Ajonopeudella ja osakesijoittamisella näyttää olevan yhteys. Sakkonopeutta ajavien kuljettajien sijoitussalkuissa on muita todennäköisemmin osakkeita selviää LähiTapiolan tutkimuksesta.

 -Toiset ottavat mielellään riskejä, toiset välttävät niitä viimeiseen asti. Ylinopeus voi kostautua sakkoina, mutta silti monien vaakakupissa voitettu aika painaa enemmän ja tietoinen riski otetaan. Osakkeissa on aina tappion mahdollisuus olemassa, mutta useimmiten huonotkin jaksot päättyvät lopulta hyvin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Kansalaistensa hyvinvoinnista huolehtivat maat saavuttavat voimakkaampaa talouskasvua ja hyvinvointiin panostaminen on auttanut maita palautumaan nopeammin vuoden 2008 finanssikriisistä. Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment (SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.

Suomi on poikkeus. Suomi on huolehtinut hyvin kansalaisten hyvinvoinnista, mutta talouskasvu on silti ollut maailman hitaimpiin kuuluvaa ja palautuminen finanssikriisistä on ollut maailman heikointa luokkaa. Suomen heikkon suorituksen syitä saadaan hakea muualta kuten esimerkiksi tuona aikana huonosti toimineesta -hallinnosta, -taloudenpidosta, -johdosta tai -poliittisesta koneistosta.  

- Tulokset haastavat sitä perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä, sanoo BCG:n osakas Tuomas Rinne.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteita osavuosikatsausten perusteella.

Taloudellinen riippumattomuus on monen sijoitus- ja säästämisblogin kirjoittajan unelma ja tavoite. Taloudelliseksi riippumattomuudeksi mielletään tilannetta, jossa passiiviset tulot kattavat kokonaisuudessaan elämiseen tarvittavat kulut. Työssäkäyminen on tämän tilanteen saavuttamisen jälkeen vapaaehtoista, joka antaa yksilölle mahdollisuuden valita mitä tehdä. Passiivista tuloa voi yrittää hankkia esimerkiksi sijoitusasunnoilla, korkosijoituksilla tai osakkeilla. Itsellänikin on tavoitteena saavuttaa taloudellinen riippumattomuus 50 vuoden ikään mennessä pääasiallisesti säästämällä palkkatuloista ja sijoittamalla rahat osakkeisiin. Olen aikaisemmin laskenut, että 500 000 € osakesalkku riittäisi ylläpitämään kulutustani melko kivuttomasti, varsinkin jos muuttaisi asumaan hieman edullisempaan maahan. Tässä kirjoituksessa ei pureuduta niinkään taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun tai sen saavuttamisen todennäköisyyteen vaan enemmänkin siihen, että mitä sitten tapahtuu kuin tavoite on saavutettu.

Pääministeri Theresa May päätti ottaa brexit-neuvottelut suoraan omalle vastuulleen. Se korostaa, kuinka kiperä aihe on hallituksen ja konservatiivien sisällä. May haluaa varmistaa pehmeän brexitin, jonka tavoite on eron taloudellisten haittojen minimointi, kontrolloimalla prosessia henkilökohtaisesti – eli hän ei luota ministerikollegoihin, joissa viliseekin kovemman vaihtoehdon kannattajia. Johnson ja Davishan jo erosivat vastalauseeksi.

Minusta kaikkien kannalta olisi parasta, että pehmeä brexit toteutuisi, mutta se kyllä vesittäisi pahan kerran eroa ajaneiden tavoitteet, kuten kapinaleiri korostaa. Aika monet britit ovat samaa mieltä lehtitietojen mukaan, eli Mayn suunnitelmat kohtaavat leppymätöntä vastarintaa.

En tiedä, paljonko asia kiinnostaa tällä englanti- ja insinöörivetoisella palstalla, mutta markkinoinnissa ensivaikutelmakin merkitsee aina jotain.

Vierailin FB:ssä otsikon sivustolla, jolla olisi voinut testata sijoitusasuntotuntemusta. Ei niin, että olisin nyt jotenkin aivan erityisen kovasti tarvinnut hyvää tulosta 40 asuntokaupan ja melkein yhtä monen vuoden jälkeen, mutta uteliaisuuttani tutustuin testiin. Se tosin loppui jo ensimmäiseen kysymykseen - eikä syynä ollut kysymyksen vaikeus vaan sen idioottimaisuus.

Ehkä ensivaikutelmaan kannattaisi satsata?

Kysymys kuului:  

Q2/2018-tuloskierros on vielä kesken, mutta tässä kohtaa on oiva tilaisuus tehdä pieni katsaus siihen, miten hyvin (tai huonosti) tulosennusteeni ovat osuneet. Tätä kirjoittaessa tuloksensa on raportoinut 38 Talousmentor-yritysanalyysin yritystä eli noin 60 prosenttia kaikista 61 yrityksestä.

Euroalue puhaltaa monissa asioissa yhteen hiileen ja hyötyy toinen toistensa menestyksestä, mutta on asioita joiden piirissä käydään sääntöjen hallitsemaa kilpailua. Euroalueen maat kilpailevat keskenään yritysten parhaista investoinneista, pätevistä ihmisistä ja vetovoimasta. Suomen ratkaisevat kilpailukykypuutteet ovat viime aikoina olleet talouden saralla. Talouden huono kilpailukyky tuhosi meiltä kymmenen vuoden menestyksen. Mutta miten olemme viime aikoina pärjänneet? Euroopan tiliastoviranomainen, Eurostat on kerännyt tietoa vetovoimastamme.

Vetovoimaamme vaikuttavien seikkojen tila on parantunut:

• Työvoimakustannuksemme sekä tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat kasvaneet muuta Euroaluetta hitaammin. Kaikenkaikkiaan kustannuskilpailukymme on parantunut ja teollisuus on alkanut investoida Suomeen. Olemme taas vetovoimaisia ja suosittuja.
• Valtion velka (ja julkinen velka) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseen ja valtionhallinnon velkaantumisvauhti (vaje) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseeen. Tämä herättää luottamusta siihen että myös tulevaan kasvuun on mahdollisuuksia.

Saksan IFO instituutin suhdanneindikaattori on hivuttautunut kesäkuussa hieman alaspäin. Luottamus talouskehitykseen on laskenut vaikka taloudellinen tilanne onkin hyvä.

Saksassa valmistetaan paljon Suomen kaltaisia vientiin meneviä teollisuuden investointihydykkeitä.

Saksan suhdanteiden heikkeneminen saattaa heijastella tuotannollisten investointien heikkenemistrendiä. Kauppasodan pelko on saattanut vaikuttaa negatiivisesti investointihalukkuuteen, mutta syyt saattavat olla myös muualla. Laskeva trendi alkoi jo ennen kuin kauppasotaa pidettiin todellisena uhkana.

Odotin viikko sitten VIX:in intoutuvan päälle 20 pisteen lähiviikkoina, ja hiukan se kierroksia jo otti, vaikka aika vaatimattomasti. Mutta ennuste ei muutu: lähiviikkoina – täsmällisemmin en ennusta – se niin tekee. Oskillaattorit ovat nousussa ja ihme pitää tapahtua, jos syksyn mittaan ei ainakin yksi myyntipaniikki iske. Facebook muistutti taas, miten mielialat markkinoilla vaihtuvat sekunnissa euforiasta hysteriaan.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Tänään tuli julki Nokian Q2 tulos, ja käytännössä se oli pettymyksiä täynnä. Niinpä pessimistit ovat tätä kirjoittaessa niskan päällä, kurssin tultua melkein 10% alas. Samaan aikaan Consti ja Metso puolestaan nousevat reippaasti.

Osakesijoittajan tärkein riskienhallintaväline on hajautus. Jos salkun ainoa yhtiö olisi Nokia, olisi salkku pahasti miinuksella tällä hetkellä, toisaalta jos Nokian sijaan Metso olisi valintamme olisi tämä päivä huomattavasti parempi. Kun molempia löytyy salkusta, on salkun kokonaisheiluntaa selkeästi pienempi kuin yksittäisen osakkeen heiluntaa.

Sijoitusoppien mukaan täydellinen hajautushyöty saavutetaan, kun salkussa on noin 10-15 yhtiötä. Tuosta jokainen uusi yhtiö toki antaa hiukan hajautushyötyä, mutta samalla se aiheuttaa todella paljon työtä ja seuraamista saavutettuun hyötyyn verrattuna.

Nordean Antti Saari kiinnittää huomiota korkokäyrään. Aiemmat taantumat ovat seuranneet, kun pankkien asuntolainoista saama tuotto on painunut lähelle tallettajille maksettuja talletuskorkoja. Pankkien ei ole enää kannattanut lainata, kun tallettajille on pitänyt maksaa melkein kaikki tuotto. Nyt ollaan vielä kaukana tuosta tilanteesta. Antolainaus tuottaa esimerkiksi USA:ssa noin 2.5% korkomarginaalia. Lainaa kannattaa antaa ja talous pyörii. Antti Saari kuitenkin kehoittaa sijoittajia olemaan varovainen - korkomarginaali pienenee ja lähestytään tilannetta jolloin taantuman ennusmerkit täyttyvät. 

Törmäsin vähän aika sitten sivustoon www.inflationdata.com, josta löytyy inflaatiotilastoja ainakin Yhdysvalloista. Sieltä löytyy dataa enemmänkin, mutta puran tässä hieman dataa ajanjaksolta 1913-2015. Yhdysvalloissa tuona aikana vuosittainen inflaatio on ollut keskimäärin 3.18%. Luvut eivät vastaa täysin Suomea, mutta yksityiskohtiin menemisen sijaan on tarkoitus keskittyä yleisiin trendeihin.

Mennään tarkempiin yksityiskohtiin ja tarkastellaan vuosittaista inflaatiota eri vuosikymmeninä:

1913-1919 9.80%

1920-1929 0.38%

1930-1939 -2.08%

1940-1949 4.86%

1950-1959 1.82%

Kiinan vuonna 2013 aloittama muinaiseen silkkitiehen viittaava "Belt and Road" aloite pyrkii rakentamaan yhteistä euraasialaista infrastruktuuria:

• yhteisiä standardeja liiketoimintaan
• riittävän kuljetusinfrastruktuurin ja yhteiset toimintatavat
• teollista pohjaa ja liiketoimintasuhteita

Nämä kaikki tavoitteet ovat yhteisiä EU:n ja Suomen intressien kanssa ja on hyvä että Kiinan kanssa tehdään yhteistyötä jotta saadaan aikaan yhteinen Euraasialainen infrastrukuuri. EU lainsäädäntö ja standardointi ovat monilla aloilla mallikelpoisia ja niiden esittämien toimintamallien laajentaminen laajemmalle on EU:n etu.

EU:n pohjoismaiden valtiovarainministerit ovat kesätapaamisessaan laatineet kannanoton siitä että:

• On tehtävä toimenpiteet, joilla Britanniassa toimivien pankkien ja rahoitusalan toimijoiden EU aluetta koskeva liiketoiminta saadaan kitkatta yhteisten EU lakien piiriin sitten kun Britaannia eroaa EU:sta
• EU:lle on kehitettävä yhteinen rahoitusalan lainsääsäntö joka mahdollistaa rahoitusalan sähköisten palveluiden saumattoman käytön yli rajojen (tässä on Suomellakin tekemistä, tänäkin kesänä Suomella on käynnissä lainsääsäntötyötä omien lisäehtojen määrittämiseksi finanssialalle)

Odotin pörssien kp-trendin putoavan pari viikkoa sitten vielä jonkin aikaa, mutta näin ei käynyt. Lyhentyneeltä näyttää markkinoiden tempo nyt, nousut ja laskut kestävät vain kuukauden verran jos sitäkään. No, kolme viikkoa onkin kp-trendin minimikesto - joitakin poikkeuksiakin toki löytyy, mutta pääsääntö tuo on, ja pitänyt kutinsa nytkin, kuten näkyy vaikka kotoisesta OMX:sta.

https://www.tradingview.com/chart/BH12F2OG/

Ja taas vaikuttaa nousu tulleen pulkkkaan eli odotan suunnan kääntyvän joiksikin viikoiksi alas. Pitkällä tähtäimellä nämä ovatkin jännittäviä aikoja. Jos perusoletukseni laskevasta markkinasta talvea kohti pitää paikkansa, nousun pitääkin katketa. Jos olen väärässä, niin nousu jatkuu useamman viikon. Pitkät oskillaattorit ovat nyt pohjassa, joten nousumarkkinan jatkuessa pörssien pohjat alkavat olla käsissä.

Suomessa kotitaloudet ovat muita pohjoismaita tietoisempia omasta taloudestaan ja huolehtivat sen seurauksena vastuullisemmin siitä, etteivät velkaannu selviää Danske Bankin "Taloudellinen mielenrauha 2018" tutkimuksesta. 

Suomalaisten velkaantumisaste (133% käytettävissä olevista tuloista) onkin hyvän vastuullisuuden takia alle puolet siitä mitä kaikkein huolettomimmilla tanskalaisilla (285% käytettävissä olevista tuloista).

Suomalaiset luottavat edelleen muita enemmän siihen, että yksilöllä on vastuuta omasta taloudestaan ja että yksilön valinnoilla ja päätöksillä on merkitystä ainakin kun kysymyksessä on oma talous. Varjopuolena on luonnollisesti se että taloudellinen mielenrauha on muita pohjoismaita heikompaa. Suomalaiset joutuvat itse huolehtimaan taloudellisesta mielenrauhastaan tekemällä järkeviä yksilötason päätöksiä.

Ostotavalla on iso merkitys pitkällä tähtäimellä. Voit ostaa autosi käteisellä tai rahoituksella. Tässä esimerkissä käydään läpi mitä seurauksia ostotavalla onkaan, kun ostetaan auto, jonka hinta on 20.000€, siten että vaihdat autosi toiseen 20.000€ autoon aina viiden vuoden välein. Miltä talous näyttää 25 vuoden jälkeen, kun viides auto on menossa vaihtoon?

Rahoitus. Auton arvo puolittuu joka viides vuosi tämän tutkimuksen mukaan. Autorahoitusmalli joka on rakennettu niin että on 30% omaa rahoitusta, 60kk maksuaika ja 20% iso loppumaksu johtaa siihen, että oma rahoitus pysyy kohtuullisen samana matkan varrella, myös siinä tapauksessa, että auto menisikin vaihtoon nopeammalla tahdilla. Auton arvonalennus on samaa luokkaa kuin lainan kuukausilyhennys.

EU:n tuoreen budjettiehdotuksen koko on järkevä, noin 1% EU kansantuotteesta ja tuolla rahalla saadaan aikaan esimerkiksi vapaakauppa, vapaa liikkuvuus ja yhteistä valtionrajat ylittävää infrastruktuuria. Uusista hankkeista ylivoimaisesti suurin on Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustaminen (245M€). Tämä hanke on osa EU puolustusliitto PESCO:n toimintaa ja tähtää siihen että Euroopalle syntyy tärkeissä asioissa omavarainen puolustusteollisuus. 

EU budjetti koostuu monilta osiltaan järkevistä menoeristä:

• tarvitaan yhteinen tuoteturvallisuus, kuluttajasuoja, tuotestandardointi, sopimusoikeus ja niiden kaikkien valvonta (varmistaa tavaroiden ja palveluiden liikkuvuuden)
• tarvitaan ihmisten vapaan liikkuvuuden varmistava infrastruktuuri, koulutusstandardisto, henkilötunnistus ja niihin liittyvä valvonta
• tarvitaan rajat ylittävää ja yhteisillä strandardeilla tehtyä tietoliikenne- ja liikenne- infrastruktuuria
• tarvitaan EU tasolla omavarainen puolustusteollisuus

Eräissä suhteissa EU budjetti on mielestäni onnistunut huonommin:

Ruotsissa ja Norjassa on luovuttu lahja- ja perintöverotuksesta. Lahja- ja perintöverojen poistamisesta on keskusteltu myös Suomessa. Sijoittajan kannalta omistamiseen liittyvän veron poistaminen kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mikäli perintö- ja lahjaverot poistetaan, muutettaneen samalla perityn ja lahjoitetun omaisuuden arvonnousun verotusta. Lahjan tai perinnön saajan myyntivoittoa laskettaessa hankintahintana tultaisi todennäköisesti käyttämään omaisuuden alkuperäistä hankintahintaa. Näin menetellään myös Norjassa ja Ruotsissa. Tällähetkellä Suomessa lahjansaajan myyntivoittoa laskettaessa hankintahintana käytetään lahjoitushetken arvoa.

Esimerkkitapaus:
Satuit tekemään hyvän osakeostoksen vuonna 2001: 1000kpl osakkeita kappalehintaan 4€. Osakkeet lojuvat edelleen salkussasi ja kurssi huitelee tällähetkellä jo tasolla 20€. Vertaillaan karkeasti veroseuraamuksia kolmessa tapauksessa:
1) myyt osakkeet itse
2) annat osakkeet lahjana lapsellesi
2.1) nykyisen lahjaverotuksen vallitessa
2.2) tapauksessa, jossa lahjavero on poistunut ylläkuvatulla tavalla

Charlie Mungeria tai jotain hänen edeltäjäänsä lainaten: ”Kun ainoa työkalusi on vasara niin kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta.” Monille sijoittaminen on pelkkää matematiikkaa ja lukuja. Valitettavasti pelkkien lukujen tuijottaminen tuottaa usein täsmälleen väärän vastauksen. Täsmälleen oikeita vastauksia on käytännössä mahdotonta saada, koska tulevaisuus on aina epävarma eikä kaikkia siihen liittyviä seikkoja voida matemaattisesti mallintaa, vaikka monet sitä yrittävätkin. Apunaan voi käyttää mm. muiden tieteenalojen tärkeimpiä tosiasioita ja niistä muodostettuja malleja. Kirjoituksessa esittelen joitakin tosiasioita, jotka vähentävät sijoittajien väärinymmärryksiä tai lisäävät sijoittajien ymmärrystä markkinataloudesta ja sijoittamisesta. Käsittely on pinnallista.

Helsingin suurvaltatapaaminen ei sisältänyt yllätyksiä tai saavutuksia kuten harva varmaan odottikaan, mutta yhden asian se taas toi kirkkaasti selväksi: Donald Trumpia ei kiinnosta muu kuin oma napansa. Sen eteen hän tekee mitä tahansa. Ja se on pirun pelottavaa myös talouden kannalta.

Trump ylitti Helsingissä rajan, jota kukaan aiempi USA:n presidentti ei ole käynyt lähelläkään. Hän hyväksyi vihamielisen valtion johtajan selityksen sekaantumisesta maansa asioihin vastoin omien tiedusteluelintensä selkeitä todisteita. Lisäksi Trump solvasi hallintonsa edustajia ja halusi selvitystyöhön mukaan sen kohteena olevan Venäjän. Se on kuin pyytäisi Isisiä osallistumaan terrorismin torjuntaan.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1980 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Tytäryhtiöiden käsittely tilinpäätöksessä,
2) Pitkän aikavälin tuotot
3) Ostovoiman lisäys on merkitsevää

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -3.3%, alusta (27-05-2010) +113.5%

Yleistä

Viimeisen kuukauden aikana pörsseissä on nähty voimakasta heiluntaa. Eniten on tullut takkiin Kiinalasille ja kiinaan liittyville osakkeille. Jenkkiosakkeet ovat kehittyneet yllättävän suotuisasti. Optimismi on suorastaan laukassa. Vuositasolla SP500 on plussalle yli 15%. Eurooppalaiset osakkeet sensijaan ovat ”nollalinjalla”.

Kauppasodasta puhutaan paljon, ja erilaisia kurssiliikkeitä selitetään mielellään sen avulla.  Toinen näkökulma voisi olla, että noususuhdanteen puhti on nyt loppumassa. Kuten arvon kollegat ovat jo huomauttaneet korkoero lyhyiden ja pitkien korkopaperien välillä on jenkeissä hyvin pieni ennakoiden suhdannekäännettä.

Entä Kiinassa? Merkittävin viimeaikainen tapahtuma on renminbin heikkeneminen mm taalaa vastaan, ilmeisesti keskuspankin tukiostoista huolimatta. Investointien kasvu on hyytynyt alle 10% vuosivauhtiin, samoin kuin rahamäärän kasvu. Osasyynä on tietoinen politiikka, jolla halutaan rajoittaa velan kasvua paikallishallintotasolla ja erityisesti kiinteistösijoituksissa.  Samalla kysyntä kuparille ja muille raaka-aineille on heikkoa.

Kaiken kaikkiaan ero jenkkimarkkinoiden ja muun maailman välillä ovat nyt huolestuttavan isot. Olemme tottuneet katselemaan talousasioissa länteen. Pitää harjoitella pään kääntämistä myös toiseen suuntaan. Näkymät ovat toiset idässä.

Pitkällä tähtäimellä uskon edelleen Kiinan kasvuun. Lähiaikoina näyttää siltä, että laskusuhdanne on edessä. Kannattaa ehkä pitää tavallista suurempi osa varoista käteisenä.

Markkinoista ei nyt irtoa järin kiehtovaa kommentoitavaa, paitsi korkoeron osalta – se jatkaa kaventumistaan. Kahden ja kymmenen vuoden bondien tuoton ero on jo selvästi alle 0,3 prosenttiyksikköä. Se on todella alhainen. Ja trendit ovat edelleen ne, että lyhyt korko on nousussa ja pitkä laskussa. Liike on hyvin loivaa, mutta todellisuutta kuitenkin. Korkoeron merkityksestä iso analyysi löytyy aiemmista jutuista.

https://www.cnbc.com/quotes/?symbol=US2Y

https://www.cnbc.com/quotes/?symbol=US10Y

https://fred.stlouisfed.org/series/T10Y2Y

Lukemat ovat niin matalat, että sitä näkee vain luokkaa kerran vuosikymmenessä pitkälläkään aikavälillä. Ja näissä lukemissa on pyöritty aina aivan huippusuhdanteen lopussa. Viimeksi samoilla nurkilla olimme 2005. Siitä toki kesti vielä toista vuotta suhdanteen rapautumiseen ja laskumarkkinaan, mutta sitä tulikin sitten kuin Turusen pyssystä.

Me suomalaiset yritämme jälleen haljeta ylpeydestä, kun meidän karu isänmaamme on kelvannut tapaamispaikaksi suurvaltojen, ah niin fiksuille ja filmaattisille johtajille. Käsittelen alempana vain toista heistä.

Arvioitavan kirjan tiedot.

Kirja keskittyy lähinnä Trumpin bisnespuoleen ja on mielestäni niin neutraali kuin tästä hivenen ristiriitaisesta aiheesta saa irti.

Donaldin isä Fred oli selkeä tuotannon sankari. Hän rakensi normaaleja asuintaloja NYC:n esikaupunkeihin. Poika Donald hengaili jo 1950-luvulla kotialueen Queensin asemesta Manhattanilla, jonka ”syntinen” maailma häntä kiehtoi.

Donaldista tuli selkeä kulutuksen sankari ja myöhemmin mukaan tuli vielä ns. huomiotalous. Manhattanin maine oli 1960-luvulla heikko ja Donald aloitti oikeaan aikaan 1970-luvun puolivälissä.

Kotimainen taloustunnelma on pysynyt pirteänä, vaikka maailman uutiset ovat muuttuneet epävakaiksi. Uhkaava kauppasota kärjistää kuitenkin Yhdysvaltojen sekä muun maailman suhteita ja öljyn hinta on kääntynyt nousuun, joten muutoksen tuulet puhaltavat jo. Hypo ennustaa talouskatsauksessaan kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,0 prosenttia ja 2,0 prosentin kasvua vuodelle 2019.

Suomen tilanne on parantunut:

• velkaantumisen kasvu on taitettu
• työllisyys on parantunut
• rakenteellisiin ongelmiin puuttumista on harkittu (kauppojen aukiolo ja taksiliikenteen vapauttaminen on saatu aikaan)

Kauppasota on maailmanlaajuinen riski

Vaikka kauppasota ei tarkoittaisikaan finanssikriisin tapaista tuskaa, se leikkaisi Suomen vientivetoisesta talouskasvusta noin kaksi prosenttia. Pelastus on se, että EU:n sisäkauppaan esteet eivät iskisi. Kuitenkin alueelliset vaikutukset voisivat olla valtavat. Esimerkiksi Uudenkaupungin ihme voi törmätä ongelmiin, jos uudet tullit tai säännökset nostetaan autokaupan riippakiveksi.

En ole – toivoakseni ainakaan – kovin vahingoniloista sorttia, mutta kovan linjan brextistien joukkopako hallituksesta saa kyllä pilkallisen virneen naamalleni. Boris Johnson, David Davis ja Steve Baker häipyivät ovet paukkuen vastalauseena pääministeri Theresa Mayn EU-eron taloudellisia haittoja minimoivalle pehmeälle linjalle. Konservatiivien päävirta otti lusikan kauniisti kouraan ja yrittää pelastaa taloudellisesti sen mikä on vielä tehtävissä.

EU ei anna brittien poimia kirsikoita kakusta, vaan heidän on nieltävä ikäviä kompromisseja, jotka aika lailla vesittävät brexitin tavoitteet, sen mikä niissä nyt rationaalista oli. Tämä on jo aika selvää. Ja tästähän asiantuntijat varoittivat, minä myös, vaikken asiantuntijasta käykään, aika kauan olen tosin näitä hommia seurannut ja analysoinut. Ei tuokaan arvio kaksi vuotta sitten ihan harakoille lentänyt.

Jotkin yksityissijoittajat käyttävät niin sanottuja "stoppareita".  Mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään?

Stoppari on vakuutus kurssilaskua vastaan

Stoppari (stopp loss) on perusmuodossaan myyntitoimeksianto, joka laitetaan aktiivisena odottamaan siltä varalta, jos kurssi lähtee äkilliseen laskuun. Jos lasku käynnistyy niin stoppari myy osakkeet ennen kuin ehtii syntyä isompaa tappiota. Se on siis vakuutus kurssilaskua vastaan. Stoppariksi kutsutaan joskus myös ostotoimeksiantoa, joka laitetaan odottamaan siltä varalta että jonkin aliarvostetun osakkeen arvo lähtee nousuun. Tällöin nousuun päästään mukaan vaikka menetetäänkin hieman nousun alusta.

Suomalaiset kuuluvat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiin ja vain pieni osa uskoo voivansa vaurastua elämänsä aikana. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vajaat 12 prosenttia pitää vaurastumistaan suuressa määrin mahdollisena. Ei lainkaan tai pienissä määrin vaurastumiseensa uskoo 49 prosenttia.

”Olemme vain hieman pessimistisempiä vaurastumismahdollisuuksiemme suhteen kuin pohjoismaalaiset keskimäärin. Suomalaisten pessimismi heijastuu kuitenkin myös varallisuuden kehitykseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaistu varallisuustutkimus osoittaa, että suomalaisten nettovarallisuus vuonna 2016 oli jonkin verran laskenut verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013”, toteaa Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.