http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Uutena tullut mukaan Alma Media, jota sain omaan salkkuuni Talentumin osakkeiden vaihdon kautta. Alma on yllättäen osoittautunut hyväksi sijoitukseksi.

Laitoin esille Yleiselektroniikan, jolta tuli eilen taas kelpo tulos. Osake on hyvin epälikvidi eikä jostain syystä kiinnosta ketään. Minä olen kuitenkin vakuuttunut näiden lukujen perusteella ja ostanutkin sitä pariin otteeseen tänä vuonna.

Onko kuvassa rahasto-osuuksia?

Minulla on kaksi periaatetta:

a) Miehen (henkilön) pitää kerran eläessään kokeilla kaikkea paitsi sukurutsausta ja kansantanhuja.

b) Onnellisen suhteen perusta on mahdollisimman runsas vieraissa käyminen. Puhun tietenkin pankkisuhteista ilman mitään vertauskuvia.

Niinpä 2014 avasin kokeeksi pienehkön säilytyksen UB:ssa. Yhteyshenkilöksi nimettiin valitettavasti hra A.  Hän itse sanoi työskentelevänsä mm. Alpeilta käsin ja siltä se on vaikuttanut. Häntä oli 2014 ja viimeksi lokakuussa 2017 mahdotonta tavoittaa. Kun esim. iso ja vakaa UPM on heilunut pörssissä 10 % vrk:ssa, haluan reagoida asiaan heti enkä päivien kuluttua. Aloin hoitaa toimarit Herra B:n kautta, mikä on toiminut hyvin.

EU:n budjetti on pysynyt järkevän kokoisena, noin 1,2% EU:n bruttokansantuottesta ja rahoituskohteet ovat pienestä budjetista johtuen järkeviä.  EU budjetista rahoitetaan muun muassa maiden välisiä liikennehankkeita sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden vaatimaa säännöstöä ja sen valvontaa. EU ei ole pöhöttynyt tulonsiirtounioni vaan tilastojen mukaan tehokas säännöstöpohjainen yhteisö.

Nettomaksumme EU:lle olivat viime vuonna 0,14% Suomen BKT:stä, yhteensä 294 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista.  Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa ja sai 1 531 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksut eu:lle ovat noin puolet siitä mitä kehitysyhteistyön nimissä vapaaehtoisesti käytämme kaukomaiden hyväksi (528 miljoonaa).

Yrityksen rahoittaminen

Yrityksen kautta asuntosijoittamista suunnittelevan on hyvä etukäteen tiedostaa, että pankkirahoitus on selvästi vaikeampaa ja kalliimpaa kuin yksityishenkilöllä. Yritysten lainamarginaalit ovat järjestään korkeampia kuin yksityishenkilöllä.

Pankit antavat tilinpäätöstietojen pohjalta yritykselle ratingin, joka vaikuttaa suoraan lainaehtoihin. Vasta toiminnan aloittaneet yritykset eivät saa hyvää ratingia, joten etenkin alussa laina voi olla merkittävästi kalliimpaa kuin yksityishenkilönä. Rating paranee sitä mukaa, kun yrityksen toiminta kasvaa ja pankille on antaa näyttöä, että toiminta on kannattavaa.

Osakeyhtiössä on etuja verrattuna yksityishenkilönä toimimiseen riskien kannalta. Aina asiat eivät mene suunnitelmien mukaan ja huonoimmassa skenaariossa vältyt henkilökohtaiselta konkurssilta, jos toimit osakeyhtiön kautta. Olettaen tietysti, ettet ole henkilökohtaisesti takaajana osakeyhtiön lainoissa tai antanut henkilökohtaista omaisuutta lainojen vakuudeksi.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  9.0%, alusta (27-05-2010) +127.7%

Yleistä

Hakuna Matata – ei huolen häivää tuntuu olevan markkinoilla vallitseva tunnelma tällä hetkellä.

Mario Draghi onnistui tempussan kertoa että euroalueen ”QE”-tukiostoja vähennetään 2018 alle puoleen nykyvauhdista vahvistamatta samalla euron vaihtokurssia. Melko uskomaton suoritus ottaen huomioon miten heikkona euro on ollut. Keskeisiä aineksia onnistuneessa viestinnässä oli painotukset ettei vuoden 2008 ja 2011 virheitä toisteta. Korkotasoa ei lähdetä liian nopeasti korottamaan. Myös tukiostojen uudelleen kasvattamista voidaan harkita jos talousluvut eivät nouse toivotulla tavalla.

USA: talous kasvaa tasaisesti ja työttömyys on laskenut 4.1% tasolle – alimmilleen 17 vuoteen.  Myrskytuhot laskivat syyskuussa työllisten määrää, mutta lokakuun tilastot näyttävät että kyseessä oli tilapäinen häiriö. Palkkakehitys on tosin edelleen surkealla tasolla, 2.4% vuositasolla.

Japanissa Shinzo Abe sai uuden mandaatin vaaleissa jatkaa ekspansiivista talouspolitiikka.

Kiinassa Xi on vahvistanut asemiaan entisestään ja saanut maininnan kommunistisen puoleen ohjelmaan ensimmäisenä johtajana Maon jälkeen.

Ja mainitsinko jo että USA:ssa lasketaan yritysverotusta.

Toki maailmasta löytyy edelleen myös huolestuttavia piirteitä. Etelä-Afrikka on edelleen myllerryksessä mikä on painanut kursseja ja heikentänyt randia. Pörssikurssit ovat nyt korkealla – Shillerin PE-suhde on yli 31, eli lähes kaksinkertainen keskiarvoonsa verrattuna. Myös ns. pelkokerroin eli VIX-indeksi on luonnottoman alhaalla. Nämä molemmat tekijät viittaavat yltiö-optimismiin. Mutta korkeat kertoimet eivät tarkoita sitä etteivätkö kurssit voisi jatkaa nousuaan vielä pitkään, eikä varsinkaan siitä että lasku olisi ovella.

Koska vaihtoehtojakaan ei ole, eikä mitään kriisin laukaisevaa tekijää ole näköpiirissä sijoittajat uskovat edelleen osakkeisiin.

Myös oma salkku nousi all-time high tasolle. Hyviä nousuja nähtiin mm. Intelin, Applen ja useissa aasialaisissa osakkeissa. Tpoix- indeksi on nyt noussut 33% vuoden aikana.

Itse alan painottaa vähitellen taas Eurooppaa, jossa vahvistuvan euron uhka on väistynyt ja kasvu näyttää vahvistuvan.

Sitkeä on nousuputki pörsseissä, vaikka päiväindikaattorit ovat yhä laskussa ja viikkoindikaattorit yliostettuja. Tämä on sinänsä tyypillistä voimakkaille trendeille – eivät hevin katkea, vaikka fundamenttien pohjalta syytä jo olisi. Kesädroppikin upposi tasaisen varmasti pitkälle elokuuhun asti, ja markkinat hermoilivat milloin Kimin ohjuksia milloin muuta. Ja taitteen tultua mikään ei hetkauta.

Indeksien sisällä liike on kuitenkin jo vilkasta. Yhtiöiden väliset erot ovat korostuneet tuoreiden osarien myötä. Onnistujia on palkittu ruhtinaallisilla nousuilla, luuserit potkittu mutaan. Ilman raporttiyllätyksiäkin kursseissa on jo eri tavalla eloa kuin muutama viikko sitten nimenomaan alaspäin.

Helsingin pörssissä monet isot yhtiöt ovat dipanneet reippaasti. Paras imu on pääpiirteissään ollut syklisillä, mikä todistaa vahvaa suhdannetta tai ainakin sen odotusta. Defensiiviset arvoyhtiöt eivät nyt kiinnosta. Esimerkiksi hyvän osarin tarjonnut Sampo notkuu edelleen kesän alun kurssinsa alapuolella.

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

5.8. Miten huomioida taloyhtiö?

Suomen asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa ajateltunakin. Asunto-osakeyhtiön toimintaa säätelee uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Käytännössä taloyhtiön isännöitsijä, taloyhtiön hallitus ja ennen kaikkea yhtiökokoukset pitävät huolen siitä, että kokonaisuus toimii lain mukaisesti.

Useimmat suomalaisista taloyhtiöistä ovat asunto-osakeyhtiöitä. Asunto-osakeyhtiössä vähintään 50 % lattiapinta-alasta on oltava asuinkäytössä. Suomessa on noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu noin 2 miljoonaa ihmistä.

IMF:n lausunto Suomen taloudesta on posittivinen (lyhennelmät piksu toimituksen):

• Suomen talouden elpyminen jatkuu tänä vuonna 2,8% ja ensi vuonna 2,3% vuosivauhdilla.
• Rakenteellisissa uudistuksissa on edistytty huomattavasti.
• Keskitetystä palkkaneuvottelusta pitää siirtyä yrityskohtaiseen järjestelmään.
• Julkisen talouden lamapuskurit on syytä palauttaa.
• Suomen rahoitussektori on vakaalla pohjalla.
• Nordean siirtyminen Suomeen aiheuttaa vastuita (=Nordean asiakkaiden talletussuoja), joihin tulee varautua.

Kuluttajaliitto on laatinut viiden kohdan listan toimenpiteistä, joilla kuluttajaliitto haluaa puuttua pikavippien ja muiden vastaavanlaisten, korkeakorkoisten ja -kuluisten luottotuotteiden aiheuttamiin ongelmiin:

1. Korkokatto koskemaan kaikensuuruisia kuluttajaluottoja

2. Lainasummasta riippumaton kustannuskatto

3. Pikaluottojen mainonta kiellettävä

4. Rikkomuksista tuntuvat seuraamukset

5. Myös korottomat ja kuluttomat luotot lain piiriin

”Talousvaikeuksiin ajautunut henkilö on useimmiten velkaantunut monelle eri taholle ja velkaongelmien taustalta löytyy monesti myös pikaluottoja”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa.

Suomalaisten mielestä kouluissa ei opeteta tarpeeksi taloustaitoja, Finanssikonserni Investiumin teettämässä tutkimuksessa ilmeni. Taloustaidot ovat tutkimuksen mukaan vaihtelevalla pohjalla – osa suomalaisista luottaa taloudessa tunteisiinsa, kun taas osa suunnittelee talouden hyvinkin tarkasti.

VertaaEnsin.fi:n käyttäjäkyselyn mukaan talouden perustermit ovat suhteellisen hyvin hallussa. Kaksi kolmasosaa 107 vastaajasta tuntee sellaiset termit kuin luottokelpoisuus, joustoluotto ja korko. Tutuimmaksi termiksi osoittautui luottokelpoisuus, jonka tunnistaa yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Vain kuusi kymmenestä tietää käsitteen annuiteettilaina.

Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela kertoi VertaaEnsin.fille, että jokapäiväiseen maksamiseen liittyvät käsitteet ovat heidän asiakkailleen tuttuja. ”Perusasiat, kuten mikä on pankkitili, -kortti, mobiilipalvelut, automaatit, ja että pankista voi hakea lainaa, opintolaina-asiat ja että lainalle pitää maksaa korkoa ovat hyvin tiedossa”, Kuusela kertoo.

… ja markkinat kans. (HEX etenkin viime viikolla).

Keväällä kasvatin käteispositiota ja kesällä sitä laskussa ohensin. Syksyllä ennen lokakuun tulosjulkistuksia myin, koska arvelin löytyvän kovia reaktioita ja niinhän siinä kävi.

Vaikuttaa siltä, että on suuria ulkomaisia toimijoita, jotka tsekkaavat omistuksiaan vain neljästi vuodessa ja myydessään eivät hintaa paljon katso. Myynnit romauttavat kurssitasoa pienessä HEX:ssä.

Pitemmän tähtäimen osalta viittaan edelliseen merkintääni: talvi yllättää autoilijat joka vuosi ja lasku sijoittajat samaten joka kerta. Siinä vaiheessa kun kaikki tilastot todistavat menevän huonosti, on taatusti myöhäistä myydä. Parempi myydä hyvään aikaan ja ostaa huonoon. Korot ovat asia, jota ei pidä unohtaa. Ne eivät voi liikkua pitkällä tähtäyksellä muualle kuin ylöspäin. Poliittisista riskeistä uusin liittyy Espanjaan.

Seuraava koskee sijoituksia lähtökohtaisesti vain kuukausien tähtäimellä. Eräitä varauksia:

Muutamilta suomalaisilta yrityksiltä tuli kylmää kyytiä tuloskauden alkajaisiksi. Tuloskausi on kuitenkin maailmalla ja erityisesti Euroopassa tuonut positiivisia yllätyksiä.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ja voittojen osuus liikevaihdosta on sekin ollut kasvavaa. Kiinan investointikykysyntä on vilkastunut enteillen hyvää myös eteenpäin mentäessä.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Nebojsa Dimic tarkastelee väitöskirjassaan ”Essays on Emerging Market Finance” kehittyvien markkinoiden tärkeimpien omaisuusluokkien riskisyyttä ja ominaispiirteitä. Klassisen finanssiteorian mukaan markkinaturbulenssin aikaan sijoittajat korvaavat riskisempiä omaisuusluokkia kuten esimerkiksi osakkeita turvallisemmilla omaisuusluokilla kuten joukkovelkakirjalainoilla. Kehittyvillä markkinoilla tämä yhteys on kuitenkin toisenlainen.

Dimic esittää väitöstutkimuksessaan, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoja ei tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoilla on osakkeille tyypillisiä ominaispiirteitä ja ne ovat siten todellisuudessa paljon riskisempiä kuin teorian mukaan voisi olettaa.

Varkailla on useita tapoja käyttää lähimaksukorttien tietoja rikolliseen tarkoitukseen. Kuluttajien haasteena on todistaa pankille, että laiton maksutapahtuma on tapahtunut.

Pitkäkyntiset voivat lukea lähimaksukorttien tietoja Tekniikan Maailman (07/2017) testien* mukaan jopa metrin etäisyydeltä niitä koskematta tai näkemättä. 

Lohkoketjuteknologiasta on syntymässä tapa jolla jatkossa rakennetaan globaalit tietokannat.

Lohkokoketjuteknologiassa tieto tallentuu kryptattuna samanaikaisesti tuhansiin tietokoneisiin. Vain tiedon tallettajalla tai hänen sähköisesti valtuuttamallaan on mahdollisuus lukea tieto.

Lohkoketjuteknologiaa suunnittellaan ja/tai kaavaillaan muun muassa seuraaviin käyttöihin:

• pankkien väliseksi teknologiaksi jonne tilien saldot ja tapahtumat sekä arvo-osuuksien saldot ja tapahtumat tallennetaan
• terveysalan globaaliksi rekisteriksi jonne kaikkien ihmisten terveystiedot tallennetaan
• yritysten tietokantapalvelu, johon yritysten tiedot tallentuvat

Erityisesti finanssiala rakentaa tulevaisuuttaan lohkoketjuteknologian varaan. Lohkoketjuteknologia alentaa finanssialan kustannuksia huomattavasti ja nopeuttaa rahaliikennettä sekä osakekauppojen selvitystä nykyisestä päivissä laskettavista viiveistä sekuntteihin. Finanssiala on muodostanut teknologian käyttöönottoa varten yhteenliittymiä kuten Ripple ja R3/Corda.

Otsikon väite on mielipide, koska ihmisten näkemykset vaihtelevat. Yksi näkee ympäristön tilan olevan tärkeämpi asia kuin hyvinvointi. Toinen näkee asiat päinvastoin. Arvioni siitä, että asiat ovat paremmin perustuu suurempaan kuvaan ja pidempiin aikaväleihin kuin päivänpolttaviin asioihin. Elämme ajanjaksoa, jossa siirrymme teollisuuden aikakaudesta tiedon aikakauteen. Asiat tulevat muuttumaan paremmiksi suuressa kuvassa, vaikka uhkia on olemassa.

Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ovat olleet vähintään vuosisatoja nälänhätä, tappavat tartuntataudit ja sodat tai muu väkivalta. Nämä ongelmat ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Seuraavien vuosikymmenien aikana meillä on hyvät mahdollisuudet päästä eroon lähes kokonaan ainakin nälänhädästä ja tappavista tartuntataudeista.

Markkinoiden tehokkuus on sijoitusteoreetikkojen ja vähemmän valistuneidenkin ikuisia kiistanaiheita. Olen monesti tuonut oman kantani esiin: markkinat ovat tiettyyn mittaan tehokkaat, toisaalta hyvinkin tehottomat. Osakekurssin suunta heijastelee yleensä aika hyvin yhtiön tuloskehityksen suuntaa, mutta hinnoittelu voi olla todella villiä – vaikka tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan arvopaperit on aina oikein hinnoiteltu.

Minusta jokainen kokenut sijoittaja tietää sen potaskaksi. Hinnoittelussa tapahtuu karkeita virheitä monesta syystä. Markkinoita ohjaava tieto on aina vajavaista, ja osakkeiden hinnoittelu perustuu todellisuudessa oletuksiin yhtiöiden tulevaisuudesta. Se on väistämätöntä, koska tulevaisuutta ei meistä kukaan näe, kyse on aina spekulaatioista.

Lisäksi hinnoitteluun ei ole absoluuttisia totuuksia, vaan niitä voi hahmotella hyvinkin erilaisin perustein. On huomattavasti eroa vaikkapa sillä, lasketko tulevat tuotot kassa- vai osinkovirtojen perusteella.

Hyvään hajautettuun salkkuun kuuluu osakkeita useammalta toimialalta. Samalla tavalla kuin osakkeita on tärkeä valita huolellisesti, myös toimialapainoja kannattaa optimoida.

Eräs tärkeä tunnusluku valittaessa toimialaa on koko toimialan keskimääräinen tulostuotto (= tunnusluvun p/e käänteisluku). Tämä luku kertoo sen miten hyvää tulostuottoa kyseisen toimialan yritykset tekevät pörssiarvolleen. Tulostuoton tulisi aina olla reilusti yli riskittömistä valtionlainoista saatavan tuoton.

Oheisessa taulukossa on muutaman merkittävän toimialan tulostuotot (perustuvat tulosennusteisiin). Ainakin rahoitusalan (financials), kuljetus ja liikenne (transportation) tulostuotot ovat tällä hetkellä hyvää tasoa. Sen sijaan terveydenhuolto ja energia-ala antavat huonoa tulostuottoa.

Osakemarkkinoilla anti oli kirjavaa. Helsingissä indeksi sukelsi reippaasti muutaman ison ja etenkin Nokian tulospettymyksen myötä, muualla maailmalla tahti oli sekalaista. SP 500 nykäisi pienen kuopan jälkeen takaisin huippuunsa. Ylikuumentumisen merkit ovat yleensä ottaen vahvat, mutta kiivaiden trendien taittuminen on usein yhtä työlästä kuin ankeriaan tappaminen tylsällä puukolla.

Ylikuumentumisen merkeistä huolimatta ostin Heikin trendisalkkuun ruotsalaisista suuryhtiöistä koostuvan iSharesin Sweden Capped ETF:n. Kuten olen sanonut tykkään ruotsalaisista osakkeista ja sikäläisestä taloudesta  - vaikka asuntomarkkinoiden hyytymisestä on vahvat merkit. Ei sillä isoihin vientiyrityksiin kummoista merkitystä pitäisi olla, pankkien tilanne voi olla vähän toinen.

https://www.ishares.com/us/products/239684/ishares-msci-sweden-etf

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?ide...

Uusi tammikuussa voimaan astuva EU direktiivin mukainen sijoituspalvelulaki kiristää sijoitusalan sääntelyä ja tekee sijoituspalvelujen tarjoamisesta isojen toimijoiden pelikentän. Samalla sijoittajansuoja ja palveluiden läpinäkyvyys kansalaisten suuntaan paranevat. 

• Sijoituspalveluyrityksille tulee tuotehyväksyntämenettely, jolla varmistetaan myytävän rahoitusvälineen yhteensopivuus suunnitellulle asiakaskohderyhmälle.
• Sijoitusneuvojille määritellään ammattipätevyysvaatimukset. Ne koskevat myös muuta tietoa asiakkaille antavia henkilöitä.
• Säännökset sijoitusneuvonnasta ja asiakkaan kuluista tarkentuvat.
• Kannustimien käyttö kielletään omaisuudenhoidossa ja riippumattomassa sijoitusneuvonnassa. Lisäksi kielletään sijoituspalveluyrityksen sellaiset henkilöstön palkitsemisjärjestelyt, jotka voisivat kannustaa suosittelemaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle muita kuin tälle parhaiten sopivia rahoitusvälineitä.

Suomi sijoittui viidenneksi Mastercardin ja Fletcher School at Tufts Universityn tekemässä Digital Evolution Index 2017 -tutkimuksessa, jossa kartoitetaan maiden talouden digitaalista kehitystä.

Digitaaliajan menestyjät ylhäällä (Lähde: Mastercard / Digital Trust)

Julkinen sektori on luonut menestystä yhteiskunnan palveluiden digitalisaatiolla ja kansalaiset ottavat uudet palvelut mielellään käyttöönsä. Tietotekniikan ja tekoälyn osaaminen ovat muun muassa laajan peliteollisuuden takia maailman vahvinta luokkaa ja lähtökohdat tekoälyaikakauden menestykseen ovat erinomaiset.

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Matti Hirvola ruotii tutkimuksessaan " Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017  " suomalaisen kolmikantaisen hegemonian säilyttämistä, joka onnistui ammattiyhdistysliikkeen neuvokkaan toiminnan ansiosta.  Porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia. Työnantajajärjestöissä muutosvaade puettiin tavoitteeseeksi edistää parlamentarismia.

Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Björn Wahlros on julkaissut Suomen perustuslain kehittämistä koskevan pamfletin, jonka sisältö on kompaktisti (lyhennelmät ovat piksu toimituksen tekemiä):

1. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa pitää kehittää niin, että jäsenet ovat kauempana päivänpoliittisesta pelistä.
2. Perstuslakivaliokunnan työtapa tulee muuttaa (perustus-) lainmukaisuutta valvovan tuomioistuimen kaltaiseksi.
3. Perustuslakivaliokunnan valmisteluorganisaatiota tulee vahvistaa.
4. Perustuslain mukaisuudelle pitäisi järjestää tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta (jotkin menneisyydessä tehdyt lait ja asetukset ovat luultavasti nykykäsityksen mukaan perustuslain vastaisia)
5. Perusoikeuksien tulkinnassa tulee palata sanatarkkaan tulkintaan. Ja jos sanatarkka tulkinta ei ole nykykäsityksen mukaista, niin sitten muutetaan perustuslakia.
6. Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaalioikeudelliset arvokannannotot kuuluvat eduskunnalle, ei perustuslakivaliokunnalle.
7. Suhteellista vaalitapaa tulee korjata siten, että paikallinen edustus tulee varmistettua ja että hallitus saa riittävän tuen.
8. Valtiolle menokatto, jota voi nostaa ainoastaan eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä.
9. Presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen. Presidentille oikeus valita hallituksen muodostaja ja presidentille eduskunnan päätöksiä koskeva veto oikeus.

Enpä huomannutkaan, että 1987 romahduksen vuosipäivä tuli ja meni.

Vuonna 1970 sain alaikäisenä päähäni ostaa silloisen Yhdyspankin osakkeita, mistä sijoittamiseni alkoi. Päätös oli omani eivätkä vanhempani tai kukaan muukaan aikuinen siihen mitenkään puuttunut. Vuoden 1970 alusta vuoden 1973 loppuun silloinen yleisindeksi 3,5-kertaistui. Sijoittamisen aloittamisen sattumanvaraisesti oikea ajankohta selitti menestykseni varmaan lähes kokonaan.

Ongelmaksi muodostui 1973 öljykriisi, jonka jälkeen velkavetoiselle sijoittamiselleni kävi hyvinkin huonosti. 1980-luvun alussa pahasti pelkään, että työnteko häiritsi harrastuksia enkä ennättänyt sijoittamiseen tarpeeksi keskittyä. Opinto- ja asuntolainat eivät tilannettani parantaneet. Ajasta 1973-86 olen saanut vakaumuksen, että sijoittaminen on vaikeampaa ja riskisempää puuhaa kuin mitä esim. nykyisen pitkän kurssinousun jälkeen halutaan myöntää.

IMF on päätynyt siihen näkemykseen että Suomen vaihtotase kääntyy tänä vuonna positiiviseksi (ohessa IMF:n kartta aiheesta).

Mutta mitä tämä merkitsee sijoittajalle ja kansantaloudelle?

Vaihtotase kertoo velkaantuuko Suomen kansantalous vai velkaantuvatko muut suomalaisille. Siinä on mukana sekä julkinen sektori, kansalaiset että yritykset. Nyt IMF on sitä mieltä että suomalaiset (yritykset, julkinen sektori ja yritykset) tulevat tänä vuonna vaurastumaan suhteessa muihin.

Vaihtotase kertoo paljon kilpailukyvystä. Suomen kilpailukyky on yleensä kunnossa jos vaihtotase on tasapainossa. Silloin suomalaiset tuotteet menevät riittävän hyvin kaupaksi. Vaihtotase onkin kilpailukyvyn kokonaisvaltainen ja melko lahjomaton mittari.

Vahvat nousut taittuvat hitaasti, ja niiden huippujen lukeminen on sen vuoksi paljon vaikeampaa kuin pohjien ainakin minulle, koska pohjat yleensä ovat paljon terävämpiä ja heilunta niiden tuntumassa rajua. Nousutrendien huippujen taittuminen on etanoiden kilpajuoksua, silloin kun kyse ei ole korjausliikkeistä. Ne kyllä taittuvat usein hyvinkin jyrkästi, usein lasku alkaa yön yli tapahtuvina kunnon pudotuksina.

Euroopassa taite oireili kuitenkin jo selvästi, kun loppuviikosta indeksit kopsahtivat kunnolla EKP:n tuumailun säestämänä. Vastaliike tuli jo seuraavana päivänä, mutta heilunnan kasvu on taitteen tyypillinen merkki. Euroopassa päiväindikaattorit sukeltavat jo vauhdilla, joten kurssien pitäisi seurata perässä piakkoin.

Jenkkipörsseissä vauhti ei vieläkään taittunut kuin Nasdaqissa, mutta ylikuumentumisen tekniset merkit ovat jo klassiset. Yksittäisissä osakkeissa ei ole helppo löytää ostokelpoisia teknisessä mielessä, joten kohta pitäisi korjauksen tulla. Jotkut isot yhtiöt ovat jo sujutelleet alas, keulassa Apple.

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Kun osakkeita myydään, maksetaan lähtökohtaisesti osakkeen hankintahinnan ja luovutushinnan välisestä erotuksesta luovutusvoittoa (tai saadaan verotuksessa hyödynnettäviä luovutustappiota). Hankintahinta taas määritetään pääsääntöisesti ns. FIFO-periaatteella eli ensin hankitut osakkeet myydään ensin. Tähän pääsääntöön liittyy kuitenkin tietyssä mielessä poikkeus, nimittäin osakkeenomistukseen perustuvat osakeannit. Tähän poikkeukseen taas liittyy hyvin monia anteihin osallistujia periaatteessa koskeva erityistapaus, johon verottajalla ei varsinaisesti ole virallista erillisohjeistusta.

Otetaanpa esimerkiksi useita anteja järjestänyt Technopolis. Oletetaan, että osakkeita on ostettu alunperin kolmessa erässä. Osake-anteihin osallistumisen myötä nämä erät muuttuvat niin kappalemäärän kuin hankintahintojensakin osalta. Tämän lisäksi on syntynyt kummassakin osakeannissa yksi pienikokoinen lisäerä, mikäli antiin osallistuja on merkinnyt osakkeita myös ilman merkintäoikeuksia (erät 4 ja 5).

Kasvu on IMF:n lokakuun talouskatsauksen mukaan vahvistumassa ja maailmantalous kasvaa vuonna 2017 3,6% ja vuonna 2018 3,7% vauhdilla. (Liitteenä 2 min mittainen enlanninkielinen video).

Euroalueen, Japanin, kehittyvän Aasian ja kehittyvän Euroopan sekä Venäjän piristyvät kehitykset enemmän kuin kompensoivat Angloamarikkalaisen maailman (USA ja Englanti) haurautta.

Ongelmia on edelleen:

• inflaatio on heikko
• raaka-aineen tuottajat eivät ole vieläkään kunnolla sopeuttaneet talouttaan pysyvästi pieneneviin myyntituloihin
• joidenkin maiden kasvu jää tavoitteista

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.