Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Dropin merkit ilmassa

Odottelin blogissani 10.1. osakemarkkinoille droppia eli korjausliikettä helmikuun taitteeseen. Monissa pörsseissä tammikuun loppupää olikin laskua; näin etenkin kehittyvissä talouksissa, tärkeimpinä niistä Shanghain, Bombayn ja Rio de Janeiron pörssit. Myös Euroopassa osa pienemmistä pörsseistä lähti korjausliikkeeseen samoihin aikoin, muun muassa Tukholma. Samoin monet kehittyvien talouksien odotusten varassa nousseet vientiosakkeet ovat tulleet reippaasti alas.

Tämä kaikki on tapahtunut ilman muita kriisiuutisia kuin inflaation kiihtyminen kehittyvissä talouksissa. Se ei toki ole vähäinen asia, muttei varsinainen uutispommikaan. Yhdysvalloissa sen sijaan kaikki suuret indeksit eli Dow Jones, SP500 ja Nasdaq ovat jatkaneet ylös. Taustalla voi olla puhtaasti reaalitaloudellisia syitä, mutta yhtä hyvin markkinapsykologisia.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Mikä on normaali korkotaso?

 

Jo vuoden verran olemme kuulleet varoituksia korkotason noususta. Korot ovat nyt epätavallisen matalat, ja olemme matkalla normaaleille tasoille. Laskelmissa pitää kuulemma miettiä tilanne, että korot nousevat 4-5 prosenttiin kenties pitkäksikin ajaksi.

 

Onko normaali korkotaso siis noilla nurkilla? Ei ainakaan lähihistorian perusteella. Toki olemme nyt korkohaarukan alalaidassa, mutta yli neljän prosentin korot kuuluvat jo haarukan ylälaitaan – joka yleensä murentuu nopeasti.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Valuuttojen ja osakkeiden suunnassa poikkeama

Osakemarkkinoiden lyhyeeseen korjausliikkeeseen (joka toki saattaa olla jo keskivälinkin korjausliike eli silloin se jatkuisi joitakin viikkoja) on tällä kertaa sisältynyt erikoinen piirre: euro ei ole heikentynyt taalaa vastaan. Varsin usein finanssimarkkinoiden dynamiikkaan kuuluu, että osakkeiden pudotessa eli riskihalukkuuden kadotessa taala vahvistuu. Psykologinen selitys siihen on, että tärkein reservivaluutta taala koetaan edelleen turvasatamaksi, jota sijoittajat ostavat osakkeiden ja muiden valuuttojen tilalle epävarmuuden kasvaessa.

 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Electrolux yrittää murtaa suuren vastustasonsa

Ruotsalainen kodinkonevalmistaja Electrolux teki 2009 rajun nousun onnistuneen kustannuskuurin ansiosta, mutta on sen jälkeen pyörinyt puolitoista vuotta väljässä markkinahaarukassa 150 ja 190 kruunun välissä. Markkinat yrittivät murtaa haarukan yläreunan vuodenvaihteessa, mutta kurssi palasi haarukkaan. Nyt lyhyt lasku pyörähti ylöspäin 180 kruunussa, ja indikaattorien perusteella markkina yrittää murtaa uudestaan 190 reunan.

 

Tuo 190 raja on tavallista tärkeämpi raja, koska se on toiminut niin sanottuna major resistancena eli pitkän trendin rajana jo kahdessakin nousumarkkinassa. Tuolle tasolle kurssi pysähtyi sekä 2001 että 2007, mikä tekee rajasta teknisen analyysin kannalta liki keräilyharvinaisuuden ja hyvin kiintoisan seuraamisen kohteen ilman osakkeen omistustakin. Tässä haarukassa sitä on kokeiltu jo viisi kertaa, joten jännitettä siinä riittää kuin Koreoiden rajalla.

 

Jos kurssi nyt läpäisee haamurajan, on edessä mitä ilmeisimmin raikas ralli, joka kannattaa ratsastaa hyvinkin pitkälle. Electroluxilla on hyvä markkina-asema ja kasvusuunta kehittyvissä talouksissa, mikä antaa osakkeelle nousupotentiaalia. Yhtiön paikallaan polkenut liikevaihto voi lähteä hyvään kasvuun. Yhtiön kannattavuus on sektori huomioiden aivan hyvä.

 

Q3 2010 yhtiö tienasi 4,85 kruunua eps, joten saman tahdin pitäessä osake on nykyhinnoilla erittäin edullinen. Electrolux maksaa tuloksestaan noin puolet osinkona, joten riski on hyvin matala pitkässäkin salkussa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kotimaiset konepajat korjausliikkeessä

Kotimaiset konepajat ovat tekemässä rajun, jo heinäkuun loppupuolella alkaneen nousun päätteeksi selvää korjausliikettä. Metso, Wärtsilä, Cargotec, Outotec ja Konecranes ovat tulleet vuodenvaihteen nurkilla tekemistään huipuista alas kymmenkunta prosenttia. Kone teki uuden huipun vielä viikko sitten, mutta sekin vajosi takaisin entisen huipun alle. Kun samaan aikaan pörssit ovat kokonaisuutena Suomessa ja muualla nousseet, korjausliike on tavallista markkinahälyä painokkaampi.

 

Se ei silti vielä välttämättä tarkoita, että konepajoilla olisi menossa aiempaa heikommin. Takana on kova nousu, joka jossain vaiheessa taittuu aina korjausliikkeeksi. Todennäköisesti reaalitalouden tekijöistä taustalla kummittelee Kiinan kiihtynyt inflaatio ja viranomaisten toimet sen hillitsemiseksi. Tämän markkinat ilmeisesti tulkitsevat heikentävän tai ainakin samentavan konepajojen näkymiä Aasiassa, josta kasvua nyt haetaan. Konepajojen hinnoittelukin on noussut varsin haastavaksi, mikä houkuttaa kotiuttamaan voittoja.

 

Viikkoindikaattorien perusteella korjausliike jatkunee vielä jonkun aikaa, ja tavallista on, että korjauksen lopussa koetaan jonkin asteen myyntipaniikki, kun tukitasot pettävät ja heikkohermoisimmat syöksyvät myymään pahinta peläten. Tälle syöksylle luontevin ajankohta olisi yleismarkkinan korjausliike, joka nähtäneen lähiviikkoina, koska nousua on kestänyt jo puolitoista kuukautta.

 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Elcoteqillä pikatilin kalastukseen

Elektroniikan kokoaja Elcoteq on pelurin unelmalappuja hurjan volatiliteettinsa ansiosta. Tappiollinen ja velkainen yhtiö on tuomittu häviäjäksi monella suulla, ja voi se sitä ollakin, mutta jo valtavan liikevaihdon perusteella osake on kiintoisa pelikohde. Vuosi sitten se rykäisi 150% nousun muutamassa viikossa ilmeisesti huhujen turvin, mutta pölyn laskeuduttua alkoi tasainen lasku lähtötasoon.

 

Nyt päivä- ja viikkoindikaattorit vihjaavat taas nousun olevan lähtökuopissa, eli hyvässä lykyssä osake voi spurtata lyhyessä ajassa kymmenien prosenttien nousun. Viikkoindeistä MACD on risteämässä, lyhyt LKA on ylitetty, samoin laskeva trendilinja. Williams ja Stochastic jysähtivät kattoon. DMI makaa horroksessa, mutta jos sekin herää nousuun, aloittaa se jokseenkin samasta asennosta kuin vuosi sitten, eli rykäyksestä voisi tulla melkoinen.

 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Öljy kiipeää taas kipurajoille

 

Öljyn hinta on noussut rajusti lyhyessä ajassa. Tynnyrin hinta lähestyy taas sataa dollaria eli liikutaan jo samoilla tasoilla kuin juuri lamaa edeltäneenä aikana. 2005 oli vielä tyrmäävä uutinen, kun tynnyri ylitti 50 dollaria. Kun taalakin on vahvistunut pari kuukautta, öljyn reaalinen hinta lähestyy kipurajoja. Huippukallis öljy oli yksi laskusuhdannetta kiihdyttäneitä tekijöitä, jos toki rahamarkkinoiden kaaos oli laman ylivoimaisesti suurin syy.

 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

"Helikopteri-Beniä" tarvitaan vielä

Espanjan ja Portugalin velanhoitokyky alkaa odotetusti nostaa paineita markkinoilla. Mutta euromaiden ongelmien varjoon on jäänyt toinen pelottava velkavuori, joka voi vielä saada kriisin mittasuhteet. Monet Yhdysvaltojen osavaltiot ja kunnat ovat raskaasti velkaantuneita ja maksuvaikeuksissa. Velkaisimpien osavaltioiden joukkoon kuuluvat väkirikkaat New York, New Jersey, Massachusetts ja Kalifornia. Suurimman osavaltion Kalifornian ja sen kuntien yhteen lasketut velat ovat neljä sataa miljardia euroa. Kaikkiaan aluehallinnoilla on velkaa 2500 miljardia.

Viime vuonna velkansa jätti hoitamatta vain viisi aluehallintoa. Nuo yhteensä neljän miljardin lainat olivat koko velkataakasta reilun prosentin kymmenyksen. Talouden vitkaan elpymisen vuoksi verokertymät kuitenkin kasvavat hitaasti, joten tänä vuonna maksamattomien luottojen määrä saattaa jopa monikymmenkertaistua. Ekonomistit pitävät tätä skenariota tosin synkimpänä mahdollisena, ja Fedin pääjohtaja Ben Bernanke on sen tyrmännyt. Toisaalta harva uskoi vielä 2007, millaiset mitat finanssikriisi saa, vaikka viitteet olivat olemassa.

Bernanke teki hiljan selväksi, että Fedillä ei ole laillisia valtuuksia tai poliittista tahtoa luotottaa suoraan aluehallintoja. Tukitoimet ovat liittovaltion ja siten kongressin vastuulla. Kongressissa enemmistönä olevat republikaanit vastustavat aluehallintojen pelastamista liittovaltion varoin. Harva demokraattikaan sitä kannattaa. Sillä sipuli siis?

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Koska nousutrendi taittuu?

Pörssien tuorein keskipitkä nousutrendi alkoi marraskuun lopussa. Sitä edelsi kuukauden loiva korjausliike, jonka laukaisi Irlannin velkakriisi. Sitä taas edelsi pari kuukauden reipas nousu kesän volatiililta ja loivalta välipohjalta, jonne upottiin Kreikan velkakriisin saattelemana.

Jokainen markkinoilla spekuloinut tietää, että vahvinkin trendi taittuu ennen pitkää. Tavallisesti keskipitkä trendi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Nousumarkkinassa nousut ovat selvästi pidempikestoisia kuin laskut, joskin laskut ovat jyrkempiä – laskumarkkinassa suhteet kääntyvät ylösalaisin.

2009 maaliskuussa alkaneessa nousumarkkinassa keskipitkän nousun kesto on ollut keskimäärin pari kuukautta ennen reilumpaa korjausta. Korjausten syvyydet ja pituus ovat vaihdelleet. Lyhyet korjaukset ovat jääneet kuukauden mittaisiksi, ja tuoneet kurssit alas noin 10 prosenttia tai allekin. Huhtikuussa alkanut korjaus kesti pari kuukautta ja toi indeksejä alas parikymmentä prosenttia. Pudotus näkyi jopa talouskasvun notkahduksena, joten kyseessä oli korjausliikettä rajumpi markkinapaniikki, joka heijastui voimakkaasti reaalitalouteen.

Nousutrendi vaikuttaa markkinaindikaattorien perusteella olevan yhä voimissaan. Viikkotason MACD ja DMI liputtavat ylös. Hidas Stochastic saapui jo yliostetun alueelle, mutta vahvassa trendissä se ei ole yleensä trendin kääntymisen merkki. Vahvan trendin kääntyessä alas viikkotason Stochastic on jo taittunut laskuun joitakin viikkoja aiemmin. Vahvassa trendissä Stochastic kuten muutkin momentum-indikaattorit toimivat huonosti – toisin kuin trading rangessa eli markkinahaarukassa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi