Artikkelit aikajärjestyksessä

Piksussa jo hyvän aikaa mainostamani sijoittajasivustoni Pörssihaukka on lopulta avattu osoitteessa Pörssihaukka.fi. Pörssihaukka on täyden palvelun pientalo, joka auttaa sijoituskohteiden valinnassa ja kaupanteon ajoituksessa.

Sivuston kohdeyleisöä ovat etenkin piensijoittajat, jos toki kaikki. Ensimmäinen asiakaskin jo kirjautui. Olen siitä innoissani, suorastaan liikuttunut.

Pörssihaukka versoaa monista ideajuurista, mutta oleellista sen synnyssä on laaja kokemukseni markkina-analyytikkona ja nimenomaan itsenäisenä piensijoittajana. Pörssihaukka tulee mielestäni tarpeelliseen markkinarakoon.

https://valtioneuvosto.fi/etusivu 

Piksun listan mukaan Outokumpu on tällä hetkellä Suomen pörssin edullisin osake. Sen tavoitehinta on 7.12€ kun pörssikurssi on 3.48€.  

Oikealla olevaan kuvaan on listattu Piksun listan parhaimmisto, kaikki ne osakkeet joiden tavoitehinta on vähintään 10% pörssikurssia suurempi.

Tavoitekurssi on tilinpäätösten perusteella laskettu matemaattinen suure. Se lasketaan kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen avulla ja siinä on mukana jonkin verran tervettä harkintaa tulevaisuuden näkymistä.

Tällä perusteella lasketun listan parhaimmistossa on paljon pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Tämä on ymmärrettävää. Pienten yhtiöiden vaihto on vähäistä ja vähäinen vaihto ei mielytä julkisen sektorin suuria instituutioita. Myös riskit ovat suuria suurempia. Tässä voivat olla syyt siihen miksi ne ovat toisinaan edullisesti arvostettuja. Pieni vaihto ei ole kuitenkaan yksityishenkilöille ongelma ja siksi pienet ovatkin tavallisten sijoittajien suosiossa.

Metsätalous ja puun käyttö energiaksi ovat tehokkaita tapoja vähentää fossiilisen tuontienergian tarvetta selviää Luonnonvarakeskuksen Ilmastopaneelin päätelmistä sekä Luonnonvarakeskuksen MIL- loppuraportista.  

Puusta valmistettavat tuotteet korvaavat öljystä valmistettavia muoveja ja pakkausmateriaaleja. Puun käyttö rakennusmateriaalinan korvaa runsaasti energiaa vaativan betonin käyttöä. Puun käyttö energianlähteenä on sekin tehokasta ilmaston hoitoa. Puulla korvataan pääsääntöisesti fossiilisia polttoaineita kuten hiiltä ja kaasua.

Jotta metsästä saadaan mahdollisimman suuri ilmastohyöty pitää metsää hoitaa hyvin. Sopiva korjuuikä on noin 80 vuotta (kuva oikealla), Tuossa iässä metsän kyky sitoa ilmakehän hiiltä päättyy ja luontaisesta lahoaminen kompensoi kasvun. Oikeassa iässä korjatun hehtaarin puumateriaalilla korvataan tyypillisesti runsaat 25 tonnia öljyä tai hiiltä.

Pääosa suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on siirretty julkisen sektorin, lähinnä työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden haltuun. Siksi on tärkeää seurata miten tämän varallisuuden arvo kehittyy, se on meidän yhteistä omaisuutta.

Suomalaisten työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 193,4 miljardia euroa. Vuonna 2018 eläkevarat supistuivat kokonaisuudessaan 6,4 miljardia. Erityisesti osakkeiden heikko kehitys ja korkosijoitusten vaatimaton tuotto käänsivät sijoitusvarojen reaalisen kokonaistuoton miinukselle. Se oli -3,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Tasan kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun suuren finanssikriisin aiheuttama historiallinen pörssiromahdus pohjasi. Euroopassa se tapahtui aika lailla tähän aikaan iltapäivästä. Muistan hetken hyvin monestakin syystä.

Olin tuolloin häärännyt markkinoilla jo usean vuoden, tuohon aikaan aktiivisena päiväkauppiaana. Sitä on turha kuvitellakaan tekevänsä ilman teknistä analyysia. Ja toisaalta teknistä analyysia ilman päivittäistä markkinakokemusta.

Oma käsitykseni kyseisenä päivänä oli, että pörssit olivat lähellä pohjiaan - vaikka ilmapiiri oli finanssikriisin järkyttävien sotkujen vuoksi kaoottinen. Sitä se aina on markkinoiden pohjassa. 

2009 kevättalvella keskuspankkien ja valtioiden valtavien elvytyspäätösten myötä suursijoittajat olivat varmistuneet talouden toipumisesta. Se alkoi näkyä pitkissä markkinaindikaattoreissa, vaikka kurssit yhä sukelsivat hurjassa paniikissa.

Tuota ilmaisua voivat sitten muutkin käyttää…

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on mielenkiintoinen mies. Seuraan hänen blogiaan tarkasti. Meillä on muuten ainakin yksin yhteinen piirre. Minäkään en vastaa puhelimeen.

Timo Metsola on kiinnittänyt huomiota siihen mihin minäkin eli asuntomarkkinoiden ylikuumenneeseen tilanteeseen.

Yhtiö arvioi, että Turku-Helsinki-Tampere kolmion ulkopuolella uhkaa asuntojen hintojen pysyväisluontoinen lasku.

Edelleen olemme molemmat pitkään oudoksuneet eräitä asuntomarkkinoiden ilmiöitä.

Ennen Q4-tuloskierrosta koostimme yhdessä Piksun, Sergion ja Talousmentorin kanssa tulosennusteet. Tämän lisäksi keräsin analyytikoiden konsensusennusteita vertailua varten. Nyt on aika tehdä tämä vertailu ja katsoa kuinka hyvin ennusteet osuivat.

Tänään minua ottaa päähän. Sain kirjeen pankilta, jossa ilmoitetaan, että taas sulautetaan eräs perheemme rahastoista toiseen rahastoon.

Rahastoyhtiöt kehittävät mitä ihmeellisimpiä rahastoja, joita sitten myyvät asiakkailleen. Jotkut ideat toimivat käytännössä toisia paremmin. Alussa into on kova ja ”kaikille” myydään. Sitten alkaa kova työ kerättyjen varojen hallinnassa.

Jotkut rahastot törmäävät kuitenkin ongelmiin. Alla oleva markkina ei välttämättä toimi, rahaston arvo ei nouse ja sijoittajat menettävät kiinnostuksensa. Rahaston pääoma kuihtuu ja rahastoyhtiö päättää sulauttaa rahastoa toiseen rahastoon. Esimerkkejä tästä ovat Baltian maiden osakemarkkinoihin sijoittavat rahastot, sekä lääkeyhtiöihin sijoittavat erikoisrahastot, jotka yksi toisensa jälkeen ovat häipyneet markkinoilta.

Joskus ongelma on valitussa strategiassa. Markkinointivaiheessa esitetään juhlallisesti miten hyvin aiottu strategia olisi toiminut, mutta kun rahasto pääsee käyntiin jää tuottoja saamatta. Esimerkkejä näistäkin riittää myös… Varsinkin nämä ottavat päähän monellakin tapaa!!

Asuntomarkkinoilla saatiin viime vuonna esimakua hintojen alamäestä, sillä joka toisen asunnon arvo laski eli puolitoista miljoonaa asuntoa menetti arvoaan.

Asuntojen hinnat laskivat peräti 15 maakunnassa, ja vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmikon Helsinki–Tampere–Turku ansiosta.

”Vuoden 2018 aikana väki väheni 247 kunnassa ja selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Samuel Beckettin upeassa eksistentialistisessa näytelmässä odotettiin herra Godota, kirjailijan vitsikästä väännelmää jumalasta, mutta koskaan ei häntä kuulunut. Alkaa olla sama tunnelma pörssinäytelmässä, mutta tässä tarinassa Godot hyvin todennäköisesti pulpahtaa nurkan takaa - mutta kovasti pudotus kuhkailee matkalla.

Vaan eipä sitä tarvitse ihmetellä. Aiemmat syvien monttujen jälkeiset kp-nousut ovat olleet pitkiä ja sitkeitä, kuten olen eritellyt jutussani Kuolleen kissan pompun opetuksia. Taloskasvu heittelee joskus voimakkaasti, ja pörssi reagoi herkästi, myös psykologisesti.

Edelllisen laskumarkkinan viimeinen pomppu kesti Euroopassa kolmisen kuukautta ennen kuin sukelsi yhtä pitkän kp-trendin alas. Jos näin ei pääpiirteissään käy, olemme jättänee laskumarkkinan kokonaan, ja siirtyneet jo nousumarkkinaan.

Ruokahävikki, kestävän kehityksen mukainen ruoka, kiertotalous, luomuruoka ja muovi ovat kaikki olleet lähivuosina tapetilla. Olen perehtynyt varsin paljon näihin kaikkiin aiheisiin lähikuukausina erilaisten koulutehtävien tiimoilta ja niistä on tarkoitus kirjoittaa myös blogin puolelle. Tällä kertaa keskitytään pääasiallisesti kuitenkin vain ruokahävikkiin ja sen määrään omassa taloudessani. Toteutin ihmiskokeen ja kirjoitin (sekä punnitsin talousvaa’alla) ylös jokaisen roskikseen joutuneen tuotteen helmikuun aikana. Pyöristin punnitut tuotteet lähimpään 10 grammaan aina ylöspäin. Kuukauden ostetuissa tuotteissa ja niiden jakaumassa ei ole mitään poikkeavaa muihin kuukausiin nähden sekä koen näinkin lyhyen kokeen antavan luotettavaa tietoa omasta käyttäytymisestäni. Mennään kuitenkin asiaan sen pidemmittä puheitta.

Kokosimme vuodenvaihteessa tuloskauden tulosennusteita seuraavilta osaketietoutta julkaisevilta saiteilta: talousmentor.com, sinisaariconsulting.com ja piksu.net.
Laskimme kerätyistä ennusteista omat konsensusennusteemme .

Tuloskausi alkaa nyt olla lopuillaan: kaikki seuraamamme 43 yritystä ovat jo ehtineet raportoimaan vuoden 2018 tuloksensa. Tuloskauden alkaessa puhuttiin paljon talouden hidastumisesta ja yritysten näkymien heikentymisestä. Menneen vuoden ja sen viimeisen vuosineljänneksen tulokset olivat kuitenkin melko vahvoja. Mahdollinen talouden hidastuminen ei juuri ehtinyt vaikuttaa viime vuoden tuloksiin. Pörssikurssit ovat merkittävästi toipuneet loppuvuoden kurssilaskusta.

Alla kaikki keräämämme konsensusennusteet ja vastaavat toteutuneet tulokset. Taulukon oikeaan laitaan lasketut PE-luku ja osinkoprosentti on laskettu kullakin rivillä mainituista osakekurssista, toteutuneesta osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) ja osinkoehdotuksesta.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Tulosennusteita päivitetty 2019-2020. Poistin seurannasta sellaisia yhtiötä, jotka eivät täytä laatukriteerejäni.

Huippubrandit yhdistetään laatuun ja arvostettuun tyyliin. Huippubrandin tai brandejä omistavat yritykset voivat hinnoitella tuotteensa muita vahvemmin. Ne ovat saavuttaneet mielikuviin perustuvan melko kestävän kilpailuedun.

Eräs sijoittamisen laji pyrkii sijoittamaan yrityksiin, joiden brandi on nousussa. Oheinen video seuraa maailman huippubrandien kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2018. Videolta saa hyvän käsityksen siitä miten brandien suosio kehittyy ja mitkä yritysbrandit ovat tällä hetkellä nousussa. 

TT:n lista Q418 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Sijoituksen arvon voi sanoa olevan tulevien rahavirtojen nykyarvo. Kirjoituksessa tutustutaan vapaan rahavirran (free cashflow) mukaiseen arvonmääritykseen sekä WACC-diskonttaustekijään. Kirjoituksessa lasketaan arvo Elisalle.

LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaiset hankkisivat sijoitusasunnon erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksista. Vuokra-asuntojen kasvaneen tarjonnan takia onkin tärkeää keskittyä vaihtuvuuden hallintaan sekä vuokralaistyytyväisyyteen, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon salkunhoitaja Vesa Viita sanoo.

Suomalaiset olisivat valmiit miettimään sijoitusasunnon ostoa erityisesti Etelä-Suomen suurista kasvukeskuksista. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan joka kymmenes harkitsee sijoitusasunnon ostoa.

Suomalaisten mielestä suosituimmat alueet sijoitusasunnon ostolle ovat Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku.

- Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere ovat luonnollisesti houkuttelevimmat sijainnit, kun katsotaan pitkän aikavälin asuntosijoittamista, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon salkunhoitaja Vesa Viita sanoo.

Rauman kaupungin kupeessa sijaitseva Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluoto 3 on vihdoinkin saanut Säteilyturvakeskukselta (STUK) lausunnon, jonka mukaan voimalaitoksen käyttö on turvallista ja voidaan aloittaa. Hallituksen pitää vielä antaa varsinainen käyttölupa. 

Olkiluoto 3 on julkisen sektorin hanke

Projekti on ollut tyypillinen suomalainen julkisen sektorin hanke. Teollisuuden Voima on muodollisesti yksityinen yritys, jossa on kuitenkin käytännössä pelkästään julkisvallan omistusta.  Taustalla on 132 kuntaa ja niiden 50 energiayhtiötä sekä teollisuusyrityksiä. Periaatteessa omistajavaltaa käyttää Pohjolan Voima Oy 58% omistusosuudellaan. Pohjolan voima on taas vuorostaan samaisten kunnallisten energialaitosten omistama. Mukana on myös eläkevakuutusyhtiöiden omistajaohjauksessa olevaa metsäteollisuutta ja muuta energiavaltaista raskasta teollisuutta.

Velkavetoinen Teollisuuden Voima ei ole vähään aikaan ollut voitollinen ja sen taseen loppusummasta 7 Mrd€ noin 1 Mrd€ kuuluu osakkeenomistajille. Muu on erilaista velkaa josta osa on jouduttu ottamaan osakkeenomistajilta pääomalainan ehtoisena (pääomalainalla on konkurssin sattuessa muuta velkaa huonompi prioriteetti).  Yritys on ollut osakkeenomistajilleen ilmeisesti lähinnä taakka.

Olkiluoto 3 hankkeen kaikissa ratkaisuissa otettiin maksimaalinen riski

Osakkeet jatkoivat viime viikolla nousuaan ja maailmanlaajuisesti osakkeet lähentelevät jo viime lokakuun huippuja. Talousluvut ovat samaan aikaan heikentyneet entisestään.

Maailmantalouden ja erityisesti maailmankaupan kasvu on hidastunut jo ainakin viime vuoden puolivälistä alkaen, eikä viimeaikaisista luvuista ole saatu helpotusta. Tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet entisestään.

Kohtuullisessa määrin hidastuva talouskasvu ei ole katastrofi sijoittajalle. Riskit odotuksia suuremmista pettymyksistä ovat merkittävät ja Nordean Antti Saari kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossa.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti 

Arvoin pari päivää sitten markkinakatsauksessa, että Kiinan osakemarkkoiden pitkä laskeva trendi on päättynyt, eli laskumarkkina pulkassa. Tähän tein tosin sen varauksen, että alaspäin vielä tullaan keskipitkän trendin muodossa, mutta markkinan pohjat olisivat jo takana.

Fundamentaali syy tähän olisi joko optimismi, joka kohdistuu kauppasopuun Yhdysvaltojen kanssa, tai perusteltu odotus hallituksen tuhdista elvytyspaketista. Niillä rahassa rypevä Kiina on doupannut hiipuvaa kasvua ennenkin, koska totalitaristisesta järjestelmästä huolimatta hallinnon on huolehdittava suosiostaan. Ja tehtävä ylipäänsä tolkullista talouspolitiikkaa, jos aikoo pärjätä maailman myrskyissä.

Kauppaneuvotteluihin kohdistuva optimismi on ainakin ollut yksi syy osakkeiden viime kuukausien nousuryntäykseen. Sen todisti Donald Trump, jonka twiitti viime yönä innosti Kiinan pörssit hurjaan nousurykäykseen. 

Viime viikon markkinakatsaukseen ei ole paljoa lisäämistä, niin staattiselta tilanne vieläkin vaikuttaa – paitsi siltä osin, että indikaattorit ovat yhä pahemmin yliostettuja. Muutamat viikko-oskillaattorit posottavat jo niin korkealla, että vastaavaa ei ole nähty muutamaan vuoteen. Tämä kyllä kuvaa harvinaisen osuvasti, kuinka rajusti markkinat ja mielialat muuttuvat.

Joulukuun suurpaniikista ei näy jälkeäkään. Totaalinen pessimismi on vaihtunut kuin taikasauvalla raukeaksi optimismiksi. Odotin rauhallista keskipitkää trendiä ylös, mutta hiukan sen vakaus on yllättänyt minutkin. Toisaalta tässä tiivistyy markkina-analyysien yksi erityishaaste. Kun markkinat liikkuvat rajusti kuten loppusyksystä, voivat seuraavat liikkeet olla aika kirjavia tyypiltään.

Saksalaisen IFO instituutti mittaa  3kk välein maailmantalouden suhdannetilanteen ja visualisoi tilannekuvaa suhdannekellolla. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Tämän mittarin mukaan maailmatalous on taantuman kynnyksellä.

Talouden tila on tapahtuneesta heikkenemisestä huolimatta vielä positiivinen. Odotukset ovat sen sijaan maailmanlaajuisesti negatiivisia ja tulevaisuudelta odotetaan yhä vaan synkempiä aikoja.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1987 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

• Isot muutokset ja isot tuotot kulkevat harvoin yhdessä
• Mr Market

On tunnettu tosiasia, että suurin osa yrityksistä menee konkurssiin ensimmäisten elinvuosien aikana. On vähemmän tunnettu tosiasia kuinka hyvin pörssiin listautuneet yritykset pärjäävät. Kirjoituksessa keskityn enimmäkseen pörssiin listattujen yritysten kohtaloihin, mutta lopussa selvitän mitä yhteistä on yli 200 vuotta selviytyneillä yrityksillä. Tiedot ovat enimmäkseen Yhdysvalloista ja perustuvat Geoffrey Westin kirjan ”Scale” tietoihin, jotka on saatu Compustat tietokannasta. Osa tiedoista ovat hieman vanhentuneet ja ne perustuvat vuosien 1950 ja 2009 välisiin julkisesti noteerattuihin yrityksiin. Yrityksiä tietokannassa oli noin 28500. Tarkkoja tilastoja ei ole muista maista kuin Yhdysvalloista saatu pitkältä aikaväliltä.

Pörssistä on ”hävinnyt” vuosien 1950 ja 2009 välisenä aikana listatuista yrityksistä peräti 78%:ia. Häviämiseen on monia syitä:

• 45%:ia kadonneista yrityksistä on seurauksia fuusioista tai ostotarjouksista.

Kuukausisäästäminen on tehokkain tapa kartuttaa varallisuutta ajan myötä. Idea on erittäin yksinkertainen, pitää vain päättää minkä verran palkasta haluaa siirtää esimerkiksi rahastoihin tuottamaan ja aika hoitaa loput.

Käytännössä huomattavan moni kuukausisäätäjä lopettaa kuitenkin säästämisen varsin aikaisessa vaiheessa. Saattaa olla, että vaurastumistarkoituksessa avattu kuukausisäästämissopimus lopetetaan jo parin vuoden säästämisen jälkeen. Aiemman pankkiurani aikana puhuttiin usein siitä, että on hyvää, jos kuukausisäästäminen jatkuu edes neljä vuotta.

Ajan myötä huomasin kuukausisäästäjillä varsin tutun kaavan. Tuottoja ei oikein tahtonut tulla ensimmäisten vuosien aikana riippumatta alla olevien rahastojen tuotoista, ja vaikka pörssi oli syöksyvaiheessa ei tappiotkaan erityisemmin hetkauttaneet. Harvemmin tuotto kahden vuoden säästämisjakson jälkeen ylitti 10%, ja miltei koskaan saatu aikaiseksi 10% enempää tappiota, melkeinpä riskistä riippumatta.

Ammattimaiset sijoittajat puhuvat usein siitä, että yritysen arvo on sen tulevat voitot diskontattuna nykyhetkeen. Mutta mitä tarkoittaa tuo diskonttaus ja miksi sitä tehdään?

Diskonttaus tarkoittaa sitä että tulevaisuudessa saatavan tulon nykyarvo on pienempi, kuin tuo tulevaisuudessa saatava rahasumma. Kyseessä on käänteinen korkoa korolle ilmiö. Jos sinulla on nyt 100€ ja saat sille 4% vuotuisen tuoton, on tuo summa 10 vuoden kuluttua 150€. Jos siis voit olla varma saavasi 10 vuoden kuluttua 150€, on sen nykyarvo noin 100€. Lupaus siitä, että saat tulevaisuudessa summan ei siis ole tällä hetkellä niin arvokas kuin luvattu rahamäärä.

Diskonttokorkoon, jolla yrityksen tulevaisuuden tuottoja pienennetään nykyarvoa laskettaessa vaikuttaa moni tekijä:

• rahan arvoon liittyvä epävarmuus (=inflaatio ja inflaatio-odotukset)
• yrityksen liiketoiminnan epävarmuus
• yrityksen liiktoimintasegmenttiin liitttyvä epävarmuus
• rahoitusmarkkinoiden kokonaisepävarmuus

Järkevä diskonttokorko on siis yrityskohtainen suure, johon summataan mahdollisuuksien mukaan kaikki epävarmuudet siitä, että luvattu tulo jää saamatta. Diskonttokorko on siis kokonaisepävarmuuden (riskin) mitta ja mittari.

Noin 10 vuotta sitten seurasin Attendon ”vanhainkodin” rakentamista pikkupaikkakunnalla.

Attendo oli  palveluntuottajaksi valittu isoilla lupauksilla, joita pienemmät eivät olleet ymmärtäneet tehdä, mutta siihen se sitten paljolti jäikin.

Rakennustöitä Attendon puolella hallinnoi lähinnä iäkäs terveydenhoidon maisteri, joka ei rakentamisesta mitään ymmärtänyt. Tuloksena oli talo, joka oli hyvinkin monella tavalla huonosti suunniteltu ja jonka rakenteelliset heikkoudet rasittivat vajaata henkilökuntaa.

Siinä yhteydessä aloin kovin ihmetellä Attendon toimintaideaa. Jo silloin – saati myöhemmin - toitotettiin yksityisen firman innovatiivisuutta, joustavuutta ja rationaalisuutta, jotka kaikki näyttivät kuitenkin olevan julkisella puolella paremmin hallinnassa. Nimenomaan Attendon toimintaan liittyi runsaasti pelkkää käsienlevittelyä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Vuosi 2018 muutettu toteutuneeksi, vaikka aivan kaikki tulokset eivät ole tulleet. Ennustevuodet 2019 ja 2020. Tunnusluvut lasketaan vuodelta 2019 ja keskiarvot 5 vuotta (välilehti EPS_DPS_Price).

Olen poistanut seurannasta norjalaiset, tanskalaiset ja saksalaiset osakkeet. Nämä eivät ole enää kiinnostavia, koska maat eivät noudata Suomen kanssa tekemäänsä verosopimusta osingojen verotuksessa.

Maailman maat käyttävät yhä pienenevän osan tuloistaan aseisiin ja puolustukseen selviää SIPRI:n ja maailmanpankin tilastoista (kuva alla). Tämä tarkoittaa sitä, että sotilaallista aggressiota käyttämällä ei ajatella saavutettavan hyötyä.

Tähän on muutama poikkeus: USA, Venäjä ja jossain määrin myös lähi-Itä. Näillä alueilla sotilaallinen budjetti ylittää 3%/BKT ja käytännön toimet osoittavat, että sotilaallista aggressiota on käytetty ja käytetään muuhunkin kuin oman alueellisen koskemattomuuden takaamiseen. Maailmanpankin tilastoista selviää, että USA, Venäjä ja kenties myös lähi-Idän maat muodostavat maailmalle sotilaallisen riskin.