Artikkelit aikajärjestyksessä

Ray Dalion perustama Bridgewater Associates on maailman suurin Hedge-rahastoyhtiö. Se on erikoistunut makrotaloustekijöiden hyödyntämiseen sijoituksissaan. Yritys pyrkii toiminnassaan ideameritokratiaan. Sillä se yrittää taistella mm. laumasieluisuutta vastaan. Bridgewaterilla uskotaan, että vain ideoiden paremmuus ratkaisee. Ideameritokratia ei tarkoita demokratiaa, jossa jokaisella on yksi ääni. Siinä pyritään kuuntelemaan eniten niitä, joilla on eniten näyttöjä käsiteltävien asioiden ymmärtämisestä.

Piksussa kirjoittettiin lokakuussa osuvasti: "Uskon, että osakkeet jatkavat huolimatta korkeista arvostustasoista, talvella edelleen ylös." Näin on tapahtunut.

Osakkeiden arvostustaso on Shiller P/E mittarin mukaan nyt 10% korkeammalla kuin vuonna 1929 eikä vuoden 2000 huippulukemasta olla kaukana. Nyt ei kukaan enää uskalla omalla nimellä kirjoitella niin rohkeasti kuin lokakuussa vaikkei ole mahdotonta että päädytään vielä korkeammalle.

Shiller p/e on yleisemmin käytettyä analyytikkojen ennusteisiin perustuvaa p/e mittaria luotettavampi.  Se mittaa pörssihintaa suhteessa yritysten viimeisen kymmenen vuoden voittoihin sen sijaan että se mittaisi pörssihintaa suhteessa analyytikkojen unelmiin tulevista voitoista. Toteutunut historia on parempi perusta mittarille kuin unelmat.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Vuoden 2017 kurssit ovat nyt vuoden 2017 lopun kursseja.

Vuoden 2018 kurssit ovat tämänhetkisiä kursseja.

Castellum tuli Fingerprint Cardsin tilalle. Castelllum on Ruotsin osinkoaristokraatti, on nyt nostanut osinkoaan 20 kertaa peräkkäin.

Rank-sivun tavoitehinnat on nyt estimoitu vuoden 2018 EPS-ennusteen perusteella.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita kannattaa ostaa silloin kun suhdannekello on suurin piirtein puoli yhdeksän aamulla ja myydä silloin kun kello on puoli kolme tai viimeistään kolme iltapäivällä.

Kello on viimeisten muutamien vuosien aikana pyörinyt sykkyrällä eikä siitä ole ollut kompassiksi sijoittajalle. Nyt on tullut muutos. Kellon osoitin on hivuttautunut kohti ulkokehää ja laajempaa ja voimakkaampaa suhdannekiertoa. Kello on tällä hetkellä suurin piirtein kaksi iltapäivällä ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin osakkeissa kannattaa pysyä vielä noin tunti. Kaikki riippuu tietysti siitä miten nopeasti kello etenee. Suhdannekellon tunti voi vilahtaa muutamassa kuukaudessa, mutta siihen voi mennä paljon pidempäänkin.

USA:ssa käydään kauppaa ETF indeksirahastoilla. Noin 80...90% näiden tuotteiden kaupasta käydään USA:ssa ja osto- ja myynti- laidan tosiasiallinen ero on siellä kaikkein matalimmillaan, tyypillisesti 0,01...0,05%. Näissä rahastoissa on pääomaa kutakuinkin yhtä paljon kuin Euroopan osakemarkkinoilla yhteensä. Niinpä monet piensijoittajat tottuivat käyttämään näitä maailman suurimpia rahastoja siinä missä eläkevakuutusyhtiötkin. Niitä sai ostaa kaikkien pankkien nettiliittymien kautta ja piksun etf sivut sisälsivät valikoiman parhaimmista.

Vuodenvaihteessa tilanteeseen tuli muutos. Finanssivalvonta kielsi niiden tarjoamisen suomalaisille piensijoittajille. Syyksi ilmoitettiin se, että maailman suurimmista, edullisimmista ja tyypillisesti myös luotettavimmista rahastoista ei ollut avaintietoesitettä suomeksi suomalaisille kuluttajille.

Fiva on korjaamassa oikeusvaltion vastaisen toimintatapansa

Tosiasialliseksi syyksi on moneen otteeseen epäilty finanssialan suorittamaa "lobbausta". Kuluttajat haluttiin ohjata pankkien omiin rahastoihin. Myös Euroopassa on tarjolla etf rahastoja mutta niiden osto- ja myynti- laidan ero on huomattava ja muut kulutkin tahtovat olla rahastojen pienen koon takia suurempia. Näitä saa vuodenvaihteen jälkeen tarjota suomalaisille kuluttajille vaikkei useimmista ole suomenkielistä avaintietoesitettä. Tässä kohdassa laista joustetaan Fiva:n silmien alla kun kyse oli Eurooppalaisten finanssialan toimijoista. Fiva:n toiminta ei selvästikään ole ollut vuodenvaihteen jälkeen oikeusvaltion mukaista. Laki ei ole ollut sama kaikille.  

Markkinoiden epäsuhtaisuus jaksaa ihmetyttää. Euroopassa pörssien keskipitkä nousu jatkuu, ja pitkä trendi on myös yhä selvästi ylös. Aika hitaasti nousu ottaa kuitenkin vauhtia, vaikka takana on muutaman kuukauden korjausliike – ja sen takana reipas kesädroppi. Euroopan pörssit eivät ole kovinkaan paljon kevään 2015 QE-huuman yläpuolella, Eurostoxx on yhä sen alapuolella. Joten se siitä pitkästä hurjasta sonnimarkkinasta.

Joka tapauksessa ylöspäin on elävän suunta, joskin aika lailla viikon satseissa sahataan korjauksia tehden. Ensi viikon pitäisi olla taas reippaampaa nousua.

Yhdysvaltojen pörssejä ei voi kuin äimistellä riemunsekaisella pelolla. Kuten olen sanonut en ole koskaan nähnyt moista kiitolaukkaa indekseissä, enkä sellaista löydä yli 50 vuoden kattavasta teknisestä datastakaan. Kulmakertoimelle, jolla isot indeksit syöksyvät taivasta kohti, ei ole vertaista.

Suomi sijoittui kuudenneksi tutkimuksessa, jossa selvitettiin eri maiden kykyä kasvattaa huippuosaajia, houkutella heitä ulkomailta ja pitää heistä kiinni. Kaupunkitasolla Helsinki oli viides. Global Talent Competitiveness Index -tutkimus toteutettiin jo viidettä kertaa ja se julkaistiin tänään Davosissa Maailman talousfoorumin yhteydessä. Suomen pohjoinen sijainti taikka ilmasto eivät haitanneet kun muut asiat, joustavuus, avoimuus ja koulutusjärjestelmä olivat kunnossa.

En pohdi miten paljon onnellisempi Suomi olisi, jos valtakunnansyyttäjä lobattuaan veljensä yritystä olisi kirjoituttanut pöytäkirjaan, ettei osallistunut asian käsittelyyn. Jos näin olisi tapahtunut, kaikkihan olisi ollut täysin kunnossa.

Kaikkein nuorimmillakin syyttäjillä on vähintään 17 v. koulutusta, monilla paljon enemmänkin, joukossahan on tohtoreitakin.

Jatkuvaa koulutusta olennaisempaa voisi olla miettiä, miten noin 30 v. ”nuori” naissyyttäjä olisi hoitovapaitten välissä töissäkin jossain vaiheessa ennen varhaiseläkettä.

Noin 60% suomalaisista haluaa presidentille lainsäädäntöön liittyvää valtaa ja presidentille oikeuden erottaa vastaan niskuroiva eduskunta ja valita (ja erottaa) pääministeri (ja sen seurauksena implisiittisesti myös hallitus), selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Maakuntakeskuksista keveimpiä verottajia ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Kunnallisveroprosenttiaan tänä vuonna puoli prosenttiyksikköä alentanut Helsinki on ylivoimaisesti kevein verottaja. Esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 066 euroa.

IMF on 189 maan talousyhteistyön järjestö, joka toimii keskuspankkien ja valtioiden välisenä keskusteluelimenä pyrkien rahapolitiikan stabiliuteen, kestävään taloudelliseen kasvuun, hyvään työllisyyteen ja köyhyyden poistamiseen.

IMF:n tällä viikolla julkaistu talousennuste on optimistinen ennustaen jatkoa hyvälle talouskasvulle:

• maailmantalous kasvaa 3.9% vauhdilla vuosina 2018 ja 2019
• USA:n yritysverotuksen pudottaminen 20% tasolle piristää USA:n kasvua kumulatiivisesti noin 1.2% vuoteen 2020 mennessä
• lyhyellä tähtäimellä saattaa toteutua jopa ennustetta parempi kehitys, mutta keskipitkän aikavälin riskinä on inflaation ja korkojen nousun mahdollinen taloutta hidastava vaikutus
• IMF suosittaa maailman hallituksille reformeja nyt hyvän sään aikaan; kattoa on ikävämpi paikata muutaman vuoden päästä kun talous kääntyy ja yleinen suhdanne sataa vettä ja räntää

Jeesus kuulemma ei voinut olla ruotsalainen, koska maasta ei olisi löytynyt yhtä neitsyttä eikä kolmea viisasta miestä. Uudemman tiedon mukaan tämä vanha sanonta ei kuitenkaan pidä aivan paikkaansa.

Ruotsissa nimittäin pari lääkiksen opiskelijaa vedätti kursseja, mutta sai niskaansa syyttäjän ja tuomioistuimen.

Suomessa toimitaan aivan toisella tavalla.

ke 14.2. Kauppalehti Oma Raha, Messukeskus, Helsinki   http://events.almatalent.fi/oma-raha/ohjelma/

to 15.2. Nordnet Live, Tukholma  https://www.nordnet.se/kampanjer/live/program.html

ke 13.3.-to 14.3. Veromessut, Marina Congress Center,  Helsinki   https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/verotapahtuma/

ti 8.5. Tampereen Sijoitusmessut   http://www.sijoitusmessut.fi/ohjelma-2/

pe 18.5. Suuri Osakesäästäjapäivä, Helsinki

ti 12.6-to 14.6. Aktiespararna Summer Campus, Strömstad

Japanin talous on kasvanut seitsemän vuosineljännestä peräkkäin, mikä on pisin kasvujakso vuoden 2001 jälkeen.

Varainhoitaja Aberdeen Standard Investment uskoo, että maailmantalouden elpyminen ja kotimaisen kulutuksen piristyminen vievät Japanin osakkeet tasolle, jota ei ole nähty sitten 1990-luvun alun.

”Rahapolitiikkaa ja talouskehitystä tärkeämpää on huomata japanilaisissa yrityksissä tapahtuneet rakenteelliset muutokset, jotka ovat parantaneet niiden joustavuutta ja laatua”, sanoo Aberdeenin Japani-salkusta vastaava sijoitusjohtaja Kwok Chern-Yeh.

Japanin vienti on kasvanut, ja investoinneissa on nähty piristymistä. Samaan aikaan kuluttajien luottamus on vahvistunut pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Kestokulutustavaroiden kysyntä ja työllisyys ovat kasvussa. 

Matala inflaatio kannustaa Japanin keskuspankkia pitämään rahapolitiikan keveänä ja jatkamaan arvopaperiostoja. Japanin keskuspankin pääjohtaja Haruhiko Kuroda valitaan todennäköisesti jatkokaudelle huhtikuussa. Molemmat seikat tukevat osakemarkkinoita.

Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti, käy ilmi Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Poliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen. Lisäksi poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin. Muualla Euroopassa poliittiset lakot on yleensä kielletty, sillä poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa korkeintaan muutaman tunnin spontaanit protestilakot on katsottu sallituksi.

Vain harvat yliopistolöydökset löytävät Suomessa tiensä markkinoille. Noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia mutta valtaosa löydöksistä jää pöytälaatikkoon. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että huippuyliopistojemme panostukset kaupallistamiseen ovat riittämättömät.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkistama raportti Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä (ETLA Raportit 80) osoittaa, miten tutkimustietoa ei kyetä hyödyntämään, vaikka yliopistojen ns. kolmas tehtävä velvoittaa tukemaan ”osaamisen muuntumista kannattavaksi liiketoiminnaksi”.

Etlan tutkija Annu Kotiranta ja tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen listaavat Suomen samaan kastiin Slovenian, Espanjan, Romanian, Kroatian, Italian ja Liettuan kanssa. Tutkijat vertasivat tutkijoiden ja kehittäjien osuutta työvoimasta suhteutettuna huipputeknologian osuuteen viennistä (Kuvio). Tulos on heikko huolimatta erittäin korkeista panostuksista tieteeseen ja tutkimukseen. Tutkijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2015 Euroopan kolmanneksi korkein, toteaa Etlan Antti Tahvanainen.

Markkinaviikko meni vanhoilla askelmerkeillä. Euroopassa keskipitkä trendi kääntyi pari viikkoa sitten, ja lyhyen eli muutaman päivän korjausliikkeen jälkeen nousu taas kiihtyi. Odotan sen jatkuvan vielä useita viikkoja, joskin tietysti sahaten. Kevättä kohti trendin pitäisi olla muutenkin nouseva ellei ihmeitä tapahdu.

Yhdysvaltojen pörssien historiallinen hype ei vieläkään laannu, saa nyt nähdä saisiko liittovaltion hallinnon sulkeminen paniikinpoikasen aikaan. Ainakin markkinoiden ylikuumentumisen puolesta siihen olisi kaikki mahdolliset syyt käsissä – en ole nähnyt reaaliajassa koskaan moista dynamiittilatausta indeksitasolla, koska teknokuplan aikaan en vielä ollut kuvioissa. Teknisen analyysin puolesta tämä on todella jännittävää aikaa.

Suomeen tarvitaan työläisten asemaa ajava puolue:

1. Pienempi kokonaisveroaste työntekijöille
2. Työntekijöille oikeus sopia halutessaan itse työnantajan kanssa työehdoista
3. Työntekijöille kohtuullisissa rajoissa itse oikeus päättää eläkevaroistaan

Valtiollinen mediamme YLE alkoi käyttää termiä "leikataan" kun puhuttiin työläisen verotaakan keventämisestä ja julkisen sektorin kutistamisesta. Kukaan ei muistanut työläistä, jolta on on leikattu melkein koko työn lisäarvo. Kukaan ei puhu työläisen kuristamisesta ja hänen tulojensa leikkaamisesta silloin kun lisätään kehitysyhteistyöbudjettia tai määrärahoja työttömille. Se on työläiseltä pois minkä julkinen sektori jakelee maailman toreille ja turuille.

Työehdot ovat tärkeä osa työelämää ja monessa tapauksessa työntekijä haluaa itse sopia monista yksityiskohdista työnantajansa kanssa. Eivät kaikki työntekijät ole nyrkkiä kollektiivisesti puivia ammattiyhdistysaktiiveja. Monet ovat itsenäisiä ajattelevia ihmisiä ja sellaisina meitä tulee arvostaa.

Nyt alkaa olla ensimmäisiä tilastotietoja siitä miten helmikuussa 2016 tehty kilpailukykysopimus vaikutti suomalaisten asemaan ja menestykseen.  

Euroalueen tilaston mukaan kilpailukykysopimuksella oli tavoiteltua vaikutusta jos mittarina käytetään yksikkötyökustannuksia. Suomalaisten asema parani ja yksikkötyökustannukset aidosti alenivat vuoden 2016 aikana verrattuna muuhun Euroalueeseen (kuva oikealla).

Metsämaan hinta on vuodesta toiseen pysynyt edullisimpana etelä-Pohjanmaalla. Metsän kasvuun suhteutettu hinta on siellä puolet halvempaa kuin esimerkiksi Päijät-Hämeessä selviää Maanmittaushallituksen vuoden 2017 kauppahintatilastosta.

Osan hintaerosta selittää massa ja paperitehtaiden läheisyys (kuva alla). Järvi-Suomen ja Kymenlaakson paperitellisuustihentymät lyhentävät kuljetusmatkoja ja parantavat puun ostohintoja.

Sijoittamisen yksi suuria harhaluuloja on ”value trap” eli arvoansa. Se tarkoittaa sortumista osakkeeseen, joka on yhtiön fundamenttien perusteella oikeasti alihintainen, mutta aliarvostuksen jatkuessa jäät nalkkiin tuottamattomaan osakkeeseen. Se siis pysyy alihintaisena markkinoiden kykenemättä avaamaan silmiään yhtiön todelliselle arvolle. Osakekurssi ei kehity realiteettien mukaisesti, sijoituksen arvo ei kasva. Aiheesta kirjoittaa tuoreeltaan Tuomo Saarnio Nordnetin blogissaan.

https://blogi.nordnet.fi/mista-syntyy-sijoittajan-etu/

Ongelmaa tai sellaiseksi kutsuttua kiroilevat monet sijoittajat kokemukseni mukaan. ”Miks tää saatanan osake ei nouse vaikka tää on sikahyvä yhtiö”. Tätä urputusta ovat sijoittajien keskustelupalstat pullollaan.

Moisen tuskaileminen on amatöörisijoittajan tunnus. Yhtiön todellinen arvo ei ole osakekurssissa, vaan sen tuloskunnossa ja osingonmaksukyvyssä. Osakekurssi usein heijastelee niitä kohtuullisessa mitassa, muttei aina – ja tällaisia alihintaiseksi arvostettuja osakkeita sijoittajan on menestyäkseen haettava.

Patentti- ja rekisterihallitus on julkistanut vuoden 2017 kotimaista patentinhakua koskevat tilastonsa. Hakijakärkeen on noussut Nokia 53:lla kansallisella hakemuksella.

Edellisen kerran Nokia oli suurin kansallisten hakemusten tekijä vuonna 2004 kun se jätti 176 patenttihakemusta Suomeen. Nokian jälkeen kärkipaikkaa piti Metso vuosina 2005-2009. Sen jälkeen kärkisijoilla ovat olleet VTT, Outokumpu, Kone ja Wärtsilä. Vaikuttaa siltä, että patentoinnin kärki Suomessa vaihtelee suomalaisten suuryritysten patentointipolitiikan mukana: Ensimmäisen patentointimaan (prioriteettimaan) valinta ratkaisee sijoituksen Suomen tilastossa.

Tässä kokonaisuudessa vuoden 2017 kärkihakijat:

Taulukossa on suluissa vuoden 2016 hakemusmäärät

Globalisaatio oli viisi vuotta pysähdyksissä

Maailmankaupan kasvu on world trade monitoring mukaan piristynyt vuoden 2017 aikana 5% tuntumaan. Muutos on merkittävä. Maailmankauppa kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka hitaammin kuin maailman bruttokansantuote. Globalisaatio oli talouden osalta viiden vuoden ajan pysähdyksissä. Yritykset yksinkertaistivat tuon viiden vuoden pereiodin aikana tuotantoketjujaan siirtämällä logistiikkansa tapahtumaan yhteen maahan tai maanosaan. Yksinkertainen ja lyhyt tuotantoketju oli tehokkaampaa kuin monen maan alueelle ulottuva toiminta.

Eurooppa pärjää taas

Kaksi satunnaista datapistettä, jotka viittavat siihen, että suhdanne on vähitellen kypsymässä kohti huippuaan. Via Heisenberg (seeking alpha)

- Bloomberg otsikko 12.1.18: "Osakemarkkinat eivät enää laske enää ikinä"

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-01-12/stock-momentum-getting-historic-on-eve-of-big-earnings-season

- Makedonia laskee liikelle 7-vuoden maturiteetin velkakirjoja 3 % korolla, mikä on sama taso kuin Saksalla 2011. Tämä 3 % taso ei ole ei ole edes alhainen samalle riskitasolle BB+ BB- -luokitetuissa euromääräisissä valtionvelkakirjoissa. 

Markkinoiden huipun taustalla on osaltaan keskuspankkien likviditeettipumppauksen aiheuttama tuottojen metsästys korkeariskisistä arvopapereista.

https://seekingalpha.com/article/4137025-china-macedonia-short-vol-s-and-p-rally-common

(mistä Heikki Ikonen on kirjoitellut)

Tähän mennessä tapahtunut:

Jo kymmenisen vuotta on tiedetty Stockmannilla olevan runsaasti velkaa ja niitten vastapainona kyseenalaista liikearvoa ja hulppeita kiinteistöjä (joita tuossa on kuvattu) ja heikko kannattavuus.

Kurssi on vastaavan ajan seurannut kiitettävästi lehmänhäntäindeksiä saavuttaen viime vuoden lopussa (B-osakkeella) reilun neljän euron hinnan.

Tämän vuoden ensimmäisen pörssipäivän aamulla firma tiedotti aikeistaan myydä kiinteistönsä Kirjatalon. Tätä ilmoitusta seurasi mielestäni täysin käsittämätön kurssinousu vajaaseen viiteen euroon. Koko ajanhan Stokka on talon omistanut ja sen olisi pitänyt olla markkinoitten tiedossa. En ymmärrä mitä positiivista myyntitiedossa oli. Muutaman päivän ilon jälkeen kurssi kääntyi jälleen laskuun ja oli maanantaina vain hiukan viime vuoden pohjia korkeammalla.

Uusi vuosi on alkanut markkinoilla poikkeuksellisen vauhdikkaasti. Osakkeiden vahva nousu on jatkunut tammikuussa, kun hyvä uutisvirta on jatkunut lähestulkoon jokaisesta maailman kolkasta ja kaikilta aloilta.

Tulosten odotetaan kohenevan yli 10% vauhdilla suhteessa vuoden takaiseen.  Energiasektori parantaa kaikkein eniten. Syynä on vuoden takaisen vertailukohdan heikko taso.  

Trump:n veroalella on lyhyellä tähtäimellä yritysten omaisuuden alaskirjauksista johtuvia negatiivisia vaikutuksia. Nämä ovat kuitenkin väliaikainen ilmiö ja veroale tulee jatkossa vaikuttamaan yritysten tuloksiin positiivisesti.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti   

Yritystuet ovat merkittävä suomalainen ilmiö. Ne ovat rahaa joka otetaan veroina pois niiltä yrityksiltä jotka ovat pystyneet tuottamaan rahanarvoista iloa ja annetaan niille, jotka ovat aktiivisina anomassa tukea. Yleensä tuen saajat ovat kehnompia lisäarvon tuottamisessa.  Yritystuilla on kaksinkertainen vaikutus. Ne heikentävät niiden toimintaedellytyksiä, jotka oikeasti osaavat tehdä jotain arvokasta ja lisäksi ne kannustavat tukien varassa elämiseen.

Kukaan ei tiedä yritystukien määrää. Toimivaa tilastointia ei ole olemassa. Tilastokeskus jättää laskematta merkittävimmän komponentin, verotuet. Lisäksi Tilastokeskus jättää hiljaa mainitsematta valtaosan yritystuista. Esimerkiksi YLE:lle maksettu puolen miljardin yritystuki on jo yksinään samaa suuruusluokkaa kuin Tilaskokeskuksen virallisesti tilastoimat tuet yhteensä.

Markkinaviikon tapahtumat eivät kummoisia tunteita herättäisi muuten, mutta Yhdysvaltojen indeksit paukuttavat teknisestä näkökulmasta ennätyksiä jo kuukausi-indikaattoreissakin. Monet niistä eivät ole olleet koskaan yhtä korkealla niiden puolen vuosisadan aikana, jolta dataa on operaattorillani tarjolla. Enpä olisi uskonut tätä itse saavani todistaa, kun vertailujaksoon sentään sisältyy 90-luvun pörssihuuma ja teknokupla.

Yksittäisten osakkeiden kohdalla olen vastaavaa todistanut toki lukemattomat kerrat, mutten koskaan indeksitasolla. Korjaus tulee, mahdollisesti rajunakin jossain kohtaa, mutta sen ajoituksen ennakointi on muuttunut arpomiseksi. Tekniseltä kannalta liikutaan minulle kartoittamattomassa tai ainakin heikosti kartoitetussa maastossa.

Hypo kertoo tuoreessa Talouskatsauksessa, että Suomen finanssikriisin jälkeen syntynyt talouskuoppa täyttyy vihdoin. Suomen kansantuote ylittää tänä vuonna finanssikriisiä edeltäneen ennätyksen. Kymmenen vuoden talouskuoppa täyttyy eli menetetty vuosikymmen jää vihdoinkin taakse. Viennin merkitys korostuu, vaikka myös yksityinen kulutus ja kotimaiset investoinnit tukevat edelleen myönteistä kehitystä.

Suomen kasvun keskeisin tuki tulee tutusti maailmantalouden myönteisestä menosta. Euroalueen talous kasvaa kohisten, eikä keskuspankilla ole vielä syytä viedä boolimaljaa pois. Juhlat ovat vasta alussa, työttömyys yhä korkealla ja inflaatio matelee. Korot nousevat vasta 2019, ja silloinkin maltillisesti. Asuntovelalliset ja investoivat yritykset voivat rakentaa talouttaan rauhassa.

Hypo ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,0 prosentin ja ensi vuonna 2,0 prosentin vauhtia. Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,0 prosenttiin ja vuonna 2019 7,5 prosenttiin.

Suhdannekierron huipentuman oikea ajoittaminen on sijoittajan kannalta tärkeää. USA:n suhdanteet ovat monasti ennakoineet kehitystä. 

USA:n yritysten luottamus (punainen käyrä) on nyt lähestymässä korkeasuhdanteen parasta hetkeä.

Korkotaso (sininen käyrä) on sekin jo noussut parin prosentin tuntumaan. Kohonnut korkotaso ei ole vielä vaikuttanut yritysten tuloksiin jotka paranevat kvartaali toisensa jälkeen. Olemme siis noususuhdanteen parhaassa vaiheessa ja kaikki tuntuu hyvältä.