Mielenkiinto treidaukseen ja tekniseen analyysiin on noussut viimeisten vuosien aikana, joten tästä syystä olen myös itse tutustunut aiheeseen. Tämän innoittamana teen kesäkaudelle sarjan kirjoituksia treidaamisesta ja teknisestä analyysistä.

Sarjassa käsitellään mm. graafien lukua ja peruskuvioita (trendit ja ranget), stoplossien asetusta, riskin- ja kassanhallintaa, psykologisia tekijöitä, teknisten indikaattorien muodostamista ja niiden hyödyntämistä, itsensä kehittämistä, tilastointia yms.

Kirjoituksissa ei kerrota voittavaa strategiaa (”näin teet treidauksella miljoonia”), sillä jos tietäisin sellaisen, niin en kertoisi siitä julkisesti kenellekään. Sen sijaan pyrin luomaan taustaa treidauksen ja teknisen analyysin takana niin, että saatuja peruskäsitteitä ja oppeja voi soveltaa myös muussa sijoitustoiminnassa.

Treidaus on vaikeaa ja suurin osa häviää siinä rahaa.

Nyt puhutaan siis jälleen maakuntaverosta.  Turun alueelta alhaista kunnallisverotusta on perinteisesti löytynyt Maskusta.  30- ja 40- luvuilla se oli 5%. Nykyään vastaava luku Maskussa on 20,75. Korkein suomalainen kunnallisvero on 22,5 prosenttia, alin 17 %.  Kun katsoo karttaa, näkee että kunnallisvero ei riipu kunnan sijainnista, Pohjois- ja Itä-Suomessa on alhaisen kunnallisveron paikkoja ja korkeita kunnallisveroa löytyy Etelä-Suomesta, mutta toki isoissa kunnissa veroaste on alempi. Ratkaisevaa on toiminnan järkevyys; 18 maakunnassa hallinnon läpinäkyvyys katoaa taatusti.

Kun liikevaihtovero tuli toisen maailmansodan aikaan käyttöön, se oli 10 prosenttia ja on nykyään 2,5-kertainen.

Yhteiskunnassa on jos jonkinlaisia veroja ja kannustimia, jotka yrittävät ohjata toimintaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Nämä toimet ovat pääsääntöisesti tehottomia ja usein vahingollisia.

Hiilelle tarvitaan haittavero

Otetaanpa esimerkki. Hiilen polttamista pidetään haitallisena ilmastolle ja hiilenpolton suitsimiseksi ja kannustamiseksi on jos jonkinlaisia kannustimia ja hidasteita:  polttoaineveroa, dieselveroa, dieselveron helpotuksia, julkisen liikenteen tukemista, sähköveroa, paljon energiaa kuluttavan teollisuuden verohuojennukset,  tuulivoiman tuki, sähköpyörien tuki, ....  

Talousteoria kehoittaa yksinkertaisuuteen. Jos hiilen polttaminen on haitallista, niin sille pitää määrätä haitan suuruinen vero. Muuta ei tarvita. Talouselämä etsii kyllä vähitellen vähähiilisempiä energiavaihtoehtoja ja säilyttää hiilen siellä missä se on haitasta huolimatta perusteltua. Hiilen kohdalla tämä on yksinkertaista. Polttoaineen hiilipitoisuus on helposti mitattavissa ja siis helposti ja oikeudenmukaisesti verotettavissa.

Pienhiukkasille tarvitaan vielä hiiltäkin kipeämmin haittavero

Periaatetta on helppo hiilen tapauksessa noudattaa, mutta vaikeampiakin tapauksia on. Suomalaisille paljon vakavamman ympäristöuhan muodostavat pienhiukkaset, joita syntyy kaikessa palamisessa ja pölyttämisessä. Ainakin muutama sata suomalaista kuolee vuosittain pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin kuten syöpään ja verisuonitauteihin. Kuolemantapauksia on todennäköisesti enemmän, yli tuhat, vaikka tarkkaa lukua ei taida kukaan tietää. 

ETLA:n toimialakatsaus kertoo nollakasvusta. Koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna 0,3 prosenttia viimevuotisesta sekä Suomessa että EU:ssa keskimäärin. Heikkenevä kasvu on seurausta maailmantalouden kasvun hiipumisesta.

Sijoittajan kannalta on kiinnostavaa että kasvaviakin sektoreita löytyy. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi vuoden takaisesta peräti 7 prosenttia ja kemianteollisuuskin kasvaa lähivuosina sentään kohtuullista 2 prosentin vauhtia.

TT:n lista Q119 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Piksun "Analyysit / Suomiosakkeet" osiossa on esitelty suomalaisten yrityksien tunnuslukuja. Viimeisimmät tunnusluvut on laskettu kvartaalin Q1/2019 tulostietoihin perustuen. Tunnusluvut päivittyvät viikottain sen perusteella miten yritysten pörssikurssit kehittyvät. 

Yrityksiä voi myös järjestää erilaisten kriteerien mukaan. Oikealle on poimittu osinkotuotto / pörssikurssi (%) perusteella ja tulostuotto / pörssikurssi (%) perusteella parhaimmisto suomalaisista pörssiosakkeista. Kumpikin kriteeri on järkevä. Osa sijoittajista pitää osinkoa tärkemämpänä ja osa taas tulostuottoa.

Käänteisessä arvonmäärityksessä ei sinänsä lasketa yhtiölle tai osakkeelle arvoa, vaan pyritään selvittämään yhtiön tulevien vuosien tuloskunto, joka vastaisi nykyistä osakkeen hintaa.

Talven 2019 aikana kirjoitin muutamia arvonmääritykseen liittyviä kirjoituksia:

Suomalaisen sijoitusrahastoliiketoiminnan kilpailukyky on heikentynt selviää Suomen Pankin tilastosta.

Nettomerkinnät Suomessa kotimaanaan pitäviin rahastoihin ovat olleet negatiivisia jo 2018 puolesta välistä alkaen. Kyseessä ei ole ollut pelkästään halu kotiuttaa rahoja osakkeista. Trendi on koskenut kokonaisuutta, johon kuuluvat kaikki sijoitusrahasto-osuudet mukaan lukien korkorahastot.

Trendin taustalla ovat sijoitusrahastoliiketoiminnan tärkeimmät asiakkaat: eläkevakuutusyhtiöt, ulkomaiset sijoittajat, raha ja rahoituslaitokset sekä julkisyhteisöt ja yritykset (kuva alla).

Yksityishenkilöt suosivat sen sijaan suomalaista ja heidän osuutensa kotimaisista rahastoista on kasvussa.  Mutta suomalaiset yksityishenkilöt omistavat suomalaisista sijoitusrahasto-osuuksista vain 19% ja heidän merkityksensä on kokonaisuuden kannalta pieni. Suomalaiset kotitaloudet eivät pysty kompensoimaan suomalaisten instituutioiden pakoa suomalaisista tuotteista.

Maahanmuuttajataustaisten yritysten reaalisen arvonlisäyksen kasvu on ollut selvästi muita yritysryhmiä nopeampaa. Työpaikkojen syntymisaste on niissä ollut poikkeuksellisen voimakasta, mutta työpaikkojen tuhoutumisaste on ollut silti samaa luokkaa kuin kotimaisissa paikallisissa yrityksissä.

Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat luoneet suhteellisen paljon matalan tuottavuuden ja palkkatason työpaikkoja. Niiden palkkojen kasvu on ollut keskimäärin muita nopeampaa, mutta palkkojen myötäsyklinen suhdannevaihtelu on ollut muita voimakkaampaa. Maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä siis palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät.

Kansalaisten luottamus Euroopan Unioniin on parantunut jo viiden vuoden ajan selviää Valtionvarainministeriön "Poliittinen ja sosiaalinen luottamus" julkaisusta.

Luottamus on parantunut sekä Suomessa että laajemminkin EU alueella ja on nyt 50% tasolla. EU on taas seitsemän vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamuksen ja luottamuksen kautta syntyvän legitimiteetin. EU:n lisähajoamisen uhka on pienentynyt muutaman vuoden takaisesta ja suunta on kohti parempaa keskinäistä luottamusta.     

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Sdp:n veropoliittiseen ohjelmaan sisältyvä ajatus siitä että kaikki osinkoja saavat joutuisivat maksamamaan (lähde) veroa.  Esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ja suomalaiset "yleishyödylliset" sijoittajat ovat tällä hetkellä osinkojen verotuksesta vapaita.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen viestintäjohtaja Jaakko Kiander on Finanssialan blogissaan huolissaan niistä riskeistä, joita sijoittajien vähänkään tasapuolisempi verotus aiheuttaisi.

Jos ulkomaisten sijoittajien ja "yleishyödyllisten" sijoittajien osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, 200 Mrd työeläkevaroihin kohdistuvan veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole Jaakko Kianderin mukaan merkityksetön. Työeläkemaksuja pitäisi tällä summalla nostaa tai eläkkeitä pienentää.

Kun hallitusneuvottelut etenevät, alkaa pohdinta veroratkaisuista.  Uskon niiden olevan sijoittajille negatiivisia, mutta kaiken uhallakin haluan todeta, että ajoittain minua tällä sivustolla ärsyttää valitus aivan kaikista veroista. Kirjoittajina ovat ihmiset, jotka ovat saaneet pääsääntöisesti korkean koulutuksen yhteiskunnan varoilla, ovat sen jälkeen hyötyneet asuntolainassa verovähennyksistä, päässeet eläkkeelle hyvin ehdoin ja nyt valittavat veroista.

Tuossa aiemmassa tekstissäni, jota harva vaivautui lukemaan, mutta moni vastustamaan, totesin omasta kokemuksestani, että perintövero on hyvin lievä ja sen lisäksi perinnönsaajat ovat keskimäärin siinä iässä, että pystyvät veron maksamaan vallan mainiosti.

Kirjoitin Piksuun sekä sijoittajasivustolleni Pörssihaukkaan toukokuun alussa Helsingin pörssissä tuolloin jo kolmisen viikkoa kestäneen indeksitason pudotuksen yhä jatkuvan, vaikka sitä oli kertynyt jo useita prosentteja huhtikuun alun piikistä. Pari viikkoa sen jälkeen pudotusta oli tullut jo viisi prosenttia lisää. Alkukevään euforiasta ei ollut enää hajuakaan.

Sama trendi on ollut päällä muissakin pörsseissä, joskin mittakaava on vaihdellut. Tämä kuuluu normaaliin markkinoiden luonteeseen.

Pudotus taittui viikko sitten, joten oliko sukellus jo tässä? Ei se teknisen analyysini mukaan ole vieläkään päättynyt, vaan vetää happea. 

Indeksien liikkeet ovat olleet jälleen ajallisesti melko yhtäläisiä, mutta niiden syvyys vaihtelee suuntaan ja toiseen. Kun Helsingin pörssi oli vielä viime vuonna lähinnä joidenkin suurten yhtiöiden ansiosta Euroopan ykkösiä kurssikehitykseltään, on se nyt vajonnut pahnanpohjimmaisiin aika samojen suhdanneherkkien yhtiöiden vuoksi.

Postilaatikkooni tupsahti Kajaanin Teatterin syyskauden 2019 ohjelmisto. Päätin arkistoida ja yritän varata aikaa ainakin yhden kappaleen katsomiseen. Ulkovarastossa on paljon vanhoja papereita ja muistiinpanoja. Innostavin löydös oli “En reseberättelse Sydamerika 1978” , johon aion uppoutua osana suurempaa K2030 –kertomusta.

Kaikkea muutakin on tapahtunut.

On kevät, Kainuussa ei enää tarvitse ajella talvirattailla. Sain raivattua polkupyörät vihreälle nurmelle ja pumppasin kumeihin ilmaa, että pääsemme baanalle. Keväinen ilma on petollinen; työskentelin pihalla t-paidassa ja nyt nenä tuhisee.

Suomi ei pärjää euroviisuissa. Olemme maailman onnellisin kansa, mutta eurooppalaiset eivät anne meille ääniään; kateellisia ovat siitä, että olemme ykkösiä lähes kaikessa. Aamulla luin, ettei meihin pure feikkiuutiset.

Uutta hallitusta veivataan demareiden separaattorilla. Betonimylläreiden varjobudjetissa on tarjolla miljardin tulonsiirto sakilaisille. Upporikkaat oikeistolaiset ovat kauhuissaan ja huolta kantaa myös alempi keskiluokka. Veroja ei rakasta kukaan, paitsi betonimylläri.

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä jos mittana käytetään kansalaisten finanssivarallisuutta (pörssiosakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" tutkimuksesta.

Omaisuustulosta maksaa veroja vain pieni vähemmistö

Suomen pörssin yritykset on siirretty verotuksellisin keinoin pääosin julkiseen tai säätiöiden omistukseen. Vain vähemmistö sijoitusvarallisuuden omistajista, lähinnä yksityishenkilöt, maksaa minkäänlaista omaisuustuloveroa, mutta tämä vähemmistö maksaa sitäkin enemmän.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1990 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

• Osakkeiden hintojen lasku on pitkäaikaiselle sijoittajalle iloinen asia
• Sijoittajalle raportoitu tulos analyysin lähtökohta – ei kiveen hakattu totuus
• Omien osakkeiden ostot kasvattavat omistajan osuutta yhtiöstä verotehokkaasti

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Kaikkien seurannassani olevien yritysten tulokset ovat tulleet ja olen tarkistanut 2019 ja 2020 ennusteet niiden perusteella.

Lisäsin uuden välilehden "Graham_Gordon", jossa lasken 6 vuoden keskiarvoilla (2015-2018 toteutunut, 2019-2020 ennuste), minkä hinnan osakkeille saisi Grahamin ja Gordonin kaavoilla. Nämähän ovat vanhoja kaavoja ja eivät välttämättä ole enää valideja kaikilta osin. Otsikoiden yläpuolella näkyvät käytetyt kaavat. Lisäksi lasken oikealle erot nykykurssiin ja keskiarvon eroista. 

Omassa salkussani olen lisännyt käteisen osuuden n. 7 %:iin. Tulin ostaneeksi sinänsä hyviä yrityksiä liian kalliilla nyt keväällä ja realisoin tappiot. Jos hinnat vielä putoavat, saatan ostaa niitä takaisin. Pidän kuitenkin tärkeänä, että minulla on riittävä käteispositio hyviä tarjouksia varten.

Tein runsas vuosi sitten suhteellisen perustavanlaatuisen vertailun Nordnetin eri pohjoismaiden hinnastojen välillä (kts. Nordnetin hinnasto - Suomalaiset asiakaskunnan paarialuokka? ). Lopputuloksena oli, että suomalaiset joutuvat hieman asiakasprofiilista riippuen mutta kuitenkin lähes poikkeuksetta valitettavasti maksamaan enemmän kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Erityisesti tavallinen piensijoittaja maksaa Suomessa paljon enemmän kuin Ruotsissa. Tässä jutussa ei ole samaa kansainvälistä tai omituisen epäreilulta tuntuvan asetelman ihmettelyn aspektia, sillä vertailen vain hieman Nordean ja OP:n kaupankäyntihinnastoja. Pieni odottamaton, ja kuluttajille kommunikoiduissa hinnastoissa näkymätön yllätys tästä päällisin puolin lähes identtisten hinnastojen vertailusta kuitenkin löytyy.

Onsinkoansa (yield trap) on yksinkertaisuudessaan pörssiyhtiö, joka maksaa sellaisen korkean osingon, jota ei tulevaisuudessa pysty ylläpitämään. Monesti tällaisia yhtiöitä löytää kahden tunnusluvun näkökulmasta:

1. Korkea osinkotuotto (osinko/pörssikurssi)
2. Korkea ja/tai noussut osingon jakosuhde (osinko/tulos)

Päätin tarkistaa, millaisia yhtiöitä Suomesta löytyy, jotka ovat mahdollisia osinkoansoja. Seulontajärjestelmänä käytin Börsdata.se, trailing 4Q osittain Q1/2019 ja osittain Q4/2018 tuloksilla, joten tiedot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia.

Ensin tarkistin montako pörssiyhtiötä maksaa enemmän kuin 100% tuloksestaan osinkoina ja tällaisia yhtiöitä on yhteensä 30kpl. Suuryhtiöistä löytyvät aakkosjärjestyksessä Ahlström-Munksjö, Citycon, DNA, Fortum, Kone, Kesko, Nordea, Orion, Outokumpu, Telia ja YIT.

Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta

Julkaistu: maaliskuu 8, 2019 I Kirjoittaja: Heikki Ikonen

Pelkokerroin näyttäisi tässä markkinassa piakkoin nousevan

Usein kuulee sanottavan että pörssiin sijoitetulle pääomalle saatu tulostuotto (%) on pitkällä aikavälillä parempaa kuin korkotaso. Mutta onko tämä totta?

Piksu teki asiasta tutkimuksen, jonka mukaan historiallisesti pörssiarvot asettuvat monasti sellaiselle tasolle, että pörssiosakkeille saatu tulostuotto (kuvan punainen käyrä) ylittää pitkien korkojen tason (kuvan sininen käyrä). Väittämä on todellakin ollut usein totta.

USA:n sisällissodasta aina vuoteen 1981 saakka väittämä piti paikkansa. Pörssiosakkeiden tulostuotto oli ailahtelevaa, mutta se asettui aina korkotasoa paremmaksi. Vuodesta 1981 aina vuoteen 2000 saakka oli poikkeuksellista aikaa. Pörssisijoitusten tulostuotto jäi pitkiä korkoja heikommaksi. Sen jälkeen on palattu normaaliin ja S&P 500 yritysten tulostuotto suhteessa pörssihintaan on ollut yleensä hieman korkotasoa parempi. Tulostuotto on tällä hetkellä 4,5% kun taas pitkät korot ovat 3.5% tasolla. 

Eettinen sijoittaja etsii korkeita moraalisia periaatteita noudattavia yrityksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Osakeyhtiölain mukaan: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.". Suomalaisissa pörssiyrityksissä ei toisin määrätä ja tavoite on siis tuottaa rahallista voittoa osakkeenomistajille.  Mitään muita ensisijaisia, esimerkiksi eettisiä, tavoitteita ei ole.

Voiton tavoittelun tarkoitus on mahdollisimman suuri eettinen hyvä:

• Voitto tarkoittaa sitä että yritys on tuottanut haluttuja tuotteita, joista on ollut iloa käyttäjille. Voitto on ilon mitta.
• Voitto tarkoittaa sitä että yritys on pystynyt säilyttämään ja kasvattamaan sitä kansallisomaisuutta, joka sen haltuun on uskottu. Arvokasta menneiden sukupolvien työtä ei ole tärvätty. Siitä on pidetty huolta ja se on pystytty siirtämään eteenpäin myös seuraavien sukupolvien iloksi. Voitto on siis vastuullisen toiminnan mitta.
• Voittoisan yrityksen työntekijät ovat yleensä motivoituneita ja ymmärtävät tekevänsä arvokasta työtä asiakkaiden ja yhteiskunnan parhaaksi. Motivoituneesta työstä syntyy hyvä mieli niin asiakkaille kuin työn tekijälle itselleen. Voitto on eräs työn tekijöiden onnellisuuden mitta.
• Yhteiskunnassa on aika ajoin erilaisia "korkean moraalisuuden" trendejä:  yrityksen sosiaalinen vastuu, ilmastovastuu, ympäristövastuu, kierrätysvastuu, työhyvinvointivastuu .... Menestyvä yritys ymmärtää seurata trendejä. Eettisiä trendejä seuraavien tuotteet ja osakkeet menevät kaupaksi.

Yli 40 prosentilla PK-yrityksistä on hallituksessa vähintään yksi omistajajäsenten ulkopuolinen jäsen, ja heihin ollaan varsin tyytyväisiä. "Muun muassa yrityskaupat, kansainvälistyminen tai sukupolvenvaihdokset ovat tilanteita, joissa ulkopuolisten hallistusjäsenten roolit korostuvat", toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Toimiva hallitus on pienryhmä, joka toimii hyvin jos kullakin jäsenellä on oma vastuualueensa tai roolinsa. Yleensä selvästi alle kymmenen jäsenen ryhmät ovat parhaita selviää Kauppakamereeiden PK- hallitusbarometristä.

Saksalainen IFO instituutti julkaiseen kolmen kuukauden välein maailmantalouden suhdannekellon, joka visualisoi makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Nyt suhdannekellossa on havaittavissa käänne kohti parempaa. Tämä on ensimmäinen positiivinen signaali yli vuoteen. Voi olla että kyseessä on väliaikainen tilastoharha. Kysely tehtiin ennen Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppakiistan kärjistymistä.

OECD ei näe merkkejä paremmasta

Viittaan sekä kommenttiin / 7.5. että tuohon, jossa todistetaan metsäpalon Venäjän ydinasevaraston lähellä olevan siunaukseksi ympäristölle ja vain UPM:n tuhoavan luontoa.

Nordean Antti Saari kehoittaa katsauksessaan painottamaan korkeakorkoisia yrityslainoja.

Viime kuukausina markkinoille on saatu talous- ja tulos- näkymien osalta hienoista helpotusta. Samaan pörssikurssit ovat kiidelleet yhä usiin huippuihin. Osakkeiden arvostustasot ovat nyt haastavat ja siksi sijoittajan on Antti Saaren mukaan hyvä katsoa korkeakorkoisten yrityslainojen suuntaan.

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) kokoama raportti kertoo luonnon monimuotoisuuden maailmanlaajuisesta tilanteesta. Suomen Ympäristökeskus kartoittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa Suomessa. Asiallista tutkimustietoa kokonaisuuden kehittymisestä ei kuitenkaan ole syntynyt. Olemme maalikkojen tekemien havaintojen varassa. Näiden perusteella Suomen luontoympäristön moninaisuus paranee tällä hetkellä nopeasti ja kestävästi.

Uusia elänlajeja tulee Suomeen nopeasti ja olemassa olevat voivat paremmin

Monet elänlajit olivat 1950- ja 1960 lukuun mennessä kuolleet sukupuuttoon laajoilta alueilta Suomessa. Ja nämä lajit kuten Hirvi, Metsäpeura, Saukko, Majava, Laulujoutsen, Merikotka, Merihanhi, Metsäkauris, Susi, Ahma, Karhu, Harmaahylje, Rusakko, Maakotka ja Ilves ovat nyt palanneet monille alueille.  Uusia lajeja kuten Supikoira, Piisami, Harmaahaikara, Kattohaikara, Kyhmyjoutsen, Minkki, Metsäkauris, Villisika, Kani ja Merimetso on saapunut maahamme luonut tänne itselleen kodin. 

Ekosysteemimme ovat moninaisempia ja terveempiä

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. 

Yleistilanne on heikkenemässä niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessakin maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Tästä kirjoituksesta löytyy muutama huomio Berkshire Hathawayn eilisestä yhtiökokouksesta. Sen voi katsoa jälkikäteen ainakin vielä tänään sunnuntaina seuraavasta osoitteesta:

https://finance.yahoo.com/brklivestream/

Voiko pörssikaupan voluumia (kauppan määrää) käyttää avuksi onnistuneiden sijoitusten tekemisessä. Kyllä voi. Yhdessä kurssikayrän kanssa voluumi antaa hyvää vinkkiä siitä mihin suuntaan oskkeen kurssi seuraavaksi suuntaa.

Voluumista kannattaa etsiä äkillisiä suurivoluumisia piikkejä. Jos voluumi käy korkealla samalla kun kurssi nousee, niin silloin tyypillisesti jokin suurempi institutionaalinen sijoittaja on analyysissään päätynyt pitämään osaketta edullisena ja ostaa sitä isomman erän salkkuunsa. Monasti nämä instituutiot ovat analyysissään osaavia ja kurssit jatkavat tämän jälkeen nousuaan. Matkalla voi tulla kuoppia, mutta osakkeen arvo kuitenkin vähitellen nousee. Instituutiosijoittaa kannattaa peesata.

Oheisessa kuvassa on esimerkkinä Nokian osakkeen kehitys viimeisen vuoden ajalta. Jokin tai jotkin (luultavasti 3 kpl) instituutiosijoittajat tekivät viime syksynä analyysin ja päätyivät siihen että Nokia on aliarvostettu. Osakkeen arvo nousikin noin 5.3 USD tasolta 6.2 USD tasolle.