Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Markkinakatsaus: Trendit hidastuvat, laskumarkkinan pohja lähellä

Jos siitä vielä epäuskoa oli, niin syksystä asti markkinat ovat antaneet lukkarin kovalla kädellä oppitunnin trendeistä. Kuin suoraan kalenteria seuraamalla kurssit ovat paahtaneet hurjia melko tarkkaan kuukauden mittaisia keskipitkiä trendejä alas ja ylös. Kun jouluna tuli taite vuosikausiin pahimman paniikin päätteeksi, kp-trendi posautti ylös juuri siten kuin olen niiden kuvannut toimivan – ja kuten teki jo teknisen analyysin perustaja Charles Dow 1800-luvulla. Markkinoiden ja talouden lainalaisuudet ovat muuttumattomat.

Povasin tämän nousevan kp-trendin yllättävän valtaosan arvioitsijoista kestollaan ja tasaisuudellaan, eikä arvio kovin pieleen mennyt. VIX olikin toistaiseksi laskussa eikä nousussa kuten konsensus oletti. Sanoin itse jo viikkoja sitten VIX:in piikanneen, ja laskussa se on ollut – kuten nousevaan kp-trendiin tietysti kuuluu. Eiväthän osakekurssit nouse kuin volatiliteetin laskiessa.

Heittääkä tuottoennusteilla kuikkaa!

Taloudellisten analyysien pitäisi olla järkiperäisiä ja erittäin tieteellisiäkin, mutta sitä on vaikea uskoa jälleen kerran viime kuukausien käänteiden perusteella. Vielä syyskuussa ennusteet ja arviot eivät nähneet sijoittajien tulevaisuudessa huolen häivää. Sitten markkinat rysähtivät kuten ne muutaman vuoden välein tekevät, ja yhtäkkiä myös pitkän aikavälin ennusteet on rukattu uusiksi.

Kun muutama kuukausi sitten vähän minkä tahansa omaisuusluokan mutta varsinkin osakkeiden tuotto-odotukset olivat ruusuiset, nyt samoille instrumenteille povataan laihoja tuottoja jopa seuraavaksi vuosikymmeneksi. Se on yksinkertaisesti absurdia.

Brexit saa jatkoajan, joka ei auta

Theresa Mayn brexit-sopimus otti odotetusti takkiinsa parlamentissa, joskin vieläkin suuremmin luvuin kuin uskoin. Omat kiskoivat häneltä mattoa alta laajalla rintamalla. Mutta näinhän se on ollut koko sotkun alusta asti – britit ovat todella hajallaan suhtautumisessaan EU:hun. Kun iso osa haluaa pysyä siinä entisin ehdoin ja osa irrottautua hintaa kysymättä, tulosta ei kannata ihmetellä.

EU antaa nyt varmasti Britannialle jatkoajan, koska harvat kovapäisimmät brexitistit poislukien haluavat sopimuksetonta eroa. Mutta valitettavasti on mahdoton nähdä, mitä se hyödyttää. Armottomat ristiriidat Britannian sisällä eivät katoa minnekään. Samantekevää, mihin suuntaan luonnosta väännetään, niin aina se erkaantuu yhä kauemmas joidenkin leirien tavoitteista.

Osakeindeksi on teknisen analyysin ikivanha keksintö

Selvennän vielä lyhyesti tuossa palautepalstalla jo käytyä keskustelua teknisen analyysin taustasta ja historiasta. TA:n on siis keksinyt Charles Dow, joka vaikutti 1800-luvun loppupäässä ollen perustamassa sekä Wall Street Journalia että Dow Jones -yhtiötä. Molemmat ovat sijoittajille yhä todella tuttuja instituutioita. Jälkimmäinen tunnetaan Dow Jones – osakeindeksistä, joka on ensimmäinen ja yhä lajissaan tunnetuin. Siihen pääsevät ja siellä pysyvät vain todelliset laatujättiläisyhtiöt.

Charles Dow´n omana aikanaan mullistava oivallus oli, että osakemarkkinat kykenevät lukemaan taitavasti suhdanteita, jotka siis ovat todella vanha taloushistoriallinen ilmiö, kuten modernin taloustieteen perustaja Adam Smithkin on analysoinut jo 1700-luvulla. Ja suhdanteet olivat hänen mukaansa liki ylihistoriallinen ilmiö, kuten asian näki myös Dow.

Markkinat ja yleinen ilmapiiri toimivat aina samalla tavalla: tapaus edellinen laskumarkkina

Peratessani vanhoja Piksun juttujani törmäsin tähänkin erittäin ajankohtaiseen ja viime aikoina jatkuvasti pinnalla pitämääni teemaan markkinoiden todellisesta luonteesta, sekä sen suhteesta yleiseen ilmapiiriin ja ennusteisiin. Jutun olen julkaissut 21.10. 2016. Kuten jutussa totean, yleinen ilmapiiri oli tuolloin vielä hyvin ankea ja pessimistinen, koska takana oli jo useaan otteeseen esittelemäni tulostaantuma 2015-2016.

Tuossa kohtaa sen vielä odotettiin jatkuvan, vaikka pörssit olivat nousseet parhaassa tapauksessa jo yli puoli vuotta, näin mm. US-indekseissä, samoin oli tehnyt globaalien suuryhtiöiden Global Dow -indeksi; Helsingin pörssissä nousu oli kestänyt nelisen kuukautta. Valtavirta piti kurssien nousua markkinoiden liioitteluna, suckers rallyna. Mitään hyvää ei taloudessa ollut näköpiirissä ennen juuri kyseisenä päivänä tulleita kohentuneita tulosennusteita.

Markkinakatsaus: Ja katso, volatiliteettihan rauhoittui

Laskumarkkinat kauhistuttavat sijoittajia, vaikka juuri silloin osakkeita saa laajassa mitassa alennuksella. Yleisen sijoitusviisauden mukaan kannattaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla, ja se on lähtökohtaisesti totta. Mutta alennnusmyyntejä ei pääpiirteissään tunnisteta, koska tunnelmat ovat laskumarkkinoiden pohjassa synkät ja kaoottiset – juuri kuten nyt, tai ainakin joulun alla. Markkinapaniikin iskiessä valtavirran teema ei ole osakkeiden alennusmyynti vaan kauhu talouden alamäestä.

Saksan teollisuuden sukellus ei ollut markkinoille uutinen

Toivottavasti lukijat eivät jo kyllästy teemaan, mutta kannattaa kuitenkin tuoreeltaan kiinnittää huomiota talousuutisten ja markkinoiden suhteeseen ymmärtääkseen niitä. Se on etenkin kokemattomalle sijoittajalle tärkeää virheiden välttämiseksi. Kuten korostan, talousuutiset eivät yleensä ole markkinoille uutisia, eikä sitä ollut Saksan teollisuuden odottamattomaksi kuvattu sukelluskaan.

Aamulla uutiset kertoivat todellakin Saksan teollisuustuotannon pudonneen rutkasti marraskuussa, osin olosuhdetekijöiden vuoksi, osin talouden hiipuessa. Konsensusennuste oli odottanut lievää nousua, joten ero oli odotuksiin nähden melkoinen. Vuositasolla eli edelliseen marraskuuhun verrattuna pudotusta oli lähes viisi prosenttia - todella paljon. Yhtä paha pudotus oli viimeksi finanssikriisivuonna 2009. Ja saatujen tietojen valossa apea meno jatkui joulukuussakin.

Markkinakatsaus: USA:n keskuspankki aloitti suhdannepalapelin viimeistelyn

Kas niin, siirryimme suhdannepalapelin loppusuoralle ainakin markkinoiden näkökulmasta, kun Fed ilmoitti suorasanaisesti rahapolitiikan vastaavan nopeasti ja voimakkaasti, jos talous heikkenee ilmeisellä tavalla. Viimeksi viikko sitten totesin rahapolitiikankin syklin taittuvan lähiaikoina, koska Fed tietää kyllä tarkkaan, mitä pörssien ja korkomarkkinoiden sukellus tarkoittaa reaalitalouden kannalta. Viikkoa enempää se ei ottanut markkinapaniikin jatkuessa.

Olemme vuodessa nähneet markkinoilla suhdannekierron klassiset vaiheet. Ensin reagoivat valuutat eli perinteiset turvasatamavaluutat dollari ja jeni alkavat vahvistua muita valuuttoja, myös euroa vastaan.

https://www.tradingview.com/symbols/EURUSD/

Hilpeää historian havinaa edellisestä taantumasta

Jatkan vielä jo vuosia toistuvasti käsittelleestäni teemasta eli pörssien, uutisten ja ennusteiden suhteesta. Kävin teemaa läpi Piksussa ensimmäisen kerran jo joulukuussa 2012 – hyvin samankaltaisessa talous- ja markkinatilanteessa. Koska harva lukijoista juttua muistanee tai on sen edes nähnyt, suvaittakoon kerrata historiassa loputtomiin toistuvaa totuutta: ennusteet ovat aina jäljessä, pörssi ei.

https://www.piksu.net/artikkeli/ennusteet-ovat-aina-j%C3%A4ljess%C3%A4-p...

Uutiset eivät ohjaa markkinoita

Erittäin syvässä istuvan talouskatumytologian mukaan uutiset ohjaavat markkinoita, eli pörssit muka heiluvat suuntaan tai toiseen aina erinäisiin uutisiin reagoiden. Osakemarkkinoitakin siis liikuttaisivat osavuosiraportit, työttömyystilastojen julkistukset, kasvuennusteet, bkt-mittareiden muutokset, poliittiset uutiset jne. - ja siinä kaikki. Viime aikoina yleistyneen harhaluulon perusteella markkinat pomppivat vain Donald Trumpin avatessa suunsa tai twitterinsä.

Toki uutisetkin saattavat päivätasolla aiheuttaa joskus aidostikin kovaa heiluntaa, mutta pääpiirteissään uutisten merkitystä markkinoiden liikkeissä ylitulkitaan radikaalisti. Olen tämän moneen otteeseen tuonut esiin, ja sijoituskursseillanikin painotan, että älkää edes vilkuilko talousuutisia, jos haluatte sijoittaa järkevästi. Niiden perässä se ei taatusti onnistu. Tämän oppii kantapään kautta viimeistään nopeassa kaupassa. Markkinoiden liikkeitä voi ennustaa, muttei taatusti uutisia lukemalla.

Mikä aiheuttaa karhumarkkinan?

Karhumarkkinan rajan puhjettua jo käytännössä kaikissa indekseissä on tietysti syytä pohtia sen syvyyden ja keston ohella syytä – mikä pitkän laskutrendin aiheuttaa? Osakkeiden hinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät. Yritysten tulokset ovat keskeinen ajuri, korkotaso ja psykologia toiset merkittävät. Kun vaihtoehtoiset sijoituskohteet tarjovat kilpailukykyistä tuottoa ja riskinottovalmius laskee rahan kallistumisen tai vaikka poliittisten kriisien myötä, osakkeiden hinnoittelu muuttuu, vaikka yhtiössä ja sen tuloskunnossa ei oleellisesti mikään muuttuisi. Mitä lyhemmät aikaikkunat ovat kyseessä, sen enemmän jälkimmäiset eli ulkoiset tekijät vaikuttavat osakkeiden hinnoitteluun.

Pörssit eivät ole kansantalouden kasvumittari kuin eräänlaisena sivutuotteena. Kun pörssit sukeltavat tai nousevat, niin yleensä se toki heijastaa kansantuotteen liikkeitä – jälkikäteisissä tilastoissa, koska pörssit ennakoivat suhdanteita yleensä joidenkin kuukausien etumatkalla.

Markkinakatsaus: Pörssivuosi askelmerkkien mukainen, edessä parempi

Vuodenvaihteessa on tapana tarkastella mennyttä vuotta. Sijoittajien silmissä vuodesta tuli ruma, joskaan itse en näe asiaa niin, koska osasin sitä odottaa, ja laskusuhdanteet kuuluvat talouteen ja sijoittamiseen. Ilman niitä emme myöskään saisi alennusmyyntejä, jotka ovat menestyvän sijoittamisen vipuvarsi.

Maailman pörssejä mielestäni parhaiten kokonaisuutena heijastava Global Dow, joka sisältää 150 maailman suurinta yhtiötä, mukana luonnollisesti suuri määrä yhdysvaltalaisia, kääntyi laskuun jo vuoden alussa 2018. Sen jälkeen Global Dow on tullut alas kaksikymmentä prosenttia eli tavoittanut teknisesti määritellyn laskumarkkinan rajan. Karhumarkkina ei siis todellakaan alkanut muutama kuukausi sitten, kuten suomalaisesta mediasta saa vaikutelman. Laskumarkkinoiden tapaan liike kuitenkin kiihtyy vasta lopussa, ja vasta sitten se ylittää uutiskynnykset.

Mikä on karhumarkkina ja koska niitä on ollut?

Hesarin karhumarkkina-artikkeliin kohdistamani kritiikki herätti sen verran ärtymystä, että selvennän kantani eräin osin jo senkin takia, että aiheesta levitetään niin paljon väärää ja kokematonta sijoittajaa hämmentävää tietoa. Sitä leviää monessa paikassa, jopa yleensä luotettavassa sijoituslähteessä Investopediassa. Se kyllä kuvaa karhumarkkinan kuten vakiintunut tapa on:

https://www.investopedia.com/terms/b/bearmarket.asp

"A bear market is a condition in which securities prices fall 20 percent or more from recent highs amid widespread pessimism and negative investor sentiment. Typically, bear markets are associated with declines in an overall market or index like the S&P 500, but individual securities or commodities can be considered to be in a bear market if they experience a decline of 20 percent or more over a sustained period of time - typically two months or more."

Jos sijoittaja kaipaa virheliikkeitä, kannattaa lukea valtamediaa

Olen irvaillut valtavirran talousmediaa niin paljon, että osa lukijoista pitää sitä loukkaavana ja omahyväisenä itsekehuna. Mutta kyllä sille on vahvat perusteensa, muutkin kuin minun persoonallisuushäiriöni. Tuore tapaus on Helsingin Sanomien sijoittamista käsittelevä artikkeli otsikolla ”Karhumarkkina” uhkaa pörssejä ensi kertaa kymmeneen vuoteen – Miksi sitä pelätään?” Se on tyypillinen valtamedian sijoittamisjuttu, eli siitä on sijoittajalle lähinnä haittaa, jos sen perusteella jotain aikoo tehdä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005946987.html

Hesari ei ole varsinainen talousmedia, mutta maan valtalehtenä siltä sopinee odottaa asiantuntemusta mistä tahansa aiheesta, johon se katsoo asiakseen tarttua. Toimittajan heikko asiantuntemus kuitenkin paistaa kauas, joskaan lainkaan tavatonta se ei ole sijoittamisjournalismissa. Juttu levittääkin valtamedialle tyypillisiä virhekäsityksiä.

Markkinakatsaus: Nasdaq korkkasi laskumarkkinan rajapyykin

Teknopainotteinen Nasdaq-indeksi korkkasi juuri laskumarkkinan rajapyykin eli putosi 20 prosenttia huippunsa alle. Sen osalta höpinät korjausliikkeestä voidaan jo unohtaa, jos näitä teknisiä termejä kerran käytetään – holtittomasti monet mielestään ammattilaisetkin kyllä niin tekevät. Vuoden parin päästä, kun nousumarkkina taas posottaa kuumana, saatte jälleen lukea äimistelyä, kuinka osakkeet ovat olleet yhtäjaksoisesti härkämarkkinassa finanssikriisistä asti – vaikka kyseessä on nyt jo kolmas laskumarkkina sen jälkeen. Markkina-analyyseja vääntävien odottaisi tuntevan edes kaikkein yksinkertaisimmat perusasiat.

Nasdaqin laskumarkkina on minulle erityisen iloinen asia monella tavalla. Olen syvää markkinapaniikkia odottanut jo vuoden alusta, ja USA:ssa sen tulo kesti arviotani kauemmin – mutta tulikin sitten kunnolla. Ja nimeomaan Nasdaqin rotkahduksen ennustin hyvin tarkasti sen aivan lähtökuopissa lokakuun alussa indeksin oikein otsikossa mainiten.

Yllätys yllätys – helpottavia uutisia Italiasta!

Joskus on pirun mukava olla kunnolla väärässä. En olisi hevin uskonut, että Italian kahden täysin eriseuraisten populistien hallitus kykenee sopimaan budjettikiistansa EU:n kanssa puolueiden hyväksymällä tavalla, mutta se on nyt tilanne. Menoraamit painettiin sen verran kuosiin, että EU ei aseta Italialle sanktioita. Eurokriisi on pistetty jäihin ainakin toistaiseksi – Italiahan venettä on enää vuosiin keikuttanutkaan, koska Britannia jätetään laskusta euroon kuulumattomana.

Vaikea sanoa, kuinka pysyvä suvanto on, populistit tuskin edelleenkään rakastavat EU:ta yhtään enemmän. Mutta luultavasti markkinat viimeistään pakottivat heidä katsomaan totuutta silmiin. Rahaa ei olisi mistään irronnut tolkulliseen hintaan, eikä siihen vaivaan auta suurinkaan suu ja kukkeimmat lupaukset.

Jo yli puolet SP500:n yhtiöistä on laskumarkkinassa

Siellä täällä näkee edelleen arvioita, että meneillään on korjausliike eli muutaman kuukauden laskeva keskipitkä trendi. Arvion ilmeisen tarkoitushakuista ylioptimismia korostaa se tosiasia, että suomalaisistakin pörssiyhtiöistä iso läjä on tullut alas jo rutkasti yli 20 prosenttia eli teknisesti määritellyn laskumarkkinan verran – onpa määritelmässä sitten järkeä tai ei. Ja pudotukset ovat kestäneet kuukausikaupalla, monella jo vuoden tai ylikin.

Syklisiä teurastetaan urakalla eli markkinoiden viime talveen kestänyt ylioptimismi ja avuton hinnoittelu pannaan taas lunastukseen. Vain todellinen amatööri maksaa Cargotecin kaltaisesta olemattomasti kasvavasta ja kannattavuudeltaan ailahtelevasta syklisestä 60 euroa, kun yhtiö ei ole huippusuhdanteessa tehnyt kuin rapian päälle kahden euron osakekohtaisen tuloksen.

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/index.html?identi...

Markkinakatsaus: Tulosvaroitukset eivät yllätä suursijoittajia ja teknistä analyytikkoa

Korostan sekä sijoituskirjoituksessani että -kursseillani, että minkään kokoluokan sijoittajien ei pidä juosta uutisten ja yritysten ohjeistusten perässä, koska ne ovat aina pahasti myöhässä. Suursijoittajathan tämän tietävät tarkkaan, ja heidän tietojensa ansiosta pörssit reagoivatkin yhtiöiden ja yleensä talouden muutoksiin ennen kuin niistä tulee julkista tietoa.

Uutisten perässä juoksemalla häviää varmasti finanssimarkkinoilla. Opin sen ajat sitten, ja sen vuoksi perehdyin tekniseen analyysiin – saadakseni ne oikeat tiedot samaan aikaan kuin etuoikeutetut sijoittajat, joskin omin neuvoin. Markkinoita ohjaajavat suursijoittajat käyttänevät perinteisempiä menetelmiä.

Kuinka markkinatrendit toimivat Osa 3: Lyhyet trendit

Trendiaapisen viimeisessä osassa käsittelen lyhyitä trendejä. Ne kestävät viikosta kolmeen markkinatilanteesta riippuen, eli näidenkin suhteellinen vaihteluväli on kohtalaisen suuri kuten keskipitkillä trendeillä. Pääsääntö on, että rauhallisilla markkinoilla lyhyet trendit tuppaavat venymään haarukan yläpäähän, voimakkaasti liikkuvilla alapäähän.

Lyhyet trendit ovat yleensä kohtalaisen helposti tunnistettavia jo paljaalla silmällä ilman teknistä välineistöä, mutta joskus se vaatii asiantuntemusta. Useimmiten lyhyet trendit erottuvat kuitenkin vähäiselläkin kokemuksella hitusenkaan kunnollisesta kurssigrafiikasta, ja joskus ne suorastaan loikkivat naamalle.

Timo Harakka ymmärtää sijoitustilin väärin

SDP:n avainpelaajiin kuuluva Timo Harakka arvostelee hallituksen osakesäästötiliä, jossa asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa. Myyntivoittoja ja osinkoja ei verotettaisi kunakin vuonna kuten nyt. Se olisi etenkin osinkosijoittajan kannalta erittäin suuri edistys, koska se mahdollistaisi pitkäjänteisen korkoa korolle -tekijän hyödyntämisen osingot uudelleen sijoittamalla ilman veroleikkurin vaikutusta ennen sijoituksen lopullista kotiutusta.

Siinä kohtaa vero menisi kuten ennenkin. Nyt saman edun saa rahastosijoittajana, koska rahastot eivät maksa väliveroja salkuistaan. Se osaltaan takaa rahastojen suosion, ja samalla tekee sijoittajista passiivisia asiantuntijoiden tai indeksirahastojen orjia.

Nordealta ei optimismi vähällä ehdy

Yhdysvaltojen valtionlainojen korkoero kääntyi negatiiviseksi lyhyempien kuten kaksi- ja viisivuotisten lainojen osalta. Kymmenvuotisen lainan korko on vielä nirkosen lyhyempiä ylempänä, mutta luultavasti tuokin ero on kohta kadonnut. Ja se on ennakoinut taantumaa viimeisen 50 vuoden ajan Yhdysvalloissa.

Toinen asia on, paljonko siihen aikaa vierähtää korkoeron katoamisesta. Aiemmin se on vienyt ainakin kuutisen kuukautta, joskus toista vuotta. Korkoero ei sitä itsessään kerro.

Tätä painottaa Nordea pääanalyytikkonsa Jan von Gerichin tuoreessa kommentissa. Von Gerich korostaa, että korkoeron katoamisesta on aina ollut aikaa itse taantumaan, ja osakemarkkinatkin ovat yleensä kurkanneet uudet huiput ennen laskumarkkinaa.

Markkinakatsaus: Jo fundamentti-indikaattoritkin alkavat hälyttää

Ounastelin viikko sitten VIX:in pomppaavan parin viikon sisään, mutta se ottikin vauhtia jo viime viikolla. Ei se vieläkään kurkottanut kuin 25 pisteen tuntumaan, mutta en kunnon paniikkilukemia vielä povannutkaan, vaan vasta tuonnempana. Arvio pysyy.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

VIX:in kiihdyttäessä osakkeet tulivat tietenkin alas. Keskipitkiä trendejä esitellessäni jo totesinkin, että marraskuun alusta alkanut kp-trendi on nyt tulkintani mukaan taittunut nippa reilun kuukauden kestettyään. Jos tulkintani on oikea, alas tullaan vielä useampi viikko muutaman lyhyen trendin jaksottaessa menoa. Tämä on tosiaan arvioni.

Kuinka markkinatrendit toimivat Osa 2: Keskipitkät trendit

Markkinat liikkuvat erimittaisina trendeinä, joista jokaisella on sijoittajan kannalta oma merkityksensä, riippuen tietysti osin itse kunkin sijoitusstrategiasta. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ja harvoin salkun sisältöä muuttavalle tärkein on pitkä trendi, mutta sen nimensä mukaisesti pitkästä kestosta – vuodesta kolmeen – johtuen sitä hyödyntävältä vaaditaan suurta kärsivällisyyttä. Pitkät trendit ovat usein myös vaikeimmin luettavia hyvällekin analyytikolle.

Keskipitkä trendi on ehkä tärkein hiukan aktiivisempaa kauppaa käyvälle. Keskipitkä eli kp-trendi kestää kolmesta kahteentoista viikkoon. Sitä pidemmät tai lyhyemmät kp-trendit ovat harvinaisia, joskaan eivät aivan mahdottomia. Keskipitkä trendi koostuu muutamista ylös ja alas liikkuvista lyhyistä trendeistä, jotka kestävät viikosta kolmeen. Pitkät trendit taas koostuvat useammista kp-trendeistä, jotka samalla tavalla liikkuvat ylös ja alas.

Ylipainota, alipainota - lisää pankille, vähemmän sinulle

Kun ajat ovat kulkeneet jo vuosi sitten ennustamallani tavalla eli laskusuhdanne painaa päälle, analyysitalojen ohjeistuksia on lysti seurata. Nyt kavennetaan riskiä ja annetaan huolestuneille asiakkaille uusia osto- ja myyntisuosituksia, joita toki riittää kaikkina aikoina. Suhdanteiden muutokset ovat tietysti aina hyvä syy - ainakin näennäisesti. Ja ahdistuneet sijoittajat ovat varmasti otollinen yleisö salkun vekslaamiseen, kun taloustaikuri Trump ja FAANG-osakkeet eivät vieneetkään pikavuorolla paratiisiin.

Markkinakatsaus: Helsinki jatkaa alas metsäyhtiöiden mukana

Kovasti markkinat nyt yrittävät saada poikki osakkeiden pudotusta eli vääntää keskipitkän trendin ylös. Kaksi lyhyttä viikon trendiähän ylös jo olemme saaneet jokseenkin kaikissa pörsseissä – samassa tahdissahan ne yleensäkin liikkuvat. Se on tärkeää muistaa, kuten kursseillanikin korostan. Alueellinen hajautushan ei vaikuta markkinariskiin käytännössä lainkaan, koska pörssit laskevat ja nousevat samaan aikaan kaikkialla. US-pörssien vahvuus muihin verrattuna tänä vuonna on aika harvinainen poikkeus, joka perustuu Trumpin elvytykseen.

Teknisesti tilanne on jokseenkin samanlainen Tokiossa, Shanghaissa, USA:ssa ja Euroopassa. Senkaltaisia eroja on, että Saksassa pitkät indikaattorit ovat erityisen punaiset eli pudotuksen päätä ei näy. Vientivetoiselle maalle se on ymmärrettävää, maailmantalous ottaa nyt lukua. Dax kävi jo noin prosentin päässä laskumarkkinan tekniseksi sovitusta rajasta 20 prosentin pudotuksesta.

Mitä raha on – jo oikeat vaihtoehtovaluutat sen kertovat

Tarkoitukseni oli käsitellä rahan olemusta Bitcoin-juttusarjan viimeisenä osana, mutta kiireiden keskellä se jäi. Tartun siihen nyt hiukan jälkijunassa, aihehan ei mihinkään vanhene, päinvastoin pysyy kiusallisesti tapetilla uusien keinovaluuttojen rynniessä markkinoille hyväuskoisten päänmenoksi.

Keinovaluuttojen yleinen argumentti on, että ne ovat turvallisia toisin kuin keskuspankkien valuutat, joiden ostovoiman iflaatio murjoo jatkuvaa ja nopeaa tahtia. Keinovaluutat ovat muka vastaus milloin milläkin konstilla tähän olevinaan kauhistuttavaan ilmiöön eli rahan ostovoiman hitaaseen rapautumiseen. Toinen ja perinteinen ns. fiat-rahan vaihtoehto on sen sitominen johonkin konkreettiseen, yleensä kultaan. Näinhän asia aikoinaan olikin keskuspankkivaluuttojenkin kohdalla. Sidoksesta kuitenkin luovuttiin tarpeettomana ja haitallisena, mikä osaltaan ruokkii innostusta keinovaluuttoihin.

Bitcoinin romahdus on spekulanteille ihan oikein

Maailmaan mahtuu paljon typeriä asioita, joista keinovaluutat kuuluvat talouden osalta ehdottomaan kärkikastiin. Bitcoin on naurettava, vaarallinen ja keskeisin osin vastenmielinen kehitelmä. En ole tuntenut sitä kohtaan hetkeäkään rahtustakaan sympatiaa tai eksoottista intoa kuten ällistyttävän moni mielestään taloudellisesti sivistynyt. Käsittelin aihetta perusteellisesti jo pari vuotta sitten, ja kryptovaluuttojen romahtaessa en voi kuin tikahtua nauruun.

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-1-vain-rosvot-sit%C3%A4-tarv...

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-2-ideologia-%C3%A4%C3%A4rioikeistosta-tuotantotapa-teatterista

Markkinakatsaus: Teknohypen puhkeamisen päätepysäkille on matkaa

Odottelin vähän jo muutama viikko sitten keskipitkän trendin taittuneen, mutta kauan ei korjausliike ylös kestänyt, viikon vain, eli lyhyen trendin minimin. Viikko sitten tosin ounastelin, että näin voi käydä, koska pitkät indikaattorit ovat niin laskupaineiset. Sikäli asialla ei suurta väliä ole, että en odota markkinan pohjaavan vielä aikoihin, mutta on lyhyempienkin trendien tarkkailulla merkitystä etenkin rauhallisempina aikoina – jollainen ei nyt toki ole, päinvastoin. Mutta ilman lyhyempien trendien tuntemusta ei voi ymmärtää pitkiäkään.

Senkin takia pidän perusteltuna tehdä markkina-analyyseja tiheästi. Lukijan on hyvä pysyä kartalla muulloinkin kuin isoissa käänteissä. Kuka niitä älyäisi vahtiakaan, jos analyyseja putkahtaisi muutaman vuoden välein. Ja tapahtuuhan markkinoilla kaikkea kiintoisaa muuallakin kuin osakkeissa.

Markkinoiden todellisuudentajun heikkoudesta: tapaus Italia

Markkinoiden mielialat eivät useinkaan ole kytköksissä todellisuuteen kuin etäisesti. Kun Italiassa pidettyjen maalisvaalien tulokset kertoivat maahan syntyvän aika varmasti populistien johtaman hallituksen, markkinat eivät olleet moksiskaan, vaikka molempien vaalivoittajapuolueiden linjana oli velkaantumisen reipas kasvu. Kun molemmat olivat tiukasti eurokriittisiäkin, vakavaa ristivetoa EU:n kanssa sopi odottaa jopa enemmän kuin Silvio Berlusconin huseeratessa pääministerinä. Ja siitähän seurasi koko Eurooppaa tuskallisesti ravistellut eurokriisi.

Markkinat eivät vielä heränneet edes populistien muodostettua yhteishallituksen vastoin optimistisempia odotuksia. Täysin eri suuntaan kurkottavilla puolueilla oli vain yksi yhteinen agenda: kuluttaa valtion rahaa. Lega ajoi veroalea, Viisi tähteä avokätisiä kansalaisohjelmia. Niihin ei raha löytyisi muualta kuin velkamarkkinoilta, koska puolueiden kasvuohjelma ei todellakaan vakuuttanut.

Markkinakatsaus: Suhdannetaite virallistui, jenkkikorot kohta hyvä sijoituskohde

Ihan ensimmäiseksi öljyn hintaan, joka äimistytti viikko sitten (ei siis minua) hurjalla rysäyksellään. Sanoin heti, että pohjat eivät ole vielä lähelläkään, ja niinhän sukellus jatkui venyen jonkin sortin ennätykseen muutaman viikon mitassa. Pahin paniikki saattaa nyt laantua, mutta öljyn pohjat eivät olleet vielä tuossa, ja sen nousumarkkinan alkuun on taatusti pitkä aika. Ensin sujutellaan alas kuukausikaupalla, toki aaltoillen. Edellinen laskumarkkina kesti puolitoista vuotta.

Teknisen analyysin ylivertaisuudesta markkinoiden ennakoinnissa tämäkin oli taas loistava esimerkkki. Ensinnäkin luin hyvissä ajoin öljyn laskun alkamisen, joskin huippujen korkkaus indikaattorien jo laskiessa toi harmillisen kauneusvirheen arvioon. Sen jälkeen sukellettiin senkin edestä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi