Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisilla on paljon vapaa-aikaa ja vähän työhaluja

Suomalaiset ovat tehdyn työajan perusteella eräs Euroopan laiskimmista kansoista. Vasta julkaistusta ETLA raportista selviää, että tämä koskee sekä osa-aikaisia että kokoaikaisia ja se koskee sekä julkista sektoria että yksityistä. 

Syinä suomalaisten tapaan asettaa vapaa-aika etusijalle voisivat olla:

  • hyvin toimiva tulontasaus, joka varmistaa että elämä on mukavaa ja taloudellisesti turvattua tekipä töitä enemmän taikka vähemmän tai vaikkapa ei ollenkaan
  • jäsenmäärältään ja vaikutusvallaltaan maailman vahvin ammattiyhdistysliike, joka rakastaa ja edistää lyhyttä työaikaa

Lyhyttä työaikaa tekevillä mailla on monta yhteistä piirrettä. Niiden kansalaiset ovat tyypillisimmin onnellisia, tulontasaus toimii eikä työelämässä menestyminen tuo rahallista tai muuta lisäarvoa.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Treidaus: Graafien lukemisen vaikeus

Jälkikäteen tehtynä graafien luku, tekninen analyysi ja niiden tulkinta on helppoa. Silloin on helppo osoittaa graafia ja sanoa, että jo tuolloin näki sen, mitä tuleman piti. Live-tilanteessa tilanne muuttuu kertaluokkaa vaikeammaksi ja tulkinnan varmistuttua treidaustilanne saattaa jo menneen ohi. Osake liikahti sen 5 prosenttia suuntaansa treidaussignaalin vahvistumista odotellessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Astumme Mika Lintilän johdolla kohti sosialismin ihannetta

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioesitys sisältää sijoittajallekin monta arvokasta tietoa:

  • Valtion verotulojen arvioidaan vuonna 2020 kasvavan 2,4% tämän vuoden tasosta ja budjetin loppusumma kasvaa noin 2.6%. Kun bruttokansantuote nousee samaan aikaan noin prosentin niin tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta nousee. Julkisen sektorin paisuminen tarkoittaa leikkausta niiden tulotasoon, jotka tekevät yksityissektorilla työtä ja tuottavat lisäarvoa.
  • Kasvavista verotuloista huolimatta valtiontalouden alijäämä kasvaa 0,5 Mrd€ ja budjetin kokonaisalijäämäksi tulee 2,3 Mrd€. Tämä tarkoittaa muun muassa velkaantumista ja leikkausta lapsiemme elinaikaisesta hyvinvoinnista.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan tuotannollisilla investoinneilla, mutta tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat pienempiä kuin naapurimaihimme Ruotsiin ja Saksaan. Yritykset ovat päätyneet investoimaan muualle kuin Suomeen. Talousarvioesitys esittää ratkaisuksi lisärahoitusta Business Finland palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavia yrityksiä ja ihmisiä verotetaan ja näillä veroilla rahoitetaan Business Finland virkamiesten toimintaa. Business Finland virkamiehet auttavat ja ohjaavat yrityksiä menestykseen. Ongelmaa pohtimaan asetetaan myös valtiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Veikkauksen monopoli, mainonta ja tulospalkkiojärjestelmä

Veikkaus on viime viikkoina kerännyt negatiivista mediahuomiota ja ihan aiheellisesti. Syynä on ollut sen harjoittama mainonta, joka on ollut hyvin kyseenalaista varsinkin Veikkauksen oletetun yhteiskunnallisen tarkoituksen huomioiden. Tällaisissa tilanteissa syntyy tietysti helposti ajatuksia myös koko monopoliyhtiön perusteltavuudesta.

Veikkauksen vuonna 2016 käyttöön ottama logo

Veikkauksen asemaa voi perustella kai ennen kaikkea kahdella tavalla:

  1. Vastuullisuus peliriippuvuuden minimoimisessa.
  2. Pelibisneksen tuottojen pysyminen paremmin Suomessa sekä niiden ohjaaminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Molemmat ovat hyviä perusteluja - ainakin niin kauan kuin ne toteutuvat. Jälkimmäinen kohta luultavasti pitää ainakin jossain määrin kutinsa, mutta siinä on se ongelma, että se ei sellaisenaan taitaisi kelvata Euroopan Unionille. EU on nimittäin myöntänyt Suomelle poikkeusluvan pelimonopolin säilyttämiseksi, mutta perustelu sille on ollut nimenomaan kohdassa 1. Kuinka hyvin se toteutuu?

Käyttäjän sergio kuva

Syksyn sijoittajatapahtumia

Pvm

Tapahtuma

Paikka

Aika

Seppo paikalla?

19.9.2019

Sijoittajapäivä

Finlandia-talo, Helsinki

 

Kyllä

28.9.2019

Käyttäjän J.Vahe kuva

Julius Caesar ja Nordea

Ave Nalle Caesar!

 Photo source 

Leomudde [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)]

Sarjakuvalehti Asterixissa vitsailtiin joskus Julius Caesarin tavalle puhua kolmannessa persoonassa. Caesarin puheesta ei kovin paljon tiedetä, mutta toki hän kirjoitti eli kirjoitutti kirjansa De Bello Gallico kolmannessa persoonassa.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Korkosijoittajilla on edessään ankeat ajat (joskus)

Korot ovat poikkeuksellisen alhaisella tasolla tällä hetkellä. Yhtäjaksoinen laskeva koron aika alkoi melko tarkalleen vuonna 1990 kun keskeinen Saksan valtion 10-vuotinen korko huiteli 9%-tasolla. Myös 2010-luvulla on korkosijoittajilla ollut kissanpäivät mahtavine tuottoineen.

Kun siirtää katseensa historiaan ja vuoteen 2010 ei olisi uskonut, että silloisella 2,5-3% korkotasolla kukaan tekisi mitään erityisiä tuottoja korkotuotteilla, mutta näin on silti vain käynyt. Väitän, että melkein kaikki alan ammattilaisista ja korkosijoittajista ei olisi voinut kuvitellakaan keskeisten korkojen käyvän miinuksella jonakin hetkenä juuri alkaneen vuosikymmenen aikana. Historiallisesti katsoen, ollaan ennemminkin odotettu korkojen nousevan kuin laskevan valtaosan ajasta. Itse en silloin voinut kuvitellakaan tämänhetkistä tilannetta.

Korkojen laskulla on positiivisia vaikutuksia korkosijoittajan kannalta. Kun korko laskee, nousee oman korkopaperin arvo koska sillä saa muita enemmän tuottoja korkeamman koron ansiosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Huolet ovat sijoittajien keskuudessa kasvaneet

Tuloskausi on Nordean Antti Saaren mukaan ollut pelättyä parempi. Tulokset ovat esimerkiksi Suomessa ja USA:ssa  kasvaneet vuositasolla parin prosentin verran. 

Yritysten marginaalit ovat kasvavien kustennusten painamana varsinkin USA:ssa supistuneet. Maailman taloustilanne on lisäksi ylipäätään heikkenemässä. Kommentit lähituloskausista eivät kuitenkaan ole synkkiä eikä panikointia ole havaittavissa.  Tämä tuloskausi on ollut siis ihan okei, mutta kaikenkaikkiaan huolet huomisesta ovat kuitenkin jonkinverran kasvaneet.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1993

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1993 kirjeen sisältöön ja aiheena on sijoitusvirheet sekä osakkeen riski.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuvio koroista ja inflaatiosta kätkee korkosijoittajan perustietouden

Oheinen Suomen Pankin tuottama korkosijoittajan peruskuvio antaa perustietoa korkosijoittajalle:

  • Lainojen keskikorko on noin 1...4% talletuksia korkeampi. Tämä on se nimellinen tuotto, jonka pankit saavat. 
  • Korkosijoittaja kärsii inflaatiosta täysimääräisesti. Korkosijoitukset menttävät arvoaan olivat ne sitten yrityslainoja tai muita korkosijoituksia.
  • Inflaatiojakson jälkeen on yleensä noin 10 vuoden periodi, jolloin korkosijoittajat saavat hyvityksen. Korko ja myös korkokate (lainakorkojen ja talletuskorkojen välinen ero) pysyvät hyvinä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmastomuutoksen vaikutukset Suomelle

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut päivitetyn ilmastoraportin. Sen mukaan maailman ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen 1800 luvun lopulla vallinneen niinsanotun pikkujääkauden jälkeen. Pikku jääkauden pahimpina vuosina muun muassa Suomessa kuoli kylmyyden aiheuttamassa nälänhädässä noin 9% kansasta.

Ilmasto uhkaa vuoteen 2040 mennessä lämmetä vielä puoli astetta lisää ja tästä on vaikutuksia Suomelle:

  • Biodiversiteetti lisääntyy.  Lämmön mukana tulee uusia kasvi ja eläinlajeja.
  • Kesät pitenevät ja hieman myös lämpenevät
  • Maatalous-  ja metsätalous- tuotanto kasvavat. 
  • Maan pinnan kohoaminen lakkaa. Pohjanmaan rannikkoa vaivannut maan pinnan kohoaminen kompensoituu osittain meren pinnan nousulla.
  • Tuulisuus vähenee. Tuulia ylläpitävä napa-alueen ja lauhkeiden vyöhykkeiden välinen lämpötilaero pienenee vähentäen tuulia ja myrskyjä.
  • Säätyypit kestävät pidempään. Säätilan lämpimät ja kylmät jaksot ovat kestoltaan pidempiä.
Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Suurin osa tulosennusteista päivitetty puolivuositulosten perusteella.

Ostettu kesän aikana:

- UPM, oli mielestäni aliarvostettu

- Nokian Tyres, oli mielestäni aliarvostettu

- Mycronic, oli mielestäni aliarvostettu

Myyty:

- Addtech, koska pääomistaja myi

- Orion, koska toimitusjohtaja myi

- Cramo, koska Adapteon listaus toteutettiin pienomistajan kannalta huonolla tavalla

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiina on tukenut investoinneillaan maailman infrastruktuurihankkeita

Kiinan "Belt and Road" ohjelma dokumentoi ja kertoo sen, minkälaisia kohteita Kiina haluaa ulkomaille suunnatluilla investoinneillaan tukea. USA on varoitellut muun muassa Italiaa osallistumasta näihin hankkeisiin. Kiinan väitetään pyrkivän kriittisten infrastruktuurien kontrolliin.  Belt and Road hankkeen mukaista Kiinalaista rahaa on ilmeisestikin ollut käytössä myös Westerbackan Tallinna tunnelihankkeessa. 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tiedoista kuitenkin selviää, ettei Kiina numeroiden valossa tavoittele omistajavaltaan liittyvää taloudellista ylivaltaa maailmassa. Päinvastainen on enemmän totta:

  • Ulkomaiset suorat investoinnit Kiinaan (erityisesti Eurooppalaiset) ovat vuosien saatossa olleet suurempia kuin Kiinan sijoitukset ulkomaille. Jos joku saavuttaa omistajavallan kautta hegemoniaa niin nimenomaan Eurooppalaiset Kiinassa eikä päinvastoin.
  • Kiinan suorat investoinnit ulkomaille ja myös suorat investoinnit Kiinaan vastaavat suurin piirtein Kiinan osuutta maailman bruttokansantuotteesta. Mitään normaaliin taloudelliseen kanssakäymiseen liittymätöntä ei ole menossa.
Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Niin vola katosi

Hyvä sijoittaja odottamassa markkinapaniikkia ja hätähousuja.

Kuten jo viikonloppuna povasin, volatiliteetti kiihtyi aivan viikon alussa ja sitten katosi tai ainakin oleellisesti väheni viikon puoliväliin mennessä. Se tapahtui jo tänään, tiistaiaamuna.

Markkinapaniikit ovat ikuinen ja täysin samanlaisena toistuva ilmiö. Käytännössä kaikki osakkeet sukeltavat, jotkut todella rajusti, jotkut vähemmän, mutta sinistä on jokseenkin mahdoton löytää pörssistä VIX:in kiskaistaessa 20 pisteen tasoille, saati korkeammalle.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lauantain asema nyky-yhteiskunnassa?

Viikon takainen sunnuntailisiä koskenut kirjoitukseni herätti ehkä yllättävänkin paljon keskustelua. Kirjoitukseni tarkoituksenahan ei tietenkään ollut kenenkään kokonaisansiotason laskeminen, eikä oikeastaan edes viikonloppukorvausten kutistaminen kokonaisuudessaan, vaan sunnuntain lakisääteisen oletuspainoarvon kyseenalaistaminen. Keskustelu sai minut kuitenkin huomaamaan, että tuo tyypillisin 100 prosentin sunnuntailisä ei välttämättä ole niin erityisen suuri, kuin miltä se on monesti vaikuttanut. Vaikka voin esittää arvioita siitä, miltä sunnuntailisä tuntuu korvauksena, suoran käden kokemusta minulla ei siitä ole melkein lainkaan. Tällä vuosikymmenellä olen tainnut saada sunnuntailisää vain yhdeltä sunnuntailta, ja vaikka se tuntuikin oikein hyvältä korvaukselta, ei sama tunne päde välttämättä kaikkiin ihmisiin tai elämäntilanteisiin: vaikka sunnuntain tuplapalkka on luultavasti monesti hyvinkin houkutteleva esim. opiskelijalle, vaikkapa perhearkea viettävälle vanhemmalle sunnuntaityön hankaluus voi vastaavasti syödä sunnuntaivuorojen houkuttelevuuden kokonaan.

Lauantailla ja sunnuntailla on omanlaisiaan erityisrooleja. Riippuen kontekstista lauantai saatetaan laskea tai olla laskematta arkipäiväksi.

 Sunnuntai taas voi olla ainoa päivä, jona töitä saa tehdä menettämättä tukia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Autoritaarisella hallinnolla on perusteltu paikkansa

Merkittävä osa Eurooppalaisesta valtio-opista ja sen käsitteistä on ensimmäisen kerran esitetty kirkkaasti ja loogisesti Thomas Hobbesin kirjassa Leviathan.

Tuolla kirjalla on muiden asioiden muassa eräs merkittävä viesti juuri tähän päivään. Demokratia on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana antanut sijaa yksinvaltiudelle tai oligarkialle muun muassa Venäjällä, Hong-Kongissa ja Kiinassa. Ja myös Euroopassa keskustellaan oikeusvaltiokäsitteen yhteydessä terveestä tuomio-, toimeenpano-, lainsäädäntö- ja media- vallan välisestä vallanjaosta. Thomas Hobbesilla on tähän paljon sanottavaa. Hän puolustaa asiallisin argumentein Venäjää, Kiinaa, Unkaria ja kaikkia muita maita, jotka keskittävät valtaa hallitsijalle.

Thomas Hobbes osoittaa, että jos yhteiskuntaan osallistuvat ihmiset tyypillisimmin tavoittelevat omaa etua ja kilpailevat rajoitetuista resursseista ja asemasta, niin autoritaarinen vallan keskittäminen yhdelle henkilölle on oikein ja paras hallintotapa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Olemme IFO instituutin mukaan laskusuhdannevaiheessa

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on nyt edennyt selkeään laskusuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakesijoittajan kannattaa nyt valita sijoituskohteensa tarkasti. Hyvää tulosta tekevät ja osinkoja maksavat yritykset ovat joskus hyviä sijoituskohteita jopa laskusuhdanteessa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Heinäkuu oli ennusteen mukainen

OMX25 pysyi vaivatta markkinahaarukassa kuten Pörssihaukka ounasteli kuukausi sitten.

Pörssihaukka arvioi kuukausi sitten, että kesäkuun vahvan nousun jälkeen pörsseissä on vuorossa laskukuukausi teknisin ja historiallisin perustein. Näin kävi. Kutinsa piti myös viikon takainen arvio nousuviikon jälkeisestä laskuviikosta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muutoksen problematiikkaa

Oletetaan että olen kesäkuussa mittatikun kanssa tarkasti mitannut ruohonkorren kasvua. Olen saanut tulokseen, että korsi kasvaa 4 mm vuorokaudessa. Oletetaan, että kasvu todella pysyisi samana elokuun loppuun (mitä se tietenkään ei tee). 

Nyt päästään itse asiaan eli kesäkuusta elokuuhun ulottuvan ”kvartaalin” aikana olen havainnut 4 mm kasvun päivässä ja syvästi tieteellisen ennusteeni mukaan kasvu jatkuu samanlaisena seuraavan kvartaalin eli syyskuusta marraskuuhun. 

Kukaan täyspäinen ei tällaista ennustetta uskoisi - ainakaan maatalousministeriön ulkopuolella devil

Erikoista, että sama järjestelmä toimii taloudessa siitä huolimatta, että suhdannenäkymät ovat olleet tiedossa jo 1800-luvulta lähtien teollistumisen aikakaudellakin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakkeissa kannattaa olla aina mukana

Nordean Antti Saari suosittelee oheisella videolla pysymään osakkeissa myös niinsanottuina huonoina aikoina. Ajoitus on nimittäin erittäin vaikeaa. Otetaanpa esimerkki:

  • sijoittaja, joka pysyi koko 2000 luvun osakkeissa kaksinkertaisti varallisuutensa
  • sijoittaja, joka oli poissa markkinoilta niiden 10 päivän ajan kun osakkeet vuonna 2009 ponkaisivat finanssikriisin jälkeiseen voimakkaimpaan nousuun menetti tuon nousun ja hänen omaisuutensa arvo on pysynyt tuon yhden virheen takia 2000 luvulla samana

Yllä oleva esimerkki osoittaa että markkinoilla kannattaa olla aina mukana. Jos haluaa ottaa näkemystä ja pienentää huonoina aikoina osakkeiden osuutta, niin se kannattaa tehdä varovasti. 

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomesta on tullut pieni ja suljettu talous

Keskuskauppakamarin talouskatsaus luotaa Suomen yhteiskunnan taloudellisia rakenteita perustuen kansainvälisten tutkimuslaitosten kuten maailman talousfoorumin WEF, IMD:n ja IMF:n vertailuihin. Kansainvälisistä vertailuista piirtyy yhdenmukainen kokonaiskuva. Suomi menestyy hyvin yhteiskunnan vakautta, instituutioiden uskottavuutta, koulutusta tai sukupuolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Sijoitustamme heikentävät työmarkkinoiden jäykkyydet ja ansiotuloverotukseen liittyvät muuttujat.

Suomesta on tullut pieni ja suljettu talous

Suomi oli ennen finanssikriisiä Euroalueen mittakaavassa tyypiltään pieni ja avoin talous. Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteestamme oli suurta.

Emme ole enää. Tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen tällä hetkellä pienempiä kuin muulla Euroalueella keskimäärin. Meistä on tullut Euroalueen mittakaavassa mitattuna pieni ja suljettu talous.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Mikään ei enää tunnu miltään

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +13.1%, alusta (27-05-2010) +110.2%

Yleistä

Mikään ei enää tunnu miltään. Markkinapelurit makoilevat raukeina helteessä diivaaneillaan siemaillen viiniä hymähdellen välillä hyväntahtoisesti ilveilijöiden tempuille. Tällainen tunne syntyy kun seuraa uutisvirtaa ja markkinareaktioita.Aineksia vaikka minkälaiseen paniikkiin löytyy yllin kyllin jos niin tahtoo:

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Aika parantaa markkinariskin

Osakesijoittamisessa on kahta eri riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Yhtiöriski on niistä fundamentaalisesti ylivoimaisesti tärkeämpi. Se tarkoittaa sortumista huonoihin yhtiöihin. Osakepoiminnassa tulee väistämättä virheitä, mutta tarkoilla kriteereillä ja laajalla hajautuksella yhtiöriski on lopulta helppo pitää kurissa. Hyvä salkku kestää muutamat virheet.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Viikonlopputöiden lisäkorvaukset vastaamaan nykyaikaa

Muutaman päivän takainen Jukka Rahkon mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa ( kts. Monien ulkomaalaisten on vaikea ymmärtää, miksi ravintolat ovat Suomessa kiinni sunnuntai-iltaisin) palautti mieleeni muutaman vuoden takaiset ns. kiky-suunnitelmat, eli Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi kaavaillut toimet. Näissä oli suunnitteluvaiheessa mukana myös 100 prosentin sunnuntailisien jonkinasteinen leikkaaminen, mistä kirjoitin blogissani vuonna 2015 ( Kehitysaskeleita 8 -  Sunnuntain ja lauantain ero pienemmäksi), mutta muutoksia ei tuolloin tähän liittyen tainnut syntyä - isoa kuvaa ajatellen valitettavasti.

Lonnan takana siintävä Suomenlinna on Suomen kuuluisimpia turistikohteita, mutta miten on sen ravintoloiden sunnuntaiaukiolojen laita?

(sunnuntai 14.7.2019)

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Hallitus ja talouskasvu

Reaalisella talouskasvulla on kaksi suurta komponenttia. Ensimmäinen niistä on tehdyt työtunnit ja toinen on tuottavuus. Ensimmäinen komponentti riippuu enimmäkseen työikäisten määrän muutoksesta. Toisin sanoen, se riippuu sekä kotimaisen työvoiman lisääntymisestä tai vähenemisestä että työikäisten maahanmuutosta. Toinen suuri komponentti on paljon monimutkaisempi kuin ensimmäinen. Tuottavuuskehitys on ratkaisevampi kuin tehdyt työtunnit.

 

Hallitus ja työtuntien kehitys

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kasvu voi IMF:n mukaan piristyä jo ensi vuonna

IMF:n katsauksen mukaan maailmantalous hiljenee, mutta piristyy USA:ta lukuunottamatta uudelleen ensi vuodesta alkaen.

Viime kevään jälkeen on tapahtunut ikäviä asioita:

  • USA:n ja Kiinan väliset keskinäiset kiristyvät tullit ovat katkoneet maailmanlaajuisia toimitusketjuja
  • Brexit:n luoma epävarmuus ei ole helpottanut - päinvastoin
  • Geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet öljyn hintaa

IMF varoittelee että ensi vuodelle ennustettu kasvun pirityminen perustuu epävarmoihin oletuksiin. Kasvun piristymiseen tarvitaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmän stabiloitumista (esim. USA:n ja Kiinan välisen kauppakiistan lieveneminen) ja laaja-alaista taloudellisen luottamuksen palaamista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nettirosvous voidaan toisinaan ennaltaehkäistä

Tietoturvayhtiö Check Point® Software Technologies julkaisema “Cyber Attack Trends: 2019 Mid-Year Report” paljastaa, että tietoturvahyökkäykset ovat yleisiä ja  yleistyvät kaiken aikaa ja ettei yksikään ympäristö ole immuuni.

Hyökkääjä suojautuu piiloutumalla Internetin maailmanlaajuiseen valtamereen eikä edes EU:n kaltaiset koaaliitiot pysty suitsimaan ilmiötä. Tosiasiallinen hyökkääjä voi olla Nigeriassa, Uzbekistanissa tai missä muualla tahansa poliisiyhteistyön ulottumattomissa. Tarvitaisiin kansainvälistä poliisiyhteistyötä ja yhteisiä globaaleita periaatteita.

Jos paha tapahtuu niin rosvo pääsee monasti saaliin kanssa karkuun. Mutta rosvous voidaan ennaltaehkäistä, jos asiaan paneudutaan yrityksissä ja jos yksityisihmiset ovat varovaisia:

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Nokian hyvä osari oli pelivihje

Pörssihaukka kehotti karttamaan aina vain suurta intoa nostavaa Nokiaa sivuston avaamisesta maaliskuusta asti – kunnes kaksi viikkoa sitten kansanosake nousi vihjeeksi, kun yleinen ilmapiiri ja analyytikkojen odotukset olivat jo kääntyneet Nokiaa vastaan.

Pörssihaukka odotti teknisen analyysin perusteella tällä kertaa myönteistä osariyllätystä, ja sellaisen saimme. Raportti oli oleellisesti edellistä parempi, ja varsinkin ohjeistus viittaa osakekurssin jatkavan tämänpäiväistä ralliaan pidempäänkin.

Q2:n liiketulos oli 451 miljoonaa euroa, reilusti yli konsensuennusteiden, joiden haarukka oli 156-420 miljoonaa euroa. Nokia piti ennallaan koko vuoden ohjeistuksensa, joka lupaa 0,25 – 0,29 euron epsin. Ensi vuodelle ohjeistus on jo 0,37 – 0,42 euroa.

Edellisen osarin jälkeen ohjeistus herätti epäluottamusta, mutta nyt liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kohentuminen tukevat yhtiön arviota. Samoin tekee osingonmaksu, joka pysyy aiemmissa lupauksissa, eli 0,05 euron kvartaaliosinko jaetaan jo elokuussa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Romahtaako tulos vai analyysi?

Kun 2019 ensimmäinen kvartaali alkoi lähestyä, näin maaliskuussa 2019 talousmediassa Factsetin konsensuslistan koko vuoden 2019 liikevaihdon ja liikevoiton kasvuista. Konecranesille jälkimmäinen arvioitiin 31 prosentiksi, Cargotecille 17:ksi ja Wärtsilälle 21,4 prosentiksi.

Nuo luvut panin muistiin ja kun toinen kvartaali alkoi lähestyä, kysyin suuren pankin työntekijältä, uskoiko hän noihin ja oman pankkinsa lukuihin, jotka olivat suunnilleen linjassa konsensuksen kanssa (olivat siis vielä heinäkuussakin 2019).

Ei sanonut uskovansa. Ennusteet menevät näillä näkymin pieleen. Tässä on se ikävä piirre, että analyytikot tuntuvat olevan mieluummin kaikki yhdessä väärässä kuin yksin oikeassa. Joukosta erottuminen on pahempi kuin kollektiivinen väärässä oleminen. Ennustusteitten epäonnistumista on käsitellyt BKT:n tasolla jo 1980-1990 - lukujen vaihteen osalta Mauno Koivisto. Sama toistui vuosituhannen vaihteen IT-kuplassa ja finanssikriisin aikaan 2008.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Elintasomme laskun syynä ei ollut suomalaisten mielestä Euro

Yhteisvaluutta Euroon siirtyminen oli mukana prosessissa, josta aiheutui suomalaisille elintason lasku  ja työttömyyttä. Kustannukset karkasivat toimimattomien työmarkkinoiden, toimimattoman työmarkkinaneuvottelumekanismin ja valtion velanoton seurauksena vuonna 2008 käsistä eivätkä työmarkkinat joustaneet alas eikä ylös. Pelastusta ei voitu hakea devalvaatiosta ja niin kilpailukykymme romahti ja bruttokansantuote pieneni vuosien 2008 ja 2015 välillä merkittävästi. Syy ei ollut Euro vaan Suomen kehnosti toimiva hallintokoneisto.

Suomalaiset ovat ymmärtäneet tämän syy-yhteyden ja nyt suomalaisista 60 prosenttia suhtautuu EVA:n tutkimuksen mukaan myönteisesti yhteisvaluutta euroon. Suhtautuminen euroon ja Suomen EMU-jäsenyyteen on myönteisempää kuin koskaan aiemmin. Myönteinen suhtautuminen euroon on vahvistunut ja kielteinen vastaavasti vähentynyt kolmena mittauskertana peräkkäin. Luottamus eduskuntaan, hallitukseen ja politiikkaan on sen sijaan alhaisella tasolla.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit