Vain muutaman G:n tähden

Tälle kirjoitukselle olisi mahdollista saada paljon pätevämpiä kirjoittajia, mutta kun sellaista ei ole kuulunut, niin kokeilen nyt sitten itse.

Tuossa aiemmassa kirjoituksessani olen osoittanut, että toimiminen teknisen kehityksen etulinjassa on usein hyvinkin epätaloudellista. Usein on yrityksiä ollut liikaakin, mutta 5 g:n osalta näin ei tosiaankaan voi sanoa.

Yhdysvalloissa eräät yritykset kehittelivät 5g:tä, mutta lopettivat. Siten verkkopäätoimittajan roolissa tällä hetkellä maailmanlaajuisesti on kolme yritystä.

Nordean Antti Saari kehoittaa nostamaan osakkeet ylipainoon.  Sekä talouden että politiikan saralla on otettu oikeansuuntaisia askeleita.

Sijoittajat ovat olleet yritysten omia ennusteita epäileväisempiä ja sijoittajien reaktiot voivat olla yllättävänkin positiiviisia, jos nyt aletaankin saada positiivisia uutisia.

Osinkotuotto on USA:ssa päätynyt 30v valtionlainakorkoa korkeammalle. Aiemmin tämä on tarkoittanut vahvaa osakekurssien kehtystä. 

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Suomalaisen yhteiskunnan tulot ja palkat ovat nurinkurisia selviää verottajan tiedoista.

• Presidentin, pääministerien ja kansanedustajien palkat ovat pienimpiä.
• Virkamies (Martti Hetemäki) ansaitsi enemmän kuin hänen esimiehensä valtionvarainministeri.
• Työmarkkinapomot SAK:ssa ja EK:ssa ansaitsevat enemmän kuin Suomen Tasavallan Presidentti
• Eläkevakuutusyhtiöt ovat Suomessa työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa. Mutta eläkevakuutusyhtiöiden johtajat ansaitsevat enemmän kuin heidän tosiasialliset esimiehensä, työmarkkinapomot.
• Suomalaiset suuret pörssiyhtiöt ovat pääosin eläkevakuutusyhtiöiden ja valtion omistajaohjauksessa. Mutta niiden toimitusjohtajat ansaitsevat moninkertaisesti sen mitä heidän esimiehensä valtiolla ja eläkevakuutusyhtiöissä.

Suomalaisen yhteiskunnan kerman palkat ja tulot ovat kuin "Liisa Ihmemaassa" sadusta, kaikki on päinvastoin. Järjen häivähdyksiä on niin vähän että hämmästyttää.

EK:n lokakuun Suhdannebarometrissa suomalaisyritykset arvioivat suhdannetilanteen hiipuneen syksyn aikana kaikilla päätoimialoilla, erityisesti teollisuudessa.

”Enää ei kannata odottaa, milloin huono suhdanne tulee Suomeen. Suhdannenousu hiipui syksyllä ja yritysten odotukset ovat synkentyneet selvästi kesästä. Kysyntä hiipuu, tilauskirjat ohenevat ja rekrytointiongelmat alkavat pikkuhiljaa helpottaa. Heikko talouskehitys tulee konkretisoitumaan entisestään loppuvuonna”, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Tuulivoiman osuus on asettunut sähköntuotannossa pysyvästi korkeammalle tasolle kuin hiilen ja turpeen, kerrotaan Energiateollisuus ry:stä.

Finanssivalvonta on myöntänyt rekisteröinnin virtuaalivaluutan tarjoajille LocalBitcoins Oy, NorthCrypto Oy, Prasos Oy, Prasos Cash Management Oy ja Tesseract Group Oy.

Finanssivalvonta on tarkastanut näiden toimijoiden taustatiedot, asiakasvarojen säilyttämismenetelmät, asiakassopimusten ehdot sekä asiakkaiden tunnistautumismenetelmät. Tämä finanssivalvonnan tekemä työ tekee virtuaalivaluuttoihin sijoittamisesta teknisesti turvallisempaa. Sijoittajilla on edelleen mahdollisuus käyttää ulkomaisia palveluita, mutta niiden turvallisuuden tasosta ei ole välttämättä yhtä hyviä tietoja. 

Ruotsalaisen käteisekspertin Loomisin Q3 oli muikea, muttei mitenkään yllätyksellinen. Tämä loistava yhtiö takoo tasaisen varmaa tulosta, juurikaan suhdanteiden heittelemättä.

Samaan aikaan kun maailma tulvii talouden ankeutta ja synkkiä ennusteita, Loomisin liikevaihto ja tulos nakuttavat kymmenkunta prosenttia ylös niin kuluneella kvartaalilla kuin jokseenkin varmasti myös koko 2019.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen lisännyt vapaan kassavirran seurantaan (välilehti pe_eveb_pfcf) vuosien 2015 ja 2016 tiedot. 2019 ennusteet perustuvat enimmäkseen 9 kk:n kassavirtaan, joka on jaettu kolmella ja kerrottu neljällä.

Olen normalisoinut äärilukuja siten, että jos p/fcf on alle -30, sen arvo on -30 ja jos se on suurempi kuin 30, niin se on 30. Tämä sen takia etteivät erittäin suuret tai pienet luvut vääristä liikaa keskiarvoja.

Siellä alkavat jyvät erottua akanoista.  On vain 8 yhtiötä, joiden luvut ovat kaikkina vuosina positiivisia ja alle 30. Olen merkinnyt nämä keltaisella taustalla.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +14.7%, alusta (27-05-2010) +113%

Yleistä

Luin äsken mielenkiintoisen väitteen: "Velkakirjat ovat uusia osakkeita ja osakkeet ovat uusia velkakirjoja". Arvopaperien luonteet ovat siis vaihtuneet päittäin. Velkakirjat ovat kuin osakkeet ennen, koska niitä ei osteta pienen mutta varman kuponkituoton takia, vaan kurssinousun toivossa. Osakkeita ei vastaavasti enää osteta kurssinousun toivossa, vaan pienen, mutta melko varman osinkotuoton toivossa. Suuri osa mailman velkakirjoista myydään nykyään nolla- tai negatiivisella korkotuotolla. Ei siis ole mitään järkeä ostaa velkakirjoja ja pitää niitä hamaan loppuun. Velkakirjoja ostetaan lyhyeksi aikaa siinä toivossa että tuotto painuisi entistä negatiivisemmaksi ja samalla päivänkurssi nousisi. Eli velkapaperit käyttäytyvät ja niillä käydään kuppaa niin kuin osakkeilla oli ennen tapana. 

Kääntäen osakkeet ovat jo melko korkeissa arvostuksissa eikä kovin suuria nousuja voi odottaa. Sensijaan joillakin osakkeilla on melko mukavat osingot, eikä ole syytä pitää niittä kestämättöminä. Osakkeita pidetään silloin pidempään osinkojen toivossa. Eli näemme velkapaperien tunnusmerkkejä.

Osakeindeksit mailmalla ovat olleet viime aikoina nousussa, S&P500 siinä määrin että uusi all-time high on nähty. Muualla ei olla aivan näin eufoorisissa luvuissa, mutta kaikki pääindeksit ovat vuodentakaisiin lukuihin verrattuna nousussa. Pelkoindeksit ovat laskeneet. Valuuttapuolella Taala ja Jeni ovat vahvoja. Merkittävää on myös Norjan kruunun erityinen heikkous jossa voi piillä hyvä oston paikka esimerkiksi norjalaisille osakkeille.

Hyvään mielialaan markkinoilla ei ole vahvaa syytä. Kaikki riskitekijät ovat edelleen vahvoina, Kiinan ja USA:n kauppasotan pienoinen hiljentyminen on yhtä luotettava kuin rauha Syyriassa. Aasiassa Japani ja Korea ovat edelleen riidoissa. Euroopassa nautimme edelleen Brexit-farssin jatko-osista yhä uskomattomammin kääntein. Talouskasvu heikkenee USA:ssa ja Kiinassa. Epävarmuus on edelleen suurta. Silloin pitäisi vähentää riskitasoa. Mutta hetkinen, jos valtionvelkakirjat ovatkin nyt niitä korkeariskisempiä arvopapereita ja tuotto-osakkeet niitä turvallisempia...

Onko muita vaihtoehtoa. Käteinen kassakaapissa koska pankit lkavat veloittaa negatiivista korkoa? Ja ehkä muutama kultaharkko setelien seuraksi? 

Itse ajattelen että jatkan kuten tähänkin asti: Pidän hieman tavallista enemmän käteistä, mutta jatkan hyvien tilaisuuksien tullen varovaisia osake-ostoja. Norjalaisia osakkeita pitää katsella erikoisesti kruunun heikkouden takia.

Muun muassa Nokiaan sijoittaneiden tappiot ovat olleet otsikoissa viime päivät. Tappiot kuuluvat sijoittamiseen ja niitä tulee jokaiselle sijoittajalle, paitsi valehtelijoille. Tappiot ovat välttämätön paha. Se ei tarkoita, että ne tulisi kritiikittömästi vain hyväksyä.

Selviytyminen on sijoittajan ensisijainen tehtävä. Tätä voi kuvata polkuriippuvuudella. Kuvataan tätä esimerkillä joka on lähellä sijoittamista. Onko odotettavissa sama prosentuaalinen lopputulos, kun yksi ihminen käy kasinossa pelaamassa rulettia sata kertaa käyttäen kaikki rahansa tai sata ihmistä käy kerran kasinossa pelaamassa rulettia kaikki rahansa mukanaan? Vastaus on ei, koska yksi ihminen häviää suurella todennäköisyydellä kaikki rahansa ennen kuin hän ehtii käydä sata kertaa pelaamassa. Sadasta ihmisestä kootussa joukossa taas on ihmisiä, jotka häviävät kaikki rahansa, mutta koko joukko ei häviä kaikkia rahojaan.

Markkinat alkoivat hinnoitella rapautuvaa suhdannetta hyvissä ajoin - ennen raportteja

Arvioin keväällä, että metsäsektorilta ei kannata odottaa nopeaa nousua, koska sen voimakas kurssipudotus ei varmasti ollut aiheeton, jos kohta markkinan pohjien arviointi aina vaikeaa onkin varsinkin syöksyn porhaltaessa parhaimmillaan. Mutta Stora Enson tuore osari todisti, että syklisten osakkeiden ja yhtiöiden tuloskunnon suhde on juuri tämä.

Storan liikevaihto on jonkin verran laskussa, vaikka eivät myyntitulot huonossakaan suhdanteessa tapaa ylettömästi pudota. Kannattavuus sen sijaan sakkaa syklisten tapaan kunnolla.

Sijoitus voidaan ajoittaa kurssikäyrän muodon perusteella. Tätä sanotaan "tekniseksi analyysiksi". Tekninen analyysi tuntee kahden tyyppisiä indikaattoreita: oskillaattoreita ja trendi-indikaattoreita.

Oskillaattorit olettavat, että kurssi heiluu tietyn perustasonsa (tai perustrendinsä) ympärillä ollen toisinaan yläpuolella ja toisinaan alapuolella. Eräs tällainen on "stokastinen oskillaattori".

Oheisessa kuvassa on MarketWatch palvelun laskema stokastinen oskillaattori Nordean kurssille viimeisen kuuden kuukauden ajalta.   Stokastinen oskillaattori antaa ostosignaalin, kun kurssitaso on lähellä kahden viikon alinta tasoaan (oskillaattori saa arvon 0%) ja myyntisignaalin taas silloin kun kurssitaso on lähellä kahden viikon huippuaan (arvo lähellä 100%). Oskillaattori olisi tässä Nordean tapauksessa pystynyt antamaan viitteellistä apua oikeiden myynti/ostopäivien ajoittamiseen.

Finnvera on valtion vientitakuulaitos, jonka vastuut yritysten ulkomaisista saatavista ovat 23Mrd€ (9% BKT:stä). Finnvera takaa viennin rahoitukseen liittyviä riskejä. Viimaisimmässä katsauksessaan Finnvera varoittelee Argentinan riskeistä ja kehoittaa yrityksiä suuntaamaan katseensa Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan.

–Argentinan pelätään kääntyvän takaisin entiseen, suljetun ja populistisen politiikan suuntaan. Argentiina on aiemminkin aiheuttanut kansainvälisille sijoittajille luottotappioita ja sen velkoja on jouduttu useaan otteeseen uudelleenjärjestelemään, kertoo Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut aluepäällikkö Mika Relander.

Kiinan pelättyä mahalaskua ei ole tapahtunut, vaan talouskasvu on hidastunut hallitusti kuuden prosentin tuntumaan.

Kiinan merkitys maailmantaloudelle on suuri, noin 27% maailman ostovoimakorjatusta bruttokansantuotteesta, mutta sijoitussalkuissa sen paino on vielä pienempi. Kiinan osuus sijoitusrahastojen portfolioissa kasvaa lähivuosina, kun Kiinan paino osake- ja joukkolainaindekseissä nousee.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, jossa sosioekonomisesta statuksesta riippumatta jokaisella on mahdollisuus tulla miksi tahansa, saavuttaa mitä tahansa tai tehdä mitä tahansa. Tämä on ainakin vahva oma näkemykseni asiaan ja pyrinkin sitä omalta osaltani painottamaan aina, kun puhun sijoittamisesta ja säästämisestä. Mediassa on kuitenkin nähtävissä monien suomalaisten ääni, jotka sanovat että huonoista lähtökohdista on mahdotonta päästä pois ja jokainen kultalusikka suussa syntynyt ihminen pääsee niin helpolla. Monet hyväosaiset saattavat helposti taas sanoa köyhistä oloista tulevia vain laiskoiksi, kun eivät yritä parantaa omaa elämänlaatuaan. Mistä nämä toisistaan merkittävästi poikkeavat maailmat saavat niin vahvat mielipiteet päähänsä? Yritän paneutua tässä tekstissä tähän asiaan köyhien näkökulmasta, joten mennään asiaan.

Asuntosijoittajalle parhaat asuntosijoituskaupungit

Viime aikoinan on tulluut vastaan monia vertailuja parhaista asuntosijoituskaupungeista. Tämä onkin hyvä sillä sijoittajan on oleellista olla perillä kaupunkien kehityksesä ja asuntomarkkinoista.

Vertaaensin.fi -palvelun keräämän datan (vuoden 2018 tilastot) perusteella olemme vertailleet 23 suurimpaa kaupunkia (ei pk-seudun kehyskuntia) asuntosijoituskaupunkeina. 

Asuntosijoituskaupungit asukasluvun sekä neliöhintojen ja –vuokrien kehityksen perusteella

Oheisessa taulukossa on vertailtu asuntosijoituskaupunkeja väkiluvun, neliöhintojen sekä –vuokrien kehityksen perusteella. Vähemmän yllättäen suurimmat kaupungit ovat tämän vertailun piikkipaikoilla. Tarkoittaako tämä siis sitä, että suurimmat kasvukeskukset ovat parhaita asuntosijoituskaupunkeja?

Nokian omat ennusteet ja yhtiöön sijoittaneet ovat taas kerran päreinä

Nokian odotukset pettänyt osaria lupailtiin heikoksi jo etukäteen, mutta pari todella ikävää yllätystä oli taas takataskussa. Osingonmaksu katkeaa kassan varjelemiseksi. Tämän ja ensi vuoden ohjeistusta pudotettiin. Liikevoittomarginaali jää aiemmasta ennusteesta. Osingon pidemmän aikavälin kohtalokin jää arvoitukseksi.

Yhtiö vakuuttaa strategiansa alkavan toimia eli investointien tehota ja 5G:n tuoda herkut pöytään, mutta niin piti käydä jo seuraavana vuonna. Eli taas vanha laulu: kyllä tämä tästä ihan varmasti, muttei ihan vielä.

Suomen Vuokranantajien tuoreen vuokramarkkinakatsauksen mukaan pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa metropoli, mutta Tampere ja Turku kirivät perässä. Katsauksen mukaan eri alueiden eriytyminen vahvistuu tulevina vuosina.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 105 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 50 euroa.

Tällä rahalla ja EU hallintomenoilla suomalaiset saavat suurin piirtein puolet lainsäädännöstään, tuoteturvallisuuden, tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden, yli rajojen toimivat verkkokaupat ja sotilaallisia turvatakuita ja yhteistyötä. Samalla rahalla saa EU:ssa joskus enemmän kuin vastaavalla rahamäärällä Suomen omassa hallinnossa.

Ohjelmistoala on dynaaminen ja kasvaa huimasti. Osasyynä on alalla vallitseva yksilön kunnioitus. Ohjelmistoalan työntekijöillä on tyypillisesti oikeus sopia työehdoistaan ja tehdä työtä sopimallaan tavalla. Tämän tasoinen yksilön perusoikeuksien kunnioitus on lähes ainutlaatuista Suomessa.

Yli 80 prosenttia yrityksistä kasvaa ja yli kaksi kolmasosaa palkkaa lisää työntekijöitä.  Yleissitova TES on menettänyt merkityksensä. Vain 23% yrityksistä kuuluu työnantajaliittoon ja työntekijät ovat valinneet luottamusmiehen työehtosopimusta edustamaan vain 18,5% yrityksissä.

Moni meistä käy harvakseltaan osakekauppaa. Mitä osakesäästötilillä on annettavaa meille osakeholdareille? 

Vertasimme 10'000 € sijoituksen kehittymistä osakesäästötilillä ja arvo-osuus tilillä kun pelkät osingot otetaan huomioon. Näyttäisi siltä että tileillä ei ole holdarin kannalta eroa. Syynä on arvo-osuus tilin haltijaa koskeva hitusen keveämpi osinkoverojen kohtelu.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1995 kirjeen sisältöön ja aiheena on

• 800-kertainen tuotto 20 vuodessa,
• tietosanakirjayritys Word Book, jonka liiketoiminnan hävitti CD-ROMit ja viimeistään internet ja Wikipedia
• Buffettin sutkautuksia mm. ”Luotamme sinuun 100 prosenttisesti – tuli sitten voitto taikka tasapeli”

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Kai Nyman kirjoitti realistisen kuvauksen Suomen tulevaisuudennäkymistä. Lisäisin yhden asian.

Tuntuu, ettei kellään tämän maan politiikassa ole kanttia puolustusasioista puhua. Tämän kirjoitukseni ydin on siinä, että demokratiassa päätös pitäisi tehdä erilaisten vaihtoehtojen välillä, joista myös keskusteltaisiin. Sotilasasiat tuntuvat nykyään olevan sellaisia, ettei edes Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Arhinmäki aiheesta mitään negatiivista lausu. On se kauheaa, kun ei enää edes entiseen anarkistiin pysty luottamaan.

Laivue 2020

Kyseessähän on kovin pieni, vain vaivaisen yli 1 miljardin hankinta. Sellainenhan raha lirahtaa hetkessä pelkkään sote-valmistelu 9.0:aan ilman, että mitään valmista tietenkään tulee, mutta valitetaan nyt tästäkin vähäisestä asiasta.

Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa

Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Uutena välilehtenä pe_eveb_pfcf, jossa tällä hetkellä van vuodet 2017 ja 2018. Ennuste 2019 tulee mukaan kun tuloskausi on ohi.

Tiedot lajiteltu vuoden 2018 P/FCF-luvun mukaan (hinta/vapaa kassavirta). Vapaa kassavirta on kassavirtalaskelmasta liiketoiminnan rahavirta -  investointien rahavirta.

Oppisopimus on toimiva järjestelmä, mutta nuorten kouluttamiseen sen todetaan olevan liian kallis, ilmenee kauppakamarien Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä.

- Alkuvaiheen palkkaporrastus olisi merkittävä kannustin yrityksille lisätä oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjontaa nuorille. Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen tukisi ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa ja toisi uusia keinoja pitää kaikki nuoret mukana, sanoo Riikka Vataja Helsingin seudun Kauppakamarista.

- Ehdotamme mallia, jossa palkka olisi sidottu osaamisen kehittymiseen eli käytännössä se koskisi lähinnä ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittavia nuoria, Vataja jatkaa.

Tuhlaaja, Välttelijä, Säästäjä, Sijoittaja, Peluri ja Munkki. 

Jos haluat olla taitava rahan kanssa, sinun kannattaa oppia ymmärtämään rahapersoonaasi, summaroi Varapuun perustaja Mikko Sjögren.

Tiesitkö, että ihmisistä löytyy kuusi eri rahapersoonatyyppiä? Rahapersoona ohjaa suhtautumista rahaan. Toiset rahapersoonat tuhlaavat luonnostaan enemmän ja toiset ovat säästäväisempiä.

Kyse on tunteista. Siitä mikä motivoi ja tuottaa nautintoa sekä päinvastoin.

Rahapersoonansa tunnistamisen kautta voi tiedostaa, miksi toimii rahan kanssa kuten toimii. Sen myötä omaa toimintaansa voi oppia säätelemään mielekkääksi. 

Olen nyt aika monta vuotta kuullut siitä, että vain kassavirta on tärkeä, EPSillä ym. ei ole niin merkitystä. Tästä syystä päätin lisätä seurantaani tunnusluvun hinta/vapaa kassavirta per osake (P/FCF). Vapaa kassavirta=liiketoiminnan rahavirta-investointien rahavirta suoraan tilinpäätöstiedotteiden rahavirtalaskelmasta.

Toistaiseksi olen koonnut tiedot vuosilta 2017 ja 2018 yritysten tilinpäätöstiedotteista. Lisään 2019- ja 2020-ennusteet osavuositulosten tarkistuksen yhteydessä. Osa näistä on jo arvioituna nyt, mutta näiden arvioiden teko oli melko vaikeaa puolen vuoden tietojen perusteella.

Tunnusluku P/FCF on kovin vaihteleva vuodesta toiseen. Se heikkenee suurista investoinneista ja on hyvin usein miinuksella. Onko sitten parempi olla investoimatta? Toisaalta divestoinnit parantavat lukua?

Tasaisuus vuodesta toiseen voisi olla yksi hyvä kriteeri. Aineistoa olisi hyvä olla useammalta vuodelta. Ajan mittaan pyrin lisäämään aineistoa niin, että olisi ainakin 5 vuoden tiedot.

Merkitsin keltaisella taustalla ne yritykset, jotka näyttävät vapaan kassavirran suhteen hyviltä. 

Muutamia kommentteja:

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

Elisan osake roihuaa taas vaihteeksi kuin juhannuskokko

Teleoperaattori Elisan kolmannen kvartaalin luvut olivat joka suhteessa linjassa odotuksiin ja yhtiön historiaan. Liikevoitto kapusi nirkosen vuodentakaisesta 110 miljoonasta 113 miljoonaan. Se istuu niin analyytikkojen konsensukseen kuin yhtiön hitaaseen kasvuun ylipäänsä ja etenkin hankalissa suhdanteissa – jos kohta teleala vähän syklinen onkin.