asia.

Pankit eivät tunnetusti sentään saa analysoida ihan aivan itseään. Siihen nähden hämmästyin viime torstaina melkoisesti Nordean arviota Sammosta. Nordea laski Sammon suositusta muun muassa sen takia että, se arvioi Sammon osinkotulojen pienenevän.

Kun ottaa huomioon, minkä verran Sampo omistaa Nordeaa, ei nyt juuri sen lähemmäs Nordea olisi voinut päästä oman itsensä analysoimisessa.

Tämä viime torstainen Nordean arvio Sammosta on selvästikin osa sitä kokonaisuutta johon Arvopaperi-lehti ja DI ovat viitanneet. Nordea on varoitellut analyytikkoja liian optimistisista arvioista pankin suhteen.

Juuri sen enempää minä en pysty asiasta sanomaan. On selvää, että Nordean oma osinkotuotto on niin korkea, että jotain negatiivista markkinat yhtiössä näkevät.

luvataan seuraavien viikkojen aikana joka tuutista, vaan miten vaalien jälkeen?

Vaalien jälkeen valtiovarainministeriön pojat lyövät eteen sellaiset rätingit että jaossa on lähinnä jaettua ja jatkettua köyhyyttä enintään hiukan tasapäisemmin tasattuna.

Vaurastumista julkinen sektori tarjoaa lähinnä Veikkauksen peleissä. Joka ainoa rahapeli on sellainen, että keskimäärin siinä voittaa vain pelin järjestäjä, mutta Veikkauksen pelit ovat toki voitonjaon osalta kaiken pahimmasta päästä. 

Jakoa perustellaan sillä, että loppu menee ”hyvään tarkoitukseen”. Ainakin se menee kohteisiin, joihin valtion rahaa ei kehdata laittaa. Hmmmm?

https://valtioneuvosto.fi/etusivu 

Tuota ilmaisua voivat sitten muutkin käyttää…

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on mielenkiintoinen mies. Seuraan hänen blogiaan tarkasti. Meillä on muuten ainakin yksin yhteinen piirre. Minäkään en vastaa puhelimeen.

Timo Metsola on kiinnittänyt huomiota siihen mihin minäkin eli asuntomarkkinoiden ylikuumenneeseen tilanteeseen.

Yhtiö arvioi, että Turku-Helsinki-Tampere kolmion ulkopuolella uhkaa asuntojen hintojen pysyväisluontoinen lasku.

Edelleen olemme molemmat pitkään oudoksuneet eräitä asuntomarkkinoiden ilmiöitä.

Noin 10 vuotta sitten seurasin Attendon ”vanhainkodin” rakentamista pikkupaikkakunnalla.

Attendo oli  palveluntuottajaksi valittu isoilla lupauksilla, joita pienemmät eivät olleet ymmärtäneet tehdä, mutta siihen se sitten paljolti jäikin.

Rakennustöitä Attendon puolella hallinnoi lähinnä iäkäs terveydenhoidon maisteri, joka ei rakentamisesta mitään ymmärtänyt. Tuloksena oli talo, joka oli hyvinkin monella tavalla huonosti suunniteltu ja jonka rakenteelliset heikkoudet rasittivat vajaata henkilökuntaa.

Siinä yhteydessä aloin kovin ihmetellä Attendon toimintaideaa. Jo silloin – saati myöhemmin - toitotettiin yksityisen firman innovatiivisuutta, joustavuutta ja rationaalisuutta, jotka kaikki näyttivät kuitenkin olevan julkisella puolella paremmin hallinnassa. Nimenomaan Attendon toimintaan liittyi runsaasti pelkkää käsienlevittelyä.

Kuvan lähde: http://www.satakuntaliitto.fi/väestön-ikärakenne

Mikko Kärnän julkisuushakuisuus on uskomatonta. Mies on ollut eduskunnassa tukemassa soteuudistusta ja nyt kun ongelmia ilmaantuu, teksti on tällaista: ”Esperin käsissä on huonon hoidon seurauksena kuollut todennäköisesti enemmän veteraaneja kuin Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä Karjalan kannaksella.”

Kyse ei ole ihan mistään jälkiviisaudesta omalta osaltani. Tuo kirjoitukseni on 4 vuotta vanha. Ulkoistamisen ongelmat ovat olleet omaisten ja ammattilaisten tiedossa 20 vuotta.

Ihmiset ottavat kuulemma pikavippejä, että saavat hankkia asuntoja. Pankkihan ei välttämättä anna ihan 100 % lainaa. Tuossa linkissä kuvasin huutokauppaa kehnosta kämpästä, jolla oli yhtiölainaa 700 euroa neliöltä.

Eräs lystikkyys ovat postituslistat, joille ilmoittautuessa saa vinkkejä halvoista kämpistä. Eikö olekin jaloa?

Jo viime kesänä saimme lukea, kuinka siunauksellisia metsäpalot ovat. Jo siinä yhteydessä kiiteltiin myös myrskytuhoja. ”Metsäpalo tai myrsky kaataa puut ja uusi sukupolvi pääsee kasvamaan…. Luonto hoitaa itse itsensä, kun sille annetaan aikaa.”

Itse tosin olen pelännyt, että tarpeeksi suurta myrskytuhoa ei ennätettäisi korjata, ja aiheuttaisi myöhemmin lisäksi hyönteistuhoja. Ja mitä vanhempaa metsää, sitä arempaa tuhoille. Mutta ns. asiantuntijat ovat varmoja, että metsän ainoa tehtävä on olla kasvualusta erilaisille itikoille.

Ainoa kauheus, mikä metsää voi kohdata, on ihmisen kaatama puu. Se on itsestään perkeleestä, mutta tuuli ja tuli ovat taivaallisia siunauksia. Vaikka ihmisen hakkuistakin metsään jää puuta ja metsää voidaan esim. lannoittaa, sekin kaikki on taatusti väärin.

Vuonna 1973 maailman öljymarkkinoille tuli häiriö. Kansallisista toimijoista koottu tuottajajärjestö OPEC julisti USA:n ja mm. Hollannin vientisaartoon ja korotti öljyn hintaa. Koska kyseessä oli kartelli, ratkaisu onnistui.

Tästä markkinahäiriöstä (joita pörsseissä tapahtuu päivittäin) tehtiin vain kovin, kovin suuria johtopäätöksiä. Alettiin puhua kasvun rajoista. Kun ihmisiä on aina vain enemmän ja he kuluttavat henkeäkin kohti aina vain enemmän, maapallolta loppuu uusiutumattomat luonnonvarat, esim. öljy, vieläpä ihan kohta justiinsa.

Tämmöisessä ilmapiirissä minä kasvoin 15-vuotiaasta lähtien. Kun nyt 45 v. myöhemmin katson taaksepäin, tunnen saamistani opeista tavallisen suurta pottuuntuneisuutta.

Ensimmäiseksi haluan sanoa, että Talvivaara ei kosketa minua juuri laisinkaan. Omistin ko. firmaa hyvin pienen siivun hyvin lyhyen aikaa ja kärsimäni luovutustappio oli sitä luokkaa, että joka päivä joku osake laskee salkussani enemmän.

Ja koska en aihetta tunne, turvauduin poikkeuksellisesti copy pasteen.

Wikipedia kirjoittaa:

”Kaivostoiminnan jälkeinen aika 2015–2017

Kaupan ehtojen tultua julkisiksi arvioitiin, että pörssiyhtiö Talvivaaraan ei jäisi liiketoimintaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi pörssiyhtiön konkurssi. Tässä yhteydessä yhtiön noin 80 000 osakkeenomistajaa menettäisi sijoituksensa. Konkurssia ei kuitenkaan tullut heti.

Aivan ensimmäiseksi sanon lämpimästi kannattavani otsikon aihetta. 1789 Ranskassa asia määriteltiin näin: ”Kaikki kansalaiset voivat puhua, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitään vapaasti paitsi silloin, kun he syyllistyvät tämän vapauden laissa määriteltyyn väärinkäyttämiseen.”

Myöhemmin tuossa tekstissä lukee näin: ”Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä saa ottaa keneltäkään pois, ellei laillisesti todettu yleinen tarve sitä aivan ilmeisesti edellytä toimeenpantavaksi oikeudenmukaisilla ehdoilla ja siten, että siitä ennalta maksetaan korvaus.”

Lienee tunnettua, miten Siilasmaa kirjassaan kuvaa Ollilan hallitustyöskentelyä. Vieressä istui tuleva taloustieteen nobelisti, mutta Ollila itse selosti maailmantalouden kulloistakin tilaa, asiaa joka saattoi hallitukselle olla jo valmiiksikin hivenen tuttu.

Asetelma tuo ikävästi mieleen oheisen kuvan. Mannerheim oli sitä mieltä, että puolustusneuvostossa oli vain hän puheenjohtajana sekä joku rivijäsen hänen alaisenaan korostamassa puheenjohtajan asemaa. Kun muut, koulutetummat jäsenet, esim. kl. Öhquist, halusivat keskustella, Mannerheim piti tilannetta outona.

Varoitan, että tätä ei kannata lukea pidemmälle, jos helposti ärsyyntyy.

.

.

.

.

Yhdenlaista ryhmätyöskentelyä

Arvioitava kirja

Aivan ensimmäiseksi on sanottava, että Siilasmaan muistelmat ovat hyvin paljon parempi kirja kuin Ollilan vastaava, vrt myös. Teksti on erittäin sujuvaa, josta varmaan suuri ansio kuuluu suomentajalle Markku Päkkilälle. Lisäksi kirjassa puhutaan asiaa eikä höpistä Ollilan tavoin siitä, miten hän seurasi tv:stä 11.9.2001 tapahtumia.

OP antoi jo kauan sitten ostosuosituksen ja varmaan sitä on hiukan raskasta peruuttaa sen jälkeen, kun osakkeen saa nyttemmin n. kolmanneksen halvemmalla.

Nordea sen sijaan esitti 31.10. melkoisia madonlukuja:

-Ongelmia aiheuttaa suuri projekti Saudi-Arabiassa, jossa Outotec asensi ensimmäistä laatuaan olevat kaksi uunia sulattoon.

-Firma on vuoden 2014 jälkeen tehnyt 100 millin edestä alaskirjauksia projektiongelmien takia ja ko. luku ei vielä huomioi viime viikolla ilmennyttä mittavaa ongelmaprojektia Saudi Arabiassa.

Laajasta ja sekavasta matskusta ilmenee mielestäni heikosti seuraavat:

1) Nyt listataan tytäryhtiö Viafin Service

2) Emoyhtiö Viafin muine tyttärineen jäänee IPOn ulkopuolelle?

3) Viafin Service lienee aika tavalla riippuvainen emoyhtiö Viafin muista tyttäristä sekä materiaalin että henkilöstön osalta?

4) Mitkä ovat riskit näistä riippuvaisuuksista?

5) Mitkä ovat todelliset motiivit sille, että listataan Viafin Service ja pidetään muut tyttäret (ilmeisesti) konsernin toimivan johdon omistuksessa?

6) Esitteistä käy heikosti ilmi, että Viafin konsernin ja Viafin Servicen toimiva johto saattavat olla eri tahoja?

Olen vuosia välttänyt arvaamasta, mitä seuraavaksi tapahtuu ja keskittynyt varautumaan erilaisiin skenaarioihin. Tämä muuten on eräs sotahistorian maksiimi.

Toinen periaate on reservi. Olen pitänyt käteistä, vaikka se lokakuun alussa vaikeutuikin Norwegianin puolitettua korot, mutta yhä edelleen käteistä on.

Eräs menetelmä laskun alussa on myydä paremmin pärjänneitä osakkeita. Aiemmin mainitsin teleoperaattorit ennen osaria ja viime pe:na ja nyt ma:na Keskon A nousi tuntuvasti ilman syytä, joten sitä myin. Niin nousi myös Nokia (vähän) ja Neste (syystä), mutta niitä myin ma:na vain vähän. 

Kaksi lainaa on valmiiksi neuvoteltu ja ne täysimääräisinä nostaen velkavipu olisi jo hurjat 15 % kokonaisvarallisuudesta. En viitsi tehdä pankille työtä ilman todella hyvää syytä, joten velkaa nostaessa laskun pitää olla vielä paljon nykyistä syvempi.