Artikkelit aikajärjestyksessä

Nordean Antti Saari kehoittaa pudottamaan osakkeet peruspainoon.

Suomalaisten osakkeiden arvot ovat laskeneet coronaviruksen takia 11%, mutta Antti Saaren mukaan nyt ei kannata ottaa enempää eikä vähempää riskiä kuin mitä pitkällä aikavälilläkään on valmis ottamaan. 

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Kaikki vuoden 2019 tulokset nyt päivitetty. Samoin tulosennusteet 2020 ja 2021.

Alhaisella korkotasolla on välittömiä positiivisia vaikutuksia

• Yritysten rahoitus halpenee, voitot kasvavat ja investointeihin riittää rahaa
• Ihmiset ostavat halvemman rahoituksen turvin asuntoja, rakentaminen piriristyy ja kestokulutushyödykkeet menevät kaupaksi ja kulutus ja bruttokansantuote lisääntyvät
• Julkinen sektori saa halpaa rahoitusta ja pääsee myymään omistuksiaan ja voi näiden tulovirtojen turvin lisätä julkisen sektorin kulutusta ja osuutta kansantaloudesta

Negatiivisia vaikutuksia tulee vuosien viiveellä

• Asuntojen, kiinteistöjen ja tonttien hinnat nousevat tasolle, jossa sijoituksen tuotto riittää kattamaan entisen 3% lainakoron sijasta noin 1% koron.
• Kiinteän omaisuuden hintojen nousu aiheuttaa sen että palkalla on vaikea hankkia kiinteää omaisuutta. Yhteiskuntakierto tyrehtyy ja syntyy omistava rälssi. Kiinteä omaisuus menee perintönä.  Ja kun henkilötason yhteiskuntakierto hidastuu niin myös yhteiskunnan kehitys hidastuu.
• Kaikenlaisten huonosti tuottavien pitkäikäisten investointien (tunnin juna, Tallinna tunneli, ydinvoimalaitos....) rakentaminen muuttuu järkeäväksi kun rahaa voidaan sitoa kohteeseen lähes nollakorolla ja määräämättömäksi ajaksi.  Investoinnit kohdistuvat huonosti ja hitaasti vaikuttaviin kohteisiin. Huonoja investointeja tekevät kaikki: yritykset, valtiot ja yksityishenkilöt. Yhteiskunnan kehitys hidastuu vastaavasti. 

Työuransa dipl. ins. Lundmark aloitti Yhdysvalloissa ohjelmistoalan myyntitehtävissä 1988–1990, minkä jälkeen hän työskenteli Nokialla eri johtotehtävissä vuosina 1990–2000. Viimeiset kaksi Nokia-vuottaan Lundmark työskenteli Piilaaksossa.

Viikkotasolla näin rajut pudotukset ovat hyvin harvinaisia - mutta mitä se indikoi?

Viime volapiikki oli harvinaisen raju, VIX ei syöksy noin 50 lukemiin kuin muutaman kerran vuosikymmenessä. Se ei tullut kuitenkaan puskasta. Ennustin jo viikko sitten perjantaina sellaisen tulevaksi siten, että rajuin myrsky osuu osapuilleen keskiviikkoon. Hiukan arvio petti, muttei paljon. 

Tämä tietysti edellyttäen, ettei volatiliteetti enää kasva. Pidän varsin todennäköisenä, että VIX ei enää nouse yli 50:n. Toinen asia on, kuinka yksittäiset sijoituskohteet liikkuvat. Aika moni todella houkutteleva yhtiö on luultavasti jo pohjassa.

Vastaavat volamyrskyt ovat liittyneet reaalitalouden mielestäni paljon pahempiin ongelmiin, epidemian vakavuutta vähättelemättä. Finanssikriisissä 2008 globaali rahoitusjärjestelmä ja samalla maailmantalous olivat kuilun partaalla. Se oli ja pysyy pelottavimmista taloukriiseistä koskaan.

Teknologinen kehitys lupaa suuria mahdollisuuksia, mutta tuottavuuskehitys kulkee eri suuntaan eli laskee pikkuhiljaa. Tämä koskee erityisesti länsimaita ja vielä enemmän Eurooppaa joka pärjää vielä pohjois-Amerikkaa huonommin. Missä vika? Asiaan ei ole yksinkertaista vastausta, mutta Fredrix Erixon ja Björn Weigel ovat löytäneet neljä merkittävää tekijää ja julkaisseet kirjan The Innovation Illusion. Tekijät ovat seuraavat:

1. Harmaa omistajuus

2. Byrokraattien ja riskinkarttajien hallitsemat yritysjohdot

3. Globalisaation kakkosvaihe

4. Sääntelyn uusi tuleminen

Harmaa omistajuus

Koronavirus on aiheuttanut pörsseihin reippaanoloisen korjausliikkeen. Mutta millöin on aika siirtyä ostolaidalla ja tankata halventuneita osakkeita? Piksu toimitus laski ensimmäisen arvion.

Kiinan ulkopuoliset koronavirustapaukset nelinkertaistuvat viikossa. Meillä on tällä hetkellä 5000 Kiinan ulkopuolista tapausta. Jos kehitys jatkuu samaan tapaan, niin tapauksia on kymmenen viikon kuluttua noin viisi miljardia (taulukko oikealla). Suurin osa kuolemantapauksista tulee vasta sen jälkeen, mutta pahin kaaos voisi tämän varsin alkeellisen arvion mukaan olla odotettavissa aikaisintaan toukokuussa. Silloin voisi kenties olla ensimmäinen mahdollinen hetki tankata osakkeita.

Kehitys tulee todennäköisesti olemaan hitaampaa. Ihmiset alkavat vältellä julkisia tiloja, jäävät etätöihin ja piiloutuvat koteihinsa. Viruksen leviäminen hidastuu silloin oleellisesti tai kenties jopa pysähtyy. Mutta laskelma antaa kuitenkin osviittaa siitä minkälaisen ja kuinka nopean ilmiön kanssa olemme tekemisissä.

EVA kiinnittää artikkelissaan "Ryysyistä rikkauksiin" huomiota siihen että Suomessa ja Norjassa on siirretty rahoitusvarallisuutta ja osakeomistuksia julkisen sektorin ja säätiöiden haltuun.

Suomessa julkisen sektorin kilpailukykyä sijoitusmarkkinoilla kehitettiin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta korottamalla yksityissijoittajien verot minimissään 25,5% julkista sektoria, säätiöitä ja ulkomaisia sijoittajia suuremmaksi. Osakesäästötilin avulla annettiin hallituskauden lopuksi yksityissijoittajamyönteisempi mielikuva tilanteesta.

Laskimme yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia 4q19 ja 2019 konsensusennusteita. Lisätietoja näiden ennusteiden tuottamisesta löytyy aikaisemmasta artikkelista. Esimerkinomaisesti: tänä aamuna listan yhtiöistä tuloksensa julkistivat ainakin Olvi ja Siili. Molempien liiketoimet ovat melko vakaassa tilassa, joten toteumat osuivat melko tarkasti ennustettuihin lukuihin.

Siili Solutions

Siili ei raportoi neljännesvuosilukuja, joten taulukon neljännesvuosiluvut ovat puolitettuja puolivuosilukuja. Siilin näkymät vuodelle 2020 ovat kohtalaisen vakaat.

Olvi

Useampi kuin joka toinen uusi asunto sijaitsee nykyään vuokratontilla. Tampereella ja Oulussa jopa kahdeksan kymmenestä uudesta asunnosta rakennetaan vuokratontille. Ilmiö on uusi selviää Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta.

Vuokratontilla on etuja tarjottavanaan:

• asunnon omistajat pystyvät täysin hallitsemaan asunto-osakeyhtiötään toisin kuin vuokra-asumisessa tai osaomistusasumisessa
• pääomasijoittajat, lähinnä kunnat, pääsevät mukaan sijoittamaan ja rahoittamaan ja heille tarjoutuu asunnonvuokraamista helpompi ja turvallisempi sijoituskohde
• asunnon omistajat tarvitsevat vähemmän pääomaa ja ovat ikään kuin osittaisella piilovuokralla

Vuonna 2018 voimaan tulleella GDPR asetuksella EU asetti vaatimukset miten yritysten tulee suojata yksilön oikeuksia silloin kun yritysten tietoon tulee ihmisten henkilökohtaisia tietoja. Sinulla on oikeus muun muassa, tietää mitä henkilötietoja organisaatiolla on sinusta, miten ja mihin tarkoitukseen henkilötietojasi käsitellään ja pyytää virheellisten, epätarkkojen ja puutteellisten henkilötietojesi korjaamista.

Säännöt olivat monin kohdin tarpeellisia, mutta jotkin osat säännöistä ovat raskaita. GDPR heikensi dataa käsittelevien eurooppalaisten pk-yritysten kannattavuutta. Etlan tutkimusjohtajan Heli Kosken ja tutkija Nelli Valmarin raportin ”Short-term Impacts of the GDPR on Firm Performance” (ETLA Working Papers 77) mukaan tiukentuneen tietosuojasääntelyn kustannukset olivat osalle yrityksistä ensimmäisenä vuotena jopa mittavat.

Perustellut, mahdollisimman kevyet ja yksinkertaiset yhteiset säännöt luovat pohjan kilpailukyvylle. Tässä tapauksessa voidaan kysyä tuliko vahingossa liian raskaat säännöt.

Coronavirus on saatu Kiinassa ainakin väliaikaisesti hallintaan, mutta tauti leviää nyt muualla eksponentiaalisesti. Sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu runsaan viikon välein. Pandemia on mahdollinen lopputulema. Sijoittajan on hyvä tietää mitä vaikutuksia tällä on yhteiskunnalle.

Ohessa on taulukoituna viimeisimmät tilastot sairastuneista ja heidän kohtalostaan. Yleisesti ottaen näyttää siltä että tauti on virulentti, tarttuu kaksi kertaa helpommin kuin flunssa. Noin 2-3% sairastuneista kuolee. Jos sairastuneella on jokin perussairaus tai ikää yli 70 vuotta niin menehtymisen todennäköisyys nousee 10% luokkaan.

Jos viruksen leviämistä ei saada hallintaan niin keväästä tulee joissakin paikoissa ankea:

• Monet eläkeläiset ja perussairaat linnoittautuvat hyvästä syystä koteihinsa. Heitä ei nähdä kaupungin vilinässä.
• Kokouksia ei järjestetä, yleisötapahtumia ei pidetä, elokuvissa tai teatterissa ei käydä.  Festarikesästä tulee köyhä.
• Matkustaminen vähentyy ja lähes loppuu.
• Pakolliset kulutustavarat ostetaan, muuta ei juurikaan.
• Työmatkat ja työpalaverit vähenevät ja loppuvat viruksen saapuessa kokonaan.
• Suomalaiset suosivat pitkästä aikaa mökkielämää ja kotimaata.

Klo 16.20 / 24.2. sain meilin, jossa suuri suomalainen pankki arvioi, että juuri nyt kannattaisi vähentää riskiä eli myydä osakkeita.

En neuvoa aio noudattaa, mutta yhden asian sanon. Kuukausipalkka on vihoviimeinen asia. Jo perjantaina Italian coronaongelmat olivat selvät, mutta pankin kuukausipalkkaiset miettivät viikonloppua ja / tai hiihtolomaa.

Maanantaina vapaalta toivuttuaan työajan päättyessä saatiin aikaan oheinen neuvo. Minä kiitän.

Käteistä on ollut jo valmiiksi, mutta vielä viime viikkokin oli kummallisen vahva eli silloin myin.

Toivottavasti mahdollisimman monet noudattavat pankin neuvoa. Sitä halvemmalla minä saan ostettua. 

Missähän sitä oikein olisi noita neuvoja noudattamalla, jaa-a...

Nordean Antti Saaren mukaan osakkeet ovat tällä hetkellä vahvassa arvostustasossa, mutta eivät kuplassa:

• arvostustasot ovat tuloksiin suhteutettuna suurin piirtein samalla tasolla kuin vuoden 2018 alussa
• osakkeista saatava tuottopreemio suhteessa korkoihin on jopa parantunut

Lähihistoria tuntee kaksi pörssikkuplaa, Japanin vuoden 1985 kupla,  teknologiakupla vuonna 2000. Arvostustasot olivat silloin moninkertaiset verrattuna nykyiseen. Silloin oli kurssikupla, nyt ei niinkään.

Ensimmäisen kvartaalin tulokset ovat corona viruksen aiheuttaman vaaran vuoksi paineessa. Nordean Antti Saari ei pidä tätä kuitenkaan vielä suuren kurssipudotuksen laukaisijana.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Kasvava osuus suomalaisista työskentelee joko palvelu ja myntityössä tai sitten asaiantuntjijatehtävissä selviää Terhi Maczulskijin / Teollisuuden Palkansaajat  tekemästä tutkimuksesta. Rutiininomaiset toimistotyöt ja suorittavat tehtävät vähenevät.

Henkilö voi siirtyä eri tyyppisten tehtävien välillä, mutta se vaatii työpaikan vaihtamista.Yrityksen vaihto on yhteydessä rutiinityöntekijöiden ammatilliseen liikkuvuuteen ammattiluokituksissa ylös- ja alaspäin. Samassa yrityksessä pysyvät henkilöt jäävät suuremmalla todennäköisyydellä supistuvaan rutiinityöhön

Philly Indexin loikka yllätti ekonomistit

Olen Piksussa ja sittemmin Pörssihaukassa kirjoittanut lukemattomat kerrat markkinoiden liikkeestä suhteessa makrodataan ja yleensä julkiseen tietoon: että ne kulkevat eri tahdissa. Virallinen tieto on aina vanhentunutta markkinoille. Siitä saimme taas makean todisteen.

Kuvan Philadelphia Manufacture Index, jota olen käsitellyt niin Piksussa kuin Pörssihaukassa, pomppasi helmikuun raportissa hurjasti ylöspäin. Lukema hipoo jo 40 tuntumassa, kun se suhdanteen pohjassa matelee nollassa, joskus allekin. Philly Index mittaa teollisuuden aktiviteettia, ja on erittäin tärkeä talouden kuumemittari.

Suomi yritti puheenjohtajakautenaan viedä läpi EU budjettikehystä, joka olisi ylläpitänyt maatalouden aluetukia. Asia on nyt Saksan puheenjohtajakaudella uudelleen esillä. Maatalous- ja aluetuilla on vahva vaikutus:

1. Ne ylläpitävät perinteisiä tuotantoketjuja säilyttäen historiallisesti arvokkaita ammatteja ja toimintatapoja
2. Ne suuntaavat kohdemaan inhimillisiä ja taloudellisia investointeja maatalouteen ja muihin perinteisiin kohteisiin säilyttäen olemassaolevaa yhteiskuntarakennetta.
3. Ne kohottavat kohdemaan tulotasoa ja kustannustasoa niin että mahdollisilla kasvualoilla toimivien yritysten on vaikempi päästä maailmanmarkkinoille.
4. Ne lisäävät valtion kautta tulevista tulonsiirroista riippuvien ihmisten joukkoa ja tekevät tällä tavalla kansalaisista valtiolle ja yhteiskunnalle kuuliaisempia.

Suomi teki kuitenkin virheen. Osoittautui että EU:ssa oli tahoja jotka halusivat EU:n valtioiden kulttuurillista ja taloudellista kehittymistä. Suomen pohjaehdotus tyrmättiin ja nyt samat asiat ovat uudelleen esillä. Tällä kertaa puheenjohtajan toimii Saksa.

Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin.

Arvojen kohoamisen syy on sama kuin muissakin sijoituslajeissa. Kiinteän omaisuuden arvo nousee kun korot ovat alhaalla. Kannattaa ostaa metsäkiinteistöjä vaikka velaksi niin kauan kuin velan korko on metsän myyntituloja pienempi.

Velkaa saa nyt, kun vakuutena on tämän tyyppinen vakaa kohde, runsaan yhden prosentin korolla. Puun myyntitulot ovat laskeneet ja ne ovat nyt noin 2%/vuosi siihen sijoitetulle pääomalle. Metsään sijoittaminen kannattaa siis kun korot ovat näinkin alhaalla. Mutta metsäsijoittaminen on tarkan markan liiketoimintaa. Katteet ovat pienet ja marginaali hyvän ja huonon metsäsijoituksen välillä on kapea.

Pörssinoteeratut rahastot (ETF:t) ovat sijoittajan kannalta käytännöllisiä. Rahasto-osuuksia voi ostaa ja myydä pörssissä ja niiden kulut ovat monasti pienempiä kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa.

ETF rahastojen keksiä oli akustiikkaan perehtynyt fyysikko ja insinööri Nate Most, joka siirtyi myöhemmin rahoitusmaailman palvelukseen. Hän esitti ajatuksensa Vanguard:n pääjohtajalle John Bogle:lle ja tästä syntyi vuonna 1993 ensimmäinen ETF rahasto SPY.  ETF rahastoissa on tänä päivänä kasvava osa maailman pörssivarallisuudesta.

Suoraa osakesijoittamista harrastava voittaa ETF sijoittajan keskimäärin ETF rahaston kulujen verran (0.2....0,7% / vuosi), mutta ETF sijoittaja saa hyvän hajautuksen helpolla eikä hänen tarvitse itse huolehtia hajautuksen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. ETF rahasto on helppo ja hyötyyn nähden edullinen tapa hajauttaa. 

Mihin ETF rahastojen halvemmat hinnat perustuvat?  Halvat hinnat perustuvat rahastoyhtiöltä vaadittavaan pienempään työmäärään ja vastuuseen:

• Pääosa rahasto-osuuksien kaupasta käydään pörssissä osuudenomistajien välillä eikä rahastoyhtiölle koidu tästä työtä
• Rahasto-osuuksien omistajien rekisteristä huolehtii arvo-osuustili järjestelmä eikä rahastoyhtiön tarvitse tietää kuka osuuksia omistaa eikä tehdä töitä asiakkaiden kanssa

Koneen peruuntunut fuusio on kääntymässä sijoittajan onnenpotkuksi

Viikon talousuutispommi pamahti eilen, kun Koneen ensin kauan salassa haudottu, sitten pakon edessä julkistettu Thyssenin hissiliiketoiminnan osto peruuntui eilen ilmeisen lopullisesti. Aiemmin se oli uhattuna henkilöstön epäluulojen ja kilpailulakien takia, nyt Kone vetäytyi kaupasta omien sanojensa mukaan suojellakseen rahojaan.

Thyssen on niin surkeassa taloudellisessa jamassa, että kaupan mittava ennakkomaksu olisi saattanut haihtua harakoille yhtiön mahdollisessa selvitystilassa. Totta tai ei, selitys kuulostaa kohtalaisen loogiselta ja muutenkin uskottavalta, vaikka pöydän alla voi olla muutakin. Aikanaan selvinnee.

Konetta kaupan menetys varmasti kirpaisee. Fuusio olisi tehnyt siitä markkinajohtajan.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväli eli englanniksi "Moving average envelope (MAE)" löytyy monesta teknisen analyysin työkalustoa sisältävästä palvelusta kuten Yahoo finance tai MarketWatch (kuva oikealla). Mutta miten sitä käytetään?

Liukuva keskiarvo tarkoittaa osakkeen keskimääräistä hintaa tietyn periodin aikana. Oikealla olevassa kuvassa vihreä käyrä kertoo esimerkiksi Fortumin hinnan 20 viimeisen päivän liukuvan keskiarvon.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväli (mustan ja punaisen käyrän väli) on tässä tapauksessa asetettu niin että se on +-3% liukuvan keskiarvon ylä ja alapuolella.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväliä voi käyttää kahdella tavalla:

• Treidaaja pyrkii ostamaan osaketta aina kun se on halpaa eli silloin kun se on vaihteluvälin alapuolella ja myymään aina kun osakkeen arvo on vaihteluvälin yläpuolella.  
• Nousutrendejä hakeva sijoittaja odottaa kunnes osake ensimmäisen kerran nousee yli vaihteluvälin ylärajan. Siitä hän tunnistaa nousun käynnistymisen.

Hitas-asuntojärjestelmää koskevissa keskusteluissa toistuu monien kommenteissa ajatus, ettei Hitas käytännössä maksaisi kaupungille yhtään mitään. Jotkut taas toteavat, että ainoa tuki olisi kaupungin antama alennus tonttivuokrassa, mutta että sekin olisi pieni, ja että muut kaupunkilaiset eivät siinä menettäisi mitään. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Koetan tässä jutussa havainnollistaa, miksi.

Strategic Accounting kävi läpi Suomen 15 suurimman pörssiyrityksen talousnumerot viimeisimmältä osavuodelta loka-joulukuulta.

Selvityksen mukaan yritysten yhteenlasketut liikevaihdot kasvoivat edellisestä kvartaalista yhdeksän prosenttia 30,9 miljardiin euroon. Vuotta aiempaan verrattuna liikevaihdot olivat lähes samalla tasolla.

Aktian kurssigrafiikka kertoo kaiken markkinoiden väitetystä tehokkuudesta

Muuttolintujen ilmestyessä taivaanrantaan valtamedia vilisee taas kerran otsikkoja "Nappaa kevään tuotot - tässä pörssin parhaat osinkopaperit!" Neuvoa typerämpää on vaikea antaa, ainakin ammattimaisen sijoittajapalvelun vinkkelistä.

Osinkopaperien - jos muidenkaan - ostamiseen keväänkorva on huonoin mahdollinen aika. Juuri siksi, että osinkokiima kihisee markkinoilla pahimmillaan. Kuten aina.

Ja kuten aina, siihen on varauduttava hyvissä ajoin. Mikä ei ole vaikeaa - hyville sijoittajille, ja vinkkaajille.

Osinkotykit, joista Helsingin ja yleensä Pohjoismaiden pörsseissä ei ole pula, ovat loistavia sijoituskohteita - kun ne ostaa sopivaan hintaan. Noita monttuja on tarjolla riittävästi joka vuosi.

Suurien talousalueiden Kiinan, Euroalueen ja USA:n suhdannekierrot olivat vuodesta 2010 aina vuoteen 2018 saakka epäsynkronissa. Jos joku talousalue oli laskussa, niin joku muu oli samaan aikaan nousussa.

Talousalueiden suhdannekierrot ovat viimeisten parin vuoden aikana syknronoituneet ja kaikki ovat päässeet samanaikaiseen nousutrendiin. Tämä tietää sijoittajalle helpotusta. Suhdannekierto antaa yksinkertaisen viestin: Elämme alkavan nousukauden parasta nuoruuden aikaa. Voimat ja terve itsevarmuus vahvistuvat. 

Lisää tietoa:   OECD composite leading indicator

Yritysten tehtävä on palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja tuottaa tällä tavalla hyvää yhteiskunnan jäsenille. Tästä palvelusta yritykset saavat korvauksen - tuotteen tai palvelun hinnan.

Julkisella sektorin toimijoilla ja medialla on tarjolla yrityksille kaikenlaisia muitakin mieltymyksiä ja toiveita.   On olemassa sosiaalisia toiveita, työhtoihin liittyviä arvoja, ympäristöarvoja, avoimuuteen liittyviä arvoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa, aluepolitiikkaa, ....  Näiden tavoitteiden avulla ohjataan yrityksiä asiakkaiden tarpeiden sijasta yhteiskunnallisiin arvoihin ja päämääriin. Moninaisten erilaisten toiveiden täyttämiseksi on käynnissä hankkeita:

• Suomalainen Finanssiala ry (FA) ehdottaa EU:lle, että sen pitäisi perustaa ESG-rekisteri, josta selviäisi, miten hyvin yritykset ovat ottaneet huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan, ja millaisia vaikutuksia niiden toiminnasta aiheutuu ympäristölle ja yhteiskunnalle. 
• Työ- ja elinkeinoministeriöön perustetaan vaikuttavuusinvestointien osaamiskeskus, jonka tehtävänä on kehittää julkisen sektorin tulosten hankintaosaamista, kehittää vaikuttavuusinvestoimisen markkinaa ja mallintaa hankkeiden yhteiskunnallisia hyötyjä

Kapitalismi nostaa taas hieman päätään. Suomalaisten osake- ja osakerahastosijoitusten arvo kasvoi viime vuonna lähinnä positiivisen markkinakehityksen ansiosta 47 Mrd€ suuruiseksi. Suomalaiset kotitaloudet ovat uskollisia Suomelle ja heidän rahansa päätyvät suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Kotitalouksien sijoitukset suuntautuivat 90% suomalaisiin osakkeisiin. 

Suomen pörssin markkina-arvo on 261 Mrd€. Merkittävimpiä tekijöitä pörssissä on Suomen hyvinvointivaltio ja muu julkinen sektori joiden portfolio-omistukset ylittävät yhteensä 200 Mrd€.

Kotitalouksia ei pidetä niin toivottavina kuin muita ja heillä on siitä syystä minimissään 25% suurempi verokanta kuin ulkomaalaisilla tai suomalaisilla julkisen sektorin omistajilla. Asiasta on laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ja kansalaisten verotusta korotettiinkin näiltä osin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta.

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantula kiinnittää huomiota siihen, että kun metsäpalot torjutaan tehokkaasti ja metsää jätetään hakkaamatta niin seuraukset ovat yllättäviä. Erityisesti vanhuusikään varttuvat kuusimetsät ovat alttiita tuhohyönteisille, kuten kirjanpainajille.

Ellei metsää ajoissa kaadeta niin kirjanpainajien massaesiintymät ja laajat puukuolemat ovat loppujen lopuksi metsän väistämätön ja luonnonkiertoon kuuluva uusiutumiskeino.  Jos metsiä käytetään hiilinieluina, eikä niitä ajoissa kaadeta, niin kuolleiden kuusikelojen rankametsät ovat osa luonnon tulevaa monimuotoisuutta.

Sanoma Oyj:n kurssi nousi 10.2. pörssin aikana ja etenkin lopussa niin, että 11.2. julkistettua tietoa kaupasta Alma - Sanoma on päivänselvästi hyödynnetty.

Sivumennen: Kun Aamulehdestä, Satakunnan Kansasta ja tusinasta paikallislehdestä maksetaan 115 miljoonaa euroa, on selvää, että sitä suurta huomioarvoa, mikä medialla on, ei ole voitu kovin suurin voitoin hyödyntää. Pelkästään Porin ja Tampereen vaikutuspiirissä asuu sentään puoli miljoonaa asukasta ja mainitut lehdet ovat paikkakuntiensa ainoat merkittävät aluemediat. Aamulehteä on joskus asemoitu jonkinlaiseksi kokoomuksen pää-äänenkannattajaksi.

Kaikella on riskinsä, jopa kiinteistöillä.

Kokemuksistani on linkissä ja ne ovat negatiivisia.

Huomiotani kiinnitti aluksi 17.1. Kauppalehdessä ollut kirjoitus, jonka keskeisimpänä lähteenä oli finanssivalvonnan teema-arvio. Alalla on varsin suuria ongelmia. Kyseisissä rahastoissa on varoja noin 10 miljardia euroa ja arvonmäärityksen dokumentoinnissa on yleisiä ja suuria puutteita.

Keskeisimmät riskit muodostuvat seuraavista asioista: