Volatiliteetti räjähti jopa pahemmin kuin finanssikriisin sydämessä

Tätä en olisi uskonut kokevani. Pörssit sukelsivat kautta maailman monin paikoin pahemmin kuin finanssikriisin ytimessä syksyllä 2008, kun globaali rahoitusjärjestelmä ja samalla maailmantalous joutui vakavasti uhatuksi.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa indeksit rysähtivät yhden päivän ennätyksiä yli kymmenellä prosentilla. Vain musta maanantai 1987 on tarjonnut jotain vastaavaa.

VIX kävi 75 pisteessä. Vain finanssikriisin syvimmässä kaaoksessa se on käynyt hitusen korkeammalla.

Nyt pörssit ovat taas vahvassa nousussa, kuten paniikkien jälkeen ennen pitkää tapahtuu. Kymmenen prosentin loikat indeksitasolla suuntaan ja toiseen ovat tuttuja finanssikriisin ytimestä. Samoin kriisitoimet, jotka kurssien hullunmyllyä heiluttavat.

Yllätys yllätys - Shanghain pörssi on jo toipunut koronapaniikista

Ankara on paniikki koronaviruksen levitessä, sillä VIX kurkottaa uudestaan kohti 50 pistettä. Ilkeältähän tilanne kiistatta näyttää, kun tapauksia löytyy jo kaikista maailman kolkista.

Hätätilanteita on julistettu, joukkotilaisuuksia peruttu ja rajoitettu, lääkkeistä on syntymässä pulaa. Sotkun seuraukset pysyvät yhä lähinnä arvailuina, mutta ainakin viranomaisten vastatoimet ovat voimakkaat.

Se voi vaikuttaa äkkiä markkinoihinkin. Kiina on ottanut kovat keinot käyttöön epidemiaa vastaan, ja ne alkavat tehota. Kuinka ollakaan, markkina-arvoltaan maailman neljänneksi suurin Shanghain pörssi on jo lähes tammikuun piikkinsä tasolla.

Viikkotasolla näin rajut pudotukset ovat hyvin harvinaisia - mutta mitä se indikoi?

Viime volapiikki oli harvinaisen raju, VIX ei syöksy noin 50 lukemiin kuin muutaman kerran vuosikymmenessä. Se ei tullut kuitenkaan puskasta. Ennustin jo viikko sitten perjantaina sellaisen tulevaksi siten, että rajuin myrsky osuu osapuilleen keskiviikkoon. Hiukan arvio petti, muttei paljon. 

Tämä tietysti edellyttäen, ettei volatiliteetti enää kasva. Pidän varsin todennäköisenä, että VIX ei enää nouse yli 50:n. Toinen asia on, kuinka yksittäiset sijoituskohteet liikkuvat. Aika moni todella houkutteleva yhtiö on luultavasti jo pohjassa.

Vastaavat volamyrskyt ovat liittyneet reaalitalouden mielestäni paljon pahempiin ongelmiin, epidemian vakavuutta vähättelemättä. Finanssikriisissä 2008 globaali rahoitusjärjestelmä ja samalla maailmantalous olivat kuilun partaalla. Se oli ja pysyy pelottavimmista taloukriiseistä koskaan.

Philly Indexin loikka yllätti ekonomistit

Olen Piksussa ja sittemmin Pörssihaukassa kirjoittanut lukemattomat kerrat markkinoiden liikkeestä suhteessa makrodataan ja yleensä julkiseen tietoon: että ne kulkevat eri tahdissa. Virallinen tieto on aina vanhentunutta markkinoille. Siitä saimme taas makean todisteen.

Kuvan Philadelphia Manufacture Index, jota olen käsitellyt niin Piksussa kuin Pörssihaukassa, pomppasi helmikuun raportissa hurjasti ylöspäin. Lukema hipoo jo 40 tuntumassa, kun se suhdanteen pohjassa matelee nollassa, joskus allekin. Philly Index mittaa teollisuuden aktiviteettia, ja on erittäin tärkeä talouden kuumemittari.

Koneen peruuntunut fuusio on kääntymässä sijoittajan onnenpotkuksi

Viikon talousuutispommi pamahti eilen, kun Koneen ensin kauan salassa haudottu, sitten pakon edessä julkistettu Thyssenin hissiliiketoiminnan osto peruuntui eilen ilmeisen lopullisesti. Aiemmin se oli uhattuna henkilöstön epäluulojen ja kilpailulakien takia, nyt Kone vetäytyi kaupasta omien sanojensa mukaan suojellakseen rahojaan.

Thyssen on niin surkeassa taloudellisessa jamassa, että kaupan mittava ennakkomaksu olisi saattanut haihtua harakoille yhtiön mahdollisessa selvitystilassa. Totta tai ei, selitys kuulostaa kohtalaisen loogiselta ja muutenkin uskottavalta, vaikka pöydän alla voi olla muutakin. Aikanaan selvinnee.

Konetta kaupan menetys varmasti kirpaisee. Fuusio olisi tehnyt siitä markkinajohtajan.

Aktian kurssigrafiikka kertoo kaiken markkinoiden väitetystä tehokkuudesta

Muuttolintujen ilmestyessä taivaanrantaan valtamedia vilisee taas kerran otsikkoja "Nappaa kevään tuotot - tässä pörssin parhaat osinkopaperit!" Neuvoa typerämpää on vaikea antaa, ainakin ammattimaisen sijoittajapalvelun vinkkelistä.

Osinkopaperien - jos muidenkaan - ostamiseen keväänkorva on huonoin mahdollinen aika. Juuri siksi, että osinkokiima kihisee markkinoilla pahimmillaan. Kuten aina.

Ja kuten aina, siihen on varauduttava hyvissä ajoin. Mikä ei ole vaikeaa - hyville sijoittajille, ja vinkkaajille.

Osinkotykit, joista Helsingin ja yleensä Pohjoismaiden pörsseissä ei ole pula, ovat loistavia sijoituskohteita - kun ne ostaa sopivaan hintaan. Noita monttuja on tarjolla riittävästi joka vuosi.

Abb Vien osakekurssi ei kuvaa yhtiön taloutta, vaan sijoittajien sekavuutta

Luottamus on sijoittamisessa hyvä asia oikein kohdistuessaan. Se tarkoittaa uskoa laatunsa todistaneiden yhtiöiden kykyyn selviytyä ongelmistaan, olkoon niiden tausta mikä tahansa.

Biolääkeyhtiö Abb Vie on alansa johtavia yhtiöitä maailmassa, suomalaisessa mittakaavassa jättiläinen. 33 miljardin dollarin liikevaihto on 30-kertaa suurempi kuin Orionilla ja reilusti Nokiaakin kookkaampi.

Abb Vieta on pidetty taantuvana tai ainakin heikkona sijoituskohteena, koska se on ollut poikkeuksellisen riippuvainen yhdestä tuotteesta, maailman rahamäärässä myydyimmästä lääkkkeesta Humirasta. Patenttioikeuden rauettua sen tuotto on Yhdysvaltojen ulkopuolella laskenut voimakkaasti kopiolääkkeiden paineessa.

Nousumarkkinassa tullaan pohjasta voimalla

Jo syksystä asti paahtanut varhainen kevätralli kuvaa aika tarkkaan Piksussakin jo vuosia toistamaani väitettä, joka pohjaa niin omaan kokemukseen kuin alan kirjallisuuteenkin - tosin sen alalajiin, jota ei talousoppilaitoksissa suuremmin kai harrasteta.

Markkinat liikkuvat tavalla, jota uutisten tai erilaisten raporttien perusteella ei pitäisi tapahtua. Päällä on vahva nousumarkkina, kuten Piksussa ennustin pääpiirteissään vuosi sitten toteutuvaksi. Vuosi sittenhän tunnelmat olivat todella synkät, takana oli tuolloin joulukuussa syvimmilleen äitynyt kunnon pörssiromahdus.

Kaikki näytti todella surkealta, kun romahduksen syyt tulosvaroituksineen ja hapantuvine ennusteineen alkoivat hallita sijoitusmaailmaa 2019. Surkealta näytti ja huonommaksi vain piti äityä, noin pääpiirteissään.

Onks tietoo? Isolla rahalla yleensä kyllä.

Ruotsalaisen terveydenhuollon henkilöstövuokraajan Dedicaren kurssi sambaa aina vain hullun lailla. Vajaa kuukausi sitten osaketta sai kovan laskurytinän päätteeksi alle 40 kruunulla, tänään kurssi kolkuttaa jo päälle 50 kruunun.

Nousua on plakkarissa tuoreesta pohjasta nelisenkymmentä prosenttia. Toisaalta osake kiskaisi samoihin hintoihin jo kesällä samoilta tasoilta – romahtaakseen taas syksyn mittaan.

Ja vasta vajaa vuosi sitten osake maksoi päälle 70 kruunua. Huipulla hinta huiteli 160 kruunussa vajaa kolme vuotta sitten. Heilunta on siis ollut todella rajua.

Se kuuluu sinänsä asiaan sykliselle eli suhdanneherkälle yhtiölle, vaikkei terveydenhuolto yleensä ottaen sitä ole. Dedicaren tapauksessa syynä on palkkakustannusten heilunta suhdanteiden mukana.

Mahtaako kaverille jäädä ikävä, kun Irak häätää Yhdysvallat

Pohjoismaissa pörssit ovat tänään kiinni, mutta avoimilla markkinoilla hermoilu kasvaa voimalla Lähi-idän kuumetessa. VIX lähestyy taas 20 pistettä, vaikka jonkun verran siitä vielä jää. Mutta eivät ole indikaattoritkaan vielä tapissa, joten nousuvaraa riittää.

Hyvää sijoittajaa naurattaa kaikkina aikoina

Taakse jäänyt vuosi oli kokonaisuudessaan indeksitasolla nousumarkkinaa, kuten vuosi sitten Piksussa odotin, joskin ounastelin indeksien laskun jatkuvan muutamia kuukausia toteutunutta pidemmälle. Nousumarkkinaksi vuodentakainen paniikki ja ankeat tunnelmat ennusteineen joka tapauksessa taittuivat. Tämä osa ennusteestani piti täsmälleen kutinsa.

Velkatasapaino on tärkeä joskin hiukan mutkikas tekijä

Taseella on osakepoiminnassa merkityksensä, joskin sen painoarvo riippuu yhtiöstä ja sijoittajasta itsestään. Velan ja pääoman määrä ovat tärkeitä, mutta varsin mutkikkaita tekijöitä arvioitaessa yhtiön sijoituskelpoisuutta ja tulevaisuutta.

Yleensä ottaen en anna taseelle suurta huomiota ilman erityistä syytä. Tulos-, kassavirta- ja osinkoperäinen arviointi ovat kohtalaisen selkeitä ja yksiselitteisiä kriteereitä yhtiön ostokelpoisuuden ja hinnoittelun mittareita. Taseperäiset luvut ovat mutkikkaampia, ja taseen perkaaminen muutenkin oma taiteen lajinsa. 

Jos omaisuuden ja velkojen määrälle on annettava painoa, on myös perattava niiden laatu. Kirjanpitoarvot eivät välttämättä anna kaksista kuvaa vaikkapa omaisuuden luonteesta ja sen todellisesta arvosta. Niiden analysointi on asiantuntijan työtä, ja yritys ja toimiala on tunnettava tarkkaan. Vaatimus on kova ammattilaisellekin, saati piensijoittajalle.

Huono startti, kehno sijoitus

Sijoittajapalvelu, jollainen Piksukin tavallaan on, ei voi pärjätä ilman itsenäisyyttä. Se pätee puitteiltaan vaatimattomimpiinkin palveluihin, jos ne ovat tuottaakseen lisäarvoa asiakkailleen, toimikoon palvelu asiakasmaksujen tai mainostulojen varassa.

Minun on mahdoton ymmärtää sijoittajille suunnattuja sivustoja, joiden keskeistä sisältöä ovat muiden vihjeiden ja suositusten toistaminen. On täysin hyödytöntä vatkuttaa kauan varsinaisen vihjeen ilmestymisen jälkeen, että se ja tämä analyysitalo antoi ostosuosituksen osakkeelle x ja y.

Näin jo siksi, että tarkkaan seurattujen analyysitalojen suositukset jaetaan ensin asiakkaille, kuten tietysti asiaan kuuluu. Jos ja yleensä kun vinkkaajat ovat tarkkaan seurattuja, vaikuttavat niiden suositusmuutokset pörssikursseihin, usein voimakkaasti.

Tuotantoseisokit ovat öljyjalostamojen epädramaattista arkea

Öljynjalostaja Nesteen osake on rymistellyt alas viime päivinä urakalla. Akuutiksi syyksi on tulkittu lakosta johtuva tuotantoseisokki, joka Kauppalehden tietojen mukaan saattaa maksaa Nesteelle miljoonan päivässä. Juttu ei tosin täsmennä, tarkoittaako se miljoonan menetystä nettotuloksessa vai liikevaihdossa.

Kummin tahansa, osakekurssin matalapaine ulottuu paljon kauemmas. Tuotantoseisokilla, jotka ovat huoltosyistä jalostamoille sinänsä arkea, tuskin on todellisuudessa paljoakaan tekemistä osakkeen käytökseen kuin hyvin kapeassa aikaikkkunassa.

Nordean osake on pitkien trendien dynamiikan kärjistynyt arkkityyppi

Maailmasta löytyy kasapäin sijoitusviisaita ja tutkimuksia, joiden mukaan markkinoita ei voi ennustaa, eikä edes trendejä itse asiassa ole. Markkinoiden liike on niin sanottua ”random walkia” eli sattumanvaraista heiluntaa.

Jossain määrin se toki pitää paikkansa. Markkinat eivät toimi kuin kallis sveitsiläinen kello, ja yllätykset kuuluvat siihen kuten kaikkeen todellisuuteen. Mutta markkinoilla ja taloudesssa on myös paljon säännönmukaisuuksia.

Keskipitkät trendit ovat Pörssihaukan ajoitussuosituksissa keskeisessä roolissa. Lokakuun lopulla, jolloin sivuston osta-suositukset olivat vähissä, Pörssihaukka povasi indeksien keskipitkän trendin taittuvan alas tuoden parempia tilaisuuksia.

Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia

Kuluttajat osaltaan kampesivat Saksan talouden rima täristen plussalle

Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.

Surkeiden ennusteiden ja makrodatan keskellä Euroopan pörssit ovat ennätyskorkealla.

Ruotsalaisen käteisekspertin Loomisin Q3 oli muikea, muttei mitenkään yllätyksellinen. Tämä loistava yhtiö takoo tasaisen varmaa tulosta, juurikaan suhdanteiden heittelemättä.

Samaan aikaan kun maailma tulvii talouden ankeutta ja synkkiä ennusteita, Loomisin liikevaihto ja tulos nakuttavat kymmenkunta prosenttia ylös niin kuluneella kvartaalilla kuin jokseenkin varmasti myös koko 2019.

Markkinat alkoivat hinnoitella rapautuvaa suhdannetta hyvissä ajoin - ennen raportteja

Arvioin keväällä, että metsäsektorilta ei kannata odottaa nopeaa nousua, koska sen voimakas kurssipudotus ei varmasti ollut aiheeton, jos kohta markkinan pohjien arviointi aina vaikeaa onkin varsinkin syöksyn porhaltaessa parhaimmillaan. Mutta Stora Enson tuore osari todisti, että syklisten osakkeiden ja yhtiöiden tuloskunnon suhde on juuri tämä.

Storan liikevaihto on jonkin verran laskussa, vaikka eivät myyntitulot huonossakaan suhdanteessa tapaa ylettömästi pudota. Kannattavuus sen sijaan sakkaa syklisten tapaan kunnolla.

Nokian omat ennusteet ja yhtiöön sijoittaneet ovat taas kerran päreinä

Nokian odotukset pettänyt osaria lupailtiin heikoksi jo etukäteen, mutta pari todella ikävää yllätystä oli taas takataskussa. Osingonmaksu katkeaa kassan varjelemiseksi. Tämän ja ensi vuoden ohjeistusta pudotettiin. Liikevoittomarginaali jää aiemmasta ennusteesta. Osingon pidemmän aikavälin kohtalokin jää arvoitukseksi.

Yhtiö vakuuttaa strategiansa alkavan toimia eli investointien tehota ja 5G:n tuoda herkut pöytään, mutta niin piti käydä jo seuraavana vuonna. Eli taas vanha laulu: kyllä tämä tästä ihan varmasti, muttei ihan vielä.

Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa

Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.

Elisan osake roihuaa taas vaihteeksi kuin juhannuskokko

Teleoperaattori Elisan kolmannen kvartaalin luvut olivat joka suhteessa linjassa odotuksiin ja yhtiön historiaan. Liikevoitto kapusi nirkosen vuodentakaisesta 110 miljoonasta 113 miljoonaan. Se istuu niin analyytikkojen konsensukseen kuin yhtiön hitaaseen kasvuun ylipäänsä ja etenkin hankalissa suhdanteissa – jos kohta teleala vähän syklinen onkin.

Tyylitajua on ruotsalaisilla aina piisannut

Vielä muutama vuosi sitten ruotsalainen vaatetusjätti Hennes & Mauritz oli korkealle hinnoiteltu kasvuyhtiö, jonka vakavista vaikeuksista harvalla sijoittajalla oli edes muistikuvaa. Yhtiö jyräsi sektorillaan Pohjoismaiden mitassa kaukana muiden edellä yli 20 miljardin euron liikevaihdolla. Marimekon vastaava luku hipoo sataa miljoona.

Ja H&M:n liikevaihto kasvoi aina vain, ja vieläpä muhkean kannattavasti. Halpamuodin maailmanluokan edelläkävijän osakekurssi jyskytti aina uusia ennätyksiä, kunnes vuosikymmenen puolivälissä vaatekauppa ajautui äkkiä syvenevään murrokseen. Netti muokkasi asiointia ja toi alalle Zalandon kaltaisia innovatiivisia kilpailijoita.

Kivijalkaliikkeiden hiljentyminen nirhaisi pahasti perinteisiä ketjuja konkursseja myöten. H&M satsasi silti myymäläketjunsa laajentamiseen. Sen vaatteet tekivät kyllä yhä kauppansa, joskin kasvultaan hidastuneena.

Richard Nixon (vasemmalla) kaatui omassa vehkeilyskandaalissaan Watergatessa

Donald Trumpin kanssa ei elämä pääse yksitoikkoiseksi. Tai miten sen ottaa – Ukrainan presidentin kiristäminen oman edun saamiseksi istuu yllätyksettä Trumpin skandaalien sarjaan. Mutta virkarikossyyte presidentille ei ole ihan arkea tai läpihuutojuttu enempää Yhdysvalloille kuin Trumpille. Tilanteen vakavuuden näkee jo hänen ahdistuneesta raivostaan kameroiden edessä.

Merelliset liiketoiminnot kuuluvat Wärtsilän murheenkryyneihin

Wärtsilästä on tullut hankala tapaus. Tulosvaroitus kertoo muutamien segmenttien tuloksensa jäävän aiempaa arviota heikommaksi. Kokonaisvaikutukseksi muotoutuu tällä tiedolla 100 miljoonaa heikompi liiketulos 2019 kuin se oli 2018. Tuolloin sitä kertyi 577 miljoonaa. Tilauskertymä on ollut odotettua heikompi. 

Tällä perusteella osakekohtainen tulos putoaa selvästi alle 0,60 euron. Se olisi ensimmäinen kerta sitten 2012, eurokriisin pohjavuoden. 

Kauppasoturi Trumpille tulee jo kiire äänestäjien hermostuessa

Viikon poliittinen uutinen on, että Trumpin ydintiimi ajaa voimalla sopimusta Kiinan kanssa tullien purkamiseksi. Kuten Pörssihaukan jutussa on eritelty, se voi olla Trump eikä Kiina jolle tulee kiire. Mikä pohjaa kauppasodan ratkeamista.

                         Korkojen vapaa pudotus tekee loppua

Se, joka lukee suhdanteiden ja samalla markkinoiden pohjat ja huiput riittävällä tarkkuudella, pääsee osakesijoittajana huomattaviin ylituottoihin. Pitkien korkojen eli pitkän maturiteetin valtionvelkojen korkotuotto on suhdannemittareista tunnetuimpia ja varmasti luotettavimpia. 

Korot liikkuvat käänteisesti velkakirjojen kysyntään nähden. Kun talouden odotetaan kasvavan, sijoittajat haluavat velkapapereille parempaa korkoa, koska inflaationkin pitäisi kiihtyä ja osakkeiden tarjota hyviä tuottoja. Silloin korot nousevat.

Varmatuottoisten velkakirjojen kysyntä taas kasvaa aina suhdanneodotusten pudotessa. Silloin korot laskevat.

Korkomarkkinat ovat perinteisesti suhdanteiden ennustajista taitavin, koska siellä toimivat pääomamarkkinoiden raskaimman sarjan ammattilaiset. Heillä on käytössään paras tieto ja ymmärrys.

Uusi hallitus, grazie mille!

Italia sai uuden koalitiohallituksen, kun Viisi tähteä ja keskustavasemmistolainen PD löivät hynttyyt yhteen estääkseen uudet vaalit ja niissä odottavan äärioikeistolaisen Legan voiton. Liikettä osattiin odottaa, mutta epäpyhä avioliitto on tämäkin kuten kahden aika ääripään populistipuolueen naimakauppa.

Koalition kestävyys on nytkin hyvin huteralla pohjalla, koska PD kuuluu siihen vanhaan poliittiseen kaartiin, jota vastaan Viisi tähteä on perustettu. Niillä on myös monia jyrkän erilaisia näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Mutta eivät ristiriidat suuremmilta vaikuta kuin edellisen hallituksen.

Aalto-yliopiston professori Matti Suominen, joka on tutkinut markkinoiden liikkeitä monesta näkökulmasta, pitää ajankohtaa osakkeiden ostamiselle huonona. Keskeinen peruste on korkosykli, joka etenkään Yhdysvalloissa ei vielä ole osakkeiden kannalta optimissa, koska korkojen lasku on vasta aloitettu. Ihanteellista ostopaikkaa, korkosyklin pohjaa, joutuu vielä odottamaan.

Periaatteessa yhdyn Suomisen kantaan. Korkosyklin pohja todellakin on yleensä ottaen paras taite osakkeiden ostolle. Talous vielä matelee, matalien korkojen elvyttävä vaikutus ja velkavivutettu osakesijoittaminen ovat vielä edessä. Yhdysvaltojen korkotasolla on tässä ratkaiseva merkitys dollaripääomien mittakaavan vuoksi.