Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Maailmantalous kärsii EU:n vitkuttelusta

Euroalueella on viime kuukaudet keskitytty säästöohjelmien luomiseen kuluja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Mutta velkakriisin akuutti ongelma ei ole valtioiden maksukyvyn ratkaiseva heikentyminen muiden kuin Kreikan kohdalla. Sen ajautumista velkajärjestelyyn markkinat pitävät jo varmana, ja epäluottamus kohdistuu aiheellisesti niihin rahalaitoksiin, joilla tiedetään tai uskotaan olevan liikaa Kreikan velkakirjoja.

Suomi siirtynyt EU:ssa taustakuoroon

Euron kriisimaiden tilanne ei ole vakautunut. Euroopan vaihtoehdoiksi näyttävät jäävän vain syvempi talouspoliittinen yhdentyminen tai euron hajoaminen. Kummastakaan vaihtoehdosta ei Suomessa käydä vakavaa keskustelua ainakaan siellä missä pitäisi, eli julkisuudessa korkeimman poliittisen tason johdolla. Eduskunnan kyselytynti keskittyi Kreikka-vakuuksiin ja sitäkin enemmän kuntauudistuksiin. Tärkeitä ne ovat kunnatkin, mutta EU:n tulevaisuus on silti hiukan eri mittaluokan kysymys. Suomea se ei tunnu silti isommin liikuttavan kuin Kreikka-vakuuksien osalta.

EU tarvitsee päätöksiä pankkien vakauttamiseksi

Hidastuneen talouskasvun ja pörssien syöksyn takana on paljolti Euroopan pankkijärjestelmä ongelmineen. Pankkien taseissa on rutkasti kriisimaiden velkoja, minkä vuoksi monia uhkaa vakavaraisuuden putoaminen pakkaselle. Sen pelossa luototus on taantunut ja kallistunut. Sitä kuvaavat pankkien osakekurssitkin, jotka ovat ropisseet alas useissa pörsseissä.

Samaan aikaan eurooppalaiset poliitikot on vallannut vakava päättämättömyys. Euroopan vakausmekanismin laajentamisesta pitäisi päättää kansallisissa parlamenteissa, mutta monessa maassa – ei vain Suomessa – hanke on kovassa poliittisessa vastatuulessa. Se aiheuttaa lisää jännitteitä rahamarkkinoille. Ne katoavat vasta, kun asiasta saadaan selkeitä poliittisia päätöksiä. Aikaa siihen kuluu ainakin viikkoja, todennäköisesti reippaasti enemmän. Se on pitkä aika markkinoilla, pieni ikuisuus.

Markkinapaniikki ja euroalueen tulevaisuus

Pörssien on raju heilunta on jatkunut, mikä kertoo suuresta hermostuneisuudesta. Taustalla on pari keskeistä syytä, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Euroopan velkakriisi ajautui uuteen vaiheeseen, kun markkinat alkoivat epäillä myös Italian kykyä vastata veloistaan. Nyt pelätään jo Ranskankin luottoluokituksen puolesta. Angela Merkelin ja Nicolas Sarkozyn tuoreet ehdotukset euromaiden tiukemmasta talouskontrollista ovat puolinaisia, eivätkä tarjoa lääkkeitä akuuttiin kriisiin. Ne eivät markkinoita vakuuta.

Markkinakatsaus

Harvoinpa olen eläessäni osunut yhtä oikeaan kuin kuukausi sitten markkinakatsauksessani, jossa totesin olevan aika lunastaa pelipaperit ja pidättyä ostoista. Lisäksi olen jo puoli vuotta painottanut Dax-indeksin 12 kk SMA:n merkitystä indeksien tukitasona, ja tuo taso oli noussut heinäkuussa 7000 pisteeseen. No tuo taso petti sitten lopulta viikko sitten, ja kuten kautta maailman, kyyti oli harvinaisen kylmää. Hurja pudotus ei sinänsä ollut yllätys, joskin ounastelin vuoristoradan syyksi USA:n velkakaton nostamisessa tapahtuvat käänteet. Velkakattoa nostettiin lopulta ennen määräaikaa, mutta saman tien pelot kääntyivät Italiaan, ja pörsseissä rysähti.

Velkakattoriidan takana armoton valtapeli

Yhdysvalloissa tapellaan liki verissä päin velkakaton nostamisesta. Lain mukaan liittovaltio ei voi ottaa enempää velkaa kuin sillä jo on, 1400 miljardia dollaria. Velkakaton nostaminen ei sinänsä ole uutta, niin on tehty satakunta kertaa historiassa. Talouden kasvaessa velan määrän on luontevaakin nousta, oleellistahan on sen suhde kansantuotteeseen, ei nimellismäärä sinänsä. Nyt päätöstä vaikeuttaa poikkeuksellisen armoton poliittinen peli.

Turha syyttää reittaajia, politiikalla on seurauksensa

Euromaiden velkakriisiin keksittiin viikko pari sitten uusi syntipukki. Euroopassa raivostuttiin, kun kansainväliset luottoluokituslaitokset eli reittaajat pudottivat Portugalin ja heti perään Irlannin luokituksen roskatasolle. Kreikalle ne olivat tehneet sen jo aiemmin. Luokitusten romahdus johti kriisimaiden markkinakorkojen rajuun nousuun. Niiden on myös vaikea palata yksityisille rahoitusmarkkinoille pitkään aikaan, toisin kuin EU:ssa alun perin kaavailtiin.

Markkinakatsaus

Kuten edellisessä markkinakatsauksessa totesin, jos Kreikan velkakriisin suhteen saadaan jotain järkeviä päätöksiä, kovassa ja pitkässä matalapaineessa olleet pörssit voivat toipua nopeasti. Näin kävi, kun Kreikka taipui rankkaan säästöpakettiin – jonka toteutumisesta ei tosin ole kaksisia takeita, enempää kuin velkakriisin tulevaisuudesta. Euromaiden velkoihin palataan vielä moneen kertaan, ja markkinoita ravistellaan aika ajoin kiivaasti. Se on ollut tämän nousukauden rakenne, ja on epäilemättä jatkossakin.

Obama aloitti säästötalkoot

Barack Obama ilmoitti pysyvänsä alkuperäisessä suunnitelmassaan, jonka mukaan Yhdysvallat alkaa vetää joukkojaan Afganistanista heinäkuussa. Obama katsoo Afganistanin vakautuneen nyt riittävästi. Vuoden päästä kotiutettuna pitäisi olla 33 000 sotilasta ja neuvonantajaa, 2014 mennessä kaikki amerikkalaiset. Ainakin markkinoilla on aihetta iloita päätöksestä.

Kreikka taipui, mutta kriisi ei ole ohi

Kreikka taipui väistämättömän edessä eli parlamentti hyväksyi talouden ankaran tervehdyttämisohjelman, joskin niukin äänin. Mutta Kreikalla ei ollut todellisuudessa vaihtoehtoja. Luottoluokittajat pudottivat maan velkakirjat roskalainaluokkaan, eli luokittajat eivät usko velkojien saavan rahojaan takaisin. Kreikan markkinakorot huitelevat jo liki 30 prosentissa. Kreikalla ei ole mitään mahdollisuutta ulkopuoliseen rahoitukseen ilman EU:ta ja IMF:ää.

Markkinakatsaus: ratkaisun makua aina vain

Sitten edellisen markkinakatsaukseni vajaat pari viikkoa sitten tilanne ei ole muuttunut oikeastaan minnekään. Dax on pysynyt 12 kk SMA:n päällä ja uppoamatta alle 7000 pisteen, josta on tullut vahva tukitaso – ainakin toistaiseksi. Mutta korjausta ylöskään ei ole kuulunut. Tekniset indikaattorit vilkuttavat edelleen ylimyytyä, ja mm viikkotason oskillaattorit nykivät jo nousua, mutta epävarmuus markkinoilla on suurta. Pudotus on ollut raju, ja se on kestänyt pitkään, mutta reipas käänne antaa odottaa. Juuri tämä markkinan kääntymisen hitaus antaa minulle varsin pessimistisen signaalin. Vahvassa nousutrendissä korjausliikkeet ylös ovat teräviä syvien pudotusten jälkeen. Dax on pakkautunut hyvin kapeaan, vain parin prosentin haarukkaan 7000 pisteen päälle. Se on odottavan markkinan merkki. Liike on yleensä raju, kun se kapeasta haarukasta jonnekin lähtee, ylös tai alas.

Markkinakatsaus: ratkaisun makua

Toukokuun alussa liikkeelle lähtenyt droppi ei ole vieläkään taittunut, joskin osassa pörsseistä lyhyet indikaattorit vilkuttavat jo selvästi sen päättymistä. Kuten aiemmin olen todennut, yksi parhaista suhdannemittareista on Saksan Dax-indeksi. Se ei ole pudonnut kertaakaan alle 12 kk SMA:n sitten kesän 2009, ja toisaalta on kaikissa dropeissa käynyt testaamassa sitä, liukuen pitkäänkin aivan siinä kiinni, mutta nousten kuitenkin sen mukana. 12 kk SMA:n alle Dax ei pudonnut edes Kreikan velkapaniikin ja Japanin maanjäristyksen yhteydessä.

Hallitusneuvottelut – ei sittenkään niin yllätys

Hallitusneuvottelujen kariutumisen suurin yllätys ainakin minulle on sen ajankohta. Minusta oli jo lähtökohtaisesti omalaatuinen ajatus sovittaa samaan hallitukseen kokoomus ja vasemmistoliitto, ja samaan nippuun kovan vaalitappion kärsineet vihreät. Keskenään ristiriitaisia kynnyskysymyksiä oli muille jaettavaksi. Ihmeen kauan sen tunnustaminen kesti. Demareiden ja kokoomuksen yhteistyökään ei sitten sujunut niin hyvin kuin julkisuuteen kuva annettiin.

Markkinakatsaus ja viikon pelipaperit

Ounastelin muutama viikko sitten, että koettu osakemarkkinan pudotus olisi vain tavallinen korjausliike eikä mitään vakavampaa. Siinä tapauksessa se tuskin kestäisi kuukautta kauemmin, ja pysyisi pitkien trendi-indikaattoriensa päällä. Niistä yksi tärkeimmistä on kokemukseni mukaan Saksan Dax-indeksin viikko- ja kuukausitason liukuvat keskiarvot, joista selkein seurattava on 12 kk SMA (simple moving average). Jos se pettää, niin laskumarkkina on varsin ilmeinen. Toistaiseksi 12 kk SMA on pitänyt vaivatta.

Viikon pelipaperi: Neste

Suomalaisia osakkeita treidaavista jokainen on varmaan vehkeillyt enemmän tai vähemmän Nesteen kanssa, niin rajua on sen volatiliteetti keskipitkissä trendeissä. Osake saattaa roiskaista kymmeniä prosentteja ylös ja alas muutaman viikonkin sykleissä. Pelihimoisille ja –taitoisille Neste on aarrearkku, mutta kokematon polttaa sen kanssa herkästi näppinsä. 

Nokian renkaat

Käsittelin Nokian renkaita blogissani 11.4., jolloin yhtiö oli juuri antanut positiivisen tulosvaroituksen ja osake raketoinut. Ennustin kuitenkin tuolloin, että markkinareaktio ei kestä kauan, koska viisas raha oli jo hinnoitellut nämä tiedot osakkeen hintaan, joka alkoi näyttää ylikuumentuneelta. Tässä suora sitaatti blogistani:

"Toinen merkille pantava seikka on, että heti ilmoituspäivän hyppäyksen jälkeen osake alkoi vaipua hiljakseen alemmas. Se kertoo, että innokkaan hamstrauksen sijaan moni sijoittajataho otti osakkeesta pois tarjolla olleen pikavoiton. Jos uutinen olisi ollut todellinen yllätys, ralli olisi jatkunut kauemmin. Koska vahva tuloskunto oli jo pitkälti hinnoiteltu osakkeeseen, kurssi alkoi heikommalla tiedolla varustettujen sijoittajien ensi-innostuksen jälkeen vajota. 

Toukokuun melankoliasta ja vähän Finnairista

Sell in May and go away. Tämä slogani on sijoitusmaailman tunnetuimpia, ja kuten Piksussakin hiljan kerrottiin, tilastollista pohjaa sille löytyy tuhdisti. Osakemarkkinoilla on todellakin vahva taipumus taantua kesäkuukausina. Yleismaailmallista ilmiötä ei kukaan ole tyhjentävästi tai ainakaan täysin vakuuttavasti ole selittänyt. Yksi ilmeinen syy on se, että kesälomien aikana pörsseissäkin hiljenee, ja isojen sijoitusinstituutioiden lomaillessa suuret kurssinousut eivät ole mahdollisia reaalitalouden oloista riippumatta.

Valuutat: paluu päiväjärjestykseen

Odottelin taalan vahvistumista eli sen keskipitkän trendin kääntymistä jo maaliskuussa, mutta euron nousuputki venyi poikkeuksellisen pitkäksi. Ilmeisesti syynä oli EKP:n Fediä tiukempi rahapolitiikka, EKP kun nosti jo ohjauskorkoa, ja euroalueen vientikin on vetänyt vahvasti. Fedin rahaelvytyskin painoi markkinoiden puntarissa. Mutta tekniseltä kannalta euro näytti yliostetulta jo aikaa sitten, joten viime viikon aivan lopussa koettu suuri rymäys euron ja taalan kurssissa ei tullut yllätyksenä.

P/E-luvuista, esimerkkinä Cargotec

Cargotecista ja P/E-luvuista

 

Sivusin blogissani 21.3. "Ostosten aika - eräin reunaehdoin" (reunahuomautus: hyvä ostoaika se olikin) lyhyesti kotimaisia konepajoja, ja totesin tuolloin Cargotecin olevan hinnoittelun kannalta poikkeuksellisen hankala yhtiö. Syy on se, että se on paitsi vahvasti syklinen myös konepajaksi poikkeuksellisen kapealla katteella toimiva yhtiö. Yhtälöstä seuraa, että Cargotecin tulos heilahtelee äärimmäisen rajusti suhdanteiden mukana, sillä muutamien prosenttien katteella toimivan yhtiön kannattavuus voi kasvaa tai pudota lyhyessäkin ajassa useita prosenttiyksikköjä - tietysti myös riippuen yhtiön kustannusrakenteen hallinnasta. Korkealla katteella toimivalle yhtiölle muutaman prosenttiyksikön muutokset eivät vaikuta paljoakaan, mutta matalan katteen yhtiöille ne voivat helposti merkitä satojen prosenttien vaikutusta nettotulokseen.

EU-johtajien painajainen toteutui

Suomen vaalitulos pelotti jo etukäteen EU-johtajia, eikä aiheetta. Hallitusneuvottelujen ylikäymättömäksi kuopaksi on noussut Portugalin tukipaketti, ja viime kädessä myös euron pysyvä vakausrahasto ESM, joskaan jälkimmäinen ei ole kiireellinen asia. Vaikuttaa siltä, että muilta osin enemmistöhallituksen kokoaminen ei olisi kummempi temppu kuin ennenkään, mutta EU:n tuki- ja vakaustoimista ei ole näköpiirissä järjellistä kompromissia. 

Osakemarkkinoiden tehokkuudesta, tapaus Finnair

Olen erinäisissä blogeissani käsitellyt osakemarkkinoiden tehokkuutta. Tiivistäen kokemukseni on, että markkinoilla on reaaliaikaista tietoa yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta, ja sen vuoksi monet yllätyksinä pidetyt uutiset eivät vaikuta kursseihin kuten olisi lupa odottaa. Tulen poimimaan näkemykseni tueksi aika ajoin sopivia esimerkkejä, joista saimme taas yhden eilen, kun Finnair julkisti osarinsa.

Miten estätte uuden finanssikriisin, persut ja demarit?

EU:n Portugalin lainatakuupaketti on hallitusneuvottelujen kiperin kynnys. Kokoomus puoltaa pakettia, perussuomalaiset taas eivät halua luotottaa lainkaan toisia EU-maita. Demarit vaativat myös holtittomia sijoittajia kärsimään osansa tappiosta. Vaatimuksen tarpeellisuutta ei sinänsä kukaan kiistä, myöskään toiset EU-maat. Muut kuitenkin haluavat sisällyttää velkajärjestelyn mahdollisuuden vasta 2013 voimaan astuvan pysyvän vakausrahaston periaatteisiin, koska pelkäävät rahamarkkinapaniikkia.

Vaalikeskusteluissa ei käsitelty kunnolla apupaketin taustoja. Sen perustehan ei ole solidaarisuus ainakaan siinä muodossa, että EU-maat haluaisivat kustantaa naapuriensa elämisen yli varojensa. Peruste on yksinkertaisesti finanssijärjestelmän pystyssä pitäminen. Monien eurooppalaisten pankkien taseissa on isot kasat kriisimaiden valtionvelkaa. Jos nämä saamiset kaatuvat, moni pankki putoaa suoritustilaan. Se tarkoittaa eurooppalaista pankkikriisiä, vaikka kaikki pankit eivät ole yhtä heikossa hapessa.

Viikon tekniset suositukseni

Jokaisella teknistä analyysia harrastavalla on omat systeeminsä, vaikka useimmat meistä käyttävät kai enimmäkseen samoja välineitä. Mutta käytetyt aikavälit, indikaattorien keskinäiset painotukset ja tietenkin tulkinnat vaihtelevat. Oma kokemukseni on, että mikään yksittäinen indikaattori ei avaa taivaan portteja, ja teknisellä analyysilla on ylipäätään rajoituksensa. Silti pidän sitä aivan oleellisena osana sijoittamistani, koska se on rajoituksistaan huolimatta paras tapa urkkia tietoa yhtiöiden reaaliajan tapahtumista ja osakekurssin suunnasta. Muilla keinoilla kun en itse noita tietoja saa käsiini kuin vanhentuneena, eli uutisista.

Vaatimukset velkajärjestelystä Euroopassa kasvavat

Persujen hurja vaalivoitto vaikeuttaa EU:n kaavailemaa lisätukea velkavaikeuksiinsa tukehtuville euromaille, tuoreimpana Portugali. Persujen nousu hallitukseen kiihdyttäisi keskusteluja euromaiden velkajärjestelystä, vaikka Suomi saati sen kolmanneksi suurin puolue ei sitä tietenkään sanele tai ratkaise. Mutta myös demarit vaativat kovia reunaehtoja luottopaketille, ja yksimielisyyttä vaativassa EU:ssa pienenkin maan sana painaa. Suurimmaksi puolueeksi noussut ja tukipakettia tiukasti puolustanut kokoomus joutuu hallitusneuvotteluissa hikiseen paikkaan, sillä vaalien perusteella luonteva hallituspohja olisi kokoomus-demarit-persut.

Joko vaihteeksi valoa tunnelissa, Finnair?

Pitkäaikaisen sijoittajan kannalta hankalimpia kotimaisia yhtiöitä on ollut jo monta vuotta Finnair, toisaalta taitavalle treiderille Finnair on tarjonnut ruhtinaallisia mahdollisuuksia. Osake lähti jyrkkään syöksyyn jo 2007 alussa pudoten 14 eurosta 3,50:een laman syövereissä. Sen jälkeen osake on tehnyt raivokasta sahausliikettä, joka viime kesänä vaikutti kääntyvän pysyväksi nousuksi, kun osake kallistui aina 5,50:een euroon asti.

 Finnairilla oli takanaan useampi tappiovuosi, mutta Q3 2010 osakekurssin vahvistumisen syy selvisi: Finnair palasi pitkästä aikaa voitolle yltäen 0,24 epsiin. Talous oli elpymässä vahvasti etenkin Finnairille tärkeillä Aasian markkinoilla. Suhdanteensa huipulla Finnair oli tehnyt yli euron epsin, joten omat odotukseni olivat kovat.

Osakemarkkinoiden tehokkuudesta: tapaus Nokian Renkaat

Esitin edellisessä blogissani käsitykseni osakemarkkinoiden tehokkuudesta. Kokemukseni mukaan markkinoilla on varsin hyvät tiedot yhtiöiden tuloskunnosta käytännössä reaaliajassa, minkä vuoksi osakekurssit liikkuvat tuloskehityksen suuntaan hyvissä ajoin ennen kuin tiedoista tulee julkisia. Oma spekulaation aihe on, miten se käytännössä tapahtuu, etenkin kun sisäpiiritieto on laissa kielletty. Mutta harvoin markkinauutiset todellisia uutisia ovat niin sanotulle viisaalle rahalle. Tästä syystä osakekurssit reagoivat usein hyvin maltillisesti tai jopa odotusten vastaiseen suuntaan uutisten yhteydessä. Tästä saimme edustavan esimerkin viime viikolla, kun Nokian Renkaat antoi positiivisen tulosvaroituksen.

Kuinka tehokkaat osakemarkkinat ovat?

Yksi sijoittamisen filosofian ja strategian ydinkysymyksiä on, kuinka tehokkaasti osakemarkkinat toimivat. Klassisen markkinoiden tehokkuusteorian mukaan markkinat ovat todella tehokkaat, eli ne diskonttaavat osakekursseihin kaiken mahdollisen tiedon. Jos näin on, osakkeiden pitäisi olla aina oikein hinnoiteltuja. Se tarkoittaisi, että osakekurssiin on hinnoiteltu yhtiön tulevat kassavirrat, ja hinnoittelussa on huomioitu vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto. Jos markkinat olisivat sataprosenttisen tehokkaat, osakkeet olisivat aina oikein hinnoiteltuja. Osakkeiden hintojen muutokset nojaisivat vain yrityksissä ja talousympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Varsinaista virhehinnoittelua ei tehokkailla markkinoilla esiintyisi.

Loistava uutinen - sijoittajille

Talousuutistoimisto Bloombergin tuore uutinen on hunajaa sijoittajille, vaan ei työttömille. Uutisen mukaan yritysten investoinnit ja työn tuottavuus ovat vahvassa kasvussa, mutta työttömyys nujertuu hitaasti. Uutinen koskee USA:a, mutta pätenee enemmän tai vähemmän muuallekin.

Joko taalan keskipitkä trendi kääntyi?

Odottelin maaliskuun alussa taalan vahvistumista samassa yhteydessä kun osakkeet droppaavat. Osakkeet ottivatkin kovan dropin, ja aluksi myös taala vahvistui, mutta parin viikon jälkeen euro kiipesi takaisin lähtötasolle hiukan päälle 1,40 taalaan. Mutta viikko sitten taala alkoi taas vahvistua. Onko nyt kyse lyhyestä korjausliikkeestä vai keskipitkän trendin taittumisesta?

Ulkomaalaisia osinkoyhtiöitä

Osakkeiden parhaat ostopäivät kenties puoleen vuoteen ovat käsissä, joten nyt kannattaa pistää käteiskassa liikkeelle. Turvallisuushakuisen sijoittajan valinta ovat hyvät osinkoyhtiöt, joita on edelleen tarjolla runsain mitoin, mikä korkotaso eli vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto huomioituna on suorastaan ihmeellistä. Ilmeisesti finanssikriisin ja pörssiromahduksen muisto kirvelee vielä sen verran kipakasti, että osakkeita saa edelleen halvalla - reaalituottojenkin perusteella, ei vain odotusten.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi