UPM, Stora Enso ja Metsä Board raportoivat Q2/2018 tuloksensa parisen viikkoa sitten, joten tässä kirjoituksessa vertaillaan yhtiöiden tilannetta ns. isossa kuvassa. Miten yhtiöiden tuloskunto, velkaisuus ja osinko ovat kehittyneet vuosien varrella.

Kotitaloudet ovat ihastuneet vakuudettomiin luottoihin. Niiden nostaminen on helppoa ja vaivatonta. Ei tarvita vaikeita neuvotteluja eikä pantteja. Niinpä vakuudettomien luottojen kanta kasvaa Suomen pankin mukaan noin 10% vauhtia.

Suomi jakautuu kahteen yhteiskuntaluokkaan

Kaikenkaikkiaan kotitalouksien lainakanta kasvaa kovaa vauhtia ja kotitalouksien velkaantuneisuus on jo  lähes 130% käytettävissä olevista tuloista. 

Velkaantuneisuuden kasvu on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Toinen puoli kotitalouksista omistaa yhä enemmän ja heillä on yhä kasvava määrä rahoitusvarallisuutta.  Suomi on jakautumassa kahteen luokkaan - omistavaan luokkaan ja velkaisiin.

Sijoituksen kokonaistuottoa kuvaillaan yleensä vuotuisena keskimääräisenä tuottona. Yksinkertaisena esimerkkinä otettakoon osakemarkkinat. Tuoton pitäisi eri oppikirjojen mukaan asettua 8-10% tasolle vuosittain pitkällä tähtäimellä.

Tästä samasta asiasta saadaan pankeissakin kuulla, kun käydään sijoitusneuvojan luona, eli tuotto-odotus on aina jotain, ja sama joka vuosi hamaan tulevaisuuteen.

Viimeiset 20 vuotta on kuitenkin ollut hankalaa aikaa osakemarkkinoilla, mukaan on mahtunut kaksi suurempaa kriisiä, teknokupla ja finanssikriisi. Maailman seuratuimpiin indekseihin kuuluva amerikkalainen S&P500, on hintaindeksi, joka kuvailee 500 suuryritysten hintakehitystä. Aikajaksolla 20.8.1998-20.8.2018 tämä indeksi on tuottanut keskimäärin 4,93% vuosittain. Alkuavo oli 1091 pistettä ja viimeinen havainto 2857 pistettä.

Tämän päälle on maksettu osinkoja vuosittain sijoittajille. Osinkotuotto on ollut Amerikassa varsin heikko, keskimäärin vajaat 2% vuosittain tällä jaksolla. Vaikka olisi sijoittanut saadut osingot takaisin indeksiin olisi sijoituksen keskituotto tällä aikavälillä ollut selkeästi keskimääräistä heikompaa.

Lähes joka alalla verkkokauppa on luonut asiakkaille mukavan tavan tehdä hankintoja vierailematta lainkaan fyysisessä myymälässä - ja se on asettanut monet myymälät ympäri maailman hälytystilaan. Koska nettishoppailu on monesti helpompaa ja halvempaa, perinteisten kauppiaiden on oltava koko ajan luovempia kehittäessään asiakkaille henkilökohtaisia shoppailuelämyksiä. Näihin innovatiivisempiin ratkaisuihin siirtyminen taas on johtanut siihen, että henkilökohtainen kaupankäynti on itse asiassa jopa nousussa. Koko vähittäiskauppa-ala on huomannut viime vuosina selkeän tosiasian: kivijalkaliikkeille on aina tilausta, jos vain omistajat ovat valmiita ottamaan askeleen pidemmälle.

 (Aiheena on siis sijoittamisen perusteet)

Johdannoksi

Aihetta ilmaistaan perinteisesti PE-luvulla (price / earnings eli

kurssi jaettuna osakekohtaisella tuloksella [eli EPS:llä = earnings

per share]). Uudempia tunnuslukuja ovat esim. EV/

EBIT ja EV/EBITDA, joissa yrityksen velatonta arvoa (enterprise

value) verrataan liiketulokseen (EBIT = earnings before

interests and taxes) tai käyttökatteeseen (EBITDA= earnings

Hallitus esittää henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä alle 20 henkilön yrityksissä.

STTK:n hallitus vastustaa jyrkästi irtisanomisen helpottamista.
- Esitys on täysin kohtuuton. Jos pienissä yrityksissä irtisanomissuojaa heikennettäisiin, se altistaisi työntekijät työnantajan mielivallalle eikä työpaikan säilymisestä olisi mitään varmuutta. Jos työntekijöiden työsuhdeturva riippuisi yrityksen koosta, se laittaisi työntekijät aivan eriarvoiseen asemaan. Näin esitys on ongelmallinen myös perustuslain näkökulmasta - kuten moni muukin hallituksen aiempi esitys, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Työntekijämäärät Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä ovat edelleen kasvussa, mutta kasvu jää viime vuotista hitaammaksi. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvua oli keskimäärin 5,9 prosenttia, kun viime vuonna kasvuvauhti oli 6,6 prosenttia. Kesäkuussa työntekijämäärät kasvoivat 5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

– Työntekijämäärät kasvavat edelleen kaikilla seuraamillamme toimialoilla, mutta kasvun hidastumista on ollut näkyvissä. Erityisesti rakennusalalla työntekijämäärän kasvuvauhti on ollut viime vuotta matalammalla tasolla helmikuusta saakka ja kasvua oli nyt 4 prosenttia. Vielä vuosi sitten kesäkuussa kasvuvauhti oli 7,4 prosenttia, sanoo Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.

TT:n lista Q218 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Kiinteistöveron perusteena oleva nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjien vuodelta 1993. Maapohjien ja rakennusten verotusarvot ovat sittemmin jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

Valtionvarainministeriössä on käynnissä hanke, joka uudistaa arvostusperusteet vastaamaan toteutuneita kauppoja ja rakennuskustannuksia. Todennäköisesti vuoden 2020 alussa voimaan astuva järjestelmä on vanhaa oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi. Arvostuksessa nousseiden alueiden kiinteistöt ja asunnot saavat kiinteistöveron korotuksen ja muut kokevat pientä helpotusta.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -3.2%, alusta (27-05-2010) +113.7%

Yleistä

Kuukauden loppupuolta väritti Turkin valuuttakriisi, joka veti mukaansa kehittyvien markkinoiden osakkeet ja joitakin valuuttojakin. Samalla myös koko euroopan osakemarkkinat saivat kyytiä - erityisesti pankkisektori. Jossakin märin reaktio oli mielekäs, onhan Turkkilaisilla yrityksilä suuri määrä valuuttalainoja eräissä eurooppalaisissa pankeissa. Vähemmän järkeen käyvä on koko kehittyvien markkinoiden sektorin polkumyynti. Mitä yhteistä on esimerkiksi Etelä-Afrikalla ja Turkilla? Väitän että hyvin vähän. Joitakin yhdistäviä tekijöitä voi toki löytää: Vahvistuva taala, vähitellen nouseva korkokanta ja raaka-aineiden halventuminen. Nämä ovat olleet jo jonkin aikaa nähtävissä, mutta millä perustella "kriisimyyntejä"?

Epäilen lisääntyvää ETF-kaupankäyntiä. Sijoittajat ostavat kehittyviä markkinoita erilaisissa paketeissa jossa on osakkeita Kiinasta Turkkiin. Kun sitten kriisiotsikot Turkista levähätvät isolla fontilla lehtien etusivuille myydään äkkiä pois koko paketti. Näin korrelaatiot eri maiden pörssien ja valuuttojen välillä kasvaa. Nyt voi siis olla hyvä tiaisuus ostaa lisää kehittyvien markkinoiden osakkeita, esimerkiksi juuri Etelä-Afrikasta, jonka valuutta on heikentynyt yli 7%.

Pörssi-indekejä tarkastellessa vuositasolla USA nousee aivan omalle kymmenluvulle. Hang Seng on laskenut selvästi kesäkuun alusta alkaen. Huolenaiheina ovat kauppasodan kiihtyminen ja asuntokuplan mahdollinen puhkeaminen kun raha-hanoja väännetään tiukemmalle. Eurooppa on lähinnä madannut paikoillaan.

Kummallinen tilanne vallitse "pelkokertoimissa" VIX ja VSTOXX. Näillä kriisiuutisila ja kurssilaskuila muualla kun USA:ssa luulisi jo pelkokertoimine pomppavan melkoisesti - mutta ei. VSTOXX ei edes yltänyt yli 20 ja VIX-käyrä on lähinnä kohinaa.

Omassa salkussa pitkään ollut alipaino USA:le ja ylipaino Kiinalle näkyy selkeänä miinuksena. Aina ei voi olla oikeassa.

Ruutia (eli käteistä) kannattaa pitää kuivana hyvien tilaisuuksien varalta. Minusta tuntuu että yksi näistä tilaisuuksita on juuri nyt päältä ja katsastelen ostettavaa Etelä-Afrikasta.

Tässä tiedossani olevia tapahtumia:

https://www.shareholders.dk/investordagen, 18.9., København

https://tapahtumat.almatalent.fi/sijoittaja-2018, 20.9.; Messukeskus

http://turuntalouspaivat.fi/ohjelma, 29.9. Turku

http://sijoitussummit.fi/, verkossa

https://sijoitusinvest.messukeskus.com/, 22.-23.11., Helsinki

https://www.valueinvest.com/newyork/, 4.12., New York

Sitten on Pörssisäätiön pörssi-iltoja:

http://www.porssisaatio.fi/porssisaatio/porssi-illat/

Mediayhtiöt tuottavat "Piksu Analyysit" sivuston mukaan kivaa 4...12% tulostuottoa osakkenomistajille.

Media-alalla on käynnissä murros, jossa internet ja TV mainonnasta saatavat tulot korvaavat päivälehdistä ja aikakauslehdistä saatavat tulot ja paperisten kirjojen myynti on romahtamassa.  Lisäksi valtio tuottaa verorahoilla ilmaista sisältöä ahdistaen markkinaehtoisen median toimintamahdollisuuksia. Ei ihme että sijioittajat ovat karttaneet media-alaa riskisenä liiketoimintana.

Media-ala on mainettaan parempi

Media-ala on menossa olevista murroksista huolimatta mainettaan parempi. Se on pystynyt vaikeasta tilanteesta huolimatta löytämään mielenkiintoisia sisältöjä ja pitämään katsojansa. Media-alan liikevaihto on tilastokeskuksen mukaan pysynyt vakaana. Lobbarit ja edunvalvojat tuotavat markkinaehtoiselle riippumattomalle medialle ilmaista sisältöä ja osa toimitustyöstä on siirtynyt pois mediayhtiöiltä. Tämä on helpottanut sisältöjen tuotantoa. Henkilöstön määrä ei ole juurikaan vähentynyt ja luultavasti työpaikat ovat lisääntyneet, jos mukaan lasketaan edunvalvojien ja yritysten tiedottajat. 

Vix kiskaisi entistä lupaavammin, muttei vieläkään yltänyt 20 pisteeseen, jos ei enää kauaskaan siitä jäänyt. Mutta indikaattorit ovat aina vain nousussa, joten ennusteeni reippaasta paniikista ennen syyskuun loppua pysyy ennallaan. Itse asiassa olen asiasta aina varmempi.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Sanoin jo keväällä, että pitkän välin ennusteeseeni kuuluu kunnon paniikkeja syksyn ja talven mittaan, ja sen toteutuessa kyllä paukutan henkseleitä. Toisaalta jos volatiliteetti asettuukin ja nousumarkkina jatkuu, pistän aasinhatun päähäni.

Suomessa kulutetaan rahapelejä ennätysmäärä. Itse asiassa 80 % kansasta pelaa ja sillä tuloksella pidämme Euroopassa ykkössijaa. Lottoaminen on kuulunut useimpien kotitalouksien lauantairutiineihin siitä lähtien kun lotto Suomeen rantautui 70-luvulla. Loton lisäksi suosittuja rahareikiä suomalaisten pelibudjetissa ovat keno, raha-arvat ja peliautomaatit. Lisäksi pelaaminen on jatkuvasti yleistynyt, sillä nettikasinoiden synty ja mobiilipelaamisen kasvu ovat tehneet pelaamisesta entistä helpompaa. Samalla rahapelaaminen on parantanut mainettaan ja saavuttanut uusia yleisöjä. Voittaminen rinnastetaan menestymiseen ja siihenhän nyky-yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä. Menestys rinnastetaan puolestaan onneen, vaikka jokainen tietää, että todellinen onni tulee jostakin aivan muualta.

Nämä luvut tarkoittavat kuitenkin sitä, että suomalaisilla jää joka viikko tai kuukausi hieman ylimääräistä sukanvarteen tuhlattavaksi peleissä. Suurin osa suomalaisista nimittäin pelaa kohtuudella ja riskikulutuksen ryhmään kuuluu 13 % pelaajista. Ongelmapelaajia on vain 3 %. Rahoille, jotka Veikkaus sekä muut nettikasinot syövät, voisi löytyä järkevämpääkin käyttöä. Kuten vaikka sijoittaminen.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteita osavuosikatsausten perusteella.

Lisäksi tarkistin ja päivitin Buy-välilehden yhtiöt. Nämä yhtiöt ovat siis sellaisia, jotka täyttävät numeeriset ostokriteerini. Lisäsin loppuun sarakkeen, joka kertoo osingon vuotuisen kehityksen 5 vuoden ajalta. Vuodelta 2018 arvioitu maksettava osinko on suhteutettu viiden edellisen vuoden keskiarvoon ja annualisoitu. Joillakin yhtiöillä ei ole tietoja viideltä vuodelta, näillä keskiarvo on niin monelta vuodelta joilta tietoja löytyy (esimerkiksi DNA, Lehto Group).

Viime aikoina olen törmännyt useisiin artikkeleihin, joissa pohditaan minkä takia varallisuuserot aina vain kasvavat. Minusta asian laita on päivänselvä. Kyseessä on siitä, miten hyvin ihmiset pystyvät allokoimaan varallisuutensa tuottaviin kohteisiin. Tässä kolumnissa en ota kantaa tuloihin enkä tulojen jakoon, se on täysin toinen tarina.

Tilastokeskuksen mukaan noin puolet suomalaisten nettovarallisuudesta on allokoitu omaan asuntoon. Minun mielestäni oma asunto ei ole eikä tule olemaankaan sijoituskohde millään tavalla. Oma asunto on kuluerä, ani harvoin vapautuu mitään rahoja sieltä missään vaiheessa elämää, vaikka asunnon arvo sinänsä voi nousta. Vain ja ainoastaan kun asunto vaihdetaan halvempaan tai muutetaan vuokralle, on mahdollista vapauttaa varoja siitä muihin tarkoituksiin. Toki arvonnousu mahdollistaa lainan saantia, joka voi edistää vaurastumista.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1981 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Ylihintaiset yrityskaupat ja usko ihmeitä tekeviin ”pusuihin”
2) Korkea inflaatio ja heikosti kannattava yhtiö

Globalisaatio vähentää ja poistaa perinteisen kehitysavun tarvetta. Yhteistyö ja kanssakäyminen tapahtuu yhä tasavertaisempien kumppanien välillä.

Oheisessa kuvassa on IMF:n tuottamia bruttokansantuotteen kasvulukuja. Bruttokansantuoteen kasvu tasoittaa maiden välisiä elintasoeroja ja muutaman vuoden päästä ollaan tilanteessa jossa perinteinen kehitysapu menettää merkityksensä.

Kasvu on nopeinta siellä missä BKT on matalin:

• itäisessä Euroopassa
• kaakkoisessa ja eteläisessä Aasiassa
• mustassa Afrikassa

Valta siirtyy globaalien alakulttuurien edustajille 

Kuten olen aiemminkin sanonut, sellainen yhtälö, että vanheneva väestö takaa terveydenhoitoalan firmoille loistavan tulevaisuuden, on vähän liiankin yksinkertainen toteutuakseen välttämättä.

USA:n presidentinvaalien aikaan Clintonia pidettiin uhkana lääkealan voitoille. Kun Trump voitti vaalit, kurssit kohosivat, muta sen jälkeen Trump on onnistunut laukomaan jopa lääkeyhtiöistä niin sekavia ja tempoilevia lausuntoja, että kurssikehitys on ollut turbulenttia.

Pohjoismaisista yhtiöistä pettymyksiä on tuottanut esim. Novo Nordisk, jonka elintasosairauksiin tähtäävät lääkeuudistukset sopisivat periaatteessa kuin nenä päähän, mutta kehitys ei ole ollut niin yksinkertaista. Ja juuri tänään Bayerin kurssi on laskenut 10 % päivässä.

Seligsonin lääketeollisuuteen keskittyvän passiivisen rahaston Global Pharmaceuticalsin salkunhoitaja Jonathan Aalto kommentoi aihetta minulle seuraavasti: 

Osaketreidareiden käyttämä "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso.  Kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta. Oikealla esimerkki Finnairin viime vuoden kurssista ja kurssikäyrän tukitasoista (Kuvan lähde: MarketWatch)

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy, suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Suursijoittajat päivittävät osto- ja myynti- laitojaan:

• osavuosikatsausten ja yritystä koskevien uutisten yhteydessä
• kun markkinoilla tai yrityksen toimialalla tapahtuu merkittävää

Olen muutaman viikon odottanut VIX:in kiskaisevan päälle 20 pisteen lähiviikkoina, ja pari kertaa se on lupaavasti kierroksia ottanut, mutta noita lukemia se ei vielä hätyytellyt. Mutta eipä tässä kiire. Jos perusanalyysini laskumarkkinasta tai ainakin rajusta korjausliikkeestä kevääseen mennessä toteutuu, aikaa on vielä vaikka lampaiden sitä märehtiä.

Pitkät markkinaindikaattorit liikkuvat hitaasti, aivan kuten markkinoiden isot liikkeet. Ja pelkoindikaattorit ovat nousussa, etenkin VIX. Ei sitä tosin suoraan sen kurssista näe ilman teknisen analyysin välineitä. On aika ihme, ellei ensimmäinen tuhdimpi rysäys tule syyskuun loppuun mennessä.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Harvemmin riemastun talouskriiseistä, mutta Turkin kohdalla en voi olla kikattamatta ilkeästi, kun sotien ja vähäisempien sortotoimien voimin äänestäjälaumatkin taaksensa ajanut tyranni Recep Tayyip Erdogan selittelee valuuttakriisiä ja kohta sen seurauksia. Maan valuutta liira on menettänyt parissa vuodessa puolet arvostaan, ja viime kuukausina pudotus on yhä kiihtynyt. Tänään rysähti niin, että voidaan puhua täystyrmäyksestä. Dollaria vastaan liira on sukeltanut parikymmentä prosenttia - en vastaavaa ole nähnyt koskaan.

Erdogan, klassinen autoritaarinen populisti, on vastoin demokratioiden kantapään kautta kalliisti opittua kokemusta sekaantunut siekailematta rahapolitiikkaan. Presidentin lähipiirillään miehittämä keskuspankki on menettänyt itsenäisyytensä. Se pitää korot keinotekoisen alhaalla valtionjohtajan vaatimuksesta. Talouskasvua on ajettava hinnasta piittaamatta. Mutta kyllähän maksun aika aina tulee. Se hetki saapui juuri.

Valtionvarainministeriön työryhmä ehdottaa muistiossaan että yritykset, yhteisöt ja elinkeinoharjoittajat siirtyvät kokonaan pois paperisesta viranomaisasioinnista. Digitaalisista palevluista tulee pakollisia ja yksinomaisia.

Yksityisten ihmisten kohdalla digitaalisen asioinnin rinnalla pidetään vielä toistaiseksi vaihtoehtona paperista kanssakaymistä. Digitaalinen asiointi on kuitenkin ensisijaista ja paperikirjeiden avulla tapahtuva kommunikaatio painuu vähitellen historiaan.

Virtuaalivaluuttoja on voinut omistaa ja käyttää anonyymisti ilman viranomaisvalvontaa. Ei enää kauan. EU direktiivi vaatii että virtuaalivaluuttatilien omistajat tunnistetaan. Vaatimusta ollaan nyt tuomassa kansallisiin lainsäädäntöihin ja Suomessa on lausuntokierroksella asian toteuttava lainsäädäntö.

Tänään pistetiin, toisteiseksi tuntematon määrä, Muumi juhlamukeja myyntiin. Myyntipaikkoja oli nelisenkymmentä verkkokaupan lisäksi. Erikoista tässä oli se, että muki oli myynnissa vain tänään.

Kuten odottaa saattoi, mukit loppuivat ennen kuin kukaan ehtinyt edes sanoa sana Muumi. Itse jonotin Fiskarsin myymälään, ja sieltä kaikki oli myyty kahdessa minuutissa. Verkkokauppa kaatui heti avattuaan, mutta se saatiin kuntoon kohtuullisen nopeasti.

Ei kestänyt kauan ja ensimmäiset mukin myynti-ilmoitukset ilmestyivät netin eri myyntipaikoilla. Hintapyynnöt ovat osittain olleet täysin poskettomia, kun toistatuhatta euroa pyydettiin. Ei se hullu ole se joka pyytää, vaan….

Mieleeni muistuu vääjäämättä 1990-luvun loppu, kun porukka jonotti osakeanteja kaduilla, silloin(kin?) äkkirikastumisen toiveessa. Kaikki tiedämme, miten siinä kävi….

Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotusta on moneltakin taholta (EK, SAK, yliopistojen asiantuntijat...) arvosteltu liian löysäksi. Syömävelkaa otetaan edelleen 1,7Mrd€. Valtionvarainministeriö antaa ymmärtää että Suomea oli nykyisen hallituksen aloittaessa hallittu pitkään huonosti, lainsäädäntötyö oli jäissä, työttömyys kasvoi, kilpailukyky oli hukassa ja syömävelkaa otettiin 6.6Mrd/v. Hyvään hallinntotapaan pääseminen ei tapahdu hetkessä.

Talousarvioehdotuksessa on hyvää suuntaa:

• Veroaste toivottavasti pienenee ja jopa työn teolle määrättyjä verosanktioita pienennetään
• Julkisen sektorin ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pienenee (syntyviltä lapsilta ei enää riistetä taloudellista tulevaisuutta)
• Sijoitussäästötili on hallituksen ohjelmassa (lainsäädäntötyö ei ole pysähdyksissä)

Poliittinen koneisto (eduskunta, hallitus, työmarkkinajärjestöt,...) toimii edelleen joissain suhteissa heikosti:

… on yleensä aina ja paljon.

Olen pitänyt salkussa pientä määrää kahta Huhtamäen verrokkia, Bemistä ja Sonocoa, joilla on tiettyjä vahvuuksia suomalaiseen verrattuna (esim. lääkepakkaukset ja pakkauslinjat).

Viikon alussa australialainen Amcor ilmoitti halustaan liittää Bemiksen itseensä osakevaihdolla, joka sisälsi 25 % preemion eli 58 $ osakkeelta viikon alun hinnoin. Kuitenkin Bemistä on kaupusteltu USA:ssa tiistaina 50 $:lla, koska australialaisen kurssi on laskenut 6 % ja yhdistymisen tiellä on tietysti niin viranomaiset, ammattiliitot kuin yrityskulttuurienkin erilaisuudet.

Kaikesta huolimatta USA:n ja Australian lainsäädäntö lienee varsin samanlainen eli fuusioissa aina niin ihanan tarpeellisia potkuja on helppo jakaa.

Siihen nähden pidän Koneen mahdollisuuksia hankkia Thyssenin hissit paljon vaikeampana hankkeena.

Kirjoituksessa pohditaan sitä, miksi mikromaksaminen ei ole lyönyt läpi tai miksi ilmainen kiehtoo ihmisiä. Miten käy, kun tuotteen hinta lasketaan 1 sentistä ilmaiseksi.

Suomen IT alan työpaikkojen määrä on kasvanut 80-luvun 10'000 työpaikasta nykyiseen noin 70'000 työpaikkaan ja kasvu jatkuu voimakkaana edelleen. IT alalla luodaan yleensä uutta, tuotteita ja toimintaa ja IT ala on tänä päivänä suomalaisen uuden menestyksen veturi. Noin puolet uudesta innovaatiosta tapahtuu IT sektorilla ja IT on mukana osana lähes kaikkia uusia innovaatioita poislukien ehkä lääke ja kemianteollisuus. 

Uuden luominen tapahtuu IT alalla ohjelmoimalla. Ohjelmointiin tarvitaan kieli jolla ohjelmat määrittellään eli koodataan. Kielellä on siis merkitystä. Se on IT ammattilaisen äidinkieli jota puhuu noin 70'000 suomalaista päivittäin. Oheisessa kuvassa on erilaisten kielten suosion kehitystä sen perusteella kuinka monia Google kyselyitä niiden osalta tehdään.

Miksi kiinnitämme tähän huomiota piksussa? Sijoittajan on hyvä tietää mikä on oleellista tietotaitoa. Oleellisen tietäminen on aina terveellistä.

Tässä hieman yksityiskohtaista taustatietoa ohjelmointikielistä:

IMF uskoo heinäkuun katsauksessaan talouskasvun jatumiseen, mutta huolet kasvavat. IMF ei kuitenkaan usko merkittävään turbulenssiin eikä ole sellaista ennustamassa  (1 min mittainen video oikella).

Euroopan talouskasvu hidastuu ensi vuoteen mentäessä suurin piirtein 1,9% tasolle. USA:n veronkevennykset tukevat kasvua ja yksityinen kulutus on sekin vahvaa.  USA:n työttömyys pienenee lyhyellä tähtäimellä aina vuoteen 2019 saakka. Mutta vaihtotaseen vaje pahenee USA:n valtionhallinnon tekemien toimenpiteiden ansioista aiheuttaen dollariin kohdistuvaa heikkenemispainetta.  Kehittyvien maiden, erityisesti Aasian ja Afrikan kasvu on kestävällä pohjalla ja öljyntuottajamaat pärjäävät nekin mukavasti. 

Kaikenkaikkiaan maailmantalous kehittyy IMF:n tuoreen raportin mukaan hyvin ja ensi vuoden kasvuksi IMF arvioi 3,9%.