Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nettovelkaantumisaste eli gearing kertoo yrityksen vakavaisuuden

Yrityksen nettovelkaantumisaste (englanniksi gearing) tarkoittaa yrityksen velkaantumisprosenttia. Mitä pienempi nettovelkaantumisaste on, sitä vähemmän yritys on velkaantunut suhteessa omaan pääomaan. Negatiivinen nettovelkaantumisaste tarkoittaa sitä, että yrityksellä on enemmän rahavaroja kuin velkoja. Yhtiö on silloin velaton.

Suomen pörssin yritysten nettovelkaantumisasteita voi tarkastella esimerkiksi Piksun "Analyysit - suomiosakkeet" osiossa. Yritykset voi siellä järjestää muun muassa nettovelkaantumisasteen mukaiseen järjestykseen.

Oheiseen kuvaan on otettu piksun analyysit osiosta kaikkein vauraimmat yritykset (vähiten nettovelkaa suhteessa omaan pääomaan kvartaalilla Q1/2019). Luettelosta löytyy paljon yrityksiä, joilla on enemmän varallisuutta kuin velkaa (negatiivinen nettovelkaantumisaste), mutta Suomen pörssissä on myös sellaisia, joissa on paljon sisäistä velkavipua. Tässä suhteessa Suomen pörssissä on valinnanvaraa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kurssitilastot ovat nollatietoa

stats

Talouslehtien ja sijoittajapalvelujen vakioaineistoon kuuluvat listat tiettyjen ajanjaksojen kurssikehityseroista. Tämä ja tuo osake on noussut tai laskenut vuoden tai alkuvuoden tai kolmen vuoden aikana niin ja niin paljon.

Sijoittajat ahmivat hanakasti tällaisia raportteja vähän kuin juoppo lonii kitaansa kaikkea alkoholilta haiskahtavaa. Todellisuudessa tuollaiset listat ovat yhtä tyhjän kanssa. Niistä on luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä, elleivät ne sisällä myös merkittävää markkinanäkemystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitusohjelma kehoittaa hyvää lisäarvoa tekeviä hillitsemään tahtia

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän.

- Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Treidaus: Kynttilät ja liukuva keskiarvo

Erilaisia indikaattoreita käytettäessä on hyvä muistaa, että markkinadata koostuu 5 eri luvusta: jakson avaus- ja päätöskurssi, ylin- ja alin noteeraus sekä volyymi. Kirjoituksessa tutustutaan kynttilägraafiin sekä liukuvien keskiarvojen (SMA ja EMA) laskentaan ja käyttöön.

Treidaaja käyttää monesti 3 eri aikaikkunaa sijoituskohteen valinnassa, analyysissä sekä transaktion ajoituksessa.

Treidaus on vaikeaa ja suurin osa häviää siinä rahaa.

Markkinadata koostuu 5 tiedosta

Markkinadata koostuu 5 eri tiedosta, jotka ovat jakson avaus- ja päätöskurssit sekä jakson korkein ja alin hinta sekä volyymi. Perinteisesti jakson pituus on yksi päivä, mutta treidaajalle myös muut ajanjaksot – viikkotasosta aina 1 minuutin mittaiseen – ovat tärkeitä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Työpaikoista

Työnhakua elokuvasta Alaston satama

Uuden hallituksen ohjelmassa minua hämmästyttää eniten puhe uusien työpaikkojen luomisesta. Kun tässä yhteydessä on puhuttu niin sanotusta tilannekuvasta, ihmettelen, millainen se oikein on.

Annetaan ymmärtää, että työpaikkoja jonotetaan jossain sataman konttorin edustalla (linkin kohta 13 min.). Tosiasiassa olemme vuosia tai vuosikymmeniä olleet tilanteessa jossa esimerkiksi ns. remontti-reiskan saaminen on tavallisen hankalaa.

Jos tästä täytyy antaa joku konkreettinen esimerkki, sellaiseksi kelpaa Heidi Hautala. Hän uskoi palkanneena yksityisyrittäjän, joka perättömästi väitti kyseessä olleen työsuhteen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Onnea ja menestystä uudelle hallitukselle

    Onnea ja menestystä uudelle hallitukselle !!

Toivotaan että uusi hallitus saa kaiken tarvitsemansa tuen suureen päämääräänsä -  valtiokoneiston roolin merkittävään vahvistamiseen. 

Suomi astuu näin yhden viimeisistä askelista kohti meidän kaikkien horisontissa auringonnousun lailla kajastavaa kaikkien yhteistä ja kaiken kattavaa ihannevaltioyhteiskuntaa.  

Lisää tietoa: Hallitusohjelma

Kuvien lähteet: valtioneuvostopixabay

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jari Järvinen: Maailmantalouden hidastuminen voi päättyä jo alkutalvesta

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota, protektionismi, Brexit ja valtioiden velkataakat. Sijoittajia hermostuttavat useat riskit maailmalla, mutta teollisuusmaiden ennakoivien suhdanneosoittimien mukaan ensi vuosi voi yllättää positiivisesti. Näin sanoo LähiTapiolan pääekonomisti ja suosittujen Maailma –yhdistelmärahastojen salkunhoitaja Jari Järvinen.

Talouden syklit ovat aikaisempaa nopeampia. Viime vuoden keväällä alkanut maailmantalouden kasvun hidastuminen voi päättyä jo loppuvuonna.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlros ymmärtää yksityisomistuksen arvon

Suomen eräs harvoista itsenäisistä, valtiosta riippumattomista, vaikuttajista on Björn Wahlros.

Osakesäästäjäpäivillä Björn Wahlros puolusti omistamista ja yhteiskunnan tarjoamaa omistajuuden suojaa (video oikella). Esimerkiksi Englannista, USA:sta, ja Ruotsista, joissa omistamista on arvostettu ja tuettu on tullut menestyksiä sekä taloudellisesti että ihmisten omanarvontunnon osalta. 

Suomessa vallitsee erilainen ajattelutapa. Suomalaista omistamista rangaistaan yhä ankarammilla veroilla ja omistamisesta tehdään yhä vaikeampaa samaan aikaan naapurimme vaalivat ja arvostavat omistamista. Ruotsissa syntyy tämän takia bruttokansantuotteeseenkin suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon teollisia investointeja kuin Suomessa. Tuomitsemme itsemme häviöön ellei omistamisen arvostusta nosteta sille kuuluvaan asemaan. 

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Treidaajalla pitää olla etu

Tehokkaat markkinat ja osakkeiden satunnaiskulku tekevät treidauksesta vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Markkinoilla on kuitenkin toistuvia kuvioita ja pitkään jatkuvia trendejä, joita voi yrittää hyödyntää. Joka tapauksessa treidaajalla tulee olla etu (”edge”) puolellaan.

Mitä enemmän kauppoja tulee tehtyä, niin sitä enemmän tilanne muuttuu tilasto- ja todennäköisyysmatematiikaksi.

Treidaus on vaikeaa ja suurin osa häviää siinä rahaa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Ei aivan vielä kylmää sotaa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +7.3%, alusta (27-05-2010) +99.3%

Yleistä

Kuukausi oli masentava pörsseissä. Kauppasodan kiihtyessä USA:n ja Kiinan välillä arvaamattomuus lisääntyy eikä oikein tiedä missä yhtiössä piilee riskiä ja missä ei. Omastakin salkusta löytyy tästä hyvä esimerkki. Vaikka Hang Seng indeksi onkin saanut isän kädestä salkun ”suurimman pudottajan” titteli meni tällä kertaa Intelille. Huawei mustalistaus kurittaa merkittävän asiakkaan menettävän yhtiön kurssia. Totuuden nimissä on muistettava että yhtiöllä on muitakin ongelmia.

Mutta vaikka indeksit ovat tipahtaneet on markkinoilla kuitenkin oudon rauhallista. VIX indeksi ei ole edes puhkaissut 20 rajaa. Jos VIX:iä pitää pelkokertoimena, niin käsillä ei ole pakokauhu vaan pikemminkin lievä kalvava epäilys.

Salkunhoitajat pelkäävät kuitenkin kylmää sotaa Kiinan ja USA:n välille ja miettivät mitkä Kiinalais-yritykset saattaisivat Huawein tapaan joutua mustalistatuiksi. Washingtonissa huhutaan viidestä high-tech yrityksen - Hikvision, iFlytek, Xiamen Meiya, Megvii ja Zhejian Dahua – mahdollisesti joutuvan mustalle listalle. Mutta kuten Intelin tapaus osoittaa seuraukset ovat arvaamattomia. Turvasatama-osakkeiden löytäminen voi olla vaikeaa. Pienet paikalliset palveluyritykset tuskin suoraan joutuvat kärsimään – omassa salkussa tulee mieleen Singaporelainen roskakuski Colex – mutta suuryritysten maailma on mutkikas.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Metsäsektorin nousua saa odottaa

paperitehdas

Niin ne syklit heiluvat ja yllättävät housut nilkoissa etenkin suhdanneherkillä aloilla, kuten metsäsektorilla. Vielä viime syksynä sijoittajat ja analyytikot ihastelivat metsäyhtiöiden hienoa kuntoa ja kurssirallia. Se oli keskeisessä roolissa Helsingin pörssin vahvassa vedossa suhteessa muun Euroopan indekseihin, jotka olivat ajautuneet laskumarkkinaan jo 2018 alussa.

Itse arvioin sektorin ylikuumentuneen syksyllä sekä teknisin perustein että historiallisesta kokemuksesta. Metsäsektorilla syklit heittelevät kysyntää ja vielä enemmän kannattavuutta. Heikoimmissa suhdanteissa tappiovuodetkin ovat tavallisia, ja ainakin tulokset ropisevat urakalla.

Liikevoittomarginaalin puolittuminen on arkea vakaammillekin metsäyhtiöille, kuten viime vuosien ykköselle UPM:lle. Tässä laskusuhdanteessa ei käy yhtään kummemmin, jos pörssit ovat vähänkään hajulla suhdannekierrosta. Tavallisesti ovat.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Treidaus: Sarjan alustus

Mielenkiinto treidaukseen ja tekniseen analyysiin on noussut viimeisten vuosien aikana, joten tästä syystä olen myös itse tutustunut aiheeseen. Tämän innoittamana teen kesäkaudelle sarjan kirjoituksia treidaamisesta ja teknisestä analyysistä.

Sarjassa käsitellään mm. graafien lukua ja peruskuvioita (trendit ja ranget), stoplossien asetusta, riskin- ja kassanhallintaa, psykologisia tekijöitä, teknisten indikaattorien muodostamista ja niiden hyödyntämistä, itsensä kehittämistä, tilastointia yms.

Kirjoituksissa ei kerrota voittavaa strategiaa (”näin teet treidauksella miljoonia”), sillä jos tietäisin sellaisen, niin en kertoisi siitä julkisesti kenellekään. Sen sijaan pyrin luomaan taustaa treidauksen ja teknisen analyysin takana niin, että saatuja peruskäsitteitä ja oppeja voi soveltaa myös muussa sijoitustoiminnassa.

Treidaus on vaikeaa ja suurin osa häviää siinä rahaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Maakuntaverosta

Nyt puhutaan siis jälleen maakuntaverosta.  Turun alueelta alhaista kunnallisverotusta on perinteisesti löytynyt Maskusta.  30- ja 40- luvuilla se oli 5%. Nykyään vastaava luku Maskussa on 20,75. Korkein suomalainen kunnallisvero on 22,5 prosenttia, alin 17 %.  Kun katsoo karttaa, näkee että kunnallisvero ei riipu kunnan sijainnista, Pohjois- ja Itä-Suomessa on alhaisen kunnallisveron paikkoja ja korkeita kunnallisveroa löytyy Etelä-Suomesta, mutta toki isoissa kunnissa veroaste on alempi. Ratkaisevaa on toiminnan järkevyys; 18 maakunnassa hallinnon läpinäkyvyys katoaa taatusti.

Kun liikevaihtovero tuli toisen maailmansodan aikaan käyttöön, se oli 10 prosenttia ja on nykyään 2,5-kertainen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen haittaveroja koskevat lait tarvitsevat täysremontin

Yhteiskunnassa on jos jonkinlaisia veroja ja kannustimia, jotka yrittävät ohjata toimintaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Nämä toimet ovat pääsääntöisesti tehottomia ja usein vahingollisia.

Hiilelle tarvitaan haittavero

Otetaanpa esimerkki. Hiilen polttamista pidetään haitallisena ilmastolle ja hiilenpolton suitsimiseksi ja kannustamiseksi on jos jonkinlaisia kannustimia ja hidasteita:  polttoaineveroa, dieselveroa, dieselveron helpotuksia, julkisen liikenteen tukemista, sähköveroa, paljon energiaa kuluttavan teollisuuden verohuojennukset,  tuulivoiman tuki, sähköpyörien tuki, ....  

Talousteoria kehoittaa yksinkertaisuuteen. Jos hiilen polttaminen on haitallista, niin sille pitää määrätä haitan suuruinen vero. Muuta ei tarvita. Talouselämä etsii kyllä vähitellen vähähiilisempiä energiavaihtoehtoja ja säilyttää hiilen siellä missä se on haitasta huolimatta perusteltua. Hiilen kohdalla tämä on yksinkertaista. Polttoaineen hiilipitoisuus on helposti mitattavissa ja siis helposti ja oikeudenmukaisesti verotettavissa.

Pienhiukkasille tarvitaan vielä hiiltäkin kipeämmin haittavero

Periaatetta on helppo hiilen tapauksessa noudattaa, mutta vaikeampiakin tapauksia on. Suomalaisille paljon vakavamman ympäristöuhan muodostavat pienhiukkaset, joita syntyy kaikessa palamisessa ja pölyttämisessä. Ainakin muutama sata suomalaista kuolee vuosittain pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin kuten syöpään ja verisuonitauteihin. Kuolemantapauksia on todennäköisesti enemmän, yli tuhat, vaikka tarkkaa lukua ei taida kukaan tietää. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teollisuuden ja viennin kasvu on pysähtynyt

ETLA:n toimialakatsaus kertoo nollakasvusta. Koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna 0,3 prosenttia viimevuotisesta sekä Suomessa että EU:ssa keskimäärin. Heikkenevä kasvu on seurausta maailmantalouden kasvun hiipumisesta.

Sijoittajan kannalta on kiinnostavaa että kasvaviakin sektoreita löytyy. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi vuoden takaisesta peräti 7 prosenttia ja kemianteollisuuskin kasvaa lähivuosina sentään kohtuullista 2 prosentin vauhtia.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q1 2019

TT:n lista Q119 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen pörssin tuloksentekijät ja osingonmaksajat paremmuusjärjestyksessä

Piksun "Analyysit / Suomiosakkeet" osiossa on esitelty suomalaisten yrityksien tunnuslukuja. Viimeisimmät tunnusluvut on laskettu kvartaalin Q1/2019 tulostietoihin perustuen. Tunnusluvut päivittyvät viikottain sen perusteella miten yritysten pörssikurssit kehittyvät. 

Yrityksiä voi myös järjestää erilaisten kriteerien mukaan. Oikealle on poimittu osinkotuotto / pörssikurssi (%) perusteella ja tulostuotto / pörssikurssi (%) perusteella parhaimmisto suomalaisista pörssiosakkeista. Kumpikin kriteeri on järkevä. Osa sijoittajista pitää osinkoa tärkemämpänä ja osa taas tulostuottoa.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Käänteinen arvonmääritys ja sen tulkinta

Käänteisessä arvonmäärityksessä ei sinänsä lasketa yhtiölle tai osakkeelle arvoa, vaan pyritään selvittämään yhtiön tulevien vuosien tuloskunto, joka vastaisi nykyistä osakkeen hintaa.

Talven 2019 aikana kirjoitin muutamia arvonmääritykseen liittyviä kirjoituksia:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen sijoitusrahasto-ala on vaikeuksissa

Suomalaisen sijoitusrahastoliiketoiminnan kilpailukyky on heikentynt selviää Suomen Pankin tilastosta.

Nettomerkinnät Suomessa kotimaanaan pitäviin rahastoihin ovat olleet negatiivisia jo 2018 puolesta välistä alkaen. Kyseessä ei ole ollut pelkästään halu kotiuttaa rahoja osakkeista. Trendi on koskenut kokonaisuutta, johon kuuluvat kaikki sijoitusrahasto-osuudet mukaan lukien korkorahastot.

Trendin taustalla ovat sijoitusrahastoliiketoiminnan tärkeimmät asiakkaat: eläkevakuutusyhtiöt, ulkomaiset sijoittajat, raha ja rahoituslaitokset sekä julkisyhteisöt ja yritykset (kuva alla).

Yksityishenkilöt suosivat sen sijaan suomalaista ja heidän osuutensa kotimaisista rahastoista on kasvussa.  Mutta suomalaiset yksityishenkilöt omistavat suomalaisista sijoitusrahasto-osuuksista vain 19% ja heidän merkityksensä on kokonaisuuden kannalta pieni. Suomalaiset kotitaloudet eivät pysty kompensoimaan suomalaisten instituutioiden pakoa suomalaisista tuotteista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maahanmuuttajien yrityksissä palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät

Maahanmuuttajataustaisten yritysten reaalisen arvonlisäyksen kasvu on ollut selvästi muita yritysryhmiä nopeampaa. Työpaikkojen syntymisaste on niissä ollut poikkeuksellisen voimakasta, mutta työpaikkojen tuhoutumisaste on ollut silti samaa luokkaa kuin kotimaisissa paikallisissa yrityksissä.

Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat luoneet suhteellisen paljon matalan tuottavuuden ja palkkatason työpaikkoja. Niiden palkkojen kasvu on ollut keskimäärin muita nopeampaa, mutta palkkojen myötäsyklinen suhdannevaihtelu on ollut muita voimakkaampaa. Maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä siis palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU on viiden vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamusta

Kansalaisten luottamus Euroopan Unioniin on parantunut jo viiden vuoden ajan selviää Valtionvarainministeriön "Poliittinen ja sosiaalinen luottamus" julkaisusta.

Luottamus on parantunut sekä Suomessa että laajemminkin EU alueella ja on nyt 50% tasolla. EU on taas seitsemän vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamuksen ja luottamuksen kautta syntyvän legitimiteetin. EU:n lisähajoamisen uhka on pienentynyt muutaman vuoden takaisesta ja suunta on kohti parempaa keskinäistä luottamusta.     

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ilmarinen on huolissaan sijoittajien tasapuolisemmasta verotuksesta

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Sdp:n veropoliittiseen ohjelmaan sisältyvä ajatus siitä että kaikki osinkoja saavat joutuisivat maksamamaan (lähde) veroa.  Esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ja suomalaiset "yleishyödylliset" sijoittajat ovat tällä hetkellä osinkojen verotuksesta vapaita.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen viestintäjohtaja Jaakko Kiander on Finanssialan blogissaan huolissaan niistä riskeistä, joita sijoittajien vähänkään tasapuolisempi verotus aiheuttaisi.

Jos ulkomaisten sijoittajien ja "yleishyödyllisten" sijoittajien osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, 200 Mrd työeläkevaroihin kohdistuvan veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole Jaakko Kianderin mukaan merkityksetön. Työeläkemaksuja pitäisi tällä summalla nostaa tai eläkkeitä pienentää.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Veroista

Kun hallitusneuvottelut etenevät, alkaa pohdinta veroratkaisuista.  Uskon niiden olevan sijoittajille negatiivisia, mutta kaiken uhallakin haluan todeta, että ajoittain minua tällä sivustolla ärsyttää valitus aivan kaikista veroista. Kirjoittajina ovat ihmiset, jotka ovat saaneet pääsääntöisesti korkean koulutuksen yhteiskunnan varoilla, ovat sen jälkeen hyötyneet asuntolainassa verovähennyksistä, päässeet eläkkeelle hyvin ehdoin ja nyt valittavat veroista.

Tuossa aiemmassa tekstissäni, jota harva vaivautui lukemaan, mutta moni vastustamaan, totesin omasta kokemuksestani, että perintövero on hyvin lievä ja sen lisäksi perinnönsaajat ovat keskimäärin siinä iässä, että pystyvät veron maksamaan vallan mainiosti.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kunnon korjausliike iski pörsseihin

Kirjoitin Piksuun sekä sijoittajasivustolleni Pörssihaukkaan toukokuun alussa Helsingin pörssissä tuolloin jo kolmisen viikkoa kestäneen indeksitason pudotuksen yhä jatkuvan, vaikka sitä oli kertynyt jo useita prosentteja huhtikuun alun piikistä. Pari viikkoa sen jälkeen pudotusta oli tullut jo viisi prosenttia lisää. Alkukevään euforiasta ei ollut enää hajuakaan.

Sama trendi on ollut päällä muissakin pörsseissä, joskin mittakaava on vaihdellut. Tämä kuuluu normaaliin markkinoiden luonteeseen.

Pudotus taittui viikko sitten, joten oliko sukellus jo tässä? Ei se teknisen analyysini mukaan ole vieläkään päättynyt, vaan vetää happea. 

Indeksien liikkeet ovat olleet jälleen ajallisesti melko yhtäläisiä, mutta niiden syvyys vaihtelee suuntaan ja toiseen. Kun Helsingin pörssi oli vielä viime vuonna lähinnä joidenkin suurten yhtiöiden ansiosta Euroopan ykkösiä kurssikehitykseltään, on se nyt vajonnut pahnanpohjimmaisiin aika samojen suhdanneherkkien yhtiöiden vuoksi.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kauas on pitkä matka ja kotona on paljon töitä

Postilaatikkooni tupsahti Kajaanin Teatterin syyskauden 2019 ohjelmisto. Päätin arkistoida ja yritän varata aikaa ainakin yhden kappaleen katsomiseen. Ulkovarastossa on paljon vanhoja papereita ja muistiinpanoja. Innostavin löydös oli “En reseberättelse Sydamerika 1978” , johon aion uppoutua osana suurempaa K2030 –kertomusta.

Kaikkea muutakin on tapahtunut.

On kevät, Kainuussa ei enää tarvitse ajella talvirattailla. Sain raivattua polkupyörät vihreälle nurmelle ja pumppasin kumeihin ilmaa, että pääsemme baanalle. Keväinen ilma on petollinen; työskentelin pihalla t-paidassa ja nyt nenä tuhisee.

Suomi ei pärjää euroviisuissa. Olemme maailman onnellisin kansa, mutta eurooppalaiset eivät anne meille ääniään; kateellisia ovat siitä, että olemme ykkösiä lähes kaikessa. Aamulla luin, ettei meihin pure feikkiuutiset.

Uutta hallitusta veivataan demareiden separaattorilla. Betonimylläreiden varjobudjetissa on tarjolla miljardin tulonsiirto sakilaisille. Upporikkaat oikeistolaiset ovat kauhuissaan ja huolta kantaa myös alempi keskiluokka. Veroja ei rakasta kukaan, paitsi betonimylläri.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantokoneiston omistus siirtyy vähitellen julkiselle sektorille

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä jos mittana käytetään kansalaisten finanssivarallisuutta (pörssiosakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" tutkimuksesta.

Omaisuustulosta maksaa veroja vain pieni vähemmistö

Suomen pörssin yritykset on siirretty verotuksellisin keinoin pääosin julkiseen tai säätiöiden omistukseen. Vain vähemmistö sijoitusvarallisuuden omistajista, lähinnä yksityishenkilöt, maksaa minkäänlaista omaisuustuloveroa, mutta tämä vähemmistö maksaa sitäkin enemmän.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1990

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1990 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Osakkeiden hintojen lasku on pitkäaikaiselle sijoittajalle iloinen asia
  • Sijoittajalle raportoitu tulos analyysin lähtökohta – ei kiveen hakattu totuus
  • Omien osakkeiden ostot kasvattavat omistajan osuutta yhtiöstä verotehokkaasti

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Kaikkien seurannassani olevien yritysten tulokset ovat tulleet ja olen tarkistanut 2019 ja 2020 ennusteet niiden perusteella.

Lisäsin uuden välilehden "Graham_Gordon", jossa lasken 6 vuoden keskiarvoilla (2015-2018 toteutunut, 2019-2020 ennuste), minkä hinnan osakkeille saisi Grahamin ja Gordonin kaavoilla. Nämähän ovat vanhoja kaavoja ja eivät välttämättä ole enää valideja kaikilta osin. Otsikoiden yläpuolella näkyvät käytetyt kaavat. Lisäksi lasken oikealle erot nykykurssiin ja keskiarvon eroista. 

Omassa salkussani olen lisännyt käteisen osuuden n. 7 %:iin. Tulin ostaneeksi sinänsä hyviä yrityksiä liian kalliilla nyt keväällä ja realisoin tappiot. Jos hinnat vielä putoavat, saatan ostaa niitä takaisin. Pidän kuitenkin tärkeänä, että minulla on riittävä käteispositio hyviä tarjouksia varten.

 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Nordea ja OP hinnastovertailussa

Tein runsas vuosi sitten suhteellisen perustavanlaatuisen vertailun Nordnetin eri pohjoismaiden hinnastojen välillä (kts. Nordnetin hinnasto - Suomalaiset asiakaskunnan paarialuokka? ). Lopputuloksena oli, että suomalaiset joutuvat hieman asiakasprofiilista riippuen mutta kuitenkin lähes poikkeuksetta valitettavasti maksamaan enemmän kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Erityisesti tavallinen piensijoittaja maksaa Suomessa paljon enemmän kuin Ruotsissa. Tässä jutussa ei ole samaa kansainvälistä tai omituisen epäreilulta tuntuvan asetelman ihmettelyn aspektia, sillä vertailen vain hieman Nordean ja OP:n kaupankäyntihinnastoja. Pieni odottamaton, ja kuluttajille kommunikoiduissa hinnastoissa näkymätön yllätys tästä päällisin puolin lähes identtisten hinnastojen vertailusta kuitenkin löytyy.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit