Käyttäjän Johannes Hidén blogi

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lokakuun asuntoarpajaiset käynnissä

Nyt on taas Hitas-arpajaiset täydessä käynnissä. Viime viikosta lähtien on ollut tarjolla arpalippuja ATT:n Jätkäsaaren asuntoihin ja tänään samaisen alueen arpajaiskekkereihin liittyi myös Lemminkäinen.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Pienlainayhdistyksen mukaan pikavippejä otetaan tarpeeseen

Pikavippiyhtiöiden teettämän tutkimuksen mukaan Pikavippejä otetaan tarpeeseen (ks.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

ASP-lainojen totuuden hetki

 

ASP:n säästöpalkkion exit alkaa olla käsillä. Mitä löytyy ikkunan takaa?

Kirjoitin tasan kaksi vuotta sitten ASP-lainojen 3000 euron säästöpalkkiosta (kts. ASP-kuplaa odotellessa). En nähnyt palkkiolle perusteluita silloin, enkä näe edelleenkään: sillä on vain annettu ylimääräinen piristysruiske asuntomarkkinoille, joita on muutenkin hellitty ennätysalhaisella korkotasolla. Parin kuukauden päästä tuon lisäpalkkion saamiseksi asetettu aikaraja on kuitenkin tulossa vastaan. Miten tämä vaikuttaa ASP-säästäjien asunnonostosuunnitelmiin ja asuntomarkkinoiden kehitykseen?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Sairastunut eurooppa

Eurooppa on sairastunut: se potee pahaa velkakriisiä. Kuten usein sairastumisen yhteydessä, on nytkin käytävä läpi surutyö. Katsotaanpa sen vaiheita Jyrki Kataisen viime vuosien kommenttien kautta:

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Suurimmat eläkkeet menevät nykyisille alle 25-vuotiaille

Alkuviikosta postiluukusta tipahti jälleen uusi työeläkeote. Samalla se toimi jokavuotisena muistutuksena siitä, miten epätasa-arvoisesti järjestelmä kohtelee eri ikäluokkia.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Kunnialaulu yhteisvaluutta eurolle

Euroopan parlamentti, heinäkuu 2001Euron kriisin kärjistymisen (kts. esim. Taloussanomien juttu: Italialla ja Espanjalla ennätyskorkeat korot) "kunniaksi" kirjoitin uudet euroaiheiset sanoitukset Palefacen suomalaista nyky-yhteiskuntaa kritisoivalle Helsinki - Shangri-La -kappaleen melodialle. Saa vapaasti säestää ja laulaa. smiley

 

Bryssel - Shangri-La

Euron yhteisvaluuttaa kun Brysselissä luotiin
jotain varoituksen sanojakin jossain kai kuultiin,
hurahuhhahhei, niistä välitetty ei,
kun ilosanoma tää uus nyt meiltä maltin vei...

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Naiskiintiöt yritysten hallituksiin? Ei kiitos!

ValtiovarainministeriksiMaria Magdalena, kiintiönainen opetuslasten joukossa? (Wikimedia Commons) kivunnut Jutta Urpilainen on ilmoittanut pitävänsä pörssiyhtiöiden hallituksiin asetettavia naiskiintiöitä hyvin varteenotettavana vaihtoehtona (kts. Kauppalehden juttu). Käytännössähän kyse on perussuomalaisten nousun myötä vahvasti esilletulleesta ns. positiivisen syrjinnän käsitteestä, eli tietyn tai tiettyjen ihmisryhmien järjestelmällisestä suosimisesta muiden kustannuksella. Toisin kuin perussuomalainen konsensus tuntuu ajattelevan, tällainen suosiminen on joissakin asioissa mielestäni perusteltua. Toimintatapaan liittyy sovelluskohteesta riippumatta kuitenkin monia ongelmia, joiden esilletuominen on toki hyvinkin tärkeää - ja näin ollen perussuomalaisten räväkätkin kannanotot voivat olla hedelmällisiä keskustelunavaajia. Lisäksi toisin kuin Urpilainen näyttää ajattelevan, pörssiyhtiöiden hallitukset ovat kyllä täysin väärä paikka kiintiöiden soveltamiselle.
Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hallitusohjelmalle ruusuja ja risuja

Hallitusneuvotteluissa päästiin ennen juhannusta vihdoin jonkinlaiseen sopuun. Merkittäviäkin kompromisseja tehtiin, mutta uusi hallitus saatiin kuitenkin muodostettua. Uudesta hallitusohjelmasta (kts.neuvottelutulos) äänestäjät voivat löytää kannatettavia kohtia, kriitikin aiheita tai jopa perusteita sille, että kokee tulleensa vaalilupauksien suhteen petetyksi. Alla listaan muutamia hallitusohjelman sisällöstä heränneitä ajatuksia - järjestys on kannatettavimmasta asiasta vähiten kannatettavaan.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Koulusta valmistumista ei kannata verottaa

Taloustieteen professori Matti Virén on nostanut esille ajatuksen verosta, jota perittäisiin opiskelleilta valmistumisen jälkeen kuukausittaisena lisäverona (HS:n digilehden juttu Lasku valmistumisen jälkeen - jos ei ole tunnuksia, katso aiempi juttu Taloussanomista). Isossa-Britanniassa on tuotu esille vastaava ehdotus, jossa korkeampi tulotaso tarkoittaisi korkeampaa koulutusveroa. Luontainen vertailukohta verolle on opintolaina. Keskeisimmät erot ovat käsittääkseni seuraavat:
  1. Koulutusveroa maksettaisiin vain tietyn tulotason ylittyessä.
  2. Koulutusveroa maksettaisiin vain, kun on valmistuttu.
  3. Koulutusveroa maksettaisiin vain kotimaassa saaduista tuloista.
  4. Koulutusvero on pakollinen lisäkustannus, kun taas opintolaina vapaaehtoinen tukimuoto.
  5. Koulutusveron määrälle ei välttämättä olisi ylärajaa.
Tällaisen veron oikeudenmukaisuudesta voi esittää perusteluita sekä puolesta että vastaan. Tätä tärkeämpää on kuitenkin kysyä: mitä käytännön seurauksia tällaisella verolla olisi?
Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Työurat ohuemmiksi loppupäästä

 

Eläköitymiseen liittyy yksilötasolla kaksi keskeistä ongelmaa. Yksi on töissä jaksaminen eläkeikään asti, mikä koskee erityisesti ruumiillisen työn tekijöitä. Toinen on töistä pois jäämisen aiheuttama elämänsisällöllinen tyhjiö, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi alkoholisoituminen. Vaikka ongelmat ovat luonteeltaan tavallaan vastakkaisia, ne eivät ole keskenään ristiriidassa.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

"Älä osta tuotteitamme vuoteen!"

Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop kertoi helmikuussa Nokian luopuvan Symbian-käyttöjärjestelmästä. Kyllä sitä silloin jo ihmetteli kahta asiaa:

  1. Miksi Meegostakin pitää käytännössä luopua?
  2. Miksi Symbianista luopuminen piti ilmaista niin vahvasti samantien? Eikö se vähennä tuotteiden kysyntää turhaan?

Helpostihan tällaisissa asioissa voi taipua perusteettomaan besserwisserismiin, joten ihmettelyistä huolimatta toivo oli kova, että Stephen johtoryhmineen tiesivät paremmin, mitä tilanteessa kannattaisi tehdä, ja että räväkkä hyppy lauttametaforineen olisi paras ratkaisu.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asuntomarkkinoiden sääntely Ruotsissa ja Suomessa

Suomalainen asuntomarkkinoiden sääntely aiheuttaa ongelmia, mutta ei se ongelmatonta ole Ruotsissakaan. Siinä missä Helsingin Hitas-järjestelmä aiheuttaa ongelmia ja koko kansantalouden kannalta hyvin epähedelmällisiä asetelmia omistusasuntomarkkinoilla, Ruotsissa ongelmat liittyvät lähinnä vuokramarkkinoiden keinotekoiseen suppeuteen.

Ruotsissa vuokrahintoja ja jopa vuokraamista ylipäätään on rajoitettu. Vuokra-asunnot ovat lähinnä säätiöiden ja kunnallisten yhtiöiden toiminta-aluetta, ja niissä hinnat ovat edullisia. Omistusasuntojen lähintä vastinetta bostadsrättiä taas ei voi vapaasti tarjota vuokralle. Tyypillisesti lyhytaikainen vuokralle tarjoaminen onnistuu kyllä hyvin perustellusta syystä, kuten väliaikaisesta ulkomaan komennuksesta, mutta silloinkin vuokrahinnat ovat rajoitettuja, joten ongelmia syntyy väistämättä. Vuokralle ei siis pääse, vaikka olisi varaa maksaa siitä enemmän kuin vaaditaan.

Pieni, vain pääkaupunkia koskeva Hitas-järjestelmä ja Ruotsissa kerrostaloasumista kauttaaltaan koskeva järjestelmä eivät ehkä ole keskenään täysin vertailukelpoisia, mutta sääntelystä on molemmissa kysymys, joten tarkastellaanpa hieman niiden vaikutuksia.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Talousuutisointiin on vakiintunut kummallinen kielenkäyttö

Miltä kuulostaisi, jos joku sanoisi lumipeitteen kasvaneen 70 cm vuorokaudessa? Tai entä jos joku sanoisi lapsensa kasvaneen 40 cm pituutta edellisessä kuussa? Varsinkin jälkimmäisen väitteen kohdalla pitäisit puhetta luultavasti yksinkertaisesti puppuna, mutta talousuutisointiin vakiintuneella kielenkäytöllä tuo voisi hyvinkin pitää paikkaansa.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hitas-järjestelmä on täysin järjetön!

Kaikista maista löytyy epäkohtia. Monet yhteiskunnallisista epäkohdista ovat hyvin hankalia ratkaista, vaikka kaikilla päättäjillä olisikin sama päämäärä ja tavoitteet. Löytyy ehdotuksia, jotka auttaisivat ongelmassa A, mutta aiheuttaisivat lisärasitetta ongelmalle B. Toiset ovat vaihtoehdon X kannalla, kun taas toiset kannattavat vaihtoehtoa Y, mutta molemmille löytyy vankat perusteet. Tällöin tehtäväksi jää vain pyrkiä löytämään paras mahdollinen balanssi.

Sitten on olemassa joitakin asioita, joille ei tunnu löytyvän minkään valtakunnan perusteita. Mielestäni ehkä käsittämättömin tällainen yhteiskunnallinen mätäpaise on Hitas-järjestelmä. 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hetemäen työryhmä, mihin unohtui oikeudenmukaisuus osinkoverotuksessa?

Hetemäen verotyöryhmä julkisti tänään loppuraporttinsa. Raportin mukaan "Työryhmän tuli tarkastella uudistustarpeita myös verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta". Ainakin osittain tämä oikeudenmukaisuuden tavoittelu tuntuu jääneen puolitiehen. Työryhmä ei nimittäin puuttunut siihen selkeään verotukselliseen epäkohtaan, minkä takia tappiollisistakin sijoituksista voi joutua maksamaan veroa.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asuntotulo ei ole tuloa

 

Asuntotulon verottaminen on jälleen nostettu esille (Taloussanomien juttu aiheesta). Asuntotulossa verotuksen kohteena olisi omistusasunnossa asumisen suhteellinen etu suhteessa vuokra-asumiseen. Oman omaisuuden käyttämisen verottaminen sotii kuitenkin useimpien oikeustajua vastaan, ja valtaosa kansasta vastustaakin ajatusta. Voiko enemmistö olla väärässä?

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Johannes Hidén blogi