Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Eurosta erottaminen onnistuisi - teknisesti

Edellisen blogini yhteydessä keskustelimme Valtosen Riston kanssa mahdollisuudesta erottaa vastuuttomasti käyttäytyvä maa eurosta. Totesin juridistekniseksi ongelmaksi, että eurosopimusta luotaessa ei otettu edes huomioon mahdollisuutta jonkun maan erottamisesta, vaikka poliittista halua siihen löytyisi. Kreikan kohdallahan se alkaa olla tilanne, ellei maa niele sen tukipaketille annettuja ehtoja; tuore hallitus tosin vakuuttaa niitä noudattavansa. Joka tapauksessa erottamiseen ei eurosopimus anna mahdollisuutta jatkossakaan, ellei sopimusta muokata - ja takautuvasti säännöksiä on hankala soveltaa ainakin juridiikan kannalta, varmasti myös poliittisesti.

ERVV:lla on paha rakenteellinen ongelma

Kirjoitin reilu viikko sitten Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n konseptista, jossa on ilmeisiä ongelmia. Aikakauslehti Economist keksi  http://www.economist.com/node/21536627  asiaan uuden kiintoisan perspektiivin.

Kreikan velkojat asetettiin kahteen luokkaan, valtiollisiin ja yksityisiin, joista jälkimmäisten saatavat leikattiin puoleen. Valtiot saavat kaikki rahansa takaisin, joskin pitkän ajan kuluttua. Päätös, joka tehtiin äänestäjien lepyttämiseksi, merkitsee yksityisille valtionlainoihin sijoittaville suuria riskejä jatkossa, sillä on perusteltua olettaa käytännön jäävän pysyväksi euroalueen velkasaneerauksissa.

Jos Kreikka äänestää ei?

Kreikan hallitus väisti vastuutaan ja päätti järjestää kansanäänestyksen sen kanssa jo sovittujen tukipakettien ehdoista. Se on rajua poliittista peliä, sillä kansalaisten mielialat ovat niin tympääntyneet, että äänestyksen tulos voi olla helposti kielteinen. Kansan valtuutuksen hakemiseen Kreikalla on toki oikeus, etenkin kun hallituksen enemmistö on parlamentissa erittäin ohut - mutta kuinka moni äänestäjä puntaroi loppuun asti kieltävän äänensä seuraukset?

Paketin tyrmäys tarkoittaisi suurella todennäköisyydellä, että Kreikan pitäisi erota eurosta ja palata drakmaan, elleivät nyt sitten euromaat ja IMF neuvottelisi pakettia uusiksi. Aika vaikea on sitäkin kuvitella, sillä sen seurauksena jokaisesta vastaavasta paketista tehtäisiin kansanäänestys, jonka lopputulos olisi tästä eteenpäin automaattinen ei.

Toimiiko ERVV:n kaavailtu konsepti?

EU:n huippukokous sai aikaan yllättävänkin suuren kasan päätöksiä.  Etukäteen epävarmin oli Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kohtalo. Vaikka sen pääomaa oli jo korotettu, ei rahaston uskottu estävän markkinapaniikkia Italiassa tai Espanjassa, jos sijoittajat pelkäsivät niiden ajautuvan maksukyvyttömiksi.

Esillä oli kaksi vaihtoehtoa, jotka tarjosivat pääomille lisää tehoa vivuttamisella. Ranska ajoi vakausrahastosta pankkia, jolloin se olisi saanut rahoitusta EKP:lta periaatteessa rajattomasti. Ratkaisu olisi taannut riittävästi tulivoimaa suurtenkin jäsenmaiden hätäluototukseen. Saksa ja EKP vastustivat pankkimallia, koska pelkäsivät sen johtavan holtittomaan velkaantumiseen ja inflaatioon. EU valitsikin toisen tien: ERVV:n pääomia aiotaan nostaa tuhanteen miljardiin, ja se toimii valtionlainojen osittaisena takaajana. Rahaa on aikomus kerätä myös euroalueen ulkopuolelta, pääosin Kiinasta ja öljyvaltioista, joilla valtavat valuuttareservit.

Venäjä ei lupaa hyvää Suomen taloudelle

Vladimir Putinin ilmoitus palata presidentiksi ei tullut sinänsä yllätyksenä, eikä se muuta mitään Venäjällä, jossa Putin on koko ajan ollut maan vahva mies. Mutta hänen odotettava kahden kauden presidenttiytensä betonoi Venäjän tulevaisuuden pitkäksi aikaa poliittiseen  ja taloudelliseen pysähtyneisyyteen. Suomelle tilanne on kaikkea muuta kuin ihanteellinen, vaikka Suomi Putinin kanssa on toimeen tullutkin.

Italia koettelee yhteisvaluuttaa

Euroalueen velkakriisi vajosi taas astetta vaikeammaksi, kun luottoluokittaja Moody´s pudotti Italian luokitusta tiistaina peräti kolme pykälää. Suuri uutinen se ei tosin ollut, sillä maan vaikeudet ovat olleet kauan tiedossa. Rahamarkkinoiden paniikki jäi lyhyeksi, sillä loppuviikosta pörssikurssit nousivat reippaasti. Silti pelkona on yhä Italian ajautuminen velkasaneeraukseen. Valtiolla on velkaa lähes 2000 miljardia euroa. Siihen eivät vakausrahastot ja pankkituet riitä.

Silvio Berslusconi vähätteli tapansa mukaan luokituksen laskua. Hänen mukaansa markkinat aliarvioivat Italian velanmaksukyvyn. Silti EKP on joutunut tukemaan Italiaa mittavilla velkakirjojen ostolla – vastoin keskuspankin alkuperäistä mandaattia. Mutta Berlusconin väite ei ole aivan perätön. Vaikka Italian velka-aste, 120 prosenttia bruttokansantuotteesta, on erittäin korkea, on se pysynyt vakaana vuosia. Korkomenot pois laskien budjetit ovat olleet tasapainossa.

Martin Wolf: euron hajoaminen kallein tie

Monet euroalueella puhuvat Kreikan erottamisesta yhteisvaluutasta. Sillä olisi hurjat seuraukset, varoittaa arvostettu taloustieteilijä Martin Wolf sanomalehti Financial Timesissa http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f2133a2e-e2e0-11e0-903d-00144feabdc0.html#axzz1Ys991EUV.

Jos Kreikka jättäisi euron, muuttuisi valtaosa Kreikkaan lainatusta rahasta välittömästi luottotappioksi. Se sinänsä olisi jo raju isku pankeille. Vielä pahempaa olisi, että se herättäisi pelon toisten euromaiden kohtalosta.

Jos Italian ja Espanjan odotettaisiin lähtevän eurosta, niiden hallitusten, pankkien ja yritysten rahoitus loppuisi. Velkasaneerauksen pelkohan niiden korkoja ajaa jo nyt ylös.

Maailmantalous kärsii EU:n vitkuttelusta

Euroalueella on viime kuukaudet keskitytty säästöohjelmien luomiseen kuluja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Mutta velkakriisin akuutti ongelma ei ole valtioiden maksukyvyn ratkaiseva heikentyminen muiden kuin Kreikan kohdalla. Sen ajautumista velkajärjestelyyn markkinat pitävät jo varmana, ja epäluottamus kohdistuu aiheellisesti niihin rahalaitoksiin, joilla tiedetään tai uskotaan olevan liikaa Kreikan velkakirjoja.

Suomi siirtynyt EU:ssa taustakuoroon

Euron kriisimaiden tilanne ei ole vakautunut. Euroopan vaihtoehdoiksi näyttävät jäävän vain syvempi talouspoliittinen yhdentyminen tai euron hajoaminen. Kummastakaan vaihtoehdosta ei Suomessa käydä vakavaa keskustelua ainakaan siellä missä pitäisi, eli julkisuudessa korkeimman poliittisen tason johdolla. Eduskunnan kyselytynti keskittyi Kreikka-vakuuksiin ja sitäkin enemmän kuntauudistuksiin. Tärkeitä ne ovat kunnatkin, mutta EU:n tulevaisuus on silti hiukan eri mittaluokan kysymys. Suomea se ei tunnu silti isommin liikuttavan kuin Kreikka-vakuuksien osalta.

EU tarvitsee päätöksiä pankkien vakauttamiseksi

Hidastuneen talouskasvun ja pörssien syöksyn takana on paljolti Euroopan pankkijärjestelmä ongelmineen. Pankkien taseissa on rutkasti kriisimaiden velkoja, minkä vuoksi monia uhkaa vakavaraisuuden putoaminen pakkaselle. Sen pelossa luototus on taantunut ja kallistunut. Sitä kuvaavat pankkien osakekurssitkin, jotka ovat ropisseet alas useissa pörsseissä.

Samaan aikaan eurooppalaiset poliitikot on vallannut vakava päättämättömyys. Euroopan vakausmekanismin laajentamisesta pitäisi päättää kansallisissa parlamenteissa, mutta monessa maassa – ei vain Suomessa – hanke on kovassa poliittisessa vastatuulessa. Se aiheuttaa lisää jännitteitä rahamarkkinoille. Ne katoavat vasta, kun asiasta saadaan selkeitä poliittisia päätöksiä. Aikaa siihen kuluu ainakin viikkoja, todennäköisesti reippaasti enemmän. Se on pitkä aika markkinoilla, pieni ikuisuus.

Markkinapaniikki ja euroalueen tulevaisuus

Pörssien on raju heilunta on jatkunut, mikä kertoo suuresta hermostuneisuudesta. Taustalla on pari keskeistä syytä, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Euroopan velkakriisi ajautui uuteen vaiheeseen, kun markkinat alkoivat epäillä myös Italian kykyä vastata veloistaan. Nyt pelätään jo Ranskankin luottoluokituksen puolesta. Angela Merkelin ja Nicolas Sarkozyn tuoreet ehdotukset euromaiden tiukemmasta talouskontrollista ovat puolinaisia, eivätkä tarjoa lääkkeitä akuuttiin kriisiin. Ne eivät markkinoita vakuuta.

Markkinakatsaus

Harvoinpa olen eläessäni osunut yhtä oikeaan kuin kuukausi sitten markkinakatsauksessani, jossa totesin olevan aika lunastaa pelipaperit ja pidättyä ostoista. Lisäksi olen jo puoli vuotta painottanut Dax-indeksin 12 kk SMA:n merkitystä indeksien tukitasona, ja tuo taso oli noussut heinäkuussa 7000 pisteeseen. No tuo taso petti sitten lopulta viikko sitten, ja kuten kautta maailman, kyyti oli harvinaisen kylmää. Hurja pudotus ei sinänsä ollut yllätys, joskin ounastelin vuoristoradan syyksi USA:n velkakaton nostamisessa tapahtuvat käänteet. Velkakattoa nostettiin lopulta ennen määräaikaa, mutta saman tien pelot kääntyivät Italiaan, ja pörsseissä rysähti.

Velkakattoriidan takana armoton valtapeli

Yhdysvalloissa tapellaan liki verissä päin velkakaton nostamisesta. Lain mukaan liittovaltio ei voi ottaa enempää velkaa kuin sillä jo on, 1400 miljardia dollaria. Velkakaton nostaminen ei sinänsä ole uutta, niin on tehty satakunta kertaa historiassa. Talouden kasvaessa velan määrän on luontevaakin nousta, oleellistahan on sen suhde kansantuotteeseen, ei nimellismäärä sinänsä. Nyt päätöstä vaikeuttaa poikkeuksellisen armoton poliittinen peli.

Turha syyttää reittaajia, politiikalla on seurauksensa

Euromaiden velkakriisiin keksittiin viikko pari sitten uusi syntipukki. Euroopassa raivostuttiin, kun kansainväliset luottoluokituslaitokset eli reittaajat pudottivat Portugalin ja heti perään Irlannin luokituksen roskatasolle. Kreikalle ne olivat tehneet sen jo aiemmin. Luokitusten romahdus johti kriisimaiden markkinakorkojen rajuun nousuun. Niiden on myös vaikea palata yksityisille rahoitusmarkkinoille pitkään aikaan, toisin kuin EU:ssa alun perin kaavailtiin.

Markkinakatsaus

Kuten edellisessä markkinakatsauksessa totesin, jos Kreikan velkakriisin suhteen saadaan jotain järkeviä päätöksiä, kovassa ja pitkässä matalapaineessa olleet pörssit voivat toipua nopeasti. Näin kävi, kun Kreikka taipui rankkaan säästöpakettiin – jonka toteutumisesta ei tosin ole kaksisia takeita, enempää kuin velkakriisin tulevaisuudesta. Euromaiden velkoihin palataan vielä moneen kertaan, ja markkinoita ravistellaan aika ajoin kiivaasti. Se on ollut tämän nousukauden rakenne, ja on epäilemättä jatkossakin.

Obama aloitti säästötalkoot

Barack Obama ilmoitti pysyvänsä alkuperäisessä suunnitelmassaan, jonka mukaan Yhdysvallat alkaa vetää joukkojaan Afganistanista heinäkuussa. Obama katsoo Afganistanin vakautuneen nyt riittävästi. Vuoden päästä kotiutettuna pitäisi olla 33 000 sotilasta ja neuvonantajaa, 2014 mennessä kaikki amerikkalaiset. Ainakin markkinoilla on aihetta iloita päätöksestä.

Kreikka taipui, mutta kriisi ei ole ohi

Kreikka taipui väistämättömän edessä eli parlamentti hyväksyi talouden ankaran tervehdyttämisohjelman, joskin niukin äänin. Mutta Kreikalla ei ollut todellisuudessa vaihtoehtoja. Luottoluokittajat pudottivat maan velkakirjat roskalainaluokkaan, eli luokittajat eivät usko velkojien saavan rahojaan takaisin. Kreikan markkinakorot huitelevat jo liki 30 prosentissa. Kreikalla ei ole mitään mahdollisuutta ulkopuoliseen rahoitukseen ilman EU:ta ja IMF:ää.

Markkinakatsaus: ratkaisun makua aina vain

Sitten edellisen markkinakatsaukseni vajaat pari viikkoa sitten tilanne ei ole muuttunut oikeastaan minnekään. Dax on pysynyt 12 kk SMA:n päällä ja uppoamatta alle 7000 pisteen, josta on tullut vahva tukitaso – ainakin toistaiseksi. Mutta korjausta ylöskään ei ole kuulunut. Tekniset indikaattorit vilkuttavat edelleen ylimyytyä, ja mm viikkotason oskillaattorit nykivät jo nousua, mutta epävarmuus markkinoilla on suurta. Pudotus on ollut raju, ja se on kestänyt pitkään, mutta reipas käänne antaa odottaa. Juuri tämä markkinan kääntymisen hitaus antaa minulle varsin pessimistisen signaalin. Vahvassa nousutrendissä korjausliikkeet ylös ovat teräviä syvien pudotusten jälkeen. Dax on pakkautunut hyvin kapeaan, vain parin prosentin haarukkaan 7000 pisteen päälle. Se on odottavan markkinan merkki. Liike on yleensä raju, kun se kapeasta haarukasta jonnekin lähtee, ylös tai alas.

Markkinakatsaus: ratkaisun makua

Toukokuun alussa liikkeelle lähtenyt droppi ei ole vieläkään taittunut, joskin osassa pörsseistä lyhyet indikaattorit vilkuttavat jo selvästi sen päättymistä. Kuten aiemmin olen todennut, yksi parhaista suhdannemittareista on Saksan Dax-indeksi. Se ei ole pudonnut kertaakaan alle 12 kk SMA:n sitten kesän 2009, ja toisaalta on kaikissa dropeissa käynyt testaamassa sitä, liukuen pitkäänkin aivan siinä kiinni, mutta nousten kuitenkin sen mukana. 12 kk SMA:n alle Dax ei pudonnut edes Kreikan velkapaniikin ja Japanin maanjäristyksen yhteydessä.

Hallitusneuvottelut – ei sittenkään niin yllätys

Hallitusneuvottelujen kariutumisen suurin yllätys ainakin minulle on sen ajankohta. Minusta oli jo lähtökohtaisesti omalaatuinen ajatus sovittaa samaan hallitukseen kokoomus ja vasemmistoliitto, ja samaan nippuun kovan vaalitappion kärsineet vihreät. Keskenään ristiriitaisia kynnyskysymyksiä oli muille jaettavaksi. Ihmeen kauan sen tunnustaminen kesti. Demareiden ja kokoomuksen yhteistyökään ei sitten sujunut niin hyvin kuin julkisuuteen kuva annettiin.

Markkinakatsaus ja viikon pelipaperit

Ounastelin muutama viikko sitten, että koettu osakemarkkinan pudotus olisi vain tavallinen korjausliike eikä mitään vakavampaa. Siinä tapauksessa se tuskin kestäisi kuukautta kauemmin, ja pysyisi pitkien trendi-indikaattoriensa päällä. Niistä yksi tärkeimmistä on kokemukseni mukaan Saksan Dax-indeksin viikko- ja kuukausitason liukuvat keskiarvot, joista selkein seurattava on 12 kk SMA (simple moving average). Jos se pettää, niin laskumarkkina on varsin ilmeinen. Toistaiseksi 12 kk SMA on pitänyt vaivatta.

Viikon pelipaperi: Neste

Suomalaisia osakkeita treidaavista jokainen on varmaan vehkeillyt enemmän tai vähemmän Nesteen kanssa, niin rajua on sen volatiliteetti keskipitkissä trendeissä. Osake saattaa roiskaista kymmeniä prosentteja ylös ja alas muutaman viikonkin sykleissä. Pelihimoisille ja –taitoisille Neste on aarrearkku, mutta kokematon polttaa sen kanssa herkästi näppinsä. 

Nokian renkaat

Käsittelin Nokian renkaita blogissani 11.4., jolloin yhtiö oli juuri antanut positiivisen tulosvaroituksen ja osake raketoinut. Ennustin kuitenkin tuolloin, että markkinareaktio ei kestä kauan, koska viisas raha oli jo hinnoitellut nämä tiedot osakkeen hintaan, joka alkoi näyttää ylikuumentuneelta. Tässä suora sitaatti blogistani:

"Toinen merkille pantava seikka on, että heti ilmoituspäivän hyppäyksen jälkeen osake alkoi vaipua hiljakseen alemmas. Se kertoo, että innokkaan hamstrauksen sijaan moni sijoittajataho otti osakkeesta pois tarjolla olleen pikavoiton. Jos uutinen olisi ollut todellinen yllätys, ralli olisi jatkunut kauemmin. Koska vahva tuloskunto oli jo pitkälti hinnoiteltu osakkeeseen, kurssi alkoi heikommalla tiedolla varustettujen sijoittajien ensi-innostuksen jälkeen vajota. 

Toukokuun melankoliasta ja vähän Finnairista

Sell in May and go away. Tämä slogani on sijoitusmaailman tunnetuimpia, ja kuten Piksussakin hiljan kerrottiin, tilastollista pohjaa sille löytyy tuhdisti. Osakemarkkinoilla on todellakin vahva taipumus taantua kesäkuukausina. Yleismaailmallista ilmiötä ei kukaan ole tyhjentävästi tai ainakaan täysin vakuuttavasti ole selittänyt. Yksi ilmeinen syy on se, että kesälomien aikana pörsseissäkin hiljenee, ja isojen sijoitusinstituutioiden lomaillessa suuret kurssinousut eivät ole mahdollisia reaalitalouden oloista riippumatta.

Valuutat: paluu päiväjärjestykseen

Odottelin taalan vahvistumista eli sen keskipitkän trendin kääntymistä jo maaliskuussa, mutta euron nousuputki venyi poikkeuksellisen pitkäksi. Ilmeisesti syynä oli EKP:n Fediä tiukempi rahapolitiikka, EKP kun nosti jo ohjauskorkoa, ja euroalueen vientikin on vetänyt vahvasti. Fedin rahaelvytyskin painoi markkinoiden puntarissa. Mutta tekniseltä kannalta euro näytti yliostetulta jo aikaa sitten, joten viime viikon aivan lopussa koettu suuri rymäys euron ja taalan kurssissa ei tullut yllätyksenä.

P/E-luvuista, esimerkkinä Cargotec

Cargotecista ja P/E-luvuista

 

Sivusin blogissani 21.3. "Ostosten aika - eräin reunaehdoin" (reunahuomautus: hyvä ostoaika se olikin) lyhyesti kotimaisia konepajoja, ja totesin tuolloin Cargotecin olevan hinnoittelun kannalta poikkeuksellisen hankala yhtiö. Syy on se, että se on paitsi vahvasti syklinen myös konepajaksi poikkeuksellisen kapealla katteella toimiva yhtiö. Yhtälöstä seuraa, että Cargotecin tulos heilahtelee äärimmäisen rajusti suhdanteiden mukana, sillä muutamien prosenttien katteella toimivan yhtiön kannattavuus voi kasvaa tai pudota lyhyessäkin ajassa useita prosenttiyksikköjä - tietysti myös riippuen yhtiön kustannusrakenteen hallinnasta. Korkealla katteella toimivalle yhtiölle muutaman prosenttiyksikön muutokset eivät vaikuta paljoakaan, mutta matalan katteen yhtiöille ne voivat helposti merkitä satojen prosenttien vaikutusta nettotulokseen.

EU-johtajien painajainen toteutui

Suomen vaalitulos pelotti jo etukäteen EU-johtajia, eikä aiheetta. Hallitusneuvottelujen ylikäymättömäksi kuopaksi on noussut Portugalin tukipaketti, ja viime kädessä myös euron pysyvä vakausrahasto ESM, joskaan jälkimmäinen ei ole kiireellinen asia. Vaikuttaa siltä, että muilta osin enemmistöhallituksen kokoaminen ei olisi kummempi temppu kuin ennenkään, mutta EU:n tuki- ja vakaustoimista ei ole näköpiirissä järjellistä kompromissia. 

Osakemarkkinoiden tehokkuudesta, tapaus Finnair

Olen erinäisissä blogeissani käsitellyt osakemarkkinoiden tehokkuutta. Tiivistäen kokemukseni on, että markkinoilla on reaaliaikaista tietoa yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta, ja sen vuoksi monet yllätyksinä pidetyt uutiset eivät vaikuta kursseihin kuten olisi lupa odottaa. Tulen poimimaan näkemykseni tueksi aika ajoin sopivia esimerkkejä, joista saimme taas yhden eilen, kun Finnair julkisti osarinsa.

Miten estätte uuden finanssikriisin, persut ja demarit?

EU:n Portugalin lainatakuupaketti on hallitusneuvottelujen kiperin kynnys. Kokoomus puoltaa pakettia, perussuomalaiset taas eivät halua luotottaa lainkaan toisia EU-maita. Demarit vaativat myös holtittomia sijoittajia kärsimään osansa tappiosta. Vaatimuksen tarpeellisuutta ei sinänsä kukaan kiistä, myöskään toiset EU-maat. Muut kuitenkin haluavat sisällyttää velkajärjestelyn mahdollisuuden vasta 2013 voimaan astuvan pysyvän vakausrahaston periaatteisiin, koska pelkäävät rahamarkkinapaniikkia.

Vaalikeskusteluissa ei käsitelty kunnolla apupaketin taustoja. Sen perustehan ei ole solidaarisuus ainakaan siinä muodossa, että EU-maat haluaisivat kustantaa naapuriensa elämisen yli varojensa. Peruste on yksinkertaisesti finanssijärjestelmän pystyssä pitäminen. Monien eurooppalaisten pankkien taseissa on isot kasat kriisimaiden valtionvelkaa. Jos nämä saamiset kaatuvat, moni pankki putoaa suoritustilaan. Se tarkoittaa eurooppalaista pankkikriisiä, vaikka kaikki pankit eivät ole yhtä heikossa hapessa.

Viikon tekniset suositukseni

Jokaisella teknistä analyysia harrastavalla on omat systeeminsä, vaikka useimmat meistä käyttävät kai enimmäkseen samoja välineitä. Mutta käytetyt aikavälit, indikaattorien keskinäiset painotukset ja tietenkin tulkinnat vaihtelevat. Oma kokemukseni on, että mikään yksittäinen indikaattori ei avaa taivaan portteja, ja teknisellä analyysilla on ylipäätään rajoituksensa. Silti pidän sitä aivan oleellisena osana sijoittamistani, koska se on rajoituksistaan huolimatta paras tapa urkkia tietoa yhtiöiden reaaliajan tapahtumista ja osakekurssin suunnasta. Muilla keinoilla kun en itse noita tietoja saa käsiini kuin vanhentuneena, eli uutisista.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi