Yksityispankin normiasiakas

Pientä valoa syksyn harmauteen toi Nordnetin artikkeli linkissä pankin ”rikkaimpien” asiakkaiden sijoittamisesta.

Kirjoituksessa on lystikästä ensinnäkin se, että Nordnetin private bankin asiakkuus on mahdollista lähes p.a. tyypeille. Sijoituksia pitää olla vain 200.000 euroa (monessa pankissa raja on esim. 0,5 milliä) ja sijoitukset voivat tapahtua kovalla velkavivulla.

Todella hauskaksi meno yltyi kommenteissa. Ensin valitettiin sitä, etteivät osakevalinnat olleet omaperäisiä. Uskottiin siis, että 200.000 euron salkun omistajalla on joku taikakaava hallussaan.

… pannaan ne yhtymiskoppiin.

Mielikuvitushenkilö Ilkka H:lla on vas. taskussaan viisi euroa ja oik. taskussaan niiinkään viisi euroa. Muuta rahaa hänellä ei ole. Kun Ilkka siirtää vitosen vas. taskustaan oikeaan, niin paljonko hänellä silloin on rahaa?

Pörssin vastaus etenkin eilen oli 12 euroa. Myin osan kumpaakin osaketta 50% voitolla. Cargotecia oli muutenkin turhan paljon.

Tiedän, mikä synergia on. Olen aihetta käsitellyt muutamassa kirjoittamassani yrityshistoriassa yli 100 sivun verran.

Mutta tiedän myös, mitä on organisaation muutosvastarinta. Siitä olen kirjoittanut selvästi vähemmän, mutta olen sen perskohtaisesti kokenut sitäkin selvemmin.

Itse tosin olisin eniten huolissani Melania Trumpin voinnista.

Itte pääbelsebuub (oikealla...)

Alempana on keskusteltu Finnveran tappion määrästä. Paljon se joka tapauksessa on eikä jatkokaan näytä hyvältä.

Suomessa vasemmisto inhoaa kotitalousvähennystä, siis muutamien tuhansien eurojen etua, joka toisaalta työllistää ja vähentää harmaata taloutta. Toivoisin kuitenkin, että siellä ymmärrettäisiin, mikä on osakeyhtiö, sen vastuut (limited, lyhennys ltd.) ja montako miljardia asian ymmärtäminen voisi säästää.

Tämä on nimittäin nähty jo ennenkin. Kun Wärtsilä Meriteollisuus ajautui konkurssiin, poliitikot hämmästyivät kuullessaan, ettei Wärtsilä Oyj vastannutkaan telakan veloista. Vain veronmaksajat vastasivat.

Tuolla aiemmalla merkinnälläni Koneesta oli kaksi motiivia. Ensinnäkin pelkäsin Koneen maksavan liikkaa Thyssenin hisseistä, mutta sehän kauppa raukesi. Toisekseen paljoksuin Koneen kurssia vuoden alussa. Maaliskuussa kurssi niiasi, mutta on jälleen noussut entistäkin korkeammalle.

Hissialalla on omat vahvuutensa. Yhtiöt eivät pahemmin kilpaile – asia joka taloyhtiöissä hyvin tuntuvasti koetaan  -  vaan päinvastoin, hissiyhtiöt ovat maksaneet reippaankokoisia, yhteensä miljardin euron suuruisia kartellisakkoja.

Edelleenkin ala on vakaa. Hissejä sekä uusitaan että huolletaan ja rakennetaan uusia asuintaloja, ostoskeskuksia, lento- ja metroasemia, joihin viimemainittuihin asennetaan etenkin liukuportaita.

Koneen suurena valttina on ollut se, että tietyllä hintakilpailulla se ensin valtasi kasvavan Kiinan suuria markkinoita ja on sen jälkeen hissialan periaatteiden mukaan pystynyt säilyttämään markkinaosuuttaan.

Tuolileikki on hieno harrastus. Kuvan lähde

Olen asunut Turussa 43 vuotta, mutta koko sen ajan olen välttynyt TS:aa tilaamasta. Joku K-kauppiasparka on joskus erehtynyt sen minulle lähettämään, mutta lukematta on silloinkin jäänyt.

Linkin tekstistäkin sain vinkin, ja kieltämättä se TS-yhtymän aikaansaannokseksi on ansiokas. Yleensähän siellä haastatellaan vain yhtä ihmistä kauppatorilla.

TY jatkaa etänä tämän kalenterivuoden loppuun. Siten toispaikkakuntalaisilla opiskelijoilla ei ole kämpän tarvetta Turussa. Tilanne on samantapainen koko maassa.

Tommi Taavila käsitteli mielenkiintoisesti ITC:n suurimpia yrityksiä alempana. Luokituksia ja ryhmittelyjä on useita, puhutaan esim. FAANG-yhtiöistä, joista Netflix on minulle tuntematon. FB pl. omistan vähän muita eli ”AAG”-yhtiöitä.

En usko, että nettiä voi optimaalisesti käyttää ilman googlausta. Yhtiön (Alphabet) tarina on mielenkiintoinen, hakukoneita oli -90-luvulla vaikka kuinka, itse käytin tietyissä tehtävissä aikoinaan vuosituhannen vaihteessa esim. Metacrawleria, mutta Google meni takasuoralla ohi. Tommin taulukossa juuri Google on vuoden 2020 alusta kallistunut vähiten.

Applella lienee vankka brändi tietoturvallisena tuotteena. Amazonilla ei ole mitään monopolia (omistukseni vähäisin) ja omasta mielestäni kyseenalaisin on FB. Kun lapsenlapset sanovat mummille, ettei FB:ssä ole ”enää kukaan”, se on sen tarun lopun alkua.

Erasmus Rotterdamilainen, ”Tyhmyyden ylistyksen” kirjoittaja

Alempana on keskusteltu yhteiskuntafilosofiasta. Kai Nyman on kuvannut tiettyjä filosofeja. Aiheeseen voi lisätä, että ko. ajan henkilöt elivät Euroopassa, jossa yksinvaltias ja ylimmät säädyt (aatelisto ja papisto) hyödynsivät suuresti koko kansan tuottamaa BKT:tä ilman osallistumista pahemmin BKT:n tekoon.

Ilmiö loi vastavaikutuksen. Ihmisen väitettiin olevan älykäs (Homo Economicus) ja pyrkivän omaan hyötyynsä. Jos pyrkimystä ei rajattaisi, tuloksena olisi kaikkien hyöty. Selitys liitetään Adam Smithiin, mutta sopii moneen muuhunkin yhteiskunnan ja politiikan tasolla.

Vastaväitteet:

Olen vuosia ollut vähäisessä määrin Seligsonin asiakas. Otin uutisen vastaan surullisena, tietenkin ”Seligson & Co:n toiminta jatkuu samalla nimellä ja samoilla palvelumalleilla (rahastot + varainhoito). Myös yksittäiset sijoitusrahastomme jatkavat ennallaan: samat sijoituspolitiikat, samat palkkiot, samat salkunhoitajat.”

Olen vain jo siksi iäkäs ja epäluuloinen, etten aina kaikkia tiedotteita purematta niele.

Peter Seligson, Antti Alhsrömin sukua, perusti nimeään kantavan yrityksen neljän ystävänsä kanssa. Yhden salkunhoitajan kuolema oli yritykselle vakava isku eikä ko. rahaston toiminta enää jatkunut aivan samalla tavalla.

Tällä merkinnällä on kolme lähdettä eri tasoilta.

Ensin Trump on – jos mahdollista – alittanut jopa itsensä viimeisessä tiedotustilaisuudessaan. Ennen presidentinvaaleja USA:ssa kuolleitten määrä on tätä vauhtia neljännesmiljoona.

Suomessa ylilääkäri seuraa huolestuneena tartuntojen lisääntymistä ja Siilasmaa moittii reagoinnin puuttumista.

Ja lopuksi tässä yhteydessä nimetön FB-kaverini kertoi seuraavaa, hän työskentelee terveydenhoidon parissa.

Ardennit, EU:n ytimessä

Ardennien metsissä ei rajoja ole turhan tarkkaan syynätty. Toisessa maailmansodassa Saksa otti armeijaansa väkeä myös Belgian puolelta rajaa. Liioin rajavalvonta on ollut huterasti santarmien käsissä.

Saksan ja Ranskan väliset maakuljetukset tapahtuivat paljolti Belgian kautta. Kun Saksa ja Ranska olivat hakanneet päätään seinään kolmessa verisessä sodassa 1870 – 1945, heräsi ymmärrettävästi ajatus, ettei näin voida jatkaa. Alkoi yhteistyö pienellä alueella. Saksan ja Ranskan raja-alueella Beneluxilla on kaikkiaankin pinta-alaa vain murto-osa Suomesta eli 75.000 km2.

Alusta asti mukana oli ongelma. Ranska veti mukaansa Italiaa saadakseen sananvaltaa ohi Saksan ja Hollannin valtioitten. Vaikka Pohjois-Italia onkin teollistunut, Sisiliassa pätevät samat mafian säännöt kuin 1800-luvulla.

Onko kuvassa Metson ja Outotecin ”fuusio”?

Jo ennen koronaa tankkasin Metsoa ja sen aikana lisää. Yhtiön jakautuminen kahtia tuottaa usein jotakin hyötyä sijoittajalle, on ilmiössä sitten järkeä tai ei.

Vasta jakautumisen jälkeen aloin miettiä, kumpi ompi autuaampaa, Nelesin vaiko Metso-Outotecin omistaminen.

Kuten esim. Inderes korosti, venttiilien myynnissä keskeistä on jatkuvuus, luotettavasti toimivaa osaa ei hevin vaihdeta toiseen merkkiin. Lisäksi Neles toimii laajasti myös kaivosteollisuuden ulkopuolella, esim. metsäteollisuuden alalla. Metso-Outotecin rasitteena taasen on Outotec-osan tekemät raskaat virheet Saudi-Arabian projektissaan.

Tarkoitukseni oli kuopissa kartuttaa Metson asemesta nimenomaan Neles-kokoelmaani lisää, mutta se hanke jäi vain yhteen netto-ostoon kurssilla 8,8380, siis kyseessä pelkkä Neles. Epäilin Valmetilla olevan halua kartuttaa omaa kokoelmaansa.

Turkulainen Logomon kulttuurisilta ei ala mistään eikä johda minnekään. Oiva symboli koko kaupungille.

Case I: ns. kulttuuri

Aioin alun perin vastata linkin hyvään kommenttiin, mutta vastaus venyi.

Olen seurannut erään maakunnan ns. kulttuurintuotantoa, maakunta ei välttämättä sijaitse läntisessä Suomessa. Uskoakseni pelkän hallinnon palveluksessa on noin sata (100) henkilöä. He eivät tuota muuta kuin byrokratiaa.

Esimerkkejä löytyy toki Turustakin. Kuvan ns. Logomon silta tuottaa kulttuurituottaja YIT:n kassaan pienen riitelyn jälkeen miljoonia, vaikka on tarpeeton. Säästetään sitten yksityistämällä saattohoito.

Case II: ns. avustajat

Kun Rinteen hallitusta muodostettiin, kiinnitettiin huomiota avustajien suureen määrään. Arvostelu leimattiin populismiksi, pieni asia valtion budjetissa.

Puolueet ovat saaneet pienen näytösluontoisen riidan aikaan jalkapannoista. Aihe on tunteisiin vetoava sekä niin yksinkertainen ja konkreettinen, että jopa ed. Mikko Kärnä sen ymmärtää. Kärnän edellinen skuuppihan syntyi kepun puoluekokouksen ruokatarjoilusta.

Hiukan raskaammassa sarjassa hmm ”painiva” Matti Vanhanen on muistuttanut, että hallitusohjelmassa puhutaan 30.000 uudesta työllistetystä.

Linkissä on Nurminen Logisticsin kuvaus tuotannon laskusta Suomessa ja muuallakin. Edelleenkin Sanoma Oyj ilmoitti 45 % laskusta ilmoitusmyynnissä sen aluemedian osalta, jonka Alma juuri keväällä myi. Luku on lähellä median yleistilannetta. Almaa voi onnitella hyvin ajoitetuista kaupoista.

Kun yrityksen tulot laskevat, menot eivät laske samaan tahtiin. Esim. Stockmann joutuu maksamaan lainoistaan yli 5 % koron ja korkotaso on nousussa, uusimmissa lainoissa korko lienee jopa kaksinkertainen.

Kun kauniina kesäpäivänä sijoittajat keskustelevat juoden hilpeänä kaljaa, toistuvat fraasit ”osta, kun muut myyvät ja osta kun veri virtaa kaduilla. Ole rohkea vain silloin, kun muita aristaa.”

On vain perin kummallista, että näistä opeista puhutaan ainoastaan kurssien noustessa. Niitten laskiessa ollaan huonot housuissa kalpeana hiljaa.

Vielä paljon kummallisempaa on, että juuri laskussa opeista olisi jotain hyötyäkin, muutoinhan se on vain pelkkää ns. hetulan heiluttelua. Se, mikä ehkä teoriassa tunnetaan, tuntuu vain käytännössä olevan vaikeaa soveltaa. Miksi? Koska hermot eivät kestä. Luulisi olevan ihan kohtuullista, että kun kurssit ovat nousseet vuosikymmenen, ne jossain vaiheessa myös laskevat tuntuvasti. Kivaa ei vain koskaan tunnu olevan tarpeeksi ja nykyihminen ei näytä mitään ikävää kestävän.

Moderneja kerrostaloja?

Luin ällistyneenä saamaani (paperista) tiedotetta lain muutoksesta. Mm. taloyhtiöt voivat pitää 2019 tilivuoden yhtiökokouksensa vasta syksyllä 2020, siis tämä päätös tulee rinnan sen kanssa, kun koronarajoituksia muutoin ollaan vähentämässä.

Luin edelleen ällistyneenä kuvauksia siitä, miten isojen as.oy:itten yhtiökokouksia on pidetty is. tstojen pikkuruisissa tiloissa ravintoloitten ym. kokoustilojen ollessa suljettuina.

Tässä olisi Business Finlandille loistava tilaisuus edistää innovaatiota ja uutta teknologiaa rahoittamalla as.oy:itten siirtymistä nettiaikaan. Sopiva rahoitus olisi puoli euroa eli 50 senttiä talolta.

Ministeriö (TEM) on vastaanottanut tilaamansa selvityksen Business Finlandin 2020 jakamista yritystuista. Kuinka ollakaan, asiat ovat pääosin menneet ohjeitten mukaan. Seuraava asia on vain kysyä, millaisia ovat olleet ohjeet.

Aivan ensimmäiseksi oudoksun englannin kielen käyttämistä pelkästään Suomea koskevassa lainsäädännössä, mutta koko laki on siis säädetty sellaisesta kuin Business Finlandista. Ehkä lain kohde on kuitenkin siksi epämääräinen, että kääntäminen sanasta sanaan on liian vaikeaa tai vähemmän pol. tarkoituksenmukaista?

Laissa puhutaan jatkuvasti innovaatioista ja uudesta teknologiasta. Lutherin tavoin kysyn, mitä se on.

Tohtori Trumpin luento

Tulkitsisin, että markkinat ovat olleet tyytyväisiä tähänastisiin q1 tuloksiin. Odotuksissa on ollut varmaan annos realismia, mutta eräs asia on saattanut unohtua.

Iso laiva kiihdyttää ja jarruttaa hitaasti. Q1 / 2020 tulokset syntyvät myynnistä, jonka tilaukset ovat olleet sisällä jo kauden aikana.

Uudenmaan ”sulku” (joka siis tarkoitti pelkkää vapaa-ajan liikennettä…) astui voimaan aivan q 1 kauden lopussa ja se oli Suomessa ensimmäinen vähän voimallisempi toimi koronaa vastaan. Suunnilleen samassa aikataulussa lienee muukin EU kulkenut, Italian eräissä pohjoisosissa tosin aloitettiin jo hiukan aikaisemmin.

Koronasta puhuminen on siinä mielessä hankalaa, että itse tauti ei tietenkään ole Suomen hallinnon vastuulla, mutta taudin torjunta on.

Oheinen törmäily on oire siitä, että hallinnossa on liikaa ihmisiä, joilla ei tunnu olevan mitään käsitystä Suomen kokonaisedusta, ei kiinnostusta sen ajamisesta, ei ajatusta, että voisi asiaan itse vaikuttaa saati että olisi siitä jotenkin vastuussa.

Tekniikka ja talous –lehti kertoi VAJAA KUUKAUSI SITTEN 24.3. Suomen ainoana EU-maana jättäytyneen (alun perin) pois koronan torjuntaan tarkoitettujen terveydenhuoltotarvikkeiden EU-tason yhteishankinnasta. Siis jo kuukausi sitten tämä oli julkista tietoa.

Nyt ministeri Pekonen kertoo, ettei vielä äskettäin tiennyt hallinnonalaansa liittyvästä olennaisesta asiasta, joka siis oli julkinen jo vajaa kuukausi sitten.

Olen tuossa kirjassani, esim. s. 125-126, käsitellyt runsaasti suomalaisen metsäteollisuuden varastokäytäntöjä 100 vuotta sitten.

Kun raaka-aineen hintaan oltiin tyytyväisiä, sitä ostettiin varastoon runsaasti. Jos taasen lopputuotteen hinta ei kelvannut, sitä tehtiin varastoon surutta. Raumalla oltiin perin hämmästyneitä siitä, ettei pienessä suomalaisessa kaupungissa pystyttykään vaikuttamaan ratkaisevasti Länsi-Euroopan kokonaiskysyntään.

Varastoihin sitoutui valtavat määrät korollista vierasta pääomaa ja sen lisäksi se työllisti satoja ihmisiä, ajoittain jopa kolmanneksen tehtaiden koko työvoimasta. Kuriositeettina mainittakoon, että 1986 jo silloin eläkkeellä ollut johtaja ei nähnyt vanhoissa systeemeissä olleen mitään vikaa. Kuitenkin tuolloisissa käytännöissä oli runsaastikin toivomisen varaa, mutta sitten mentiin toiseen äärimmäisyyteen.

”Eivät ne osingot tähän aikaan kovin hyvin sovi”, lausui presidentti.

”Tähän aikaan” eli keväällä osinkoja Euroopassa useimmin maksetaan. MTV:n haastattelussa Niinistö täsmensi osinkojenmaksun heikentävän taseita. Raha ei kansantaloudesta kuitenkaan niin vain häviä – kaikkein vähiten siten, että raha pannaan kiertämään – mutta katsotaanpa konservatiivista Keskoa.

Omaa pääomaa on yli 2 mrdia. Keskon osingon kokonaismäärä on tästä reilu kymmenes, 250 miljoonaa euroa. Kaiken huipuksi Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 447 026 389,20 euroa, josta tilikauden voitto on ”vain” 393 877 216,77 euroa. Nyt maksetaan osinkoja viime vuoden tilikaudesta. Samalla logiikalla voitaisiin leikata kaikkien viime vuoden palkoista. Jos taasen yhtiöillä tämä vuosi menee huonosti, se taatusti näkyykin osingoissa ensi keväänä.

(Otsikko on peräisin Ylen ohjelmasarjasta, jossa kehuttiin NL:oa, ja vähän sellainen on tämänkin tekstin sisältö, soveltuvin osin…)

Sijoittaminen ruotsalaisiin firmoihin on siten hämmentävää, että monet jo normaaliaikoina lähettävät paperista postia (alla). (Ilmoittautuminen nettiyhtiökokoukseen tapahtuu tuonne.) Suomalaiset yltävät samaan vain, kun firma ostetaan pois pörssistä.

Luullakseni yhtiökokous täytyy tavallisilla kuolevaisilla pitää puolessa vuodessa tilikauden päättymisestä, joka valtaosalla on kalenterivuoden loppu. Siten yhtiökokous täytyisi pitää kesäkuun loppuun mennessä, siis esim. juhannuksena. Varmaan tästäkin kohta tingitään.

Lokakuussa 1939 NL kutsui Suomen (käytännössä Paasikiven) neuvotteluihin Moskovaan. Mikään neuvottelukutsussa ei välttämättä viitannut sotaan, mutta joka tapauksessa Suomi mobilisoi koko silloisen sodan ajan armeijansa, 300.000 miestä, millä oli täysin ratkaiseva merkitys 1,5 kuukautta myöhemmin alkaneessa talvisodassa.

Palaan ennakointiin myöhemmin, mutta todettakoon tässä yhteydessä, että onneksi Suomessa ei 1939 ollut Martin Scheinin tapaista juridiikan proffaa.

FiW:ssa on kuvaus Scheinistä: ”Scheinin oli 1970-luvulla SKDL:n enemmistön linjauksia noudattaneen Turun akateemisen sosialistiseuran (TuASS) keskeinen toimija. Hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa juristina 1980-luvun alkupuolen. Scheinin kuului 1980-luvun alussa Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981.”

… on laskumarkkinassa lähes yhtä tärkeää kuin käsien pesu epidemiassa. 

Kuten tässäkin tilanteessa on jo nähty, tilapäisiä rekyylejä ylöspäinkin on ollut jopa koko markkinan laajuisesti. Vielä enemmän on nähty yksittäisten osakkeiden nousuja.

En tuossa aiheessa, stay at home osakkeissa mainittavaa järjenhiventä näe, mutta totta kai, kun esim. Elisa on jo valmiiksi korkealle hinnoiteltu, niin kyllähän minä kilttinä miehenä sitä pari siivua ihan ilosta myyn, jos vain hinnoista sovitaan. Hinnoista sovittiin ti- ke- nousevin kurssein.

Tämä on lyhyt ollakseen artikkeli, mutta aika ei anna periksi.

Osingoissa minua on v-tuttanut kritiikitön asenne ns. osinkopolitiikkaan, siis ilmoitetaan etukäteen maksettavan esim. 60-70 % tuloksesta, joka 2019 on jo pulkassa.

Muistan vain kovin hyvin, miten 2009 osinkoja iloisesti leikattiin. Nyt ilmoitetut yhtiökokousten siirrot tarkoittavat osinkojen maksun siirtämistä hamaan tulevaan. 

Kevyellä googlaamisella löysin jo nyt useita siirtoja. 

Etäkokoussysteemien kehittämiseen olisi ollut aikaa vuosikymmeniä.

Luin kohtalaisen epäuskoisena Nordnetin tiedotetta. Aluksi tosiaan luulin sitä huonoksi pilaksi. Siinä puhutaan poikkeustilasta.

Sitten ns. reality check. Olen itse kirjoittanut useampia kirjoja sodasta, joten ehkä se tuo jonkinlaista suhteellisuudentajua. Elinaikanani on ollut jonninmoisia kriisejä, joista Kuuba oli taatusti potentiaalisesti vaarallisin ja 11.9.2001 taatusti mitättömin.

En ole Sanoma Oy:ltä aiemmin nähnyt tuollaista otsikkoa. Perusteluna oli, että nyt on herättävä. Oma lisäperusteluni on, että kun esim. Italia on taatusti yrittänyt koronan suhteen vähemmän kuin Kiina, lyödään rajoitus kaikkiin Schengen-maihin. Trump ajaa USA:n, ei EU:n etua.

Muutoinkin on sanottava, että Trump lähes kasvaa silmissä. Hänen vastenmielisyytensä kättelyyn lienee uusi normaali. Lisäksi hänen potentiaalisimmat vastaehdokkaansa ovat häntäkin vanhempia, lähes 80-vuotiaita, joitten ikäisten USA:n omien viranomaisten ohjeitten mukaan pitäisi pyrkiä pysyttelemään kotona vällyjen alla.

Linkissä Trumpin puhe

https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1237924069397467137  

Pelkkä pelon tunne riittää

Suurin osa maapallon väestöstä elää kädestä suuhun. Tämä väestö ei pysty olennaisesti vähentämään kulutustaan.

Lähinnä USA:ssa, Euroopan yhteisössä ja Japanissa asuu noin miljardi ihmistä, jotka pystyvät merkittävästi alentamaan kulutustaan, siis matkustamaan vähemmän, fyysisesti shoppailemaan vähemmän ja vähemmän käymään kokouksissa, ravintoloissa, näyttelyissä, konserteissa, teattereissa, urheilemassa jne.

Jos tämä ryhmä alentaa kulutustaan esimerkiksi vain 20 prosentillakin, vaikutukset maailman talouteen ovat järisyttävät.  Linkin kuva Kiinasta avaruudesta käsin kuvaa huomattavasti suurempaa muutosta.

Työuransa dipl. ins. Lundmark aloitti Yhdysvalloissa ohjelmistoalan myyntitehtävissä 1988–1990, minkä jälkeen hän työskenteli Nokialla eri johtotehtävissä vuosina 1990–2000. Viimeiset kaksi Nokia-vuottaan Lundmark työskenteli Piilaaksossa.

Klo 16.20 / 24.2. sain meilin, jossa suuri suomalainen pankki arvioi, että juuri nyt kannattaisi vähentää riskiä eli myydä osakkeita.

En neuvoa aio noudattaa, mutta yhden asian sanon. Kuukausipalkka on vihoviimeinen asia. Jo perjantaina Italian coronaongelmat olivat selvät, mutta pankin kuukausipalkkaiset miettivät viikonloppua ja / tai hiihtolomaa.

Maanantaina vapaalta toivuttuaan työajan päättyessä saatiin aikaan oheinen neuvo. Minä kiitän.

Käteistä on ollut jo valmiiksi, mutta vielä viime viikkokin oli kummallisen vahva eli silloin myin.

Toivottavasti mahdollisimman monet noudattavat pankin neuvoa. Sitä halvemmalla minä saan ostettua. 

Missähän sitä oikein olisi noita neuvoja noudattamalla, jaa-a...