Artikkelit aikajärjestyksessä

Suomalaiset sijoittavat rakastavat osinkoja. Rakkaus on oikea sana osingoissa puhuttaessa - hyvässä ja pahassa. Osingot herättävät aina tunteita puolesta ja vastaan. Korkeat osinkotuotot houkuttelevat ja joskus yritykset, jotka eivät maksa osinkoja laisinkaan jätetään kokonaan pois sijoitusstrategiasta. Toiset taas uskovat, että osingot ovat täyttä tuhlausta, koska ne ovat pois liiketoiminnan kasvattamisesta. 

Korkeat osingot voivat tuntua kuin pikavoitoilta. Nyt heti 8% tuotto! Tällähän voittaa indeksinkin historiallisen tuoton. Todellisuudessa 8% osinkotuotolla on usein - etenkin silloin kun indeksi on ennätyslukemissa - vain yksi suunta, alaspäin. 8%:n osinkotuotto on alasta riippumatta usein venytetty äärimmilleen ja yritys maksaakin todennäköisesti vähintään 90% nykyisestä tuloksestaan ulos tällaisilla prosenteilla.

Viime viikkoina jokainen on voinut lukea kuinka markkinat ovat rankaisseet Italian populistihallitusta heidän alijäämäisestä ensi vuoden budjettiehdotuksesta. Maan valtionlainojen korot ovatkin nousseet selvästi tänä vuonna. En usko vakaasti joulupukkiin, hammaskeijuun tai puhuvien päiden tai poliitikkojen analyyseihin taloudesta tarkastelematta rahavirtoja. Ne ovat paras totuusindikaattori, kun unohdetaan joulupukki ja hammaskeijut, jotka ovat taruolentoja. Mikäli rahavirrat ja puheet eivät ole yhteneväiset, voidaan todeta rahan olevan tärkeämpi indikaattori kuin paskapuheet. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus ensin esitellä rahavirrat ja miettiä lyhyesti Italian taloutta.

Kuka tai ketkä muodostavat markkinat Italian valtionlainoja tarkastellessa? Pidättäydytään lähimenneisyydessä ja katsotaan vuosia 2015-2018. Seuraavilla riveillä on tarkoitus jakaa valtionlainojen markkinoiden suurimmat tekijät neljään eri osaan. Ensimmäisenä riveillä on eri tekijät, sen jälkeen tulevat heidän prosenttiosuutensa sekä vuonna 2015, että alkuvuodesta 2018.

Ruotsissa on huomattavan suuri määrä sijoitusyhtiöitä, suurimpia näistä ovat Investor, Industrivärden ja Kinnevik ja Latour.

Kirjassa käydään läpi sijoitusyhtiöiden historiat, salkkujen sisällöt, substanssialennukset, hoitokulut jne.

Sijoitusstrategia, joka esitellään, on rakentaa salkku, joka sisältää useampia sijoitusyhtiöitä. Tämä strategia vaikuttaa hyvältä. Jos verrataan tätä rahastosijoittamiseen, niin hoitokulut ovat pienemmät ja substanssialennus tuo lisäetua. Sijoitusyhtiöt ovat myös hyvin vakavaraisia, yhdenkään velkaisuusaste ei ole yli 10%.

Ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden lisäksi mainitaan Sampo ja Aker ASA (Norja) vastaavina yhtiöinä muista Pohjoismaista. Berkshire Hathawayn historia on myös kerrottu.

Muutamaan sijoitusyhtiöön sijoittamalla saa aikaan laajan hajautuksen sekä yhtiöittäin että maittain.

Atlas Copco, jota Jukan kanssa kyttäsimme viime viikolla kuin metsämiehet hirvikiväärit sojossa, täytti ennusteeni eli sain ensimmäisen rastini. Sanoin osakkeen olevan keskipitkässä laskutrendissä, joka hyvin luultavasti puhkaisee ennen pitkää Jukan tavoitehinnan. Osarin oltua sijoittajille pettymys ilmeisesti pehmeän ohjeistuksen takia kurssi sukelsi hetkessä reilusti alle Jukan tavoitehinnan 205 kruunua. Alin noteeraus alitti selvästi 190 kruunua.

https://www.tradingview.com/symbols/OMXSTO-ATCO_B/

Ajatuksenani on ollut jo pitkään laskea sijoitussalkkuni keskimääräinen P/E, P/B ja RoE ja verrata niitä Pohjoismaihin sijoittavaan osakeindeksiin. Olen laskenut alla olevassa taulukossa painotetut keskiarvot jokaisesta edellä mainitusta luvusta. P/E, P/B ja ROE arvot on otettu Yahoo Financen sivulta 01.10.2018.

En ole ehtinyt esitellä trendipaletistani uusille lukijoille kuin pitkän trendin, mutta lyhyt trendi siis kestää viikosta kolmeen. Trendit ovat kyllä tunnistettavissa yleensä paljaallakin silmällä kurssikäyrästä, mutta varsinkin teknisistä indikaattoreista. Lyhyet trendit harvoin jäävät viikkoon, mutta sellaisenkin variaation näimme juuri.

Raju korjausliike taittui 11.10 torstaina iltapäivällä nousuksi, joka taittui taas alas 17.10. keskiviikkona. Ihan viikkoakaan ei siis nousu kestänyt. Pari viime päivää tultiin alas niin reippaasti, että moni indeksi notkahti takaisin reilun viikon takaiseen monttuun. Jotkut, kuten Hesan ja Tukholman OMX, tuikkasivat sen allekin. 

Jo Nokian suuruuden päivinä Q-julkistukset aiheuttivat turbulenssia. Joko varastot olivat liian suuret (= ei mene kaupaksi) tai liian pienet (= toimitusvaikeuksia). Koskaan ne eivät olleet sopivat. Hirveästi järkeä tässä ei ollut.

Jo tavallisen kauan olen osarit hyödyntänyt yhä järjestelmällisemmin. Esim. nyt ekan ison firman Elisan tulosjulkistus oli allakassani tuplasti isommalla kuin hääpäivä konsanaan. Ainoa probleemi oli se, että hiukanhan tässä on ollut pientä laskua lokakuun alussa ja käteistä olisi voinut olla periaatteessa enemmänkin. Onneksi Dna ja Elisa nousivat kuin viimeistä päivää (sic!) juuri ennen tulosjulkistuksia (E. vielä ke:na), jolloin tyhjensin salkkua.

Torstaina Elisan tulos oli prosentin tarkkuudella konsensuksen mukainen. OP varoitti klo 9.30 kurssin laskusta, koska kasvu ei ollut aivan odotusten mukainen. Luulisi tyhmemmänkin tietävän, ettei alalla ole paljoa kasvua, vaan enemmänkin kilpailua ja investointeja.

Olen blogissani moneen otteeseen kirjoittanut Helsingin hitas-järjestelmän ongelmallisuudesta. Viimeisimmästä aiheeseen keskittyvästä kirjoituksestani (kts. kaupunki haluaa lisää ongelmallisimpia hitaksia) on kuitenkin jo paria viikkoa vajaa viisi vuotta, sillä mitään uutta kirjoitettavaa ei varsinaisesti ole tässä välissä tullut vastaan - ei ennen kuin nyt. Nyt on nimittäin ilmennyt tapaus, joka voi tavallaan tehdä joidenkin hitas-asuntojen alihintaisuuden ja siten rahanarvoisen arpajaislahjan aivan uudella, euroissa mitattavalla tavalla konkreettisesti esiin. 

Jälkikäteen tosin jokaisen käänteen syy ja ajoitus on päivänselvää… Tällaista elämä sijoitusmaailmassa on!

Käänteet ovat erittäin hankalasti tunnistettavissa etukäteen. Joskus paha yliarvostus ei yksinään riitä siihen, joskus ongelmat ovat useimmilta piilossa, useimmiten käänteen syy on selkeästi esillä mutta sijoittajat eivät tulkitse sitä ongelmaksi.  Käänne ei tapahdu ennen kuin riittävän moni haluaa käänteen tapahtuvan.

Esimerkki hankalasta tilanteesta Shillerin PE:lla mitattuna on IT-kuplan tunnistaminen. Amerikassa S&P500 indeksin Shiller PE oli historian kolmanneksi alhaisemmalla tasolla vuonna 1982 tasolla 6,6 ja siitä se nousi peräti 44,2 tasolle vuonna 2000. Noin vuonna 1995 Shillerin PE ylitti kaikki aikaisemmat huiput 1929 lukuun ottamatta. Tuo taso ylittyi noin 1998.

Jos olisi myynyt osakkeet arvostustasoihin viitaten vaikkapa vuosina 1995-1998 olisi huikeita tuottoja jäänyt saamatta. Esimerkiksi Nokian kurssi enemmän kuin 50-kertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2000. Hyvin moni, tai itse asiassa useimmat muut yhtiöt nousivat reippaasti IT sektorin vanavedessä tuolloin.

Tuossa jo harmittavasti Jukan osalistasta (esittely alkoi 14.10. 2018) Atlas Copco ja Novo Nordisk jo kävivät käytännössä hänen tavoitehinnoissaan, mutta jäivät nipinnapin päälle. Sen takia ostomääräykset kannattaakin asettaa riittävän väljästi, jos pelkää näin käyvän, samoin tietysti toiseen suuntaan eli myynneissä. Automatisoidussa kaupankäynnissä se on tietysti ongelma sikäli, että rajahinta on aina joku.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1983 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Berkshiren taloudelliset tavoitteet
2) Yhtiön sisäinen arvo (intrinsic value)
3) Liikearvo
4) Nebraska Furniture Mart

Turun kirjamessuilla pres. Niinistö kertoi oman versionsa Fortum-keskusteluista Putinin kanssa. Yleensä keskustelun osapuolilla on eri käsitys sisällöstä, joten sitä on turha spekuloida. Sen sijaan olen kovin pettynyt, että Putinkin on niin mitätön mies, ettei hänen keskusteluillaan Fortumista ole mitään merkitystä. Muutoinhan yhtiön olisi pitänyt asiasta tiedottaa, sillä:

”Joka itse tai toimeksiannon nojalla tarjoaa arvopapereita tai hakee arvopaperin ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään tai jolla on 3–9 tai 11 luvun nojalla tiedonantovelvollisuus sijoittajia kohtaan, on velvollinen pitämään sijoittajien saatavilla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. [Boldaus JV]” 4 §

Viime viikon laskurysäys joka lähti liikkeelle Yhdysvaltain pörsseistä. Osakkeet laskivat markkinasta riippuen 3...5 prosenttia ja laskukärjessä olivat teknologiayhtiöt.

Selvin syy laskuun oli Yhdysvaltain korkojen nousu. Lokakuun alussa Yhdysvaltain korot nousivat korkeimmalle tasolleen seitsemään vuoteen.

Alkavalla viikolla käynnistyy kolmannen neljänneksen tuloskausi sekä maailmalla että kotimaassa. Odotukset tuloskautta kohtaan ovat positiiviset, sillä talouden rattaat pyörivät tällä hetkellä vahvasti niin Suomessa kuin maailmalla. Tuloskasvuksi odotetaan 15% tänä ja 10% ensi vuonna. 

Nordea odottaa että osakemarkkinoiden hyvä kehitys jatkuu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Voiko korkomarkkinoiden (esim. korkokäyrä) perusteella tehdä päätöksiä siitä, milloin kannattaa pysyä poissa osakemarkkinoilta ja pitää varallisuus käteisenä?

Asiaa tutkittiin PsiFacor Oy:ssä GEM tekoälyalustan avulla. Tekoäly asetettiin etsimään yksinkertaista ennustemallia, jolla ennustetaan korkojen kehityksen perusteella pörssikurssien yleistä kehitystä. Malli päätyi ehkä jopa yllättäen siihen, että on olemassa kohtuullisen yksinkertaisia strategioita, jotka ovat toimineet jo vuodesta 1962. Erään tällaisen strategian salkunkehitys on esitetty seuraavassa kuvassa.

Parhaat strategiat onnistuivat yleisesti välttämään pörssinotkot ja kehottivat oikea-aikaisesti pysymään poissa osakkeista. Hyvän strategian etu suhteessa ”osta ja pidä” sijoittajaan oli keskimäärin noin 1-2 % vuodessa ja lisäetuna oli se, että salkku kehittyi rauhallisemmin.

Toivoin lukijoiden ottavan esiin joitakin heitä kiinnostavia osakkeita, jotta voisin esittää teknisiä arvioita niiden kurssien suunnasta ja taitteista (kenties ohessa myös fundamenttiarvioita). Jukka esitti oman kuuden osakkeen listansa tavoitehintoineen; ne ovat siis hintoja, joita hän pitää yhtiöiden oikeaa arvoa vastaavina ja silloin ostokelpoisina. Otan haasteen vastaan mielelläni markkinointimielessä, varsinkin kun Jukka suhtautuu skeptisesti menetelmiini, joskin toivoo olevansa väärässä. Toisaalta seuraan osaa noista osakkeista omienkin ostosuunnitelmieni takia, joten tilanne on tältäkin osalta minulle mitä otollisin.

Rojahduksesta tuli minulle hiukan ristiriitainen sen vuoksi, että tein pikamarkkinakatsauksen hiukan liian aikaisin, tosin totesin siinä pudotuksen kestänevän vielä jonkun päivän. No sitä se tosiaan teki. Silti jo muutama kommentaattori ehti tuskailla, että tuossako koko lysti oli. Mutta kuten olen sanonut, markkinoiden pitkät trendit vievät aikaa, eivät ne muutamassa päivässä toteudu. Kertarojaukset ovat parhaimmillaan tätä luokkaa, jopa kymmenen prosenttia viikossa. Mutta laskumarkkinoiden nettopudotukset, jotka ovat yleensä luokkaa 20-40 prosenttia, kasautuvat noiden vuoden kestävässä aaltoilevassa liikkeessä. Jos tuollaisia romppuja odottaa muutaman päivän erikoistarjouksena niin kannattaa vaihtaa alaa.

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo markkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX indeksi on menossa olevan kurssilaskun aikana noussut lähelle 22 lukemaa. Markkinat ovat tämän perusteella sitä mieltä että menossa oleva korjausliike on väliaikainen ja pieni eikä johda romahdukseen. Samanlsisia VIX indeksin hypähdyksiä nähdään joka vuosi. Todellisten kurssiromahdusten yhteydesssä VIX indeksi nousee korkeammalle. Ohessa Yahoo Finance kuva VIX indeksin kehityksestä.

Q3-tuloskierros alkaa toden teolla ensi viikolla. Tähän kirjoitukseen olen koonnut tekemäni ennusteet Talousmentor-yrityslistan yrityksille.

Kokosimme Helsingin pörssissä listattujen yritysten sijoittajasivuilta omistajatiedot. Näistä tiedoista laskettuna Helsingin pörssin suurin omistajaryhmä on ryhmä muut. Ryhmä muut koostuu piensijoittajista ja kotitalouksista. Toiseksi suurin ryhmä on hallintarekisteröidyt eli enimmäkseen ulkomaalaiset sijoittajat. Kolmanneksi suurin omistaja Helsingin pörssissä on Suomen Valtio. Neljänneksi suurin on Nordea ja Nordean hallinnoimat varat. Viidenneksi suurin on Nordeaa omistava Sampo. Kuudentena on Telian suuromistaja Ruotsin Valtio. Seitsemäntenä on Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma. Kahdeksanneksi suurin on Skandinaviska Enskilda Banken. Yhdeksänneksi suurimpana on listan ensimmäinen yksityishenkilö Antti Herlin, ja kymmenentenä on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Eläkevakuutusyhtiöt omistavat osakkeita myös rahastojen ja hallintarekisterin kautta. Tietoja on yhdistelty nimen perusteella, joten täyskaimojen tiedot saattavat olla virheellisesti yhdistetty. Muutenkin omistajien nimeäminen on kirjavaa, joten tiedoissa saattaa olla epätarkkuuksia ja virheitä.

Muutamat lukijat ovat aiheesta kysyneet markkina-analyysien yhteydessä käyttämieni trendi-käsitteiden tarkempaa luonnetta. Olen ne aikoinaan eri yhteyksissä selvittänyt, mutta jo uusien lukijoiden vuoksi kertaus on tarpeen. Se on tietysti nyt erityisen aiheellista, kun jo ajat sitten povaamani myräkkä lopulta iski markkinoille – aika tarkkaan siihen aikaan kuin jo talvella ennustin. Tällainen infopaketti olisi hyvä olla aina saatavilla, mutta näissä puitteissa se tuskin on mahdollista. Tilanne tietysti on toinen kaavailemassani sijoittajasivustossa.

Markkinat liikkuvat erimittaisina trendeinä. Itse käytän jutuissani kolmen aikavälin trendiä: pitkä, keskipitkä (kp) ja lyhyt. Päiväkauppiaat (joihin itsekin olen aikoinaan kuulunut) tuntevat paljon enemmänkin trendejä, siis hyvin lyhyitä, mutta valtaosalle sijoittajista niillä ei ole merkitystä.

Pitkät trendit ovat nousu- ja laskumarkkinoita, jotka kestävät tavallisesti vuodesta kolmeen. Ne rajautuvat pörssi-indekseissä ja muissakin instrumenteissa suurten huippujen ja pohjien väliseen ajanjaksoon.

Valtiovarainministeriö esittää, että tiedonhakujärjestelmän kautta Suomessa konttoreitaan pitävien pankkien pitäisi pystyä tarjoamaan viranomaisille saldotiedot ja tiedot tilitapahtumista vähintään kolmelta vuodelta sekä tiedot asiakkaan luotoista ja niiden vakuuksista. Tällaisia vaatimuksia ei ole EU rahanpesudirektiivissä. Direktiivi rajaa viranomaisten pääsyn tilin omistajan ja käyttöoikeuden haltijan sekä tilinumeron kaltaisiin perustietoihin. Kyse on siis kansallisesta lisäsääntelystä jolla vaikeutetaan Suomea kotimaanaan pitävien pankkien toimintaa. Kansalaiset voisivat säilyttää pankkisalaisuutensa avaamalla käyttelytilin jonkin muun EU maan pankissa.

”Viranomaisilla tulee olla riittävät keinot torjua ja selvittää rahanpesua sekä niiden taustalla olevia rikoksia. Esitetty vaatimus heikentäisi kuitenkin huomattavasti asiakkaiden pankkisalaisuuden suojaa”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.

Velkajärjestelyn tai selvitystilan riski kasvattaa yrityslainoista ja korkorahastoista saatavaa korkopreemiota (FRED graafi oikella, taantumat ovat harmaita palkkeja).

Mutta yrityslainamarkkinat eivät ole koskaan pystyneet ennakoimaan lähestyvää taantumaa. Korkopreemio nousee vasta kun taantuma on jo päällä ja yrityksiä kaatuu. Silloin on hyvä hetki mennä mukaan lainamarkkinoille tai ostaa korkorahastoa.

Tänään olemme sitten kuulleet sellaisen jymyuutisen, että joku kenraali haluaa Suomeen F-35:n. En olisi ikinä arvannut.

Koska saamme tulevina vuosina kuulla vielä paljon mielenkiintoista tietoa eri koneitten karvanopista yms. todella tärkeistä asioista, otan hiukan toisenlaisen näkökulman.

1945 jälkeen ehkä ainoita modernien valtioitten välisiä yhteenottoja tapahtui Falklandilla 1982. Argentiinalla oli kirjoissa yli 200 sotilaslekoa, joukossa kahden Machin koneita, briteillä oli 28 yhden Machin Sea Harrieria.

Talouden hoitopäivän ideana on aika ajoin käydä läpi oman talouden turhia rahareikiä. Kuluja, jotka livahtavat läpi sormien ihan huomaamattaan, mutta joista voi kertyä vuositasolla usean satasen ylimääräiset kulut.

Siksi on hyvä pysähtyä katsomaan omaa tilannettaan ja ryhtyä päättäväisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Tee kaikki toimenpiteet saman päivän aikana, sillä ”kilpailutan sähköyhtiön huomenna” tarkoittaa usein sitä, että kilpailutus unohtuu.

Mikäli Howe ja Strauss ovat oikeassa pitkien yhteiskuntasyklien olemassaolosta ja siitä, että angloamerikkalainen sykli on sen viimeisessä vaiheessa eli kriisissä niin edessä on vaikeat ja tuhoisat vuodet ympäri maailmaa. Itse näen paljon yhtäläisyyksiä nykytilanteessa ja 1930-luvun puolivälin jälkeisessä maailmassa. Nämä yhtäläisyydet voivat toki olla vain omassa päässäni, mutta en ole ainoa. Esimerkiksi huippusijoittajista Ray Dalio näkee maailman olevan käymistilassa ja vastaavan 1930-luvun loppua. Palaan kohta tähän, mutta ensin on hyvä perehtyä kriisin keskimääräiseen anatomiaan.

IPCC uusin raportti ilmastomuutoksesta on valmistunut. Raportin mukaan ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen 1800 luvulla vallinneesta ns. pienestä jääkaudesta ja lämpenee seuraavan sadan vuoden aikana pahimmillaan asteen lisää ellei lisätoimista päästä sopuun. Suomen kohdalla tämä tarkoittaisi noin kaksinkertaista lämpenemistä, jolloin Helsingin ilmastovyöhyke siirtyy Joensuun tietämille (physival world map perusteella laadittu kuva oikealla). 

Tämä tarkoittaa merkittäviä muutoksia:

• Suomen kesät muuttuvat aika lailla viime kesän kaltaisiksi. Pitkät ja kuivat jaksot yleistyvät.
• Kunnollinen, pitkäkestoinen talvi alkaa vasta Oulun seuduilta.
• Tuulisuus ja myrskyt yleisesti vähenevät, mutta kesäiset ukkosmyräkät ja ukkosvauriot yleistyvät.

IPCC on väärentänyt mittaustuloksia

Kuinka todennäköinen tämä muutos on? Itse asiassa varsin todennäköinen. Monasti kritisoidaan sitä että IPCC raportit eivät täysin täytä tieteellisiltä julkaisulta vaadittuja kriteereitä. Tämä näyttäisi taas tälläkin kertaa olevan totta. Raportissa on väärennetty satelliittimittauksista saatuja lämpötilatietoja kaksinkertaistamalla tapahtunut lämpeneminen. Mutta ilmastomuutos on silti totta ja voidaan olettaa lämpenemisen jatkuvan. Mutta IPCC raportin tieteelliseen tarkkuuteen ei ole syytä luottaa.

Lupasin päivittää markkina-analyysin heti kun sen koen ajankohtaiseksi. Se hetki alkaa olla käsissä, semmingin kun lähden nyt vetämään illaksi sijoituskurssiani, enkä ehdi reagoimaan enää meikäläisen pörssin aukioloaikaan. Pudotus siis jatkui kuten odotin, ja saattaa se vielä hetken mennä alemmas, mutta yksi oleellinen asia etenkin spekuloinnissa mutta yleensäkin kaupankäynnin ajoituksessa on liiallisen ahneuden välttäminen.

Koska tulkitsen lyhyen trendin osakkeissa olevan lähellä taitettaan, myyn ainakin itse nyt pari viikkoa sitten ostamani indeksishortin (hyvällä voitolla) ja seuraan hetken tilannetta sivusta. Keskipitkien tai vielä pidempien trendien analyysiin en tässä kohtaa mene. Lupasin 22.9. muutamaksi viikoksi laskevan lyhyen trendin, joka on nyt sukeltanut mm. Stoxx 600:ssa noin kolme prosenttia. Vaikka trendi saattaa vielä kestää jonkun päivänkin, katson joka tapauksessa analyysin osuneen nyt riittävällä tarkkuudella, ja sitä suunnittelevat ehtivät vielä reagoida. 

Italian populistihallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi on ollut tyrmistys. Budjettiesitys kasvattaisi Italian budjettialijäämän 2,4 prosenttiin suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Alijäämän kasvu on vastoin sijoittajien odotuksia ja EU-johtajien toiveita (oikealla Bloomberg markets tuottama valtionvelkakirjojen korkokäyrä)

Italia sen sijaan kokonaisuutena rikastuu. Vaihtotase, joka kuvaa kansalaisten, yritysten ja valtion yhteenlaskettua velkaantumisvauhtia on Trading Economist mukaan 2,8% positiivinen. Italian valtio velkaantuu ja Italian kansalaiset ja yritykset vaurastuvat reipasta noin 5% / bkt vauhtia.

Saimmehan mukavan pikku rytinän, kun jaksoimme hetken odottaa. Trendien taitteiden arviot eivät aina osu aivan nappiin – kuten muutamat lukijat ahkerasti piikittelevät -, mutta jos ne minulta tuntien tarkkuudella aina osuisivat, minun tuskin tarvitsisi harrastaa tällaista tai edes palkkatyötä, senkun tahkoaisin miljoonia johdannaisilla. Ei arvio silti hassumpi ollut mielestäni. Povasin lyhyen trendin käännettä etenkin Eurooppaan pari viikkoa sitten, ja renkaiden sutimisen jälkeen pudotus pääsikin vauhtiin jo toissa viikon lopussa.

Kovin paljoa ei alas ole tultu, joitakin prosentteja, mutta eivät muutamia viikkoja kestävien lyhyiden trendien liikkeet tavallisesti sen suurempia olekaan kuin isoissa käänteissä ja kunnon romahduksissa. Sellaista en ole povannut yleensä ottaen edes pitkän trendin arviossani, joskin pitänyt mahdollisuutena mahdollisesti toteutuvan laskumarkkinan päätteeksi.