Vuokrat ovat Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan nousseet viimeisen viiden vuoden aikana tasaisesti eri puolilla Suomea. Vuokat ovat runsaan prosentin vuodessa lähes joka puolella maata. Vuokrien nousu vastaa suurin piirtein elinkustannusindeksin kehitystä. Vuokra-asumisen reaalikustannukset ovat pysyneet tuloihin nähden vakioina tai jopa hieman laskeneet.

Vuokra-asumisen suosio on hiljalleen kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa ja Helsingin ohella nyt myös Turussa ja Tampereella suurin osa ihmisistä asuu vuokralla. Koronakriisi ei ole vaikuttanut kehitykseen eikä vuokramarkkinoihin. Vuokra-asuntoja kysytään, jos mahdollista, jopa hieman enemmän kuin ennen kriisiä ja neliövuokratkin ovat vuositasolla runsaan prosentin nousussa.

Tarjouksia asunnoista kannattaa tehdä harkiten ja niihin kannattaa aina laittaa aikamäärä, johon asti tarjous on voimassa. Kahdesta asunnosta ei kannata tehdä samaan aikaan tarjousta. Kaupan katsotaan syntyneen jos myyjä hyväksyy tarjouksen. Ja jos on tehnyt kahdesta asunnosta tarjouksen niin voi käydä, että tulee vahingossa ostaneeksi kaksi asuntoa vaikka tarkoitus oli ostaa yksi.   

Asuntokaupassa sattuu muutoinkin monasti, että ostaja haluaa jostakin syystä peruuttaa tekemänsä tarjouksen. Miten tulee menetellä? Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

• Jos myyjä ei ole ehtinyt käsitellä ja hyväksyä tarjousta, niin yleensä myyjälle ei ole myöskään aiheutunut kuluja ja silloin myyjä ei yleensä peri korvausta.
• Jos myyjä on ehtinyt hyväksyä tarjouksen, niin valitettavasti kauppa on syntynyt ja tarjouksen tehnyt joutuu korvaamaan myyjälle mahdollisesti aiheutuneen harmin ja kulut. Korvaus ei voi olla suurempi kuin 4% asunnon arvosta.
• Jos myyjä on hyväksynyt tarjouksen ja saanut käsirahan, niin myyjä saa pitää käsirahan, joka ei kuitenkaan saa ylittää 4% asunnon arvosta.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

MyPf-välilehdellä on nyt salkkuni jakauma per maa per toimiala per yhtiö.

Nelesin ja Finnairin luvut eivät ole ajan tasalla.

Warren Buffetin jättimäinen sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway on aiemmin seilannut indeksien tahdissa. Nyt osakekurssi on jäänyt selvästi varsinkin SP500-indeksistä, joka on porskuttanut selvästi paremmin etenkin teknojättien ansiosta. Tämä on epätavallista varsinkin pidemmällä aikajänteellä.

Berkshire on takavuosina hakannut SP500:n mennen tullen, mutta viime vuosina tilanne on tasapäistynyt ja koronan aikana Buffet on jäänyt siis hopealle. Mutta ei näin välttämättä kauan jatku.

Bersksire on lähtökohtaisesti äärimmäisen turvallinen sijoituskohde, indeksisijoituksen luokkaa, kuten Pörssihaukka hiljattain esitteli. Sellaisena se tietysti soveltuu myös nopeaan kauppaan, kuten keskipitkien trendien hyödyntämiseen.

Siihen on nyt tarjolla varsin houkutteleva sauma, vaikka kesämarkkinat tapaavat olla spekulaatioon kehnoa aikaa laiskoine liikkeineen ja vähäisine nousuineen. Tyypillisesti kuitenkin kurssit sahaavat markkinahaarukoissa, johon viittavat nyt erinäiset teknisen analyysin elementit.

Excel se jaksaa yllättää. Nyt ovat keksineet tällaisen uuden kaaviotyypin Auringonsäde (Sunburst). Kätevä tapa esittää samassa kaaviossa salkun koostumus per maa per sektori per yhtiö.

Miten ja milloin kannattaa antaa perintöä? Kannattaako antaa ennakkoperintöä (lahjana) jo perinnönantajan eläessä?

Oleellisinta on lahjan/perinnönsaajan tilanne. Jos perinnönsaajat rakentavat omaa ja perheensä elämää ja tarvitsevat kohtuullista perusvaurautta asuntoon, opiskeluun ja mahdollisten lastenlasten elämään niin vastaus on selvä. Kannattaa antaa ennakkoperintöä (lahjaa) sen verran kuin näyttää tilanteeseen nähden järkevältä. Perinnönantajan ei kuitenkaan kannata vaarantaa oman elämänsä turvaa sillä vain omilla jaloillaan seisovista vahvoista isovanhemmista ja tädeistä ja sedistä on kestävää hyötyä jälkipolville.

Taloudellisessa mielessä ennakkoperintö (lahja) kannattaa jakaa niin pitkälle ajalle kuin mahdollista. Huonoin vaihtoehto on jättää perintö kokonaan perinnönjaossa jaettavaksi. Miksi näin? Syy on verotuksellinen. Kolmessa vuodessa voi  ilman veroseuraamuksia antaa 4999€  ja verot pysyvät selvästi alle 10% tasolla aina 25000€ lahjaan saakka. Lahjoja voi antaa kolmen vuoden välein ilman että veroprogression korkeammat veroasteet tulevat käyttöön.

John Bolton ei ole kuka tahansa kriitikko etenkään republikaanien leirissä

Viikon kohutapaus politiikassa on Donald Trumpin entisen turvallisuuspoliittisen neuvonantajan John Boltonin paljastuskirja The Room Where It Happened eli Huone jossa se tapahtui. Bolton ryvettää entistä pomoaan olan takaa niin tietämättömyydestä, linjattomuudesta kuin silkasta tyhmyydestä.

Vaikka teos on sekava, raskaslukuinen ja pullistelee kirjoittajan omakehua, on se hiukan hätäisesti lainakappaleena luettunakin silti painokasta kritiikkiä.

Se johtuu jo Boltonin taustasta. Hän on todella pitkän linjan ulkopolitiikan veteraani, republikaanien raskasta sarjaa joka tavalla. Siltä suunnalta ei tavata potkia omia johtajia hampaat irvessä.

Bolton tunnetaan äärijyrkkänä haukkana ja arvokonservatiivina, joka kuului George W. Bushin hallinnossa sen vaikutusvaltaiseen uuskonservatiivien ryhmään. Tämä porukka markkinoi esimiehelleen Irakin sodan ratkaisuna Lähi-idän ongelmiin.

Koronapandemian kehittyminen näkyy pörssikursseissa.

Arvonmuutokset: 2020  -20.3%, alusta (27-05-2010) +78%

Yleistä

Uumoilin edellisissä kolumneissa, että Corona-tilanne ei ollut ohi vaikka pörssikurssit olivat nousussa. Ei ollut: Aivan viime päivinä Amerikoissa ja Intiassa paheneva pandemia on saanut pörssitkin laskuun. Kaiken kaikkiaan kurssit ovat kuitenkin pysyneet ihmeen vahvoina. Tähän on esitetty erilaisia selityksiä:

• Riski-pariteetti sijoitusstrategian mukaan sijoitetaan runsaasti varoja. Kun kurssivolatiliteetti laskee, nousee automaattisesti osakkeiden paino. Tämä kiihdyttää niin nousuja kuin laskujakin
• FED on laajentanut yritys-lainaohjelmiaan koskemaan myös jopa BB-luokituksen yrityksiä. Näin ollen riski näiden kaatumiseen on pienentynyt
• Teknologiajättien iso paino indekseissä. Näiden yritysten uskotaan pärjäävän ellei jopa hyötyvän kaiken digitalisoitumisesta ja etätyöskentelyn lisääntymisestä.
• Optio-pohjaiset strategiat. Avoinna olevien indeksi-optioiden arvo on noussut viidennekseen S&P500-indeksin arvosta.

Mutta näkyy taivaanrannassa tummiakin pilviä. Yksi on USA:n valtava talousvaje, jollaista ei toisen maailmansodan jälkeen ole nähty. Tämän rahoittamiseksi tarvitaan ennätysmäärä velkakirjoja, jopa 5 biljoonaa USD tänä vuonna. Suurin osa näistä pitkiä velkakirjoja. Samalla FED on vähentänyt ostojaan, jotka olivat suurimmillaan maaliskuussa n. 75 miljardia päivässä, niin paljon että tässä kuussa yhteensä ostetaan enää n. 80 miljardin edestä. Riittääkö näille ostajia? Jos ei, tästä seuraa korkotason nousu.

Mihin nyt pystyy sijoittamaan? Teknoyritysten kurssit ovat jo taivaissa. Löytyypä sellainenkin levitaatio-ihme kuin Pinduoduo joka ei ole tuottanut voittoa yhtenäkään kvartaalina, mutta pörssiarvo on silti yli 100 miljardia USD, enemmän kuin Uber tai Sony. Yksi tapa on yrittää etsiä näiden yritysten takana seisovia väline- ja raaka-ainevalmistajia. Puolijohdekonevalmistaja ASM on tosin jo ampunut taivaisiin, mutta -raaka-ainevalmistaja Tokuyama on edelleen kohtuuhintainen. Toinen tapa on yrittää löytää kalliiden joukosta vähiten ylihinnoiteltuja.

Itse uskon edelleen, että idässä on hieman paremmat kasvumahdollisuudet kuin lännessä. Itseäni houkuttaa Alibaba, ja nimenomaan Hongkongin kautta, koska kiinalaisyritysten USA-listausten kanssa voi tulla vielä yllätyksiä.

Mutta maltti on edelleen valttia, näin koronan varjossa.

Korona epidemian hillitsemiseksi tehtyjen toimien taloudelliset toissijaisseuraamukset määräävät tänä vuonna maailmantalouden kehityksen ja sijoitusilmapiirin.

Epidemia on hillitsemistoimien ansiosta saatu pysymään kurissa ja uusien päivittäisten kuolonuhrien määrä on laskenut huhtikuun alusta asti. Mutta epidemian laantuminen on hidasta. Kuudentuhannen päivittäinen kuolleen luvuista ollaan päästy vasta neljäntuhanteen päivittäiseen kuolemantapaukseen.

Kehitys on vaihdellut maittain. Keskeisen Euroopan tervehtymisen vaikutusta on kompensoinut Latinalaisen Amerikan ja USA:n paheneva tautitilanne.

Pörssin top 1000 omistajat on  julkaistu Piksun analyysit osiossa:  

https://www.piksu.net/analyysit/content/helsingin-p%C3%B6rssin-omistajat

Suomessa ollaan lisäämässä korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja, mutta niitä on vaikea nähdä kilpailukyvyn nostajana. Kyseessä voi olla niin sanottu muna vai kana ilmiö, jossa erehdytään asioiden järjestyksestä. Toisin sanoen, luullaan korkeakoulupaikkojen lisäämisen olleen syy kilpailukyvyn kasvuun, vaikka kilpailukyvyn kasvu on voinut lisätä korkeakoulupaikkoja. Valitettavasti en ole löytänyt kovin uusia tilastoja, mutta uusimman IMD:n kilpailukykytutkimuksen viidestä kärkimaasta: Singaporesta, Tanskasta, Sveitsistä, Alankomaista ja Hong Kongista yksikään ei ole lähelläkään kärkeä ylimpien korkeakoulututkintojen suhteellisessa määrässä.

Tästä voisi tehdä johtopäätöksen ettei opiskelijoita kannata pitää kauemmin koulun penkillä vaan pikemminkin miettiä ratkaisuja, joilla voidaan nopeuttaa nuorten siirtymistä työelämään. Töissä oppii paremmin, kun tietty määrä teoreettisia perustietoja on nuoren hallussa. Teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtäläisiä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen korkeakoulupaikkojen sijaan voisi olla tehokkaampi keino parantaa kilpailukykyä.

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on etenemässä nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Juuri siinä tilanteessa olemme nyt (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Kesällä sijoittajatkin ottavat rennosti

Sell in May and go away – Myy toukokuussa ja nosta kytkintä. Osakesijoittamisen yksi tunnetuimmista lentävistä lauseista kuvaa markkinoiden yleisesti tunnettua kausiluonteisuutta. Osakekurssit tapaavat kehittyä selvästi paremmin kevääseen päättyvänä talvisesonkina ja heikosti vuoden toisella puoliskolla kesästä alkaen.

Ilmiötä on tutkittu paljon, ja sille löytyy ainakin väljää tilastollista tukea. Sitä puoltavat myös oma kokemus ja markkinadatan perkaaminen.

Kesäkaudella osakekurssit eivät tapaa nousta ainakaan merkittävästi, vaan yleensä sahaavat paikallaan ja jossain kohtaa usein tekevät reippaamman sukelluksen. Syksy on myyntipaniikkien perinteinen sesonki.

Lomakausi ainakin syy

Kausiluonteisuuden tarkkaa syytä ei tiedetä, joskin selityksiä sille on paljon. Keskeisiä niistä on lomakausi. Isoja liikkeitä ei tapahdu enempää taloudessa, markkinoilla kuin yhteiskunnassa.

Sijoittajia kuvaillaan ainakin taloustieteilijöiden teorioissa lähinnä järkevinä olentoina, mutta todellisuus on toisenlainen. Voidaan sanoa, että teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Olen listannut lyhyesti perustellen järjettömyyksiä:

• Kuvitelma, että sijoituspäätös on aina oikea, kun sillä tehdään rahaa. Tosiasia on, että monet rahaa tehneet sijoitukset ovat onnekkaita surkeiden odotusarvojen päätöksiä.

• Kuvitelma, että on aina oikeassa kun markkinat eivät ”tottele”. Hinnat voivat pysyä pitkäänkin liian korkeina tai liian matalina riippumatta kohteiden todellisista arvoista. Usein ne ovat myös oikeassa vaikka itse olisi eri mieltä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että markkinat ovat todennäköisimmin oikeassa mitä pidempään ne ovat mielestäsi väärässä.

• Kuvitelmat tulevien tuottojen tai yritysten tulosten tasaisesta kasvusta. Tosiasiassa molemmat heilahtelevat paljon. Toisin sanoen, keskiarvot eivät kerro yksittäistapauksista paljoa. Itseasiassa liian tasainen kasvu kertoo sijoitushuijausten todennäköisyyden kasvusta. Esimerkkinä Bernie Madoffin pyramidihuijaus.

Suuret, erityisesti amerikkalaiset teknologiajätit (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) ovat pyrkineet ja päässeet määräävään markkina-asemaan ostamalla markkinoilta oman teknologia-osa-alueensa pienet yritykset. Tämä on hidastanut kehitystä ja luonut teknologiamonopoleja. Kilpailulainsäädäntö voi puuttua asiaan vain jos yrityskauppa johtaa liikevaihdon osalta määräävään markkina-asemaan. Se ei ole pystynyt puuttumaan teknologia-osa-alueen monopolin syntymiseen ja rakentamiseen. Tähän on nyt valmisteilla EU:ssa muutos.

Euroopan komissio valmistelee uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja se että yksittäinen yritys ei voi rajoituksetta rakentaa teknologisen osa-alueen patenttien ja osaamisen monopoliasemaa.

Linkissä on Nurminen Logisticsin kuvaus tuotannon laskusta Suomessa ja muuallakin. Edelleenkin Sanoma Oyj ilmoitti 45 % laskusta ilmoitusmyynnissä sen aluemedian osalta, jonka Alma juuri keväällä myi. Luku on lähellä median yleistilannetta. Almaa voi onnitella hyvin ajoitetuista kaupoista.

Kun yrityksen tulot laskevat, menot eivät laske samaan tahtiin. Esim. Stockmann joutuu maksamaan lainoistaan yli 5 % koron ja korkotaso on nousussa, uusimmissa lainoissa korko lienee jopa kaksinkertainen.

USA:n presidentinvaalivuodet (neljäs pylväs kuvassa) ovat yleensä iloista pörssinousua. S&P500 indeksi on noussut vaalivuotena keskimäärin 9,1%. Vaalivuodet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. Mukaan mahtuu reipasta nousua, mutta myös synkkää laskua.

Pörssikurssit vaikuttavat presidentin uudelleen valintaan. Uutta kautta tavoitteleva presidentti tietää tämän ja on vuodesta 1932 asti onnistunut kääntämään vaalivuoden pörssikurssit nousuun. Toista kauttaan istuva presidentti on sen sijaan ollut välinpitämättömämpi. Pörssikurssien positiivinen kehitys onkin ollut maltillisempaa silloin kuin presidentti ei tavoittele uudelleen valintaa.

Korkotaso on matala. USA:n 10v valtionlainojen korko on alle 1% ja Euroopassa valtionlainojen korot ovat nollan tuntumassa. Esimerkiksi Saksan valtionlainan korko on -0.4%. Miten tämä vaikuttaa pörssin arvostustasoon? 

USA:n osalta on olemassa tilastoa siitä miten korkotaso on vaikuttanut pörssin arvostustasoihin. Oheiseen Advisors Perspectives / Jill Mislinski tuottamaan kuvaan on piirretty USA:n 10 vuoden valtionlainan korko ja vastaavat P/E 10 arvostustasot vudesta 1960 alkaen.

Yhteys on selvä. Pörssin arvostustaso on korkea silloin kun valtionlainan korko on matalalla. USA:n pörssi on tällä mittarilla laskettuna tällä hetkellä edullinen ja Euroopan pörssit jopa halpoja. 

Finanssialan Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä piristyi väliaikaisesti vuoden 2016 Kiky sopimuksen seurauksena. Investointien kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2018. Laskeva trendi on jatkunut korona kriisin aikana.

Korona kriisillä oli eräs merkittävä vaikutus. Yritysten lainanotto suuntautui korvausinvestointien ja tuotantokoneiston korjaamisen sijasta yhä enemmän käyttöpääoman vahvistamiseen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.

Varsinaisia tuotannollisia uusinvestointeja ei ole nettomääräisesti tullut maahamme enää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Sijoittajien kannattaakin suunnata huomiotaan muun muassa niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat maailmanlaajuisesti.

Hormelin tuottoa hurjempaa on vaikea löytää

Korkoa korolle -tekijä, joka osakesijoittamisessa tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista, on tärkeä ja yleensä ylenkatsottu tai unohdettukin vipuvarsi. Valtaosa sijoitussuosittajista keskittyy osakekursseihin ja tavoitehintoihin, ikään kuin osingot olisivat vain mukava pieni mauste sijoittamisen suuressa kuvassa.

Isolle osalle osakkeista osinkotuotto on oleellinen ja ajan mittaan aina tärkeämpi osa tuottoa juuri korkoa korolle – tekijän ansiosta. Osingoilla ostettujen osakkeiden myötä pääoma kasvaa paljon tehokkaammin kuin pelkkä osakekurssi kertoo.

Mitä korkeampi tai vauhdikkaammin kasvava osinko, sen voimakkaampi vipu. Aika vaikuttaa tietenkin myös oleellisesti yhtälössä.

Korkoa korolle -tekijä on helppo ymmärtää, mutta sen laskeminen työlästä etenkin yksittäisten osakkeiden kohdalla. Sitä varten löytyy onneksi laskureita, joihin osakkeiden osinko- ja kurssikehitystiedot on ohjelmoitu valmiiksi.

Piksun tiimi on koonnut Helsingin pörssin 1000:n suurimman omistajan listan. Omistajien tiedot perustuvat yritysten nettisivuilta löytyviin omistajatietoihin, joista suurin osa on ollut toukokuun viimeisen pörssipäivän osakemääriä. Tiedot kattavat vain suurimmat omistukset.

Yleisesti on todettava, että osakemäärien tiedot löytyivät paljon paremmin kuin osasimme odottaa. Vain muutamien yritysten kohdalla tiedot puuttuivat yritysten omilta kotisivuilta. Lisäksi suurimpien omistajien määrä vaihteli yrityskohtaisesti. Joistakin löytyi vain muutamia ja useammista löytyi kymmeniä. Yleisin lukema oli yli 50. Surkeimmat tiedot suurista yrityksistä tarjosi Telia. Tietoja on yhdistelty nimien perusteella, joten niistä voi löytyä epätarkkuuksia täyskaimojen nimet voivat olla väärin yhdistetty. Linkki:

omistajalista

Mikäli sinua kiinnostaa kattavampi Top 5000 lista niin voit tilata sen osoitteesta myynti@piksu.fi hintaan 199€ (sis ALV).

Valtionvarainministeriön taloudellisesta katsauksesta poimittua:

• Yksityinen päivittäistavaroiden kulutus on luottokorttimaksujen perusteella palannut koronaa edeltävälle tasolle. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä palautuu myöhemmin ja investointihyödykkeiden vasta tulevien vuosien aikana. Kaikenkaikkiaan toinen neljännes on synkin. 
• Suomen talous hidastuu tänä vuonna 6..7% ja maailmantalous 5%. Suomen talous kasvaa ensi vuonna noin 3% vauhdilla. Mutta palautuminen ei ole itsestään selvää. Pidentyvät työttömyydet voivat aiheuttaa pysyvämmän heikon kehityksen.
• Valtion velanotolla ja omaisuuden myynneillä rahoitettavat "elvytystoimet" mahdollistavat sosiaalisten etujen, palkkatason ja hyvinvoinnin väliaikaisen pysymisen. Sopeutumista ei tarvitse heti tehdä. Julkista velkaa lisätään tänä vuonna noin 20Mrd€. Tuleva talouskasvu ei tule tasapainottamaan julkista taloutta. Tarvittaisiin vähintäänkin 5Mrd€/vuosi säästötoimet julkiseen talouteen.
• Sanna Marin:n hallitus ei ole asettanut tavoitteekseen julkisen talouden tasapainottamista eikä mainittuja 5Mrd€ vuosittaisia säästöjä. Sanna Marin ja hänen hallituksensa toivovat että tulevat hallitukset (seuraava hallitus?) tekevät nuo vaaditut 5Mrd€ sopeutustoimet vuoteen 2030 mennessä.

Kolsterin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa suomalaiset yrityspäättäjät kertovat, miten innovointia pitäisi edistää Suomessa.

Kolsterin tutkimuksen vastaajien mielestä suomalaisten yritysten innovointia ja menestystä auttaisi parhaiten:

1. Korkeakoulujen rahoituksen lisääminen.  (83% vastaajista)
2. Joustavammat työmarkkinat. (79% vastaajista)

Yritystukien mahdollista positiivinen merkitystä innovaatiotoimintaan ei sellaisenaan tutkittu. Yritystukien mahdollinen positiivinen merkitys on todennäköisesti vähäisempi sillä vastaajista vain 68% piti joko verohelpotuksia tai yritystukia tärkeinä innovaatiotoiminnan kannalta. Vastaajien edustamista yrityksistä 60 prosenttia on saanut Business Finlandin tukea.

Pörssin korjausliike oli Nordean Antti Saaren mielestä odotettu ja se muodostunee väliaikaiseksi.  Tämän tyyppiset korjaukset ovat tavallisia markkinoiden palautuessa kriisistä.

Sijoittajan ei välttämättä kannata reagoida. Väliaikaisesti notkahtavat kurssit voivat kuitenkin tarjota ostopaikkoja varsinkin jos tästä kuopasta tulee vähänkään pidempi ja syvempi.

Pörssikursseilla on vielä jäljellä nousupotentiaalia. Sijoittajan kannattaa nyt rauhassa odotella ja katsoa mihin osakkeiden hinnat asettuvat.

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta Etlatiedon tuottamasta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt.

Lainsäädäntömme kannustaa digitaalisuuden ja ICT:n hyödyntämiseen

Eduskuntamme kunnostautui vertailussa erityisen hyvin. Oikeudellinen toimintaympäristö ja ICT lainsäädäntö saivat kärkisijoitukset. Oikeudellinen toimintaympäristö on kaiken liiketoiminnan perusta.

Yrityksiä kiusaavat tietovuodot

Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta yritykset ovat havainneet ja raportoivat tietovuodoista ja tuvaongelmista. Suurten yritysten raportoimat tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Tämä voi johtua monesta tekijästä: tietoturvan hyvästä monitoroinnista, suuremmasta valmiudesta raportoida ongelmista tai suuremmasta ongelmien määrästä.

Yritysten vastuullisuudelle on olemassa objektiiviset kriteerit, joista vastuullisen sijoittaja voi valita omiin arvoihinsa parhaiten sopivat:

1. Lisäarvo kansalaisille. Jos sijoitaja haluaa valita sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat maksimaalisen lisäarvon kansalaisille, niin hän valitsee sellaisia yrityksiä, jotka maksavat kasvavan määrän arvonlisäveroa. Erilaiset arvonlisäverokannat vääristävät arviota, mutta muuten mittari on melko tarkka. 
2. Sosiaalinen vastuu. Työntekijöiden määrä tai palkkasumma (suhteutettuna yritykseen sijoitettuun pääomaan) mittaa sitä, kuinka yritys on toteuttanut sille yhteiskuntajärjestyksessä kuuluvaa sosiaalista vastuutaan, työllistämistä. 
3. Yhteiskunnan resussien tehokas käyttö.  Yhteiskunnan resurssien tehokasta käyttöä on toiminta, jossa mahdollisimman pienellä sitoutuneella pääomalla ja työpanoksella saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo. Estimaatin yhteiskunnan resurssien tehokkaalle käytölle antavat arvioidut tulevat voitot diskontattuna tähän päivään, eli yksinkertaisesti sanottuna pörissiarvo. 

Eettistä sijoittamista tarvitaan kun valtiohallinnon luomat rakenteet ovat heikkoja

Joskus yritysten ulkopuolinen yhteiskunta, kuten valtionhallinto, ei tuota hyvää regulaatiota.  Silloin tarvitaan eettistä sijoittamista.

Huolettomuus katosi kuin taikaiskusta

Pörssien ylikuumentunut ostoeuforia katkesi kuin kanan lento, mitä sopi ennen pitkää odottaa markkinoiden kuumemittarin VIX-indeksin indikaattorien valuttua pohjaan. Nyt elvytyksen rauhoittamat markkinat heräsivät taas pelkoon.

Myyntipaniikkia on selitetty koronan toisella aallolla sun muulla, mutta markkinoiden mentaliteetin yliampumiset taittuvat aina molempiin suuntiin sisäsyntyisistä syistä. Ostojen kannalta hurja sukellus riemastuttaa, joskaan se ei vielä tarkoita tässä kohtaa alennusmyyntiä kuin paikoitellen.

Vaikka korona on osoittautunut eräin osin aiempia kriisejä erilaiseksi, markkinoiden keskeiset lainalaisuudet toimivat. Volatiliteetin eli VIX:in kaikki indikaattorit olivat vajonneet kellaria kohti häkellyttävän kauan, mutta mikään ei kestä ikuisesti markkinoilla.

Suomen Pankin Euro ja Talous 9.6.2020 julkaisusta poimittua:

• Suomen talous kärsii Korona kriisistä pysyviä vaurioita. Kaikki yritykset eivät selviä.
• Työmarkkinamme ovat kankeat ja palkkat nousevat seuraavan parin vuoden aikana 2% vuodessa. Useimmissa muissa maissa työmarkkinat toimivat ja palkat joustavat. Suomessa kansantalouden sopeutuminen pienempiin tuloihin on päätetty tehdä työttömyyttä lisäämällä.
• Toipuminen kriisistä on maailmalla hidasta ja Suomen toipuminen erityisen hidasta. Taloutemme supistuu voimakkaasti, tänä vuonna 7% ja toipuu seuraavina parina vuotena noin 3% vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa Korona kriisi heikensi palvelualoja. Nyt  vientiteollisuuden tilaukset ja näkymät heikkenevät voimakkaasti ja Suomen Pankki ennakoi, että vienti ei tulevina vuosina auta Suomea pois taantumasta.
• Julkisen talouden vaje syvenee tänä vuonna entisestään ja syöntivelkaa tulee 8% / bkt. Alijäämää kasvattavat Koronaan liittyvät toimet ja muut hallituksen menonlisäykset.
• Euroopan Keskuspankki ja Suomen Pankki huolehtivat likviditeetistä. Luottolamaa ei ole tulossa eikä inflaatiosta ole mitään merkkejä.

Lisää tietoa:  Euro ja Talous

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan Juho Alasalmi, Henna Busk, Antti Kauhanen, Taina Leinonen, Svetlana Solovieva, Tarmo Valkonen, Eira Viikari-Juntura (kuva yllä) tekemässä "Työpolitiikka ja Työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä"  tutkimuksessa. Toimet vaikuttavat lähinnä siihen kuka työllistyy, ei siihen kuinka moni työllistyy. Avoimiin työpaikkoihin saadaan toimien seurauksena hieman vähemmän osaavaa ja hieman kyiseiseen työtehtävään sopimattomampaa työvoimaa.

Uudet työpaikat syntyvät usein muusta syystä. Yrityksen saamat työvoimapoliittiset edut eivät ole olleellisin tekijä kun mieltitään investointipäätöksiä tai laajennussuunnitelmia.