Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja säästämään rahaa, joka käy ilmi Findikaattorin selvityksessä. Findikaattorin mukaan suomalaisten keskimääräinen säästöaste oli 0.4 % negatiivinen vuonna 2018. Ne suomalaiset, jotka onnistuvat säästämään, säilyttävät rahojaan pääasiallisesti käyttötileillä. Suomen pankin mukaan suomalaisilla on erilaisilla talletustileillä varoja yhteensä 89.7 miljardia euroa, joka on järisyttävän suuri määrä rahaa kärsimässä inflaatiosta. Suomalaisten säästöaste pitäisi saada nousemaan 90-luvun laman tasoille (n. 10 %) ja saada säästetyt eurot siirrettyä tuottavampaan paikkaan kuin käyttötilille. Mitä hyötyä on säästää, kun ”kääreliinoissa ei ole taskuja” ja ”pitää elää eikä vaan kituuttaa”? Eikö kaikkien pitäisi kuluttaa mahdollisimman paljon, että Suomen talous saadaan kasvuun? Miten ihmeessä voin säästää rahaa, kun Sipilä vie kaiken? Jos tunnistat itseni näistä kysymyksistä, niin lue teksti. Se on sinua varten!

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen laski kesäkuussa -14 tasolle, joka on alin lukema viiteen vuoteen. Kuluttajat ovat keskimäärin hyvin perillä talouden tilanteesta;  monasti paremmin kuin ekonomistit.

Oheisessa kuvassa on kuluttajien luottamus ja OMX Hex CAP indeksin kehitys. Pörssin arvostus ei yleensä nouse silloin kun kuluttajien luottamus laskee nollan alapuolelle tai peräti alle -10 lukeman, kuten nyt.  Tähän on syyt:

• jos kuluttajat epäilevät Suomen taloutta niin he alkavat karttaa riskiä ja silloin osakkeita kartetaan sijoituskohteina
• kuluttajien luottamuksen laskiessa tullaan varovaisiksi myös investointien ja kuluttamisen suhteen ja sen seurauksena myös Suomen talous monasti heikkenee

Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa siihen, että maailmassa monet asiat ovat paremmin kuin mitä voisi ihmisten mielikuvien perusteella luulla. Nyt listaan asioita, jotka ovat hyvin Suomessa. Nämä ovat lähinnä omia mielipiteitäni, joten asioista saa ja pitää olla eri mieltä tarpeen vaatiessa. Listaus ei tarkoita sitä ettei niissä asioissa olisi parantamisen varaa tai etteivätkö ne tulevaisuudessa voisi olla huonommin. Lista siis sisältää niitä asioita, jotka minusta ovat hyvin juuri nyt. Olen perustellut joitakin kohtia, mutta suurin osa listauksesta ei perusteluita sisällä.

• Puhdas vesijohtovesi ja hyvin toimivat suihkut. Jälkimmäisissä tulee tarpeeksi vettä eikä sen lämpötila vaihdu yhtäkkiä, kuten esimerkiksi Espanjassa.

• Hyvä turvallisuustilanne.

• Vähäinen korruptio.

• Suomen paskimmat poliitikot eivät ole läheskään niin huonoja, kuten monissa muissa maissa. Esimerkiksi Hakkarainen vs Berlusconi

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +10.7%, alusta (27-05-2010) +105.8%

Yleistä

Masentavinta nykyään on että hyvä uutinen on se että Trump ja Xi eivät lähteneet G20 kokouksesta ovet paukkuen. Mitään ei varsinaisesti saavutettu. Mutta jo se että ollaan edelleen puheväleissä on olevinaan loistouutinen. No, saatiin edes pieni tulitauoko kauppasotaan ja Huawei voi taas ostaa amerikkalaisilta yrityksiltä kunnes Trump toisin twiittaa. Näemme varmaankin nyt riemuhyppyjä pörsseissä. Muualla on toki saavutettu jotakin positiivista: EU ja etelä-amerikan MERCOSUR saivat neuvoteltu kauppasopimuksen joka alentaa osin korkeitakin tullimuureja. Tämä kirittää varmaankin mm. Brasilian ja Argentiinan talouksia.

Samaan aikaan voidaan jo nähdä kuinka kauppasota on alkanut muuttaa toimittajaketjuja. Vietnamissa investoidaan minkä ehditään kaikkeen vaatavalmistuksesta kännykkätehtaisiin. Taiwanin Hon Hai (tai Foxconn) etsii epätoivoisesti uusia asiakkaita kiinan tehtailleen ja yrittää samalla diversifioida jotta Apple ei olisi niin suuri osuus liikevaihdosta. näin talous toimii, tullien kanssa voidaan elää, ja toimitusketjuja säädetään vähitellen edullisemmiksi. Jo pelko tulleista aiheuttaa muutoksia. Kuka haluaa nyt viedä tuotantoa Kiinaan? Olen jo itsekin nähnyt uusia lomakkeita joissa loppuasiakkaat tiedustelevat miten mahdolliset tullit vaikuttavat tuotteiden hintoihin, ja mikä alkuperämaa onkaan. Tullit tuovat mukanaan uudet konsultit joiden avulla vähennetään tullien vaikutuksia. Keinoja on erilaisia. Yrittään muuttaa alkuperämaata tuottamalla "merkittävää lisäarvoa" jossakin edullisemmassa maassa. Voidaan myös perustaa vapaavarastoja joiden avulla tullit maksetaan vasta kun ne otetaan varastosta (eli asiakas on ostanut). Näin myöhennetään tullien maksua ja voidaan toivoa että niistä on luovuttu ennen kuin tavaraa tarvitaan.

Paljon tulleja pahempi vitsaus on mustat listat ja "strategisen" teknologian vientikiellot. Tästä voi seurata teknologian balkanisoituminen jossa eri puolilla mailmaa käytetään toisistaan riippumattomia ja yhteensopimattomia teknologioita. Osittainhan näin on jo kännykkä-applikaatioiden osalta käynyt. Kiinassa ei kovin moni länsiappi toimi. Pitkän päälle tämä ei ole kenekään, eikä varsinkaan amerikan etu. USA:n teknologiajätit ovat jo pitkään jyränneet monella alalla. Nyt pakotetaan esiin vaihtoehtoja joihin saattaa valua Kiinan lisäksi muitakin Aasian maita.

USA:n talouskasvu ja sen mukana työllisyys ja pörssikurssit ovat aina vaan jatkaneet vahvoina vaikka ole jo pitkään odotelut muutosta. Ja kansa on kohtuullisen tyytyväistä: "It´s the economy stupid". Tällä vauhdilla Trump valitaan uudelleen ja saamme seurata hänen aamuyö-twiittejä toiset neljä vuotta.

Kaikesta huolimatta hyvää kesää! Johdannaiset ovat nyt minun tapaan kesälomalla joten kurssikehityksiä ei tavitse koko ajan murehtia laiturin nokassa.

Suomalaiset pääomasijoittajat irtautuivat yhteensä 72 yrityksestä vuonna 2018  – listautumisinto on laantunut merkittävästi. Noin puolet Helsingin pörssiin listautuneista yrityksistä sekä päämarkkinalla että First North -listalla on viime vuosina ollut pääomasijoittajataustaisia, kertoo Pääomasijoittajat ry:n tilastot. Yhdistys on kerännyt listan pääomasijoittajien salkuissa olevista yrityksistä, joilla on potentiaalia listautua lähivuosina.

Potentiaaliset pörssilistautujat:

Pääomasijoittajat sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin, joilla on vahvaa kasvupotentiaalia. Startup- ja kasvuyrityksille pääomasijoittajat tarjoavat monipuolisesti tukea  kasvusuunnitelmien toteuttamiseen. Jokainen onnistunut pääomasijoitus päätyy noin 5-7 vuoden kuluessa sijoituksesta kohdeyhtiöstä irtautumiseen. Omistuskauden päätteeksi yhtiöstä irtaudutaan esimerkiksi listaamalla se pörssiin, myymällä yhtiö teolliselle ostajalle tai toiselle pääomasijoittajalle seuraavan kasvuvaiheen toteuttamiseksi.

Lobbaamisen tarkoitus on edistää tietyn eturyhmän tai yritysryhmän etua muun muassa tuomalla julkisuuteen tämän eturyhmän edun mukaisia tosiasioita. Lobbaaminen muistuttaa siinä mielessä mainostamista, että tarkoitus on esitellä tosiasioita, jotka näyttävät eturyhmän edut yhteiskunnan kannalta hyvinä asioina.

Lobbaus nauttii Suomessa valtiovallan erityistä suojelusta. Lobbaajat ovat yleensä rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden ei tarvitse julkistaa tilinpäätöstään ja tämä varmistaa rahoitusta moniin tarkoituksiin. Anders Blom:n väitöskirja vuodelta 2018 luotaa lobbauksen merkitystä Suomalaisessa yhteiskunnassa. "Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi", Blom toteaa.

Lobbaus on mainettaan hyödyllisempää

Finanssialan keskusliiton projektityöntekijä "Daniel Bäckström" valottaa blogissaan "Mitä olen oppinut lobbaamisesta" asian parempaa puolta:  "Lobbaaminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista vaikuttamista yhteiskunnassa, eikä se ainoastaan kohdistu poliittiseen päätöksentekoon, vaan tuo lisäarvoa myös laajemmin. Poliitikkojen tapaaminen kuvastaakin vain merenpinnan yllä pilkottavan jäävuoren huippua – sen pinnan alle ulottuvissa perustuksissa FA:n asiantuntijat tuottavat suunnattomasti lisäarvoa päätöksenteon tueksi. " Daniel Bäckström toteaa. 

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Kauppalehden sijoituskolumnisti Henri Elo kiinnittää huomiota vielä muutama vuosi sitten sijoitushittien asemassa olleiden kotimaisten kasvuyhtiöiden tyrmäävän kehnoon kurssikehitykseen. Elo itse listasi kolme vuotta sitten Helsingin pörssin superkasvajat, joita olivat Pihlajalinna, Lehto Group, Consti, Restamax, Verkkokauppa.com, Basware, Affecto ja Digia.

Nordean Hertta Alava arvelee Venäjän talouden kasvavan Suomen kaltaisella aneemisella 1-2% nopeudella. 

Venäjän pörssin tämän vuoden rajun nousun takana on yksi yritys Gasprom, joka on päättänyt siirtyä hieman anteliaampiin osinkoihin ja ilmeisesti myös parempaan hallintotapaan.

Venäjän talous on stabiili, keskuspankki on hoitanut tehtäväänsä mallikkaasti ja erinomaisesti on hoidettu myös valtion talouden tasapainoa. 

Sanktioita ei olla poistamassa, mutta talous ja kauppasuhteet ovat niihin jo sopeutuneet, eikä sanktiot enää aiheuta negatiivista riskiä.

Lisää tietoa: Nordea

Suomen Pankki piti kesän alussa mainion tietoiskun Venäjän taloudesta. 

Venäjää ja Suomea erottaa toisistaan yhteiskunnan säännön- ja lain- mukaisuus ja siihen suhtautuminen.  Venäläinen ajattelutapa kunnoittaa voimakkaan johtajan, vahvan miehen, oikeutta kun taas Suomalaiset kunnioittavat enemmän sääntöjä ja lakeja.

Venäjä on Suomea liberaalimpi markkinatalous, jossa yksittäisillä ihmisillä on suurempi oikeus onnistua tai epäonnistua. Suomi on sen sijaan hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana ja kaikki menestyvät tai epäonnistuvat valtionhallinnon ohjaamana samalla tavalla ja yhdessä.

Tässä muutamia poimintoja Suomen ja Venäjän talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä:

Sijoituksen arvo voi myös laskea.

2000-luku on ollut alhaisten ja laskevien korkojen aikaa. 2000-luvun alussa ilmiöön vaikutti 2001 terrori-iskut.  Koko tuona aikana velkavivun käyttäjät ovat hyötyneet suuresti: on ollut helppo ottaa lainaa jopa yhden prosentin korolla ja sijoittaa osakkeisiin jotka tällä hetkellä tuottavat esimerkiksi jopa 10 % osinkoja.

Koko 2000-luvun olen miettinyt, missä kohtaa tämä yhtälö falskaa. Kysymys on ollut sitäkin konkreettisempi, kun 2008 – 9  finanssikriisiä olemattomat  korot eivät estäneet.

On ilmeistä että hallituksilla on suuri halu pitää korot alhaalla ja suuri kyky pakottaa keskuspankki niin tekemään.

Neljä suomalaisyhtiötä, Neste, Amer Sports, UPM-Kymmene ja Kesko ylsivät Boston Consulting:n maailman viidensadan eniten sijoitustuottoja tuottaneen yrityksen joukkoon. Neste nousi peräti 30 tuottoisimman yrityksen joukkoon.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi innosti markkinat lupailemalla elvytystä, jos ja kun euroalueen näkymät sitä kaipaavat. EKP:llahan ei ole ylettömästi työkalupakissaan vermeitä korkojen mataessa jo muutenkin kellarissa, joten ainoa tuhdimpi vaihtohto olisi taas lisätä rahaelvytystä valtionvelkojen osto-ohjelmalla.

Haista metsän ja pellon tuoksu
Anna kesätuulen helliä hiuksia
Unohda turha kiire ja juoksu.

Hyvää Juhannuksen aikaa -
muista tehdä monta taikaa!

toivoo

Piksulan väki

Kuvan lähde: Pixabay

Runo: Birgit Ahokas

Suomen palkkataso on Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) julkaiseman Merja Kauhanen ja Olli-Matti Laine ansiokkaan tutkimuksen mukaan ylempää eurooppalaista keskitasoa.

Yhdessä asiassa Suomi erottuu muusta Euroopasta. Palkkaeromme ovat vertailumaiden pienimpiä. Meillä kaikki täyttä viikkoa tekevät työntekijät saavat melko lailla samaa bruttopalkkaa riippumatta koulutuksesta, työn rasittavuudesta tai vaativuudesta. Verojen jälkeen käteen jäävät tulot jakautuvat luonnollisesti vieläkin tasaisemmin. Palkat eivät tämän tutkimuksen mukaan meillä paljoa jousta - ei alas, eikä ylös. Ei missään tilanteessa.

Kärsijöinä saattavat olla ne, joiden työkyky ei riitä perustelemaan suomalaista normipalkkaa. He voivat tahtomattaan jäädä ulos työmarkkinoilta.  (Piksu toimituksen huomio)

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1991 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

• Alhainen arvostus tuo tuottoja kahdella tapaa, kun tuloskunto paranee ja PE-kerroin nousee
• Yrityksen taloudellinen etu tuo poikkeuksellisia tuottoja, mikäli tuote tai palvelu 1) on haluttu, 2) sille ei ole kilpailua eikä vaihtoehtoisia tuotteita ja 3) sitä ei ole reguloitu.

Rinteen hallitus on lupaillut tukea koulutukselle ja tieteelle. Lupaukset tieteelle lienevät jääneet epämääräisemmiksi, mutta yhteiskunnan tukea toisen asteen koulutukselle lisätään. Eri asioita kuitenkin ovat, onko maksuttomuus paras motivaattori omiin opintoponnistuksiin, joita kuitenkin tarvitaan. Edelleen on selvää, ettei kaikki koulutukseen ja tutkimukseen kannettu ja kaadettu raha tietenkään välttämättä tuota paljon mitään.

Taloustieteen professori Matti Viren on useissa kirjoituksissaan kyseenalaistanut sen, että koulutuksen lisärahoitus automaattisesti toisi mukanaan hyötyä. Tuossa viimeisessä kirjoituksessaan hän puhuu varsin paljon kulttuurialasta, mutta on aiemmin kritisoinut esimerkiksi professorien vähäistä työajan käyttöä. 

Yritysjohtajien mukaan pahimmat yksittäiset kilpailukyvyn heikkoudet Suomessa ovat tärkeysjärjestyksessä:

1. Palkkojen joustamattomuus
2. Ansiotuloverotuksen taso
3. Työmarkkinajärjestelmä
4. Osaavan työvoiman heikko saatavuus
5. Omistamisen verotus

”Yritysjohdon polttavin ongelma liittyy työehdoista sopimiseen. Jäykät työmarkkinat ovat selvä kasvun este ja iso työllistämisen tulppa”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

Finanssiala ry:n Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysynnässä on tapahtuneen hienoista elpymistä, ja luotonkysynnän odotetaan pysyvän lievässä kasvussa myös tulevana kesänä. Kysynnän kasvu on laaja-alaista ja koskee erilaisia luottojen käyttökohteita. Yritykset suunnittelevat barometrin mukaan myös investointeja.

Kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän.

Brandiarvo tarkoittaa tuotemerkin tai yritysnimen lisäarvoa siitä, että asiakkaat ovat sitoutuneet yritykseen tai sen tuotteeseeen. Brandiarvoa mitataan rahassa ja se arvioidaan vertaamalla tuotemerkin kuluttajahintaa vastaavaan tuntemattomaan tuoteeseen. Tästä saadaan mittari, joka kertoo brandiarvon, joka voi olla esimerkiksi 5...50% tuotteen kuluttajahinnasta. 

Jyväskylän yliopistossa tarkastettu Janne Hepolan väitöskirja valaisee muun muassa niitä mekanismeja, joilla kuluttaja sitoutuu tuotemerkkiin.  Tärkeä havaino on että:

• tunteenomainen, mielikuviin perustuva sitoutuminen on yleisintä silloin, kun palvelun käyttö perustuu nautinnon hakuun
• tyytyväisyys tuoteeseen on tärkeä tekijä silloin jos palvelua käytetään hyötynäkökohtien takia

Yritttäjien ja yritysten mahdollisuuksia siirtyä Suomesta sellaisiin EU maihin, joissa toiminnan harjoittaminen on helpompaa, aiotaan vaikeuttaa. Siirtyvän yrityksen varat ja liikearvo katsotaan yrittäjien henkilökohtaiseksi tuloksi ja varat saadaan verottamalla pääosin yhteiskunnalle.

Maasta poistuminen sanktioituu hallituksen maastapoistumista koskevan esityksen mukaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Kirjoituksessa tutustutaan MACD:n, sen laskentaan ja tulkintaan. Lisäksi korostetaan kriittistä suhtautumista indikaattorien valintaan ja niiden hyödyntämiseen. Treidaajan tulisi itse testata indikaattorien toimivuus omassa kaupankäyntistrategiassaan.

Indikaattorien on tarkoitus antaa tietoa siitä, mikä on ostajien ja myyjien eli kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Indikaattori itsessään ei anna suoraa vastausta tulevaisuudesta, vaan treidaajan oma kokemus ja tulkinta vallitsevasta tilanteesta on avainasemassa.

Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla monenlaista julkista apua ja rahoitusta kuten: starttirahaa, palkkatukea, ELY-keskuksen kehittämisavustusta, Finnvera-rahoitus, Business Finland rahoitus, Leader rahoitus ja alueelliset yrityspalvelusetelit. Yrittäjän kannattaakin osata näiden rahoitusten hankintaprosessi. Tekemällä virkamiesten toivomia suunnitelmia saa merkittävän kilpailuedun ja suoraa rahaa.

Tuista on hyötyä yritykselle

Tuista on hyötyä yksittäiselle yritykselle, mutta yhteiskunnallista harmia. Otetaanpa esimerkki. Keskisuuren kaupungin aloittava pitzeria saa, jos osaa anoa, joukon erilaisia tukia. Näiden tukien avulla hän pystyy myymään hieman halvemmalla kuin kilpailijansa, pystyy houkuttelemaan asiakkaita ja työllistää kilpailuetunsa turvin neljä henkilöä. Kuulostaa hyvältä.

Ihmiset keräävät mielikuvansa maailman tilansa monista lähteistä. Suuri osa ihmisistä uskoo olevansa hyvin kartalla siitä mitä maailmassa tapahtuu ja mihin suuntaan se kehittyy. Jo edesmennyt Hans Rosling kysyi tuhansilta ihmisiltä seuraavan tyyppisiä kysymyksiä, joilla voit testata omat tietosi:

Kysymykset:

1. Kuinka suuri prosentti köyhissä maissa asuvista tytöistä suoritti peruskoulun?

   a) 20%, b) 40%, c) 60%

2. Missä suurin osa maailman väestöstä asuu?

   a) köyhissä maissa, b) keskituloisissa maissa, c) rikkaissa maissa?

3. Viimeisten 20:n vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on

   a) melkein tuplaantunut, b) pysynyt suunnileen samana, c) vähentynyt puoleen?

4. Mikä on keskimääräinen odotettavissa olevan elinikä?

Asuntorakentaminen hidastuu. Myönnetyt rakennusluvat ovat pudonneet 20% vuoden 2018 alun huippuluvuista ja aloitettujen kohteiden määrä on sekin lähtemässä laskuun.

Asuntorakentamisen hidastuminen voi tietää pieneneviä liikevaihtoja sellaisille rakennusalan toimijoille kuten: Ramirent, Cramo, YIT, SRV, Lehto Group

Korjausrakentamiseen ja kiiteistönhuoltoon erikoistuneet Caverion ja  Consti ovat sen sijaan paremmin suojassa suhdanteiden vaihtelulta.

Korot ovat olleet voimakkaassa laskussa koko alkuvuoden. Korkoja on painanut huoli talouskasvusta.

Kansainväisen kaupan kasvu hidastui jo viime vuoden lopulla ja teollisuusyritysten tilaukset ja tilauskannat sakkaavat.

Keskuspankit ovat reagoineet tilanteeseen. Euroopan keskuspankki lupasi pitää keskuspankkikoron nykyisellä nollatasolla ainakin ensi vuoden puoliväliin ja keskuspankki on tarvittaessa valmis myös lisämään velkapapereiden ostoja (=elvytystä). Yhdysvaltain keskuspankki, FED on raottanut ovea ohjauskoron laskuille ja markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä loppuvuodeksi kahta keskuspankkikoron laskua.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä että korkomarkkinoilta ei lähiaikoina ole tiedossa riskitöntä korkotuottoa. Katseet kannattaa suunnata osakemarkkinoille. Riskit ovat sielläkin puolella suuret. Eskaloituva kauppasota ja hidastuva talouskasvu eivät lupaa hyvää.

Lisää tietoa:  Nordean viikkoraportti

Suomi toimii Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajamaana puolivuotiskauden 1.7 -.31.12.2019. Tehtävämme on neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen sekä neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin.

Suomen johdolla käsiteltäviä asioita tulevat ilmeisesti olemaan:

1. EU:n monivuotisen rahoituskehyksen suuntaviivojen määrittely
2. Päätösten ja suuntaviivojen määrittely Brexit prosessiin (EU:lta tarvitaan kantaa ja suuntaviivoja sitten jos Britania pääsee selville siitä mitä se haluaa)
3. Mahdollisen muuttoliikkeen hallintaan tulevan EU tason lainsäädännön periaatteiden määrittely (edellinen lainsäädäntö ei pakolaistulvan yhteydessä toiminut)
4. Oikeusvaltioperiaatteen selventäminen. Ei ole yhteistä EU tason määritelmää sille mitä jäsenmailta vaadittava oikeusvaltioperiaate tarkoittaa (ja käytännön ongelmia on ollut useassa EU maassa, ehkäpä Suomi mukaan lukien)
5. Sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen (useita lainsäädäntöhankkeita menossa)
6. Yhdysvallat vastustaa kansainvälisen kaupan säännöistä huolehtivan WTO:n ristiriitojen ratkaisumenetelmän säilyttämistä. Jos ristiriitoja ei voida sitovasti ratkaista niin kansainvälisessä kaupassa päädytään käyttämään "vahvemman oikeus" periaatetta. Syksyn aikana asia pitäisi ratkaista ja Suomella on EU:n osalta asian organisointi vastuullaan. 
7. EU:n yhteisiä turvallisuus ja puolustus hankkeita on menossa muun muassa EU:n puolustusliitto PESCO sateenvarjon alla. Näiden hankkeiden EU tason keskustelu on Suomen järjestettävänä.
8. EU:n ilmastopolitiikan linjauksia tehdään Suomen johdolla.

Suomalaiset haluavat uutta ja nuorta kun kyse on omakotitaloista. Vanhojen omakotitalojen hintaindeksi on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 saakka samaan aikaan kun uusien hinnat ovat nousseet parikymmentä prosenttia.

Ennen niin suositut, sodan jälkeen vuosina 1948-1955 rakennetut tyyppitalot eli rintamamiestalot, ovat kokonaan poissa muodista. Kaksinkertaisia ikkunoita ja sahanpurueristystä pidetään liian heppoisina tähän päivään. Mutta myös uudemmat, 1960 ja 1970 luvun talot menettävät arvoaan. Ostajat haluavat uutta, puhdasta, valkeaa ja hohtavaa.

Mikäli treidausta aikoo tehdä tosissaan, niin se vaatii kovaa taustatyötä. Lisäksi aikaa kuluu markkinoita seuratessa, sijoituskohteiden etsimisessä sekä treidaussysteemin muokkausta vastaamaan alati muuttuvaa markkinaa. Omista kaupoista tulee pitää päiväkirjaa, jotta treidaaja voisi kehittää omaa toimintaansa.