Käyttäjän J.Vahe blogi

Käyttäjän J.Vahe kuva

Meikäläisen ”markkinakatsaus” (eikä tule tavaksi)

Jo Nokian suuruuden päivinä Q-julkistukset aiheuttivat turbulenssia. Joko varastot olivat liian suuret (= ei mene kaupaksi) tai liian pienet (= toimitusvaikeuksia). Koskaan ne eivät olleet sopivat. Hirveästi järkeä tässä ei ollut.

Jo tavallisen kauan olen osarit hyödyntänyt yhä järjestelmällisemmin. Esim. nyt ekan ison firman Elisan tulosjulkistus oli allakassani tuplasti isommalla kuin hääpäivä konsanaan. Ainoa probleemi oli se, että hiukanhan tässä on ollut pientä laskua lokakuun alussa ja käteistä olisi voinut olla periaatteessa enemmänkin. Onneksi Dna ja Elisa nousivat kuin viimeistä päivää (sic!) juuri ennen tulosjulkistuksia (E. vielä ke:na), jolloin tyhjensin salkkua.

Torstaina Elisan tulos oli prosentin tarkkuudella konsensuksen mukainen. OP varoitti klo 9.30 kurssin laskusta, koska kasvu ei ollut aivan odotusten mukainen. Luulisi tyhmemmänkin tietävän, ettei alalla ole paljoa kasvua, vaan enemmänkin kilpailua ja investointeja.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Fortumin dilemma ja dualismi

Turun kirjamessuilla pres. Niinistö kertoi oman versionsa Fortum-keskusteluista Putinin kanssa. Yleensä keskustelun osapuolilla on eri käsitys sisällöstä, joten sitä on turha spekuloida. Sen sijaan olen kovin pettynyt, että Putinkin on niin mitätön mies, ettei hänen keskusteluillaan Fortumista ole mitään merkitystä. Muutoinhan yhtiön olisi pitänyt asiasta tiedottaa, sillä:

Joka itse tai toimeksiannon nojalla tarjoaa arvopapereita tai hakee arvopaperin ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään tai jolla on 3–9 tai 11 luvun nojalla tiedonantovelvollisuus sijoittajia kohtaan, on velvollinen pitämään sijoittajien saatavilla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. [Boldaus JV]” 4 §

Käyttäjän J.Vahe kuva

Leluja pojille

Tänään olemme sitten kuulleet sellaisen jymyuutisen, että joku kenraali haluaa Suomeen F-35:n. En olisi ikinä arvannut.

Koska saamme tulevina vuosina kuulla vielä paljon mielenkiintoista tietoa eri koneitten karvanopista yms. todella tärkeistä asioista, otan hiukan toisenlaisen näkökulman.

1945 jälkeen ehkä ainoita modernien valtioitten välisiä yhteenottoja tapahtui Falklandilla 1982. Argentiinalla oli kirjoissa yli 200 sotilaslekoa, joukossa kahden Machin koneita, briteillä oli 28 yhden Machin Sea Harrieria.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiinteistösijoittaminen(kin) on kaukana riskittömyydestä

 

En ole aiheesta aivan syyhyttä saunassa, sillä 1996 - 98 ostin jonkun yksiön mm. Arsenalilta, joka oli niitä joutunut ottamaan vastaan velkavetoisilta ns. sijoittajilta (anekdoottina voin huomauttaa, että sijoittajan pitäisi sijoittaa oikeastaan omia eikä muiden rahoja, mutta tämä on tietysti vain yksityinen mielipide). Arsenalin kohteissa (hyväkuntoinen yksiö Turun keskustassa) vuokratuotto oli 20 % ja 60.000 markan ostohinnalla hintakehitys on ollut ihan lievästi nouseva.

Usean vuoden ajan olen huomannut, että alalla jopa jonkinlaisina guruina esiintyy täydellisiä kusipäitä, jos tässä vajavaisessa maailmassa on mitään täydellistä.

Seurasin sunnuntaina linkin huutokauppaa, jossa myytiin solukolmiota. Kaksi huonetta vuokrattuna tuotto oli vastiketta pienempi. Kuvista saattaa päätellä, että vuokralaisten kanssa asioiminen saattaa olla hiukka ns. haasteellista.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Taloudellisuuteen kannustamisesta

Täsmennän, että aikaisempi hapan asenteeni sijoitussäästötileihin johtuu siitä, että tiedän kok:n luvanneen keventää sijoitusten verotusta jo 13 vuotta. Nykyisessä ns. ”toteutuksessa” erityisen lystikästä on se, että sehän jätetään seuraavalle hallitukselle.

SDP:n kanta ilmenee alustavasti linkistä ja en voi kuin ihmetellä.

SDP syntyi yli sata vuotta sitten puolustamaan työläisen asemaa. Nyt tuntuu, että SDP haluaa pitää osakesäästäjää riiston kohteena.

Linkistä:

1) ”Osakesäästötili ei johda siihen, että ihmisten rahat siirtyvät käyttelytileiltä kansantaloudellisesti tuottamaan, koska käyttelytilitkin tuottavat kansantaloudelle.”

Kyse ei ole alkuunkaan siitä, että osakesäästäjän tarvitsisi maksimaalisesti tukea kansantaloutta vaan omaa talouttaan. Kansantalous menestyy parhaiten, kun ihmisten omat taloudet ovat kunnossa. Pankkitileille ei makseta korkoa ja viimeisten vuosikymmenten aikana Helsingin pörssi on tuottanut keskimäärin vajaat 8 % vuodessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Onko holdauksessa eurooppalainen valuvika?

Kuten olen aiemmin sanonut, en pahemmin perusta ns. holdauksesta, jossa osaketta omistetaan vuodesta toiseen.

Perustelu on yksinkertainen: monena viime vuotena olen keväällä ns. osinkokiiman aikaan kysynyt itseltäni, uskonko saavani osaketta halvemmalla jossain vaiheessa ennen vuoden loppua. Vastaukseni on ollut myöntävä ja olen siis ”sell in May”.

Vaikka kyse on subjektiivisesta havainnosta, olen em. menettelyn todennut mahdolliseksi Euroopassa ja huonommin toimivaksi USA:ssa.

En tiedä, mistä ero johtuu. Ehkä markkinoitten dynamiikka ja psykologia on eri. Onko niin, että kun ns. laatuosake USA:ssa laskee prosentin tai pari, niin moni tarraa siihen niin lujasti kiinni, että lasku jää siihen ja uutta saa odottaa pitkään.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sotealan ammattilainen

En viitsi enää pöyristellä puheita ihmisroskasta, mutta somehälinän seurauksena katsoin, millä muskeleilla Pihlajalinnan Oulun johtajaksi on noustu. Ylioppilaaksi on kirjoitettu ja perheyrityksestä saatu töitä.

Sitten on piiiitkä rivi luottamustehtäviä kepun mandaatilla, ml. kansanedustajuus.

Äkkiä vain näytöt loppuivat ja potkut tulivat yhden (1) sanan takia.

 

__________________________________________________________________

 

Ei liity mitenkään aiheeseen, mutta vähän kummaahan se on, että yhden tilaston mukaan Suomi on eräs maailman vähiten korruptoitunut maa, mutta toisaalta lobbaukseen käytetään paaaljon rahaa.

Ja ilmeisesti sotefirmojen johdon rekrytointi on kanssa tavallisen vaikeaa ja ala turbulenttia.

 

En taatusti omista ensimmäistäkään Pihlajalinnan osaketta.  

Käyttäjän J.Vahe kuva

Erkki Paasikiven perintö

Sotien jälkeen raumalainen metallimies Erkki Paasikivi avioitui sikäläisen bussiyrittäjän Kosti Oraksen tyttären kanssa. Appi katsoi, että vävyn ei pitänyt olla vieraan töissä Rafu Lönnströmin omistamassa Ammus & Sytyttimessä, vaan otti vävyn omaan firmaansa busseja korjaamaan. Vävy vain oli appeaan teräväkatseisempi ymmärtäessään, etteivät sodan jälkeiset harvat bussit antaneet riittävästi töitä edes yhdelle miehelle.

Vielä 1980-luvullakin firmat yleensä duunasivat vähän mitä sattui huvittamaan. Erkki Paasikivi oli aikaansa 30 vuotta edellä keskittyen yhteen kohteeseen, hanoihin. Toisaalta sekoitehanoissa riitti kehitettävää sekä markkinoita ja firma (Oras) tuotti erinomaisesti. Erkki Paasikivi kuitenkin päätti keskittyä siihen, mikä osattiin erittäin menestyksekkäästi ja rajasi markkinat Eurooppaan.

Erkki Paasikiven pojilla oli ongelmana taskuja painavan rahan määrä ja he alkoivat laajentaa isä-Erkin vieroksumille muille aloille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nojatuolistrategiaa tinasotilaista pc-peleihin

Aluksi

Koska Piksussa on ennenkin käsitelty pelialaa, julkaisen oheisen muualle alunperin laaditun tekstin, joka käsittelee sotilasaiheisia ns. strategiapelejä sotahistoriankirjoituksen näkökulmasta. Vaikka peliala on Suomessa uusi elinkeinoala, sillä on kansainvälisesti pitkä menneisyys.

Taistelua simuloivia pelejä on historiallisella ajalla käytetty runsaasti niin sotavoimien johtajakoulutukseen kuin viihteeseen. Ajanvietteenäkin pelattavia pelejä ovat suureksi osaksi harrastaneet täysi-ikäiset miehet. PC:tä hyödyntävät pelit nojaavat pitkään traditioon, joka sisältää niin tinasotilaat kuin symboleja käyttävät lautapelitkin.

Egyptistä on löytynyt 3000 – 4000 vuotta vanhoja piirustuksia, joissa kaksi miestä pelaa lautapeliä. Yhtä peleistä on arveltu varhaiseksi strategiapeliksi. Antiikin Kreikasta on vastaavia tietoja viimeiseltä esikristilliseltä vuosituhannelta. Shakin edeltäjiä tunnetaan 600-luvulta jKr. Shakki on nappuloitten nimien perusteella sotainen peli, muttei se varsinaisesti simuloi taisteluja.[i]

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus osa 2

Pohjois-Savossa on kesällä ollut pulaa kahdesta (2) roskakuskista. Aihetta ovat pohtineet mm. ympäristöpäällikkö, projekti-insinööri ja toimitusjohtaja. Linkki ja linkki.

Kaikkien em. halllinnon henkilöitten koulutus lienee kestänyt vuosia, kun roskakuskin saisi pikakoulutettua viikoissa. Aihetta varmaan auttaisi, jos ympäristöpäällikön, projekti-insinöörin ja jätefirman toimitusjohtajan tehtäviin edellytettäisiin roskakuskin ajokorttia. Jatkossa voisi sitten pohtia koulutuksen painopisteitä. Työvoimapula uhkaa monen palvelualan yrityksen – esim. L & T:n kasvua.

Vaikka roska-auton sompailu ahtaissa pihoissa toki edellyttääkin huomattavaa taitoa, hyvä olisi myös pohtia, mikä koulutus mahtaa olla niillä itäisistä maista tulleilla rekkakuskeilla, jotka paahtavat teitämme min. 80 km / h rekalla, jonka yhteispaino on yli 40 tonnia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Yhtiön tulokseen perustuvista tunnusluvuista

 (Aiheena on siis sijoittamisen perusteet)

Johdannoksi

Aihetta ilmaistaan perinteisesti PE-luvulla (price / earnings eli

kurssi jaettuna osakekohtaisella tuloksella [eli EPS:llä = earnings

per share]). Uudempia tunnuslukuja ovat esim. EV/

EBIT ja EV/EBITDA, joissa yrityksen velatonta arvoa (enterprise

value) verrataan liiketulokseen (EBIT = earnings before

interests and taxes) tai käyttökatteeseen (EBITDA= earnings

Käyttäjän J.Vahe kuva

Lääkeyhtiöt sijoituskohteina

Kuten olen aiemminkin sanonut, sellainen yhtälö, että vanheneva väestö takaa terveydenhoitoalan firmoille loistavan tulevaisuuden, on vähän liiankin yksinkertainen toteutuakseen välttämättä.

USA:n presidentinvaalien aikaan Clintonia pidettiin uhkana lääkealan voitoille. Kun Trump voitti vaalit, kurssit kohosivat, muta sen jälkeen Trump on onnistunut laukomaan jopa lääkeyhtiöistä niin sekavia ja tempoilevia lausuntoja, että kurssikehitys on ollut turbulenttia.

Pohjoismaisista yhtiöistä pettymyksiä on tuottanut esim. Novo Nordisk, jonka elintasosairauksiin tähtäävät lääkeuudistukset sopisivat periaatteessa kuin nenä päähän, mutta kehitys ei ole ollut niin yksinkertaista. Ja juuri tänään Bayerin kurssi on laskenut 10 % päivässä.

Seligsonin lääketeollisuuteen keskittyvän passiivisen rahaston Global Pharmaceuticalsin salkunhoitaja Jonathan Aalto kommentoi aihetta minulle seuraavasti: 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Yrityskaupan koukeroita…

… on yleensä aina ja paljon.

Olen pitänyt salkussa pientä määrää kahta Huhtamäen verrokkia, Bemistä ja Sonocoa, joilla on tiettyjä vahvuuksia suomalaiseen verrattuna (esim. lääkepakkaukset ja pakkauslinjat).

Viikon alussa australialainen Amcor ilmoitti halustaan liittää Bemiksen itseensä osakevaihdolla, joka sisälsi 25 % preemion eli 58 $ osakkeelta viikon alun hinnoin. Kuitenkin Bemistä on kaupusteltu USA:ssa tiistaina 50 $:lla, koska australialaisen kurssi on laskenut 6 % ja yhdistymisen tiellä on tietysti niin viranomaiset, ammattiliitot kuin yrityskulttuurienkin erilaisuudet.

Kaikesta huolimatta USA:n ja Australian lainsäädäntö lienee varsin samanlainen eli fuusioissa aina niin ihanan tarpeellisia potkuja on helppo jakaa.

Siihen nähden pidän Koneen mahdollisuuksia hankkia Thyssenin hissit paljon vaikeampana hankkeena.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoitusasunnot.com

En tiedä, paljonko asia kiinnostaa tällä englanti- ja insinöörivetoisella palstalla, mutta markkinoinnissa ensivaikutelmakin merkitsee aina jotain.

Vierailin FB:ssä otsikon sivustolla, jolla olisi voinut testata sijoitusasuntotuntemusta. Ei niin, että olisin nyt jotenkin aivan erityisen kovasti tarvinnut hyvää tulosta 40 asuntokaupan ja melkein yhtä monen vuoden jälkeen, mutta uteliaisuuttani tutustuin testiin. Se tosin loppui jo ensimmäiseen kysymykseen - eikä syynä ollut kysymyksen vaikeus vaan sen idioottimaisuus.

Ehkä ensivaikutelmaan kannattaisi satsata?

Kysymys kuului:  

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Trump liikemiehenä

 

 

Me suomalaiset yritämme jälleen haljeta ylpeydestä, kun meidän karu isänmaamme on kelvannut tapaamispaikaksi suurvaltojen, ah niin fiksuille ja filmaattisille johtajille. Käsittelen alempana vain toista heistä.

 

Arvioitavan kirjan tiedot.

Kirja keskittyy lähinnä Trumpin bisnespuoleen ja on mielestäni niin neutraali kuin tästä hivenen ristiriitaisesta aiheesta saa irti.

Donaldin isä Fred oli selkeä tuotannon sankari. Hän rakensi normaaleja asuintaloja NYC:n esikaupunkeihin. Poika Donald hengaili jo 1950-luvulla kotialueen Queensin asemesta Manhattanilla, jonka ”syntinen” maailma häntä kiehtoi.

Donaldista tuli selkeä kulutuksen sankari ja myöhemmin mukaan tuli vielä ns. huomiotalous. Manhattanin maine oli 1960-luvulla heikko ja Donald aloitti oikeaan aikaan 1970-luvun puolivälissä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus

Olen otsikon lisännyt tuon blogini aihealueeksi ja valitettavasti sille on ollut käyttöä. Mitä enemmän tässä maassa on hallintoa ja suunnittelijoita, sitä hallitsemattomampaa ja suunnittelemattomampaa kaikki näyttää olevan.

Kela muni ensin toimeentulotuen ja nyt sitten taksikyydit. Kumpaakaan asiaa ei voinut ensin kokeilla jollain rajatulla alueella, vaan katastrofi lyötiin kaikille tasapuolisesti. Suomi on harvaanasuttu maa ja jos sairas ihminen ei pääse esim. tutkimuksiin tai hoitoon, siinä tulee ruumiita.

Minä en yksityistämistä niin kauheasti haikaile. Meillä on kaikenlaisia julkisia toimintoja, poliisi, palokunta, armeija, tulli, vankilat ja tuomioistuimet – käytännössä myös koko varsinainen koulutuskin. Missä on evidenssi siitä, että kaikki tuo hoituisi paremmin yksityisesti? Työttömyyskurssit eivät taida olla erityisen arvostettuja?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Holdauksen kritiikki

Luin jälleen kerran, ettei kursseja tarvitse seurata, mutta tähtäin pitää asettaa vähintään kolmeen vuoteen.

Vastaväitteeni:

Jo 3 v. on vaativa tehtävä. Trumpista ei pitänyt tulla pressaa, tuli kuitenkin. Alkusählinkien jälkeen näyttää siltä, että kyllä hän kauppasodan pyrkii saamaan, jolla on suuri vaikutus etenkin metalliteollisuuteen. Nyt pohdittavana on, valitaanko hänet uudestaan (muistakaa, ettei pitänyt valita alun perinkään). Lisäksi Trump on vain tietyn ideologian edustaja. Tullit saattavat nousta muutenkin.

Edelleenkin tuntuu siltä, että monien mielestä korkoa korolle  –efekti liittyy vain holdaamiseen. Tarjoan vaihtoehtoisen lähestymistavan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vihreää metsänhoidon pöllöilyä

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten metsää hakattiin Suomessa lähinnä talvisin. Sen jälkeen hakkuukautta on jatkettu säitten salliessa kahdesta syystä:

1. Metsäteollisuus arvostaa tietysti suppeita varastoja ja nopeaa materiaalinkiertoa.

2. Etenkin Etelä-Suomessa monet talvet ovat jo vuosikymmeniä olleet hakkuille vähemmän otollisia. Maa ei ole kunnolla roudassa ja sen päällä on lähinnä jotain rännän tapaista märkää möhnää. Sen sijaan esim. juuri nyt kuiva metsä kantaa hyvin.

On tietysti selvää, että vaikka metsää hakattaisiin vain karkauspäivänä, joku osaa olla tulokseen tyytymätön. Jälki on joitain vuosia ikävän näköinen ja varmaan jonkun elukan ruoansulatuskin häiriintyy.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Perverssi anti

Työn orjien edunvalvontaa. Kuvan lähde fiwikipedia / Kaihsu Tai.

Olisi ollut mahdollista osallistua Kojamon antiin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muovia ja pahvia

2000-luvulla Stora Enso ja M-Board ovat kokeneet erinomaisen muodonmuutoksen. M-Board kokonaan ja Stora Enso suurelta osin ovat siirtyneet paperisellun ja paperin tuottajista kartongin tuottajiksi. Kartongilla löytyy kysyntää verkkokaupan kasvun takia. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että mikään pakko ei ole ostaa esim. Amazonin hieman tyyriitä osakkeita (joille kilpailijoita sikiää kuin kärpäsiä raadossa) vaan voi pyrkiä hyödyntämään ilmiötä ostamalla esim. kartongin tuottajien ja kuriirifirmojen (esim. UPS, DHL, FedEx yms.) osakkeita.

Viime kuukausina muovin jäteongelmasta on puhuttu yhä enemmän. Tämä tarjoaa kartongin tuottajille MAHDOLLISUUDEN pyrkiä korvaamaan muovia kartongilla. Koska yleensä itse pidän aina sekä henskeleitä että vyötä pitääkseni housut jalassa eli pyrin ottamaan kaiken huomioon, esitän yhden UHAN.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Bonnier ja Telia

Telia on ilmoittanut neuvottelevansa Bonnierin tv-toimintojen ostamisesta.

Kyseessä on kaksi hyvin erilaista firmaa. Bonnier ei ole julkisesti noteerattu. Yhtiö on pitkäjänteinen omistaja ja sillä on yli 200 vuoden kokemus media-alasta.

Telia, entiseltä nimeltään Telia -Sonera on julkisesti noteerattu yhtiö, jolla on 20 vuoden todistettu historia typeristä ratkaisuista Saksassa ja Keski-idässä sekä kyvyttömyys ja kärsimättömyys tehdä oikeastaan paljon mitään oikein. 

Kun Bonnier on päättänyt myydä tv-toimintansa, se on varmaan perillä osansa tilasta ja tulevaisuudennäkymistä, jotka ilmeisesti eivät vuosikymmentenkään valossa näytä hyviltä, vaikka nimenomaan Bonnierilla on kokemusta sisällöntuotannosta ja kyky etsiä synergiaa muitten osiensa kanssa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kun TV-esiintyminen ei merkinnyt kaikkea politiikassa

Kirjan tiedot

Tämä ei ole perinteinen kirja-arvostelu. 880 sivussa on turhia tarinoita, joita Lasse Lehtinen taatusti tietää. Keskityn päähenkilöön, Tanneriin.

Piksussa on viime aikoina puhuttu ns. sosialismista, mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankin. Itse arvostan järkeviä tekoja, en umpisokeita ideologioita, ja siksi tämä kirjoitus.

Tanner teki elämäntyönsä Elannon johdossa. Hän oli kova esimies. Koska työntekijät olivat Elannon jäseniä eli omistajia, he eivät saaneet vaatia liikaa työehtoja. Elintarvikeala oli siksi tärkeä, etteivät lakot sinne sopineet. Punakaartit saivat maksaa sileillä seteleillä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Onneksi en omista Terveystaloa

Omistan pienen määrän Attendoa eikä kurssikehitys ole ollut häävi. Omistukseni syy on halu seurata alaa Pohjoismaitten suurimman yhtiön kautta.

Kurssiliikkeitten taustoittaminen on aina subj. puuhaa. Omasta mielestäni Attendo on reagoinut pörssissä neg. suuntaan aina kun Suomen soteuudistus on takerrellut.

Vanhan säännön mukaan pol. riskejä tulisi välttää. Suomen soteuudistus on sellainen riski mitä suurimmassa määrin. Hallituksen enemmistö on olematon ja kaikki on levällään, vaikka maakuntavaalien ehdokkaita jo haetaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoitussäästötilit: paholainen asuu yksityiskohdissa

Olen ymmärtänyt sijoitussäästötilin ajatuksen olevan, että tilin sisällä omaisuutta voisi kartuttaa ilman veroseuraamuksia. Vero menisi vasta nostoista.

Huomioni kiinnittyy mietinnön pohjoismaisiin verrokkeihin ( s. 181 alkaen): Ruotsissa verotetaan laskennallista tuottoa, oli sitä tai ei, Tanskassa on melko korkea veroprosentti.

Olen jokseenkin satavarma, että kun Suomessa verenhimoiset porvarit on saatu aisoihin, omaisuustulojen maksimiraja on jotain 500 euroa. Muutoksia saa tehdä vain karkauspäivinä, järjestelmä koskee vain 38-39-vuotiaita ja pankki kuppaa kaiken mahdollisen tulon ja omaisuuden itselleen. Järjetön yliregulaatio nähtiin jo PS- eli pissistileissä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tiedettä, tiedettä, enemmän tiedettä

Kulloisellakin oppositiolla on vuosikymmeniä ollut tapana valittaa tutkimuksen liian vähistä resursseista, asia, mihin yliopistot tietysti ovat suurella innolla yhtyneet.

Aivan ensimmäiseksi olisi mielestäni kovasti syytä pohtia, tarvittaisiinko nykyistä käytännöllisempää koulutusta ja parempia asenteita sitä kohtaan, mutta puhutaan nyt sitten ns. tieteestä.

Itselleni on tullut pysyvä trauma siitä, että opiskelin lähes toisen loppututkinnon verran yhteiskuntatieteitä 1970- ja -80-lukujen vaihteessa enkä sen jälkeen tiennyt oikeastaan mistään mitään. Alan pitäisi vertailla eri yhteiskuntia, mutta siinä se Suomessa täysin epäonnistui. Joko sosialismi oli täysin ylivertainen tai sitten vähintäänkin kilpailukykyinen markkinatalouden kanssa. Talvisota oli pitkälti Suomen syytä jne. Tuossa on kokemuksiani sosiaalipolitiikan oppiaineesta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Paljonko on paljon?

Julkaisin tuossa artikkelin, joka osoittaa, kuinka epämääräisiä ovat uusimman historian kaikkein yksinkertaisimmatkin kysymykset. ”Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?”

Mikäli asiaa katsoo talouden näkökulmasta, tilanne ei muutu. Mauno Koivistokin on tarjonnut esimerkkiä siitä, miten joukko ennustelaitoksia arvioi Suomen talouden kasvavan 2,1 – 2,3 %, kun se oikeastaan laski noin 7 %. Mitä desimaalilla tekee, jos etumerkkikin on väärä?

Brändin menestys riippuu siitä, kuinka paljon sitä halutaan ja kuinka paljon siitä siis ollaan valmiita maksamaan yli bulkkituotteen hinnan. Brändillekin jotkut ovat osaavinaan laskea arvon, mutta arvon tuleva kehitys on ainoastaan kuluttajan oikkujen varassa. Esim. Apple henkilöityi Steve Jobsiin ja mielestäni on peräti kyseenalaista, mihin se enää voi henkilöityä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joukkorahoitusta

Olen täällä ottanut lähinnä neg. kannan ipoihin. Paljon porua ja vähemmän villoja.

Varsinaisten ipojen alapuolella on otsikon aihe. Sanomattakin pitäisi olla selvää, että siellä puuhaa monenlaista kaiffaria.  Jos rahaa ei pankista saa, ei vaikuta hyvältä.

Luotettavimmasta päästä luulisi olevan OP:n joukkorahoituksen. Kun siellä kaupiteltiin lähes turkulaista Suomisen Maitoa, ihan leikilläni merkitsin muutaman osakkeen. Minimimerkintä oli 130 euroa. Joku saattaa katsoa tuollaista kohdetta dollarinkuva silmissään, minä tyydyin siihen, että tuttuni jäätelöä minulle kehui. Tuote on tärkeämpää kuin luvut silloin, kun alussa ollaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Palovaroittimista

Mikä se tuo on?

 

Lehdessä oli jälleen valitettava uutinen siitä, että puutalossa kolme henkeä oli kuollut tulipalossa, tällä kertaa Kotkassa.

Olen itse ”harrastellut” viime aikoina kivitaloja, joitten osalta sekä turvallisuutta että kämpän kuntoa parantaa tupakoimaton vuokralainen. Ei tule tupakoitua sängyssäkään. Kuitenkin esim. sähkölaitteisiin liittyy aina tietty tulipalon riski ja vahvasti epäilen, että vakuutusfirma yrittää laistaa kaikista vastuista, jos palovaroitin ei toimi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Etuja Altian osakkaille

Kuva on kirjoittajan kokoelmista

 

Altia Oyj:n hallitus on päättänyt antaa maaliskuisessa annissa merkinneille sijoittajille kevätkauden voimassa olevia alennuksia eräistä premiumtuotteista.

Osakkeenomistajan on esitettävä Alkossa paperinen tuloste osakemerkinnästä. Etu koskee vain luonnollisia henkilöitä, koska yrityksen osalta valtakirjojen tarkistaminen olisi luonnollisesti liian hankalaa myymälöissä.

Sinänsä etu on merkittävä. Kampanjan aikaan esim. iso pullo Renault-konjakkia maksaa vain 9,95 euroa + pullopantti.

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vielä listautumisista

Marimekon ensimmäisessä ipo:ssa 1974 pikavoitto oli 250 %. 1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, miksi anneissa sai pääsääntöisesti pikavoittoja, joistain runsaastikin. 1990-luvun alun karmea lama vain teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1980-luvun monissa listautumisanneissa osakkeita sai reilusti, tuhansilla ja kymmenillätuhansilla markoilla.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että kaikilla firmoilla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa. Poikkeuksena oli Sonera listautumisensa alkutaipaleellaan.

Pahasti pelkään, että nykyinen innostus johtuu noitten muinaisten antien muisteloista, "muinaisten" antien, joihin tosin itsekin osallistuin.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän J.Vahe blogi