Rakennuslupien ja aloitettujen kerrosneliöiden määrä oli vuosi sitten huipussaan. Nyt nuo silloin aloitetut asunnot ovat tulossa markkinoille ja asuntojen hinnat ovat tarjonnan seurauksesta alkuvudesta hieman laskeneet selviää tilastokeskuksen uusimmasta asuntojen hintabarometristä.  Heilahtelut ovat olleet suurimpia lounais-Suomessa missä Uudenkaupungin autotehtaan ja Pansion telakan rekrytoinnit aikaansaivat rakennusbuumin. 

Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli koko viime vuoden korkealla tasolla ja siitä syystä voidaan olettaa ettei hinnannousuihin ole tänä vuonna aihetta. Asuntojen hinnat voivat jopa hieman laskea.

Vieläkö osakkeet nousevat ?  Miksipä ei kertoo Nordean Lippo Suominen.

Talous kasvaa joka puolella maailmaa ja tulokset ovat olleet häikäisevän hyviä varsinkin USA:ssa. Tätä taustaa vasten osakkeilla on hyvä tuki nousta. Raha kyllä palaa osakkeisiin. 

Uhkaako kauppasota markkinoita ? Kauppasota näyttää olevan nimenomaan otsikkokysymys. Kaikki toimet näyttävät siltä että tilanne on lientymässä. Kauppasodasta selivittäneen pelkällä säikähdyksellä.

Koronnostoja tullaan USA:ssa näkemään, mutta pohjimmiltaan korkotaso on edelleen matala. Korot ovat nousseet ja jarruttavat jossakin vaiheessa taloutta. Tilannetta tulee seurata, mutta vielä ei ole syytä suureen huoleen.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Iloista Vappua kaikille ja kepeyttä kevään juhlintaan.

Oikealla video siitä miten ulkomaalaiset näkevät suomalaisen Vapun.

Kaksi asiaa on kohdannut suomalaisessa Vapussa, luokkataistelu ja keväinen ilo. Olkoon Vapussa kaikkea sitä mitä me kulloinkin koemme tärkeäksi. Kaikkien yhteinen ilo ja riemu ovat voima ja tulevaisuus.

Toukokuun 6. päivä vuonna 2010 Kansasilainen pikkutekijä sai aikaan lyhyen, mutta suuren pörssiromahduksen, jossa Yhdysvaltain pörssi-indeksit romahtivat muutamassa minuutissa 5-6%:ia. Samalla jopa 300:n yksittäisen osakkeen kurssit heiluivat jopa yli 60% edellisistä arvoistaan. Tämän romahduksen lähde oli pieni automaattista kaupankäyntiä harrastava yritys Kansasista. Suuremman romahduksen lähde oli tämän yrityksen algoritmi jonka toiminta oli sidottu markkinan kaupankäyntimääriin. Rahoitusmarkkinat ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja toimijoihin. Romahdus oli seurausta ketjureaktiosta. Kirjoituksessa on lyhyt ja yksinkertaistettu kuvaus tapahtumista.

Viikko pari ylös, seuraavat alas – tällaista on meno suuntansa menettäneellä markkinalla. Tai on sillä mielestäni suunta pidemmällä aikajänteellä, tarkoitan joidenkin kuukausien mittaa. Ja se suunta on alas. Tekniset syyt olen perannut pitkin talvea, ja fundapuolikin tulkintaa aika lailla tukee. Talous kyllä kasvaa, mutta tahti vaikuttaa hidastuvan, ja osakemarkkoita jarruttavat tekijät lisääntyvät, tärkeimpänä niistä USA:n korkojen nousu. Kymmenen vuoden valtionbondi tarjoaa jo kolmen prosentin korkoa, mikä on korkein luku sitten vuoden 2014.

Dramaatiikkaa en pörsseihin tässä kohtaa silti odota, mutta äkkiä sitäkin saadaan. VIX on rauhoittunut, mutta indikaattorien perusteella se lysti ei kauan kestä. Pidän jonkin asteen kesärysäystä aika ilmeisenä, mutta mennään viikko kerrallaan. Varoitin jenkkipörssien ylikuumentumisesta syksystä asti, ja kutinsa arvio piti joskin korjauksen tulo vei kauemmin kuin kuvittelin. No, trendien venyminen on sinänsä tyypillistä markkinoille niiden loppuvaiheessa.

Koira parka ei joskus näe oravaa ja haju erehdyttää sen haukkumaan väärää puuta. Donald Trump haukkuu nyt väärää puuta kun se syyttää Kiinaa vaihtotaseen vajeestaan. Syyllinen on muualla jos syyllistä ylipäätään on olemassa.

USA:n vaihtotaseen vaje on parin prosentin luokkaa bruttokansantuotteesta (kuva oikealla). Määrä on samaa luokkaa kuin USA:n bruttokansantuotteen kasvu vuodessa. Tämän suuruinen vaje ei ole monenkaan ekonomistin mielestä mikään ongelma, se kuittaantuu vuodessa. Ongelmaa ei ole olemassa.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan suhdannekello on liikahtanut hieman eteenpäin, kohti taantumaa. Osakkeista on usein kannattanut luopua silloin kun kello on noin kolme iltapäivällä. Nyt kello on puoli kolme. 

Nordea on talouskatsauksessaan mitannut Suomen ja pohjoismaiden suhdannetilanteen. Suomi ja USA ovat Nordean mukaan korkeasuhdanteessa kun taas muut pohjoismaat ovat Saksan tavoin ohittamassa parasta kasvuvaihetta.

Piksussa välillä ihmetellään kuinka jotkin arvopaperit hinnoitellaan päin sitä itseään. Ja yleinen näkemys, jonka itsekin jaan on etteivät markkinat ole niin tehokkaat kuin tehokkaiden markkinoiden hypoteesi antaa ymmärtää. En ole juurikaan nähnyt vaihtoehtoja, mutta olen törmännyt yhteen. Se on nimeltään sopeutuvien markkinoiden teoria ja luin siitä Andrew W. Lo:n kirjasta Adaptive Markets. Kirjoittaja on myös sopeutuvien markkinoiden teorian isä. Kirja on noin 400 sivua pitkä, joten en ala sitä tarkemmin käymään läpi, mutta voin suositella sitä luettavaksi. Se antaa uusia näkökulmia. Käyn tässä kirjoituksessa läpi nopeasti teorian pääpiirteittäin läpi. Lisäksi esitän teorian kehittäjän näkemyksen siitä miten sijoittamiseen tulisi suhtautua teorian pohjalta. Kirjoitus on valitettavasti suppea kooste koko teoriasta, joten voi olla etteivät sen lukijat saa paljoa irti siitä. Pahoittelut siitä. Voin suositella kirjaa asiasta tarkemmin kiinnostuneille.

Teorian perusidean voi tiivistää viiteen periaatteeseen:

Vaurastuminen on yleisesti ottaen arvo- ja valintakysymys, harvemmin rahakysymys. Vaurastumisella tarkoitetaan yleensä säästämistä, jonka tavoitteena on valinnanvapauden lisäämistä tulevaisuudessa. Harvemmin vaurastumisella tarkoitetaan rikastumista, se on aivan toinen laji.

Arvokysymys tulee laajalti siitä, minkä verran haluaa elää tulevaisuudessa ja minkä verran tässä ja nyt. Jos tili on tyhjä kuun lopussa, panostetaan tähän hetkeen, eikä siinä mitään pahaa. Jos toisaalta supistetaan nykyiset menot siten, että voi käyttää ylimääräiset tulot joskus tulevaisuudessa tavoitteena on todennäköisesti vaurastumista. Jokainen omalla tavallaan.

Ääripäät ovat vaikeita asioita, jos maksimoi kurjuutta voisi kuvitella, että rahaa kertyy ja nopeasti. On kuitenkin vaikeata tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, voihan olla, että maassamme ei voi elää luonnonilmiöiden tai sodan takia, tai että sairastuu ja kuolee ennen kuin rahat tarvitaan. Toisaalta jos oikeasti panostaa elämiseen ja kaikki menee siihen hetkeen, ei ole puskureita, kun niitä eniten tarvitsisi. Tämän takia vaurastuminen on erityisesti arvokysymys eikä vääriä tapoja oikeastaan ole.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen tänä keväänä ehtinyt käydä enemmän yhtiökokouksissa kuin aiemmin. Ennen kaikkea pyrin tutkailemaan niissä ilmapiiriä, onko positiivista innostusta havaittavissa, miten johto on osakkeenomistajien käytettävissä, kuinka johto ja hallitus käyttäytyvät jne. Nämä tiedot täydentävät numeerisia tietoja, mutta useimmiten osoittavat samaan suuntaan numeroiden kanssa. Alla pika-arviot:

Kone***

Wärtsilä****

EQ***

Cramo**

Nokian Renkaat****

Sampo*****

Investors House***

Kulloisellakin oppositiolla on vuosikymmeniä ollut tapana valittaa tutkimuksen liian vähistä resursseista, asia, mihin yliopistot tietysti ovat suurella innolla yhtyneet.

Aivan ensimmäiseksi olisi mielestäni kovasti syytä pohtia, tarvittaisiinko nykyistä käytännöllisempää koulutusta ja parempia asenteita sitä kohtaan, mutta puhutaan nyt sitten ns. tieteestä.

Itselleni on tullut pysyvä trauma siitä, että opiskelin lähes toisen loppututkinnon verran yhteiskuntatieteitä 1970- ja -80-lukujen vaihteessa enkä sen jälkeen tiennyt oikeastaan mistään mitään. Alan pitäisi vertailla eri yhteiskuntia, mutta siinä se Suomessa täysin epäonnistui. Joko sosialismi oli täysin ylivertainen tai sitten vähintäänkin kilpailukykyinen markkinatalouden kanssa. Talvisota oli pitkälti Suomen syytä jne. Tuossa on kokemuksiani sosiaalipolitiikan oppiaineesta.

Korkotaso euroalueella on pysynyt hyvin alahaisena finanssikriisin jälkeiset vuodet. Iso osa suomalaisista ei usko, että korot nousisivat merkittävästi lähivuosinakaan.

LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyyn vastanneesta yli 500 suomalaisesta puolet sanoi, ettei korkojen nousu huoleta heitä juurikaan. Vain viisi prosenttia oli erittäin huolestunut korkojen noususta.

- Euroopan keskuspankki lopettaa tänä vuonna arvopapereiden osto-ohjelman ja ensimmäiseen koron nostoon on vielä ainakin vuosi aikaa. Koron nostot tapahtuvat aluksi maltillisesti ja vauhti on sidoksissa talouden kehityksen kanssa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Syntyneitä on Suomessa vähemmän kuin kuolleita ja lapsia syntyy Suomeen vuosi vuodelta yhä vähemmän selviää Tilastokeskuksen kokoamista tiedoista. Haluttomuus lasten hankkimiseen on vakava oire siitä että Suomen yhteiskunta- ja kulttuurirakenne on vinoutunut. Lapsi on mennyt pesuveden mukana.

Ei ole mitään järkeä että työttömyydestä ja vanhuudesta maksetaan niin paljon parempaa korvausta kuin nuoruudesta. Keskieläke on pieni, alle 1500€, mutta se on silti ruhtinaallinen verrattuna nuoruudesta maksettuun korvaukseen. Lapsilisä on 100€ luokkaa. Vanhuus ja työttömyys ovat tukipolitiikasta päätellen yhteiskunnalle paljon tärkeämpiä kuin lapsuus. Työttömyyttä ja vanhuutta yhteiskunta palkitsee rahallisesti. Ja sitä Suomi saa mistä palkitsee. Suomi vanhenee ja työttömiä on paljon. Jos lapsi saisi edes puoliksi samanarvoisen kohtelun kuin työtön tai vanhus niin luultavasti syntyvyys korjaantuisi.

Lapset eivät ole valtiosääntömme mukaan ihmisiä päätöksenteon mielessä, heillä ei ole äänioikeutta. Jos vanhemmat saisivat äänestää lastensa puolesta niin luultavati yhteiskuntarakenteemme korjautuisi. Lasten oikeuksille olisi puolustajia ja vanhemmuus toisi vaikutusvaltaa. Työttömät ja eläkeläiset ovat hyvin edustettuina eduskunnassa - lapset eivät ollenkaan. Ei ihme että työttömien ja eläkeläisten etuudet ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin lasten.

Ennustin jo hyvän aikaa sitten, että päädymme luultavasti laskumarkkinaan ylikuumentuneen jenkkimarkkinan puhjettua, ja toistaiseksi se on pitänyt kutinsa. Tammikuussa tehtyjen huippujen jälkeen on menty matalaliitoa ilman merkittäviä korjausliikkeitä ylös, tosin hiukan indeksistä riippuen. Mitenkään syvästä liikkeestä ei toistaiseksi ole kyse, enkä tässä kohtaa ennustele sen lopullista päätepistettä tai ajankohtaa. Mutta ostoksille en kiirehdi, se on selvä, mieluummin kyttään pelipapereilla lunastuspaikkoja. Odotukseni on, että maistuvia ostoja on vielä tänä vuonna tarjolla rutkasti.

Joissakin pörsseissä on itse asiassa vietetty jo vuosi korjausliikkeessä. Helsingin ja Tukholman pörssit sahaavat kapeassa markkinahaarukassa, jonka yläreunan se merkkasi jo viime keväänä. Käytännössä sama on tilanne Frankfurtissa.

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/marknadsoversikt/marknadsoversiktFI.html

Ilmarinen ennustaa kuluvalle vuodelle vahvaa 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna kasvu kuitenkin jo hiipuu 1,5 prosenttiin viennin, investointien ja rakentamisen kasvun hidastumisen myötä.

Ilmarisen ennusteen mukaan vuonna 2016 käynnistynyt talouskasvu jatkuu, ja bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan tänä vuonna tason, jolla se oli viimeksi ennen finanssikriisiä 2008. Kasvun moottoreina on viennin ja investointien voimakas kasvu.

Vientiä tukevat vahvistuneen kysynnän lisäksi myös kilpailukykyä parantaneet palkkaratkaisut, joiden vaikutus ulottuu vuoteen 2019 asti. Niiden ansiosta suomalaisyritysten työvoimakustannusten ennakoidaan alenevan suhteessa läntisiin kilpailijamaihin. Viennin hyvän kehityksen ansiosta usean vuoden negatiivisena pysynyt vaihtotase kääntyy kuluvana vuonna ylijäämäiseksi.

IMF on tuoreessa taloudellisessa katsauksessaan optimistinen. Maailmantalouden kasvu kiihtyy 3,9% nopeuteen täksi ja ensi vuodeksi.

Kasvuvauhti ylittää kehittyneiden maiden kasvumahdollisuuksien kestävän tason. On odotettavissa että nyt käynnissä oleva maailmanlaajuisesti synkronoitunut korkeasuhdanne kääntyy ja IMF suosittaa hallituksia varautumaan tulevaan käänteeseen.

IMF on kuitenkin jossain määrin epävarma tilanteen kehittymisestä ja jopa omien arvioidensa toteutumisesta. Taantuman todennäköisyys on IMF:n mukaan tyypillisesti parinkymmenen prosentin luokkaa.

IMF näkee seuraavia riskejä:

1. Korkotason nousu ja ennakoitua nopeampi keskuspankkipolitiikan kiristys
2. Pörssikurssien huomattava korjausliike alaspäin on mahdollinen riskitekijä globaalille taloudelle
3. Kauppasota ja poliittiset riskit

Sijoittaminen ja kasinomaailma ovat kulkeneet käsi kädessä jo yli vuosisadan ajan. Yksi kuuluisa sijoittaja ja kasinotoimija on amerikkalainen Howard Hughes. Ennen häntä kasinotoiminta oli pääsääntöisesti vain ja ainoastaan mafian käsissä. Hughes eli vilkasta elämää. Hän teki elokuvia, lensi, keksi sekä omisti paljon maata ja useita kasinoita Las Vegasissa. Hughesiin milenkiintoisesta elämästä on tehty vuonna 2005 myös elokuva nimeltään Lentäjä, jonka pääroolia esittää Leonardo DiCaprio. Eikä ihme, olihan hänen elämä kuin elokuvasta ja kuulostaa meidän 2000-luvulla elävien suomalaisten korvaan juuri siltä.

Kuin myös pelaaminen niin myös sijoittaminen tulevat Suomessa huomattavasti jälkijunassa verrattuna suureen maailmaan. Täällä Pohjolassa ensimmäinen kasino perustettiin Helsinkiin 25 vuotta sitten. Suomalaisten ensimmäinen sijoitusbuumi taas sai alkunsa 90- ja 2000-luvun vaihteessa. Mutta millainen on tyypillinen suomalainen sijoittaja? Howard Hughesin kaltaisia sijoittajia tuskin tosielämästä löytyy moniakaan, edes Amerikan mantereelta. Täältä Suomesta ehkä vielä vähemmän.

Vuosi 2017 oli poikkeuksellisen merkittävä yrityksille hyödyllisten mobiilisovellusten kehityksessä. Ilmaisia mobiilisovelluksia ladattiin maailmanlaajuisesti jopa lähes 300 miljardia kertaa, joka on moninkertaisesti enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Mobiilikehitys onkin yritystoiminnassa yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista.

Yhä useampi yritys on vihdoin ymmärtänyt, etteivät mobiilisovellukset ole enää valinnaisia sijoituskohteita, vaan aidosti selviytymisen kannalta tarpeellisia ja hyödyllisiä työkaluja. Modernin yrityksen on melkeinpä pakko ottaa käyttöönsä ainakin osa mobiiliteknologian tarjoamista ratkaisuista. Monet ovat sitä mieltä, että mobiiliteknologia on tällä hetkellä yritysten kannalta yksi parhaista keinoista kohdata asiakkaat, tyydyttää heidän tarpeensa ja samalla kasvattaa myyntilukuja.

Accenturen tutkimus osoittaa, että suurin osa suuryrityksistä on toimialakehityksen piirissä.

Toimialakehityksestä selviää voittajana tyypillisesti muutama yritys. Sijoittajan kannattaa etsiä voittajia ja kasvavia yrityksiä silloin kun on kyse toimialakehityksestä. Kehittyviä teollisuudenaloja ovat muun muassa ohjelmistoala, energiasektori ja korkea teknologia.

Terveydenhuolto ja vakuutustoiminta ovat Accenturen mukaan maailmanlaajuisesti hitaasti muuttuvia aloja ja niiden yhteydessä sijoittajan kannattaa keskittyä pitkäaikaiseen tuloksentekokykyyn. Suomessa terveydenhuolto on kuitenkin voimakkaassa toimialakehityksessä ja sote myllerryksestä on mahdollisuus löytää voittajia. 

Julkaisin tuossa artikkelin, joka osoittaa, kuinka epämääräisiä ovat uusimman historian kaikkein yksinkertaisimmatkin kysymykset. ”Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?”

Mikäli asiaa katsoo talouden näkökulmasta, tilanne ei muutu. Mauno Koivistokin on tarjonnut esimerkkiä siitä, miten joukko ennustelaitoksia arvioi Suomen talouden kasvavan 2,1 – 2,3 %, kun se oikeastaan laski noin 7 %. Mitä desimaalilla tekee, jos etumerkkikin on väärä?

Brändin menestys riippuu siitä, kuinka paljon sitä halutaan ja kuinka paljon siitä siis ollaan valmiita maksamaan yli bulkkituotteen hinnan. Brändillekin jotkut ovat osaavinaan laskea arvon, mutta arvon tuleva kehitys on ainoastaan kuluttajan oikkujen varassa. Esim. Apple henkilöityi Steve Jobsiin ja mielestäni on peräti kyseenalaista, mihin se enää voi henkilöityä.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -0.9%, alusta (27-05-2010) +118.9%

Yleistä

Kuukauden aikana on nähty monenlaista sapelinkalistelua – sekä sotilaallista että kaupallista.

Kauppasodalla uhkailu USA:n ja Kiinan välillä on kiihtynyt, joskin on hyvä muistaa ettei mitään kovin merkittävää ole vielä pantu täytäntöön. Toistaiseksi ollaan edelleen uhkailun tasolla. Saattaa tosin käydä niin että liiallinen uhkailukin saa aikaan vahinkoa käytännössä estämällä sopimukseen pääsyn. Ei nimittäin saa näyttää siltä että Kiina antaisi periksi painostuksen alla. Mahdolliset suunnitteilla olleet myönnytykset ovat nyt varmasti jäissä. Huhutaankin että presidentti Xi olisi viime tipassa perunut suunniteltuja myönnytyksiä ennen Hainanin saarella viime viikolla pitämästä linjapuheesta. Sensijaan kalistellaan nyt merivoimien sapeleita Taiwanin lähistöllä.

Vaikutuksellisin jenkkipäätös ei tällä kertaa tullut Trumpin kynästä. Sensijaan kongressi pani voimaan uudet venäjäsanktiot joilla saatiin heti rupla 10% laskuun ja Oleg Deripaskan Rusal henkitoreisiin. Tavoitteena lienee ollut estää Trumpin liiallinen veljeily veli venäläisen kanssa. Tämä osoittaa että USA:lla on edelleen talousmahtina valtaa sulkea yhtiö kuin yhtiö kansainvälisiltä markkinoilta.

Yksi mielenkiintoisimmista artikkeleista lähiaikoina FT:ssa kertoo kuinka ”volatiliteetti-virus” sairastutti Wall-Streetin. Kaikki alkoi Harry Markowitzista ja hänen vuonna 1952 julkaistusta artikkelista. Jo ennen sitä oli monilla näppituntuma, että korkeasta riskistä pitää saada korvauksena korkeaa tuottoa, mutta tässä oli ensimmäinen teoreettinen malli. Ongelmana oli, että riskille ei ole selkeää mittaria. Markowitz päätteli, että volatiliteetti voisi korreloida riskin kanssa. Näin varmaan onkin, mutta volatiliteetti ei silti ole yhtä kuin riski (vrt. Rusalin romahdus). Kaikkein pahimmat ongelmat saattavat olla edessä nyt kun voltiliteetilla käydään kauppaa siinä missä muillakin johdannaisilla. Nyt keskustellaan jo mahdollisuudesta, että volatiliteetti-johdannaiset itse asiassa ohjaavat pörssi-indeksejä eikä päinvastoin.

Kaikesta huolimatta taivas ei ole pudonnut niskaamme, ja volatiliteettikin on järkevällä tasolla. Vuositasolla Euroopan pörssi-indeksit ovat heikoilla, mutta USA:n ja Aasian indeksit osoittavat kohtuullisia nousuja. Euro on edelleen vahva, mutta ei ole vahvistunut lisää. Heikko Ruotsin kruunu houkuttaa ostamaan lisää ruotsi-osakkeita.

Strategia:  Ruotsia ja Brasiliaa lisää

Jatkuvasti kuulette jankattavan, kuinka meillä on takana kymmenen vuoden hurja nousuputki osakemarkkinoilla - mikä indikoi tietysti sitä, että kohta rytistään alas urakalla. Ainakin kova nousuputki on täyttä hevonkukkua muualla kuin Yhdysvalloissa, ja sielläkin kymmeneen vuoteen mahtuu muutama laskumarkkina, joita olen muissa jutuissa eritellyt. Euroopassa mitään nousuputkea ei ole näkynyt, kuten Svenne Holmström jutussaan perkaa Helsingin pörssin heikkoa kehitystä viime vuosilta.

Eurostoxx 600, joka kattaa valtaosan eurooppalaisista yhtiöistä markkina-arvolla mitattuna, on ollut laskumarkkinassa kolme vuotta. Tarkka synttäripäivä oli eilen eli markkina piikkasi huhtikuun 13. 2015 pisteluvussa 407,90. Nyt se pyörii 370 nurkilla eli 10% piikin alapuolella.

Kolme vuotta sitten koettiin raju nousuryntäys, kun EKP julkisti valtionvelkojen osto-ohjelman. Markkina lähti laskuun melkein saman tien yhtiöiden tulosten heiketessä, eikä Eurostoxx ole sen koommin piikin päällä käynyt. Ja Eurooppa on sentään elpynyt vahvasti viime vuodet.

OECD:n liiketoimintaa kuvaava suhdanneindikaattori on kääntynyt kohti heikompia aikoja. Olemme edelleen korkealla tasolla eikä muutos välttämättä merkitse että olisimme kääntyneet kohti taantumaa.

Tilastojen ja uutisjuttujen mukaan suomalaiset elävät yhä enemmän velaksi ja kulutusluottojen määrä on reippaassa kasvussa. Monet suomalaiset eivät siis säästä tai sijoita, vaan elämistä rahoitetaan velkarahalla. Valtaosalla velkaantuneista on kohtuullinen määrä velkaa sekä kyky maksaa velka pois ajallaan, mutta maksuhäiriöiden määrä on kuitenkin kasvussa.

Tavaraa ostetaan myös paljon osamaksulla sekä luottokorteilla ja osamaksulla ostamista pidetään hyväksyttävänä asiana. Monet suomalaiset eivät ehkä ymmärrä, että osamaksukauppaan sisältyy lähes poikkeuksetta muitakin kuluja, sillä sopimus solmitaan kaupan ulkopuolisen rahoitusyhtiön kanssa eikä suinkaan kaupan kanssa.

Näitä laskuja sitten lyhennetään kuukausittain ja tarpeen tullen ostetaan lisää tavaraa osamaksulla tai luottokortilla. Velkaa voi olla kerralla useammasta paikasta, joista sitten maksetaan turhaan ylimääräisiä kuluja jopa vuosien ajan. Tuhannen euron osamaksulla ostettu sohva on kaikkien maksuerien jälkeen tullut kokonaisuudessaan maksamaan 1300 euroa ja sama koskee muita sisustustarvikkeita sekä elektroniikkaa.

Donald Trump julistaa laumalleen, että kauppasodat ovat hyödyllisiä ja helppoja voittaa, koska Yhdysvalloilla ei ole suuren kauppataseen alijäämänsä vuoksi mitään menetettävää. Hänelle kauppa on nollasummapeliä, jossa vähemmän myyvä häviää automaattisesti. Koska kauppa etenkin Kiinan kanssa on pahasti alijäämäistä, ei tullisodassa voi hävitä.

Taloustieteen valtavirta on kiistänyt protektionististien hellimän merkantilistisen väitteen John Adamisista lähtien eli 1700-luvulta. Kansainvälisen kaupan merkitys piilee työnjaon järkeistämisessä. Jokaisen kannattaa ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa, sikäli kun ostovoimaa on. Ja Yhdysvalloilla sitä on, muutakin kuin velkarahaa.

Suomen pörssin kehitys on ollut melko kehno, ainakin indeksitasolla edelliset kolme vuotta. Kevään 2015 huipusta esimerkiksi OMXH Cap hintaindeksi on noussut vain noin 9%. Sijoittajan kokonaisutuotto tällä ajalla on kuitenkin ollut noin 20% osinkojen takia, kun tarkastelee OMXH Cap tuottoindeksiä. Konepajat eivät ole olleet merkittävästi nostamassa tuottoja tällä aikavälillä ainakaan, ehkäpä Wärtsilää lukuun ottamatta.

Mutta ei Saksassakaan ole menty ihan oikeaan suuntaan sielläkään. Saksan yleisindeksi DAX on kärsinyt mm dieselsotkuista, ja siellä tuotot ovat jääneet Suomakin kehnommiksi. USA:ssa sen sijaan on mennyt lujaa, yli 33% ylös viime ajan laskusta huolimatta. Siellä ollaan siis saavutettu noin 10%:n vuosituottoa, ennen osinkoja. Eurosijoittajan näkökulmasta tuotto on ollut heikompi EUR/USD takia.

Finanssialan merkittäviä suomalaisia on nykyään Portsmouth:n Yliopistossa luennoiva (PhD Economics) Alexis Stenfors. Hänen maineensa hän sai aikoinaan kovan kolahduksen. Hän ylitti valtuutensa ja pudotti maailman suurimpiin pankkeihin kuuluvan Merril Lynch:n polvilleen aihtuttamalla puolen miljardin dollarin kaupankäyntitappion vuonna 2009.

Nyt hän on kirjoittunut kokemuksistaan kirjan "Riskitekijä, Pankkimaailman pimeä puoli".  Kirja kertoo syvällisesti pankkimaailman rakenteellisista ongelmista. Mutta siitä saa myös käsityksen siitä mitä tapahtuu kun kunnianhimoiselle nuorelle miehelle annetaan rajattomat valtuudet ilman valvontaa ja kun tältä nuorelta mieheltä toivotaan tuloksia. Ja miten tuo nuori mies yrittää kaikin keinoin saavuttaa nuo tulokset eikä ehkä uskalla aiheuttaa pettymystä ja mitä sitten seuraa...

Valtaosa mikroyrityksistä haluaa kasvaa ja monet kasvavat selviää Oulun yliopiston tutkimus. Harva pienyritys näkee järkeväksi panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan tai uuteen teknologiaan, kasvua tavoitellaan ennemminkin operatiivisen laajentumisen keinoin kertoo Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän kyselytutkimus.

Olen täällä ottanut lähinnä neg. kannan ipoihin. Paljon porua ja vähemmän villoja.

Varsinaisten ipojen alapuolella on otsikon aihe. Sanomattakin pitäisi olla selvää, että siellä puuhaa monenlaista kaiffaria.  Jos rahaa ei pankista saa, ei vaikuta hyvältä.

Luotettavimmasta päästä luulisi olevan OP:n joukkorahoituksen. Kun siellä kaupiteltiin lähes turkulaista Suomisen Maitoa, ihan leikilläni merkitsin muutaman osakkeen. Minimimerkintä oli 130 euroa. Joku saattaa katsoa tuollaista kohdetta dollarinkuva silmissään, minä tyydyin siihen, että tuttuni jäätelöä minulle kehui. Tuote on tärkeämpää kuin luvut silloin, kun alussa ollaan.

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin maaliskuun aikana nettomääräisesti 257 miljoonaa euroa. Heikon markkinakehityksen seurauksena rahastopääoma supistui yli kahdella miljardilla eurolla. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 114,4 miljardia euroa selviää Finanssiala ry:n rahastoraportista.

"Sijoittavat pohtivat nyt, onko alkuvuodesta nähty osakekurssien korjausliike pysyvä merkki laskumarkkinasta vai ohimenevä töyssy. Maailmantalouden vahva kasvu puoltaisi osakkeiden nousua, mutta ilmassa on myös uhkakuvia. Tasapainoilua ja suunnan hakemista on luultavasti luvassa seuraavienkin kuukausienkin aikana", summaa johtava asiantuntija Elina Salminen Finanssiala ry:stä.