Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Kreikka ajoi sitten markkinat liki paniikkiin. Syklisin perustein laskun olisi pitänyt jo loppua, olettaen että olemme nousumarkkinassa, mutta siitä taisikin tulla sotien jälkeisen historian lyhin nousumarkkina. Tai oli samantapaisia 1970-luvulla, tuolloin kurssit sahasivat vuoristorataa öljykriisin ja keskuspankkien ottaessa mittaa toisistaan. Yleisesti 70-luku oli sijoittajille surkeaa aikaa, mutta parhaat spekulaattorit varmasti nauroivat makeasti myrskyisien nousujen ja laskujen kyydissä. Ilmeisesti koemme 70-luvun uusiksi.

Itse en ainakaan osaa sanoa lähiajoista mitään tolkullista. Periaatteessa trendin pitäisi taittua ylös, koska se on kestänyt jo pari kuukautta, mutta euron hajoamisen riskiin ei saada selvyyttä ainakaan ennen Kreikan uusia vaaleja, joten epävarmuuden aika jatkuu. Jossain vaiheessa keskuspankit tehnevät jonkin kikan korkomarkkinoiden rauhoittamiseksi viime talven tapaan, mutta euron tulevaisuus ei ole EKP:n käsissä.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Espanja pidetään pystyssä

 

Kreikan lähtö eurosta on jo erittäin todennäköistä, ellei uusintavaali tuo suurta mullistusta toiseen suuntaan, eli kreikkalaiset säikähtävät tajutessaan, että paluu drakmaan on edessä. Polttavampi huoli onkin jo se, liittyykö seuraan muita. Rajua lamaa poteva Espanja on saanut kovaa kyytiä korkomarkkinoilla. Espanja maksaa uusista veloistaan jo yli kuuden prosentin korkoa. Sitä pidetään yleisesti kipurajana, jonka takana on tukiluukku, vaikka Espanja vakuuttaa selviävänsä omin voimin.

Espanjalla ja Kreikalla on ratkaisevia eroja. Kreikka  alkoi ylivelkaantua heti euroon liittymisen jälkeen, ja se on ajanut velkarahalla kilpailukykynsä olemattomaksi. Kreikan teollistumisaste on kehno. Ennen finanssikriisiä Espanja velka-aste taas oli matala ja julkinen talous kunnossa. Se on teollisuusmaa eri mitassa kuin Kreikka, ja turismi vetää edelleen hyvin. Julkisella puolella on monien arvioiden mukaan liikaa väkeä, mikä on hankala rakenteellinen ja poliittinenkin ongelma, mutta sinänsä ratkaistavissa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kreikka on aiheuttamassa paniikin

Koska Kreikan tilanne on lähiajat avainkysymys niin markkinoiden kuin reaalitalouden kannalta, niin valotan tilannetta hiukan laajemmin kuin televisiouutiset. Suurin osa uudesta parlamentista haluaa Kreikalle helpommat luottoehdot. Kovinta linjaa ajaa vaalien suurvoittaja, äärivasemmistolainen Syriza. Luotottajat tyrmäävät uudet ehdot yhtä tiukasti. Etenkin saksalaiset kiehuvat kiukusta.  

Hallitus ei näy syntyvän, joten uudet vaalit häämöttävät. Ne eivät muuta avainasiaa: vaikka Kreikka saisi kaikki velkansa anteeksi, olisi sen leikattava julkisia menojaan, koska veropohja ei niitä kata. Sitä Syriza ei tunnu hyväksyvän, vaan lupailee äänestäjille, että valtiontalouden leikkaukset eivät ole välttämättömiä, ja luotottajille pannaan luu kurkkuun. Syriza haluaa pitää Kreikan eurossa, mutta se väittää euromaiden luottoehtoja bluffiksi.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Ounastelin viikko sitten, että 6500 tukitason pettäminen Daxissa voisi johtaa reippaaseen pudotukseen. 6500 alle mentiin, muttei romauttaen, vaan syvään niiaten. Syvimmillään Dax koukkasi alle 6400:n, mutta kunnon rompusta olisi voinut puhua vasta jossain 6200 tienolla, silloin kasassa olisi ollut tuhannen pisteen ja 15 % pudotus, lähtötasohan oli 7200. Jotkut kotimaiset osakkeet tosin kouhaisivat viime viikolla aika rajusti alemmas kuin edellisellä viikolla, niiden kohdalla droppi oli tuhti. Yksittäisten osakkeiden ja indeksien suhteet ovat aina individuaaliset, vaikka valtaosa osakkeista liikkuu indeksien rytmissä.

Muuan anonyymi vierailija mainitsi Matiaksen katsausta kommentoidessaan, että olisin ennustanut kurssien olevan kesäkuun alussa 6100:n tasolla. Näin en ole sanonut. Alkuperäinen  oletukseni oli, että kesä vietetään markkinahaarukassa, jonka alareuna olisi 6500-6600 nurkilla ja yläreuna 7000 korvilla. Se oli puhdas markkinakokemuksesta kumpuava skenaario. Kesäkuun alusta en ole puhunut mitään.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Aikomukseni oli pitää muutaman viikon tauko markkinakatsauksissa, mutta viikon lopussa tullut kova pudotus sai minut toisiin aatoksiin. Alkuviikko sujui odotusten mukaan eli indeksit lähtivät vahvasti ylös, mutta viiden prosentin nousun jälkeen ne lähtivät takaisin alas. Siinä ei ole mitään kummempaa, nousuihin kuuluvat lyhyet korjaukset juuri tuollaisissa kohtaa, mutta nyt indeksit sukelsivat takaisin lähtötasoonsa, samoin monet yksittäiset osakkeet, siis tasolle josta ne viikko tai liki kuukausikin sitten aloittivat nousun. Dax palasi 6500 tuntumaan.

Kesän lähestyessä oli sinänsä odotettavaa, että suurempia nousuja ei nähdä, ja kesällä usein indeksit sahaavat kapeahkossa markkinahaarukassa. Olisi kuitenkin tuntunut luontevalta, että indeksit testaavat välihuippunsa, Dax siis noin 7000 rajan, ja vasta sen jälkeen hakeutuvat markkinahaarukkaan, jos sen ovat tehdäkseen. Dow Jones piikissään kävikin, eivätkä SP ja Nasdaq kaukana olleet ennen pudotusta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Viikko meni jokseenkin täsmälleen kuten viikko sitten ennustin: tuli vielä yksi reipas rykäisy alas, joka vei Daxin parin pisteen päähän 6500:sta. Tuon pisterajan asetin korjausliikkeen oletustavoitteeksi jo pari kuukautta sitten, kun trendi oli vielä iloisesti ylös. Josko nyt voitaisiin jo lopettaa keskustelu siitä, onko TA:ssa järkeä. En väitä, että mikään yksittäinen metodi olisi tie taivaaseen, mutta erinäisten indikaattorien tutkiminen yhdistettynä markkinakokemukseen tarjoaa kyllä joskus yllättävänkin osuvia arvioita markkinoiden liikkeistä.

Katson korjausliikkeen olevan takana 95 prosentin varmuudella, ja odotan indeksien sahaavan ylöspäin ainakin jonkun viikon. Kesäaikaan trendit voivat kääntyillä aika nopeasti laveassa markkinahaarukassa, mutta voivat ne tehdä pidempiä nousujakin. Palaan asiaan tilanteen mukaan. Saatan pitää markkinakatsauksissa muutaman viikon tauon, ellei jotain yllättävää tapahdu. 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Jo varsin suurella todennäköisyydellä korjausliike päättyi jo tai se ei ainakaan enää oleellisesti syvemmälle uppoa indeksitasolla. Viikolla kiskaistiin jo iloisesti ylös, parhaat kotimaiset osakkeet jopa parikymmentä prosenttia välipohjastaan. Viikon lopulla liike kuitenkin hiipui sen verran laimeaksi, että pidän mahdollisena vielä yhtä reippaampaa nykäystä alas, jolloin testattaisiin vielä tehty välipohja. Käänteissä liike edestakaisin kestää usein aikansa, kuten viikko sitten jo totesin.

Aivan perinteisiä testirajojakaan ei vielä ole puhkaistu. Daxissa 100 päivän ja 12 kk:n liukuvat tulevat vastaaa 6500:ssa, ja sehän ei aivan mennyt rikki. SP:ssa 12 kk SMA tulee vastaan vasta 1300 pisteessä, ja kyllä ne normaalisti nousumarkkinassakin silloin tällöin testataan droppien pohjilla. Viikko-oskillaattoritkaan eivät ole käyneet aivan niin syvässä kuin ne droppien pohjilla tuppaavat käymään.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Pankkikriisien keskimääräinen kesto on neljä ja puoli vuotta

Velkakriisin jatkuva venyminen tuskastuttaa eurooppalaisia, myös suomalaisia, vaikka meihin vaikutukset kohdistuvat etupäässä välillisesti. Historian valossa velkakriisin venyminen ei ole yllätys. Talouskriisien maailman arvostetuimpiin kuuluvat tutkijat Kenneth Rogoff ja Carmen M. Reinhart ovat havainneet, että toisen maailmansodan jälkeisten pankkikriisien keskimääräinen kesto on ollut neljä ja puoli vuotta, kun mittarina pidetään kansantuotteen ja työttömyyden palaamista kriisiä edeltäneelle tasolle. Pohjoismaiden kokemat pankkikriisit 1990-luvulla osuvat hyvin tähän keskiarvoon.

Joka toinen pankkikriisi on aiheuttanut  kaksoistaantuman, joten nyt koettu notkahdus tallaa siltäkin osin tavanomaista latua. Yleensä kaksoistaantuman jälkimmäinen puoli on lyhyempi ja loivempi, ja näin näyttää käyvän tälläkin kertaa – paitsi niissä Euroopan maissa, joissa velkakriisi on pahin. Suomessahan tilanne on paljon parempi kuin Välimeren maissa, tai 1990-luvulla.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Niinhän se hurahti viikko jokseenkin käsikirjoitukseni mukaan: korjausliike kiihtyi kuten ne aina loppua kohti tekevät. Markkinapsykologia ei muutu, niin se vain on. Myyntipaniikit ovat aina samanlaisia. OMX sukelsi jo reilusti alle 5600 pisteen, ja DAX korkkasi 6600 pisteen alle, joskin 5500 jäi vielä koskematta. Se nähtäneen parin päivän sisään alkuviikosta.

Sitten olemme totuuden äärellä. Sikäli kun kyseessä on vain korjausliike, pitäisi sen pikapuolin loppua. Pienet pörssit ovat olleet jo pari kuukautta laskussa, samoin jotkut tärkeät joskin vähemmän seuratut US-indeksit kuten Transportation. Oskillaattorit ovat vajonneet lähelle niitä tasoja, joilta kurssit kääntyvät. Myös pudotuksen voima osoittaa pieniä hiipumisen merkkejä.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

”Usein kuitenkin korjausliikkeen lopuksi koetaan myyntipaniikki, jollaisesta saimme makua viimeksi pari viikkoa sitten. Sen mahdollisuus on mielestäni korkeahko nytkin, jo sen vuoksi, että päivätason MACD on lähestymässä nollarajaa, ja sen alittaminen merkitsee aina kunnon ropsahdusta. Jos korjausliike siis jatkuu vielä muutaman viikon, sen päätteeksi nähnemme reippaan rysäyksen…. Nyt käsissä oleva minor trend ylös kestänee vielä päivän pari, ja sen aikana harkitsen ainakin itse pelipaperien kotiutusta, sen korjausliikkeen loppurysäyksen varalta. OMX:ssa 100 päivän EMA tulee vastaan noin 5800 pisteessä, Daxissa 6500 pisteessä. Ne olisivat aika luontevia testausrajoja, joiden allekin myyntipaniikissa luultavasti poiketttaisiin. Niillä käyminen merkitsisi noin 10 prosentin korjausta välipiikistä, mikä on indeksitasolla normaali korjauksen mitta.”

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Niinhän siinä kävi, että viikon alun pikku noususta vauhti tyssäsi saman tien, joten korjausliike ei päättynytkään vielä. Tässä saimme todistaa taas kerran pienten ja suurten pörssien eroa: Dax kävi puhkaisemassa uuden piikin 7200 pisteessä, mutta OMX ei saanut helmikuun lopulla tekemäänsä piikkiä puhki. Pienet pörssit ovat yleensä herkkiä suhdanneindikaattoreita markkinoille, ja niin kävi tälläkin kertaa: OMX:n mukaan korjausliike jatkui, ja kohta putosi myös Dax alle 7000 pisteen.

Sykliseltä kannalta korjauksen ei pitäisi kestää enää kauan, ellei taloudessa ole tapahtunut jotain negatiivista käännettä. Korjausliikkeen kesto ei ole tavallisesti nousumarkkinassa kuin kuukauden verran, ja se on jo takana ainakin pienissä pörsseissä.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Mollivoittoiseksi hupsahti mennyt viikko, vaikka isot indeksit eivät kovin paljoa peruuttaneet. Dax kokeili 7000 pisteen rajaa, ja tuntuu toistaiseksi pitävän. Seuraavan viikon pitäisi olla ylöspäin, tai sitten alkavat ajatukset siirtyä aikaistettuun kesädroppiin, kun tuo huhtikuukin tekee tuloaan jo. Odottaisin vielä kuukauden nousua kuitenkin, kun tuo seiskatonninenkin meni puhki, mutta täytynee katsella nyt markkinaa riittävän huolekkaasti ja usein.

Päivätason oskillaattorit ovat nyt ylimyydyn sektorissa, joten lähipäivinä pitäisi saada nykäys ylös. Jos nousutrendi on jatkuakseen, niin ensi viikolla sen ei pitäisi pahasti jarrutella, tai sitten alkaa kasvaa mahdollisuus, että jo helmikuussa alkanut korjausliike ei olekaan ohi, vaan kurkataan uudestaan kohti syvempiä tasoja, Daxissa sinne 6500 tienoille. Se merkitsisi mielestäni aikaistettua kesädroppia, eli korjaus voisi ajallisesti kestää parikin kuukautta, vaikka pitkä trendi pysyisi nousevana.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Odottelin viikko sitten vielä yhtä kyykkäystä alemmas indekseissä, mutta tulematta jäi. No, kuten aiemmin totesin, jos droppi ei uppoa tuon syvemmälle, on se merkki todella vahvasta nousutrendistä. Ja siltä se nyt todella vaikuttaa, vaikka on toki pieni mahdollisuus, että se kolmas ja syvin monttu vielä rysähtää pikapuolin. Itse en siihen usko enää, koska mm Dax posautti niin iloisesti 7000 pisteen puhki, ja takana on kuitenkin jo kuukauden alaspäin sojottanut päivätason MACD, joka alkaa kääntyä jo ylös.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Kas niin, korjausliike eteni aika tarkkaan käsikirjoituksen mukaan. Dax kiskaisi jo 6600 pisteen nurkalle, joskin vastaliike ylös oli yllättävänkin vahva, vei indeksin lähelle lähtötasoa. Pitäisin sitä varsin sonnisignaalina pidemmässä juoksussa, sillä heikossa markkinatilanteessa myyntipaniikki tavallisesti kestää pidempään. Kivoja päiviä olivat silti päivätreiderille, suuntaan ja toiseen.

Vieläkö mennään alemmas vai oliko koko korjausliike jo tässä? Itse odottaisin, että vastaliikkeen voimasta huolimatta alempana vielä käydään, perusteena yksinkertaisesti se, että korjausliikkeen kesto on yleensä pidempi, ja mm Ultimate Oscillator uppoaa niissä tavallisesti alemmas kuin missä se ehti vielä käydä. Perjantaina vastaliikkeen voima olikin jo haihtunut, ja muutama rajuimmin kuopasta pompannut osake lähti uudestaan alas.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Markkinoilla ei tapahtunut dramaattisia indeksitasolla, mutta kuten Matias omassa katsauksessaan totesi, yhä harvemmat osakkeet liikkuvat isojen indeksin mukana, sillä etenkin pienet yhtiöt ja syrjäiset pörssit ovat kokeneet korjausliikettä alas. Itsehän arvioin korjausliikkeen olevan käynnissä jo viime viikolla, ja kulunut viikko vain vahvisti näkemystäni. Isot pörssit kitkuttavat toki välihuippujensa tuntumassa, mutta ylemmäs ei ollut asiaa – ja pienemmät ovat tulleet jo alemmas.

Helsingissä kyse on vasta parista prosentista, mutta monet yksittäiset osakkeet ovat sukeltaneet selvästi enemmän – jopa tähän asti reippaimmin nousseet vientiyhtiöt, kuten konepajat. Hypervolatiili Neste, jonka totesin olevan hyvä indikaattori yleismarkkinan liikkeille, on kiskaissut reippaasti alas jo jonkun viikon.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Reippaampi korjausliike, jota olen indekseihin jo jonkin aikaa odotellut, vaikuttaa olevan nyt päällä – mm Dax kiskaisi 200 pisteen kuopan juuri ennen 7000 pistettä. Tasatonnien kohdalla nähdään yleensäkin korjausliikkeitä. Kyse on nyt siitä, jatkuuko mt-trendi alas. Itse ainakin odotan sitä, aiemmissa markkinakatsauksissa kuvatuista syistä, ja olen vähentänyt osakepainosta käteiseen jättäen vain muutamia osakkeita, joilla en tapaa spekuloida mm heikon likviditeetin ja suurten spredien takia.

Käytännössä kaikki puhuu nyt joitakin viikkoja kestävän korjausliikkeen puolesta. Päivätason indikaattorit ovat laitanaan kääntyneet alas, kuten sopii odottaakin jo yli kaksi kuukautta kestäneen rajun rallin jälkeen. Jos korjaus jatkuu, Daxissa luonteva taitetaso olisi 6500 pisteen nurkka, sinne se on aiemmin korjannut 7000 pisteestä nousumarkkinassa, sekä 2006 että 2010. Massapsykologisella historialla on tapana toistaa itseään.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Iran voi olla seuraavan talouskriisin syy

Piksussa keskitytään talouteen, mutta nostan esiin maailmanpoliittisen aiheen, Iranin ydinohjelman ympärillä yhä kiivaammin lainehtivan keskustelun – koska se kyllä realisoituessaan koskettaa mitä suurimmassa määrin taloutta, kautta maailman. Israelissa ja Yhdysvalloissa näet kiihtyy väittely, pitäisikö Iranin ydinlaitokset tuhota ilmaiskuilla. USA:ssa rintama kulkee osapuilleen niin, että hyökkäyksen kannattajien mukaan Iranin ydinaseistautuminen päästäisi sen sanelemaan ehtoja öljyhuollon ytimessä. Maailma olisi Iranin edessä polvillaan. Toki hyökkäystä perustellaan uhkakuvilla ydintuhosta, joka olisi väistämätön seuraus Iranin kaltaisen mielipuolivaltion joukkotuhoaseistumisesta, mutta valtapolitiikasta kyse on ennen muuta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Finnair ei ole kruununjalokivi vaan kiviriippa

 

Valtionyhtiöiden omistajapolitiikasta vastaava ministeri Heidi Hautala haluaa vähentää Finnairin valtionomistuksen osuutta, koska yhtiö tekee kovaa tappiota kiivaasti kilpailulla sektorilla. Esityksen vastustajien mukaan valtio ei saa myydä Finnairin osakkeitaan, koska kyseessä on strateginen ala, ja yhtiön työpaikkojakin pitää suojella. Asiasta ei ole yksimielisyyttä hallituspuolueissakaan, joten poliittinen  keskustelu käy kiivaana vielä pitkään. 

Strateginen ala nostetaan perusteeksi aina, kun milloin mitkäkin erityisetujaan puolustavat ryhmät vaativat erityiskohtelua itselleen. Nyt mukana on aluepolitiikkaa ja ay-henkeä, jota kuorrutetaan sellaisella jargonilla kuin kruununjalokivet, joita valtionyhtiöt veronmaksajille ovat.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Viime viikon perjantaiksi saatu droppi vihjasi korjausliikkeen kenties alkaneen, ja flattina viikko jatkuikin – kunnes taas perjantaina kiskaistiin napakasti ylös. Hurja on trendi, sillä päivätason MACD on jo flat, ja sen perusteella taittuu laskuun koska tahansa.

Viikkotason MACD on kuitenkin yhä jyrkästi ylös, joten kun korjausliike saadaan, ei siitä kovin syvä ilmeisesti voi tulla, luokkaa 5-10 prosenttia indeksitasolla. Sitä luokkaa oli korjaus alkukesällä 2009 maaliskuusta alkaneen rykäyksen päätteeksi.

OMX:ssa viikkotason Ultimate Oscillator on jo lukemissa 75, ja sen saavutettua 80 korjaus on ollut edessä säännönmukaisesti. Syklisestikin sitä on syytä odottaa, koska mt-trendien maksimikesto on luokkaa 10-12 viikkoa, ja kiivas nousu alkoi jo reilusti viime vuoden puolella. Treidaajien siis kannatta olla tarkkoina stoppareiden kanssa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Pörssien reipas nousu katkesi suhteellisen reippaaseen notkoon lopulta perjantaina. Kuten aiemmin sanoin, viikon päätteeksi tapahtuvat vahvat kurssimuutokset ovat oleellisempia kuin keskellä viikkoa tapahtuvat, joten nyt käsissä voi olla jo se joitakin viikkoja kestävä korjausliike, joka ennen pitkää on edessä.

Päivätason oskillaattorit nykäisivät jo reippaasti alemmas kuin moneen viikkoon. Viikkotason oskillaattorit ovat olleet jo jonkun aikaa aivan ylätapissaan, joten korjausliikkeen alkuun ei voi olla pitkä aika, kun nousukin on kestänyt jo pari kuukautta. US-pörsseissä NH-NL –indeksikin alkaa kääntyä hurjista luvuistaan alemmas. En silti hämmästyisi, vaikka vielä sittenkin nousu jatkuisi vielä muutaman viikon, mutta itse kotiutin jo pelipapereita. Jos korjausliike jatkuu, uppoaa se tavallisesti noin kymmenen prosentin verran ja kestää kolme neljä viikkoa, sikäli kun nousumarkkina muuten jatkuu, kuten on syytä odottaa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Eipä ole markkinoilla tapahtunut mitään dramaattista viikossa. OMX nykäisi alkuviikosta usean prosentin dropin, ja itse tankkasin siitä joitakin osakkeita. Odotin hiukan reippaampaakin nykäisyä, mutta niin vain trendi kääntyi takaisin ylös. Isot pörssit eivät tehneet edes kunnon korjausta.

Kun viikonloppuun mentiin ja samalla kuukausi päätettiin duurissa, niin laskumarkkinan taakse jäämisestä ei pitäisi olla enää epäselvää. Jenkkipörssit hätyyttelevät jo tiukasti vanhoja välihuippujaan keväältä, ja Nasdaq on jo korkeammalla kuin kertaakaan teknobuumin jälkeen! Eipä olisi lokakuussa uskonut. Tämä ei olisi mahdollista ilman merkittävää reaalitalouden näkymien valostumista.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Viinasen pörssihörinät ovat tunkkaista populismia

 

Joidenkin ihmisten kanssa ei vain tule toimeen. Kun kärvistelin 1990-luvulla suuren laman kourissa työttömänä satojen tuhansien suomalaisten tapaan, kokoomuksen Iiro Viinanen yritti keksiä konstin jos toisen, jotta valtion ei tarvitsisi kustantaa minulle välttämätöntä työttömyystukea. Nyt, kun olen taas työnmarkkinoilla ja yritän raapia kasaan piensijoittajana itselleni eläkettä, Iiro haluaa lakkauttaa pörssin. Näin hän uhoaa tuoreessa kirjassaan Vasen oikea, oikea vasen, jonka hän teki yhdessä toisen ex-poliitikon Esko Seppäsen kanssa.

Entisten poliitikkojen örinöillä ei sinänsä ole suurta väliä, mutta kun kyseessä on entinen kokoomuslainen valtiovarainministeri ja vakuutusyhtiö Pohjolan entinen pääjohtaja, niin kommentin arvoinen hänen heittonsa on. Sitä paitsi Viinasen populismilla voi olla kysyntää talouskriisin löylyissä, varsinkin hänen taustallaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

 

Viikko sitten totesin, että tällä viikolla saadaan markkinoille suunta, jota ei viikko sitten oikein saatu. Näin kävi: vanhat piikit ylitettiin reippaasti keskeisissä pörsseissä. Jenkkipörsseissä hätyytellään jo viime kevään huippuja, ja taloustiedotkin Atlantin takaa ovat olleet paljon myönteisempiä kuin Euroopasta.

Tästä voi muuten jokainen päätellä, kuinka hyvin Fed ja EKP ovat onnistuneet politiikassaan, sekä niiden takana olevat hallitukset. Piksussakin on kuultu kovaa kritiikkiä Fedin rahaelvytystä eli inflatorista politiikkaa kohtaan, mutta toistaiseksi se on tuottanut selvästi parempaa tulosta kuin EKP:n saksalaista rahafilosofiaa noudattava politiikka. Koomisinta asiassa on se, että taala on vain vahvistunut euroa vastaan, vaikka tämän ei pitäisi olla mahdollista rahapoliittisten haukkojen mukaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Kuten viikko sitten totesin markkinakatsauksessa, jonkinlaista ratkaisua saataneen viikon kahden sisään. Kuten Matias oivallisessa markkinakatsauksessaan toi esiin, olemme nyt tulleet yhdelle oletetun kovalle vastustasolle, joka on Daxissa 6400 pistettä – tarkkaan ottaen lukema on 6430,6, sillä se on lokakuun 28. tehdyn edellisen piikin korkein päivänsisäinen pisteluku. Kyseisenä päivänä Dax sulkeutui lukemiin 6346, joten jo samana päivänä kurssit tulivat reippaasti alas, ja liuku jatkui parin päivän ajan hurjana, ja mt-trendi alas kesti lopulta tavanomaisen kuukauden verran.

On syytä mainita, että tuo 28.10. oli perjantai. Viikon päätöskurssit ovat yleensä merkittäviä, koska silloin suurella rahalla on käytössä viikon aikana kertynyt talousdata, ja se määrää markkinoiden suunnan. Jos merkittävät nousut tai laskut tulevat viikon loppuun, on sillä yleensä pidemmän aikavälin painoarvoa, tosin riippuen hiukan markkinatilanteesta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Miksi avoin talous on hyvinvoinnin avain

Jarno käsitteli tuoreessa blogissaan taloudellisen kehityksen malleja, ottaen esimerkiksi Etelä-Korean menestyksen, jossa valtiolla on ollut keskeinen rooli. Itse käsittelen tässä toista esimerkkiä naapurista, Pohjois-Koreaa, tosin täysin päinvastaisena esimerkkinä eli mallina siitä, kuinka typerällä ideologialla valtio saadaan konkurssiin ja nälkäkuoleman partaalle. Kirjoitukseni ei ole vastine Jarnolle, vaan tarkastelen keskeistä syytä siihen, miksi avoin kansainvälinen talous on oleellista hyvinvoinnille. Talouskriisien aikaan kun protektionismi eri muodoissaan nostaa suosiotaan, niin myös meillä sekä oikeisto- että vasemmistopopulistien voimin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Viikko sitten ounastelin, että osakemarkkinat tekevät syöksyn kaventuvan markkinahaarukkansa alalaitaan, Daxissa raja oli 5900 pisteen tienoilla. Neljän päivän pulkka kääntyi takaisin ylös kuitenkin jo vähän alle 6000 pisteessä ja palasi haarukan yläreunaan 6200 pisteeseen. Yli ei ole siitä menty vieläkään, ja haarukka vain kaventuu. Kohta pitäisi johonkin suuntaan nykäistä ja reippaasti.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Pörssit kävivät testaamassa haarukkojensa alareunaa, Daxissa se oli 5800. Kun ei mennyt läpi, kurssit rykäisivät saman tien haarukan yläreunaan, Daxissa tasolle 6100-6200. Sielläkin näyttää tulevan seinä vastaan.

Jos haarukka murtuu, seuraava stoppi on loogisesti useita prosentteja korkeammalla. En edelleenkään pidä sitä todennäköisenä, vaan luultavasti päivän parin sisään tehdään korkeintaan valemurto (false break) päivänsisäisesti, ja sitten taas pikapuolin koputellaan haarukan alalaitaa.

Tilanne oli aivan samanlainen 2008 talvella ensimmäisen pudotusrykäyksen jälkeen, joskin haarukka oli tuolloin korkeammalla, Daxissa se heivasi väliä 6700-7000 pistettä liki pari kuukautta. Silloin tultiin ensin reippaasti haarukasta alas, sitten takaisin ylös testaamaan yläreuna uudestaan, ja sitten yhden matalan korjausliikkeen jälkeen hurja pudotus, kun Lehman-paniikki iski.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinakatsaus

Viikko sitten alkanut rallinpoikanen vaikuttaa jäävän laihaksi. Päivätason oskillaattorit alkavat liputtaa jo nousun taittumista, vaikka Dax ei korkannut edes 6000 pisteen rajaa. Tänään se hätyyttelee taas 5800 pistettä, kurssitason heiluessa selvästi alempana kuin moneen päivään. Eurokaan ei vahvistunut dollaria vastaan käytännössä lainkaan, toisin kuin yleensä pörssien noustessa. Merkit ovat varsin nallemaiset.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Toimiiko EKP:n uhkapeli sittenkin?

Viikon paras talousuutinen on, että Espanjan valtionvelkojen kauppa onnistui kirkkaasti yli odotusten: korot putosivat rutkasti verrattuna kuukauden takaisiin lukuihin.  http://www.ft.com/intl/cms/s/0/1f57a9ba-2af9-11e1-8a38-00144feabdc0.html#axzz1h57RWrCB Syyksi on tulkittu EKP:n pankeille tarjoama halpa ja pitkäaikainen luototus, jonka nyt oletetaan kanavoituneen valtionvelkojen ostoon ainakin Espanjassa, jossa valtiovalta on siihen pankkeja patistanut. Sikäli kun tulkinta pitää paikkansa, EKP:n riskipokeri näyttäisi ainakin Espanjan kohdalla toimivan: keskuspankin kieltäytyminen laajoista tukiostoista ei johda markkinarysäykseen, kun pankit ostavat velkoja EKP:n sijaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

EU ei ratkaissut likviditeettikriisiä

EU:n huippukokouksen päätökset olivat pääosin odotettuja. Budjettikontrollin vahvistaminen euromaissa niiden keskinäisellä päätöksellä on eurojärjestelmän kannalta väistämätön muutos. Eurojohtajien toive on, että se ratkaisisi myös kriisimaiden tilanteen, eli tieto tulevasta budjettikurista palauttaisi markkinoiden luottamuksen niiden maksukykyä kohtaan. Itse en siihen usko, ja pankkisektorilta lehtien kautta kantautuneiden kommenttien perusteella sijoitusinstituutioillekin kokouksen tulokset olivat pettymys. Vuosien taakse tulevaisuuteen sijoittuva talouskuri kun ei helpota kriisimaiden likviditeettiongelmaa, eli rahaa ei ole, vaikka laskut painavat päälle.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi