Varsinaisen vakuutustoimialan rinnalle on tullut uusia yrityksiä, jotka tarjoavat riskien jakamiseen liittyviä palveluja.  Lainsäädäntö ei sisällä vakuutuksen määritelmää eikä tavallinen kansalainen voi tietää mikä on vakuutustoimintaa ja mikä taas muuta riskien jakamispalvelua. Esimerkiksi optiot, futuurit ja pääomaturvatut sijoitustuotteet ovat keino turvata sijoitusvarallisuus kurssilaskulta, mutta vakuutustoimintaa ne eivät silti ole. Siksi sijoittajan ja kansalaisen on aina ennen sopimuksen solmimista hyvä tarkistaa tuotteen tarjoajan vakavaraisuus. Viranomaiset eivät sitä välttämättä tee.

Mielenkiintoinen tapahtuma tulossa

https://www.nordnet.se/kampanjer/live/program.html

Ohjelmassa mm.

Michael Wolf, som kom in som ny VD på Swedbank

Möt Jacob Wallenberg!

fastighetsräven Sven-Olof Johansson på Fastpartner,

succéförfattaren Camilla Läckberg

Suomi on itseajattelevan ohutkalvoteknologian kärkimaa: Aalto-yliopistossa kehitetyt, helposti valmistettavat orgaaniset ohutkalvot voivat säilöä tietoa yli kymmenen vuotta yhdellä muutaman voltin sähköimpulssilla.

Neuromorfisista komponenteista kootut tietokoneet haastavat kvanttitietokoneet tulevaisuuden teknologiana.

Työmarkkinajärjestöt ovat Suomelle tärkeitä. Yli 70% työikäisistä kuuluu EU tilaston mukaan ammattiliittoon ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli Suomen tosiasiallisessa hallitusmuodossa:

• työmarkkinajärjestöt määrittelevät työ- ja eläke- lakien sisällön
• työmarkkinajärjestöt käyttävät hallussan olevien eläkevakuutusyhtiöiden kautta omistajavaltaa lähes kaikissa suurimmissa pörssiyrityksissä
• työmarkkinajärjestöt määrittävät eläkevakuutuksiin liittyvät veroluonteiset maksut (tällä hetkellä 24,1% palkasta)

Osa näistä tehtävistä kuuluisi perustuslain kirjaimen mukaan jollekin muulle, mutta maan tapa ja tavalliset lait ovat johtaneet toisenlaiseen hallintotapaan. Käytäntömme on joiltakin osin oikeusvaltion vastainen. Työmarkkinajärjestöt päättävät esimerkiksi eläkeläisten varoista ja asioista ilman että eläkeläisillä on edustuksellista mahdolisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Tulokset ovat kuitenkin hyviä ja siksi järjestelmän kauneusvirheitä kannattaa sietää. 

Tässä artikkelissa lyömme yhteen plussat ja miinukset osakeyhtiön kautta sijoittamisessa asuntoihin. Käytämme myös esimerkkitapauksia apuna, kun käsittelemme osakeyhtiön käytön järkevyyttä.

Plussat

Verotus

Merkittävin hyöty osakeyhtiön kautta asuntosijoittamiseen on verotus. Osakeyhtiö maksaa vähintään 10% vähemmän veroa vuosittain verrattuna yksityishenkilöön. Verotuksen tuoma hyöty maksimoituu korkoa korolle ilmiön vuoksi pidemmän ajan kuluessa eikä muutaman vuoden sijoitusperiodilla verotuksen takia kannata yritystä perustaa.

Riski

Suomen Pankin Siirtymätalouksien Tutkimuslaitos (BOFIT / Jouko Rautava, Riikka Nuutilainen,  Iikka Korhonen, Jyrki Kallio, Juuso Kaaresvirta)  pitää omalta osaltaan yllä EKP:n korkeinta tietotaitoa Kiinan taloudesta ja politiikasta. Viime kuussa BOFIT piti tietoiskun, jonka mukaan Kiinan talous hidastuu lähivuosina. Silti Kiinalla on edelleen mahdollisuudet toistaa Japanin ja Etelä-Korean talousihmeet:

• Kiinan todellinen BKT kasvuluku on Suomen Pankin aavistuksen mukaan 4...5% vuodessa ja kasvu on pienenemään päin. 
• Kiina ei tee poliittista reformia, päinvastoin. Kiina on sisäisesti siirtymässä kohti hieman yksinvaltaisempaa hallintoa ja puolueen valta on uudelleen leviämässä kaikille sektoreille. Kurista ja sen valvonnasta on tulossa tärkeä arvo. Demokratia on neuvoa-antava mekanismi päättäjille. Perustuslaillisuutta ei enää tavoitella. Sen sijaan tavoitellaan "sosialistista oikeusvaltiota".
• Kiina edistää kansainvälistä ja lähialueen vakautta ja tavoittelee kaikkien hyväksi tulevia kansainvälisiä sopimuksia. Kiina ei selvästikään halua sotaa eikä taloussotaa.
• Tuottajahinnat nousevat 6..7% ja palkat noin 2% vuodessa.  Erotuksella yritykset tekevät voittoa.
• Kiinan velkatason kasvu on hurjaa ja on olemassa riski siitä, että seurauksena on rahoitusmarkkinakriisi ja talouskasvun väliaikainen hyytyminen.
• Kiinan kriisi ei vaikuttaisi merkittävästi Euroalueen tai Suomen talouskasvuun. Kiinan vienti on suurin piirtein 2% Euroalueen tuottamasta arvonlisästä ja mahdollisen kriisin vaikutukset pienentäisivät tuota lukua muutamalla kymmenesosaprosenttiyksiköllä.

Euroopassa pörssit kääntyivät ripeään nousuun kuten viikko sitten ounastelin ylimyydyn markkinan vuoksi. Korjausliike, joka kesti yllättävän kauan, on ilman ihmettä ohi eli alennusmyynti päättyi. Hyvää tavaraa siellä tarjolla olikin, kiitos vain markkinoiden laumakäyttäytymiselle.

Mutta eipä vain vieläkään kuuluu Yhdysvalloissa korjausliikettä, vaan indeksit posottavat yhä kohti koillista. Indeksitasolla ostohysteria on todella poikkeuksellista millä tahansa mittarilla. Kaksi vuotta nousuputkea käytännössä ilman korjausliikkeitä on historiaa. Olen tällaisella kulmakertoimella kapuavia kursseja nähnyt vuosien mittaan melkoisen läjän, ja tuommoinen painekattila kyllä alkaa kohta viheltää. Meno muistuttaa jo teknokuplan loppuvaiheita.

- Ylisääntely kiusaa monia pk-yrittäjiä monella alalla. Se haittaa yrittämistä ja työllistämistä. Säätelyn keventäminen on edullinen tapa luoda työtä ja kilpailukykyä, Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo ja listaa esimerkkejä:

Putkiasentajayrittäjä tarvitsee useita työkortteja - esimerkiksi tulityölupa, työturvallisuuskortti, vesityökortti vesijohtoverkostoihin, vesityökortti uima-allaslaitteistoihin, vesityökortti pumppaamoille, verottajan valtti-kortit, telinekortti, henkilönostinkortti, ensiapukortti 1 ja 2, tieturvakortti, kuorma-auton ammattikortti jne.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulee Keskuskauppakamarin mukaan asettaa Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi vuonna 2018 ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Keskuskauppakamari on laatinut listan keskeisistä rakenteellisista toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi:

1.  Työn verotusta kevennetään. Lisätulojen verotusta on laskettava nykyisestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja  voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia.
2. Kannustinloukut poistetaan. Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa.
3. Varmistetaan, että peruskoulu antaa perustaidot kaikille. Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruskoulussa.
4. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa lievitetää. Koulutusta tulee järjestää työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla. Koulutuksen tulee täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet.
5. Työlainsäädäntöä muutetaan joustavammaksi. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on tällä hetkellä iso riski.

Enemmistö ekonomisteista katsoo, että väliaikainen palkka-ale saattaisi auttaa kotoutuvia maahanmuuttajia työllistymään, käy ilmi Ekonomistikoneen tänään julkaistuista uusista kysymyksistä.

Ehdokas Niinistö lausui: ”On aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun. Rahapolitiikan tiukentaminen, johon jossain vaiheessa maailmalla väistämättä päädytään, johtaa haasteellisempaan tilanteeseen.”

Asia oli paikallaan, mutta ilmaisu ”haasteellinen” on aika haasteellinen sana, vrt. esim. Ilmaisu alleviivaa Niinistön omaa ja imitaattorien irvailemaa tapaa puhua kovin pyöreästi tyyliin ”ehkä kuitenkin aika tavallakin, ehkä, vrt”

Fiva on täsmällisempi: ”jopa 70 prosenttia asunnon hinnasta yhtiölainaa.”

Jar har just läst Ola Lauritzons nya bok. Boken är mycket intressant. Den sammanfattar ganska många av mina egna tankar.

Centralt begrepp i boken är investeringsraketen. Investeringsraketen betyder, att man delar sin sparstrategi i tre delar.

1.  ”Indexkramaren”, långsiktigt, månatligt och automatiskt sparande till en indexfond, helst utan kostnader (t.ex. Nordnet Superfond).  
2. ”Kupongjägaren”, högutdelande värdepapper
3. ”Stockpickern”, tillväxtaktier

Boken passar bra för både nybörjare och för investerare med erfarenhet. Boken kan köpas t.ex. från:

https://www.adlibris.com/fi/kirja/aktier-3-steg-till-ekonomiskt-oberoende-9789176179949

Osakkeet ovat tuottaneet hyvin viimeisen kahden vuoden aikana ja Nordea/Antti Saari uskoo että näkymät ovat melko hyvät myös tälle vuodelle ja osakenousu jatkuu edelleen. Yritysten tulokset ovat parantuneet viime vuonna ja tulosparannukset jatkuvat joskin hieman pienempinä. Siksi osakemarkkinat tulevat Antti Saaren mukaan tuottamaan hyvin.

Parhaat tuottomahdollisuudet löytyvät kehittyvien maiden osakemarkkinoilta. Kaukoitä ja Latinalainen amerikka ovat houkuttelevimmat suunnat. Riskejä ei ole näköpiirissä ja USA:n yrityksille suunnattu veroale voi kiihdyttää hyvää menoa entisestään.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  5.7%, alusta (27-05-2010) +120.8%

Yleistä

On aika tarkastella viime vuoden tapahtumia ja omaa sijoitusmenestystä.

Portfolion tuotto jäi 5.7% tasolle mikä on vähemmän kuin esimerkiksi FTSE world-indexin kehitys (6.2% euroissa). Yksittäisistä syistä tähän merkittävin oli sijoitus Australialaiseen Quintis-yhtiöön. Santelipuun kasvatukseen erikoistunut yhtiö joutui vaikeuksiin lyhyeksimyyjän hyökkäyksen jälkeen, jossa paljastuikin ongelmia. Kaupankäynti yhtiön osakkeilla on ollut keskeytettynä jo puoli vuotta johdon yrittäessä järjestää rahoitusta uudelleen toiminnan jatkamiseksi. Pahaksi onneksi tappiota ei voi edes realisoida verotuksen keventämiseksi – yhtiö ei ole konkurssissa, mutta osakkeilla ei myöskään käydä kauppaa. Yksistään tämä osake veti portfoliota alas yli 4%.

Voiko tästä oppia jotakin? Rehellisyyden nimissä sanoisin että ongelmat eivät olleet nähtävissä ja sijoituspäätös silloin käytettävissä olevan tiedon valossa järkevä. Oliko yhtiön paino liian suuri? Mahdollisesti. Kun salkussa on n. 40 positiota tasajaolla kaikille tulisi n 2.5% paino. Yli 5% paino on silloin ehkä turhan suuri, varsinkin kun taustalla ei ole merkittävä kurssinousu.

Merkittäviä nousijoitakin toki löytyy. Japanilainen Agro-Kanesho on vuodessa noussut 91% ja Samsungkin 60%.

Toisen ryhmän muodostavat yhtiöt jotka on myyty pois tai positiota kevennetty lähinnä verosyistä, kuten Bilia ja Greene King. Sijoituscase ei ehkä ollut huono, mutta ajoitus kyllä. Siksi nämä yhtiöt voivat palata salkkuun uudestaan. Tämä onkin hyvä tapa arvioida sijoitusta uudestaan: Jos myyt osakkeen pois verosyistä, tekeekö mieli ostaa osake myöhemmin takaisin? Tämän voi tehdä oikeasti tai vain virtuaalisesti, omassa mielessä.

Merkittäviä trendejä sijoittajan kannalta oli euron vahvistuminen (ja taalan heikentyminen) joka tapahtui pääasiassa vuoden alkupuoliskolla. EURUSD nousikin vuodentakaisesta 15%. Tämä rokottikin euroissa sijoittavan salkun tuottoa merkittävästi. Nyt kurssi näyttää melko trendittömältä.

Toinen trendi oli monien keskeisten pörssi-indeksien vahva nousu: S&P500 nousi 19% vaikka amerikkalaisen osakkeiden ylihintaa on manailtu jo kauan. Myös Nikkei nousi yli 19%. Hongkongin Hang Seng kuitenkin päihitti molemmat 36% nousulla. Euroopassa nousu on ollut vaatimattomampaa.

Tälle vuodelle povaan teenlehdistä ja pitkien ja lyhyiden valtionlainojen korkoeroista nousun jatkuvan vielä tämän vuoden. Painotan edelleen Japania, Kiinaa ja Eurooppaa USA:n edelle

Strategia:  Nyt satsaan Japaniin ja Kiinaan

Kansalaiset,

Olemme viettäneet juhlan vuoden, itsenäisyytemme sataa vuotta on monin tavoin kunnioitettu ja kiitoksin muisteltu.

On ollut sykähdyttävää seurata kuinka ihmisten juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan. On kerrattu menneet, katsottu tulevaan ja ennen kaikkea, tunnettu aitoa iloa omasta suomalaisuudestamme.

Tasavuosi tuottaa helposti ajatusharhaa, että se olisi ikään kuin kulkumme vedenjakaja, olisi aika ennen sitä ja aika sen jälkeen. Juhlavuoden selkeä sanoma kuitenkin oli, että Suomen suunta on ollut onnistunut, joten sillä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuuteen. Vuoden tunnus oli ”Yhdessä”; se koettiin menestyksemme salaisuutena ja myös tulevaisuutemme avaimena.

Vuoden 2016 alusta lähtien pääomatulojen verotuksesta tuli oikeudenmukaisempi, kun luovutustappio muuttui vähennyskelpoiseksi kaikista pääomatuloista eikä siis enää pelkästään luovutusvoitoista (kts. kahden vuoden takainen juttuni Kehitysaskeleita 9 - Luovutustappiot vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista). Tappioiden käyttökelpoisuus siis hyvin perustelluista syistä laajeni, mutta ainakin kahden melko tuoreen sijoitusmuodon osalta verolainsäädäntö laahaa vielä jäljessä sen suhteen, mikä hyväksytään tappioksi. Näitä sijoitusmuotoja ovat vertaislainat sekä viimeisen vuoden aikana suurta huomiota saaneet kryptovaluutat.

Elämme klikkimedioiden aikakautta. Suurimman osan niistä on tarkoitus kerätä kävijöitä millä keinolla hyvänsä, koska niiden määrä ratkaisee medioiden taloudellisen menestyksen. Tarkempaa tietoa näistä mekanismeista löytyy mm. Ryan Holidayn kirjasta: ”Usko minua minä valehtelen, mediamanipulaattorin tunnustuksia”. Tästä kirjasta löytyy myös tulkintaohjeita siihen mitä tietyt väitteet todella tarkoittavat. Koska kyseessä on mediamanipulaattorin ohjeita niin on syytä pitää mielessä se etteivät ne kaikki pidä täysin paikkaansa. Näin uuden vuoden kunniaksi ajattelin laittaa niitä näytille:

• Kun klikkimedia sanoo ”vihjeenantajan mukaan” niin vihjeenantaja on todennäköisesti mediamanipulaattori joka haluaa saada median kirjoittamaan mitä hän haluaa.

• Kun klikkimedia sanoo ”raporttien mukaan” niin raportit voivat tarkoittaa mitä tahansa Twitteristä keskustelupalstoihin.

Laskin, mitä olisi kasassa jos olisi sijoittanut 1000 dollaria Berkshire Hathawayhin vuonna 1965.

Keskimääräinen vuosituotto on ollut 20%. Sijoituksen arvo olisi nyt hieman yli 13 000 000.

Kannattaa huomata, että tuotosta yli 2/3 olisi syntynyt kuutena viimeisenä vuotena. Siinä näkyy korkoa-korolle vaikutuksen tehokkuus. Tämä ajatus olisi hyvä saada välitettyä niiille, joilla on vielä 40-50 vuotta säästöaikaa jäljellä ennen eläkeikää.

Tulevaisuuden tuotot eivät Warreninkaan mukaan tule olemaan samaa tasoa, mutta aika näyttää.

Laskelma löytyy alla olevasta linkistä

http://sinisaariconsulting.com/buffett.xlsx

Tarkastelin poikkeuksellisen perusteellisesti USA:n markkinatilannetta alta löytyvästä jutusta, mutta lyhyesti vielä kurkistus muuallekin. Jenkkipörsseissä vaikuttaisi lopulta siis hype hiipuvan. Huiput jäivät hyvin mahdollisesti taakse jo kuluneella viikolla. Se olisi kiintoisaa, koska tammikuun perinteinen nousuvimma jäisi väliin.

VIX ei ehtinyt tehdä tälle vuodelle kolmatta kunnon pomppua kuten odotin, mutta nyt se näyttäisi taas saaneen virtaa. Jos trendi jatkuu, tammikuusta saattaa tulla hyvin epäperinteinen pörssikuukausi, ja sitä varten osakkeita haalineet polttavat näppinsä kunnolla.

Euroopassa tilanne on täysin päinvastainen. Viikkoindikaattorit ovat jo pahasti ylimyytyjä, ja olen itse ostellutkin viime viikkoina täkäläisiä osakkeita puutelistaltani – Cramo, Olvi, ÅF AB, Orion, Siili Solutions. Ostokelpoisista osakkeista ei olisi pula, toisin kuin USA:sta niitä saa kaivaa täiharavalla.

On hyvin harvinaista, että Euroopan ja USA:n markkinat ovat näin epäsuhdassa teknisesti. Myös Nikkei vaikuttaa olevan korjauksen alkuvaiheessa, mutta yhtä ylikuumentuneelta se ei silti vaikuta kuin USA.

Lupasin viikko sitten perata jenkki-indeksien ylikuumentumista teknisen historian näkökulmasta, joten sanasta miestä. Kuten olen jo jonkun kuukauden toitottanut, teknisen analyysin kannalta Yhdysvallat on vajonnut yhä pahemmin hypeen. Siihen on varmasti reaalitaloudellisia syitä: talous porskuttaa lujaa, Trumpin veroale hyödyttää omistajia ja tulokset ovat epäilemättä hyvässä nousussa. Fundamenttienkin pohjalta markkina on silti monella mittarilla todella kallis, kuten talouslehtiä lukeneet tietävät. Fundamenttien perusteella on kuitenkin tiettyyn mittaan vaikea arvioida markkinan oikeaa tai väärää hintaa, koska yhtiöiden tulokset eivät välttämättä istu ennusteisiin enempää hyvässä kuin pahassa.

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

8. SYSTEMAATTINEN SEURANTA JA HALLINNOINTI

Homma kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja helppona. Kannattaa asettaa kaikkiin sijoitusasuntoihin sama vuokranmaksupäivä, esimerkiksi huoneenvuokralain olettamasäännöksen mukainen kuun toinen arkipäivä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Iloista Uutta Vuotta kaikille myös minun puolestani. Uutena vuotena on tapana ennustaa tulevaa vaikkei kolmea kuukautta tai puolta vuotta pidemmillä ennusteilla olekaan kuin viihdearvoa. Uutena Vuotena ollaan viihteellä ja niinpä kannan korteni kekoon ja ennustelen omalta osaltani.

Arvaan niin kuin Handelsbanken viikon 51 katsauksessaan, että osakkeet jaksavat vielä alkuvuonna pitää pintansa vaikka ollaankin jo suhdannehuipulla. Kaikki pitävät positiivisten ennusteiden antajista. Niinpä arvaankin että loppusyksystä on käsillä mahdollisuuksia tuova suhdannekäänne ja osakkeita saa silloin alkuvuotta edullisemmilla hinnoilla. En usko suureen mullistukseen. Keveä rahapolitiikka pitää korot alhaalla, yritysten voitot kohtuullisina ja osakkeet kiinnostavina. Mutta odotan pientä käännettä kuitenkin. 

Suomi on kohtuullinen sijoitusrahastomaa kun mittarina käytetään sijoitusrahastopääomaa / BKT selviää Euroopan keskuspankin tilastoista.  Meillä on sijoitusrahastopääomaa yhteensä 52% bruttokansantuotteestamme, saman verran kuin esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa. Olemme sijoitusrahastoliiketoiminnan osalta hyvää Eurooppalaista tasoa. Ja jatko voi olla vielä parempi jos lainsäädäntömme kilpailukykyä kehitetään.

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt että asuntoluottojen enimmäisluototussuhde säilyy 90 prosentissa (ensiasunnoissa 95 %). Omaa rahaa ei siis tarvita kuin nimeksi kunhan vakuudet ovat kunnossa.

Ylikuumenevatko asuntomarkkinat keveän asuntolainapolitiikan vuoksi? Ei näytä siltä että riskiä olisi. Asuntojen hinnat ovat tilastokeskuksen mukaan samalla tasolla kuin vuonna 2012 eikä hinnoissa näy kummempaa nousua. Ainoastaan Turun seudun noususuhdanne on aiheuttanut paikallisen 7% nousupyrähdyksen. Sielläkin hinnat lähinnä korjaavat takavuosien heikompaa kehitystä eikä kuplasta ole pelkoa. 

Kuvan lähde: piksabay

Markkinaviikko keinui muuten jokseenkin laimeasti, mutta iso tapaus oli tietenkin bitcoinin rysähdys, jota jo viikko sitten maalailin tulevaksi. Eipä siihen kauan mennyt. Indikaattorien perusteella sitä osasin odottaa, mutta tämmöisen pyramidihuijauksen kohdalla tietysti on mahdoton tehdä rationaalisia arvioita edes teknisen analyysin perusteella kuin summittain.

https://www.tradingview.com/chart/BH12F2OG/

Onko se nyt menoa bitcoinille? Toivottavasti. Tällaisesta pelleilystä ei ole kuin harmia paitsi rikollisille ja tietysti niille vilunkipettereille, jotka ovat sillä omaisuuden tienanneet. Luultavasti he nyt katsovat ajan kypsäksi voittojen lunastamiseen. Jos nämä suuromistajat – joilla on suurin osa bitcoineista – työntävät pelimerkkinsä markkinoille kuten järkevää heidän kannaltaan olisi, kurssi syöksyy ja pienemmät spekulaattorit ryntäävät myymään myös pelastaakseen edes rahtusen typerästä seikkailustaan.

Otsikko viittaa nobeleillakin palkittuun teoriaan, jonka mukaan markkinat ovat niin täydellisen tehokkaat, että arvopaperit on aina oikein hinnoiteltu. Markkinatoimijoidenkin on siten oltavat täydellisen älykkäitä ja matemaattiset talousmallit hallitsevia - myös minun, käynhän arvopaperikauppaa. En tietääkseni täytä kyseisiä kriteereitä, ja harva muukaan kokemukseni mukaan, aika moni minua vähemmän jopa. Mutta näin teoria menee, muuten se ei olisi mahdollinen edes teoriassa.

Aiheeseen liittyvistä anekdooteista hilpeimpiin lukeutuu bitcoinin kurssiralli parin viikon aikana. Olen sen sukellusta ennustellut, viimeksi viikko sitten, ja nyt se iski kuin tilauksesta – eikä ihme. Harvoin jos koskaan olen nähnyt tekniseltä kannalta yhtä ylikuumentunutta kohdetta. Onko kierre lopullinen, itse ainakin toivon niin, sen näkee sitten.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=BITSTAMP:BTCUSD

Sijoittajan reaalituotot olivat vuonna 2017 hyviä lähes kautta linjan. Ainoastaan inflaatiokorjatut korkotuotot jäivät reilusti pakkaselle.

Tyypillinen, osan rahoistaan korkorahastoihin sijoittanut sijoittaja, on saanut noin 3,5% reaalisen tuoton, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Tästä tuotosta ja inflaatiosta maksetaan veroa valtiolle noin 30% ja sijoittajalle jää silloin vielä runsas 2% tosiasiallista tuottoa.

Monet ennustajat povaavat osakesijoituksille hyvää vuotta 2018. Yksi ei!  Hän on Eurooppalainen kuluttaja. Kuluttajien luottamus on ollut näin vahvaa vain vuonna 2000 (kuva: Tradingeconomics). Kuluttajien luottamus ja pörssikurssit ovat aina kääntyneet vuoden sisällä laskuun silloin kun ollaan oltu näin korkealla tasolla.  Jos historia toistaa itseään niin auvoinen seesteinen ja rauhallinen osakeilmapiirimme on muuttunut kaaokseksi ja pakokauhuksi loppusyksyllä 2018.

Kukaan ei tiedä tarkkaa ajoitusta ja kuluttajien luottamus on vain yksi indikaattoreista. Rahamarkkinaindikaattorit kuten korkotaso, korkospreadi ja korkokäyrän jyrkkyys ennustavat karhumarkkinoille myöhempää ajoitusta. Mutta yhtä kaikki - tulossa se on. Ja karhu voi kolkutella ovella myös aiemmin.