Artikkelit aikajärjestyksessä

EU komission keräämä talousluottamus on viiimeisen kahden kauukauden aikana hieman heikentynyt (punainen käyrä oheisessa kuvassa).

Sijoittajaa luonnollisesti kiinnostaa miten tämä mahdollisesti heijastuu sijoitusilmapiiriin, lähteekö pörssi (sininen käyrä) nyt laskuun? Pörssissä ei välttämättä tapahdu merkittävää. Luottamus on aiemminkin kääntynyt laskuun (kuten vuosina 1995, 1998, 2003) ilman että siitä olisi seurannut merkittävää pörssireaktiota. 

Monet seikat puoltavat sitä että Suomen pörssi suurin piirtein säilyttää nykyisen arvostustasonsa:

Erply kassajärjestelmä tarjoaa yrityksesi tehokkaimpaan johtamiseen tarpeellisia tietoja pilvipohjaisesti yhdestä paikasta, eli johtaja näkee reaaliaikaisesti netin kautta kaikki tiedot ja tapahtumat – mistä ja milloin vain. Erplyn kassajärjestelmää käytettäessä ei tarvitse kysyä kirjanpitäjältä tai eri työntekijöiltä tietoja ja sen jälkeen odottaa, kunnes he laativat tarvittavat raportit – kaikki sujuu tehokkaasti ja nopeasti. Erplyn standardiversio sisältää laajan valikoiman erilaisia raportteja, jotka auttavat taktisten ja strategisten päätöksien vastaaottamisessa. Jos tarvittavaa raporttia ei löytynyt järjestelmästä, on mahdollisuus käyttää raporttigeneraattoria ja sen avulla luoda helposti yrityksen tarpeisiin sopivan mukautetun raportin.

Kuva on kirjoittajan kokoelmista

Altia Oyj:n hallitus on päättänyt antaa maaliskuisessa annissa merkinneille sijoittajille kevätkauden voimassa olevia alennuksia eräistä premiumtuotteista.

Osakkeenomistajan on esitettävä Alkossa paperinen tuloste osakemerkinnästä. Etu koskee vain luonnollisia henkilöitä, koska yrityksen osalta valtakirjojen tarkistaminen olisi luonnollisesti liian hankalaa myymälöissä.

Sinänsä etu on merkittävä. Kampanjan aikaan esim. iso pullo Renault-konjakkia maksaa vain 9,95 euroa + pullopantti.

Ihmettelin viikko sitten, koska sijoittajat alkavat ynnäillä osakekuplaa ylös kiskoneiden Amazonin ja Netflixin hinnoittelua, ja saman tien niiden kurssit kiskaisivatkin reippaasti alas. Facebook teki sen jo aiemmin skandaalikäryjensä myötä, mutta ylihintaa oli senkin kurssissa kotitarpeiksi joka tapauksessa. Ei se tosin ole mitään noihin kahteen verrattuna.

Luksusbrändit ja niistä laskuttavat yritykset tuottavat voittomarginaaleja, joita niiden ei pitäisi saada mikäli ihmiset toimisivat järkevästi. Ne korostavat statustamme parantaen sosiaalista hyväksyntäämme. Ne ovat onnistuneet luomaan mielikuvia, jotka mahdollistavat perustelemattoman korkeat hinnat. Scott Galloway on kirjassaan the four, the hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook and Google määritellyt luksusbrändeille viisi tärkeintä ominaisuutta: Yrityksen perustaja joka on noussut puolijumalaksi asiakkaidensa keskuudessa, mielikuva mahtavasta käsityöläisyystaidosta, luksusmyymälät, maailmanlaajuinen tunnettavuus ja tietysti korkeat hinnat. Ilman näitä elementtejä on vaikea luoda mielikuvia luksusbrändistä.

Avasin reilu vuosi sitten Heikin trendisalkun Sharevilleen, ja lopetan sen nyt. Syitä on monta. Alkuperäinen ajatukseni oli käydä keskipitkien trendien pohjalta dollaripohjaista ETF-kauppaa indeksiosakkeilla, kuten aluksi suurin piirtein teinkin. Dollaripohjaisuuden valitsin pääasiassa amerikkalaisten pörssien yleisen kiinnostavuuden ja laajan ETF-valikoiman vuoksi.

Ongelma oli alusta asti, että Nordnet veloittaa US-osakkeiden kaupasta järjettömän korkeat kustannukset. Pistin rahaa tilille sen verran, että kustannukset pysyivät joten kuten säällisissä mitoissa, mutta 0,3% komissio on silti aivan liikaa tällaiseen sijoittamiseen.

Nordnetin hinnoittelu on muutenkin jo kilpailukyvyltään heikkoa, mutta erityisesti se on sitä US-osakkeissa. Minulla on trenditreidaamista varten ollut syksystä asti tili De Girolla, jossa kustannukset ovat pilkkahintaiset Nordnetiin verrattuna, ETF-kauppaa voi tehdä kerran kuukaudessa jopa kustannuksetta. Moisilla ehdoilla trenditreidaamisessa on tolkkua.

Pörssin kesädroppi-ilmiöksi sanotaan osakemarkkinoiden taipumusta laskea kesän aikana. Ilmiö vaikuttaisi olevan todellinen. Osakkeet kehittyvät heikommin kesällä. 

Viereisessä kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvon keskimääräinen kehitys kunakin kuukautena. Kehitys on laskettu keskiarvona viimeisen 30 vuoden ajalta. Toukokuu ja kesäkuu vaikuttaisivat olevan heikoimmat kuukaudet jolloin pörssin markkina-arvo keskimäärin laskee. Parhaat pörssinousut nähdään talvella, lokakuun ja huhtikuun välillä. 

Ilmiö ei ole pelkästään Suomalainen. Ilmiö nähdään lähes samanlaisena myös USA:n pörssissä.

Kun sinulle myydään tuotetta tai unelmaa, joka perustuu korkoa korolle, on syytä miettiä, kuinka realistinen tämä tuottotaso onkaan. Ja sitäkin vielä, saadaanko tätä tuottoa markkinatilanteesta riippumatta, mikäli aikaa tähän on?

Crestmont Researchin tutkimus havainnollistaa tämän asian erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuviossa siis reaalituottolukemia, eli inflaatiokorjattuna, sisältäen uudelleensijoitetut osingot yli ajan. Jopa uudelleensijoittamisen kustannukset on huomioitu! Verotusta ei sen sijaan ole huomioitu. Tässä taustatietoja lähtökohdista vielä.

VTM Anders Blomin väitöstutkimuksesta selviää, että suomalaisen korporatismin perusteet ovat työeläkejärjestelmä, jäsenmaksuperintäsopimus ja työehtosopimusten yleissitovuus. Työmarkkinajärjestöt määrittelevät suomalaiskansallisen poliittisen päätöksenteon sisältöä.

Tutkimus tuo esille, että Suomessa käytetään poliitikkojen lobbaukseen rahaa vuosittain yli 120 € henkilöä kohden, kun työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut työttömyysturvalla vähennettynä lasketaan mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään kansalaista kohden merkittävästi vähemmän rahaa kuin Suomessa. Vaikka Ruotsissa järjestöjen voimavarat ja jäsenmaksutulot ovat suuria, siellä korporaatioilla ei ole yhtä suurta roolia politiikan sisäpiirissä kuin Suomessa, koska kolmikantainen valmistelu ei ole maan tapa. 

– Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi, Blom toteaa.

Viime aikoina varsinkin Facebook on ollut otsikoissa asiakkaiden tietojen väärinkäytön vuoksi. Kyseessä on todennäköisesti vain alkusoitto väärinkäytösten paljastamisessa. Scott Gallowayn kirja the four, the hidden Amazon, Apple, Facebook and Google DNA.. kertoo yritysten liiketoiminnoista ja niiden mahdollisista väärinkäytöksistä.

Ensin on syytä laittaa hieman tilastoja, jotta yritysten mahdollisuuksia väärinkäytöksiin voi paremmin hahmottaa. Ne koskevat enimmäkseen Yhdysvaltoja, jossa yrityksillä on toistaiseksi enemmän valtaa vaikuttaa asiakkaisiinsa. Yhdysvalloissa 44%:lla kotitalouksista on ase ja 52%:lla on Amazon Prime. Vuonna 2016 noin puolet Internetin ja viidesosa päivittäistavarakaupan kasvusta voidaan yhdistää Amazoniin. Apple taas myy noin 15%:ia älypuhelimista, mutta ottaa voitoista lähes 80%:ia. Facebookia ja sen omistamia sovelluksia Instagramia ja Whatsappia ihmiset käyttävät keskimäärin 50 minuuttia joka päivä. Googlen hakukoneella tehdään Yhdysvalloissa 3.5 miljardia hakua joka päivä.

Marimekon ensimmäisessä ipo:ssa 1974 pikavoitto oli 250 %. 1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, miksi anneissa sai pääsääntöisesti pikavoittoja, joistain runsaastikin. 1990-luvun alun karmea lama vain teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1980-luvun monissa listautumisanneissa osakkeita sai reilusti, tuhansilla ja kymmenillätuhansilla markoilla.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että kaikilla firmoilla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa. Poikkeuksena oli Sonera listautumisensa alkutaipaleellaan.

Pahasti pelkään, että nykyinen innostus johtuu noitten muinaisten antien muisteloista, "muinaisten" antien, joihin tosin itsekin osallistuin.

Danske Bank:n pohjoismaiden katsaus vertaa talouksia:

• Suomessa talouskasvu on kilpailukykysopimuksen jälkeen palautunut.
• Ruotsin ja Norjan asuntomarkkinat ovat ylikuumenneet ja Ruotsin asuntohintojen uskotaan jopa laskevan. Samaan aikaan ruotsalaisten säästäminen lisääntyy, kulutus vähenee ja talouskasvu heikkenee.
• Tanskan ja Suomen asuntomarkkinat ovat terveet ja tasaiset.
• Suomen vientiteollisuus valtaa takaisin vaikeina vuosina menettämiään markkinaosuuksia.

"Asuntojen hintojen lasku vähentää asuntorakentamista ja heikentää kuluttajien luottamusta. Ruotsin talouskasvu hidastuukin ennusteemme mukaan selvästi, mutta Ruotsin vahva talous ja vakavaraiset pankit kestävät tilanteen”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Elinkeinoverolakiin on valmisteilla muutos jolla yksinkertaistetaan yritysten ja yhteisöjen verotusta. Yrityksen ei enää tarvitse pitää kirjaa kunkin tulolähteen (sijoitustulo / operatiivinen tulo) tappioista ja voitoista. Kaikki tulo on jatkossa verotuksen kannalta samanarvoista ja yhden tulonlähteen tappio voidaan vähentää toisen voitoista.

”Tulolähdejaon poistamisen tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa, vähentää verotuksen viranomaistyötä ja tehdä verotuksesta ennustettavampaa. Uskon, että esitys on tervetullut muutos. Monet yrittäjät ovat toivoneet jo pitkään, että hallinnollisesti raskas tulolähdejako poistettaisiin”, toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Nordean Antti Saari pitää osakkeensa ylipainossa. Nordeaa eivät ole säikäyttäneet euroalueen viime viikon heikot talousluvut, kauppasodan pelko eivätkä teknologiayhtiöiden huolet. Osakkeet ja kaukoidän osakkeet erityisesti ovat Nordealla ylipainossa. 

Nyt esille tulleet tekijät eivät Nordean mukaan riitä kääntämään osakemarkkinoita pysyvämpään laskuun. Vasta tilanteen paheneminen voisi Nordean mukaan aikaansaada paon osakkeista.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Vaikka olen vuosia sijoittanut osakkeisiin, en ollut ennen viime vuotta osallistunut yhteenkään listautumisantiin. No, se muuttui viime vuonna. Jos ei lasketa mukaan pörssin First North -listalta päälistalle siirtyneitä kolmea yhtiötä, viimeisen 12 kuukauden aikana pörssiin on listautunut yhteensä 14 yritystä, ja näistä anneista olen itse osallistunut kahdeksaan eli suhteellisesti hieman yli puoleen. Nyt ensimmäisestä annista on kulunut vuosi, joten tässä kohtaa on hyvä katsoa, miten listautuneille osakkeille on tässä ajassa käynyt. 

Alla olevassa taulukossa on lueteltu kaikki vuoden aikana listautuneet yritykset aina tällä viikolla listautuneisiin Harviaan ja Altiaan saakka.

Taulukon viimeisestä sarakkeesta näkee värikoodauksista selkeästi, että kahden yrityksen osakkeet ovat nousseet hyvinkin tuntuvasti, kun taas kahden laskeneet hyvinkin tuntuvasti. Eniten noussut Fondia taitaa olla listan yhtiöistä ainoa, josta on tähän mennessä ehtinyt jo irrota osinkokin (0,35 euroa osakkeelta). Mutta mitä luvut tarkoittavat sen suhteen, onko listautumisanteihin ollut kannattavaa osallistua vai ei? Tutkitaanpa.

Lupasin viikko sitten, että VIX pomppaa lähiviikkoina taas reippaammin, mikä näennäiseksi syyksi sitten paljastuukin. Se teki työtä käskettyä samoin tein.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:VIX

En aio hommaa hakea, koska taidan olla jo liian vanha, en halua asua stadissa ja jotenkin epäilen, että tehtävä on jo jaettu. Halukkaat voivat toki soittaa Vanhasen Masalle ja kysyä työaikaa ja palkkaa, puh. nro on linkissä. Hiukan erikoisena lehdistötukena pidän sitäkin, että HS:ssa on ilmoitus. Eikö riitä, että ilmoitus on työkkärissä?

Eräs toivomus minulla kuitenkin olisi, nimittäin, että tehtävään liittyisi muutakin kuin historialla puoskarointi, johon tuossa viittaan. Uudempi hengentuote muuten löytyy tästä.

Finanssivalvonta teki kulutusluottoselvityksen jonka kohteena oli erityisesti rahoituslaitosten lainanmyöntämiseen liittyvät käytännöt. Selvitys osoitti, että kulutusluottoja myöntävät rahoitusyritykset ovat edistäneet lainojen kasvua. Luottolaitokset ovat panostaneet etenkin lainojen saatavuuteen sekä markkinointiin. Nykyään kulutusluottoja tarjotaan yhä useammin erilaisten kanavien välityksellä. 

Vakuudettomien kulutusluottojen kasvu oli viime vuoden lopussa 14 prosenttia, kun taas vakuudellisten lainojen vuosikasvu ylitti 5 prosentin rajan.

Luottolaitokset ovat laajalla rintamalla löysentäneet luotonmyöntämiskriteereitään: esimerkiksi lainojen enimmäismääriä on nostettua ja laina-aikoja pidennetty. Lisäksi jotkus lainantarjoajat ovat ottaneet enemmän riskejä luoton annossaan kuin aiemmin. Tämän seurauksena luottojen maksuviiveet ovat yleistyneet verrattuna laajempaan lainakantaan.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Suhdannekello on tämän talven aikana hivuttautunut kohti laskusuhdannetta ja kello on nyt noin puoli kolme iltapäivällä. Joskus tämä on tarkoittanut sitä, että osakkeista kannattaa luopua ja palata vasta sitten kun suhdannekello taas kääntyy ylöspäin kohti puolta yhdeksän aamulla. Näin dramaattisesta asiasta ei välttämättä ole kyse. Kuluttajien ja yritysten luottamus on muualla maailmassa edelleen nousussa eikä vastaavaa käännettä näy.  Mutta selvästi negatiivisesta signaalista on kuitenkin kyse.

Suomen talouskasvu jatkuu ETLA:n tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan vahvana. Julkinen talous tasapainottuu viimeistään ensi vuonna ja hallitus on pääsemässä hyvin lähelle työllisyystavoitettaan. Etlan tänään julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia ja ensi vuoden talouskasvuksi Etla arvioi 2,4 prosenttia.

Kasvava osa talouselämästä keskitetään julkiselle sektorille

Yhä suurempi osa suomalaisista työskentelee julkisten palveluiden tuottamisessa. Kasvava osa yhteiskunnan toiminnasta keskitetään julkiselle sektorille ja/tai julkiseen suunnitelmataloudelliseen ohjaukseen.

”Tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014 rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Rakentamisen kasvu on ollut vahvaa viime vuosien aikana. Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta on kasassa noin 86 000, joista 24 000 on tullut rakentamiseen. Luvut puhukoot puolestaan”, summaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Sijoitusrahastoliiketoiminnan harjoittaminen on ollut Suomessa muuta Eurooppaa vaikeampaa ja osaa Suomeenkin sijoittavista rahastoista on hallinnoitu ulkomailta. Asiaan on tulossa korjausta. Suomesta ollaan tekemässä kilpailukykyisempää kotimaata sijoitusrahastoliiketoiminnalle.  

Lausuntokierroksella on uusi sijoitusrahastolaki, jolla puretaan sijoitusrahastotoiminnan kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn esteitä. Uusi laki vastaa nyt paremmin muissa EU-jäsenvaltioissa säädettyä tasoa.

Blogia on muokattu kokonaan uusiksi 21.3.2018 klo 14:00

Nettiä selatessani törmään varsin usein siihen, että ihminen tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Mietin silloin tällöin kuinka kauan siihen menisi, ja ymmärtääkö ihminen tätä tavoitellessaan mitä se vaatisi? Katsotaanpa, onko mahdollista, että useimmat voisivat sitä saavuttaa?

Aloitetaan määrittelemällä taloudellista riippumattomuutta tilaksi, jossa ansiotyön tekeminen ei ole välttämätöntä elintason ylläpitämiseksi. Näin ollen tulovirta koostuisi vain passiivisista tulovirroista. Nämä voivat olla vaikkapa osinkoja, korkoja tai vuokratuottoja.

Huomataan, että ensimmäinen harha syntyy siitä, että pääomatulojen hankkiminen ei vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Pääoman hoitaminen on työ missä muukin työ, eikö vain? Ja ellei ole, sinä maksat jollekin siitä, että hän tekee työn puolestasi.

Finanssiala ry:n tuore Pankkibarometri ennakoi, että keväästä on tulossa vilkas pankkien lainatiskeillä. Yritykset hakevat lainaa erityisesti investointeja varten.

Kotitalouksien kiinnostus sijoittamiseen kasvaa. Osake- ja kiinteistösijoittamista varten otetaan entistä enemmän lainaa.

"On todella hienoa, että kotitaloudet ovat innostuneet sijoittamaan. Suomalaisten olisi tärkeää hajauttaa omistustaan myös muihin kohteisiin kuin omaan asuntoon", toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Elina Salminen.

Finanssivalvonta kiristää enimmäisluototussuhdetta muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettavien luottojen osalta viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin.

Kotitalouksien velka on nyt historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. Enimmäisluototussuhteen kiristämisellä hillitään velkaantuneisuuden kasvua. Päätös hidastaa asuntojen hinnan nousua, vähentää kauppaa ja lievittää tulevien koronnostojen negatiivisia vaikutuksia.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteet 2018 ja 2019.

Piksuun on muutaman vuoden ajan kerätty OMXH yritysten tunnuslukuja. Tunnusluvut kerätään suoraan yritysten osavuosikatsauksista, jolloin muiden lukuja keräävien tahojen oikeudet eivät rajoita lukujen käyttöä Piksussa.

Vuoden 2017 neljännen vuosineljänneksen luvut on nyt pääosin kerätty ja osa kerätyistä luvuista on nähtävillä Piksun Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla. Kustakin osakkeesta esitetään 3 tietoa:

1. EPS Laskelma
Sisältää kerättyjä EPS arvoja raportoiduilta vuosineljänneksiltä ja estimoituja tulevien vuosineljännesten EPS arvoja. Tulevat EPS arvot on asetettu siten, että ne nykyhetkeen diskontattuna yhteensä vastaavat yrityksen arvoa. Tulevaisuuden EPS arvot ovat siis arvoja, joita "markkinat odottavat".

Joillekin osakkeille, kuten Cityconille, laskevakin tuloskehitys riittää perustelemaan nykyisen pörssikurssin.

Vastaavasti toisille osakkeille, kuten Cargotecille "markkinat vaativat" nousevaa tuloskehitystä.

Suuri dramatiikka on markkinoilta haihtunut viime viikkoina, toisaalta kuukausia – ja Atlantin takana pari vuottakin – kestänyt tasaisen turvallinen nousu on jäänyt taakse. Ja kuten olen sanonut jo pidempään, odotan tilanteen jatkuvan samanlaisena. Yhdysvaltojen raju ylikuumentuminen tuli päätökseensä. Rajaton optimismi vaihtui normaaliin epävarmuuteen, jossa yrityksillä menee yhä hyvin, mutta perinteiset huolet inflaatiosta rahapolitiikkaan ja yleensä politiikkaan saavat taas tilaa.

Odotan VIX:n pomppaavan lähiviikkoina taas reippaammin, mikä näennäiseksi syyksi sitten paljastuukin. Indikaattorit ovat taas siinä asennossa, että suvantovaihe ei enää kauan kestä. Yleisen käsityksen mukaan VIX:in kuten muidenkaan instrumenttien liikkeitä ei voi ennustaa, mutta on se ainakin tiettyyn mittaan mahdollista. Varoitin VIX:in nousevista indikaattoreista jo tammikuussa, ja kohta rytinä alkoikin. Yleinen euforia oli jutun ulostulon hetkellä vielä ääretöntä.

Poliitikot paukuttavat Suomessa henkseleitään Nordean siirtäessä pääkonttorinsa Helsinkiin: näin hyviä olemme. Se hyvyys on tässä tapauksessa euron jäsenyys, joka teki Suomesta kilpailukykyisemmän. Se taas perustuu pankkiunioniin, joka on yksi eurokriitikoiden irrationaalisen raivon kohteista.

Euroon kuulumattomassa Ruotsissa Nordea olisi joutunut maksamaan sikäläiseen vakausrahastoon paljon suurempia summia. Ruotsin on pakko tehdä niin, koska sen suhteettoman suuri pankkisektori aiheuttaa kansantaloudelle riskin. Vakausrahasto on vakuutus. Sen on oltava hyvin järeä, muuten pankkikriisi johtaa samanlaiseen ahdinkoon kuin Ruotsi ja Suomi kokivat 1990-luvulla. Ero on nyt se, että Ruotsi on pankkiensa kanssa yksin, Suomi ei.

Myös euroalue laskuttaa pankeilta vakuutusmaksuja, mutta talouden valtavan koon ansiosta se ei ole yhtä herkkä pankkijärjestelmän heilahteluille. Laskun voi pitää pienempänä riskiä kasvattamatta. Ruotsalaiset ovat käärmeissään, mutta Nordea toimi vain järkevästi niin omistajien kuin asiakkaiden kannalta. Ruotsi ja Suomi ovat Nordean päämarkkina-alueet, joista se valitsi itselleen halvemman vaihtoehdon.

Nordean yhtiökokous on päättänyt siirtää pääkonttorinsa Suomeen 1. lokakuuta 2018 alkaen. Nordean pääkonttorin siirron myötä Suomen pankkisektori kasvaa noin kolminkertaiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Euroalueen vakauden kannalta on toivottavaa, että mahdollisimman monet suurista pankeista olisivat yhteisen pankkivalvonnan ja kriisinratkaisuneuvoston alaisuudessa. Suomen pankkisektorille Nordean muutto tarkoittaa kilpailuedellytysten tasapuolistumista, kun suurin osa pankkisektorista tulee samanlaisen valvonnan ja sääntelyn piiriin, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.