Huono startti, kehno sijoitus

Sijoittajapalvelu, jollainen Piksukin tavallaan on, ei voi pärjätä ilman itsenäisyyttä. Se pätee puitteiltaan vaatimattomimpiinkin palveluihin, jos ne ovat tuottaakseen lisäarvoa asiakkailleen, toimikoon palvelu asiakasmaksujen tai mainostulojen varassa.

Minun on mahdoton ymmärtää sijoittajille suunnattuja sivustoja, joiden keskeistä sisältöä ovat muiden vihjeiden ja suositusten toistaminen. On täysin hyödytöntä vatkuttaa kauan varsinaisen vihjeen ilmestymisen jälkeen, että se ja tämä analyysitalo antoi ostosuosituksen osakkeelle x ja y.

Näin jo siksi, että tarkkaan seurattujen analyysitalojen suositukset jaetaan ensin asiakkaille, kuten tietysti asiaan kuuluu. Jos ja yleensä kun vinkkaajat ovat tarkkaan seurattuja, vaikuttavat niiden suositusmuutokset pörssikursseihin, usein voimakkaasti.

Tuotantoseisokit ovat öljyjalostamojen epädramaattista arkea

Öljynjalostaja Nesteen osake on rymistellyt alas viime päivinä urakalla. Akuutiksi syyksi on tulkittu lakosta johtuva tuotantoseisokki, joka Kauppalehden tietojen mukaan saattaa maksaa Nesteelle miljoonan päivässä. Juttu ei tosin täsmennä, tarkoittaako se miljoonan menetystä nettotuloksessa vai liikevaihdossa.

Kummin tahansa, osakekurssin matalapaine ulottuu paljon kauemmas. Tuotantoseisokilla, jotka ovat huoltosyistä jalostamoille sinänsä arkea, tuskin on todellisuudessa paljoakaan tekemistä osakkeen käytökseen kuin hyvin kapeassa aikaikkkunassa.

Nordean osake on pitkien trendien dynamiikan kärjistynyt arkkityyppi

Maailmasta löytyy kasapäin sijoitusviisaita ja tutkimuksia, joiden mukaan markkinoita ei voi ennustaa, eikä edes trendejä itse asiassa ole. Markkinoiden liike on niin sanottua ”random walkia” eli sattumanvaraista heiluntaa.

Jossain määrin se toki pitää paikkansa. Markkinat eivät toimi kuin kallis sveitsiläinen kello, ja yllätykset kuuluvat siihen kuten kaikkeen todellisuuteen. Mutta markkinoilla ja taloudesssa on myös paljon säännönmukaisuuksia.

Keskipitkät trendit ovat Pörssihaukan ajoitussuosituksissa keskeisessä roolissa. Lokakuun lopulla, jolloin sivuston osta-suositukset olivat vähissä, Pörssihaukka povasi indeksien keskipitkän trendin taittuvan alas tuoden parempia tilaisuuksia.

Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia

Kuluttajat osaltaan kampesivat Saksan talouden rima täristen plussalle

Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.

Surkeiden ennusteiden ja makrodatan keskellä Euroopan pörssit ovat ennätyskorkealla.

Ruotsalaisen käteisekspertin Loomisin Q3 oli muikea, muttei mitenkään yllätyksellinen. Tämä loistava yhtiö takoo tasaisen varmaa tulosta, juurikaan suhdanteiden heittelemättä.

Samaan aikaan kun maailma tulvii talouden ankeutta ja synkkiä ennusteita, Loomisin liikevaihto ja tulos nakuttavat kymmenkunta prosenttia ylös niin kuluneella kvartaalilla kuin jokseenkin varmasti myös koko 2019.

Markkinat alkoivat hinnoitella rapautuvaa suhdannetta hyvissä ajoin - ennen raportteja

Arvioin keväällä, että metsäsektorilta ei kannata odottaa nopeaa nousua, koska sen voimakas kurssipudotus ei varmasti ollut aiheeton, jos kohta markkinan pohjien arviointi aina vaikeaa onkin varsinkin syöksyn porhaltaessa parhaimmillaan. Mutta Stora Enson tuore osari todisti, että syklisten osakkeiden ja yhtiöiden tuloskunnon suhde on juuri tämä.

Storan liikevaihto on jonkin verran laskussa, vaikka eivät myyntitulot huonossakaan suhdanteessa tapaa ylettömästi pudota. Kannattavuus sen sijaan sakkaa syklisten tapaan kunnolla.

Nokian omat ennusteet ja yhtiöön sijoittaneet ovat taas kerran päreinä

Nokian odotukset pettänyt osaria lupailtiin heikoksi jo etukäteen, mutta pari todella ikävää yllätystä oli taas takataskussa. Osingonmaksu katkeaa kassan varjelemiseksi. Tämän ja ensi vuoden ohjeistusta pudotettiin. Liikevoittomarginaali jää aiemmasta ennusteesta. Osingon pidemmän aikavälin kohtalokin jää arvoitukseksi.

Yhtiö vakuuttaa strategiansa alkavan toimia eli investointien tehota ja 5G:n tuoda herkut pöytään, mutta niin piti käydä jo seuraavana vuonna. Eli taas vanha laulu: kyllä tämä tästä ihan varmasti, muttei ihan vielä.

Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa

Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.

Elisan osake roihuaa taas vaihteeksi kuin juhannuskokko

Teleoperaattori Elisan kolmannen kvartaalin luvut olivat joka suhteessa linjassa odotuksiin ja yhtiön historiaan. Liikevoitto kapusi nirkosen vuodentakaisesta 110 miljoonasta 113 miljoonaan. Se istuu niin analyytikkojen konsensukseen kuin yhtiön hitaaseen kasvuun ylipäänsä ja etenkin hankalissa suhdanteissa – jos kohta teleala vähän syklinen onkin.

Tyylitajua on ruotsalaisilla aina piisannut

Vielä muutama vuosi sitten ruotsalainen vaatetusjätti Hennes & Mauritz oli korkealle hinnoiteltu kasvuyhtiö, jonka vakavista vaikeuksista harvalla sijoittajalla oli edes muistikuvaa. Yhtiö jyräsi sektorillaan Pohjoismaiden mitassa kaukana muiden edellä yli 20 miljardin euron liikevaihdolla. Marimekon vastaava luku hipoo sataa miljoona.

Ja H&M:n liikevaihto kasvoi aina vain, ja vieläpä muhkean kannattavasti. Halpamuodin maailmanluokan edelläkävijän osakekurssi jyskytti aina uusia ennätyksiä, kunnes vuosikymmenen puolivälissä vaatekauppa ajautui äkkiä syvenevään murrokseen. Netti muokkasi asiointia ja toi alalle Zalandon kaltaisia innovatiivisia kilpailijoita.

Kivijalkaliikkeiden hiljentyminen nirhaisi pahasti perinteisiä ketjuja konkursseja myöten. H&M satsasi silti myymäläketjunsa laajentamiseen. Sen vaatteet tekivät kyllä yhä kauppansa, joskin kasvultaan hidastuneena.

Richard Nixon (vasemmalla) kaatui omassa vehkeilyskandaalissaan Watergatessa

Donald Trumpin kanssa ei elämä pääse yksitoikkoiseksi. Tai miten sen ottaa – Ukrainan presidentin kiristäminen oman edun saamiseksi istuu yllätyksettä Trumpin skandaalien sarjaan. Mutta virkarikossyyte presidentille ei ole ihan arkea tai läpihuutojuttu enempää Yhdysvalloille kuin Trumpille. Tilanteen vakavuuden näkee jo hänen ahdistuneesta raivostaan kameroiden edessä.

Merelliset liiketoiminnot kuuluvat Wärtsilän murheenkryyneihin

Wärtsilästä on tullut hankala tapaus. Tulosvaroitus kertoo muutamien segmenttien tuloksensa jäävän aiempaa arviota heikommaksi. Kokonaisvaikutukseksi muotoutuu tällä tiedolla 100 miljoonaa heikompi liiketulos 2019 kuin se oli 2018. Tuolloin sitä kertyi 577 miljoonaa. Tilauskertymä on ollut odotettua heikompi. 

Tällä perusteella osakekohtainen tulos putoaa selvästi alle 0,60 euron. Se olisi ensimmäinen kerta sitten 2012, eurokriisin pohjavuoden. 

Kauppasoturi Trumpille tulee jo kiire äänestäjien hermostuessa

Viikon poliittinen uutinen on, että Trumpin ydintiimi ajaa voimalla sopimusta Kiinan kanssa tullien purkamiseksi. Kuten Pörssihaukan jutussa on eritelty, se voi olla Trump eikä Kiina jolle tulee kiire. Mikä pohjaa kauppasodan ratkeamista.

                         Korkojen vapaa pudotus tekee loppua

Se, joka lukee suhdanteiden ja samalla markkinoiden pohjat ja huiput riittävällä tarkkuudella, pääsee osakesijoittajana huomattaviin ylituottoihin. Pitkien korkojen eli pitkän maturiteetin valtionvelkojen korkotuotto on suhdannemittareista tunnetuimpia ja varmasti luotettavimpia. 

Korot liikkuvat käänteisesti velkakirjojen kysyntään nähden. Kun talouden odotetaan kasvavan, sijoittajat haluavat velkapapereille parempaa korkoa, koska inflaationkin pitäisi kiihtyä ja osakkeiden tarjota hyviä tuottoja. Silloin korot nousevat.

Varmatuottoisten velkakirjojen kysyntä taas kasvaa aina suhdanneodotusten pudotessa. Silloin korot laskevat.

Korkomarkkinat ovat perinteisesti suhdanteiden ennustajista taitavin, koska siellä toimivat pääomamarkkinoiden raskaimman sarjan ammattilaiset. Heillä on käytössään paras tieto ja ymmärrys.

Uusi hallitus, grazie mille!

Italia sai uuden koalitiohallituksen, kun Viisi tähteä ja keskustavasemmistolainen PD löivät hynttyyt yhteen estääkseen uudet vaalit ja niissä odottavan äärioikeistolaisen Legan voiton. Liikettä osattiin odottaa, mutta epäpyhä avioliitto on tämäkin kuten kahden aika ääripään populistipuolueen naimakauppa.

Koalition kestävyys on nytkin hyvin huteralla pohjalla, koska PD kuuluu siihen vanhaan poliittiseen kaartiin, jota vastaan Viisi tähteä on perustettu. Niillä on myös monia jyrkän erilaisia näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Mutta eivät ristiriidat suuremmilta vaikuta kuin edellisen hallituksen.

Aalto-yliopiston professori Matti Suominen, joka on tutkinut markkinoiden liikkeitä monesta näkökulmasta, pitää ajankohtaa osakkeiden ostamiselle huonona. Keskeinen peruste on korkosykli, joka etenkään Yhdysvalloissa ei vielä ole osakkeiden kannalta optimissa, koska korkojen lasku on vasta aloitettu. Ihanteellista ostopaikkaa, korkosyklin pohjaa, joutuu vielä odottamaan.

Periaatteessa yhdyn Suomisen kantaan. Korkosyklin pohja todellakin on yleensä ottaen paras taite osakkeiden ostolle. Talous vielä matelee, matalien korkojen elvyttävä vaikutus ja velkavivutettu osakesijoittaminen ovat vielä edessä. Yhdysvaltojen korkotasolla on tässä ratkaiseva merkitys dollaripääomien mittakaavan vuoksi.

Oppositiojohtajaksi pakotettu tähtipoliitikko Matteo Salvini ihailee maanmiestään Benito Mussolinia (vasemmalla)

Italian epäpyhä populistikoalitio koki odotetun lopun eli hallitus kaatui vuoden verran keskenään tapeltuaan. Äärioikeistolainen Lega ja sen johtaja Matteo Salvini vaativat omalle hallitukselleen epäluottamuslausetta toiveenaan uudet vaalit, joissa se olisi gallupien perusteella noussut pääministeripuolueeksi.

USA:n korkoeron sukeltaminen miinukselle kuohuttaa markkinoita. Kun kymmenvuotisen valtionlainan korko putoaa alemmas kuin kaksivuotisen lainan, korkoero muuttuu negatiiviseksi. Se on ennakoinut viiden vuosikymmenen ajan taantumat Yhdysvalloissa – ja niillä taas on voimakkaat heijastevaikutukset maailmantalouteen ja pörsseihin.

Pörssihaukka suhtautuu asiaan monisyisesti. Korkoeron pudotus negatiiviseksi on todellakin ollut taantumien paras ennustaja, mutta se ei tee sijoittajan urakasta mitenkään ongelmatonta – muttei välttämättä kummemmin hankalaakaan.

Hyvä sijoittaja odottamassa markkinapaniikkia ja hätähousuja.

Kuten jo viikonloppuna povasin, volatiliteetti kiihtyi aivan viikon alussa ja sitten katosi tai ainakin oleellisesti väheni viikon puoliväliin mennessä. Se tapahtui jo tänään, tiistaiaamuna.

Markkinapaniikit ovat ikuinen ja täysin samanlaisena toistuva ilmiö. Käytännössä kaikki osakkeet sukeltavat, jotkut todella rajusti, jotkut vähemmän, mutta sinistä on jokseenkin mahdoton löytää pörssistä VIX:in kiskaistaessa 20 pisteen tasoille, saati korkeammalle.

OMX25 pysyi vaivatta markkinahaarukassa kuten Pörssihaukka ounasteli kuukausi sitten.

Pörssihaukka arvioi kuukausi sitten, että kesäkuun vahvan nousun jälkeen pörsseissä on vuorossa laskukuukausi teknisin ja historiallisin perustein. Näin kävi. Kutinsa piti myös viikon takainen arvio nousuviikon jälkeisestä laskuviikosta.

Osakesijoittamisessa on kahta eri riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Yhtiöriski on niistä fundamentaalisesti ylivoimaisesti tärkeämpi. Se tarkoittaa sortumista huonoihin yhtiöihin. Osakepoiminnassa tulee väistämättä virheitä, mutta tarkoilla kriteereillä ja laajalla hajautuksella yhtiöriski on lopulta helppo pitää kurissa. Hyvä salkku kestää muutamat virheet.

Pörssihaukka kehotti karttamaan aina vain suurta intoa nostavaa Nokiaa sivuston avaamisesta maaliskuusta asti – kunnes kaksi viikkoa sitten kansanosake nousi vihjeeksi, kun yleinen ilmapiiri ja analyytikkojen odotukset olivat jo kääntyneet Nokiaa vastaan.

Pörssihaukka odotti teknisen analyysin perusteella tällä kertaa myönteistä osariyllätystä, ja sellaisen saimme. Raportti oli oleellisesti edellistä parempi, ja varsinkin ohjeistus viittaa osakekurssin jatkavan tämänpäiväistä ralliaan pidempäänkin.

Q2:n liiketulos oli 451 miljoonaa euroa, reilusti yli konsensuennusteiden, joiden haarukka oli 156-420 miljoonaa euroa. Nokia piti ennallaan koko vuoden ohjeistuksensa, joka lupaa 0,25 – 0,29 euron epsin. Ensi vuodelle ohjeistus on jo 0,37 – 0,42 euroa.

Edellisen osarin jälkeen ohjeistus herätti epäluottamusta, mutta nyt liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kohentuminen tukevat yhtiön arviota. Samoin tekee osingonmaksu, joka pysyy aiemmissa lupauksissa, eli 0,05 euron kvartaaliosinko jaetaan jo elokuussa.

Helsingin valikoimaltaan kapeassa pörssissä on lähes kroonisesti ylihinnoiteltuja, joskin muuten kelpo yhtiöitä. Suomessa vähäinen globaali korkean teknologian teollisuus tuppaa sokaisemaan sijoittajat, ja nimenomaan korkeasuhdanteessa. Hitaasti kasvavista ja kaiken lisäksi syklisistä arvoyhtiöistä pulitetaan suhdannevapaiden kasvuyhtiöiden hintoja eli liikaa.

Toisaalta nämä yhtiöt ovat hyviä sijoituskohteita, kun sijoittajien enemmistö kääntää niille selkänsä illuusiot menettäneenä ja kurssitappioon kyllästyneenä. Wärtsilä on lopulta siinä pisteessä ja hinnassa, jota povasin jo tammikuussa:

https://www.piksu.net/artikkeli/ylett%C3%B6m%C3%A4n-innostuksen-vaarat-klassinen-tapaus-w%C3%A4rtsil%C3%A4

Wärtsilä on hyvällä tavalla yllätyksetön yhtiö. Heikommat ja paremmat vuodet vaihtelevat maailmantalouden mukana, mutta matalasuhdanteessakaan, kuten nyt, tulos ei juuri heittele. Nousukaudella liikevaihto pomppaa useita prosentteja taantuakseen jonkin verran suhdanteen taittuessa. Kannattavuus ailahtelee sykliseksi vähän, toki hiukan.

Käsittelin pari päivää sitten ruotsalaista rakennusyhtiötä JM:ää alleviivaten taas keskeistä väitettäni, että iso raha tietää etenkin isompien yhtiöiden kehityksen paremmin kuin julkisessa jakelussa oleva tieto. Sen ei pitäisi yllättää – sanotaanko vaikka niin, että paksulompakkoisella on parhaat kuiskaajat, mutta usein myös arviokyky.

Ruotsalaisten mielestä aika ei olekaan enää niin huono uusille avaimille.

Olen Piksussakin usein eritellyt, kuinka sijoittamisen suuria harhakuvia on uutisten ja virallisten tietojen merkityksen ylikorostus. Hitusen karrikoiden voi sanoa, ettei niihin pidä kiinnittää huomiota ilman erityistä syytä. Tärkeät tiedot ovat suursijoittajilla ennen niiden julkistamista ainakin yleensä. Se on teknisen analyysin yksi kivijaloista.

Julkaistu: heinäkuu 3, 2019 I Kirjoittaja: Heikki Ikonen

Ruotsin keskuspankki piti tänään repokorkonsa ennallaan. Se on edelleen -0,25 prosenttia. Korkojen nousuun keskuspankki uskoo vasta ensi vuonna eli erittäin kevyt rahapolitiikkaa jatkuu. Muuallahan sitä ollaan keventämässä edelleen, Yhdysvalloissakin koronlaskuja pidetään melko varmana viimeistään syksyllä. EKP lupaa elvytystoimia.

Kauppalehden sijoituskolumnisti Henri Elo kiinnittää huomiota vielä muutama vuosi sitten sijoitushittien asemassa olleiden kotimaisten kasvuyhtiöiden tyrmäävän kehnoon kurssikehitykseen. Elo itse listasi kolme vuotta sitten Helsingin pörssin superkasvajat, joita olivat Pihlajalinna, Lehto Group, Consti, Restamax, Verkkokauppa.com, Basware, Affecto ja Digia.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi innosti markkinat lupailemalla elvytystä, jos ja kun euroalueen näkymät sitä kaipaavat. EKP:llahan ei ole ylettömästi työkalupakissaan vermeitä korkojen mataessa jo muutenkin kellarissa, joten ainoa tuhdimpi vaihtohto olisi taas lisätä rahaelvytystä valtionvelkojen osto-ohjelmalla.