Etlan Startupit kansantaloudessa tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista aloittavista yrityksistä. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä. Skaalautuva tarkoittaa sitä että yrityksellä on esimerkiksi uniikki tuote tai palvelu, jota voidaan markkinoida ja myydä kansainvälisille markkinoille.

Olennaisinta ovat yhtäläiset toimintaedellytykset

"Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä", toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.

Valtion tuet ovat markkinoita vääristävä ja usein vahingollisia

Sijoittajina me tiedämme mainiosti kuinka vaikeaa on tunnistaa hyvä yrittäjiä. Yritämme päivittäin löytää rahoillemme sellaisia hallitsijoita jotka pystyvät kasvamaan ja tuottamaan arvoa maailmalle. Kohteiden tunnistaminen ei ole helppoa. Piksu toimituksen osalta on sanottava että valtion rooli on ainakin piksun osalta ollut vahingollista. Joillekin media-alan startupeille ja isoillekin toimijoille tarjotaan valtion rahaa ja toisille tarjotaan veroja. Valtion toimet ovat olleet piksun näkökulmasta alan kehitykselle vahingollisia ja epäoikeudenmukaisia. 

Niinsanottu kuljetuskauppa eli "carry trade" on palannut rahoitusmarkkinoille. Kuljetuskauppa tarkoittaa sitä, että ostetaan tavaraa sieltä missä se on halpaa ja kuljetetaan paremman hintatason markkinoille. Silakkaa kannatti ennen vanhaan kuljettaa saaristosta sisämaahan ja viljaa paluukyydissä saaristoon. Sellaista on kuljetuskauppa (carry trade).

Rahoitusmarkkinoiden kuljetuskauppa (carry trade) tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että lainataan rahaa halvan koron euroalueelta ja kuljetetaan paremman tuoton perässä USA:n markkinoille.

Mistä me tiedämme että tätä tapahtuu? Merkit ovat selvät, USA:n dollari vahvistuu. Kun kuljetuskauppiaat siirtävät rahan USA:n markkinoille joutuvat he vaihtamaan ne dollareiksi. Dollareille tulee kysyntää ja sen hinta vahvistuu. Dollarin vahvistumisesta tulee harmia kuljetuskauppiaille, mutta sen riskin he ovat valmiit ottamaan nyt kun Saksan ja USA:n välinen korkoero on lipsahtanut jo miltei kolmen prosentin suuruiseksi.

Markkinat ovat ottaneet yllättävän rauhallisesti Italian uuden hallituksen, vaikka se on monella tavalla sille painajainen. Maan velkataakka on yhä 130 prosenttia bkt:sta, mutta se ei populisteja huoleta. Viiden tähden liike ajaa kallista perustuloa, oikeistokoalitio pudottaa veroja, eläkeikä laskee. Mikäs siinä muuten, mutta valtion säkin pohja tuntuu haihtuvan aina vain kauemmas näköpiiristä. Ei se kuitenkaan lopullisesti katoa.

Markkinointi asiakkaille, jotka ostavat jotain jo kassalla, voi tuntua tarpeettomalta. He ovat jo ostamassa jotain – mutta Harvard Business Review totesi selkeästi, että myyntipisteellä markkinointi voi olla tehokkaampi kuin mikä tahansa muu markkinointitapa.

Maksimoidaksesi markkinointiponnistuksesi, käytä kassajärjestelmän kaikkia ominaisuuksia. Monet kassajärjestelmät, kuten Erply, sisältävät toimintoja ja työkaluja, jotka auttavat kohdistamaan markkinoinnin erityyppisille asiakkaille ja paljon muuta. Tässä muutama tehokas tapa kassajärjestelmän käyttöön markkinoinnissa.

Käytä kassajärjestelmääsi asiakkaidesi tuntemiseen

Jos käytät kassajärjestelmäsi, esimerkiksi Erplyn, tarjoamia välineitä, voit oppia tuntemaan asiakkaasi ja sitä tietoa puolestaan voit käyttää markkinoinnin tehostamiseen. Tämä ei tarkoita asiakkaiden sähköpostiosoitteiden ja puhelinnumeroiden keräämistä ja ei todellakaan spämmäämistä tarjouksilla. Kassajärjestelmän avulla markkinointi on todellisen hyödyn tarjoamista asiakkaille, jotka haluat tavoittaa.

Erplyssä on sisäänrakennettu asiakastietokanta – selaa ja tutustu tuottedesi/palvelujesi käyttäjiin, luo ryhmiä ja sovella tarjouksia valikoivasti. Ja ennen kaikkea – pidä fokuksessa asiakkaan hyvinvointi ja hänen saamansa hyöty.

Kirjan tiedot

Tämä ei ole perinteinen kirja-arvostelu. 880 sivussa on turhia tarinoita, joita Lasse Lehtinen taatusti tietää. Keskityn päähenkilöön, Tanneriin.

Piksussa on viime aikoina puhuttu ns. sosialismista, mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankin. Itse arvostan järkeviä tekoja, en umpisokeita ideologioita, ja siksi tämä kirjoitus.

Tanner teki elämäntyönsä Elannon johdossa. Hän oli kova esimies. Koska työntekijät olivat Elannon jäseniä eli omistajia, he eivät saaneet vaatia liikaa työehtoja. Elintarvikeala oli siksi tärkeä, etteivät lakot sinne sopineet. Punakaartit saivat maksaa sileillä seteleillä.

Nykyaikana ihmiset ovat tulleet kärsimättömiksi. Uusi puhelin, tietokone tai festariliput täytyy saada heti eikä vasta myöhemmin. Pahimmassa tapauksessa nämä rahoitetaan normaaliin elämään tarvittavilla rahoilla, kuten ruoka- ja asumiskustannuksiin aikaisemmin käytetyillä varoilla. Suunnitelmallisuutta taloudellisissa asioissa ei ole, koska se ei nuorta kiinnosta, joka haluaa pysyää muodikkaana ja aallonharjalla.

Euroopan keskuspankki lisää velkakirjaostoillaan keskuspankkirhan määrää 30 Mrd€/kk. Milloinkahan inflaatio ryöstäytyy käsistä? Tähän on yksinkertainen vastaus. Ei milloinkaan. Euroalueen rahan kokonaismäärä (M3) on vuoden 2010 jälkeen lisääntynyt tarpeen mukaisesti eikä riskiä holtittomasta inflaatiosta ole olemassa (kuva oikealla). 

Rahan määrän tulee, jos sen kiertonopeus säilyy ennellaan, lisääntyä nopeudella: inflaatio + bkt:n kasvu. Tällä hetkellä rahan määrä lisääntyy 4% vauhdilla joka on suurin piirtein oikea ja kestävä taso kun inflaatiotavoite on 2%. Keskuspankkimme toimii tasapainoisella tavalla. 

Ounastelin euron tekevän pienen korjausliikkeen taalaa vastaan lähiviikkoina, mutta se jäi todella tussuksi ja euro painui vielä hitusen alemmaksi, joskaan ei järin vauhdikkaasti. Joka tapauksessa alkuperäinen arvioni, jonka siis tein jo helmikuussa, on jo varmistunut: euro on laskumarkkinassa taalaa vastaan. Helmikuun huipuista se on pudonnut seitsemisen prosenttia, mikä on valuutalle paljon muutamassa kuukaudessa. Ja, korostan, pudotus sinänsä alkoi vasta jonkin verran myöhemmin, joten ennustin todellakin hyvissä ajoin.

Lasku hidastuu, joten se korjausliikekin tulee jossain kohtaa, mutta en siis missään tapauksessa odota sen nousevan kuin muutaman prosentin lyhytaikaiseksi kurotukseksi. Kun valuuttojen päätrendi on suuntaan tai toiseen, niin sinne mennään ilman isoja vastaliikkeitä. Osakkeissa korjausliikkeet voivat olla hyvinkin reippaita, hyvin harvoin valuutoissa.

Finanssivalvonta päätti maaliskuussa 2018 alentaa muiden asuntolainojen kuin ensiasuntojen lainakattoa 90 prosentista 85 prosenttiin. Tämä heinäkuussa voimaan tuleva toimenpide hillitsee velkaantumista ja laskee asuntojen kysyntää.

Asuntojen hintojen kehitys on Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan ollut vaisua jo nyt. Kehnon hintakehityksen syynä on ollut valmistuvien asuntojen suuri määrä. Lainakaton vaikutus näkyy vasta syksyllä.

Taantuma on monasti seurannut sen jälkeen kun säästämisaste on ensin painunut negatiiviseksi. Kun sitten herätään säästämään niin kulutus vähenee ja talous hiljenee.

Velkaantumisen takana ovat vivulla sijoitusasuntoja ostavat

”Velkamäärä on suurempi kuin aiemmin on arvioitu ja kasvuvauhti kiivasta. Kasvava osa velasta on otettu taloyhtiöiden kautta”, Hypon pääekomisti Juhana Brotherus kertoo.

Nordea julkisti tällä viikolla Taloustutkimuksella teettämäänsä tutkimusta suomalaisten innosta sijoittamaan. Olipa kerrassaan surullista luettavaa…

Tutkimukseen osallistui 1067 suomalaista josta 735 naista ja 330 miestä, ajanjaksolla 1.-6.3.2018 Taloustutkimuksen Internet-paneelissa.

Näistä kaikista vastaajista 27% eivät sijoita, yhteensä 286 henkilöä. 83 % kertoi, että suurin syy miksei sijoita on se, ettei ole ylimääräistä rahaa sijoitettavaksi! Näiltä kysyttiin myös, onko ”kaikilla”, siis ihan jokaisella, vastaajan mielestä mahdollisuus sijoittaa, niin vastaus oli musertavaa, sillä niistä jotka eivät tällä hetkellä sijoita vain n 9% katsoi, että kaikki voisivat sijoittaa. Se että reilut 40% niistä jotka sijoittaa uskoo, että kaikki voisivat sijoittaa ei lämmitä erityisen paljon, koska tämä tarkoittaa, että 60% niistä jotka säästää on sitä mieltä, että kaikki eivät voi säästää. Uskomaton luku.

Suomi on viiden edellisen vuoden aikaväliä tarkasteltaessa Euroopan pääomasijoitustilastojen kärkimaa: vuosien 2013-2017 vuosittaisten keskiarvojen perusteella suomalaiset startupit ja aikaisen vaiheen kasvuyritykset ovat keränneet bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten pääomasijoituksia, Ruotsin ja Irlannin ottaessa vertailussa toisen ja kolmannen sijan.

Jatkan hiukan aiheesta hiukan toisesta vinkkelistä kuin Kaitsun hauska satiiri koskien Karl Marxin 200-vuotissynttäriä. Se on nostanut yllättävän myönteisiä reaktioita. Globalisaation ja automatisaation leventämät elintasoerot huolestuttavat porvarillisiakin vaikuttajia siinä määrin, että he ovat tervehtineet sosialismin teoreettisen perustan luojaa ajankohtaisena ajattelijana. Ymmärrän sen nimenomaan reaktiona vaikeasti ratkaistaviin sosiaalisiin eroihin. Kuilu voittajien ja häviäjien välillä on kasvanut kehittyneissä ja kehittyvissäkin talouksissa. Ne, jotka kykenevät hyödyntämään osaamispääomaansa tai rahallista pääomaansa, pärjäävät pirun hyvin. Niitä vailla olevat putoavat kelkasta.

Vasemmistoälymystö ei Marxista ole koskaan luopunutkaan syvällä sydämesssään, vaikka Neuvostoliiton rappio ja romahdus teki hänen liputtamisestaan vähintäänkin kiusallista. En puutu tässä Marxin talousteorian heikkouksiin, mutta reaalisosialismin kohtalon pitäisi kertoa kyllä aika aukottomasti, kuinka epäonnistunut systeemi jo perusteiltaan oli.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Dedicaren osto osoittautui virheeksi ja myin sen pois heti kun oli laskenut 20%. Olisi pitänyt tehdä kotiläksyt paremmin. Firma laski osinkoa, avainhenkilö lähti ja kilpailu on kiristynyt. On myös ollut vaikea löytää sairaanhoidon henkilökuntaa töihin. Firma on kaikilla mittareilla edelleen edullinen, joten pidän seurannassa.

Ostoissa on kokonaan uusia yhtiöitä Mycronic ja Ocean Yield, muut ovat lisäyksiä.

Dedicarea ja Systemairia lukuunottamatta myynnit ovat osamyyntejä, kaikkia muita mainittuja on edelleen salkuissani.

Tämän vuoden kaikki ostot ja myynnit salkuissani ovat seuraavat. Kauppoja on tapahtunut tavanomaista enemmän.

Ostot: DEDICARE, LEHTO, MYCRONIC, NOKIAN RENKAAT, OCEAN YIELD, ORION, PONSSE, RAUTE, KESKISUOMALAINEN, KOTIPIZZA, EQ

Myynnit: DEDICARE, CITYCON, TECHNOPOLIS, CRAMO, KONE, CAPMAN, SYSTEMAIR, YIT

Useimmat sijoittajat käyttävät hyväkseen faktorisijoittamista.  Faktorisijoittamisessa oletetaan että osakkeen tuleva kurssinousu riippuu ainakin jossain määrin joidenkin tunnuslukujen arvoista. Näiksi faktoreiksi valitaan usein sellaisia tekijöitä kuten: tulos/pörssiarvo , kirja-arvo/pörssiarvo,  liikevaihto/pörssiarvo,  liikevaihdon kasvu (%), tuloksen kasvu (%), osinko(%), omavaraisuusaste(%)...  Faktoreiden valinta ja niiden painoarvot riippuvat sijoittajasta. Yksi painottaa osinkoa ja toinen taas enemmän liikevaihdon kasvua ja kolmas omavaraisuutta. Userimmilla on jonkinlainen prioriteettijärjestys ja hyvä niin.

Järkevä faktoreiden valinta riippuu talouden tilanteesta

Se mitä kulloisessakin tilanteessa kannattaa painottaa riippuu ainakin osittain tilanteesta. Korkea omavaraisuusaste on hyvä asia kun korot nousevat. Mutta alhainen omavaraisuusaste ja korkea velkapääoma ovat jopa hyveitä silloin kun korot laskevat tai ovat nollassa. Parhaiten ovat viime aikoina pärjänneet velkaiset yritykset. Velalle ei ole tarvinnut maksaa suurtakaan korkoa ja osakkeenomistajalle on jäänyt suurempi osuus tuotoista. 

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +2.2%, alusta (27-05-2010) +125.7%

Yleistä

Ei, Juu, Vaarinhousut

Trumpin päätökset tuntuvat olevan toisinaan yhtä johdonmukaisia kuin lasten nauratusleikki ”Ei, Juu, Vaarinhousut”. Siinä vastapuoli yritetään naurattaa panemalla hänet sanomaan hulvattomia lauseita. Ensiksi nauranut häviää.

Kaikkein koomisin piirileikki on käyty kiinalaisen kännykkävalmistaja ZTE:n ympärillä. Yhtiö on ollut USA:n hampaissa jo Obaman kaudesta jäätyään kiinni kaupankäynnistä Pohjois-Korean ja Irakin kanssa. Sitäpaitsi yhtiö on vaara USA:n kansalliselle turvallisuudelle. Näitä yhtiöitä pitää rangaista ja kieltää jenkkikomponenttien osto. JUU

N. 20 miljardin arvoinen pörssiyritys joutuu panemaan lapun luukulle. Ikävää, mutta kiinalaisia sääntöjä rikkovia yrityksiä on rangaistava, tämähän on Trumpin pääteemoja…eikun EI. Kiinan Xi-setä on hyvin, hyvin vihainen eikä kohta halua tehdä diiliä Trumpin kanssa. Tätähän ei voi sallia. Siispä rangaistukset kumotaan ennen Kiinalaisen talousdelegaation saapumista.

Jäämme kiinnostuneina odottelemaan VAARINHOUSUJA. Ei kyllä naurata yhtään.

Kiinalaiset ymmärtävät erittäin hyvin, että Trumpin vahvin toive on tehdä näyttäviä ja nopeita diilejä arvovaltaisten päättäjien kanssa. Tätä käytetään hyväksi.

Poliittisen komedian jatkuessa markkinoillakin on tultu tulokseen, että mitään oikeaa kauppasotaa ei ole tulossa. Välillä heitellään muutamia paukku- ja savupommeja, mutta mitään merkittävää ei savun hälvettyä ole tapahtunut.

Pörssi-indeksit ovatkin nousseet ja pelkokerroin VIX on laskenut takaisin hyvin alhaiselle tasolle. Samalla näyttää siltä, että euron vahvuus ja taalan heikkous on mennyt ohi. Varsinkin Jenkeissä tuloskausi ylitti ennakkoarviot jopa selvästi. Kurssireaktiot ovat silti olleet vaisuja. Tilasto-askartelijat ovat kaivaneet esille faktan että >20% kvartaali-tulosparanuksen jälkeen kurssit ovat vuodessa nousseet vain 2.6%. Oikein voimakas tulosparannus eräällä tavalla ennakoi suhdanteen heikkenemistä. Ja vaikeahan tästä on enää parantaa….

Kaikesta huolimatta: Kesä on tulossa ja pörssit rauhoittuvat. Nyt on aika vähitellen viilata salkku kesäasentoon. Liiat johdannaiset pois jotta voi rauhassa nauttia kesästä!

Strategia:  Ruotsia ja Brasiliaa lisää

Minulle rakkaan filosofin Karl Marx:n (kuva vasemmalla) syntymästä on tänä vuonna 200 vuotta. Suomen nykyinen yhteiskunnallinen rakenne on pitkälle tämän suurmiehen kuvaamalla tavalla rakennettu.

Hänen teoksensa "Kommunistinen manifesti" on raamatun ohella yksi ihmiskunnan eniten lukema teksti. Tuossa teoksessa hän luo käsitteen "kommunisti" joka on ihannekuva ihmisestä, joka epäoikeudenmukaisuuden ja taloudellisen hädän keskellä pystyy ajattelemaan muiden ja koko työtä tekevän yhteisön parasta. Se on myös julistus siitä miten kaikkien maiden kommunistien tulee liittyä yhteen hallitsemaan maailmaa.

Karl Marx oli innostajan ja työväenliikkeen perustajan ohella myös filosofi, joka teoksessaan "Pääoma" kiinnittää huomiota liian epätasaiseen tulon- ja omistuksen jakautumiseen. Hän peräänkuuluttaa hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tasaa tuloja ja jossa tuotantokoneisto on otettu pääosin yhteiseen omistukseen. Karl Marx kiinnittää terävästi huomiota siihen että yhteiskunnan luokkajako perustuu pitkälle materialististen resurssien hallintaan ja tavoittelee teksteissään sitä mallia joka meillä tämän päivän Suomessa vallitsee.

Omistan pienen määrän Attendoa eikä kurssikehitys ole ollut häävi. Omistukseni syy on halu seurata alaa Pohjoismaitten suurimman yhtiön kautta.

Kurssiliikkeitten taustoittaminen on aina subj. puuhaa. Omasta mielestäni Attendo on reagoinut pörssissä neg. suuntaan aina kun Suomen soteuudistus on takerrellut.

Vanhan säännön mukaan pol. riskejä tulisi välttää. Suomen soteuudistus on sellainen riski mitä suurimmassa määrin. Hallituksen enemmistö on olematon ja kaikki on levällään, vaikka maakuntavaalien ehdokkaita jo haetaan.

Olen seurannut euron markkinatrilleriä luvaten jo helmikuussa taalan alkavan vahvistua sitä vastaan. Viikko sitten sanoin laskumarkkinan olevan viittä vaille valmis, ja nyt sen uskallan julistaa. Kun euron kurssi on pudonnut huipulta 1,25 taalaa jo matalimmillaan 1,18, kyse ei ole markkinoille sinänsä tavanomaisesta vahvoja nousuja ajoittain tasoittavasta korjausliikkeestä. Noin syvä notkahdus merkitsee ilman melkoista ihmettä pitkän trendin kääntymistä.

Odotan tosin euron keskipitkän trendin tulleen nyt osapuilleen pohjaansa, joten se vahvistunee joitakin viikkoja. Jos laskumarkkina on kuitenkin päällä, kurssinousu jää aika vaisuksi, se ei ei yllä likikään kevään huippuja, vaan rouhii jonkin verran 1,20 päällä ja sukeltaa sitten kohti 1,15 kesän kuluessa.

https://www.tradingview.com/symbols/EURUSD/

TT:n lista Q118 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Aloittavat yritykset ovat lähtökohdiltaan terveempiä ja niitä perustetaan enemmän. Yhä harvempi yritys perustetaan yhteiskunnan tukien nostamiseksi. Tämä voidaan päätellä siitä että yhä harvempi yritys hyväksyttää ennen perustamistaan liiketoimintasuunnitelman valtiota varten ja nostaa sitten starttirahaa kun yritys on perustettu. Sama on havaittavissa Tekes tuissa. Valtion maksamat tekes tuet ovat seitsemässä vuodessa vähentyneet yli 600M€ tasosta nykyiseen noin 500M€ tasoon. Perustettavien yritysten määrä on samalla kasvanut ja tällä hetkellä aloittavat yritykset ovat yhä useammin liiketoiminnaltaan terveitä eikä valtion tukien toivoon rakennettuja.

Kesämökki on monelle suomalaiselle paikka jossa saa rauhan ja jossa voi vapaasti totetuttaa itseään. Se on paluuta lapsuuden rakkaisiin muistoihin ja elämän ensiaskelten kokemiseen.

Nämä kauniit sanat olivat totta kahden sukupolven ajan 1960 luvun alusta aina vuoteen 2010 saakka. Kesämökkien ja rantapalstojen hinnat nousivat ja niille löytyi kysyntää. Ehdittiin jo pelätä että kaikki rannat rakennetaan ja että keskieurooppalaiset ostavat luonnonkauniit maisemamme meidän suomalaisten nenän edestä. 

Toisin kävi. Vanhojen mökkien hinnat kääntyivät vuonna 2013 laskuun ja ovat laskeneet siitä saakka. Edes kaunis ranta ei vedä. Mummon kesämökille ei löydy jatkajaa ja huolenpitäjää perikunnan piiristä. Kesämökkejä saa jo 20% prosenttia halvemmalla kuin parhaina aikoina ja hinnat putoavat vuosi vuodelta vaikka hyviä mökkejä tulee yhä runsaammin myyntiin. 

Olen ymmärtänyt sijoitussäästötilin ajatuksen olevan, että tilin sisällä omaisuutta voisi kartuttaa ilman veroseuraamuksia. Vero menisi vasta nostoista.

Huomioni kiinnittyy mietinnön pohjoismaisiin verrokkeihin ( s. 181 alkaen): Ruotsissa verotetaan laskennallista tuottoa, oli sitä tai ei, Tanskassa on melko korkea veroprosentti.

Olen jokseenkin satavarma, että kun Suomessa verenhimoiset porvarit on saatu aisoihin, omaisuustulojen maksimiraja on jotain 500 euroa. Muutoksia saa tehdä vain karkauspäivinä, järjestelmä koskee vain 38-39-vuotiaita ja pankki kuppaa kaiken mahdollisen tulon ja omaisuuden itselleen. Järjetön yliregulaatio nähtiin jo PS- eli pissistileissä.

Asuntojen hinnat ovat olleet vahvasti esillä koko tämän vuoden aikana. Eikä suotta, hintojen nousussa näkyy nimittäin jo hiukan väsymisen merkkejä, pääkaupunkiseudullakin.

Valmisteltuani erästä esitystä, jossa tarkastelin inflaatiota, löysin kolme mielenkiintoista käyrää, joihin liittyy vahvasti yhteys asuntojen hintakehitykseen. Kyseessä siis reaalitulojen kehitys, velkaantumisaste ja säästämisaste.

Alla ensin asuntojen hintakehitys vähän pidemmältä aikaa.

Huomataan saman tien, että asunnot eivät ainakaan täysin riskittömiä ole, vaikka ovatkin nousseet reippaasti 90-luvun laman jälkeen…

Asuntojen hintakehitykseen liittyy monta syytä, mutta eräs todella vaikuttava käyrä on kotitalouksien velkaantuminen:

Eilen lauantaina katselin Berkshiren yhtiökokouksen kysymys/vastaus osiota livenä ja tässä kirjoituksessa on muutamia huomioitani. Osa niistä on suoria lainauksia ja osa tulkintojani siitä mitä sanottiin. Enimmäkseen olen pyrkinyt kääntämään Buffettin ja Mungerin puheita suomeksi ja kokoamaan aihepiirejä yhteen. Yhtiökokouksen voi katsoa jälkilähetyksenä seuraavasta osoitteesta:

https://finance.yahoo.com/brklivestream/

Ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että Buffett oli mielestäni skarppina, kuten aiemmissakin kokouksissa. Munger taas oli mielestäni aktiivisempi ja paremmin voivan näköinen kuin viime vuonna. Buffett hoiti pääroolin vastaamisessa ja Munger täydensi häntä omin mielipitein. Tällä hetkellä he ovat ainoat vastaajat.

Euro posotti hissukseen alas taalaa vastaan kuten odotin, muttei vieläkään ihan niin kiivasti, että uskaltaisin julistaa laskumarkkinan. Ei se kaukana silti ole, siis julistaminen – itse pudotus on aika ilmeisesti kyllä jo päällä. Pitkät indikaattorit eivät ole olleet yhtä laskevat pariin vuoteen, ja lyhyiden indikaattorienkin perusteella odotan euron jatkavan alas vielä jonkin aikaa ennen vastaliikettä.

Kauan siihen ei varmaankaan enää mene, mutta trendit ovat loppupäästä tyypillisesti rajuimpia, joten viikossa parissa ehtivät valuutat kiskaista monen prosentin ryntäyksen. Jos keskipitkä trendi taittuu kesäkuun alussa kuten vaikuttaa ilmeiseltä, euro voi aivan hyvin sukeltaa 1,15 taalan tietämiin. Ja silloin euron laskumarkkina on sinetöity, ja iso osa sitä jo pulkassakin.

https://www.tradingview.com/chart/BH12F2OG/

Viime viikolla Yhdysvalloissa kymmenen vuoden lainakorko nousi yli kolmen prosentin, korkeimmilleen sitten vuoden 2011 heinäkuun alun. Euroopassa korot ovat nousseet myös, mutta taso laahaa Yhdysvaltain jäljessä.

USA:n osakkeista saatava 10v keskimääräinen tulostuotto (Shiller E/P) on tällä hetkellä samasuuruinen, 3%. USA:ssa osakkeet tarjoavat siis sijoittajalle 10 v keskiarvona samaa tulostuottoa kuin valtion 10v velkapaperit. Osakkeiden ja velkapapereiden tuotto on siis näin laskien sama. 

- Yhdysvalloissa korkojen nousulle on selvät perusteet. Talous on toipunut finanssikriisin jälkeen niin hyvin, että nyt ollaan saavuttamassa käännepiste, jossa löysät resurssit alkavat ehtyä ja hinnat nousta. Inflaatio siirtyy korkotasoon, sillä rahaa lainattaessa inflaatiolle hinnoitellaan korvaus, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 656 euroa kuukaudessa, runsaat 20 euroa enemmän kuin vuonna 2016. Mediaanieläke oli 1 434 euroa kuukaudessa, noin 30 euroa enemmän kuin vuonna 2016 selviää eläketurvakeskuksen vuoden 2017 tilastosta.

Miesten ja naisten ero on merkittävä.  Miesten keskieläke oli 1 874 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 476 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

Hallituksen työryhmä on tehnyt arvion eri sijoitusmuotojen verotuksesta ja havainnut että verotus tulee yhtenäistää.

Ehdotuksen pääperiaate on se, että lähes kaikkien sijoitustuotteiden (sijoitusrahasto, säästövakuutus, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus, kertamaksullinen eläkevakuutus) sisällä saa ostaa, myydä ja saada osinkoja ilman verosanktioita. Tuotot tulevat pääomaverotuksen alaisiksi vasta sitten kun niitä nostetaan ulos sijoitustuotteen piiristä.  

Kaavailun alla olevan sijoitustilin kohdalla on poikkeus. Sen verokohtelu olisi ankarampaa. Osingot ja sijoitutuottoina saadut korot tulisivat pääomatulona välittömästi verolle. Myyntivoitot sen sijaan jäisivät samalla tavalla sijoitustilin sisälle ilman verosanktioita aina siihen asti kun ne ne nostetaan ulos sijoitustililtä, jolloin ne ovat pääomatulona verotettavia.    

Pääosa suomalaisesta finanssivarallisuudesta on julkiten sijoittajien paremmalla kohtelulla siirretty julkisen sektorin (eläkevakuutusyhtiöt, valtio, kunnat) haltuun. Tästä ei olla valmiita luopumaan eikä työryhmä ehdota että julkisia sijoittajia verotetaan muulla tavalla kuin että eläkkeet ovat veronalaista tuloa. 

Tarkempia yksityiskohtia ehdotuksesta:

63 prosenttia taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että työttömyysasteen lasku alle kuuden prosentin kiihdyttäisi Suomessa palkkainflaatiota, selviää Ekonomistikoneen kyselytuloksista. Enemmistö ekonomisteista katsoo siis, että niin sanotun luonnollisen työttömyyden taso on Suomessa kuuden prosentin tietämillä. Pienempään työttömyyteen ei päästä ilman että työn tekemisestä ja tarjoamisesta tehdään kannattavampaa ja hyväksyttävämpää.

Suomen työttömyys on kahdeksan prosentin tuntumassa ja laskee hitaasti. Kuuden prosentin rajasta ollaan vielä kaukana eikä siis markkinaehtoinen palkkatason määräytyminen käynnisty vielä vähään aikaan. 

Tilanne on taloudeltaan vahvistuvassa EU:ssa erilainen. Työttömyys on seitsemän prosentin tuntumassa ja lähestyy kuuden prosentin rajaa, jonka se saavuttaa tällä vauhdilla ensi vuonna. Silloin voimme odottaa Euroopan keskuspankilta koronnostoja, yritysten rahoituskustannusten nousua, voittojen pienenemistä ja mahdollisesi myös pörssikurssien laskua. 

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteita osavuosikatsausten perusteella.