Artikkelit aikajärjestyksessä

Elokuussa, 14.9.2019, tulee voimaan maksupalveludirektiivi nimeltään PSD2.  Sen myötä kuluttajille voidaan tarjota muun muassa seuraavia palveluita:

• Maksukortit useilta toimijoilta. Maksukortti on liitettynä yhteen tai useampaan asiakkaan pankkitiliin, jotka pankkitilit voivat olla eri pankeissa.
• Lainapalvelut, joissa lainan antaja näkee tilitietietosi, tulosi ja menosi ja pystyy sen perusteella antamaan sinulle oikeantyyppisen ja kokoisen lainan.
• Tilitietopalvelut, joissa tilitietopalvelun tarjoaja voi tarjota tilitiedot yhtenä näkymänä kaikista asiakkaan pankkitileistä.

Palvelun käyttö ja palveluntarjoajan valinta on käyttäjän itsensä päätettävissä. Voit halutessasi itse liittää pankkitilejä PSD2 palvelussa käytettäväksi.

Helsingin valikoimaltaan kapeassa pörssissä on lähes kroonisesti ylihinnoiteltuja, joskin muuten kelpo yhtiöitä. Suomessa vähäinen globaali korkean teknologian teollisuus tuppaa sokaisemaan sijoittajat, ja nimenomaan korkeasuhdanteessa. Hitaasti kasvavista ja kaiken lisäksi syklisistä arvoyhtiöistä pulitetaan suhdannevapaiden kasvuyhtiöiden hintoja eli liikaa.

Toisaalta nämä yhtiöt ovat hyviä sijoituskohteita, kun sijoittajien enemmistö kääntää niille selkänsä illuusiot menettäneenä ja kurssitappioon kyllästyneenä. Wärtsilä on lopulta siinä pisteessä ja hinnassa, jota povasin jo tammikuussa:

https://www.piksu.net/artikkeli/ylett%C3%B6m%C3%A4n-innostuksen-vaarat-klassinen-tapaus-w%C3%A4rtsil%C3%A4

Wärtsilä on hyvällä tavalla yllätyksetön yhtiö. Heikommat ja paremmat vuodet vaihtelevat maailmantalouden mukana, mutta matalasuhdanteessakaan, kuten nyt, tulos ei juuri heittele. Nousukaudella liikevaihto pomppaa useita prosentteja taantuakseen jonkin verran suhdanteen taittuessa. Kannattavuus ailahtelee sykliseksi vähän, toki hiukan.

Köyhyys on nopeasti vähenemässä selviää maailmanpankin tilastoista. Enää alle 10% maailman ihmisistä tulee toimeen 1.9$ päivittäisillä tuloilla.

Perinteisestä ruuan tai rahan muodossa annettavasta kehitysavusta ollaan luopumassa. Ne ovat järkeviä vain silloin kun kohdemaa on kansalaisten henkeä välittömästi uhkaavassa katastrofissa. Tämän tyyppinen apu on kohdemaalleen kaikissa muissa tilanteissa vahingollista. Rahan, velkarahan tai avun, pumppaaminen talouteen nostaa palkkatasoa ja kustannustasoa tuhoten lopulta avunsaajan tuotannollisen kapasiteetin.

Mikä sitten on ollut järkevää? Onnistuneimmat projektit taitavat löytyä koulutuksen sektorilta. Koulutuksella ja koulutusvaihdolla on pystytty muuttamaan kohdemaan kulttuuria ja arvostuksia niin, että avunsaajamaa on sittemmin pystynyt paremmin integroitumaan osaksi globaalia taloutta ja kulttuuria.

Erittäin hyvin ovat toimineet myös yritysten tekemät suorat taloudelliset investoinnit. Niillä on ohjattu kohdemaan kansalaisia länsimaistyyliseen toimintaan ja työkulttuuriin. Samalla on siirtynyt paljon teknistaloudellista osaamista ja siihen liittyvää arvomaailmaa.

Suomen Vuokranantajat ry on julkaissut yhdessä Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) kanssa vuosittaisen ennusteen asuntosijoittamisen tulevista tuotoista.  Parhaat vuokratuotot löytyvät pienemmistä yliopistokaupungeista.

Tarjonnan lisääntyminen kasvukeskuksissa on hillinnyt vuokrankorotuspaineita ja vuokrien odotetaan nousevan tulevina vuosina kahden prosentin vuosivauhtia.

Ennusteen pohjalta laaditussa kaupunkirankingissa houkuttelevimmiksi asuntosijoittajien näkökulmasta nousevat Rovaniemi, Kuopio, Oulu, Turku ja Jyväskylä.

”Yliopistokaupungit erottuvat vertailussa keskimääräistä parempina sijoituskohteina. Toisaalta pienemmistä yliopistokaupungeista on löydettävissä huomattavasti korkeampia vuokratuottoja kuin esimerkiksi Helsingistä tai Turusta”, kertoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1992 kirjeen sisältöön ja aiheena on arvonmääritys.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vuosi 1992

Inflaatio laski Suomessa edellisvuodesta ja oli noin 2,3 prosenttia (1991: 4,1 %). Myös USA:ssa inflaatio laski ja oli 2,9 prosenttia (1991: 3,1 %).

Sijoittajan tärkein päätös on se, mihin omaisuuslajiin päättää keskittyä. Siis sijoittaako korko vaiko osakemarkkinoille ja jos päätyy korkomarkkinoille niin painottaako yrityslainoja vaiko valtionlainoja.   Noin 90% sijoituksen tuoton vaihtelusta on tämän päätöksen seurausta.

Noin 10% sijoituksen tuotosta määräytyy sijoituskohteiden valinnan ja ajoituksen perusteella.

Ei ole kuitenkaan yhdentekevää miten osake- tai korko- markkinoille sijoittaa. Hajautus ja mielummin vielä maailmanlaajuinen hajautus on tärkeää. Nordea suosittaa sijoittaamaan esimerkiksi osakesalkusta noin 15% Suomeen ja lopuista noin puolet pohjois-Amerikkaan.

Korkomarkkinoilla riski määrää tuoton. Vähäriskisten valtionlainojen tuotot ovat pieniä kun taas suurempiriskiset yrityslainat voivat antaa hyvää tuottoa. 

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Samat pelisäännöt, lait, kaikille oli se tasa-arvon periaate, joka siirsi Euroopan feodalismista maailman kehityksen ja kulttuurin moottoriksi.

Eräällä toimialalla on luovuttu tästä periaatteesta. Sijoitusmaalimassa on villi joukko erilaisia pelisääntöjä erilaisille toimijoille. Ja on käynyt niin kuin yleensä. Parhailla pelisäännöillä pelaavat ovat pärjänneet ja huonoimmilla pelaavat, eli suomen kansalaiset, ovat finanssivarallisuudeltaan maailman köyhimpiä (kun mukana on kohtuullisen kehittyneet maat).

Syynä erilaisiin pelisääntöihin on muuttunut käsitys tasa-arvosta. Tasa-arvon käsite on saanut muitakin sisältöjä:

•     1900 luvun puolivälistä alkaen tasa-arvo tarkoitti sitä että kaikilla tulee olla perhetaustasta riippumatta mahdollisuudet samaan koulutukseen
•     1900 luvun loppupuolella tasa-arvo alkoi tarkoittaa sitä että kaikille kuuluu verojen ja tukiaisten jälkeen samankaltainen tulotaso ja kulutusmahdollisuudet
•     2000 luvulla olemme siirtyneet tilanteeseen jossa pääosa finanssivarallisuudesta (pörssiosakkeet ja korkosijoitukset) on julkisen sektorin hallussa. Olemme nyt finanssivarallisuuden osalta tasa-arvoisempia.

Suomen kansalaisilla on muita heikommat säännöt kun toimitaan finanssisijoittamisen alalla, koska tällä tavalla edistetään varallisuuden tasa-arvoa. Varallisuuden tasa-arvoa on alettu pitää tärkeämpänä kuin tasa-arvoisia sääntöjä.

Jo hyvin kauan sitten kiinnitin huomiota amiraalin Venäjä-myönteisyyteen. Tiedän myös, että samaa ovat ihmetelleet eräät ns. kadettiupseerit.

Ongelma on siinä, että SUOMALAISEN ehkä on hyvä jollain tavalla naapureitaan tuntea, mutta 1995 Suomi kansanäänestyksen jälkeen eduskunnan päätöksellä liittyi EU:hun. Tuollaisia päätöksiä ei ole tapana ottaa jatkuvasti uuteen tarkasteluun ja etenkin korkeitten upseereitten pitäisi niihin tyytyä.

Linkkiin on koottu Alafuzoffin kannanottoja.

Ja ihan lopuksi on varmaan turvallisinta toivoa hurskaasti, että amiraaliin nyt kohdistetut epäilyt olisivat aiheettomia.

Käsittelin pari päivää sitten ruotsalaista rakennusyhtiötä JM:ää alleviivaten taas keskeistä väitettäni, että iso raha tietää etenkin isompien yhtiöiden kehityksen paremmin kuin julkisessa jakelussa oleva tieto. Sen ei pitäisi yllättää – sanotaanko vaikka niin, että paksulompakkoisella on parhaat kuiskaajat, mutta usein myös arviokyky.

Tämä kirjoitus on kesäinen kolumni jota ei kannata ottaa turhan vakavasti. Välillä joissakin yhteyksissä näkee vertailuja tikkaa heittävän apinan ja sijoitusalan ammattilaisten kanssa. Apinan virkaa yleensä edustaa jonkinlainen tapa arpoa sijoitukset, kun taas sijoitusalan ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä. Tässä kirjoituksessa ei keskitytä apinoihin tai ammattilaisiin. Lähes kaikki asiat voidaan yhdistää toisiinsa, kun käytetään tarpeeksi mielikuvitusta ja monet toisiinsa täysin liittymättömät asiat korreloivat keskenään. On päivän selvää, että lukijoistakin löytyy joku ihminen, jonka tikanheitto- ja sijoitustulokset korreloivat. Kolumnisti on surkea tikanheittäjä, jonka sijoitustulokset eivät korreloi suoraan tikanheittotulosten kanssa. Toisaalta, tikanheittoon hänellä kuluu vähemmän aikaa kuin sijoittamiseen. Kirjoitus sisältää mielipiteitä tikanheiton yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sijoittamisen kanssa.

USA:n korkokäyrä (10v korko miinus keskuspankkikorko;  kuvan käyrä) on kääntynyt negatiiviseksi ja ennustaa taantumaa. Jos taantuma alkaa niin milloin?  Tällä kertaa asiaan on olemassa vastaus. Pian USA:n 3.11.2020 presidentinvaalien jälkeen. Siis runsaan vuoden kuluttua.

Ajoitukseen on olemassa syitä:

• Istuvaa presidenttiä ei yleensä uudelleenvalitu silloin kun taantuma kourii kansakuntaa. Donald Trump tietää sen ja hän ja hänen keskuspankkinsa, FED, tekevät kaikkensa siirtääkseen taantuman presidentinvaalien jälkeiseen aikaan.
• Taantuma on monasti alkanut vasta vuoden tai kahden kuluttua korkokäyrän kääntymisestä. Tämä luonnollinen viive on Donald Trumpin puolella. Hän ehtii luultavasti vaaleihin ennen pahaa säätä.

Kirjoituksessa tutustutaan tapaan asettaa salkun sekä yksittäisen position riskitaso. Sääntönä voi olla, että salkun kokonaisriski on 5 prosenttia ja yksittäisen treidin riski on 1 prosenttia salkun arvosta. Näiden avulla treidaaja tietää ennakolta maksimitappion sekä tuottotavoitteen.

Lisäksi loin Excel-templaten, jolla riskinlaskenta käy kätevästi.

Palveluiden osuus työvoimasta ja bruttokansantuotteesta kasvaa. Miten suuri osa yhteiskunnasta loppujen lopuksi päätyy palvelutuotantoon ? USA:n talouden rakenne näyttää suuntaa.  Tavaratuotannon osuus on siellä stabiloitunut suurin piirtein 15...16% vaiheille ja palveluita tuottaa suurin piirtein 85% kansasta.

Väitetään että palvelutuotannon tehokkuutta on vaikea nostaa. Palveluissa tarvitaan käsiä ja ihmisiä eikä ihmisiä voida loputtomasti tehostaa. Väite on kun kuitenkin väärä. Suuri osa käyttämistämme palveluista on sähköisiä kuten nettipelaamista, verkkolehtien lukemista, sosiaalista mediaa ja PC- ja kännykkä- pelejä. Näiden tuotanto on tehokasta eikä vaadi hoivaavia käsiä eikä ymmärtävän sairaanhoitajan katsetta. Palvelutuotanto on monilla osa-alueilla tehokasta ja käytämme yhä enemmän noita kaikkein tehokkaimpia palveluita.

Vuokra-asunto toimii vuokrasuhteen aikana vuokralaisen kotina, eikä vuokranantajalla voi käydä asunnossa sopimatta siitä vuokralaisen kanssa. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus päästä asuntoon esimerkiksi jos hän on aikeissa myydä asunnon tai vuokraamassa sitä uudelleen. Vuokranantajalla on myös kerran vuodessa, tai muuten perustellusta syystä, oikeus tarkistaa asunnon kunto.

”Huoneistossa käynneistä tulee sopia etukäteen osapuolten kesken. Vuokranantajan ja vuokralaisen on huomioitava toistensa toiveet sovittaessa käyntiajankohtaa, mutta kohtuuttomasti vuokralainen ei saa vaikeuttaa vuokranantajan pääsyä asuntoon silloin, kun tällä siihen on oikeus”, toteaa Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Niklas Nygren.

Ruotsalaisten mielestä aika ei olekaan enää niin huono uusille avaimille.

Olen Piksussakin usein eritellyt, kuinka sijoittamisen suuria harhakuvia on uutisten ja virallisten tietojen merkityksen ylikorostus. Hitusen karrikoiden voi sanoa, ettei niihin pidä kiinnittää huomiota ilman erityistä syytä. Tärkeät tiedot ovat suursijoittajilla ennen niiden julkistamista ainakin yleensä. Se on teknisen analyysin yksi kivijaloista.

Opiskelijat ovat nostaneet esille sen epäkohdan, että heillä omasta mielestään ainoana ihmisryhmänä ei ole palkallista lomaa. Oikeastaan sitä lomaa ei pahemmin taida olla monella yrittäjilläkään, mutta mitäpä pienistä.

Joka tapauksessa aihetta on Helsingin Sanomissakin perusteltu varsin laajasti, mutta siitäkään huolimatta minä en oikein perusteluja usko.

Aivan ensimmäinen neuvoni on, että älkää hyvät ihmiset opiskelko. Suomi tarvitsee paljon enemmän taitavia, avuliaita käsiä kuin sukupuolentutkimuksen dosentteja, jotka kouluttavat lisää sukupuolentutkimuksen dosentteja.  Aiemmin lapset harjoittivat sukupuolentutkimustaan tohtorileikeissään, mutta nykyään aikuiset sukupuolentutkijat leikkivät tohtoria.

Kotimaan matkailun suosio kasvaa lähes lineaarisesti ilmastonmuutostietoisuuden kanssa. Suomalaiset valitsevat yhä useammin lomakohteekseen Suomen, eivätkä enää lennä aina tilaisuuden tullen Thaimaahan tai Kanarian saarille.

Onko kotimaan matkailu sitten nykyään pelkkä ilmastoteko? Tuskinpa. Vaikka moni varmasti punnitsee matkakohteitaan myös ilmaston näkökulmasta, on selvää, että useimmat viettävät lomansa siellä, missä itse eniten tahtovat. Suomessa on upeita paikkoja ja moni meistä ”paikallisista” ei ole nähnyt niistä murto-osaakaan. Siksi on erittäin hienoa, että kiinnostus Suomesta lomakohteena kasvaa jatkuvasti.

Osaltaan kotimaan matkailu on myös muoti-ilmiö. Ennen oli cool käydä pakettimatkalla Etelä-Euroopassa, mutta nykyään voit saada suurimmat selkääntaputukset ympäristöystävällisestä vaellusreissusta kansallispuistoon, jossa ”hiljennyit metsän siimeksessä”.

Treidaajan tulisi asettaa stop loss siihen kohtaan, joka kertoo sen, ettei treidi ja siihen liittyvä setup enää toimikaan. Tappiot tulisi ottaa nopeasti, ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Treidaus on selviytymistaistelua ja sitä pitäisi pelata puolustuksen, ei hyökkäyksen kautta.

Toivotaan toivotaan -strategialla tappiot jatkavat usein kasvamistaan ja pääoma jää kiinni heikosti tuottavaan kohteeseen. Vaihtoehtoiskustannus (”opportunity cost”) voi nousta korkeaksi, mikäli jostain muusta kohteesta olisi saanut tuottoja.

Kesällä asuntomarkkinat ja vuokraussesonki ovat kuumimmillaan kun uudet opiskelijat hakevat asuntoa. Panostamalla vuokralaisen valintaan vuokranantaja pystyy ehkäisemään monia vuokraukseen liittyviä riskejä.  Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Magda El Agoz kokosi vinkit onnistuneeseen vuokralaisen valintaan:

1. Panosta vuokrausilmoitukseen       

”Vuokralaisen etsiminen lähtee liikkeelle jo vuokrausilmoituksesta. Hyvään ilmoitukseen kannattaa panostaa”, Magda El Agoz sanoo.

Bollingerin rajat (engl. Bollinger bands) kertovat osakkeen hinnan viimeaikaisen vaihteluvälin. Osakkeen hinta on ollut vakaa jos Bollingerin ala- ja ylä- rajat ovat lähellä toisiaan. Rajat löytää useimmille suomalaisille osakkeille muun muassa verkkopalvelusta Euroland.com.

Oheisessa kuvassa on Euroland.com:n laskemat bollingerin rajat SSAB:n alkuvuoden kurssille. Kuvasta nähdään että ala- ja ylä- rajat ovat juuri nyt melko lähellä toisiaan. Kurssi on ollut vakaa. 

Luin Maaseudun Tulevaisuudesta, miten Suomella on kaksikin erinomaista ehdokasta Euroopan Keskuspankin johtoon. Ehdokkaat olivat niin hyviä, että Juha Sipilä ei halunnut laittaa heitä edes järjestykseen paremmuuden mukaan.

Valitettavasti lienee kuitenkin niin, että Ranskassa ja Saksassa luetaan liian vähän Maaseudun Tulevaisuutta. Paha juttu.  Ehdokkaat siis olivat Erkki Liikanen ja Olli Rehn ja valituksi tuli toki Lagarde.

Pohditaan sitten hiukan ehdokkaiden paremmuutta. Juhani Suomen kirjoittamassa Mauno Koiviston elämäkerrassa on käytetty lähteinä sosiaalidemokraattien asiakirjoja, joissa Erkki Liikanen ankarasti arvostelee neuvostovastaisuutta Suomessa. Tämähän tapahtui tietenkin 1980-luvun lopulla jolloin koko Neuvostoliitto painui vessanpytystä alas kovalla kolinalla. Tällainen visionääri Suomella oli siis tarjottavanaan Euroopan Keskuspankin johtoon.

Julkaistu: heinäkuu 3, 2019 I Kirjoittaja: Heikki Ikonen

Ruotsin keskuspankki piti tänään repokorkonsa ennallaan. Se on edelleen -0,25 prosenttia. Korkojen nousuun keskuspankki uskoo vasta ensi vuonna eli erittäin kevyt rahapolitiikkaa jatkuu. Muuallahan sitä ollaan keventämässä edelleen, Yhdysvalloissakin koronlaskuja pidetään melko varmana viimeistään syksyllä. EKP lupaa elvytystoimia.

Kirjoituksessa tutustutaan oskilaattoreihin Stochastic ja RSI sekä niiden laskentaan ja tulkintaan. Oskilaattoreiden sanotaan toimivan paremmin sivuttaisliikkeessä (”range”), kuin varsinaisessa trendaavassa ympäristössä.

Erilaisten indikaattorien käyttöä tutkiessa treidaajan on syytä pysähtyä miettimään, että antavatko indikaattorit tietoa ostajien ja myyjien epätasapainosta markkinoilla?

Osakeyhtiölaki muuttui heinäkuun alussa ja pääomapakko poistui. Oy:n perustaminen onnistuu siis nykyään ilman aiempaa 2 500 euron minimipääomaa. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiömuodoksi kannattaa automaattisesti valita osakeyhtiö. Yhtiömuotoihin on syytä perehtyä huolella, sillä esimerkiksi toiminimi voi olla monelle yrittäjälle edelleen osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.

Toiminimi ja osakeyhtiö ovat kirkkaasti kaksi suosituinta yhtiömuotoa Suomessa. Katsotaan seuraavaksi tarkemmin, miten ne poikkeavat toisistaan oleellisesti.

Monet sijoittajat ja analyytikot keräävät pörssiyritysten taloustietoja järjestelmällisesti yritysten osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksistä. Tälläisiin tietoihin perustuen tuotetaan ennusteita esimerkiksi yrityksen liikevaihdon tai nettotuloksen kehityksestä. Ennusteita päivitetään, kun yritys julkistaa osavuosikatsauksensa tai muuta uutta ja merkittävää tietoa ilmaantuu.

Toisistaan riippumattomasti tuotetuista ennusteista voidaan laskea "konsensusennuste" mediaanina tai keskiarvona valitusta taloustiedosta esimerkiksi osakekohtaisesta tuloksesta. Konsensusennuste kiteyttää markkinoiden odotukset yrityksen tuloskunnolle. Usein osakkeen kurssi laskee, mikäli yhtiön tulos ei yllä konsensusennusteessa ilmoitettuun tasoon. Vastaavasti kurssi nousee mikäli yhtiön ilmoittama tulos ylittää konsensusennusteen mukaisen tuloksen. Joskus kurssireaktio osavuosikatsauksen julkistuksen yhteydessä perustuu johonkin muuhun seikkaan esimerkiksi siihen, että yhtiö ilmoittaa tulevaisuudennäkymiensä merkittävästä muutoksesta.

Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja säästämään rahaa, joka käy ilmi Findikaattorin selvityksessä. Findikaattorin mukaan suomalaisten keskimääräinen säästöaste oli 0.4 % negatiivinen vuonna 2018. Ne suomalaiset, jotka onnistuvat säästämään, säilyttävät rahojaan pääasiallisesti käyttötileillä. Suomen pankin mukaan suomalaisilla on erilaisilla talletustileillä varoja yhteensä 89.7 miljardia euroa, joka on järisyttävän suuri määrä rahaa kärsimässä inflaatiosta. Suomalaisten säästöaste pitäisi saada nousemaan 90-luvun laman tasoille (n. 10 %) ja saada säästetyt eurot siirrettyä tuottavampaan paikkaan kuin käyttötilille. Mitä hyötyä on säästää, kun ”kääreliinoissa ei ole taskuja” ja ”pitää elää eikä vaan kituuttaa”? Eikö kaikkien pitäisi kuluttaa mahdollisimman paljon, että Suomen talous saadaan kasvuun? Miten ihmeessä voin säästää rahaa, kun Sipilä vie kaiken? Jos tunnistat itseni näistä kysymyksistä, niin lue teksti. Se on sinua varten!

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen laski kesäkuussa -14 tasolle, joka on alin lukema viiteen vuoteen. Kuluttajat ovat keskimäärin hyvin perillä talouden tilanteesta;  monasti paremmin kuin ekonomistit.

Oheisessa kuvassa on kuluttajien luottamus ja OMX Hex CAP indeksin kehitys. Pörssin arvostus ei yleensä nouse silloin kun kuluttajien luottamus laskee nollan alapuolelle tai peräti alle -10 lukeman, kuten nyt.  Tähän on syyt:

• jos kuluttajat epäilevät Suomen taloutta niin he alkavat karttaa riskiä ja silloin osakkeita kartetaan sijoituskohteina
• kuluttajien luottamuksen laskiessa tullaan varovaisiksi myös investointien ja kuluttamisen suhteen ja sen seurauksena myös Suomen talous monasti heikkenee

Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa siihen, että maailmassa monet asiat ovat paremmin kuin mitä voisi ihmisten mielikuvien perusteella luulla. Nyt listaan asioita, jotka ovat hyvin Suomessa. Nämä ovat lähinnä omia mielipiteitäni, joten asioista saa ja pitää olla eri mieltä tarpeen vaatiessa. Listaus ei tarkoita sitä ettei niissä asioissa olisi parantamisen varaa tai etteivätkö ne tulevaisuudessa voisi olla huonommin. Lista siis sisältää niitä asioita, jotka minusta ovat hyvin juuri nyt. Olen perustellut joitakin kohtia, mutta suurin osa listauksesta ei perusteluita sisällä.

• Puhdas vesijohtovesi ja hyvin toimivat suihkut. Jälkimmäisissä tulee tarpeeksi vettä eikä sen lämpötila vaihdu yhtäkkiä, kuten esimerkiksi Espanjassa.

• Hyvä turvallisuustilanne.

• Vähäinen korruptio.

• Suomen paskimmat poliitikot eivät ole läheskään niin huonoja, kuten monissa muissa maissa. Esimerkiksi Hakkarainen vs Berlusconi