Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -15.9%, alusta (27-05-2010) +85.8%

Yleistä

Vuosi on kääntymässä uudeksi. Miten mennyt vuosi meni ja mitä onkaan edessä?

Sioittajille mennyt vuosi oli huono melkein mistä suunnasta tahansa katsottuna. Lähes kaikki merkittävät omaisuusluokat näyttävät negatiivista tuottoa vuodelle 2018. Toki suurimpia häviäjiä olivat osakesijoitukset. FTSE world index euromääräisenä näyttää n. -8% vuosimuutosta. Jenkkisijoittajan mielestä (joka on markkinafiiliksen kannalta merkittävä) meni vieläkin huonommin koska taaloissa vastaava luku on n. -12% johtuen taalan vahvistumisesta. Kaikesta huolimatta S&P500 on pärjännyt muita malman pörssi-indeksejä paremmit, muut kun osoittavat -13 ..-18%.

Myös pörssivetureina tutut teknologiajätit ovat saaneet voimakkaasti siipeensä. Usko niiden loputtomaan kasvuun on ilmeisesti hiipumassa.

Perinteiset turvasatama-valuutat USD ja JPY ovat vahvistuneet eroa vastaan vuodess 4.6% ja 6.6%. Kummastelen kuitenkin miksei joulukuun lopun voimakkaat pörssiliikket juurikaan näy valuuttakursseissa? Jos näemme vuosikymmenen suurimmat pörssi-indeksimuutoksen, luulisi että valuutatkin reagoisivat?

Selvää on että hermot ovat nyt pinnalla eikä FED:n Jerome Powell ole paras markkinakuiskaaja. Monet indikaattorit näyttävät toki hidastuvaa talouskasvua. FED:n oma 2019 US-kasvuennuste on mennyttä vuotta alhaisempi 2.3%, mutta edellen pitkän ajan keskiarvoja korkeampi. Neljässä kehittyneessä maassa - Japanissa, Saksassa, Italiassa,Ruotsissa ja Sveitsissä - talouskasvu oli negatiivista kolmannessa kvartaalissa. Myös OECD on entistä pessimistisempi. Kiinan talouskasvu ja ennen kaikkea kuluttajien ostohalukkuus on heikkenemässä.

Käytin aikaisemmin vertuauksia piirretyistä, Kelju K. Kojootti voi juosta ilman päällä kunnes huomaa tilanteen. Mutta on myös toisenlaisia esimerkkejä "Cartoon Physicsistä" jotka voivat olla juuri nyt sopivia. On myös piirrettyjä tai siirrettäviä reikiä joihin voi tippua. Kun on oikein pelokkaana tai pessimistisenä mikä tahansa voi näyttää ammottavalta reiältä johon voi tippua. Talouden todellista tilaa tärkeämpi on markkinatunnelma, joka on nyt erittäin huono.

Oma salkku menestyi melko huonosti johtuen alhaisesta USA-painosta. Verosyistä myin pois huomattavan osuuden salkusta joka nyt on käteisenä. Myynti siis ei johdu siitä että uskoisin k.o. osakeitta nyt erityisen huonoiksi. Mutta kun verokarhu subventoi tappiotani tältä vuodelta kolmanneksella kannattaa tätä mahdollisuutta käyttää. Normaalia suurempi osuus käteisenä ei ole ehkä tässä tilanteessa kovin huono asia, joten en kiirehdi sijoittamaan käteisvaroja uudestaan.

Jos en käteesi voi tarttua tänä yönä ystäväin,

niin toivon että valoisa ois vuosi eesäpäin.

Tuokoot kaikki kuukaudet eloon onnea,

olkoon tuleva vuosi ilon polkua.

Uusi Vuosi alkaa ja on aika uskaltautua ennustamaan tulevaa. Tulevaisuus on siitä jännittävä asia että sitä ei kukaan tunne ja se on aina arvoituksellinen ja uusi. Näin erityisesti taloudessa. Vain enkelit ja jumalat näkevät kauas, jopa vuoden päähän.  Meille kuolevaisille muutamankin kuukauden kehityksen aavistaminen on jo hyvä saavutus. Mutta Uutena Vuotena on tapana yrittää ja myös minä kannan korteni kekoon tässä leikissä. 

Minä uskon (ja uskon asiasta tässä on kyse) että Trump ja Xi Jingping pääsevät alkuvuonna jonkinlaiseen laihaan sopuun ja ettei poliittinen tilanne muutenkaan kärjisty. Mutta se ei auta. Maailmantalous hieman hiljenee ja painaa karhun otteellaan pörssejä. Mutta uskon, että aivan vuoden lopussa, kenties marras tai joulukuussa, alamme jo nähdä sijoitusilmapiirin piristymistä ainakin jossakin päin maailmaa, kenties Euroopassa.  Tälle piristymiselle minulla ei ole antaa syytä. Vain tunne siitä että niinkin voi käydä. Lähelle näkee tilastoista ja datoista kun taas kauas katsotaan tunteella.

Maailmassa hämmästyttää ja kummastuttaa monta asiaa. Useiden järjettömyyksien syyt löytyvät järjestelmistä. Kun,

• kotimaassaan epäonnistunut kyvytön poliitikko saa huippupaikan ja -palkan EU:sta tai valtionyhtiöstä,

• eduskunnasta vaihdetaan puolet eikä mikään muutu,

• pankin tai pankkiiriliikkeen analyytikko antaa ostosuosituksen valmiiksi kalliille osakkeelle,

• edellisessä yrityksessään menestynyt huippujohtaja ei saa käännettyä kriisiyrityksen kurssia,

• maailmassa kaikki on keskimäärin paremmin kuin ennen ja jokainen media myy itseään negatiivisilla asioilla.

Taas alkaa uusi vuosi ja edessä on taas uudet 52 viikkoa. Myös uudenvuodenlupaus pitäisi tehdä, mutta ne on perinteisesti rikottu ennen tammikuun loppua. Pysyvän muutoksen tekeminen on vaikeaa ja sitä helposti urautuu vanhoihin tapoihin.

Vuodenvaihteessa on tapana tarkastella mennyttä vuotta. Sijoittajien silmissä vuodesta tuli ruma, joskaan itse en näe asiaa niin, koska osasin sitä odottaa, ja laskusuhdanteet kuuluvat talouteen ja sijoittamiseen. Ilman niitä emme myöskään saisi alennusmyyntejä, jotka ovat menestyvän sijoittamisen vipuvarsi.

Maailman pörssejä mielestäni parhaiten kokonaisuutena heijastava Global Dow, joka sisältää 150 maailman suurinta yhtiötä, mukana luonnollisesti suuri määrä yhdysvaltalaisia, kääntyi laskuun jo vuoden alussa 2018. Sen jälkeen Global Dow on tullut alas kaksikymmentä prosenttia eli tavoittanut teknisesti määritellyn laskumarkkinan rajan. Karhumarkkina ei siis todellakaan alkanut muutama kuukausi sitten, kuten suomalaisesta mediasta saa vaikutelman. Laskumarkkinoiden tapaan liike kuitenkin kiihtyy vasta lopussa, ja vasta sitten se ylittää uutiskynnykset.

Vielä vuoden alussa moni sijoittaja uskoi, että sijoitusvuodesta 2018 tulee edellisten vuosien malliin suotuisa. Toisin kävi. Useimmissa omaisuusluokissa, erityisesti riskisimmissä omaisuusluokissa, vuosi on ollut hyvin haastava. Esimerkiksi osakemarkkinoilla lähes kaikki keskeiset osakeindeksit ovat miinuksella. Vuosi oli vaikea myös erityisesti kehittyvien talouksien korkosijoituksissa ja riskisissä yrityslainoissa.

LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnusen mielestä rahoitusmarkkinoiden vaikeuksien syinä on kolme keskeistä tekijää: talouskehitykseen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvien epävarmuustekijöiden kasvu sekä sijoittajien riskinottohalukkuuden lasku.

Kirjoitin lokakuussa erikoisesta hitas-tapauksesta, jossa asunto meni ostajalle haitallisesta noin 100 000 euron hinnoitteluvirheestä huolimatta kaupaksi (kts. Hitas-asuntojen alihintaisuus konkretisoitui Jätkäsaaressa). No, nyt on uutisoitu tapauksesta, jossa satojen tuhansien hintamuutos monista asunnoista saatavassa hinnassa toteutui käytännössä yön yli (kts. Lottovoitto Helsingin keskustassa). Periaatteessa jutussa ei ole järjestelmää tunteville mitään erityisen yllättävää, sillä esim. Katajanokka on vuosikaudet ollut malliesimerkki alihintaisista hitas-asuntoalueista. ja Kamppi on alueena vielä arvokkaampi. Käytännössä hintaerot säänneltyjen ja markkinaehtoisten hintojen välillä ovat vain niin valtavia, että kyllä se pistää hiljaiseksi: mietipä, että saisit tänään 90 neliön asunnosta vain 336 000 euroa vaikka ostajaehdokkaita olisi jonoksi asti, mutta odottamalla seuraavaan viikkoon, välittäjä suosittelisikin pyytämään siitä 620 000 euroa? Hintaeroa tuossa on melkein 300 000 euroa! Siinäpä sulateltavaa!

Hesarin karhumarkkina-artikkeliin kohdistamani kritiikki herätti sen verran ärtymystä, että selvennän kantani eräin osin jo senkin takia, että aiheesta levitetään niin paljon väärää ja kokematonta sijoittajaa hämmentävää tietoa. Sitä leviää monessa paikassa, jopa yleensä luotettavassa sijoituslähteessä Investopediassa. Se kyllä kuvaa karhumarkkinan kuten vakiintunut tapa on:

https://www.investopedia.com/terms/b/bearmarket.asp

"A bear market is a condition in which securities prices fall 20 percent or more from recent highs amid widespread pessimism and negative investor sentiment. Typically, bear markets are associated with declines in an overall market or index like the S&P 500, but individual securities or commodities can be considered to be in a bear market if they experience a decline of 20 percent or more over a sustained period of time - typically two months or more."

Olen irvaillut valtavirran talousmediaa niin paljon, että osa lukijoista pitää sitä loukkaavana ja omahyväisenä itsekehuna. Mutta kyllä sille on vahvat perusteensa, muutkin kuin minun persoonallisuushäiriöni. Tuore tapaus on Helsingin Sanomien sijoittamista käsittelevä artikkeli otsikolla ”Karhumarkkina” uhkaa pörssejä ensi kertaa kymmeneen vuoteen – Miksi sitä pelätään?” Se on tyypillinen valtamedian sijoittamisjuttu, eli siitä on sijoittajalle lähinnä haittaa, jos sen perusteella jotain aikoo tehdä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005946987.html

Hesari ei ole varsinainen talousmedia, mutta maan valtalehtenä siltä sopinee odottaa asiantuntemusta mistä tahansa aiheesta, johon se katsoo asiakseen tarttua. Toimittajan heikko asiantuntemus kuitenkin paistaa kauas, joskaan lainkaan tavatonta se ei ole sijoittamisjournalismissa. Juttu levittääkin valtamedialle tyypillisiä virhekäsityksiä.

USA:n korkotaso on normalisoitunut. Tämä tarkoittaa sitä että yritysten tuloista kasvava osa valuu velanantajille, ja osakkeenomistajille jää vähemmän. Ei ihme, että raha virtaa osakkeista korkoinstrumentteihin. Mutta miten paljon osakkeiden arvojen pitää laskea, että päästään tasapainoon? Asialle löytyy kaksi mittaria. Liikevaihtoon perustuva ja tulostuottoon perustuva.

Liikevaihtoon perustuva mittari

Yritysten liikevaihtojen yhteissumma kasvaa tasaisesti ja lähes samaa tahtia bruttokantuotteen kanssa.

Yritysten pörssiarvot ovat olleet suurin piirtein 1.5 kertaa liikevaihtoa suuremmat ja nyt tästä on poikettu ylöspäin. Jos arvostukset palaavat normaaliin, niin USA:ssa noteerattavien yritysten markkina-arvojen pitäsi pudota vielä noin 20% lisää. Silloin oltaisiin viidentoista vuoden keskiarvossa. Jo tapahtuneen 20% pudotukseen yhdistettynä tämä tekisi kokonaista 40%. Aika hurjalta kuulostaa.

Tulostuottoon perustuva mittari

Vuonna 1973 maailman öljymarkkinoille tuli häiriö. Kansallisista toimijoista koottu tuottajajärjestö OPEC julisti USA:n ja mm. Hollannin vientisaartoon ja korotti öljyn hintaa. Koska kyseessä oli kartelli, ratkaisu onnistui.

Tästä markkinahäiriöstä (joita pörsseissä tapahtuu päivittäin) tehtiin vain kovin, kovin suuria johtopäätöksiä. Alettiin puhua kasvun rajoista. Kun ihmisiä on aina vain enemmän ja he kuluttavat henkeäkin kohti aina vain enemmän, maapallolta loppuu uusiutumattomat luonnonvarat, esim. öljy, vieläpä ihan kohta justiinsa.

Tämmöisessä ilmapiirissä minä kasvoin 15-vuotiaasta lähtien. Kun nyt 45 v. myöhemmin katson taaksepäin, tunnen saamistani opeista tavallisen suurta pottuuntuneisuutta.

Teknopainotteinen Nasdaq-indeksi korkkasi juuri laskumarkkinan rajapyykin eli putosi 20 prosenttia huippunsa alle. Sen osalta höpinät korjausliikkeestä voidaan jo unohtaa, jos näitä teknisiä termejä kerran käytetään – holtittomasti monet mielestään ammattilaisetkin kyllä niin tekevät. Vuoden parin päästä, kun nousumarkkina taas posottaa kuumana, saatte jälleen lukea äimistelyä, kuinka osakkeet ovat olleet yhtäjaksoisesti härkämarkkinassa finanssikriisistä asti – vaikka kyseessä on nyt jo kolmas laskumarkkina sen jälkeen. Markkina-analyyseja vääntävien odottaisi tuntevan edes kaikkein yksinkertaisimmat perusasiat.

Nasdaqin laskumarkkina on minulle erityisen iloinen asia monella tavalla. Olen syvää markkinapaniikkia odottanut jo vuoden alusta, ja USA:ssa sen tulo kesti arviotani kauemmin – mutta tulikin sitten kunnolla. Ja nimeomaan Nasdaqin rotkahduksen ennustin hyvin tarkasti sen aivan lähtökuopissa lokakuun alussa indeksin oikein otsikossa mainiten.

USA:n keskuspankki FED:n korkopäätös aiheutti USA:n sijoitusmarkkinoilla pakokauhua. Sijoittajat olivat odottaneet että FED nostaa ohjauskorkoa 0.25 % ja viestii pidättyvänsä ensi vuonna lisänostoista. FED ei kuitenkaan tehnyt näin vaan nosti ohjauskorkoa ja viesti jatkavansa korkonnostoja ensi vuonna (lehdistötilaisuus oikealla)

Markkinoilla on tehty päätelmä, että FED menee koronnostoissaan sijoitusmarkkinoiden kannalta liian pitkälle. Korkotuotot nousevat ja velkaisten yritysten tulokset heikkenevät. Raha alkoi välittömästi hakeutua osakemarkkinoilta korkomarkkinoille ja viime päivien kurssipudotukset (S&P500 -6.9% / 5 päivää) ovat olleet FED päätökseen liittyviä.

Joskus on pirun mukava olla kunnolla väärässä. En olisi hevin uskonut, että Italian kahden täysin eriseuraisten populistien hallitus kykenee sopimaan budjettikiistansa EU:n kanssa puolueiden hyväksymällä tavalla, mutta se on nyt tilanne. Menoraamit painettiin sen verran kuosiin, että EU ei aseta Italialle sanktioita. Eurokriisi on pistetty jäihin ainakin toistaiseksi – Italiahan venettä on enää vuosiin keikuttanutkaan, koska Britannia jätetään laskusta euroon kuulumattomana.

Vaikea sanoa, kuinka pysyvä suvanto on, populistit tuskin edelleenkään rakastavat EU:ta yhtään enemmän. Mutta luultavasti markkinat viimeistään pakottivat heidä katsomaan totuutta silmiin. Rahaa ei olisi mistään irronnut tolkulliseen hintaan, eikä siihen vaivaan auta suurinkaan suu ja kukkeimmat lupaukset.

Suomen Pankki kiittää Talouskatsauksessaan eduskuntaa tehdyistä rakennemuutoksista ja kehoittaa julkista sektoria terveeseen taloudenpitoon ja tarvittaviin tervehdyttäviin toimiin, joita tarvitaan kipeästi lisää. Niitä on hyvä tehdä vielä kun talouskasvu on vahvaa. Tässä viestissä ei ole uutta.

Suomen Pankki kuitenkin ottaa esille myös uuden asian, ilmastomuutoksen ja ympäristön saastumisen, joiden estäminen tulee vaikuttamaan kokonaistalouteen. Suomen Pankki kehoittaa ottamaan käyttöön haittaveron sellaisista asioista (kuten pienhiukkaspäästöistä, Piksu toimituksen lisäys), jotka haittaavat ihmisiä ja ympäristöä. Suomen Pankki ei kehoita ottamaan käyttöön lisää yritystukia, joita meillä jo on noin 6Mrd€ edestä. Ne tulevat kalliiksi ja ne yleensä vahingoittavat suomalaisten tulevaisuutta (Piksu toimituksen lisäys)

Siellä täällä näkee edelleen arvioita, että meneillään on korjausliike eli muutaman kuukauden laskeva keskipitkä trendi. Arvion ilmeisen tarkoitushakuista ylioptimismia korostaa se tosiasia, että suomalaisistakin pörssiyhtiöistä iso läjä on tullut alas jo rutkasti yli 20 prosenttia eli teknisesti määritellyn laskumarkkinan verran – onpa määritelmässä sitten järkeä tai ei. Ja pudotukset ovat kestäneet kuukausikaupalla, monella jo vuoden tai ylikin.

Syklisiä teurastetaan urakalla eli markkinoiden viime talveen kestänyt ylioptimismi ja avuton hinnoittelu pannaan taas lunastukseen. Vain todellinen amatööri maksaa Cargotecin kaltaisesta olemattomasti kasvavasta ja kannattavuudeltaan ailahtelevasta syklisestä 60 euroa, kun yhtiö ei ole huippusuhdanteessa tehnyt kuin rapian päälle kahden euron osakekohtaisen tuloksen.

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/index.html?identi...

Finanssialalla on olemassa rehellisiä tuotteita, kuten suuret kansainväliset ETF rahastot ja sijoitusrahastolain mukaiset sijoitusrahastot, joiden kulurakenne on läpinäkyvä.

Mutta finanssialalla liikkuu myös petollisen oloisia tuotteita ja neuvoja. Kaikille petollisuudelle on yksi yhteinen tekijä. Myyjän intressi. Jos maksat sijoitusneuvonnasta riippumattomalle henkilölle, niin saat hyvää tarkoittavia neuvoja. Jos ostat julkista ja laajalle joukolle myytyä tuotetta niin saat yleensä rehellistä tuotetta. Mutta jos saat jotain arvokkaan tuntuista ja ekslusiivista ilmaiseksi, niin maksat siitä kiertotietä täyden hinnan ja tyhmyytesi takia kenties jopa vähän sitäkin enemmän.

Seuraavissa tuotteissa on joskus kalliiksi tulevia ansoja:

Eduskunta sai torstaina 13. joulukuuta esityksen lainmuutoksista, jolla parannetaan osakkeenomistajien oikeuksia vaikuttaa pörssiyhtiön johdon (hallituksen, toimitusjohtajan, hallintoneuvoston) palkitsemiseen.

Palkitsemisesta päättää edelleen nimittävä elin: hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous ja toimitusjohtajan palkitsemisesta hallitus, mutta palkitsemispolitiikka pitää esitellä yhtiökokoukselle ja yhtiökokous pääsee siitä äänestämään. Avoimuus ehkäisee osakkeenomistajien oikeuksia loukkaavia käytäntöjä.

Korostan sekä sijoituskirjoituksessani että -kursseillani, että minkään kokoluokan sijoittajien ei pidä juosta uutisten ja yritysten ohjeistusten perässä, koska ne ovat aina pahasti myöhässä. Suursijoittajathan tämän tietävät tarkkaan, ja heidän tietojensa ansiosta pörssit reagoivatkin yhtiöiden ja yleensä talouden muutoksiin ennen kuin niistä tulee julkista tietoa.

Uutisten perässä juoksemalla häviää varmasti finanssimarkkinoilla. Opin sen ajat sitten, ja sen vuoksi perehdyin tekniseen analyysiin – saadakseni ne oikeat tiedot samaan aikaan kuin etuoikeutetut sijoittajat, joskin omin neuvoin. Markkinoita ohjaajavat suursijoittajat käyttänevät perinteisempiä menetelmiä.

Trendiaapisen viimeisessä osassa käsittelen lyhyitä trendejä. Ne kestävät viikosta kolmeen markkinatilanteesta riippuen, eli näidenkin suhteellinen vaihteluväli on kohtalaisen suuri kuten keskipitkillä trendeillä. Pääsääntö on, että rauhallisilla markkinoilla lyhyet trendit tuppaavat venymään haarukan yläpäähän, voimakkaasti liikkuvilla alapäähän.

Lyhyet trendit ovat yleensä kohtalaisen helposti tunnistettavia jo paljaalla silmällä ilman teknistä välineistöä, mutta joskus se vaatii asiantuntemusta. Useimmiten lyhyet trendit erottuvat kuitenkin vähäiselläkin kokemuksella hitusenkaan kunnollisesta kurssigrafiikasta, ja joskus ne suorastaan loikkivat naamalle.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1985 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Älä heitä hyvää rahaa huonon perään
2) Johtajien palkitseminen ja korkoa-korolle -tekijä

Finanssialan pankkibarometri on karua luettavaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysyntä heikkenee.

Yritykset valmistautuvat taantumaan

Yritykset valmistautuvat hidastuvaan talouskehitykseen. Investoinnit vähenevät.hyvää vauhtia ja yrityskauppoja tehdään entistä varovaisemmin. Käyttöpääomaa tarvitaan sen sijaan edelleen.

Kotitaloudet ovat huolissaan sijoitustensa kohtalosta

Kotitaloudet ovat huolissaan ennen kaikkea sijoitustuottojen pienenemisestä. Halukkuus sijoituslainoihin on romahtanut ja myös asuntolainoja otetaan entistä varovaisemmin. Kulutusluotot ovat sen sijaan melko lailla immuuneja suhdanteille. Niiden suosio ei ole juurikaan laskenut.

Lisää tietoa: Finanssialan pankkibarometri

Ensimmäiseksi haluan sanoa, että Talvivaara ei kosketa minua juuri laisinkaan. Omistin ko. firmaa hyvin pienen siivun hyvin lyhyen aikaa ja kärsimäni luovutustappio oli sitä luokkaa, että joka päivä joku osake laskee salkussani enemmän.

Ja koska en aihetta tunne, turvauduin poikkeuksellisesti copy pasteen.

Wikipedia kirjoittaa:

”Kaivostoiminnan jälkeinen aika 2015–2017

Kaupan ehtojen tultua julkisiksi arvioitiin, että pörssiyhtiö Talvivaaraan ei jäisi liiketoimintaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi pörssiyhtiön konkurssi. Tässä yhteydessä yhtiön noin 80 000 osakkeenomistajaa menettäisi sijoituksensa. Konkurssia ei kuitenkaan tullut heti.

SDP:n avainpelaajiin kuuluva Timo Harakka arvostelee hallituksen osakesäästötiliä, jossa asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa. Myyntivoittoja ja osinkoja ei verotettaisi kunakin vuonna kuten nyt. Se olisi etenkin osinkosijoittajan kannalta erittäin suuri edistys, koska se mahdollistaisi pitkäjänteisen korkoa korolle -tekijän hyödyntämisen osingot uudelleen sijoittamalla ilman veroleikkurin vaikutusta ennen sijoituksen lopullista kotiutusta.

Siinä kohtaa vero menisi kuten ennenkin. Nyt saman edun saa rahastosijoittajana, koska rahastot eivät maksa väliveroja salkuistaan. Se osaltaan takaa rahastojen suosion, ja samalla tekee sijoittajista passiivisia asiantuntijoiden tai indeksirahastojen orjia.

Makrotaloudellinen suhdanne vaikuttaa toisinaan osekekursseihin ja korkotuotteisiin.

Oheisessa kuvassa on sinisellä euroalueen ja punaisella koko eu:n suhdannetilanne. Vihreällä on Suomen pankin julkaisema pörssin markkina-arvo. 

Euroopan suhdannetilanne on heikentynyt vuoden 2018 alusta alkaen. Heikkenemisvaiheet kestävät yleensä vuoden tai pari ja ja nyt on ensimmäinen vuosi takana.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty tunnettu suomalainen hissi-, liukuporras- ja automaattiovivalmistaja. Yhtiö tarjoaa myös palveluja ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin. KONEen markkina-arvo on noin 22 miljardia euroa ja sillä on noin 56 600 työntekijää.

Tänään valtaosa suomalaisista saa veronpalautuksia vuoden 2017 verotuksesta. Palautuksia saa yhteensä lähes 3,6 miljoonaa suomalaista ja yhteensä 2,9 miljardin euron edestä. Se on veronmaksajaa kohdenkin laskettuna tuntuva summa, mikä vaikuttaa monilla myös kulutukseen.  Sillä on myös merkitystä, että se tulee vasta joulukuussa. Minua onkin toisinaan ihmetyttänyt, miksi palautukset ja toisaalta myös mätkyt tulevat vielä nykyäänkin tällä tavoin vasta melkein vuosi verovuoden päättymisen jälkeen. No, vuonna 2019 tämä tulee verotusjärjestelmämuutosten ansiosta muuttumaan, mutta taidamme siitä huolimatta jäädä vielä verotuksen reaaliaikaisuudessa Ruotsista jälkeen.