Artikkelit aikajärjestyksessä

Berkshiren yhtiökokous oli tänä vuonna poikkeuksellinen Korona-pandemian vuoksi. Tänä vuonna se järjestettiin nettilähetyksenä ja siinä oli neljä osaa:

1. Buffettin yksinpuhelu

2. Ensimmäisen kvartaalin tuloksen esittely

3. Varsinainen yhtiökokous

4. Kysymys ja vastausosio (Q&A)

Tällä kertaa Charlie Munger ei osallistunut. Hänen tilallaan vastailemassa oli Greg Abel. Hän olikin ainoa henkilö Buffettin lisäksi Berkshirestä joka oli paikalla. Yahoon lähetys kesti hieman vajaa kuusi tuntia ja lähetyksen voi katsoa seuraavasta osoitteesta:

https://www.youtube.com/watch?v=69rm13iUUgE

Buffettin osuus lauantailta alkaa noin tunnin kohdalla.

Osat 1, 2 ja 3

Verorasituksen rakenteessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut hitaita muutoksia:

• Työn verottamisesta on siirrytty vähittäin kohti kuluttamisen verottamista (arvonlisäveron osuus on kasvanut)
• Kasvavat kiinteistöverot ovat kasvattaneet omaisuusverojen osuutta
• Yhteisöjen maksamaa tuloverokertymää kasvatti viime vuosina erityisesti yhteisöveroprosentin laskeminen vuonna 2014 20% tasolle ennen sitä vallinneesta 24,5% tasosta. Yritykset päättivät muutoksen seurauksena maksaa verojaan enemmän Suomessa.

Kokonaisverorasitus on Suomessa maailman raskaimpia ja näyttäisi kasvavan edelleen. Tilastokeskuksen mittausten mukaan se olisi noin 43% luokkaa. Niiden veroaste, jotka oikeasti tekevät töitä on suurempi.

Finnairin pakkolasku tekee omistajille kipeää

Finnair järjestää osakeannin kassakriisinsä helpottamiseksi. Se oli odotettua muodossa tai toisessa, kuten Norwegianin yhteydessä povasin. Lentoyhtiöt ovat koronan takia helteessä harvinaisessa mitassa, mutta pääomia nielevä ja rankasti kilpailtu ala on muutenkin seksikästä mainettaan surkeampi ja kaikissa kriiseissä miinakenttä.

Lehtitiedon mukaan kyseessä olisi 500 miljoonan euron anti. Finnairilla on 128 miljoonaa osaketta (Morningstarin tieto) ja osakekurssi nyt alle neljässä eurossa.

Koronakriisi tulee muuttamaan ihmisten elämää monin tavoin. Monet muutokset olisivat tapahtuneet joka tapauksessa, mutta nykykriisi kiihdyttää niitä merkittävästi. Tulevaisuutta on tietyissa asioissa vaikea ennustaa pitkälle, joten tässä kirjoituksessa luetteloin yleismaailmallisia (mikäli en muuta mainitse) lähivuosien (1-3 vuotta) voittajia ja häviäjiä. Nämä ovat omia näkemyksiäni ja tulevaisuus kertoo olinko oikeassa vai väärässä.

• Voittajat: Varallisuuden jakajat Häviäjät: Varallisuuden kasvattajat (Tämä on lähivuosien näkymä. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen.)

• Voittajat: Vapaamatkustajat Häviäjät: Nettoveronmaksajat

• Voittaja: Säästämisaste Häviäjä: Kulutusjuhla

• Voittaja: Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys Häviäjä: Lyhyen aikavälin tuottavuuskehitys

• Voittaja: Luova tuho Häviäjä: Taistelu vääjäämätöntä vastaan

• Voittaja: Poliitikkojen valta keskuspankkeihin. Häviäjä: keskuspankkien itsenäisyys

Iloitkaa riemuitkaa ja unohtakaa kahleet.

Vappu on vapauden iloa. 

toivoopi Piksun Väki

ETLA:n Markku Lehmus uskoo Suomen talouden supistuvan tänä vuonna lähes 10%.

Osaa ihmisistä pandemia on säikäyttänyt siinä määrin, että he palaavat vanhoihin kulutustottumuksiinsa asteittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tuoreen kyselyn mukaan 24 prosenttia ihmisistä ei pidä miellyttävänä ajatusta mennä ostokeskukseen ainakaan kuuteen kuukauteen. Keskuspankki Fedin Bostonin aluekonttorin johtaja Eric Rosengren kiteytti tilanteen hyvin Wall Street Journalin haastattelussa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.

Pelko, ahdistus ja niiden aiheuttama toiminnan halvaantuminen tappavat ja rampauttavat mahdollisesti pahemmin kuin itse tauti.

Toiset meistä ovat parempia kuin toiset rahan säästämisessä, mutta meillä kaikilla olisi varmasti syytä säästää pahan päivän varalle tai jotain tiettyä hankintaa varten. Säästämisen aloittaminen saattaa kuitenkin monella jäädä vain aikeeksi ja kerromme itsellemme, että alan säästämään kun täytän tämän ja tämän verran vuosia, tai alan säästämään sitten kun olen parempi palkkaisessa työssä. Oli syy mikä tahansa, niitä on usein monia. Säästäminen kannattaa kuitenkin aloittaa, oli miten vähän rahaa tahansa mistä säästää. Vaihtoehtoisesti voit luoda esimerkiksi säästötilin, johon sinulla on aina pääsy, niin ei tarvitse huolehtia siitä, jos rahat loppuvatkin kesken kuukauden juuri säästämisen takia. Kannattaa myös harkita automaattisia siirtoja, jotta säästäminen ei vahingossakaan unohdu. Eli esimerkiksi asettaa kuukausittainen automaattinen tilisiirto käyttötililtä säästötilille, niin siirtämisestä ei tarvitse itse huolehtia ja tuskin edes tulet muistamaan rahan olemassaoloa!

Tohtori Trumpin luento

Tulkitsisin, että markkinat ovat olleet tyytyväisiä tähänastisiin q1 tuloksiin. Odotuksissa on ollut varmaan annos realismia, mutta eräs asia on saattanut unohtua.

Iso laiva kiihdyttää ja jarruttaa hitaasti. Q1 / 2020 tulokset syntyvät myynnistä, jonka tilaukset ovat olleet sisällä jo kauden aikana.

Uudenmaan ”sulku” (joka siis tarkoitti pelkkää vapaa-ajan liikennettä…) astui voimaan aivan q 1 kauden lopussa ja se oli Suomessa ensimmäinen vähän voimallisempi toimi koronaa vastaan. Suunnilleen samassa aikataulussa lienee muukin EU kulkenut, Italian eräissä pohjoisosissa tosin aloitettiin jo hiukan aikaisemmin.

Johdannaisilla on helppo räjäyttää itsensä

Markkinoilla voi hyötyä sukelluksista shortaamalla tai johdannaisilla. Jälkimmäiset toimivat myös toiseen suuntaan, koska niitä on kahta lajia: bear- ja bull-johdannaiset. Lajista riippuen hinta reagoi joko kohde-etuuden liikkeelle vastakkaisesti tai sen mukaisesti.

Johdannainen on satunnaisen markkinatoimijan vedonlyöntipaperi, jonka liikkeet on sidottu tiettyyn instrumenttiin, kuten osakkeen rai raaka-aineen kurssiin. Riskit ovat aivan toiset kuin osakkeissa.

Ensinnäkin on aina vastapuoliriski. Toimiiko vastapuoli pelisääntöjen mukaan, ja kykeneekö se hoitamaan taloudelliset sitoumuksensa kaikissa oloissa?

Vaikka luotettavuus olisi kohdallaan, johdannaisten ehdot tehdään aina kasinon periaatteella. Talo voittaa lopulta aina, varsin vaivatta vielä kasinoon verrattuna.

Hintaliike yllättää

Pahin ja ainainen ominaisuus johdannaisissa on, että volatiliteetti eli kurssin heilunta syö niiden arvoa rajusti. Se johtuu johdannaisten laskentamenetelmästä.

Öljyn hinta käväisi negatiivisena, sen vastaanottamisesta maksettiin peräti 40 dollaria. Hinta oli siis yhtenä päivänä peräti 40 dollaria negatiivinen. Nordea viikkoraportista (video oikella) löytyi syy outoon ilmiöön.

Merkittävät öljytuotteiden käyttäjät, kuten lentoyhtiöt, varmistavat etukäteen että myytyjen lentolippujen hintaa vastaavalla kustannustasolla saadaan myös polttoainetta sitten kun lento pitää lentää. Tällä tavalla supistetaan liikteoimintariskiä. Tämä varmistaminen tapahtuu siten että ostetaan öljyfutuureita. Poikkeustila aiheutti ongelman. Kun futuuri erääntyy, niin öljy oli otettava vastaan ja kun ei ollut säiliötä eikä käyttöä öljylle niin se on myytävä hinnalla millä hyvänsä, vaikka negatiivisella hinnalla.

Moni yritys on korona kriisin yhteydessä huomannut tulovirtansa kuivuneen ja kasautuvat maksamattomat laskut uhkaavat kaataa toiminnan. Valtio rientää apuun ja hyvä niin. Hätä ei tunne lakia.  Tässä kolme vähiten vahingollista keinoa auttaa:

1. Jos haluamme säilyttää niitä yrityksiä, jotka tuottavat eniten lisäarvoa yhteiskunnalle niin vastaus on selvä. Avustuksena tulisi maksaa takaisin osa vuonna 2019 ja alkuvuonna 2020 maksetuista arvonlisäveroista. Arvonlisäverot ovat sanktioita siitä, että tuottaa arvonlisää yhteiskunnalle ja jos osa 2019 maksetuista arvonlisäveroista palautettaisiin niin palkkio tulisi niille yrityksille, jotka tuottavat eniten lisäarvoa.
2. Jos haluamme säilyttää niitä yrityksiä, jotka työllistävät, niin vastaus on tässäkin tapauksessa yksinkertainen. Avustuksena tulisi palauttaa osa vuonna 2019 ja alkuvuonna 2020 maksetuista yritykselle määrätyistä palkan sivukuluista. Tällöin palkittaisiin niitä, jotka työllistävät.
3. Jos haluamme säilyttää tulevaisuuteen investoivia yrityksiä, niin avustuksen koko pitäisi sitoa vuonna 2020 tehtyihin tuotannollisiin investointeihin. Tämä summa näkyy monien yritysten kassavirtalaskelmasta.

Rantamökin saa tällä hetkellä suurin piirtein kerrostaloyksiön hinnalla. Tarjontaa on runsaasti ja ostaja pääsee valitsemaan mieleisensä kohteen.

Rantaan rajoittuva loma-asunto-kiinteistö maksaa Uudellamaalla tyypillisesti (mediaanihinta) noin 170 tuhatta euroa. Muualla Lahti-Tampere linjan eteläpuolella kesämökin saa noin 120 tuhannella. Hinnat laskevat alle 100 tuhannen kun etäisyys suurempiin keskuksiin kasvaa selviää Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Nyt voi arvonmäärityssivulla (Value) asettaa kassavirralle ja EPSillle eri kasvuprosentit vuosille 3-6 ja jatkovuosille (terminal). Ennustevuodet 1 ja 2 tulevat seurantani ennusteista.

Ensimmäisiä merkkejä liikenteen vilkastumisesta on näkyvissä. Tieliikenteen määrä on viime päivinä vähitellen lisääntynyt. Myös lentoliikenteessä Suomen ilmatilaa käyttävien ylilentojen määrä on ollut varovaisessa kasvussa Kiinasta Eurooppaan suuntaavien lentojen lisääntymisen takia. 

Kokonaisuutenaan liikennemäärät ovat edelleen poikkeuksellisen alhaisia niin maalla, merellä kuin ilmassa. Verrattuna viikon 10 arkipäivien keskiarvoon esimerkiksi Uudellamaalla oli ke 22.4. liikennettä -24 % vähemmän, kun vastaava luku ti 7.4. oli vielä -33 %.  Myös muualla Suomessa kokonaisliikennemäärät ovat olleet alueittain kasvussa, joskin liikenne on ollut keskiviikkona 22.4. vähintään -19 % normaalista.

Euroopassa matkailun kalleus yllättää monet ensikertalaiset. Lentoliput, junamatkat ja lauttareitit haukkaavat nopeasti leijonanosan matkabudjetista. Viimeisen vuosikymmenen aikana markkinoille on kuitenkin ilmaantunut useita vaihtoehtoja myös edullisempaan matkailuun. Uudet bussiyhtiöt ja aiempaa kilpailukykyisemmät lentotarjoukset ovat tuoneet valtavasti vaihtoehtoja Euroopan matkaa suunnittelevalle. Tässä artikkelissa tarkastellaan eräitä tämän hetken halvimmista ja suosituimmista tavoista liikkua Euroopassa matkailijana.

Edulliset matkustusmuodot suosion huipulla

Ympäri Eurooppaa on mahdollista matkustaa esimerkiksi bussilla, junalla ja lentokoneella. Automatkailijoille tarjolla on niin ikään useita hyviä vaihtoehtoja — näitä ovat oma auto, vuokra-auto ja joissain tapauksissa myös jaettu autokyyti. Esimerkiksi vuokra-autoa etsivälle Goautos.fi - halpaauotonvuokraus esittelee ja vertailee lukemattomia autovuokraamoja. Edullisimpien vuokra-autotarjousten löytyminen on näin ollen helpompaa. Sivusto kertoo myös, että vuokrahintoihin sisältyy vakuutus.

Huomenta, Tuloskausi on täydessä vauhdissa. Tänään tuloksia julkistivat jo aamulla ainakin Telia, Elisa ja Revenio. Ainakin Kone julkistaa myöhemmin tänään. Huomioita mainittujen yhtiöiden ennusteista, toteumista ja niiden osumatarkkuudesta.

Elisa

Elisan kurssi ei ole juuri koronakriisistä hätkähtänyt. Elisan 1q20 tulos ylitti ennusteen kautta linjan. Elisa piti näkymät vakaina ja ennallaan.

Elisalla ei juuri ole bisneksiä, joiden kysynnän Korona hiljentäisi.

Telia

Telialla on kännykkäverkkojen lisäksi merkittävää mediabisnestä. Siksi koronan vaikutus Teliaan lienee suurempi kuin Elisaan. Telian 1q20 kannattavuus ei aivan yltänyt vertailukauden tasolle, mutta yrityskaupat kasvattivat liikevaihtoa.

Telia alensi koko vuoden kassavirtaohjeistusta noin 900m€:n per vuosi 2020. 4miljardille osakkeelle jaettuna tämä tekee 0.22€, joten koronapaniikissa alennettua osinkoa voitaneen hiukan korottaa ensikevääksi.

Viimeaikaisia talousuutisia lukiessa tulee mieleen brittiläinen lastenloru Humpty Dumpty:

Humpty Dumpty sat on a wall,
Humpty Dumpty had a great fall.
All the king's horses and all the king's men
Couldn't put Humpty together again.

Minusta vaikuttaa siltä että lorun mukaisesti mailmantalous on nyt kohdannut oman "suuren putoamisensa" eivätkä kaikki kuninkaan hevoset ja kuninkaan miehet osanneet särkynyttä taloutta korjata. 

Monet indikaattorit ovat siirtyneet Liisa Ihmemaassa-alueille. Uusin esimerkki oli WTI öljyhinta joka tippui hetkellisesti -40$ tasolle. Negatiivisia hintoja ei ole nähty koskaan ennen. Suurin huolenaiheeni on että mailmantalouden pönkittäjä numero yksi - amerikkalainen kuluttaja - on nyt kanveisissa. Parikymmentä miljoonaa työtöntä saattaa olla vasta alkua. Teollisuustuotanto koki jyrkimmän kuukausipudotuksen maaliskuussa (-5.4%) sitten toisen mailmansodan. Vähittäismyynti laski jyrkimmin koskaan tilastoinnin aloittamisesta 1992. Kukaan ei tiedä kuinka kauan suossa tarpominen jatkuu. Kun ei ole kunnon turvaverkkoja ja työntekijöiden ulospotkimen on helppoa , niin tulos tässä tilantessa ei ole yllätys.

Tähän tilannekuvaan verrattuna S&P 500 - indeksi muihin pörsseihin verrattuna maltillinen pudotus on käsittämätön. -10% vuodentakaisiin arvoihin ei riitä alkuunkaan. Tämä on vuosisadan pudotus. Mitäköhän amerikkalaisten sijoittajien piipussa oikeastaan palaa?

Muut ndeksit ovat tosiaan laskeneet huomttavasti enemmän - 20...30%. Kovimpaa kyytiä ovat saaneet ns. kasvumarkkinat, kuten Brasilia ja Etelä-Afrikka, jossa indeksin laskua koventaa isäksi valuutan romahtaminen. Etelä-Afrikan kohdalla pessimismi voi olla paikallaan. Sekaanus oli suurta jo ennen coronaa. Voin vai kauhistella mitä jälkeä corona tekee maassa jossa HIV-positiivisa on paljon. Lähempänä kotia on myös Norjan kruunu laskenut pohjoismaisittain voimakkaasti.

Monien taskuja polttelee jo kteinen ja tekisi kovasti mieli tehdä halpoja ostoksia. Kannattaa ottaa rauhallisesti. Tuntuu siltä että varsinkaan USA:ssa nähdään vielä voimakasta laskua. Jos jossakin on alennusmyyntiä, niin kasvumarkkinoilla. Aloittaisin sieltä.

Vanha viisaus kehoittaa kriisin syövereissä miettiä mitkä alat tulevat muuttumaan pysyvästi - parempaan tai huonompaan suuntaan. En koskisi pitkällä kepilläkään lentoyhtiöihin tai muihin matkailualan yrityksiin, hinnasta viis. No ovat halpoja syystä. Monet ilmeiset voittajat ovat taas kalliita. Monet muutkin löysivät heti Zoomin, Netflixin ja Amazonin.

Itse tuskailen brittiläisen Marston- pubiyhtiön kanssa joka on tippunut voimakkaasti - myydä vai ei. Velkaa on paljon ja korkoaj pitää maksaa vaikka myynti on seis. Toisaalta on takana (ainakin teoriassa) arvokas kiinteistömassa.

Ottakaa siis rauhallisesti ja jaksottakaa ostoksia vähintään puolen vuoden jaksolle. Kukaan (enkä varsinkaan minä) tiedä koska pohja ohitetaan.

Oma salkku: Arvonmuutokset: 2020  -27.8%, alusta (27-05-2010) +61.4%

Lisätietoja salkkusivulla.

Sijoittajan kannattaa tarkastaa veroilmoituksensa tarkkaan, veroehdotuksessa voi olla virheitä. Seuraavassa muistilista vähennyksiä, jotka kannattaa muistaa:

• Merkittävämpi sijoitustoiminta tarvitsee työhuoneen sekä työvälineiksi tietokoneen ja siihen liittyvät laitteet. Nämä laitteet ovat osakesäästäjän lisäksi usein välttämättömiä myös asuntosijoitustoiminnassa ja metsätaloudessa ja metsäsijoitusten hoitamisessa.
• Sijoittajan kannattaa huomata että toiminnassa voi syntyä myös oman paikkakunnan ulkopuolelle suuntautuvia merkittävämpiä matkakustannuksia, joista voi vähentää 0.25€/km. Näitä syntyy osakesijoittajalle messumatkoista tai käymisestä vuokra-asunnolla tai metsätilalla. Jos yhtiöstä saatava osinkotulo on merkittävää, niin myös yhtiökokouksessa käymisen matkakulut voi vähentää.
• Sijoituskerhojen ja osakesäästäjien kokoontumiset ja jäsenmaksut kannattaa muistaa vähentää.
• Tietokirjallisuus, ammattilehdet, maksulliset koulutukset ja myös matkat koulutuspaikkakunnalle ovat vähennyskelpoisia menoeriä.
• Tulon hankkimista varten (sijoitusasuntoja, osakkeita, metsäkiinteistöjä) varten otettujen lainojen korot ovat vähennyskelpoisia. Ne voidaan tietyin edellytyksin vähentää myös ansiotulosta, jos jonain vuonna ei ole pääomatuloja. Oman asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen otetun lainan korot ovat osittain vähennyskelpoisia. Valtion takaamien opintolainojen korot kelpaavat niinikään vähennyksiin.
• Sijoitustoimintaa varten käytetyn pankki- tai sijoitustilin kulut ovat kaikilta osin vähennyskelpoisia samoin kaikki arvopaperi-, asunto- tai kiinteistö- kauppaan liittyvät kulut ja mahdolliset valuutanvaihdon komissiot.

Koronasta puhuminen on siinä mielessä hankalaa, että itse tauti ei tietenkään ole Suomen hallinnon vastuulla, mutta taudin torjunta on.

Oheinen törmäily on oire siitä, että hallinnossa on liikaa ihmisiä, joilla ei tunnu olevan mitään käsitystä Suomen kokonaisedusta, ei kiinnostusta sen ajamisesta, ei ajatusta, että voisi asiaan itse vaikuttaa saati että olisi siitä jotenkin vastuussa.

Tekniikka ja talous –lehti kertoi VAJAA KUUKAUSI SITTEN 24.3. Suomen ainoana EU-maana jättäytyneen (alun perin) pois koronan torjuntaan tarkoitettujen terveydenhuoltotarvikkeiden EU-tason yhteishankinnasta. Siis jo kuukausi sitten tämä oli julkista tietoa.

Nyt ministeri Pekonen kertoo, ettei vielä äskettäin tiennyt hallinnonalaansa liittyvästä olennaisesta asiasta, joka siis oli julkinen jo vajaa kuukausi sitten.

Koronavirus on vaikea vihollinen eikä sen kulkua tai mahdollisia uusia aaltoja voi ennustaa. Myös reaalitalous on näinä aikoina vaikea ennustettava. Molemmat kulkevat käsi kädessä, joten kukaan ei voi sanoa mitään varmaa reaalitalouden tulevaisuudesta. Hyviä vertauskohteita taloushistoriasta on vaikea löytää, mutta yritetään siitä huolimatta. Yhdysvaltain talous on suurin ja sitä myötä merkitsevin, joten tarkastellaan sitä. Lähinnä nykytilannetta oleva vertauskohde oli 1930-luvun lopulla. Sekään ei päde täysin tähän, koska pandemiaa ei ollut.

Tilanne ennen koronaa

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Forecast-sivulla on nyt nykykurssin vertailu sekä 2018- että 2019-päätöskurssiin.

Meillä on naapurinamme ja kumppaninamme kolmen meren aloite. Tämä yhteenliittymä on vuonna 2016 perustettu 12 maan yhteenliittymä, joilla on yhteiset kokoukset, yhteistä ulkopoliittista ja puolustuspoliittista linjaa ja vuodesta 2019 saakka myös yhteinen rahasto, jonka kautta yhteisiä hankkeita rahoitetaan. Tähän yhteiseen "budjettiin" ovat ennen kesäkuussa tapahtuvaa Viron presidenttimme Kersti Kaljulaid isännöimää kokousta luvanneet rahoitusta ainakin Puola, Romania ja USA.

Suomi osallistuu muutamiin kolmen meren hankkeisiin. Tallinnatunneli on osa Rail Baltica hanketta. Virosta Inkooseen rakennettu kaasuputki on osa kolmen meren välistä pohjois-etelä suuntaisen kaasunsiirtokapasiteetin rakentamista ja Tallinnan laivaliikenne on osa Via Baltica moottoritiehanketta.

Valtionvarainministeriö on taloudellisen katsauksen esitysmateriaalissa ottanut kantaa siihen miten eri sektorit pärjäävät korona kriisissä. Sektoreiden pärjäämisessä on muutamia sijoittajia kiinnostavia havaintoja.

Pankkisektori tulee VM:n ja Tilastokeskuksen mukaan pärjäämään suhteellisen hyvin.  Pankkien ja vakuutusyhtiöiden tuotos (liikevaihto) laskee vain viisi prosenttia. Lainankorot on kaikissa tilanteissa maksettava eikä pankkeja haittaa vaikka lainanottajat joutuvat pyytämään maksuaikaa. Pankkien toimintaa helpottaa myös se että vakavaraisuusvaatimuksia on höllennetty. Uutta lainaa voi myöntää ilman että vakavaraisuusvaatimukset tulevat heti vastaan. VM ei usko että kasvavat luottotappiot tärvelevät pankkien liiketoimintaa.

Suomalaiset pankit ovat hämmästyttävän samanlaisia yleispankkeja. Lähes kaikki ovat suurin piirtein samoissa suhteissa sekä yrittäjän että yksityisten pankkeja.

Markkinaosuudet pysyvät vuodesta toiseen samankokoisina. Asiakkaat eivät hevin vaihda pankkia selviää Suomen Pankin luottolaitosten markkinaosuuksia koskevasta tilastosta.

Uudet tautitapaukset vähenevät THL:n tilaston mukaan. Koronaan on kuollu maaliskuun jälkeen 76 mediaani-iältään 81 vuotiasta ihmistä kun samaan aikaan esimerkiksi sydän ja verisuonitauteihin on kuollut 2250 ihmistä. Koronan takia maa on pysäytetty. Sydän ja verisuonitautien takia maata ei ole pysäytetty, vaikka hyvin olisi tiedossa keinoja joilla sydän ja verisuonitauteihin kuolleisuutta voitaisiin kovilla keinoilla vähentää.

Uusi tauti on tuntemattomuutensa takia pelottava. Koko yhteiskunta järkkyy kun pelikentälle astuu uuden näköinen viikatemies. Helposti unohtuu, että noita viikatemiehiä on muitakin, syöpäsairaudet, altzheimer, sydän ja verenkiertoelimistön sairaudet. Kaikki ovat koronaa pahempia. Ja jos meillä on taloudellista toimintaa ja varallisuutta niin näihin vanhoihin tauteihin löytyy yhä parempia lääkkeitä. Mutta varallisuus tuhoutuu jos kaikki huomio kohdistetaan yhteen uuteen tappajaan, joka ei kokonaisuudessaan ole kuitenkaan kovin vakava.  Merkittävimmät tappajat ovat jatkossakin muita. 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen talousennusteen mukaan nopea toipuminen voisi edelleen olla mahdollista. Voisimme palkansaajien mukaan edelleen selvitä 5% bkt laskulla jos toimimme heti. Rajoitteiden nopea purku voisi säästää enemmän ihmishenkiä kuin niiden jatkaminen. Kyllä rahalla saa terveydenhuoltoa jatkossakin.

Yhtiöiden riskitasot vaihtelevat huimasti talouskriisien keskellä

Halpalentoyhtiö Norwegian Airin velkavaikeudet saavuttivat pisteen, jossa sen valtavia hätäluottoja valtiolta muutetaan osakepääomaksi. Vanhojen omistusten suhteellinen osuus putoaa radikaalisti.

Aikapommi olit tikittänyt jo vuosia kasvua raskaasti velalla rahoittaneessa yhtiössä, kuten jo syksyllä vakavasti varoitin. Nyt se laukesi koronan lyötyä Norwegianin koko sektorin tapaan polvilleen.

Pandemiaa ei kukaan voinut vielä syksyllä ennustaa, mutta yhtiön huima riski oli jo tuolloin selvä. Norwegian on surullinen muistutus kovan velkavivun vaarasta – etenkin erittäin syklisellä alalla.

Norwegianille kävi kuten oli jo puoli vuotta sitten kohtalaisen ilmeistä: ongelmien jatkuessa yhtiö pelastetaan, koska Norjan kokoiselle maalle kyseessä on merkittävä yritys. Mutta pelastus ei koske omistajia.

IMF ennustaa uusimmassa "world economic outlook 2020" raportissaan, että maailmantalous supistuu tänä vuonna 3%. 

Kehittyneiden maiden taloudet supistuvat suurin piirtein 6...7%. Kehittyvät maat pärjäävät paremmin. Niiden taloudet supistuvat suurin piirtein 1%.

Koronan aiheuttamien vielä pahempien taloudellisten seurausten riski on IMF:n mukaan merkittävä.

IMF on negatiivisissa arvioissaan yleensä maltillinen. Tämä johtuu osittain IMF:n tehvästä maailmantalouden vakauttajana ja osin siitä että IMF saa rahoituksensa hallituksilta. IMF:n arviota voidaankin pitää lähestulkoon parhaana mahdollisena skenaariona. Hieman huonomminkin voi mennä.

Lisää tietoa: IMF world economic outlook

Olen tuossa kirjassani, esim. s. 125-126, käsitellyt runsaasti suomalaisen metsäteollisuuden varastokäytäntöjä 100 vuotta sitten.

Kun raaka-aineen hintaan oltiin tyytyväisiä, sitä ostettiin varastoon runsaasti. Jos taasen lopputuotteen hinta ei kelvannut, sitä tehtiin varastoon surutta. Raumalla oltiin perin hämmästyneitä siitä, ettei pienessä suomalaisessa kaupungissa pystyttykään vaikuttamaan ratkaisevasti Länsi-Euroopan kokonaiskysyntään.

Varastoihin sitoutui valtavat määrät korollista vierasta pääomaa ja sen lisäksi se työllisti satoja ihmisiä, ajoittain jopa kolmanneksen tehtaiden koko työvoimasta. Kuriositeettina mainittakoon, että 1986 jo silloin eläkkeellä ollut johtaja ei nähnyt vanhoissa systeemeissä olleen mitään vikaa. Kuitenkin tuolloisissa käytännöissä oli runsaastikin toivomisen varaa, mutta sitten mentiin toiseen äärimmäisyyteen.

Liikevaihto ja kannattavuus romahtavat erityisesti toisella vuosineljänneksellä

Talousmentorin, Piksun ja Sergion yhteistyönä tuotettiin valittuja Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia tulosennusteita. Konsensusennusteet laskettiin tälläkertaa 75 Helsingin pörssin yritykselle. Listalta puuttuu lähinnä pieniä yrityksiä.

Liikevaihto vuonna 2020

Listalla olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 noin 181mrd€. Samojen yritysten liikevaihdon konsensusennusteiden summa vuodelle 2020 on 163mrd€. Pudotusta koronakriisin, eristystoimien ja orastavien muiden ongelmien ansiosta siis noin 10%. Konsensusennusteiden liikevaihdon summa vuodelle 2021 on 177mrd€, joten näiden lukujen valossa ensivuosikaan ei tule vielä yltämään viimevuoden tasolle.

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita.

Konsensusennusteet on tälläkertaa laskettu 75 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

• Sergio
• Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
• Talousmentor

Kerätyistä tiedoista on soveltuvin osin laskettu ennusteet seuraaville: liikevaihto, liikevoitto, osakekohtainen tulos (EPS), vuoden "tuloksesta maksettava" osinko ja tavoitekurssi.

Ennusteet koskevat tälläkertaa jaksoja: vuoden 2020 ensimmäinen vuosineljännes (Q1/2020), koko vuosi 2020 ja koko vuosi 2021. Alla on listattu keskeisimmät konsensusennusteemme.

Taulukon luvut ovat - raportointivaluutasta riippumatta - ilmoitettu miljoonina eurona.