Artikkelit aikajärjestyksessä

Kävin eilen Sijoitus Invest messuilla kuuntelemassa "Sijoittajan verotus 2020-luvulla" keskustelun.
Keskustelussa olivat mukana Terhi Järvikare/VM, Ann-Mari Kemell/Keskuskauppakamari, Tomi Viitala/Aalto-yliopisto ja Sari Lounasmeri/Pörssisäätiö.

Järvikare kertoi keväällä alkavasta ja noin vuoden kestävästä verotuksen tiekartan valmistelutyöstä. Tarkoitus on saada valmista niin, että seuraava hallitus voi heti lähdössä hyödyntää työn tuloksia.

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

Menestyjät tekevät paljon tarjouksia

Olen tehnyt parhaimmillaan jopa kolme tarjousta päivässä. Lasken luvut aina tarkkaan ja pyrin tekemään reilusti alle markkinahintaisia tarjouksia, sillä jos ne alihintaisina menevät läpi, tiedän tekeväni hyvän sijoituksen. Runsaaseen tarjousten tekemiseen on kuitenkin toinenkin syy. On tärkeää oppia analysoimaan asuntoja ja todellisia markkinahintoja ammattimaisesti ja nopeasti, ja tämän oppii parhaiten harjoittelemalla eli tekemällä. Lausetta "asuntosijoittaminen on kontaktilaji" ei voi liikaa painottaa. Se pätee tässäkin. Opit ainoastaan tekemällä.

Demokratia perustuu vapaaseen mielipiteeseen ja sen ilmaisemiseen äänestyskopissa. Kansanvallan kääntöpuoli on, että poliittinen kuluttajansuoja on olematon ja järjestelmä altis typeryyksille, kun päätöksiä voidaan tehdä tosiasioista piittaamatta. Politiikassa suosituin mielipide on aina se oikea, olivat perusteet miten päättömät tahansa.

Britit päättivät erota EU:sta pääosin englantilaisten äänillä. Valintaan on jokaisella oikeus, mutta se nojasi ihan muuhun kuin tosiasioihin populistipoliitikkojen rummuttaessa nationalistista ideologiaansa asiasta, josta ällistyttävän harvalla äänestäjällä tuntui olevan minkään valtakunnan käsitys. Sanoin heti äänestyksen jälkeen krapulan kyllä iskevän pikapuolin todellisuuden muodossa.

https://www.piksu.net/artikkeli/tyhmi%C3%A4-nuo-englantilaiset

Nyt on sitten laskun aika, kirjaimellisesti. Eroa ajaneet lupasivat siitä kivuttoman ja taloudellisesti kannattavan. Rupuinen EU ryömisi maailman viidenneksi suurimman talouden edessä. Britanniasta tulisi käden käänteessä globaali vapaakaupan keskus, Euroopan Singapore.

LähiTapiola lanseeraa kaksi indeksituottoa tavoittelevaa kohtuuhintaista Eurooppaan ja USA:n markkinoille sijoittavaa osakerahastoa. Kulut (0,3% vuodessa) kilpailevat hyvin parhaiden etf rahastojen kanssa. Tämän tyyppisiä tuotteita on suomalaisilta toimijoilta odotettu (Piksu toimituksen huomio).

- Markkinarahastoissa tavoittelemme Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuottotasoa. Lähtökohtaisesti indeksejä seuraavat rahastot ovat aina pienellä takamatkalla tavoitteestaan rahastojen pientenkin kulujen vuoksi. Markkinarahastoissa otamme perinteisistä indeksituotteista poiketen hieman tasapainoisemman jakauman salkun sisällä. Salkkumme ei ole samalla tavalla tarkasti keskittynyt tiettyihin yrityksiin kuin markkina keskimäärin, sanoo LähiTapiolan markkinarahastoista vastaava salkunhoitaja Anssi Wartiainen.

Luin kohtalaisella ärtymyksellä isä-Lindströmin käsityksistä KL:sta. Lindströmin mukaan Stokkan ongelma on se, että hallituksen palkkio-osakkeet saa vapaasti myydä, se on romauttanut kurssin ja aiheuttanut suurta vahinkoa.

Aivan ensimmäiseksi kehottaisin kaikkia kaivamaan esille Grahamin ”An Intelligent Investorin” alkuperäisen painoksen, ei mitään netistä löytyvää uusittua versiota.

Grahamin alkup. ajatus lienee ollut, että johdolle maksetaan palkkaa rahassa ja kun johto pitää omaa firmaansa hyvänä, ostaa sen osakkeita. Sitä voinee pitää todellisena signaalina.

Sen sijaan kun osakkeet tulevat palkan jatkona kuin Manulle illallinen, se ei ole signaali mistään. Jos osakkeita ei saisi myydä, se olisi signaali vielä vähemmän.

Minusta tuntuu, että Lindströmiä ärsyttää Stokkan tilanne ja hän purkaa kiukkuaan asiaan, joka on mielestäni seuraus eikä syy. Kun hevonen kuoli jo vuosia sitten, turha nyt on enää valittaa veräjän kunnosta.

Keskuspankit kiristävät rahamarkkinoita nostamalla lyhyitä korkoja kunnes niistä viimein saa parempaa tuotto kuin pitkän juoksuajan valtionlainoista (ero on sinisellä käyrällä kuvassa). Tämä on aina johtanut taantumaan (harmaat pystypalkit kuvassa).

Meille sijoittajille on tärkeää että pörssikurssit nousevat (vuoden nousuprosentti punaisilla pylväillä) aina siihen saakka että lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla ja joskus vielä hieman sen jälkeenkin. Korkoero pitkien valtionlainojen hyväksi on tällä hetkellä noin 0.3% ja historiatiedon perusteella tämä ero riittää kantamaan pörssejä nousuun kenties vielä vuodeksi tai pariksi eikä vielä ole kiirettä pois osakkeista.

Palvelualat ovat Suomen talouden vahvistuva selkäranka. Yksityiset palvelut muodostavat noin 50% ja julkiset noin 20% bruttokansantuotteestamme ja kasvu jatkuu. Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi Palvelualojen työnantajien (PALTA) mukaan vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden 2017 aikana liikevaihdon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Palveluala on kasvu-uralla ja  sitä kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa.

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut, mutta veroja tai velkaa ei haluta lisää   

Kolmannen kvartaalin osavuosi- ja liiketoimintakatsaukset sekä esitykset on kerätty Piksuun niitä julkaisseiden suurten ja keskisuurten yritysten osalta. Katsauksia pääsee lukemaan Analyysit-alavalikon kautta, artikkelin lopulla on suora linkki arkistoon.

Piksun osavuosikatsausarkistossa on Helsingin pörssissä listattujen suurten ja keskisuurten yritysten osavuosikatsaukset esityksineen vuodesta 2014. Tulosmateriaalia on kattavasti, yhteensä noin 2 000 julkaisua, joten osavuosikatsausarkisto on erittäin kätevä työkalu usean yrityksen analysointiin sekä taloustietojen keräämiseen. Taulukossa Q tarkoittaa raporttia ja E esitysmateriaalia. Kaikki raportit ovat ladattavissa pdf-muodossa.

https://www.piksu.net/analyysit/OMXHex/osavuosikatsaukset

Korjausliike on jo kiskaissut useissa pörsseissä sen verran reippaasti, että liike ehti jo jarruttaakin viime viikolla. Oliko se siis tässä? En usko, koska jenkkipörsseissä se ei vieläkään päässyt vauhtiin, vaan kurssit hätyyttelivät huippuja huolimatta indikaattorien selvästä pudotuksesta. Jos ei Atlantin takanakin kohta kyykätä niin se on TA-historiani suurimpia yllätyksiä, niin ylikuumentuneelta indeksit näyttävät. Ja jos USA tulee alas niin aika harvoin muut pysyvät paikallaan saati nousevat.

Tulkintaa puoltaa myös VIX, jonka viikkoindikaattorit ovat yhä nousussa. Leppoisa viikko ei ollut yllätys, VIX harvoin kulkee yhtään suuntaan viikkoa kauemmin, ja kun takana oli kiihdytys niin luontevaa oli sitä seurannut vastaliike. Vain totaalipaniikeissa VIX paahtaa ylös useamman viikon.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

5.14. Sopiiko asunto sijoitussuunnitelmaani?

Sijoitusasuntoja kannattaa siis ostaa mielellään sellaisilta alueilta, jotka tuntee hyvin. Tämä antaa merkittävän kilpailuedun. Kannattaa pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa ja olla kärsivällinen oikean sijoituskohteen löytymisen suhteen. Sijoitusasunnon voi luonnollisesti ostaa myös oman paikkakunnan ulkopuolelta. Tällöin on tehtävä markkinatutkimusta tai jonkun toisen on tehtävä se puolestasi.

Useampi henkilö on pyytänyt minulta mallia, kuinka analysoida osakehuoneisto. Tässä yksi yksinkertainen malli:

Nykymuotoinen varainsiirtovero täytti alkuvuodesta 20 vuotta, eikä se ole ollut ansiotasoon suhteutettunakaan koskaan niin kallis kuin nyt. Tähän on kaksi syytä.

Osakesijoittamisen peruskurssini Tampereella Sampolan kansanopistolla on edennyt ihan mukavasti. Porukka on pysynyt lauteilla ja kiinnostus on ollut ainakin oman tulkintani mukaan vahva. Kysyntää tällaiselle toiminnalle selvästi on, eikä ihme.

Olen korostanut kurssilaisille riskien kaihtamista. Oleellinen osa sitä on varoa korkealle hinnoiteltuja kasvuosakkeita, joiden osakekurssia siivittää kova liikevaihdon kasvu ja yhtiön ympärillä pyörivä hype. Kotimaisista osakkeista tällainen hotstock on peliyhtiö Rovio. Se listautui muutama kuukausi sitten, ja osakkeet kelpasivat hyvin sijoittajille. Kysyntä ylitti kirkkaasti tarjonnan, joten moni äkkirikastumisesta haaveillut jäi nuolemaan näppejään. Ostajissa oli myös instituutioita kuten eläkeyhtiöitä.

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/rovion-anti-ylimerkittiin-monin...

Listaushinta oli 11,50, kun yhtiön edellinen EPS eli tulos per osake oli 0,14 euroa. Edellisenä vuonna yhtiö teki tappiota ja sitä edellisenä vuonna EPS oli 0,11 euroa.

Suuryrityksiltä (Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliitto) sekä valtion yritystukiorganisaatioilta rahoituksensa saava Elinkeinoeleämän tutkimuslaitos (Etla) suosittaa viimeisimmässä tutkimuksessaan yritystukien suuntaamista T&K tukien muodossa.

Yritykset eivät kykene näkemään tutkimustoiminnan täyttä merkitystä ja Etla kertookin että "On olemassa vahvaa näyttöä siitä että t&k tuilla on Suomessa onnistuttu lisäämään yritysten t&k toimintaa. Ja kun tutkimusten mukaan t&k toiminta heijastuu myönteisesti liikevaihdon tai arvonlisän kasvuun, t&k- tuille tulee tuottoja."  Viranomaisten puuttuminen yritysten sisäiseen rahankäyttöön suuntaamalla tukea yritysten tutkimustoimintoihin on siksi viisasta ja tuottaa tulosta.

EU kehittää sähköistä ID korttia ja tunnistautumista viranomaispalveluihin. Hanke etenee hitaasti. Syynä on pankkitunnistautumisten yleisyys. Esimerkiksi Suomessa viranomaispalveluihin (suomi.fi) voi kirjautua suomalaisten pankkien tunnuksilla. Tärkein tarve, suomalaisten sähköinen kirjautuminen suomalaisiin palveluihin tulee täytetyksi.

Voisi kuvitella että pankit avaavat jossakin vaiheessa tunnistautumispalvelut myös Eurooppalaisiin rajat ylittäviin viranomaistarpeisiin. Pankeilla ja niiden omistamilla luottokorttiyrityksillä (VISA, Mastercard, ...) on infrastruktuuri valmiina ja niillä on etu puolellaan. Kaikilla on mukanaan pankkikortti ja siihen liittyvät tunnistautumisvälineet. Viranomaisten henkilökortti olisi ylimääräinen vaiva. Nähtäväksi jää syntyykö Eurooppalainen sähköinen viranomais-identiteettikortti ja siihen liittyvät tunnistautumispalvelut vai tuleeko, niin kuin nyt näyttää, pankkikortista ja siihen liittyvästä tunnistutumisesta EU:n tosiasiallinen sähköinen ID kortti.

Pitkään niin Suomea kuin muutakin maailmaa piinannut talouslama on kääntynyt viime aikoina hienoiseen nousuun. Yksi selkeä merkki talouden kasvusta on yksityishenkilöiden kiihtynyt kulutus; varsinkin Suomessa tämän talouden veturin ennakoidaan kiihdyttävän nopeuttaan entisestään, koska yhä useammalla on töitä ja sitä kautta myös enemmän ostovoimaa.

Kohentunut talouden tila ja aiempaa alhaisemmat korot ovat kannustaneet suomalaisia myös lainanhakuun. Kulutusluotot ja erilaiset pikavipit kasvattivat suosiotaan vuonna 2017, kun yleisen talouskasvun ja työllisyystilanteen parantumisen rohkaisemina yksityishenkilöt ovat hellittäneet säästämisessä ja sen sijaan ryhtyneet kuluttamaan entistä enemmän.

Parantuneen taloustilan myötä myös lainojen korot ovat madaltuneet, mikä on ollut omiaan rohkaisemaan kuluttajia hakemaan lainaa nopeasti esimerkiksi arjen kuluja tai omia harrastuksia varten.

Sanotaan, että kaikki trendit loppuvat aikanaan. Vaikka tämä yleisesti pitääkin paikkansa ei asia kuitenkaan ole näin pikavippien osalta. Pikavippien eli pienlainojen historiallisena esikuvana pidetään yleisesti Yhdysvaltojen payday loanseja eli palkkapäivälaha-lainoja. Palkkapäivälainat olivat alun perin summaltaan pieniä lainoja, jotka myönnettiin asianomaisen osoittamaa palkkatodistusta vastaan ja se maksettiin aina takaisin sovittuna palkkapäivänä. Nykyään pikavipit ovat jo lähes kaikissa länsimaissa osana arkipäivää ja alakohtaisia yrityksiä löytyy globaalisti valtavia määriä. Suomessa ala on kuitenkin kokenut ylä-ja alamäkiä, mutta kaikesta huolimatta pikavippien ottaminen ei ole menettänyt hohtoaan. Onkin varsin mielenkiintoista tarkastella pikavippien sekä niitä tarjoavien yritysten taivalta ja pohtia miten ne ovat saavuttaneet edelleen jatkuvan suuren suosionsa.

Pikavipit rantautuivat yritystoimintana Suomeen vuoden 2005 tienoilla ja koko yritysala kasvoi roimasti ensimmäisten vuosien aikana. Pikavippien laajaan kasvuun yritystoimintana vaikutti vahvasti mm. matkapuhelinteknologian kehittyminen ja internetin yleistyminen jokaisen matkapuhelimen perusominaisuutena. Internetin kautta erilaisten pienlainojen myöntäminen oli vaivatonta ja markkinointi halpaa. Tosin jo ennen internetin tuloa osaksi matkapuhelinten yleistä varustetasoa oli pikavippien ottaminen tehty mahdollisimman helpoksi kaikille niitä haluaville perinteisen tekstiviestin muodossa. Vuoteen 2012 mennessä Suomessa arvioitiin olevan jo reippaat 80 pienlainaa myöntävää yritystä.

Osakemarkkinoilla nähtiin pitkästä aikaa notkahdus viime viikolla, mikä sai hätäisimmät sijoittajat jo epäilemään markkinoiden tulevaisuuden näkymiä. Mikä osakemarkkinoita painoi ja mitä on jatkossa luvassa?

Nordea / Lippo Suominen kertoo että pieni takapakki johtui todennäköisesti pienestä voittojen kotiutuksesta eikä takana ole mitään sen suurempaa. Markkina on perusvahva, talous kasvaa eikä markkinoiden ylikuumenemisesta ole kysymys. Voimme siis edelleen katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

TT:n lista Q317 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

5.10. Välttämättömät asiakirjat?

Taloyhtiön kokonaistilanteen voi näppärästi selvittää taloyhtiön asiakirjoista. Kokeneet asuntosijoittajat ostavat asuntoja välillä käymättä niissä lainkaan, sillä asiakirjoista näkee useimmiten kaiken tarvittavan kokonaiskuvan muodostamiseksi. Asunnon sisäisen kunnon ja remonttitarpeen saa suuntaa antavasti selville asunnon kuvista ja tiedustelemalla asiaa välittäjältä / myyjältä. Pintaremontoinnissa jo 100 €/m2 saa muutettua asunnon ulkonäön täysin.

Välttämättömät asiakirjat:

Isännöitsijäntodistus (alle 3kk vanha), sisältää 5 vuoden 
kunnossapitosuunnitelman ja energiatodistuksen

Tilinpäätös, johon sisältyvät seuraavat asiakirjat :
• Tuloslaskelma
• Tase
• Toimintakertomus
• Tilinpäätöksen liitetiedot
• Talousarvio
* Yhtiöjärjestys
* Kohteen virallinen myyntiesite

Korjausliike syveni joissakin pörsseissä jo varsin mukavasti. Laaja OMX Nordic rysähti kesädropin pohjan tasolle, DAX useamman prosentin, samoin moni pienempi pörssi. Jenkki-indeksit eivät edelleenkään saaneet vauhtia päälle lupaavasta alusta huolimatta, mutta odotan liikkeen kiihtyvän sielläkin johonkin mittaan.

Yksittäisissä osakkeissa löytyy jo ostokelpoisia runsaudenpulaksi asti. Se koskee myös amerikkalaisia osakkeita. Moni laatuyhtiö on sukeltanut kunnolla, vaikka indeksit ovat pitäneet yllättävän hyvin pintansa. Ostin itse jo Isharesin terveydenhuoltosektorin ETF:ää 110 taalalla, joka oli tavoitehintani. Saattaa se alemmaskin tulla, mutta harvoin tämä isoja liikkeitä tekee, joten katsoin viisaammaksi ottaa kyytiin kuin ahnehtia liikaa. Defensiiviset yhtiöt saattavat käyttäytyä toisin kuin sykliset markkinan heilunnassa.

http://www.nasdaq.com/symbol/ixj/stock-chart

Kun edellinen laskumarkkina rytisi syvimmillään 2016 talvella (jolloin, kuten jaksan muistuttaa, arvioin sen pohjan muutaman tunnin tarkkuudella), niin sanoin jo tuolloin, että markkinan käännyttyä nousuun ja sen kestettyä aikansa harva enää muistaa tätä paniikkia – ja varsinkaan omaa käytöstään siinä. Kiina, raaka-aineet, pankit ja kaikki mahdollinen pohjatonta pessimismiä ruokkinut tungetaan kauas maton alle. Kuka semmoisia höpisi, en minä ainakaan.

Tästä oli surkuhupaisa osoitus arvostetun analyytikon ja salkunhoitajan Hannu Angervuon kommentti tuoreessa Aamulehdessä. Hänen mukaansa pörssien nousu on kestänyt nyt viisi vuotta, joten suhdannehuippu ei liene kaukana, ja siten markkinoiden huippukaan. Myyntipaikkoja siis katselemaan.

”Nousua on kestänyt jo eurokriisin ajoista eli yli viisi vuotta. Yhdysvalloissa nousu on ollut kolmisen vuotta Eurooppaa pidempää. Taitaa olla viimeinen vaihe menossa ja siksi kannattaa lukea pörssioppaita, mitkä ovat sen vaiheen tunnusmerkit.”

Helsingin osakeindeksi (HexCAP) on pudonnut viime päivien aikana 4,5% prosenttia ja Saksan DAX indeksikin lähes neljä. Mistä tämä johtuu ja onko aihetta huoleen?

Jos korkomarkkinoihin on uskominen niin vielä ei ole aihetta huoleen. Osakkeista saatava tulostuotto on toteutuneen historian mukaan jopa korkealle arvostetussa USA:n pörssissä edelleen reilusti yli 3% eikä esimerkiksi USA:n valtionlainoista saa kuin ainoastaan 2,3% korkoa. 

Parhaan ennusteen tulevaisuudesta tarjoaa korkospreadi. Jos valtionlainojen ja korkeatuottoisten yrityslainojen välinen tuottoero on pieni, kuten nyt, niin markkinat odottavat että makrotalous kehittyy rauhallisesti eikä lamaa ja konkurssiaaltoa tule. Niinpä osakesijoittaja voi vielä toistaiseksi nukkua yönsä rauhassa. Nyt menossa oleva korjausliike on luultavasti vain ohimenevä heilahdus.

Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat Saksalaisen taloustutkimuslaitoksen IFO:n mukaan nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2011. 

Odotukset ovat laajalla rintamalla positiivisia. Iloisen positiivisia mielialoja on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja öljyn hinnannousun siivittämänä myös Lähi-Idässä. Ainoastaan USA:n yritykset odottavat IFO:n tutkimuksen mukaan taloustilanteensa heikkenevän.

Samaan aikaan julkaistu Saksan ja keski-Euroopan taloutta heijasteleva IFO indeksi on sekin kääntynyt kaikilta osin positiiviseen suuntaan. Tämä on iloinen uutinen Suomelle, jonka teollisuuden rakenne muistuttaa metalliteollisuuden osalta Saksaa. 

Suvussani on vietetty kolmet satavuotissynttärit (kuva).  Valtiolle sata vuotta ei ole korkea ikä, sillä esim. läntinen naapurimme on nykyisessä Kalmarin unionin jälkeisessä tilassaan lähes 500-vuotias.

Ruotsin yhteydessä Suomi oli vain joukko läänejä, ei muuta. Ruotsin kuningashuoneen titulatuuraan lisättiin kyllä Suomen suuriruhtinaan arvo ja sille maamme luontoon ilmeisen hyvin sopiva leijonavaakuna, mutta siihen se sitten jäikin. Vuoden 1809 jälkeen Venäjä sitä vastoin salli Suomen oman keskushallinnon luomisen nopeahkolla aikataululla.

Johtamisen asiantuntija ja konsultti Karl-Magnus Spiik on blogikirjoituksessaan jaotellut johtamistyylit neljään eri tyyliin:

1. Osallistava johtaja kannustaa ja vie viestinsä perille keskustelemalla, kuuntelemalla, sietämällä kritiikkiä ja oppimalla.

2. Visionääri on ryhmän edessä ja näyttää esimerkillään, miten suhtaudutaan muutoksiin, uusiin haasteisiin ja opitaan uutta.

3. Asiajohtaja tarkistaa keskustelemalla, että tavoitteet ja tehtävät ovat kirkkaana ihmisten mielessä, jonka jälkeen hän antaa heille työrauhan ja tilaa toimia itseohjautuvasti. Kirjoittajakin toteaa: ”Tiimi voi itse päättää ja valita millaista johtamistukea se kulloinkin tarvitsee.”

4. Käskijä organisoi, päättää, jakaa tehtäviä ja valvoo toimintaa.

Karl-Magnus Spiik kuitenkin toteaa että "kaikkien johtajien ja esimiesten tulisi hallita neljä pääroolia, joita käytetään tilanteen mukaan". Minun käsitykseni mukaan tämä on toiveajattelua joka ei toteudu. Useimmat tuntemani hyvät johtajat käyttävät yhtä tyyliä ja tulevat toimeen sillä. Jos tiimissä tarvitaan jossain tilanteessa toista tyyliä niin de facto puhemiehen roolin ottaa tiimin joku toinen jäsen. Tiimistä löytyy tilanteesta riippuen käskijä, asioissa pysyvä rationaalikko, esiintyvä visionääri tai muita osallistava henkilö. Tiimiin nimetty johtaja osaa yleensä yhden näistä rooleista ja hyvä tiimi antaa puheenvuoron tilanteesta riippuen sille, jolle se luontevasti soveltuu.

Mistä on hyvät hallitukset ja johtajat tehty ? Ei ainakaan mistään puolueesta. Hyvät hallitukset ja hyvät johtajat on tehty korkeat arvot omaavista tolkun ihmisistä jos oheiseen kuvaan on uskomista. Ei tarvitse olla edes ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva - sen on Paavo Lipponen osoittanut. Riittää että on itseensä luottava riippumaton tolkun ihminen joka tavoittelee kilpailukykyistä lainsäädäntöä.

Oheiseen kuvaan on otettu tärkeimmät hallitukset ja joka puolueesta yksi ministeri. Samassa kuvassa on Suomen teollisuustuotanto joka kuvaa merkittävää osaa siitä, miten hyvin kyseinen hallitus on kyennyt tekemään suomalaisesta yhteiskunnasta kilpailukykyisen. Uudistukset ovat aina kipeitä. Kuvasta näkee heti mitkä hallitukset ovat tarttuneet uudistuksiin ja mitkä hallitukset ovat kosiskelleet kansansuosiota jakamalla velkarahaa. Ulkomaisen velkarahan jakeleminen yhteiskuntaan nostaa palkkoja ja kustannustasoa ja johtaa teollisuustuotannon laskuun. Siksi teollisuustuotanto on niin hyvä indikaattori siitä millä hallituksella on ollut selkäranka ja arvot kohdallaan. Hyvät hallitukset ovat oheisessa kuvassa sinisellä ja huonot punaisella. 

Trendit yllättävät usein sitkeydellään, mutta kaikki loppuu aikanaan markkinoilla. Pääosin marraskuun puolelle korjausliike jäi, mutta ottihan se lopulta kyytiä ihan rivakasti viikon lopussa, joskin vaihtelevasti indeksistä riippuen. Helsingin keskitetyssä pörssissä tultiin alas reippaasti Nokian imussa, liki samaa tahtia sukelsi Saksan Dax.

Jenkki-indeksit värähtivät vasta, mutta ylikuumentumisen merkit ovat niin vahvat, että kyllä nekin ilman ihmettä alemmas lähiviikkoina koluavat. Ja kun droppi lopulta pääsi vauhtiin, niin jonkun viikon se tapaa kestää. Alle kolmen viikon trendit ovat harvinaisia, joten montun pohja löytynee joulukuussa. Toki näin vahvan nousun jälkeen korjauskin voi jälleen yllättää sitkeydellään, mutta pitkien indikaattorien perusteella en odota mitään kesädropin kaltaista pulkkamäkeä.

Euro on LähiTapiola:n pääekonomistin Jari Järvisen mukaan nyt suurin piirtein tasapainossa suhteessa dollariin eikä suuria korjausliikkeitä ole odotettavissa. Pörssimarkkinoiden maailmanlaajuiset tuotot ovat Euroalueen sijoittajien kannalta olleet tänä vuonna heikompia kuin esimerkiksi dollarialueen sijoittajan kannalta. Ero johtuu Euron vahvistumisesta. 

Valuuttariskeiltä ei Jari Järvisen mukaan voi kokonaan suojautua ja siksi Euroalueen ulkopuolelle sijoittavan pitää hyväksyä että valuuttariski joskus toteutuu.  (Liitteenä 2 min haastattelu)

Venäjän BKT kasvaa öljyn ja raaka-aineiden hinnannousun seurauksena 2,5% vauhdilla ja Venäjän kauppa kukoistaa.  Venäjään sijoittavat rahastot (esim. etf rahastot RSX ja RSXJ)  kasvattavat suosiotaan. Mutta harva yritys uskaltautuu suoriin investointeihin. Poliittinen tilanne pelottaa.

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.