Erikoinen tilanne. Suomessa ei oikein tunnu kukaan saavan sanaa suustaan, Tikkurila itse esim. pitää sivuillaan vain vanhaa ostotarjousta. Ilmeisesti pojat ovat mielestään kabinetissa päättäneet asiat jo valmiiksi.

Kun noteeraus on ollut tauolla jo kolme tuntia, ajattelin julkaista linkin kilpailevaan tarjoukseen, tuossa noin: Linkki Se on sentään julkaistu jo ennen klo 10. Ja tarjouksessa neuvonantajana toiminut J P Morgan on häärännyt Tikkurilan kimpussa jo pidempään, joten tarjouksen ei pitäisi olla Tikkurilan hallitukselle mikään täysi yllätys.

Kuten tuossa totesin, jos koronaepidemia olisi iskenyt alun perin syksyllä, likviditeettiä olisi minulla ollut enemmän. Ei sitä osinkojen alla keväällä kauheasti ollut. Nopeamminkin olisin voinut reagoida, mutta esim. Elisan kurssinousua oli helppo hyödyntää keväällä 2020.

Edelleen en kesällä uskonut shown olevan ohi, vaan kevensin salkkua. Vola miehen tiellä pitää.

Omalta osaltani kutsuisin vuotta 2020 ”hyvin tyydyttäväksi”. Sellainen laatumääre on vanhaa suom. yritystiedotetusta. AY:n takia ei sanottu ”hiton hyvä”, vaan hyvin tyydyttävä, sen korkeampaa arvosanaa ei sitten ollutkaan.

Vuodesta 2021 BBC kirjoittaa:

"But if we let virus add more mutations, then you start worrying," said Prof Gupta. "This virus is potentially on a pathway for vaccine escape, it has taken the first couple of steps towards that."

markkinat eivät tosin reagoineet. Kuvan lähde

Linkissä on Mike Pencen kirje kongressin istunnolle, jossa hän ilmoittaa valansa velvoittavan häntä säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan USA:n perustuslakia. Oikeastaan Trump on vannonut saman valan. Valkoinen talo ei ainakaan keskiviikkona julkaissut kirjettä.

Tähän mieheen kepu luotti kuin kallioon. Kuvan lähde

En ole profiloitunut minään P. Haaviston ihailijana. Kuitenkin, toisin kuin useimmat eduskunnan pölisijöistä, minulla on lähes toinen loppututkinto yhteiskuntatieteissä, pääpaino hallintotieteissä ja itse asiassa joku erillinen arvosana oikeustieteissäkin. Graduni oli aikoinaan hallintohistoriaa.

Siltä pohjalta:

1) Suomessa on yli sata vuotta ollut laki, joka määrittelee ministerin oikeudellisen vastuun virkatoimistaan tavallista virkamiestä vähäisemmäksi. Lakeja ei ole yleensä tapana muuttaa takautuvasti sen mukaan, minkänäköisestä naamasta milloinkin puhutaan. Tätä kutsutaan oikeusturvaksi ja yhdenvertaisuudeksi lain edessä.

Kuvan lähde

Alempana on ollut parikin kirjoitusta Helsingin pörssin heikoimmista yrityksistä.

Vaikka etenkin Finnairin luvut ovat ns. veret seisauttavia, nyt jos koskaan on syytä muistaa, että tulevaisuus ratkaisee aina, menneisyys ei koskaan.

Saatavissa olevien tietojen mukaan kevät ja rokotteet pysäyttävät koronan pysyvästi ja se tulevaisuus on vain ja ainoastaan muutamien kuukausien päässä.

Lentoliikenne on mm. Karibian risteilyihin nähden välttämättömyys, joten senkin takia toipumista on syytä odottaa. Ja toipumisen jälkeen Finnair jatkaa veristä taistelua alalla, jolla turvallisuuspoliittisista syistä – ja varmaan myös kansallisen ylpeyden takia – on aivan liikaa kapasiteettia.

Tuon em. kyselyn olennaisin kysymys oli viimeisenä: ”Miten kuvailisit suomalaista asenneilmapiiriä vaurastumista ja omistamista kohtaan?” Eivät poliitikot missään tyhjiössä elä.

Jo 1980-luvulla TY:n tal.tieteen prof. Kivikari sanoi luennolla kateuden olevan yleismaailmallista, se vain ilmenee eri tavoin. Kun kaverilla on hieno auto, USA:ssa muut haluavat samanlaisen ja sosialismissa se halutaan ottaa ensimmäiseltäkin pois. Tuohon aikaan se oli rohkeastikin sanottu.

Yhteiskunnan pitää ehkä huolehtia vähäosaisista, muttei parempiosaisiakaan pitäisi yrittää rangaista. Lypsylehmää ei pidä tappaa ainakaan niin kauan kuin siltä voi lypsää lisää. Taloudellisen järkevyyden pitäisi olla ihailtua ja tavoiteltavaa, ei rangaistavaa ja vihattua.

Kotimaisen omistamisen ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta. Näin tavoitellaan yritysten kasvun kautta yksityishenkilöiden ja kotitalouksien vaurastumista, uusia työpaikkoja, hyvinvointia ja talouskasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hallitusohjelmaan perustuvan ohjelmatyön syyskuussa 2020. 

Jotta yksityishenkilöt ja kotitaloudet pääsevät kertomaan oman näkemyksensä, työ- ja elinkeinoministeriö järjestää sähköisen kyselyn. 

Kyselyyn vastaaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda tietoa ja näkemystä päätöksenteon tueksi ja siten vaikuttaa myönteisen sijoituskulttuurin ja omistajuusympäristön luomisessa Suomessa. Vastauksenne ovat meille äärimmäisen tärkeitä.

Vastaamaan ministeriön kyselyyn pääsee tästä

Rahaa yhtiölle ei kerry nykyisten omistajien osakemyynnistä äyriäkään, mutta kuluja listautumisesta tulee 100 miljoonaa kruunua.

2019 voitto oli 340 miljoonaa kruunua eli osaketta kohti 1,25 kruunua, edellisenä vuonna 2018 siitäkin vain murto-osa. Annin maksimivaluaatiolle tämä tekisi PE:ksi 80. OP:n mukaan pohjoismaitten suurimpien rahalaitosten keskimääräinen  PEe 2020 on 12.

2019 luvut ovat relevantteja, 2020 on kesken. Lisäksi Nordnet ihan ite ilmoittaa 2020 kasvun olleen poikkeuksellisen ja kertaluontoisen.  Edelleen Nordnet ihan ite arvioi asiakasmäärien kasvun olevan jatkossa 10 - 15% vuodessa ja asiakaskohtaisen volyymin kasvavan jatkossa kuin vuonna 2019.

Ennätinkin jo tuossa kiitellä sitä, että vihreitten yksin hallitsemalle metsänhoidontuntemukselle on löytynyt vakava kilpailija, Jyrki Katainen.

Jos aloitetaan taustasta, niin 1800-luvulla Suomen metsät tuottivat puuta huonosti. Keskeisimpinä syinä olivat suot, liika tiheys ja Järvi-Suomen kaskeamisesta seurannut koivikkovaltaisuus. 

1900-luvun puolivälissä kehitettiin teoria, että parhaitten puitten kaataminen eli ns. harsinta heikensi metsien geneettistä tasoa. Menetelmä oli aiemmin ollut käytössä ja on nykyään jälleen sallittu.

Epäilen kyseessä olleen tavattoman teoreettisuuden. Metsiä on ollut satoja miljoonia vuosia ja suurta osaa maailman metsistä ei edes tänä päivänä hyödynnetä taloudellisesti. Jopa Suomessakin sellaista puuhaa on tehty monin paikoin vain vuosikymmeniä, esim. ns. Osaran aukot Lapissa olivat ensimmäiset hakkuut alueilla ja niitä tehtiin vielä 1960-luvulla.

En ole koskaan vähäisimmässäkään määrin pitänyt Trumpista, en edes silloin, kun hän ei vielä ollut politiikassa.

Kuitenkin, hiukan hämmästyttää toimittajien naamojen kirkastuminen: Nyt, viimeinkin saadaan oikeanlaisia tuloksia.

Olisi vain hyvä muistaa, että:

- Vuonna 1980 Reaganista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan samanaikaan presidenttinä ollutta Kekkosta 11 vuotta nuorempi).

- Vuonna 2016 Trumpista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan Hillary Clintonin ikätoveri ja Bideniä nuorempi).

- Vuonna 2020 Bidenin piti voittaa yhdeksällä prosenttiyksiköllä.

Kun Neles listautui kesällä, ainoa asiaa minun havaintopiirissäni kommentoinut oli Inderes. Se ei ollut ainakaan aluksi kovinkaan innostunut. Inderesin kanssa samoille linjoille pääsi kovin myöhään OP, joka arvioi ”fair valuen” olevan verrokkien arvostuksella 8-9 euroa, eli se mitä Valmet Neles-potistaan valtiolle maksoi.

Tuossa merkinnässäni toin esiin sen, ettei venttiilibisnes ole mikään kultakaivos ja ilman valtataistelua hinta saattaa laskea.

Kesällä Sinkko ilmoitti Nelesin ”oikean” hinnan olevan 15 euroa ja väheksyi Alfa Lavalin tarjousta. Ristiriidassa tämän kanssa Sinkko ilmoitti kuitenkin vähän myöhemmin myyneensä Neleksensä 12 eurolla (kuten minäkin tein, en vain ensin vaatinut julkisesti lisää hintaa).

Nyt sitten olemme tilanteessa, jossa nykykurssin valossa Alfa Lavalin tarjous oli kuin olikin hyvä, jo nykykurssia parempi.

Ihan itse pääministeri on lausunut, ettei uutta hakua tule. Nyt kuitenkin tulee. Hakijoina on ollut neljä monella tavalla ansioitunutta taloudesta väitellyttä tohtoria ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Päivi Nerg, jota kepu on virkaan tunkenut.

Vaikka en ko. hakijaa mitenkään ihailekaan, hauskinta olisi nähdä, miten nykyhallitus valitsisi kok:n Juhana Vartiaisen.

Muilta osin sopii kysyä, onko uusi haku edes laillinen, linkin mukaan oikeuskansleri olisi epäillyt juuri tätä.

Yksityispankin normiasiakas

Pientä valoa syksyn harmauteen toi Nordnetin artikkeli linkissä pankin ”rikkaimpien” asiakkaiden sijoittamisesta.

Kirjoituksessa on lystikästä ensinnäkin se, että Nordnetin private bankin asiakkuus on mahdollista lähes p.a. tyypeille. Sijoituksia pitää olla vain 200.000 euroa (monessa pankissa raja on esim. 0,5 milliä) ja sijoitukset voivat tapahtua kovalla velkavivulla.

Todella hauskaksi meno yltyi kommenteissa. Ensin valitettiin sitä, etteivät osakevalinnat olleet omaperäisiä. Uskottiin siis, että 200.000 euron salkun omistajalla on joku taikakaava hallussaan.

… pannaan ne yhtymiskoppiin.

Mielikuvitushenkilö Ilkka H:lla on vas. taskussaan viisi euroa ja oik. taskussaan niiinkään viisi euroa. Muuta rahaa hänellä ei ole. Kun Ilkka siirtää vitosen vas. taskustaan oikeaan, niin paljonko hänellä silloin on rahaa?

Pörssin vastaus etenkin eilen oli 12 euroa. Myin osan kumpaakin osaketta 50% voitolla. Cargotecia oli muutenkin turhan paljon.

Tiedän, mikä synergia on. Olen aihetta käsitellyt muutamassa kirjoittamassani yrityshistoriassa yli 100 sivun verran.

Mutta tiedän myös, mitä on organisaation muutosvastarinta. Siitä olen kirjoittanut selvästi vähemmän, mutta olen sen perskohtaisesti kokenut sitäkin selvemmin.

Itse tosin olisin eniten huolissani Melania Trumpin voinnista.

Itte pääbelsebuub (oikealla...)

Alempana on keskusteltu Finnveran tappion määrästä. Paljon se joka tapauksessa on eikä jatkokaan näytä hyvältä.

Suomessa vasemmisto inhoaa kotitalousvähennystä, siis muutamien tuhansien eurojen etua, joka toisaalta työllistää ja vähentää harmaata taloutta. Toivoisin kuitenkin, että siellä ymmärrettäisiin, mikä on osakeyhtiö, sen vastuut (limited, lyhennys ltd.) ja montako miljardia asian ymmärtäminen voisi säästää.

Tämä on nimittäin nähty jo ennenkin. Kun Wärtsilä Meriteollisuus ajautui konkurssiin, poliitikot hämmästyivät kuullessaan, ettei Wärtsilä Oyj vastannutkaan telakan veloista. Vain veronmaksajat vastasivat.

Tuolla aiemmalla merkinnälläni Koneesta oli kaksi motiivia. Ensinnäkin pelkäsin Koneen maksavan liikkaa Thyssenin hisseistä, mutta sehän kauppa raukesi. Toisekseen paljoksuin Koneen kurssia vuoden alussa. Maaliskuussa kurssi niiasi, mutta on jälleen noussut entistäkin korkeammalle.

Hissialalla on omat vahvuutensa. Yhtiöt eivät pahemmin kilpaile – asia joka taloyhtiöissä hyvin tuntuvasti koetaan  -  vaan päinvastoin, hissiyhtiöt ovat maksaneet reippaankokoisia, yhteensä miljardin euron suuruisia kartellisakkoja.

Edelleenkin ala on vakaa. Hissejä sekä uusitaan että huolletaan ja rakennetaan uusia asuintaloja, ostoskeskuksia, lento- ja metroasemia, joihin viimemainittuihin asennetaan etenkin liukuportaita.

Koneen suurena valttina on ollut se, että tietyllä hintakilpailulla se ensin valtasi kasvavan Kiinan suuria markkinoita ja on sen jälkeen hissialan periaatteiden mukaan pystynyt säilyttämään markkinaosuuttaan.

Tuolileikki on hieno harrastus. Kuvan lähde

Olen asunut Turussa 43 vuotta, mutta koko sen ajan olen välttynyt TS:aa tilaamasta. Joku K-kauppiasparka on joskus erehtynyt sen minulle lähettämään, mutta lukematta on silloinkin jäänyt.

Linkin tekstistäkin sain vinkin, ja kieltämättä se TS-yhtymän aikaansaannokseksi on ansiokas. Yleensähän siellä haastatellaan vain yhtä ihmistä kauppatorilla.

TY jatkaa etänä tämän kalenterivuoden loppuun. Siten toispaikkakuntalaisilla opiskelijoilla ei ole kämpän tarvetta Turussa. Tilanne on samantapainen koko maassa.

Tommi Taavila käsitteli mielenkiintoisesti ITC:n suurimpia yrityksiä alempana. Luokituksia ja ryhmittelyjä on useita, puhutaan esim. FAANG-yhtiöistä, joista Netflix on minulle tuntematon. FB pl. omistan vähän muita eli ”AAG”-yhtiöitä.

En usko, että nettiä voi optimaalisesti käyttää ilman googlausta. Yhtiön (Alphabet) tarina on mielenkiintoinen, hakukoneita oli -90-luvulla vaikka kuinka, itse käytin tietyissä tehtävissä aikoinaan vuosituhannen vaihteessa esim. Metacrawleria, mutta Google meni takasuoralla ohi. Tommin taulukossa juuri Google on vuoden 2020 alusta kallistunut vähiten.

Applella lienee vankka brändi tietoturvallisena tuotteena. Amazonilla ei ole mitään monopolia (omistukseni vähäisin) ja omasta mielestäni kyseenalaisin on FB. Kun lapsenlapset sanovat mummille, ettei FB:ssä ole ”enää kukaan”, se on sen tarun lopun alkua.

Erasmus Rotterdamilainen, ”Tyhmyyden ylistyksen” kirjoittaja

Alempana on keskusteltu yhteiskuntafilosofiasta. Kai Nyman on kuvannut tiettyjä filosofeja. Aiheeseen voi lisätä, että ko. ajan henkilöt elivät Euroopassa, jossa yksinvaltias ja ylimmät säädyt (aatelisto ja papisto) hyödynsivät suuresti koko kansan tuottamaa BKT:tä ilman osallistumista pahemmin BKT:n tekoon.

Ilmiö loi vastavaikutuksen. Ihmisen väitettiin olevan älykäs (Homo Economicus) ja pyrkivän omaan hyötyynsä. Jos pyrkimystä ei rajattaisi, tuloksena olisi kaikkien hyöty. Selitys liitetään Adam Smithiin, mutta sopii moneen muuhunkin yhteiskunnan ja politiikan tasolla.

Vastaväitteet:

Olen vuosia ollut vähäisessä määrin Seligsonin asiakas. Otin uutisen vastaan surullisena, tietenkin ”Seligson & Co:n toiminta jatkuu samalla nimellä ja samoilla palvelumalleilla (rahastot + varainhoito). Myös yksittäiset sijoitusrahastomme jatkavat ennallaan: samat sijoituspolitiikat, samat palkkiot, samat salkunhoitajat.”

Olen vain jo siksi iäkäs ja epäluuloinen, etten aina kaikkia tiedotteita purematta niele.

Peter Seligson, Antti Alhsrömin sukua, perusti nimeään kantavan yrityksen neljän ystävänsä kanssa. Yhden salkunhoitajan kuolema oli yritykselle vakava isku eikä ko. rahaston toiminta enää jatkunut aivan samalla tavalla.

Tällä merkinnällä on kolme lähdettä eri tasoilta.

Ensin Trump on – jos mahdollista – alittanut jopa itsensä viimeisessä tiedotustilaisuudessaan. Ennen presidentinvaaleja USA:ssa kuolleitten määrä on tätä vauhtia neljännesmiljoona.

Suomessa ylilääkäri seuraa huolestuneena tartuntojen lisääntymistä ja Siilasmaa moittii reagoinnin puuttumista.

Ja lopuksi tässä yhteydessä nimetön FB-kaverini kertoi seuraavaa, hän työskentelee terveydenhoidon parissa.

Ardennit, EU:n ytimessä

Ardennien metsissä ei rajoja ole turhan tarkkaan syynätty. Toisessa maailmansodassa Saksa otti armeijaansa väkeä myös Belgian puolelta rajaa. Liioin rajavalvonta on ollut huterasti santarmien käsissä.

Saksan ja Ranskan väliset maakuljetukset tapahtuivat paljolti Belgian kautta. Kun Saksa ja Ranska olivat hakanneet päätään seinään kolmessa verisessä sodassa 1870 – 1945, heräsi ymmärrettävästi ajatus, ettei näin voida jatkaa. Alkoi yhteistyö pienellä alueella. Saksan ja Ranskan raja-alueella Beneluxilla on kaikkiaankin pinta-alaa vain murto-osa Suomesta eli 75.000 km2.

Alusta asti mukana oli ongelma. Ranska veti mukaansa Italiaa saadakseen sananvaltaa ohi Saksan ja Hollannin valtioitten. Vaikka Pohjois-Italia onkin teollistunut, Sisiliassa pätevät samat mafian säännöt kuin 1800-luvulla.

Onko kuvassa Metson ja Outotecin ”fuusio”?

Jo ennen koronaa tankkasin Metsoa ja sen aikana lisää. Yhtiön jakautuminen kahtia tuottaa usein jotakin hyötyä sijoittajalle, on ilmiössä sitten järkeä tai ei.

Vasta jakautumisen jälkeen aloin miettiä, kumpi ompi autuaampaa, Nelesin vaiko Metso-Outotecin omistaminen.

Kuten esim. Inderes korosti, venttiilien myynnissä keskeistä on jatkuvuus, luotettavasti toimivaa osaa ei hevin vaihdeta toiseen merkkiin. Lisäksi Neles toimii laajasti myös kaivosteollisuuden ulkopuolella, esim. metsäteollisuuden alalla. Metso-Outotecin rasitteena taasen on Outotec-osan tekemät raskaat virheet Saudi-Arabian projektissaan.

Tarkoitukseni oli kuopissa kartuttaa Metson asemesta nimenomaan Neles-kokoelmaani lisää, mutta se hanke jäi vain yhteen netto-ostoon kurssilla 8,8380, siis kyseessä pelkkä Neles. Epäilin Valmetilla olevan halua kartuttaa omaa kokoelmaansa.

Turkulainen Logomon kulttuurisilta ei ala mistään eikä johda minnekään. Oiva symboli koko kaupungille.

Case I: ns. kulttuuri

Aioin alun perin vastata linkin hyvään kommenttiin, mutta vastaus venyi.

Olen seurannut erään maakunnan ns. kulttuurintuotantoa, maakunta ei välttämättä sijaitse läntisessä Suomessa. Uskoakseni pelkän hallinnon palveluksessa on noin sata (100) henkilöä. He eivät tuota muuta kuin byrokratiaa.

Esimerkkejä löytyy toki Turustakin. Kuvan ns. Logomon silta tuottaa kulttuurituottaja YIT:n kassaan pienen riitelyn jälkeen miljoonia, vaikka on tarpeeton. Säästetään sitten yksityistämällä saattohoito.

Case II: ns. avustajat

Kun Rinteen hallitusta muodostettiin, kiinnitettiin huomiota avustajien suureen määrään. Arvostelu leimattiin populismiksi, pieni asia valtion budjetissa.

Puolueet ovat saaneet pienen näytösluontoisen riidan aikaan jalkapannoista. Aihe on tunteisiin vetoava sekä niin yksinkertainen ja konkreettinen, että jopa ed. Mikko Kärnä sen ymmärtää. Kärnän edellinen skuuppihan syntyi kepun puoluekokouksen ruokatarjoilusta.

Hiukan raskaammassa sarjassa hmm ”painiva” Matti Vanhanen on muistuttanut, että hallitusohjelmassa puhutaan 30.000 uudesta työllistetystä.

Linkissä on Nurminen Logisticsin kuvaus tuotannon laskusta Suomessa ja muuallakin. Edelleenkin Sanoma Oyj ilmoitti 45 % laskusta ilmoitusmyynnissä sen aluemedian osalta, jonka Alma juuri keväällä myi. Luku on lähellä median yleistilannetta. Almaa voi onnitella hyvin ajoitetuista kaupoista.

Kun yrityksen tulot laskevat, menot eivät laske samaan tahtiin. Esim. Stockmann joutuu maksamaan lainoistaan yli 5 % koron ja korkotaso on nousussa, uusimmissa lainoissa korko lienee jopa kaksinkertainen.

Kun kauniina kesäpäivänä sijoittajat keskustelevat juoden hilpeänä kaljaa, toistuvat fraasit ”osta, kun muut myyvät ja osta kun veri virtaa kaduilla. Ole rohkea vain silloin, kun muita aristaa.”

On vain perin kummallista, että näistä opeista puhutaan ainoastaan kurssien noustessa. Niitten laskiessa ollaan huonot housuissa kalpeana hiljaa.

Vielä paljon kummallisempaa on, että juuri laskussa opeista olisi jotain hyötyäkin, muutoinhan se on vain pelkkää ns. hetulan heiluttelua. Se, mikä ehkä teoriassa tunnetaan, tuntuu vain käytännössä olevan vaikeaa soveltaa. Miksi? Koska hermot eivät kestä. Luulisi olevan ihan kohtuullista, että kun kurssit ovat nousseet vuosikymmenen, ne jossain vaiheessa myös laskevat tuntuvasti. Kivaa ei vain koskaan tunnu olevan tarpeeksi ja nykyihminen ei näytä mitään ikävää kestävän.

Moderneja kerrostaloja?

Luin ällistyneenä saamaani (paperista) tiedotetta lain muutoksesta. Mm. taloyhtiöt voivat pitää 2019 tilivuoden yhtiökokouksensa vasta syksyllä 2020, siis tämä päätös tulee rinnan sen kanssa, kun koronarajoituksia muutoin ollaan vähentämässä.

Luin edelleen ällistyneenä kuvauksia siitä, miten isojen as.oy:itten yhtiökokouksia on pidetty is. tstojen pikkuruisissa tiloissa ravintoloitten ym. kokoustilojen ollessa suljettuina.

Tässä olisi Business Finlandille loistava tilaisuus edistää innovaatiota ja uutta teknologiaa rahoittamalla as.oy:itten siirtymistä nettiaikaan. Sopiva rahoitus olisi puoli euroa eli 50 senttiä talolta.

Ministeriö (TEM) on vastaanottanut tilaamansa selvityksen Business Finlandin 2020 jakamista yritystuista. Kuinka ollakaan, asiat ovat pääosin menneet ohjeitten mukaan. Seuraava asia on vain kysyä, millaisia ovat olleet ohjeet.

Aivan ensimmäiseksi oudoksun englannin kielen käyttämistä pelkästään Suomea koskevassa lainsäädännössä, mutta koko laki on siis säädetty sellaisesta kuin Business Finlandista. Ehkä lain kohde on kuitenkin siksi epämääräinen, että kääntäminen sanasta sanaan on liian vaikeaa tai vähemmän pol. tarkoituksenmukaista?

Laissa puhutaan jatkuvasti innovaatioista ja uudesta teknologiasta. Lutherin tavoin kysyn, mitä se on.

Tohtori Trumpin luento

Tulkitsisin, että markkinat ovat olleet tyytyväisiä tähänastisiin q1 tuloksiin. Odotuksissa on ollut varmaan annos realismia, mutta eräs asia on saattanut unohtua.

Iso laiva kiihdyttää ja jarruttaa hitaasti. Q1 / 2020 tulokset syntyvät myynnistä, jonka tilaukset ovat olleet sisällä jo kauden aikana.

Uudenmaan ”sulku” (joka siis tarkoitti pelkkää vapaa-ajan liikennettä…) astui voimaan aivan q 1 kauden lopussa ja se oli Suomessa ensimmäinen vähän voimallisempi toimi koronaa vastaan. Suunnilleen samassa aikataulussa lienee muukin EU kulkenut, Italian eräissä pohjoisosissa tosin aloitettiin jo hiukan aikaisemmin.