Suomi on EU osana hyvässä suojassa mahdollisilta kauppasodilta:

• EU tarjoaa meille maailman laajimman tulleilta ja kaupan esteiltä vapaan yhteismarkkinan
• EU tekee puolestamme kauppasopimukset ja on onnistunut niiden aikaansaamisessa. Oheinen kartta kertoo viime vuoden tilanteesta. EU:lla ei ole oman maatalostuotantonsa suojaamisen lisäksi muita asenneongelmia ja työ sopimusten aikaansaamiseksi etenee virkamiestyönä. 
• EU on vapaakauppasopimustensa voimalla maailman suurin kauppamahti

Pörssiyhtiön uusi mannekiini?

Altian mainoksessa on kirjoitusvirhe. Väitetään, että kyseessä on bränditalo, mikä on kyseenalaista.

Altia ei edes mainitse yhtä merkittävää ”brändiään”, nimittäin Gambinaa. Siitä tulee kuulemma halvalla humalaan eikä makukaan haittaa, kun on tarpeeksi humalassa. Tuote sisältää mm. rikkidioksidia ja appelsiininkuoria.

Koskenkorvalla ei ole menekkiä Suomen ulkopuolella kasvavasti ja premiumbrändi Finlandia-vodka myytiin ulkomaille, kun siihen oli ensin rahaa tuhlattu Suomessa tarpeeksi.

Veroilmoituksen täyttäminen lähestyy. Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Ville Hopsu kokosi vinkit verovähennysten tekemiseen vuokranantajille.

1. Tulonhankkimislainan korot

Tulonhankkimislainojen korot voi vähentää vuokratuloista täysimääräisinä ilman euromääräistä rajoitusta tai omavastuuosuutta. On kuitenkin syytä muistaa, että velan korot eivät ole vähennyskelpoisia, jos peritty vuokra ei vastaa käypää vuokraa. Vuokran on oltava asuntoedun verotusarvon mukainen, jotta korot voidaan vähentää.

2. Hoitovastike ja pääomavastike

Sijoitusasunnon hoitovastikkeet ovat aina vähennyskelpoista menoa.

Kommentoin hiukan laajemmin mainittua aihetta.

Talouden muutosvauhti on siksi nopeaa, etten tosiaankaan usko, että esim. 5 tai 10 v takaisten tilinpäätöstietojen läpikäyminen paljonkaan selvittäisi yhtiön pysyvää kilpailuetua eli vallihautaa.

Esim. kotoinen Sonera muuttui maailmanvalloittajaksi, josta palasi häntä koipien välissä Ruotsiin, Nokia koki valtavan muutoksen sekatavaratalosta lopuksi pelkäksi kännykäntuottajaksi, jotka nekin myi ja palasi takaisin aiemmin myymiinsä verkkoihin. SKOP kohosi hiljaisuudesta nopeaan uhoon ja tuhoon. Samanlaisia esimerkkejä on vaikka kuinka.

No, osake totta kai… Vai?

Aloitan tässä kolumnien kirjoittamisen suomeksi vaihteen vuoksi! En tosin osaa ihan sataprosenttisesti kirjoittaa ilman kielioppivirheitä, mutta ei anneta sen haittaa!

Aiheeseen! Eräs merkittävä ajuri pörssissä on aina ollut korkotilanne. Mitä korkeammat korot sitä kalliimpi velkaraha yrityksille ja sitä enemmän korkokulut syövät tulosta. Näin ainakin, jos yrityksellä on tarpeeksi velkaa. Keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan korkotilanteeseen jatkuvasti, joko korottamalla korot jos kasvu ja inflaatio käy ylikierroksilla, tai vastaavasti laskemalla korot mikäli talouskasvu ja inflaatio tyrehtyy.

Finanssikriisin jälkeen (tai ollaanko ehkä edelleen finanssikriisissä?) ollaan laskettu korot ja tehty mittavia tukitoimenpiteitä, jotta maailma ei loppuisi. No tähän asti se on toiminut kiitettävästi. Näin pitkä tukikausi on hyvinkin suurella todennäköisyydellä sumuttanut sijoittajien käsitystä koron todellista merkityksestä sijoitustoiminnassa.

Alla muutamia pohjoismaisia sijoittajatapahtumia. Suomen ja Tanskan tapahtumat ovat parhaita, koska niihin tulevat mukaan myös suuremmat ja tunnetuimmat yhtiöt. Ruotsin tapahtumiin osallistuvat lähinnä start up-tyyppiset tuntemattomat pienyritykset, poikkeuksena Summer Campus. Norjan tapahtuma on vain puolen päivän mittainen ja maksullinen eikä mukana ole tunnetuimpia yityksiä.

Toiveissani on, että saadaan aikaan yhteispohjoismainen tapahtuma, jossa tunnetuimmat ja parhaimmat yritykset eri Pohjoismaista esittelevät toimintaansa. Olen osallistumassa osaan alla olevista tapahtumista.

•Investordagen, København 22.3.

•Tampereen sijoitusmessut 8.5.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  0.1%, alusta (27-05-2010) +121%

Yleistä

Edellisen paniikin jälkeen olemme nyt toipuneet pahimmasta ja S&P 500 ja Hangseng ovat jo takaisin plussalla vuoden alusta laskien. Samalla viritellään uutta mörköä nimeltä kauppasota jolla pelotella sijoittajia.

Miten todennäköistä on että todella merkittävää konflikti saadaan aikaan? Minusta ei kovin todennäköistä. Pääpukari Presidentti Trump ei näytä ymmärtävän juuri mitään taloudesta eikä varsinkaan kansantaloudesta. Kuvaavaa on että hänen mielestään kauppataseen alijäämä, etenkin Kiinan kanssa, on kaiken paha ja juuri. Tiedon tasoa kuvaa twiitti jossa POTUS vaatii Kiinalta toimia jolla alijäämää pienennetään miljardilla dollarilla. Myöhemmin hämmentynyt Kiinan lähettiläs Liu He sai kuulla että presidentti oli tarkoittanut sataa miljardia – n. kolmannesta alijäämästä.

Kiinaa vastaan suunnattu oli myös ensilaukaus teräs- ja aluumiini-tulleilla. Kiinassa onkin ollut ylituotantoa jota pitää edelleen suitsia. Nytkään ei haittaa yhtään, että kuti osuu aivan muualle, suurimmat teräksentuojat kun ovat Kanada (16.7%), Brasilia (13.2%), EteläKorea (8.7%) ja Meksiko (9.4%). Kiinasta tuodaan vain 2.9% koko teräksentuonnista. Todennäköisesti poikkeuksia myönnetään anteliaasti ja tullien vaikutukset jäävät pieniksi.

Tosin oikeisiin tuloksiin ei pyritäkään. Pääasia on että Trumpin kannattajakunnasta näyttää siltä että heidän puolestaan tehdään jotakin: ”Paljon kiljuntaa mutta vähän villoja sanoi mummo kun sikaa keritsi”.

Eli ottakaa edelleen rauhallisesti, odotettavissa on paljon räväköitä otsikoita mutta vähän merkityksellisiä päätöksiä.

Taala tuntuu nyt jämähtäneen tasolle joka on n. 15-20% vuodentakaisia tasoja heikompi – itse asiassa aika lähellä pitkänajan keskiarvoja. Tosin USA:n nopeammin kohoavan korkotason pitäisi pönkittää taalaa, joka tuskin tästä enää juurikaan heikkenee. Nyt voisi siis olla hyvä tilaisuus hieman nostaa USA:n painoa salkussa jossa se on pitkään ollut alipainossa – jos siis löytää jotakin kohtuuhintaista ostettavaa. Lisäsin salkkuun jo pientalorakentajan Toll Brothersin, mutta vielä olisi tilaa hieman lisätä painoa.

Strategia:  USA:ta ja Brasiliaa lisää

Kun markkina on volatiili, ylös ja alas reissataan hurjaa kyytiä. Vauhdikas meno saanee jatkoa, vaikka joksikin aikaa heilunta voi tasaantua kovimman rysäyksen ja paniikin asetuttua. Ja Euroopassa osinkokausi on jo alkanut, se toki lisää heiluntaa aikanaan alaspäin, jahka osingot ovat kilisseet tilille.

VIX on rauhoittunut, mutta en usko sen kestävän nyt kovin kauan, vaan ennustan reipasta liikettä koko vuodeksi lyhyet rauhalliset jaksot pois lukien. Teknisesti tilanne on kuin kevättalvella 2015 kuten olen aiemminkin sanonut. Rajua paniikkia seurasi vielä uskon palautuminen, mutta se ei kestänyt kauan.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:VIX

Euro on vahvistunut viimeisen vuoden aikana yli 15%. Euroalueen ulkopuolisten sijoitusten tuotto on jäänyt vaatimattomaksi. Euroissa lasketut maailman osakkeiden hinnat ovat laskeneet noin 15% . Kansainvälisiin Euroalueen ulkopuolisiin lainoihin sijoittanut on menettänyt pahimmillaan parikymmentä prosenttia.

Euroalueelle panostanutta sijoittajaa on hemmoteltu hyvillä tuotoilla. Suomalaiset osakkeet ovat nousseet noin 14% (OMX Helsinki CAP tuottoindeksi) ja Saksan osakkeisiin sijoittanut on saanut 3% tuoton (DAX-indeksi).

Valuutan arvoon vaikuttaa kilpailukyky ja korkotaso

Raha hakeutuu sinne missä korkotaso on korkea. Euroopan korkotaso on tällä hetkellä maailman alhaisin tai alhaisimpia eikä raha ole hakeutunut tänne korkotuottojen perässä, syy Euron vahvistumiseen on muualla.

Tein yhteenvetoa eri seurannoista. Sekä omistani että muiden. Otin ensin kaikki sellaiset firmat, jotka näyttävät pelkkää vihreätä oman seurantani kaaviosivuilla.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Sitten annoin lisäpisteitä, jos ne sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon muissa omissa seurannoissani. Ja edelleen piste lisää, jos sijoittui 10 parhaan joukkoon Balancen listalla, TT:n listalla, Martin listalla tai Timon listalla. Alla firmat paremmuusjärjestyksessä:

Investors House, 5

Raute, 5

Lehto, 4

Mycronic, 4

Apple, 3

Keskisuomalainen, 3

Orion, 3

Ponsse, 3

BMW, 2

Clas Ohlson, 2

Cramo, 2

Gjensidige Forsikring, 2

Marine Harvest, 2

Sampo 2

Walt Disney, 2

Yleiselektroniikka, 2

Investor, 2

Etteplan, 1

H&M, 1

Uponor, 1

Kannattaa ottaa huomioon, että ulkomaalaiset ovat mukana vain omissa seurannoissani, joten niiden maksimipistemäärä on 4. Muiden osalta maksimi on 8.

Suomalaisten pääasiallinen sijoitusvarallisuus, eläkevarallisuus on Telan raportin tietojen perusteella ollut vuonna 2017 hyvässä hoidossa. Muutos aiempaan on merkittävä.

Parhaan esimerkin tarjoavat osakesijoitukset joiden arvo kohosi 12.3% samaan aikaan kun esimerkiksi verrokki-indeksi MSCI world (eur) nousi vain 5.5% ja MSCI Europe indeksi (eur) laski 0.5%. Todella erinomainen suoritus joka kestää minkä tahansa vertailun.

Myös muut omaisuuserät ovat tuottaneet hyvin jos niitä verrataan markkinoiden yleiseen tuottoon (kuva oikealla).

EU komission Suomea koskevasta maaraportista selviää seuraavia sijoittajia kiinnostavia seikkoja:

• Suomalaiset yritykset johtavat suorien investointien avulla talouden rakentamista maailmalla. (net direct investment position on positiivinen / kuva oikealla)
• Suomalaiset sijoittajat ovat merkittviä omistajaohjaajia monissa yrityksissä ulkomailla. (net portfolio investment position on positiivinen / kuva oikealla)
• Ulkomaiset tahot rahoittavat Suomea velkapääomalla ja Suomalaiset konvertoivat tuota velkapääoman ulkomaisiksi omistuksiksi, joiden kautta kanavoituu Suomalaista osaamista ja ohjausta ulkomaille.

Tilanne on jatkunut jo pitkään ja on ilmeistä että Suomalainen omistajaohjaus, osaaminen ja yritysjohtajuus ovat menestyviä vientiartikkeleita.

Hieman useampi kuin joka toinen taloustieteilijä luopuisi alennetuista arvonlisäverokannoista alentaen samalla yleistä arvonlisäveroa, selviää Ekonomistikoneen tänään julkaistuista uusista kyselytuloksista. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Mikäli olet saanut maksuhäiriömerkinnän, et ole yksin. Sellainen on nimittäin tänä päivänä yhä useammalla suomalaisella, joskin kahden viime vuoden tilastojen perusteella maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrän kasvu näyttää taittuneen. Kun merkintä tulee ensimmäisen kerran, saattaa sen saaminen tuntua murskaavalta. Syytä epätoivoon ei kuitenkaan ole, vaan merkintä kannattaa ottaa vakavana varoituksena, jolloin viimeistään omia kulutustottumuksiaan tulee muuttaa.

Maksuhäiriömerkintä saattaa kyllä sulkea joitakin ovia, muttei missään nimessä kaikkia. Pääpaino merkinnän vaikutuksella sen saaneen kuluttajan elämään on tämän omassa maksukäyttäytymisessä. Mikäli ryhdistäytyminen näkyy velkojen nopeassa pois maksamisessa ja siinä, ettei uusia velkoja oteta, ovat vaikutukset todennäköisesti pieniä ja ennen kaikkea lyhytaikaisia. Tärkeintä on saada ote omasta elämästä takaisin, sillä vastuullinen käytös huomataan jo ennen maksuhäiriömerkinnän poistumistakin.

Maksuhäiriömerkintöjen yleisimmät syyt

Maksuhäiriömerkintöjen määrä on jyrkässä kasvussa. Suomen Asiakastiedon mukaan yksityishenkilöille rekisteröityjen maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi alkuvuonna yli 100 000 kappaleella edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Merkintöjen määrä kesäkuuhun 2017 mennessä oli 941 000. Tämä on yli 12% enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä ei kuitenkaan juuri muuttunut viime vuoden saavutetusta ennätystasosta, sillä suurin osa merkinnöistä tuli jo ennestään maksuhäiriöisille. Maksuhäiriömerkintöjä on Asiakastiedon mukaan lähes 373 000 henkilöllä Suomessa.

Trump saattaa olla Hitlerin ohella niitä harvoja poliitikkoja, joka ainakin yrittää pitää lupauksensa.

Ensin hän aloitti oman Berliinin muurinsa rakentamisen ja rakennusfirmojen osakkeet nousivat niin kuin kaikki on noussut viimeisen vuoden aikana.

Sitten hän uhkasi nostaa terästulleja lupauksensa mukaan, mutta siitä markkinat eivät enää pitäneetkään. Katsotaan kun Trump seuraavaksi ottaa esille sen ohjelmakohdan, että kun ydinaseita kerran on, niin onhan niitä syytä käyttääkin. Mielenkiintoista nähdä, paljonko asefirmojen osakkeet silloin nousevat.

Perjantaisessa suomalaisten metalliyhtiöitten kurssilaskussa oli vain se erikoinen piirre, että O-k ja SSAB molemmat omistavat USA:ssa toimivia metallitehtaita, joten en ymmärrä, miten Trumpin uhkaukset niihin firmoihin ihmeemmin vaikuttavat.

Nordea / Lippo Suominen jatkaa helmikuun alun korjausliikkeestä huolimatta osakkeiden suosittelemista.

Korkojen nousu on markkinoiden ehdoton ykkösuhka. Mutta ei kannata liikaa huolestua niin kauan kuin korkojen nousu on maltillista.

Osakkeet ovat oikea kohde niin kauan kuin maailman ja yritysten talous paranee. Nordea panostaa Aasian ja Kiinan osakemarkkinoille. Kehittyvät korkomarkkinat ovat myös kiinnostava kohde. 

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Suomen näkökulmasta talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys. Suomi korostaa ja on korostanut omissa EMU:n kehittämistä koskevissa kannanotoissaan markkinakuria ja jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan.

Digitalisaatio ja tarkat näytöt ovat tehneet visuaalisen taiteen nettinautiskelusta antoisaa.

Suomen museoliitto ja Kuvasto ovat löytäneet ratkaisun taideteosten verkkonäyttämisen ongelmaan. Museoiden taidekokoelmia avataan nyt verkkoon ennätystahtia ja taiteilijat saavat korvauksen ilman, että jokaisen museon tarvitsisi maksaa yksittäin jokaiselle taiteilijalle.

En märklig sak på marknaden är att aktiefonderna sällan slår sina index på lång sikt. Betyder det att industrin är inkompetent eller att avgifterna är höga?

Svaret på detta är betydligt svårare än man kunde ana. De facto klarar förvaltarna typiskt av att välja rätt bolag som leder till överavkastning och typiskt är inte ens avgifterna ett oöverkomligt problem. Det är inte här som problemet ligger. I den här bloggen ska vi syna aktiefonderna lite närmare.

Fondens storlek har betydelse

Fondens storlek har stor betydelse för en fonds framgång. Ju mindre en fond är desto lättare är den att hantera. Om fondens storlek är 10 milj €, och ett innehav kan inte vara större än 10% så blir ingen investering större än 1 milj€. Om fonden har t.ex. 50 olika bolag varierar innehaven kanske mellan 30.000€ och 1milj€. Mindre innehav än 0,3% av en sådan portfölj är knappast motiverat.

Suomalaiskuluttajien luottamus talouteen kipusi taas uuteen ennätykseen. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo hyvän työllisyyskehityksen nostaneen kuluttajien luottamuksen ennätyskorkeaksi.

Tilastokeskus kertoi kuluttajaluottamuksen kiivenneen uuteen ennätykseen. Kuluttajaluottamusindeksi nousi 25,8 pisteeseen helmikuussa, kun se tammikuussa oli 24,2 pisteessä.

Maatalouden tuottajahinnat on tukien avulla painettu keinotekoisen alas. Tuilla (EU ja pienessä määrin kansallisilla) varmistetaan että EU ulkopuolisten maataloustuottajien on vaikea kilpailla EU markkinoilla. Tuottajahinnat olivat Luke:n mukaan Suomessa vuonna 2017 keskimäärin:

• maito (E-luokka) 36,56 snt/l (+1 %)
• sonninliha 340 euro/100 kg (+3 %),    sianliha (lihasiat) 150 euro/100 kg (+6 %),  karitsanliha 371 euro/100 kg (+1 %), broilerinliha 129 euro/100 kg (-2 %)
• kananmunat (virikehäkkikanalat) 83 euro/100 kg (-9 %), kananmunat (lattia- ja ulkokanalat) 107 euro/100 kg (-1 %), kananmunat (luomukanalat) 263 euro/100 kg (+1 %)
• leipävehnä (perushinta) 157 euro/1000 kg (+4 %), rehuohra (perushinta) 130 euro/1000 kg (+5 %), ruis (perushinta) 164 euro/1000 kg (-4 %), kaura (perushinta) 135 euro/1000 kg (+5 %), rypsi/rapsi (perushinta) 379 euro/1000 kg (+5 %)
• ruokaperuna 18 euro/100 kg (-10 %)

Ei mitään oleellisesti lisättävää viime viikon indeksianalyysiini. Indeksit seilaavat villisti volatiliteetin kasvettua. Ensin Trump-hype, lopulta raju korjaus, sitten vastakorjaus ylös, nyt taas viikko alas. Pitkän unettavan rauhallisen jakson jälkeen VIX loikkii kuin hätääntynyt jänis.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:VIX

Eikä mitään radikaalisti uutta ole tapahtunut kuin Trumpin kauppasodan julistus – raju ikävä liike, mutta odotettu, sitähän hän vatkutti koko kampanjansa ajan. Nytkö sijoittajat sen vasta muistavat. Tai sen, että rahapolitiikka on ollut kiristymässä hyvän aikaa etenkin USA:ssa.

Asiasta on tehty kansalaisaloite. Kävin kannattamassa tätä.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2665

OECD:n Suomea koskeva maaraportti sisältää monta hyvää havaintoa ja ideaa:

• Noin 60 % työttömistä kokee työhön palatessaan efektiivisen yli 80% verotaakan ja monet jopa yli 100% verotaakan. Työ ei kaikille kannata, jos osaa arvostaa vapaa-aikaa.
• Kaikki yhteiskunnan antamat monimuotoiset tuet voisi korvata yhdellä, joka olisi perustulon kaltainen. Silloin olisi mahdollista varmistaa että kaikkien olisi edes kohtuullisen järkevää ottaa työtä vastaan.
• Suomalaiset ovat OECD:n vertailussa tasatuloisia, raskaasti verotettuja ja erittäin monimuotoisesti yhteiskunnan taholta tuettuja

Minua vaivaa joltisenkin paljon se, että kaikki yhteiskuntaan liittyvät asiat katsotaan pelkiksi mielipiteiksi. Olen opiskellut toisen loppututkinnon verran yhteiskuntatieteitä, mm. hallintotieteitten cl ja perehtynyt yhden kunnan lähimenneisyyteen 450 julkaistun sivun verran.

Tosin ihan ilman tuota taustaakin pitäisi olla selvää, että jos valtion ja kunnan taso eivät toimi, vihoviimeinen ratkaisu näin pienessä maassa on väsätä väliin vielä joku 18 "osavaltion" taso. Monessa muussa maassa kunnallinen itsehallinto on hyvin teoreettinen käsite ja Suomessa olisi pitänyt alun perin tiedostaa, että jos Itä-Helsingissä asuu tuplasti ihmisiä Kainuun ”maakuntaan” nähden, sellainen rakenne on vain ja ainoastaan mahdoton.

TT:n listaa uudistaessa tuli selailtua eri yritysten tilinpäätöstietoja noin viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lopulta päädyin noin neljänkymmenen yrityksen ottamiseen listalle. Tähän prosessiin kului suhteellisen paljon aikaa, vaikka monesta yrityksestä olikin jo monet perustiedot löytynyt aiemmin. Tämä prosessi herätti joitakin ajatuksia, joita lyhyesti selvittelen kirjoituksessani.

TT:n uudistettu lista Q417 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Att placera i index är enkelt, lätt och effektivt som vi kunde konstatera från förra bloggen. Man kan köpa dem och göra sig av med dem mycket lätt. Enkelt och effektivt. Eller är det så?

Marknaden svämmar över med ETF och indexfonder, urvalet är gigantiskt. Ännu för några veckor sedan var urvalet ännu större, men Finansinspektionen krävde nyckelfakta på finska eller svenska av de produkter som erbjuds på marknaden och i och med det försvann hundratals ETF från marknaden. Man anser alltså att finländaren inte har kapacitet att tolka t.ex. engelskspråkig text... Det är en helt egen diskussion...

Gemensamt för ETF och indexfonder är att de har ett underliggande index, som kan vara vad som helst. Man måste kolla innan man köper vart den placerar och inte bara lita på namnet. Här är några saker man speciellt ska fästa uppmärksamhet vid:

Indexfond eller ETF?

Valtiontarkastuksen tarkastusvirasto (VTV) on tarkastusraportissaan huolestunut siitä että valtio ja julkinen sektori takaavat kasvavan osan yritys- ja yksityis- elämän riskeistä sekä myös muiden Euroalueen maiden riskeistä eikä vastuiden ja niihin liittyvien riskien kasaantuminen ole riittävän hallitussa hoidossa.

Euroalueen talouskasvu yltää tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset tänään julkaistussa yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan.