Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Odottelin viikko sitten vielä yhtä kyykkäystä alemmas indekseissä, mutta tulematta jäi. No, kuten aiemmin totesin, jos droppi ei uppoa tuon syvemmälle, on se merkki todella vahvasta nousutrendistä. Ja siltä se nyt todella vaikuttaa, vaikka on toki pieni mahdollisuus, että se kolmas ja syvin monttu vielä rysähtää pikapuolin. Itse en siihen usko enää, koska mm Dax posautti niin iloisesti 7000 pisteen puhki, ja takana on kuitenkin jo kuukauden alaspäin sojottanut päivätason MACD, joka alkaa kääntyä jo ylös.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Kas niin, korjausliike eteni aika tarkkaan käsikirjoituksen mukaan. Dax kiskaisi jo 6600 pisteen nurkalle, joskin vastaliike ylös oli yllättävänkin vahva, vei indeksin lähelle lähtötasoa. Pitäisin sitä varsin sonnisignaalina pidemmässä juoksussa, sillä heikossa markkinatilanteessa myyntipaniikki tavallisesti kestää pidempään. Kivoja päiviä olivat silti päivätreiderille, suuntaan ja toiseen.

Vieläkö mennään alemmas vai oliko koko korjausliike jo tässä? Itse odottaisin, että vastaliikkeen voimasta huolimatta alempana vielä käydään, perusteena yksinkertaisesti se, että korjausliikkeen kesto on yleensä pidempi, ja mm Ultimate Oscillator uppoaa niissä tavallisesti alemmas kuin missä se ehti vielä käydä. Perjantaina vastaliikkeen voima olikin jo haihtunut, ja muutama rajuimmin kuopasta pompannut osake lähti uudestaan alas.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Markkinoilla ei tapahtunut dramaattisia indeksitasolla, mutta kuten Matias omassa katsauksessaan totesi, yhä harvemmat osakkeet liikkuvat isojen indeksin mukana, sillä etenkin pienet yhtiöt ja syrjäiset pörssit ovat kokeneet korjausliikettä alas. Itsehän arvioin korjausliikkeen olevan käynnissä jo viime viikolla, ja kulunut viikko vain vahvisti näkemystäni. Isot pörssit kitkuttavat toki välihuippujensa tuntumassa, mutta ylemmäs ei ollut asiaa – ja pienemmät ovat tulleet jo alemmas.

Helsingissä kyse on vasta parista prosentista, mutta monet yksittäiset osakkeet ovat sukeltaneet selvästi enemmän – jopa tähän asti reippaimmin nousseet vientiyhtiöt, kuten konepajat. Hypervolatiili Neste, jonka totesin olevan hyvä indikaattori yleismarkkinan liikkeille, on kiskaissut reippaasti alas jo jonkun viikon.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Reippaampi korjausliike, jota olen indekseihin jo jonkin aikaa odotellut, vaikuttaa olevan nyt päällä – mm Dax kiskaisi 200 pisteen kuopan juuri ennen 7000 pistettä. Tasatonnien kohdalla nähdään yleensäkin korjausliikkeitä. Kyse on nyt siitä, jatkuuko mt-trendi alas. Itse ainakin odotan sitä, aiemmissa markkinakatsauksissa kuvatuista syistä, ja olen vähentänyt osakepainosta käteiseen jättäen vain muutamia osakkeita, joilla en tapaa spekuloida mm heikon likviditeetin ja suurten spredien takia.

Käytännössä kaikki puhuu nyt joitakin viikkoja kestävän korjausliikkeen puolesta. Päivätason indikaattorit ovat laitanaan kääntyneet alas, kuten sopii odottaakin jo yli kaksi kuukautta kestäneen rajun rallin jälkeen. Jos korjaus jatkuu, Daxissa luonteva taitetaso olisi 6500 pisteen nurkka, sinne se on aiemmin korjannut 7000 pisteestä nousumarkkinassa, sekä 2006 että 2010. Massapsykologisella historialla on tapana toistaa itseään.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Iran voi olla seuraavan talouskriisin syy

Piksussa keskitytään talouteen, mutta nostan esiin maailmanpoliittisen aiheen, Iranin ydinohjelman ympärillä yhä kiivaammin lainehtivan keskustelun – koska se kyllä realisoituessaan koskettaa mitä suurimmassa määrin taloutta, kautta maailman. Israelissa ja Yhdysvalloissa näet kiihtyy väittely, pitäisikö Iranin ydinlaitokset tuhota ilmaiskuilla. USA:ssa rintama kulkee osapuilleen niin, että hyökkäyksen kannattajien mukaan Iranin ydinaseistautuminen päästäisi sen sanelemaan ehtoja öljyhuollon ytimessä. Maailma olisi Iranin edessä polvillaan. Toki hyökkäystä perustellaan uhkakuvilla ydintuhosta, joka olisi väistämätön seuraus Iranin kaltaisen mielipuolivaltion joukkotuhoaseistumisesta, mutta valtapolitiikasta kyse on ennen muuta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Finnair ei ole kruununjalokivi vaan kiviriippa

 

Valtionyhtiöiden omistajapolitiikasta vastaava ministeri Heidi Hautala haluaa vähentää Finnairin valtionomistuksen osuutta, koska yhtiö tekee kovaa tappiota kiivaasti kilpailulla sektorilla. Esityksen vastustajien mukaan valtio ei saa myydä Finnairin osakkeitaan, koska kyseessä on strateginen ala, ja yhtiön työpaikkojakin pitää suojella. Asiasta ei ole yksimielisyyttä hallituspuolueissakaan, joten poliittinen  keskustelu käy kiivaana vielä pitkään. 

Strateginen ala nostetaan perusteeksi aina, kun milloin mitkäkin erityisetujaan puolustavat ryhmät vaativat erityiskohtelua itselleen. Nyt mukana on aluepolitiikkaa ja ay-henkeä, jota kuorrutetaan sellaisella jargonilla kuin kruununjalokivet, joita valtionyhtiöt veronmaksajille ovat.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Viime viikon perjantaiksi saatu droppi vihjasi korjausliikkeen kenties alkaneen, ja flattina viikko jatkuikin – kunnes taas perjantaina kiskaistiin napakasti ylös. Hurja on trendi, sillä päivätason MACD on jo flat, ja sen perusteella taittuu laskuun koska tahansa.

Viikkotason MACD on kuitenkin yhä jyrkästi ylös, joten kun korjausliike saadaan, ei siitä kovin syvä ilmeisesti voi tulla, luokkaa 5-10 prosenttia indeksitasolla. Sitä luokkaa oli korjaus alkukesällä 2009 maaliskuusta alkaneen rykäyksen päätteeksi.

OMX:ssa viikkotason Ultimate Oscillator on jo lukemissa 75, ja sen saavutettua 80 korjaus on ollut edessä säännönmukaisesti. Syklisestikin sitä on syytä odottaa, koska mt-trendien maksimikesto on luokkaa 10-12 viikkoa, ja kiivas nousu alkoi jo reilusti viime vuoden puolella. Treidaajien siis kannatta olla tarkkoina stoppareiden kanssa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Pörssien reipas nousu katkesi suhteellisen reippaaseen notkoon lopulta perjantaina. Kuten aiemmin sanoin, viikon päätteeksi tapahtuvat vahvat kurssimuutokset ovat oleellisempia kuin keskellä viikkoa tapahtuvat, joten nyt käsissä voi olla jo se joitakin viikkoja kestävä korjausliike, joka ennen pitkää on edessä.

Päivätason oskillaattorit nykäisivät jo reippaasti alemmas kuin moneen viikkoon. Viikkotason oskillaattorit ovat olleet jo jonkun aikaa aivan ylätapissaan, joten korjausliikkeen alkuun ei voi olla pitkä aika, kun nousukin on kestänyt jo pari kuukautta. US-pörsseissä NH-NL –indeksikin alkaa kääntyä hurjista luvuistaan alemmas. En silti hämmästyisi, vaikka vielä sittenkin nousu jatkuisi vielä muutaman viikon, mutta itse kotiutin jo pelipapereita. Jos korjausliike jatkuu, uppoaa se tavallisesti noin kymmenen prosentin verran ja kestää kolme neljä viikkoa, sikäli kun nousumarkkina muuten jatkuu, kuten on syytä odottaa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Eipä ole markkinoilla tapahtunut mitään dramaattista viikossa. OMX nykäisi alkuviikosta usean prosentin dropin, ja itse tankkasin siitä joitakin osakkeita. Odotin hiukan reippaampaakin nykäisyä, mutta niin vain trendi kääntyi takaisin ylös. Isot pörssit eivät tehneet edes kunnon korjausta.

Kun viikonloppuun mentiin ja samalla kuukausi päätettiin duurissa, niin laskumarkkinan taakse jäämisestä ei pitäisi olla enää epäselvää. Jenkkipörssit hätyyttelevät jo tiukasti vanhoja välihuippujaan keväältä, ja Nasdaq on jo korkeammalla kuin kertaakaan teknobuumin jälkeen! Eipä olisi lokakuussa uskonut. Tämä ei olisi mahdollista ilman merkittävää reaalitalouden näkymien valostumista.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Viinasen pörssihörinät ovat tunkkaista populismia

 

Joidenkin ihmisten kanssa ei vain tule toimeen. Kun kärvistelin 1990-luvulla suuren laman kourissa työttömänä satojen tuhansien suomalaisten tapaan, kokoomuksen Iiro Viinanen yritti keksiä konstin jos toisen, jotta valtion ei tarvitsisi kustantaa minulle välttämätöntä työttömyystukea. Nyt, kun olen taas työnmarkkinoilla ja yritän raapia kasaan piensijoittajana itselleni eläkettä, Iiro haluaa lakkauttaa pörssin. Näin hän uhoaa tuoreessa kirjassaan Vasen oikea, oikea vasen, jonka hän teki yhdessä toisen ex-poliitikon Esko Seppäsen kanssa.

Entisten poliitikkojen örinöillä ei sinänsä ole suurta väliä, mutta kun kyseessä on entinen kokoomuslainen valtiovarainministeri ja vakuutusyhtiö Pohjolan entinen pääjohtaja, niin kommentin arvoinen hänen heittonsa on. Sitä paitsi Viinasen populismilla voi olla kysyntää talouskriisin löylyissä, varsinkin hänen taustallaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Viikko sitten totesin, että tällä viikolla saadaan markkinoille suunta, jota ei viikko sitten oikein saatu. Näin kävi: vanhat piikit ylitettiin reippaasti keskeisissä pörsseissä. Jenkkipörsseissä hätyytellään jo viime kevään huippuja, ja taloustiedotkin Atlantin takaa ovat olleet paljon myönteisempiä kuin Euroopasta.

Tästä voi muuten jokainen päätellä, kuinka hyvin Fed ja EKP ovat onnistuneet politiikassaan, sekä niiden takana olevat hallitukset. Piksussakin on kuultu kovaa kritiikkiä Fedin rahaelvytystä eli inflatorista politiikkaa kohtaan, mutta toistaiseksi se on tuottanut selvästi parempaa tulosta kuin EKP:n saksalaista rahafilosofiaa noudattava politiikka. Koomisinta asiassa on se, että taala on vain vahvistunut euroa vastaan, vaikka tämän ei pitäisi olla mahdollista rahapoliittisten haukkojen mukaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Kuten viikko sitten totesin markkinakatsauksessa, jonkinlaista ratkaisua saataneen viikon kahden sisään. Kuten Matias oivallisessa markkinakatsauksessaan toi esiin, olemme nyt tulleet yhdelle oletetun kovalle vastustasolle, joka on Daxissa 6400 pistettä – tarkkaan ottaen lukema on 6430,6, sillä se on lokakuun 28. tehdyn edellisen piikin korkein päivänsisäinen pisteluku. Kyseisenä päivänä Dax sulkeutui lukemiin 6346, joten jo samana päivänä kurssit tulivat reippaasti alas, ja liuku jatkui parin päivän ajan hurjana, ja mt-trendi alas kesti lopulta tavanomaisen kuukauden verran.

On syytä mainita, että tuo 28.10. oli perjantai. Viikon päätöskurssit ovat yleensä merkittäviä, koska silloin suurella rahalla on käytössä viikon aikana kertynyt talousdata, ja se määrää markkinoiden suunnan. Jos merkittävät nousut tai laskut tulevat viikon loppuun, on sillä yleensä pidemmän aikavälin painoarvoa, tosin riippuen hiukan markkinatilanteesta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Miksi avoin talous on hyvinvoinnin avain

Jarno käsitteli tuoreessa blogissaan taloudellisen kehityksen malleja, ottaen esimerkiksi Etelä-Korean menestyksen, jossa valtiolla on ollut keskeinen rooli. Itse käsittelen tässä toista esimerkkiä naapurista, Pohjois-Koreaa, tosin täysin päinvastaisena esimerkkinä eli mallina siitä, kuinka typerällä ideologialla valtio saadaan konkurssiin ja nälkäkuoleman partaalle. Kirjoitukseni ei ole vastine Jarnolle, vaan tarkastelen keskeistä syytä siihen, miksi avoin kansainvälinen talous on oleellista hyvinvoinnille. Talouskriisien aikaan kun protektionismi eri muodoissaan nostaa suosiotaan, niin myös meillä sekä oikeisto- että vasemmistopopulistien voimin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Viikko sitten ounastelin, että osakemarkkinat tekevät syöksyn kaventuvan markkinahaarukkansa alalaitaan, Daxissa raja oli 5900 pisteen tienoilla. Neljän päivän pulkka kääntyi takaisin ylös kuitenkin jo vähän alle 6000 pisteessä ja palasi haarukan yläreunaan 6200 pisteeseen. Yli ei ole siitä menty vieläkään, ja haarukka vain kaventuu. Kohta pitäisi johonkin suuntaan nykäistä ja reippaasti.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Pörssit kävivät testaamassa haarukkojensa alareunaa, Daxissa se oli 5800. Kun ei mennyt läpi, kurssit rykäisivät saman tien haarukan yläreunaan, Daxissa tasolle 6100-6200. Sielläkin näyttää tulevan seinä vastaan.

Jos haarukka murtuu, seuraava stoppi on loogisesti useita prosentteja korkeammalla. En edelleenkään pidä sitä todennäköisenä, vaan luultavasti päivän parin sisään tehdään korkeintaan valemurto (false break) päivänsisäisesti, ja sitten taas pikapuolin koputellaan haarukan alalaitaa.

Tilanne oli aivan samanlainen 2008 talvella ensimmäisen pudotusrykäyksen jälkeen, joskin haarukka oli tuolloin korkeammalla, Daxissa se heivasi väliä 6700-7000 pistettä liki pari kuukautta. Silloin tultiin ensin reippaasti haarukasta alas, sitten takaisin ylös testaamaan yläreuna uudestaan, ja sitten yhden matalan korjausliikkeen jälkeen hurja pudotus, kun Lehman-paniikki iski.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Viikko sitten alkanut rallinpoikanen vaikuttaa jäävän laihaksi. Päivätason oskillaattorit alkavat liputtaa jo nousun taittumista, vaikka Dax ei korkannut edes 6000 pisteen rajaa. Tänään se hätyyttelee taas 5800 pistettä, kurssitason heiluessa selvästi alempana kuin moneen päivään. Eurokaan ei vahvistunut dollaria vastaan käytännössä lainkaan, toisin kuin yleensä pörssien noustessa. Merkit ovat varsin nallemaiset.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Toimiiko EKP:n uhkapeli sittenkin?

Viikon paras talousuutinen on, että Espanjan valtionvelkojen kauppa onnistui kirkkaasti yli odotusten: korot putosivat rutkasti verrattuna kuukauden takaisiin lukuihin.  http://www.ft.com/intl/cms/s/0/1f57a9ba-2af9-11e1-8a38-00144feabdc0.html#axzz1h57RWrCB Syyksi on tulkittu EKP:n pankeille tarjoama halpa ja pitkäaikainen luototus, jonka nyt oletetaan kanavoituneen valtionvelkojen ostoon ainakin Espanjassa, jossa valtiovalta on siihen pankkeja patistanut. Sikäli kun tulkinta pitää paikkansa, EKP:n riskipokeri näyttäisi ainakin Espanjan kohdalla toimivan: keskuspankin kieltäytyminen laajoista tukiostoista ei johda markkinarysäykseen, kun pankit ostavat velkoja EKP:n sijaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

EU ei ratkaissut likviditeettikriisiä

EU:n huippukokouksen päätökset olivat pääosin odotettuja. Budjettikontrollin vahvistaminen euromaissa niiden keskinäisellä päätöksellä on eurojärjestelmän kannalta väistämätön muutos. Eurojohtajien toive on, että se ratkaisisi myös kriisimaiden tilanteen, eli tieto tulevasta budjettikurista palauttaisi markkinoiden luottamuksen niiden maksukykyä kohtaan. Itse en siihen usko, ja pankkisektorilta lehtien kautta kantautuneiden kommenttien perusteella sijoitusinstituutioillekin kokouksen tulokset olivat pettymys. Vuosien taakse tulevaisuuteen sijoittuva talouskuri kun ei helpota kriisimaiden likviditeettiongelmaa, eli rahaa ei ole, vaikka laskut painavat päälle.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

EKP:sta edessä iso vääntö

EU:n seuraava suuri taistelu käydään keskuspankin roolista.  Ranskalaiset vaativat käyttöön kaikkia keinoja euron pelastamiseksi – mukaan lukien EKP. Ranskan valtiovarainministerin Francois Baroinin mukaan EKP:n pitäisi toimia kuten muidenkin keskuspankkien, eli taata jäsenmaiden maksukyky ostamalla valtionvelkaa. Presidentti Sarkozy on ollut samoilla linjoilla, joskin hän on pehmentänyt näkemyksiään viime päivinä keskusteltuaan Angela Merkelin kanssa.

Mutta muuallakin euroalueella esiintyy samoja vaatimuksia. Espanjan pääministerin Jose Luis Zapateron mukaan jäsenmaat ovat luovuttaneet itsenäisyyttään EU:lle luottaen siihen, että unioni tukee niitä tarpeen tullen. Zapatero väistyy vallasta, mutta hän ei varmasti ole ajatuksineen yksin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Eurosta erottaminen onnistuisi - teknisesti

Edellisen blogini yhteydessä keskustelimme Valtosen Riston kanssa mahdollisuudesta erottaa vastuuttomasti käyttäytyvä maa eurosta. Totesin juridistekniseksi ongelmaksi, että eurosopimusta luotaessa ei otettu edes huomioon mahdollisuutta jonkun maan erottamisesta, vaikka poliittista halua siihen löytyisi. Kreikan kohdallahan se alkaa olla tilanne, ellei maa niele sen tukipaketille annettuja ehtoja; tuore hallitus tosin vakuuttaa niitä noudattavansa. Joka tapauksessa erottamiseen ei eurosopimus anna mahdollisuutta jatkossakaan, ellei sopimusta muokata - ja takautuvasti säännöksiä on hankala soveltaa ainakin juridiikan kannalta, varmasti myös poliittisesti.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

ERVV:lla on paha rakenteellinen ongelma

Kirjoitin reilu viikko sitten Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n konseptista, jossa on ilmeisiä ongelmia. Aikakauslehti Economist keksi  http://www.economist.com/node/21536627  asiaan uuden kiintoisan perspektiivin.

Kreikan velkojat asetettiin kahteen luokkaan, valtiollisiin ja yksityisiin, joista jälkimmäisten saatavat leikattiin puoleen. Valtiot saavat kaikki rahansa takaisin, joskin pitkän ajan kuluttua. Päätös, joka tehtiin äänestäjien lepyttämiseksi, merkitsee yksityisille valtionlainoihin sijoittaville suuria riskejä jatkossa, sillä on perusteltua olettaa käytännön jäävän pysyväksi euroalueen velkasaneerauksissa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Jos Kreikka äänestää ei?

Kreikan hallitus väisti vastuutaan ja päätti järjestää kansanäänestyksen sen kanssa jo sovittujen tukipakettien ehdoista. Se on rajua poliittista peliä, sillä kansalaisten mielialat ovat niin tympääntyneet, että äänestyksen tulos voi olla helposti kielteinen. Kansan valtuutuksen hakemiseen Kreikalla on toki oikeus, etenkin kun hallituksen enemmistö on parlamentissa erittäin ohut - mutta kuinka moni äänestäjä puntaroi loppuun asti kieltävän äänensä seuraukset?

Paketin tyrmäys tarkoittaisi suurella todennäköisyydellä, että Kreikan pitäisi erota eurosta ja palata drakmaan, elleivät nyt sitten euromaat ja IMF neuvottelisi pakettia uusiksi. Aika vaikea on sitäkin kuvitella, sillä sen seurauksena jokaisesta vastaavasta paketista tehtäisiin kansanäänestys, jonka lopputulos olisi tästä eteenpäin automaattinen ei.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Toimiiko ERVV:n kaavailtu konsepti?

EU:n huippukokous sai aikaan yllättävänkin suuren kasan päätöksiä.  Etukäteen epävarmin oli Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kohtalo. Vaikka sen pääomaa oli jo korotettu, ei rahaston uskottu estävän markkinapaniikkia Italiassa tai Espanjassa, jos sijoittajat pelkäsivät niiden ajautuvan maksukyvyttömiksi.

Esillä oli kaksi vaihtoehtoa, jotka tarjosivat pääomille lisää tehoa vivuttamisella. Ranska ajoi vakausrahastosta pankkia, jolloin se olisi saanut rahoitusta EKP:lta periaatteessa rajattomasti. Ratkaisu olisi taannut riittävästi tulivoimaa suurtenkin jäsenmaiden hätäluototukseen. Saksa ja EKP vastustivat pankkimallia, koska pelkäsivät sen johtavan holtittomaan velkaantumiseen ja inflaatioon. EU valitsikin toisen tien: ERVV:n pääomia aiotaan nostaa tuhanteen miljardiin, ja se toimii valtionlainojen osittaisena takaajana. Rahaa on aikomus kerätä myös euroalueen ulkopuolelta, pääosin Kiinasta ja öljyvaltioista, joilla valtavat valuuttareservit.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Venäjä ei lupaa hyvää Suomen taloudelle

Vladimir Putinin ilmoitus palata presidentiksi ei tullut sinänsä yllätyksenä, eikä se muuta mitään Venäjällä, jossa Putin on koko ajan ollut maan vahva mies. Mutta hänen odotettava kahden kauden presidenttiytensä betonoi Venäjän tulevaisuuden pitkäksi aikaa poliittiseen  ja taloudelliseen pysähtyneisyyteen. Suomelle tilanne on kaikkea muuta kuin ihanteellinen, vaikka Suomi Putinin kanssa on toimeen tullutkin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Italia koettelee yhteisvaluuttaa

Euroalueen velkakriisi vajosi taas astetta vaikeammaksi, kun luottoluokittaja Moody´s pudotti Italian luokitusta tiistaina peräti kolme pykälää. Suuri uutinen se ei tosin ollut, sillä maan vaikeudet ovat olleet kauan tiedossa. Rahamarkkinoiden paniikki jäi lyhyeksi, sillä loppuviikosta pörssikurssit nousivat reippaasti. Silti pelkona on yhä Italian ajautuminen velkasaneeraukseen. Valtiolla on velkaa lähes 2000 miljardia euroa. Siihen eivät vakausrahastot ja pankkituet riitä.

Silvio Berslusconi vähätteli tapansa mukaan luokituksen laskua. Hänen mukaansa markkinat aliarvioivat Italian velanmaksukyvyn. Silti EKP on joutunut tukemaan Italiaa mittavilla velkakirjojen ostolla – vastoin keskuspankin alkuperäistä mandaattia. Mutta Berlusconin väite ei ole aivan perätön. Vaikka Italian velka-aste, 120 prosenttia bruttokansantuotteesta, on erittäin korkea, on se pysynyt vakaana vuosia. Korkomenot pois laskien budjetit ovat olleet tasapainossa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Martin Wolf: euron hajoaminen kallein tie

Monet euroalueella puhuvat Kreikan erottamisesta yhteisvaluutasta. Sillä olisi hurjat seuraukset, varoittaa arvostettu taloustieteilijä Martin Wolf sanomalehti Financial Timesissa http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f2133a2e-e2e0-11e0-903d-00144feabdc0.html#axzz1Ys991EUV.

Jos Kreikka jättäisi euron, muuttuisi valtaosa Kreikkaan lainatusta rahasta välittömästi luottotappioksi. Se sinänsä olisi jo raju isku pankeille. Vielä pahempaa olisi, että se herättäisi pelon toisten euromaiden kohtalosta.

Jos Italian ja Espanjan odotettaisiin lähtevän eurosta, niiden hallitusten, pankkien ja yritysten rahoitus loppuisi. Velkasaneerauksen pelkohan niiden korkoja ajaa jo nyt ylös.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Maailmantalous kärsii EU:n vitkuttelusta

Euroalueella on viime kuukaudet keskitytty säästöohjelmien luomiseen kuluja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Mutta velkakriisin akuutti ongelma ei ole valtioiden maksukyvyn ratkaiseva heikentyminen muiden kuin Kreikan kohdalla. Sen ajautumista velkajärjestelyyn markkinat pitävät jo varmana, ja epäluottamus kohdistuu aiheellisesti niihin rahalaitoksiin, joilla tiedetään tai uskotaan olevan liikaa Kreikan velkakirjoja.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Suomi siirtynyt EU:ssa taustakuoroon

Euron kriisimaiden tilanne ei ole vakautunut. Euroopan vaihtoehdoiksi näyttävät jäävän vain syvempi talouspoliittinen yhdentyminen tai euron hajoaminen. Kummastakaan vaihtoehdosta ei Suomessa käydä vakavaa keskustelua ainakaan siellä missä pitäisi, eli julkisuudessa korkeimman poliittisen tason johdolla. Eduskunnan kyselytynti keskittyi Kreikka-vakuuksiin ja sitäkin enemmän kuntauudistuksiin. Tärkeitä ne ovat kunnatkin, mutta EU:n tulevaisuus on silti hiukan eri mittaluokan kysymys. Suomea se ei tunnu silti isommin liikuttavan kuin Kreikka-vakuuksien osalta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

EU tarvitsee päätöksiä pankkien vakauttamiseksi

Hidastuneen talouskasvun ja pörssien syöksyn takana on paljolti Euroopan pankkijärjestelmä ongelmineen. Pankkien taseissa on rutkasti kriisimaiden velkoja, minkä vuoksi monia uhkaa vakavaraisuuden putoaminen pakkaselle. Sen pelossa luototus on taantunut ja kallistunut. Sitä kuvaavat pankkien osakekurssitkin, jotka ovat ropisseet alas useissa pörsseissä.

Samaan aikaan eurooppalaiset poliitikot on vallannut vakava päättämättömyys. Euroopan vakausmekanismin laajentamisesta pitäisi päättää kansallisissa parlamenteissa, mutta monessa maassa – ei vain Suomessa – hanke on kovassa poliittisessa vastatuulessa. Se aiheuttaa lisää jännitteitä rahamarkkinoille. Ne katoavat vasta, kun asiasta saadaan selkeitä poliittisia päätöksiä. Aikaa siihen kuluu ainakin viikkoja, todennäköisesti reippaasti enemmän. Se on pitkä aika markkinoilla, pieni ikuisuus.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinapaniikki ja euroalueen tulevaisuus

Pörssien on raju heilunta on jatkunut, mikä kertoo suuresta hermostuneisuudesta. Taustalla on pari keskeistä syytä, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Euroopan velkakriisi ajautui uuteen vaiheeseen, kun markkinat alkoivat epäillä myös Italian kykyä vastata veloistaan. Nyt pelätään jo Ranskankin luottoluokituksen puolesta. Angela Merkelin ja Nicolas Sarkozyn tuoreet ehdotukset euromaiden tiukemmasta talouskontrollista ovat puolinaisia, eivätkä tarjoa lääkkeitä akuuttiin kriisiin. Ne eivät markkinoita vakuuta.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi