Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksan elinkeinoelämä uskoi kesäkuussa kasvuun ja toipumiseen

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on edennyt nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Olemme juuri hetki sitten ohittaneet tämän tilanteen (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Käyttäjän J.Vahe kuva

COVID-19, toinen aalto

Tällä merkinnällä on kolme lähdettä eri tasoilta.

Ensin Trump on – jos mahdollista – alittanut jopa itsensä viimeisessä tiedotustilaisuudessaan. Ennen presidentinvaaleja USA:ssa kuolleitten määrä on tätä vauhtia neljännesmiljoona.

Suomessa ylilääkäri seuraa huolestuneena tartuntojen lisääntymistä ja Siilasmaa moittii reagoinnin puuttumista.

Ja lopuksi tässä yhteydessä nimetön FB-kaverini kertoi seuraavaa, hän työskentelee terveydenhoidon parissa.

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Hermostumista osakemarkkinoilla?

 

Suurin merkitys lienee kuitenkin korona-ilmiön sosiaalisilla ja suorilla vaikutuksilla ja pelon ilmapiirillä, koska yritykset kärsivät, lentoliikenne on topissa ja työttömien määrä kasvussa.

Pelon merkkejä on nyt monia muitakin. Kullan futuurien hinnat ovat nousseet kuukaudessa reilut 8 % ja VIX-indeksi on kuukaudessa polkenut paikallaan. Hermostumista markkinoilla kuvaa se, että VIX-indeksi on yli  70 % koholla normaaleista lukemistaan!

USA:n työttömien määrä on kasvussa ja se on noin 12 – 13 %, kun taso oli viime vuonna alle 4 %. Euroopan lukemat ovat vielä huonommat, eikä Kiinallakaan ole kehumista. Jenkit on koko ajan kiusaa tekemässä?

Elvytystoimet pelastusrenkaana?

Suurta kuvaa muuttaa eniten elvytys, joka sekin on vain rahan painamista paniikissa! Osakemarkkinat on vallannut vimmattu uskomus, kuin mitään ei olisi muuttunut? Osakekurssit nousevat, vaikka reaalitalous sakkaa kaikkialla maailmassa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Hajautus suojaa odottamattomalta

Politiikka muodostaa yhden riskin lajin

Tänään raporttinsa antaneen yhdyskuntapalvelujen monipuolisen tuottajan Lassila & Tikanojan tulosta ovat rasittaneet jo jonkin aikaa vastoinkäymiset Venäjällä. Yhtiön voittamat mittavat huoltosopimukset peruttiin maan hallituksen juntatessa sumeilematta urakoita venäläisille yhtiöille.

Oliko kyseessä pelkkä protektionismi vai härski korruptio, vaikea tietää, mutta rehti kilpailu joka tapauksessa potkaistiin nurkkaan. Vastaavaan voi törmätä kaikkialla, mutta etenkin Venäjän kaltaisessa autoritaarisessa yhteiskunnassa.

L&T ei varmasti hevin enää Venäjään sotkeudu markkinan koosta ja varmasti hyvästä omasta kilpailukyvystä huolimatta. Se ei auta, kun suuremmat voimat lyövät kapulat rattaisiin.

L&T:n kokemukset ovat ikävyydessään hyvä muistutus sijoittajamisen vaikeasti ennakoitavista riskeistä. Kukaan ei voi edes kohtalaisella varmuudella tietää, millaisia yllätyksiä yksittäiset yhtiöt tai suuremmatkin kokonaisuudet kohtaavat.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ruotsin markkinoille kannattaa sijoittaa sijoitusyhtiöiden kautta

Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt muistuttavat sijoittajan kannalta rahastoja. Ne omistavat useamman yhtiön osakkeita. Omistamalla sijoitusyhtiötä saa salkkuunsa hajautusta.

Ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden tuotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut parempaa kuin pörssi-indeksin ja ne ovat olleet rahastoja parempia sijoituksia.  Yhtiöiden sisäiset hallintokulut ovat pieniä, usein vain muutama kymmenesosa prosentti vuodessa. Ei ihme että ruotsalaiset sijoitusyhtiöt ovat suomalaistenkin sijoittajien suosima tapa hajauttaa Ruotsin markkinoille.

Oheisessa luettelossa on muutama suurimmista ja sosituimmista ruotsalaisista sijoitusyhtiöistä järjestettynä markkina-arvon mukaiseen järjestykseen. Kussakin sijoitusyhtiössä on, yllättävää kyllä, henkilö tai suku, jolla on merkittävimmät omistukset ja joka käyttää määräysvaltaa. Tämä suku on mainittu listassa. Sijoitusyhtiön osakkeita saa joskus halvemmalla kuin ostamalla vastaavan määrän osakkeita pörssistä. Tämä alennus on viimeisessä sarakkeessa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat katsaus: Teknomaailma jakautuu kahtia

Teknologiamaailma on jakautumassa kahtia - Kiinan hallisemaan ja USA:n hallitsemaan

 

Arvonmuutokset: 2020  -18.3%, alusta (27-05-2010) +83%

Salkkusivu jossa lisätietoja

 

Yleistä

Näyttää siltä, että teknologiamaailman pirstoutuminen Kiinan-vetoiseen ja USA-vetoiseen osaan kiihtyy. Jo pitkään jatkunut anti-Huawei-kampanja saa seuraa, kun mm. Tiktok on vastatuulessa Jenkeissä. Voiko suuressa suosiossa oleva some-appi olla kiinalaisomistuksessa? Molemmilla puolilla jakolinjaa onkin jo melko lailla eri setit sovellutuksia. Samoin puolijohdemaailma on jakautumassa. Kun USA tuon tuostakin väläyttelee boikottikorttia, on Kiinassa varsin selvää, että omavaraisuus on keskeistä – mahdollisesti joidenkin aidan päällä keikkuvien ulkomaisten (esimerkiksi Japanilaisten ja Korealaisten) yritysten avittamana.

Kun kisa kovenee ja kärjistyy kovenevat kuitenkin keinotkin. Uskon että monella alalla on käytännössä valittava puoli, koska molempia osapuolia ei samanaikaisesti voi miellyttää. Intia on selkeästi jo kallistumassa USA:n suuntaan, onhan jo suuri määrä Kiinalaisia appeja julistettu pannaan. Eurooppa on luku sinänsä. Perinteet luonnollisesti vetäisivät Eurooppaa yhteiseen länsimaiden leiriin. Toisaalta on jo valmiiksi riita käynnissä pääasiassa amerikkalaisten teknoyritysten verotuksesta.

Juopaa leventää Hong-Kongin uusi turvallisuuslaki, joka on saanut monet epäilemään voiko HK säilyttää asemansa finanssikeskuksena. Yksittäiset alan toimijat ovat jo tehneet päätelmänsä ja siirtäneet toimintojaan pois, Singaporeen ja Japaniin. HK:n pörssi onkin ollut alavireinen. Tarkemmin analysoitaessa alavireisiä ovat olleet etenkin HK:ssa toimivat yritykset, eivät mannerkiinassa toimivat HK:ssa listatut yritykset.

Uskon että USA:n teknologiaylivoimaa on osittain yliarvioitu. Jopa Intel on nyt joutunut myöntämään olevansa ainakin vuoden jäljessä Taiwanilaista TMSC:tä.

Kiinassa osataan myös protektionismi. Luomalla omia standardeja esimerkiksi IOT-radioprotokollille joita ei ulkomaalaisille julkaista ennen voimaatuloaan saavat omat suosikkiyhtiöt etulyöntiaseman.

Toistaiseksi ei ole näkynyt merkkejä, että länsimaiset sijoittajat eivät olisi tervetulleita. Mediassamme käsitellään runsaasti amerikkalaisia teknologiajättejä. Niiden kurssit ovatkin kasvuhuumassa nousseet useassa tapauksessa käsittämättömille tasoille. Sen sijaan aasialaiset teknoyritykset ovat meillä suhteellisen tuntemattomia. Usein nämä ovat länsivastineitaan mutkikkaampia konglomeraatteja, joissa on runsaasi erilaisia rönsyjä. Uskon että länsisijoittajille tekisi hyvää tutustua näihin tarkemmin.

Itse avasin pajazzon ottamalla Alibaba:n salkkuun.

Toinen merkittävä trendi on, että euro on alkanut vahvistua, etenkin taalaa mutta myös jeniä vastaan. Tämä tuo lisää vastatuulta jenkkeihin vieville eurooppalaisille yrityksille ja heikentää mm jenkkiyrityksiin sijoittavan suomalaisen tuottoa. Ruotsin kruunu on sen sijaan vahva.

Kaikesta huolimatta USA on aivan keskeinen maa maailmantaloudelle. Siksi maan koronatilanne ja kiihtyvät mellakat hermostuttavat minua. Olkaa varovaisia!

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ruotsin kruunun vahvistuminen tukee ruotsalaisia osakkeita

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat tällä hetkellä kansainvälisten sijoitusten tuottoihin. Suomalaisten omaisuus lasketaan euroissa ja suomalaiset myös käyttävät elämisessään euroja. Siksi on aina luonnollista seurata sitä, miten euro käyttäytyy suhteessa muihin valuuttoihin.

Ohessa on Tradingview tuottama 5v mittainen vertailu Euron arvosta suhteessa dollariin ja Ruotsin kruunuun. Korona kriisillä on ollut merkittäviä seurauksia. Euron arvo on lähtenyt nopeasti vahvistumaan suhteessa dollariin ja toisaalta taas Euron arvo on laskussa suhteessa Ruotsin kruunuun.  Ruotsalaisia osakkeita omistavat ovat saaneet noin 4% ylituoton ja amerikkalaisia osakkeita omistavat ovat taas kärsineet noin 6% tappion suhteessa euroalueen osakkeisiin sijoittaneisiin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Tesla on hurjassa hintakuplassa

Sähköauton tulevaisuudesta ei kannata maksaa mitä tahansa

Jokaisella ajalla on omat hypensä. Nyt ovat vuorossa taas vaihteeksi teknoyhtiöt, joiden ykköskuplaksi on kavunnut sähköauton pioneeri Tesla.

Sen yllätyksenä tullut voitolle kampeaminen mahtui Suomessakin televisiouutisiin. Sekin kertoo osaltaan, millainen hype yhtiön ympärillä kuohuu – ikään kuin suuren yhtiön niukka voitollinen tulos olisi sensaatiomainen saavutus.

Sähköautojen markkinajohtajasta on tullut jo kirkkaasti pörssiarvoltaan suurin autotehdas, vaikka se liikevaihdoltaan mahtuu vielä hädin tuskin keskikastiin. Teslan liikevaihto vastaa puolta Kiasta, alle kolmasosaa ranskalaisesta Peugeotista ja kymmenesosaa Toyotasta.

Teslan markkina-arvo on 50 prosenttia Toyotaa suurempi. Vastaavaa tilannetta en historiasta tiedä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

EU:sta

Ardennit, EU:n ytimessä

Ardennien metsissä ei rajoja ole turhan tarkkaan syynätty. Toisessa maailmansodassa Saksa otti armeijaansa väkeä myös Belgian puolelta rajaa. Liioin rajavalvonta on ollut huterasti santarmien käsissä.

Saksan ja Ranskan väliset maakuljetukset tapahtuivat paljolti Belgian kautta. Kun Saksa ja Ranska olivat hakanneet päätään seinään kolmessa verisessä sodassa 1870 – 1945, heräsi ymmärrettävästi ajatus, ettei näin voida jatkaa. Alkoi yhteistyö pienellä alueella. Saksan ja Ranskan raja-alueella Beneluxilla on kaikkiaankin pinta-alaa vain murto-osa Suomesta eli 75.000 km2.

Alusta asti mukana oli ongelma. Ranska veti mukaansa Italiaa saadakseen sananvaltaa ohi Saksan ja Hollannin valtioitten. Vaikka Pohjois-Italia onkin teollistunut, Sisiliassa pätevät samat mafian säännöt kuin 1800-luvulla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Puolelle suomalaisita riittää 100'000€ varallisuus, kymmenesosa halajaa miljoonaa

Paljonko sinulla pitää olla varallisuutta, jotta tuntisit olosi taloudellisesti turvatuksi?

LähiTapiolan maaliskuussa teettämässä Arjen katsaus –kysellyssä yli tuhannesta vastaajasta 43 prosenttia sanoi enintään 75 000 euron varallisuuden riittävän taloudellisen turvan tunteeseen. Peräti kolmasosa vastaajista olisi tyytyväinen jo 25 000 euron varallisuudella.

-Merkillisimmät tulokset mitä arjen katsauksissa olen nähnyt. Kun huomioi hyvinvointivaltion turvaverkot ja lakisääteisen eläkejärjestelmän kaikille työssäkäyville tuottavan eläkkeen, noin 100 000 euron kokoluokkaa olevan varallisuuden luulisikin tuovan rauhoittavan lisäturvan useimmille. Mutta yllättävän moni, miltei kymmenesosa, vaatii yli miljoonan varallisuutta tunteakseen itsensä turvatuksi. Ja joillekin edes viisi miljoonaa ei tunnu riittävän, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU kasvuydin panostaa teknologiaan, Suomi sai haluamansa maataloustuet

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. 

Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen oli MTK:n mielestä välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Tulisiko kilometrikorvaukset määrittää sähköautoille erikseen?

Kirjoitin 8 vuotta sitten pari kirjoitusta kilometrikorvauksista (kts. Kilometrikorvausten porrastus ja kohtuullistaminen sekä Kilometrikorvauskeskustelun punaiset sillit). Keskeisimpänä pointtina jutuissa on se, että kilometrikorvaukset eivät saisi toimia verottomana palkanlisänä, mutta käytännössä ne sitä nykyehdoin monessa tilanteessa ovat, koska kuljettu kilometri voi kuluttaa polttoainetta ja autoa huomattavasti vähemmän kuin mitä kilometrikorvaus antaa. Ongelma vain on, että autoja on hyvin erilaisia myös kilometrin aiheuttaman kustannuksen osalta. Vaikka halvalla autolla käytännössä pääseekin tienaamaan kilometrikorvauksilla, kilometrikorvauksen tulisi kattaa kulut myös jonkin verran kalliimmillakin autoilla. Käytännössä lopputulos on se, että vaikka jotkut tienaavatkin kilometrikorvauksilla, joillakin ne eivät riitä kattamaan kuljetun kilometrin kustannuksia. Raja on pakko vetää johonkin, mutta on mahdotonta sanoa yhtä oikeaa euromäärää, missä sen rajan tulisi olla. 

Kilometrikorvaus on pysynyt jokseenkin samana 8 vuoden takaisten kirjoitusteni aikaan verrattuna, mutta itse autoilun osalta yksi asia on tänä aikana muuttunut: sähköautoja on jo alkanut näkyä enemmän katukuvassa. Kilometrikorvauksien suuruudessa sitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Olisiko ehkä jo aika?

Tesla ladattavana 

 (Wikimedia Commons)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verotaakkasi riippuu voimakkaasti siitä minkä maan yrityksiä omistat

Yritysten osingoista maksamasi verot vaihtelevat sen mukaan missä maassa toimivan yrityksen osakkeita omistat.

Ennen osinkojen maksamista pitää yrityksen maksaa voitoistaan veroa. Tämän veron osuus on selkeä (siniset palkit oheisessa kuvassa). Se rasittaa samalla tavalla kaikkia osakkeenomistajia. Oheisen vertailun korkeimmat yritysverot ovat Saksassa, Japanissa, Saksassa ja Italiassa.. Halvimmat verot ovat lähes 10% pienempiä ja ne löytyvät Englannista, Virosta, Suomesta, USA:sta ja Ruotsista.

Tämän lisäksi maksat osingoista henkilökohtaista veroa, joka riippuu monesta asiasta ja sen arvioiminen on joskus vaikeaa. Vero mitoitetaan Suomessa sen mukaan kuka tai mikä olet ja paljonko saat osinkoja. Yksityishenkilöillä tuo veroaste on  Suomalaisten osakkeiden osalta jossakin 25,5% yläpuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan keskuspankki pyörittää Euroalueen laajuista tulonsiirtounionia

Piksu keskustelupalstalla oli mielenkiintoinen keskustelu "puhallus", jonka oleellinen sisältö tarvitsee laajemman huomion.

Euroopan keskuspankin korona ohjelma julkaistiin 16.7.2020. Tämä tapahtui vähän sen jälkeen kun EU:n  350-400 Mrd€ tukiohjelmasta oli noussut laaja keskustelu. Euroopan keskuspankin tukiohjelma on kooltaan 1350 Mrd€ ja tulee olemaan EU- tukiohjelmaan nähden moninkertainen.

Euroopan keskuspankin ohjelma tukee niitä maita, joiden korkotaso muutoin nousisi kestämättömän korkealle. Tuki tapahtuu ostamalla Euroopan keskuspankkiin lainoja niin, että heikkojen maiden korot painuvat riittävän alas.  Ilmaisen rahan panaminen Euroopan keskuspankissa ja sen tarjoaminen edullisesti heikoille tarkoittaa käytännössä tulonsiirtounionia ja Euroopan keskupankin käyttämää verotus- ja budjetti- oikeutta. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rakas ystävämme Raimo Sailas on mennyt pois

Rakas ystävämme Raimo Sailas on mennyt pois. Piksun Toto kerhossakin esiintynyt ja keskusteluamme joskus ohjannut Raimo Sailas oli meille idoli -  järjen mies, joka kaikessa kunnioitti kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen perustuvaa rationaalista ajattelua.

Suomen 80- luvun talouspolitiikkaa oli leimannut poliittisen  ja talouspoliittisen johdon huono ymmärrys rahapolitiikasta ja makrotaloudesta. Tietotaidon puute oli näkyvintä Presidentti- instituutiossa, Suomen Pankissa ja hallituksessa. Tuolloin tehdyt väärät päätökset syöksivät Suomen katastrofaaliseen lamaan. Raimo Sailas oli mies joka teki muutoksen. Hän loi Suomelle linjan, jolla maa nousi 90- luvun taloudellisesta ahdingosta.

Raimo toimi Suomen korkeimpana virkamiehenä, valtiovarainministeriön valtiosihteerinä,  noista lamavuosista alkeen aina  eläköitymiseensä vuonna 2013 saakka. Hänen johdollaan Suomen talous selvisi 90- luvun lamasta ja vuoden 2000 teknokuplasta vaurioitta ja talous jatkoi kasvuaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Unohda kulta ja bitcoin

Kulta sopii spekulaatioon, ei sijoittamiseen

Hurja pandemiaelvytys on nostanut pelkoja inflaatioaallosta, tai ainakin määrätyissä ihmisissä etenkin sijoittajapiireissä. Oma näkemykseni aiempien kriisien perusteella on ihan muuta, elvytettiin kuinka rajusti tahansa.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Ylituoton tekeminen osakevalinnoilla on vaikeaa

Monet valitsevat suorat osakesijoitukset, jotta oikeilla valinnoilla on mahdollisuus päästä indeksin ylittävään tuottoon. Suorat osakesijoitukset valikoituivat myös minulle sijoitustavaksi heti alkumetreillä, koska toivoin yrityksiin perehtymällä pystyväni tekemään ylituottoa. Erittäin harvoilla ylituoton tekeminen kuitenkaan onnistuu ja päätin tarkastella tässä kirjoituksessa miten minun osakevalintani ovat tuottaneet verrattuna S&P500 ja OMXHGI -indeksiin kyseisenä aikana.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion velanotto vahingoittaa noin vuoden viiveellä yhteiskuntaa

Valtion "elvyttävä" velanotto tulee tänä vuonna olemaan 8% bruttokansantuotteesta. Tällä on vaikutuksia. Velka ei tule pelkästään tulevien sukupolvien maksettavaksi. Seuraukset näkyvät heti. Ne jotka vielä tekevät työtä tai yrittävät huomaavat, että yhteiskuntaan tulvii ilmaista rahaa, jonka eduskunta ohjaa ideologisille suosikeilleen.  Tämä tarkoittaa sitä, että työn ja lisäarvon tekemisen suhteellinen etu pienenee ja pysyy pienenä. Eläähän sitä eduskunnan jakeleman ilmaisen rahan turvin mukavasti vaikkei tekisikään työtä.

Elvytystä harrastetaan myös EU- tasolla (keskustelussa on uusi 750 Mrd€ paketti). Rahaa kaadetaan sinne missä palkat ovat liian korkeita suhteessa tuotantokoneiston ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Paraneeko yhteiskunnan toimintakyky rahaa lisäämällä? Yleensä päinvastoin.  Huonoon yhteiskuntaan ja huonolle valtioille työnnetty raha löytää yhtä huonoja käyttötarkoituksia kuin edellinenkin raha. Merkittävimpänä seurauksena on se että paikallinen palkka- ja kustannustaso nousevat entisestään ja vähäinenkin vientiteollisuus näivettyy. Tätä on EU- tason elvytys.

Jos kerran elvytys lähinnä vahingoittaa yhteiskuntaa, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Toimiminen lähes päinvastoin toisi menestystä ja onnea:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rosvot ahkeroivat kun muut lomailevat

Kesä on murtovarkaan sesonkia. Ihmiset lomailevat ja kodit ovat alttiina kutsumattomille vieraille.

Henkeen ja turvallisuuteen liittyvät rikokset (pahoinpitelyt, tapot, murhat, raiskaukset) vähenevät, mutta lähes kaikki omaisuusrikokset (murrot, petokset, kavallukset) lisääntyivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Rosvot tekevät työtään ahkerasti silloinkin kun aurinko paistaa selviää tilastokeskuksen rikostyyppitilastoista.  

Näin voit välttää kutsumattomia vieraita:

  • pidä murtohälyttimestä tai kameravalvonnasta osoittava tarra tai kyltti näkyvästi esillä
  • älä päästä murtohälyttimien kaupustelijoita tai muita kaupustelijoita sisään katsomaan asuntoa
  • sovi naapureiden kanssa keskinäisestä tarkkailusta silloin kun lomailet
  • asennuta kunnon lukko kerrostaloasuntoon (ellei asuntoyhtiöllä ole sellaista vakiona)
  • pidä ikkunat ja räppänät kiinni ja siivoa pihalta mahdolliset irtaimet murtovälineet
  • lukitse polkupyörä silloin kun pysäköit sen julkiselle paikalle
  • älä kirjoittele sosiaaliseen mediaan tarkoista lomasuunnitelmista
Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tuloshokki, korona ja rahavirrat

Kirjoitus käsittelee rahasiirtoja. Ennen Koronaa olimme tilanteessa, jossa koronlaskujen mahdollisuudet oli käytetty loppuun, rahanpainamisen hyödyt olivat vähissä, kuten talouskasvukin eikä inflaatiosta ollut pelkoa. Koronaviruksen tuoma talouspysähdys iski ennen kaikkea ihmisten tuloihin. Tarkoitus on pohtia asiaa rahasiirtojen kautta. Koronashokki raapaisi merkittävän osan ihmisten tuloista, koska se romahdutti kulutuksen. Tämä itseään ruokkiva kehitys pistettiin poikki nopeasti, mutta kaikkia vahinkoja se ei ole korjannut. Sitä mitä tehtiin Yhdysvalloissa voidaan tutkia yksinkertaisella mallilla mikä kuvaa rahasiirtoja lähteiden ja käytön kautta. Rahanlähteet ja rahankäyttö ovat saman kolikon molemmat puolet. Kuvataan niitä yhtälöllä, jossa vasemmalla ovat rahanlähteet ja oikealla sen käyttökohteet:

 

Raha + Velka + Tulot = Kulutus + omaisuuserien ostaminen + säästöt

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalue toipumassa koronakriisistä

Euroalueen talousindikaattorit ovat lähteneet historian ehkä syvimmän kuopan jälkeen nopeaan nousuun selviää EU- komission tutkimuksesta. Käänne on ollut nopeaa kaikilla osa-alueilla, mutta vielä ei olla lähelläkään normaalitasoja. 

Suomen kuluttajien luottamus on säilynyt muuta Euroaluetta parempana, mutta yritysten luottamus (teollisuus, rakentaminen, palvelut) on huonompaa.

Suomessa kansalaisten elintaso ja kulutusmahdollisuudet säilyvät ja jopa kasvavat noin 2% vuodessa huolimatta siitä että kansantalouden tulot pienenevät. Kuluttajien elintaso kasvaa kiitos pitkäaikaisten työehtosopimusten ja valtion velkaelvytyksen, jolla tulotason kasvua ylläpidetään. Yritysten luottamus Suomen talouspoliittiseen päätöksentekoon on heikkoa ja investoinnit Suomeen ovat sen seurauksena muuta Euroaluetta vähäisempiä, ja bruttokansantuotteemme supistuu muita nopeammin. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nolosti Neles

 

Onko kuvassa Metson ja Outotecin ”fuusio”?

Jo ennen koronaa tankkasin Metsoa ja sen aikana lisää. Yhtiön jakautuminen kahtia tuottaa usein jotakin hyötyä sijoittajalle, on ilmiössä sitten järkeä tai ei.

Vasta jakautumisen jälkeen aloin miettiä, kumpi ompi autuaampaa, Nelesin vaiko Metso-Outotecin omistaminen.

Kuten esim. Inderes korosti, venttiilien myynnissä keskeistä on jatkuvuus, luotettavasti toimivaa osaa ei hevin vaihdeta toiseen merkkiin. Lisäksi Neles toimii laajasti myös kaivosteollisuuden ulkopuolella, esim. metsäteollisuuden alalla. Metso-Outotecin rasitteena taasen on Outotec-osan tekemät raskaat virheet Saudi-Arabian projektissaan.

Tarkoitukseni oli kuopissa kartuttaa Metson asemesta nimenomaan Neles-kokoelmaani lisää, mutta se hanke jäi vain yhteen netto-ostoon kurssilla 8,8380, siis kyseessä pelkkä Neles. Epäilin Valmetilla olevan halua kartuttaa omaa kokoelmaansa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kotitalouksien tulot ja varallisuus kasvavat kriisin keskelläkin

Hypo:n talouskatsaus sisältää monta sijoittajan kannalta tärkeää havaintoa:

  • Markkinat eivät enää odota että korot nousisivat lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä että julkisia ja yksityisiä investointeja voidaan suunnata heikostikin tuottaviin kohteisiin ja yhteiskunnan taloudellinen kehitys tulee näiden huonojen investointien seurauksena hidastumaan pysyvästi. Korot eivät ole hyvä vaihtoehto sijoituksille.
  • Suomen talous vaipui tehtyjen toimien ansiosta taantumaan jo ennen korona kriisiä ja  pandemia vielä pahensi tilannetta niin että nyt Hypo ennustaa Suomen taloudelle 7% supistumista ja ensi vuodelle noin 4% toipumista. Ansiotaso jatkaa 2% kasvuaan kumpanakin vuonna ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus kasvaa peräti 8% vuodessa. Ansitason ja kotitalouksien varallisuuden kasvu rahoitetaan valtion velanotolla.
  • Hypo on huolissaan mahdollisesta Suomen valtion luottoluokituksen heikentymisestä, joka toteutuessaan näkyisi myös pankkien luottoluokituksissa, pankkien varainhankinnan kallistumisena ja sitä kautta asuntolainojen koroissa ja samalla myös valtion menojen kasvuna ja korkeampana verotaakkana.

Lisää tietoa: Hypo:n talouskatsaus

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Verizon aina vain matalariskinen täsmäase

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Ei hullumpi tuotto harvinaisen varmalle arvoyhtiölle

Nokialle iski iso takapakki, kun uutisen mukaan amerikkalainen tele- ja mediajätti Verizon, Nokian suurin asiakas, on luopumassa sen 5G-palveluista. Huhu on kiistetty myöhemmin, muttta totuus varmistuu vasta tuonnempana.

Koomista tässä tilanteessa on se, että samaan uutiseen mahtuu kaksi aivan erilaista sijoituskohdetta. Nokia, aina vain suomalaisten suosikki, on ollut jo toistakymmentä vuotta pelkkä murheenkryyni ja ikuisesti toteutumattomien lupausten sarjapettäjä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Byrokratian seurauksia

Turkulainen Logomon kulttuurisilta ei ala mistään eikä johda minnekään. Oiva symboli koko kaupungille.

 

Case I: ns. kulttuuri

Aioin alun perin vastata linkin hyvään kommenttiin, mutta vastaus venyi.

Olen seurannut erään maakunnan ns. kulttuurintuotantoa, maakunta ei välttämättä sijaitse läntisessä Suomessa. Uskoakseni pelkän hallinnon palveluksessa on noin sata (100) henkilöä. He eivät tuota muuta kuin byrokratiaa.

Esimerkkejä löytyy toki Turustakin. Kuvan ns. Logomon silta tuottaa kulttuurituottaja YIT:n kassaan pienen riitelyn jälkeen miljoonia, vaikka on tarpeeton. Säästetään sitten yksityistämällä saattohoito.

Case II: ns. avustajat

Kun Rinteen hallitusta muodostettiin, kiinnitettiin huomiota avustajien suureen määrään. Arvostelu leimattiin populismiksi, pieni asia valtion budjetissa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rahalla voi ohjata ihmisten aktiivisuutta, mutta ei lisätä

Ihmisten aktiivisuutta ei voi lisätä korottamalla kaikkien palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Rahalla voidaan suunnata tuota aktiivisuutta: työttömyyteen, eläköitymiseen, opiskeluun, lasten hankkimiseen tai työntekoon. Rahan määrän lisääminen ei lisää ihmisten kokonaisaktiivisuutta. Jos kaikkien palkat ja eläkkeet ovat pienempiä niin kaikki ovat yhtä onnellisia kuin nyt ja heitä on helpompi ohjata pienemmällä rahalla.

Mitä sitten valtion velkarahan pumppaaminen talouteen aikaansaa? Jos velkarahaa pumpataan valtion toimesta talouteen, niin se johtaa lähinnä siihen, että palkat nousevat.  Järkevien yritysten investoinnit suuntautuvat silloin ulkomaille - sinne missä on tolkullisempaa talouspolitiikkaa.  Niin tapahtuu Suomessa - yritykset investoivat ulkomaille.

EU-komissio on havainnut Suomen talouspoliittiset johtamisongelmat ja EU talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta (Juha Vahe:n artikkeli kannattaa lukea).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Myrskyisä syksy

Puolueet ovat saaneet pienen näytösluontoisen riidan aikaan jalkapannoista. Aihe on tunteisiin vetoava sekä niin yksinkertainen ja konkreettinen, että jopa ed. Mikko Kärnä sen ymmärtää. Kärnän edellinen skuuppihan syntyi kepun puoluekokouksen ruokatarjoilusta.

Hiukan raskaammassa sarjassa hmm ”painiva” Matti Vanhanen on muistuttanut, että hallitusohjelmassa puhutaan 30.000 uudesta työllistetystä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Miten valtionvelasta pääsee eroon: "South Sea Company"

Erään mallin sille miten ylisuuresta valtionvelasta pääsee eroon löytyy historiasta: "South Sea Company" (yrityksen Logo oikealla).

Englannin valtio oli vuonna 1711 ajautunut maksuvaikeuksiin. Espanjan perimyssota oli niellyt varoja ja hallitus oli velkaantunut sotatarvikkeiden toimittajille eikä kyennyt maksamaan sovittuja maksuja edes näköpiirissä olevilla tuloilla. Tähän hätään syntyi innovaatio: "South Sea Company". Velkojille tarjottiin velkakirjojen vastineeksi osakkeita yhtiöön "South Sea Company". Valtio antoi yritykselle lupauksia:

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Tulosennusteet Q2/2020

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Piksun, Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita.

Konsensusennusteet on tällä kertaa laskettu 86 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

Nyt listalla on liikevaihto- ja liiketulosennusteet Q2:lle ja vuosille 2020 ja 2021.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit