Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Kylmää Coronaa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: 2020  +3.9%, alusta (27-05-2010) +132.5%

Yleistä

Uudet All-time-high luvut on nähty S&P500 ja Eurostoxx50:ssa yli 20% vuosinousuilla sekä myös omassa portfoliossa. Pahiten jälkijunaan on jäänyt HangSeng joka on vuositasolla lievästi pakkasella. Topix on vuositasolla +10% ja FTSE +7%. Kukapa tätä olisi uskonut vuosi sitten jos samalla olisi kertonut että Brexit toteutui, Kiinan ja USA:n kauppasota on korkeintaan välierällä ja Kiinassa riehuu pahin virusepidemia vuosikymmeniin. Myös VIX ja VSTOXX - nuo myös pelkoindekseiksi kutsutut mittarit - ovat maltillisissa luvuissa.

Sinänsä pörssireaktiot ovat muistuttaneet edellistä SARS-epidemian aikaista: Lyhyt dippi josta toivuttiin alle kuukaudessa. Nähtäväksi jää kuinka paljon Corona tulee näkymään talousluvuissa. Selvää on että se haittaa kaupankäyntiä. Kävin äsken messuilla jenkeissä joilla monet osastot ammottivat tyhjyyttään - Kiinalaisia ei päästetty edes maahan saatika messuille. Toisaalta tämä ei paljon menoa haitannut, paikallisia oli käytävillä sankoin joukoin. Vastaavasti kukaan ei nyt matkusta Kiinaan tekemään kauppoja. Muutaman kuukauden paussi kaupanteossa tulee näkymään. Toinen huolenaihe on logistiikkaketjut. Melkein tuotteessa kuin tuotteessa on jokin Kiinassa valmistettu komponentti. Toiseen suntaan vienti on vaikeaa, kun lentorahti on olematonta. Ja jos saa tavarat Kiinaan onko kukaan siellä niitä ottamassa vastaan?

Positiivisia signaalejakin tulee toki. Suurin osa Kiinalaisita tehtaista on avattu. Kiinan ulkopuolella on havaittu vain harvoja tartuntoja. Kauppasodassa on tauko kun huomio on kiinnittynyt Coronaan. Mutta kaiken kaikkiaan markkinaoptimismi tuntuu olevan uskomattomuudessan lähes samaa luokkaa kuin Teslan pörssikurssi: Sanoja ei oikein tahdo löytää kummankaan kuvaamiseen. Yhtä mailman suurimmista talouksista ei voi panna karanteeniin kuukausiksi ilman että se näkyy kansainvälisestikin talousluvuissa.

Uskomattomia ovat myös monen teknojätin pörssiarvot. Eräs kolumnisti vertasi osuvasti Applea ja Siemensiä. Vuonna 97 kun Jobs palasi Appleen oli sen pörssiarvo kymmenesosa Siemensin arvosta. Nyt Applen arvo on suurempi kuin koko DAX-indeksin. Suuri pörsiarvo tuo myös automaattiisesti passiivisille indeksi-sijoittajille suuren siivun Appleä. Esimerkiksi Vanguard FTE All-World ETF sisältää 2.5% siivun Applea. Puhumattakaan USA -ETF:stä. Diversifiointi on ehkä pienempää kuin luuletkaan.

Otan nyt(kin) rauhallisesti. En myy, mutta en myös ostot ovat karanteenissa. Jos jossakin nyt piilee mahdollisuuksia, niin juurikin Aasian alastampatuilla markkinoilla. Kanattaa ehkä kerätä hieman käteistä sotakassaan jotta hieman myöhemmin keväällä voi palata apajille.

 

Käyttäjän Erno Mikkilä kuva

Mitä jos olisin valinnut toisin?

Mediassa sijoittaminen yhdistetään usein rikastumiseen, vaikka se voi olla myös vain osa järkevää oman talouden hallintaa. Kerron oman tarinani, jossa ei nousta ryysyistä rikkauksiin, mutta huomattavasti parempaan ja tasapainoisempaan elämään.

Mistä kaikki alkoi?

Vuonna 2013 olin jo asepalvelukseni suorittanut ja töissä tehtaalla tuotannon puolella. Olin 20-vuotias ja aikuisuudessa oli vielä jonkin verran uutuuden hohtoa, mutta mitään tavoitteita tai varsinaista päämäärää ei vielä tuolloin ollut.

Töistä saamani palkat valuivat mitä turhimpiin asioihin ja tilini saldo oli usein nollan tuntumassa. Minulla ei ollut hajuakaan mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Uskollinen ratsuni oli vuoden 1995 Ford Escort, jota varten olin ottanut 1200 € kulutusluoton pankista, jotta pääsen kulkemaan töissä.

Myöhemmin samana vuonna aloin tosissani pohtimaan, että miten yhteiskunnassa paremmin pärjäävät hoitavat raha-asiansa? Päätin etsiä vastausta tähän samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin omaa mieltäni askarruttaviin kysymyksiin: googlettamalla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

TEM toivoo että politiikka pyrkisi elintason kasvattamiseen

Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) kiinnittää raportissaan "Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa" huomiota siihen, että Suomi arvostaa muita asioita kuin tuottavuutta. Työn tuottavuus ja elintaso ovat sen seurauksena noin 10% pienempiä kuin kilpailijamaissa. TEM:n mielestä arvopohjaa kannattaisi muuttaa niin, että tehokkuudesta tulisi positiivisempi arvo.

Julkisen sektorin tapoja kannustaa tehottomuuteen ovat erilaiset palkkiot ja kannusterahat ja verotuedut:

  •     tehottomampia ja vähemmän työtä tekeviä kansalaisia suositaan keveämmällä työn verotuksella
  •     kokonaan työtä tekemättömiä (työttömät) kannustetaan ja tuetaan veroetujen lisäksi melko suurilla palkkioilla
  •     tehottomia yrityksiä ja maataloustuottajia palkitaan yritystuilla, jotka rahoitetaan tehokkaammilta otettavilla suuremmilla veroilla

TEM tuntuu pitävän elintasoa ja sen kasvua arvossa kun taas Suomen poliittinen eliitti tavoittelee ja saavuttaa muita päämääriä (imastonmuutos, tasainen tulonjako, julkisesti tuotetut palvelut, julkisomisteinen tuotantokoneisto, hoitajamitoitus, eläkkeet, yritystuet, järjestäytynyt työmarkkinakoneisto, ....). On olemassa selvä arvoristiriita poliittisen päätöksenteon ja TEM:n virkamiesten välillä.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen poistanut seurannasta Lehto Groupin ja lisännyt Volvon.

 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinoiden sokeus: tapaus Abb Vie

Abb Vien osakekurssi ei kuvaa yhtiön taloutta, vaan sijoittajien sekavuutta

Luottamus on sijoittamisessa hyvä asia oikein kohdistuessaan. Se tarkoittaa uskoa laatunsa todistaneiden yhtiöiden kykyyn selviytyä ongelmistaan, olkoon niiden tausta mikä tahansa.

Biolääkeyhtiö Abb Vie on alansa johtavia yhtiöitä maailmassa, suomalaisessa mittakaavassa jättiläinen. 33 miljardin dollarin liikevaihto on 30-kertaa suurempi kuin Orionilla ja reilusti Nokiaakin kookkaampi.

Abb Vieta on pidetty taantuvana tai ainakin heikkona sijoituskohteena, koska se on ollut poikkeuksellisen riippuvainen yhdestä tuotteesta, maailman rahamäärässä myydyimmästä lääkkkeesta Humirasta. Patenttioikeuden rauettua sen tuotto on Yhdysvaltojen ulkopuolella laskenut voimakkaasti kopiolääkkeiden paineessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Meyerin perheen omistajaohjauksessa syntyy 2% Suomen viennistä

Saksan talouselämä perustuu perheyrityksiin. 500 suurinta pereheyritystä tuottavat noin 43% Saksan bruttokansantuotteesta. Saksalainen perheyritystoiminta on mukana edistämässä Suomen menestystä. Meyer:n perheen omistajaohjauksessa (Meyr werf) luodaan yhä kasvava osa Suomen viennistä. Konsepti on toimiva. Omistus on Saksalaisen, perheyrityksille suotuisan lainsäädännön piirissä ja toiminnan merkittävin osa on Suomessa.

Meyerin Turun Telakan ja sen toimittajayritysten laivanrakennusliikevaihto on vuoden 2018 osalta noin 1,9 miljardia euroa (noin 2% Suomen viennistä), mikä tarkoittaa 46 prosentin kasvua vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna.

Työllistämisen aluetaloudelliset vaikutukset kohdentuivat 96 prosenttisesti Varsinais-Suomeen, etenkin Turkuun (88 %).  Suurin yhteisöveropotti kasautui sen sijaan Uudellemaalle. Siellä muut kuin työllisyysvaikutukset ovat käytännössä lähes samaa tasoa Varsinais-Suomen kanssa, ja Uudenmaan osuus Meyer Turun talousalueena onkin noussut selvästi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajien maastapoistumisvero olisi valtionvarainministeriön mukaan haitallinen

Valtiovarainministeriön "selvitys luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverosta" tutki hallituksen pyynnöstä keinoja sijoittajien maastapaon hillitsemiseksi.

Suomessa on verotuksellisin keinoin pienennetty yksityinen portfoliosijoitusvarallisuus (pörssiosakkeet + rahastot) noin 60Mrd€ luokkaan samalla kun julkinen sijoitusvarallisuus on saatu kasvamaan yli 200 Mrd€ suuruusluokkaan. Osa tuosta 60Mrd varallisuudesta uhkaa paeta ulkomaille. Maastapoistumisverolla puututtaisiin verovälttelyyn, jossa muutetaan Suomesta matalan verotuksen maahan ennen sijoitusvarallisuuden myyntiä tai lahjoitusta ja niistä seuranneita veroja. Maastapoistumisvero tai vastaava säännös on käytössä 13 vertailumaassa, kun sellainen puuttuu vain kolmesta.

Valtionvarainministeriön selvitys ei tue maastapoistumisveron käyttöönottoa. Vero haittaisi valtionvarainministeriön mukaan kilpailukykyä ja taloudellista tehokkuutta. 

Lisää tietoa:   valtionvarainministeriö

Kuvan lähde: wikimedia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksityiset vuokranantajat ovat hyväsydämisiä vuokraisäntiä

Vuokranantaja 2020 -kysely kertoo, että yksityiset pienvuokranantajat ovat hyväsydämisiä vuokraisäntiä. He korottavat vuokria maltillisesti ja palauttavat säntillisesti vakuuden. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes näkee, että taustalla on vuokranantajien halu pitää kiinni hyvistä vuokralaisista.

Vuokramarkkinakatsaus kiinnittää huomiota yksityisten vuokranantajien epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Omistusasunnosta ei mene veroa kun taas vuokra-asumista rasittaa vuokranantajan 30% pääomatulovero. Tämä vero valuu vuokratasoihin. Ei ihme että omistusasuminen on vuokra-asumista edullisempaa. Omistusasumisen alhaisempi verotus toimii tosiasiallisena tulonsiirtona pienituloisilta vuokralaisilta varakkaammille oman asuntonsa omistaville.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Coronavirus leviää eksponentiaalisesti Kiinassa, mutta ei muualla

Tässä perustietoa Kiinassa leviävästä Wuhang corona viruksesta (tieteellinen nimi:   2019-nCoV ):

  • Tartuntojen määrä Kiinassa kasvaa eksponentiaalisesti. Tartunnan saanut levittää viruksen keskimäärin noin kahteen läheiseensä ja sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu vajaan viikon välein.
  • Uusien Kiinan ulkopuolisten tartuntojen määrä näyttäisi vähenevän. Tauti on näiden tietojen valossa onnistuneesti rajattu Kiinaan.  Arvio perustuu olemassa olevaan erittäin epävarmaan tietoon.
  • Tautiin on toistaiseksi kuollut 2% hoitoon hakeutuneista vaikeista tapauksista. Tavallisen kausi-influenssan kuolleisuus on noin 0.1% hoitoon hakeutuneista.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Antti Saari kehoittaa pitämään osakkeet ylipainossa

Nordean Antti Saari kehoittaa pitämään osakkeet edelleen ylipainossa.

Koronavirusepidemia aiheuttaa todennäköisesti samanlaisen lyhytaikaisen kuopan kuin SARS aikoinaan, mutta pitkäaikaiset vaikutukset jäänevät vähäisiksi.

Maailmantalouden tila on parantumassa, inflaatio-odotuksia ei ole, koroista ei tuottoja saa ja yritysten tulokset ovat kasvussa. Osakkeet ovat tässä tilanteessa hyvä valinta.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Musti ja Mirri - Listautumisanti

Musti Group, eli tuttavallisemmin Musti ja Mirri, suunnittelee listautumista Nasdaq Helsinki Pörssin pörssilistalle. Tätä listautumista ovat monet ennakoineet jo vuosia ja olen itsekin odottanut sitä kädet syyhyten. Musti Group hakee listautumisannilla 45 miljoonan euron bruttovaroja, jotka on tarkoitus käyttää lainojen lyhentämiseen. Perehdyn tässä kirjoituksessa Musti Group listautumisantiin ja pyrin selvittämään niin teille kuin itselleni, että onko siihen osallistumisessa mitään järkeä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kohtuulliset tulonsiirrot kasvattavat elintasoa ja rikastuttavat yhteiskuntaa

Tulojen kohtuullinen tasaaminen on tarkoituksenmukaista ja hyödyttää yhteiskunnan kehittymistä ja dynamiikkaa. Yhteiskunta ja elintaso kehittyvät nopeammin jos tuloja tasataan. Mistä tämä johtuu?

Yhteiskunnan palvelu- ja tavara- tuotannon kehittymisellä on kaksi tekijää, tuotannon tehokkuus ja toisaalta hyvien palvelujen ja tuotteiden valintaprosessin päätösten hyvyys. Näistä kahdesta tekijästä valintaprosessin toimivuus on monasti huonommin ymmärretty ja vähemmän keskusteltu käsite. Valintaprosessi syntyy ihmisten valinnoista kun he tekevät ostoksia ja valitsevat palveluita. Tuotantokoneisto saa valintojen tuloksena tiedon siitä, mitkä palvelut ja tuotteet täyttävät parhaiten ihmisten unelmat ja tarpeet.  

Optimi syntyy kun yhteiskunta keskittää yhtä paljon tarmoa (kansalaisten aikaa) sekä hyvien palveluiden valitsemiseen että niiden tuottamiseen. Tähän on olemassa selvät ja yksinkertaiset matemaattiset perusteet, joita ei ole kuitenkaan järkevää tässä toistaa.  Optimia lähestyttiin 1900- luvun alun ja 1960- luvun välillä kun siirryttiin 8 tuntiseen työviikkoon. Ihmisille jäi suurin piirtein yhtä paljon aikaa tuotteiden tekemiseen ja tuotteiden valitsemiseen.

Eläkeläisten ja työkyvyttömien kyky tehdä valintoja jää käyttämättä, ellei heille järjestetä tuloja. Tarvitaan kohtuullisia tulonsiirtoja palkansaajilta eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsille jotta heidänkin kykynsä tehdä valintoja saadaan mukaan yhteiskuntaa kehittämään. Tulonsiirroilla saadaan kaikki mukaan tekemään yhteiskunnalle arvokkaita valintoapäätöksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Henkilökohtainen asuntolaina on taloyhtiön lainaa edullisempaa

Henkilökohtainen asuntolaina on nyt edullisempi kuin taloyhtiön ottama laina selviää Suomen Pankin ja tilastokeskuksen tilastoista

Joulukuussa 2019 nostettujen uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 1,06 % ja asuntolainojen 0,73 %.

Uusia asuntoyhteisölainoja nostettiinkin viime vuonna 10 % vähemmän kuin vuonna 2018. Henkilökohtaisten asuntolainojen kasvu oli sen sijaan  2,7%.

Asuntoyhteisölainoista kirjatut arvonalentumiset ja luottotappiot ovat pysyneet vähäisinä ja hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta pienenä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Helsingin, Turun ja Jyväskylän kunnallisvero on keveintä

Kunnallisverotus on keveintä Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Mikkeli nousi kireimmäksi verottajaksi Veronmaksajien kuntaverovertailussa vuonna 2020.

Mikkeli kiristi kunnallista tuloveroprosenttiaan peräti 1,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2020. Vertailun laskelmissa palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä yli 2 900 euroa enemmän kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa kuin Helsingissä.

Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Taidolla, Tuurilla, vai molemmilla?

Toimitko taidolla, tuurilla vai molemmilla? Tähän kysymykseen on monta vastausta. Monet väittävät, että he menestyvät taitojensa ansiosta ja muut menestyvät hyvän onnensa ansiosta. Jotkut sanovat, että kyse on molemmista. Vastaus tähän kysymykseen ei ole yksinkertainen ja kuten moniin muihinkin mielenkiintoisiin kysymyksiin niin tähänkin vastaus alkaa sanoilla. ”Se riippuu...” Ja jatkuu sanoilla ”siitä mitä on tekemässä.” Kirjoituksen tilastofaktat löytyvät Michael Mauboussinin kirjasta ”The Success Equation” (menestysyhtälö)

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Elintason ja taloudellisen aktiviteetin kasvu pysähtyy

Nordea Economic outlook tarjoaa asiantuntevan katsauksen pohjoismaiden ja Venäjän talouksista.

Nordea luottaa Ruotsin, Norjan ja Venäjän julkisen vallan kykyyn huolehtia talouselämää koskevasta tarkoituksenmukaisesta säätelystä ja ohjauksesta. Nordea ennustaa, että näiden maiden BKT:n ja elintason kasvu päätyy 1,5...2% välille.

Nordea ei usko suomalaisen julkisen vallan osaamiseen ja/tai haluun tehdä uudistuksia. Nordea ei usko että tuottavuus tai työtuntien määrä kasvaisi ja arvioi että Suomessa elintason kasvu hyytyy pysyvästi. Suomen talouskasvu pienenee ennusteperiodin aikana 0,5% tasolle.

Lisää tietoa: Nordea Economic outlook

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Hallitus ei huolehdi julkisen talouden tasapainosta”

Tätä ei sanonutkaan oppositio, vaan viisi lähinnä taloustieteen alojen professoria.

Pääministeri Sanna Marin, 34 vuotta, kertoi hallituksensa käyneen ”hyvän” keskustelun taloustilanteesta. Jipii.

Muistettakoon, että edellinen pääministeri Antti Rinne lupasi, ettei hänen hallituksensa leikkaa. Sen lupauksen Rinne piti. Ainoa ongelma on, ettei lupaus sovi yhteen talouden realiteettien kanssa.

Asia oli päivänselvä jo Rinteen hallitusta muodostettaessa ja nyt sen ovat lausuneet viisi professoria talouspolitiikan arviointineuvostossa. Kaikki on sen varassa, että uusia täytettyjä työpaikkoja saataisiin kymmeniä tuhansia lisää.

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto ja tiivistelmä.

Lausunnosta poimittua:

Käyttäjän J.Vahe kuva

En ymmärrä Koneen kurssia,

eikä näytä ymmärtävän esim. Indereskään.

Kurssi oli jo valmiiksi korkealla ja sitten tuli Bloombergin julkaisema uutinen, että Koneen tarjous Thyssenin hisseistä olisi korkein, 17 mrd. euroa. Onkohan Outokumpu vieläkään toipunut omasta Thyssen-kaupastaan?

Kun Thyssen myy, syyhän silläkin on. Ostajan eli viime kädessä Antti Herlinin motiiveina saattaa aivan hyvin olla halu ”jäädä historiaan” eli tehdä yrityksestään taatusti mahtavampi kuin oli isällä ennen häntä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuoden 2003 SARS epidemia ei vaikuttanut pörssikursseihin

Piksu on tutkinut miten nykyisen Wuhang virustaudin kaltainen SARS vaikutti vuoden 2003 pörssikursseihin. Tulos oli yllättävä. SARS ei vaikuttanut oleellisesti pörssikursseihin (kuvan tekemiseen hyödynnetty Yahoo finance palvelua). 

Pörssikurssit nousivat pienen alkusäikähdyksen jälkeen 10% ja jatkoivat sen jälkeen nousuaan.

Yleisen taloustilanne oli parantunut ja osakkeet olivat laskeneet vuoden 2000 teknokuplan jälkeiseen syvimpään kuoppaansa. Nousulle oli makrotaloudelliset ja pörssin arvostustasoon liittyvät perusteet. SARS:n kaltaiset tautipelot ja siihen liittyvät WHO:n matkustusrajoitteet eivät himmentäneet pörssin hyvää menoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jäsenkato rapauttaa työmarkkinoiden neuvotteluprosessin legitimiteettiä

Lakkokevät käy kuumana ja suuret pörssiyritykset ovat vaarassa joutua lakkovahtien saartamiksi. 

Ammatti (ja työnantajaliittojen) jäsenmäärät vuotavat huolestuttavasti. Ammattiliittoihin kuulumattomat työntekijät siirtyvät Yleisen työttömyyskassan (ns. Loimaan kassan) jäseniksi ja Loimaan kassan jäsenmäärä kasvaa 6% vuosivauhtia ja jo 20% työntekijöistä kuuluu Loimaan kassaan.

Lähes kaikkien muiden työttömyyskassojen jäsenmäärät hupenevat. Loimaan kassan kasvu on merkki työmarkkinamekansimin legitimiteetin vähittäisestä vähenemisestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisen elinkeinoelämän tulevaisuudenusko heikkenee

EK:n luottamusindikaattorit tammikuussa: 

  • teollisuusyritysten luottamus heikkeni
  • rakennusalan luottamus ennallaan
  • palveluala laski
  • vähittäiskaupan luottamus romahti
Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Tuloskausi Q4/2019 – tunnuslukuvertailua

Ennen kuin Q4/2019 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin katsotaan hieman yhtiöiden osinkotuottoa ja PE-lukua sekä niiden sijoittumista piste- eli scatter-kuvaajalle.  Vertailussa on mukana kaikki Talousmentor-yrityslistan 69 yritystä.

Listan ulkopuoliset Suomi-yhtiöt

Koostimme yhteistyössä Piksun, Sergion ja Talousmentorin kanssa tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Ennusteet on tehty sekä Q4/2019 että koko vuodelle 2019.

Näihin liittyvät ennusteet löytyvät Piksun kirjoituksista:

PE ja osinkotuotto

Oheiseen kuvaan on asetettu yhtiöt ennustettujen PE-lukujen ja osinkotuottojen perusteella. Näin voi visuaalisesti havainnoida, miten eri osakkeet asettuvat kaavioon.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Luottoluokittaja heikensi Suomen näkymiä

Lähde

US:n uutinen käyttää lähteinä 3 pankkimiehen twiittauksia 

Arviot ovat negatiivisia.

Tästä eteenpäin ei enää riitä maailman toiseksi nuorimman pääministerin saama mediahuomio, vaan tarvitaan tekoja. Teot näyttävät huonoilta. Sisäministerin kansliapäällikkönimitystä perusteltiin vanhalla perinteellä. Nuoret ministerit seuraavat siis vanhoja perinteitä.

Kevään työmarkkinatilanteesta on tulossa vaikea mm. siksi, että ed. pääministeri Antti Rinne ryntäsi puolustamaan palkankorotusvaatimuksia. Tällaista tapaa ei ollut sdp-taustaisilla pääministereillä Lipponen, Sorsa saati Koivisto.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Nousumarkkinan mallikappale

Nousumarkkinassa tullaan pohjasta voimalla

Jo syksystä asti paahtanut varhainen kevätralli kuvaa aika tarkkaan Piksussakin jo vuosia toistamaani väitettä, joka pohjaa niin omaan kokemukseen kuin alan kirjallisuuteenkin - tosin sen alalajiin, jota ei talousoppilaitoksissa suuremmin kai harrasteta.

Markkinat liikkuvat tavalla, jota uutisten tai erilaisten raporttien perusteella ei pitäisi tapahtua. Päällä on vahva nousumarkkina, kuten Piksussa ennustin pääpiirteissään vuosi sitten toteutuvaksi. Vuosi sittenhän tunnelmat olivat todella synkät, takana oli tuolloin joulukuussa syvimmilleen äitynyt kunnon pörssiromahdus.

Kaikki näytti todella surkealta, kun romahduksen syyt tulosvaroituksineen ja hapantuvine ennusteineen alkoivat hallita sijoitusmaailmaa 2019. Surkealta näytti ja huonommaksi vain piti äityä, noin pääpiirteissään.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kestäviä arvoja edistetään parhaiten tarkoituksenmukaisilla ympäristöveroilla

Miten sijoittaja voi parhaiten vaikuttaa siihen, että hänen sijoitustoimintansa edistää kestäviä arvoja kuten yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ympäristöarvoja, sosiaalisia tavoitteita ja kestävää kulutusta?

Yrityksen tehtävä on tuottaa iloa ja onnea ja siitä asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Tuotteen tai palvelun hinta kertoo sen hyvän määrän mitä tuote tuottaa asiakkaalle.

Toisaalta yritys myös aiheuttaa haittaa. Se kuluttaa työntekijöiden aikaa ja pilaa ympäristöään.  Ihanneyhteiskunnassa näistä joutuu maksamaan oikeudenmukaisen hinnan. Yrityksen voitto on silloin sen tuottaman onnen määrä vähennettynä niillä haitoilla joita yritys joutuu aiheuttamaan.  Sijoittajan voitto on silloin mitta sille, miten hyvin sijoittaja on nettomääräisesti pystynyt edistämään kestäviä arvoja.

Mutta maamme ei ole yksilön ihanteiden mukainen ihanneyhteiskunta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sellun ja paperin hinta vaikuttaa metsäteollisuusyritysten pörssiarvostukseen

Piksu on tutkinut miten paperin ja sellun tuottajahintaindeksi (ST. Luis FED) on ennustanut metsäteollisuusyritystemme UPM ja StoraEnso pörssikursseja (kuva alla).

Voisi ajatella että metsästeollisuusyritystemme pörssiarvo seuraisi viiveellä paperin ja sellun maailmanmarkkinahintaa. Näin ei näyttäisi aina olevan. UPM:n ja StoraEnson kurssit seuraavat kyllä toisinaan sellun ja paperin maailmanmarkkinahintoja, mutta yhtä paljon ne seuraavat yleistä pörssikurssien tasoa. Tämä näkyy esimerkiksi vuonna 2007 jolloin metsäteollisuusyhtiöiden kurssitasot alkoivat laskea muiden pörssiyhtiöiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat olivat hyvällä tasolla.  Samanlaisia poikkeamia näkyy muinakin vuosina. Vuosina 2012-2017 metsäjättiemme pörssiarvot nousivat muiden osakkeiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat laskivat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailman taloudellinen painopiste on kaakkois- ja etelä- Aasiassa

Maailmantalouden kasvu kiihtyy IMF:n talouskatsauksen mukaan tänä vuonna 3.3% tasolle ja kasvu on ensi vuonnakin 3.4% tasolla. Kehitys on kuitenkin heterogeenista:

  • USA:n talouskasvu hidastuu ja Eurooppa hieman piristyy
  • Etelä-Amerikan, Lähi-Idän ja Keski-Aasian taloudet ovat ilahduttavan vahvassa nousukiidossa
  • Kauko-Idän kasvu on kuitenkin edelleen vahvinta ja maailmantalouden painopiste siirtyy selkeästi kohti kaakkoista Aasiaa
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvien maiden osakkeet ovat edullisia

Kehittyvien maiden talouskasvu kiihtyy ja kehittyneiden hidastuu selviää Nodean viikkoraportista. Kehittyvien maiden osakkeisiin kannattaa siis panostaa.

Kehittyvistä maista Kiina hidastaa, mutta muiden pirteys kompensoi ja keskimäärin talouskasvu tulee Maailmanpankin mukaan vahvistumaan 4.1 % tasolle. 

Kehittyvien maiden osakkeita saa pörssistä noin 30% alennuksella verrattuna kehittyneisiin. Teknologiayritysten painoarvo on näiden maiden pörsseissä kasvanut ja sekin osaltaan lisää näiden maiden kiinnostavuutta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysten tulostuotot ovat kohtuullisia

Piksu toimitus vertaili yritysten tulostuottoja ja korkoinstrumenttien antamia tuottoja toisiinsa.

Tämän vertailun perusteella näyttäisi siltä, että Intian ja USA:n osakkeiden arvostustasoihin on sisällytetty toiveita kasvavista tuloksista ja liikevaihdoista.  Saman tai lähes saman tuoton saa, jos sijoittaa esimerkiksi USA:n yrityslainoihin. Sijoittajan riski on silloin pienempi.  

Muiden maiden yritykset tuottavat mukavaa, selvästi korkotason ylittävää tulostuottoa. Monien maiden osakkeet voivat vielä nousta paljonkin, jos korkotaso pysyy pitkään matalalla.   

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit