Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila ovat kassavirta-analyysin parhaimmistoa

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty Q1/2019 osavuosiraporttien mukaiseksi. Kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella kannattavimpia ostokohteita olisivat nyt Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila. Kassavirtapohjainen arvonmäritys lasketaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon yrityksen ja toimialan viime vuosien kehityksen.

Ostokohteita voi valita muillakin kriteereillä. Viime vuosien tulostuoton perusteella parhaimmistoa olisivat Incap, Nokia Renkaat ja SSAB ja avokätinen osingonmaksaja näyttäisi olevan Citycon.

Salkussa on hyvä olla epäsuoraa velkaa kun korot ovat matalia

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Uusi kippari vahvistaa Nokian Renkaita

Amerikan valloitus on Jukka Moision ykköshaasteita

Nokian Renkaat vaihtaa toimitusjohtajan, kun kolme vuotta yhtiötä kipparoinut Hille Korhonen tekee tilaa Jukka Moisiolle. Liikkeen takana on huhtikuussa hallituksen puheenjohtajana aloittanut Jukka Hienonen, joka luonnollisesti odottaa paljon henkilövaihdokselta.

Niin tekevät markkinatkin, sillä Renkaiden kurssi kiskaisi aamulla jo yli viidentoista prosentin nousun. Optimismille on perusteet.

Renkaat on tarponut Korhosen aikana kiperiä vuosia, joten vaihdosta sopi odottaa. On toinen asia, paljonko vaikeuksista pitää laittaa johdon piikkiin.

Sykliset alat, joihin liikenne kuuluu, ovat saaneet lunta tupaan kahtena nopeasti seuranneena laskusuhdanteena. Niille eivät yhtiöt mitään voi.

Renkaille tärkeä Venäjä on tarponut itse poliittisesti tuottamissaan vaikeuksissa. Korhosen aikana Renkaat teki suuria investointeja, joiden hedelmät olivat vasta kypsymässä ennen koronakriisiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Taloudellinen toimeliaisuus palautuu ensi vuoden aikana

Nordea Economic Outlook "Toipumisen Taival" piirtää kuvan elpymisen prosessista:

  • Maailmantalous supistuu 3% ja kehittyneiden maiden (USA, Eurooppa, Japani,..) taloudet supistuvat tänää vuonna peräti 6%. 
  • Kehittyneiden maiden yritysten liikevaihto jää vielä ensi vuonnakin pari prosenttia viime vuotta pienemmäksi. Kehittyvät markkinat pärjäävät paremmin. Siellä toimivien yritysten liikevaihto ylittää jo ensi vuonna koronaa edeltävän tason.
  • Keskuspankkien tukiostot pitävät korot ja korkoerot matalina. Korkoihin sijoittamisesta ei tule lähiaikoina houkuttelevaa perusvaihtoehtoa.

Suomi ja Etelä-Eurooppa pärjäävät muita huonommin:

  • Etelä-Eurooppaa ravistellut korono aalto oli vakava ja nämä turismista riippuvat maat kärsivät matkustamisen lamasta.
  • Arvonlisää tuottavaa toimintaa ohjaava säännöstö ja toimintaympäristö on Suomessa erilainen. Suomi jää korona kriisin aikana edelleen hieman jälkeen muista. Mutta ensi vuosi tuo kuitenkin jo 4% kasvun suhteessa tämän vuoden heikkoihin lukuihin. 
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset listaamattomat kasvuyritykset ovat sijoittajien mielestä Euroopan lupaavimpia

Pääomasijoitusalan eurooppalaisen kattojärjestön Invest Europen uusien tilastojen mukaan suomalaiset startupit keräsivät eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Suomi on jo toistamiseen ensimmäinen saaduissa venture capital -sijoituksissa (venture capital = sijoitus listaamattomaan kasvuyritykseen) suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvät maat selviävät korona kriisistä vähin vaurioin

Kehittyvät taloudet pärjäävät Nordean Hertta Alavan mukaan koronakriisissä kehittyneitä paremmin. Niiden kansantuote supistuu vain noin prosentin kun samaan aikaan kehittyvien maiden taloudet kutistuvat kuusi prosenttia.

Vaikka koronaan sairastuneita on vähän, ovat taloudet kärsineet muun muassa turismin kuihtumisesta ja öljyn hinnan laskusta. Kehittyvistä maista parhaiten päjäävät Aasian maat ja heikoimmin Latinalainen Amerikka.

Kehittyvien markkinoiden osakkeiden hinnat ovat edullisia, 15% alkuvuotta halvempia. Monet seikat tukevat kehittyvien maiden houkutteluvuutta. Valtioilla ei ole varaa vahingoittaa talouksien pitkän tähtäimen kasvumahdollisuuksia laajalla elvytyksellä, turismi lähtee todennäköisesti loppuvuotta kohden elpymään ja öljyn hintakin on palautumassa. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA:n mukaan talous kasvaa ensi vuonna 4%

Etla on päivittänyt ennusteensa toukokuussa ja arvioi nyt, että koronaan varautumisen aiheuttama myrsky on ankara.

Suomen bkt supistuu 8 prosenttia tänä vuonna ja kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Toimialakatsauksesta löytyy muutamia ilonaiheita. Muun muassa elintarviketeollisuudella menee ihan hyvin ja muutamat muutkin toimialat selviävät vähin vaurioin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä liikearvo on ja kuinka sitä syntyy yrityksen taseeseen

Pörssiyrityksen varallisuus koostuu muun muassa erästä nimeltään "liikearvo" (engl. goodwill, joskus suomennetaan termillä "hyvää tahtoa") .  Jos liikearvoa on taseessa paljon, vaikkapa yhtä paljon kuin omaa pääomaa, niin silloin sijoittajan on syytä olla varovainen. 

Liikearvoa tulee yrityksen taseeseen yrityskaupan yhteydessä. Ostettavasta liiketoiminnasta maksetaan esimerkiksi 200'000€. Ostettavan liiketoiminnan mukana tulee rahaksi tarvittaessa muutettavaa varallisuutta esimerkiksi 150'000€. Tällöin kaupan mukana on ostettu liikearvoa 200'000-150'000€ eli 50'000€. Tämä arvo on maksettu siksi, että ostettava liiketoiminta on tuottavaa ja ostaja on kuvitellut että se saa vuosien mittaan takaisin tuottoina tuon 50'000€.  Tämä tuleva tuotto merkitään siis taseeseen etukäteen omaisuudeksi, vaikka raha tuleekin vasta myöhemmin. 

Liikearvoa kasvattamalla yritys voi kaunistella tilinpäätöstä

Miksi sijoittajan kannattaa olla varovainen näiden goodwill (hyvä tahto) omaisuuserien suhteen? Otetaanpa esimerkki. Kaksi yritystä myy toisilleen yhtä arvokkaat liiketoiminnat, joissa on molemmissa yhtä paljon liikearvoa. Rahaa ei siirry, kun kummatkin myyvät toisilleen yhtä suuret liiketoiminnat. Mutta kummankin tulokseen ja taseeseen ilmestyy uutta omaisuutta, liikearvoa. Tuo uusi ilmestyvä omaisuus on tulevia kuviteltuja voittoja, joilla nykyinen tilinpäätös kaunistuu ja joilla saadaan nykyinen yritysjohto näyttämään kovastikin tehokkaalta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Riskinä deflaatio, ei inflaatio

Joskus kriisit käräyttävät rahan arvon

Yksi koronakriisin ulottuvuuksista on sen ilmeinen vaikutus hintavakauteen. Sijoittajalle sen heittelyillä on merkitystä paljonkin, molempiin suuntiin. Niin voimakas inflaatio kuin deflaatio tekevät hallaa, joskin eri tavalla.

Tuoreet tiedot kertovat inflaation rysähtäneen alas, Yhdysvalloissa liki nollaan jo. Kun kysyntä katoaa, samoin tekevät hinnat.

Toisaalta kysynnän romahdus saattaa haihtua epidemian hilliintyessä. Inflaatio voi periaatteessa kiihtyä, kun elvytysraha tulvii talouteen. Ja varsinkin, jos samaan aikaan tuotantoketjut yhä pätkivät ja tuotteista syntyy pula.

Elvytys periaattessa inflaation lähde

Inflaatio on määritelmällisesti seurausta rahan ja hyödykkeiden epätasapainosta. Massiiviset elvytysohjelmat ovat mahdollinen inflaation lähde, ainakin periaatteessa.

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Miksi sijoittaa kultaan nyt keväällä 2020?

Sijoittajat ympäri maailman pyrkivät arvioimaan eri pääomaluokkien menestystä ja tulevia näkymiä. Raaka-aineista tiedetään se, että niiden markkinat ovat hyvin herkkäliikkeiset eli volatiilit. Raaka-aineista esimerkiksi kuparin hinta heijastelee talouskasvun odotuksia, mutta kultaa pidetään enemmänkin pelokkaiden markkinoiden merkkinä. Koronapandemia muutti tilannetta osakemarkkinoilla toiveikkaasta ensin negatiiviseen ja sitten taas positiiviseen suuntaan, eli ensimmäinen V-liike osakkeilla on nyt takana keväällä 2020.

Tästä eteenpäin ollaan todella vaikeassa tilanteessa, kun toisaalta keskuspankkien elvytys nostaa kursseja ja toisaalta taantuman pelko niitä laskee. Kulta vetoaa niihin, jotka eniten pelkäävät talouden ”menetettyä vuosikymmentä”!  Kulta sijoituskohteena ei tippaakaan kiinnosta treidaajia eikä elvytyksen voimaan luottavia sijoittajia. Toisaalta varovaiset sijoittajat saavat kullasta lohtua markkinoiden suureen epävarmuuteen ja vaikeasti ennustettavaan tilanteeseen ehkä kautta aikojen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jotain ihan muuta: kaikkien aikojen top-elokuvat

Korona-ajan talousuutiset ovat toinen toistaan synkempiä: maailmantalous vaipuu taantumaan, valtiot velkaantuvat ennätysvauhtia, yrityksiä ajautuu konkurssiin ja Suomea odottaa seuraava hukattu vuosikymmen. Sijoittajalla ei ole juuri aihetta juhlaan. Synkkyydestä on kuitenkin olemassa teitä ulos: yksi näistä on sulkea pois kaikki korona-aiheiset uutiset ja keskittyä vaikkapa viihdeuutisiin - tai katsoa elokuvia, jotka eivät takuulla viittaa koronaan tai talouskriiseihin.

Elokuvien katseleminen onkin hauskaa viihdettä ja ajan kulua, ne tarjoavat samanlaista viihdettä kuin vaikkapa jokin parhaista luotettavista nettikasinoista. Nykyään elokuvia on saatavilla rajaton määrä, sillä niitä tulee televisiosta, niitä voi lainata sähköisistä lainaamoista tai kirjastoista ja niitä voi katsella netin suoratoistopalveluista mielin määrin. Joskus käykin niin, että elokuvia on yksinkertaisesti liikaa ja lyhyiden kuvausten lukemiseen ja arvoihin perehtyminen vie liikaa aikaa. Onkin hyvä, että joku jossain tekisi listauksen kaikkien aikojen top-elokuvista ja sillä voisi pelata kun tulee aika valita illan leffa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksinyrittäjien tulot eivät riitä eläketurvaan

Suurin osa yrittäjistä (57%) kokee maksavansa itselleen riittävää julkista eläketurvaa selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kattavasta tutkimuksesta "Kuinka yrttäjät eläkevakuuttavat?".

Kuitenkin 43% kokee maksavansa itselleen liian pientä eläkevakuutusta. Näissä on paljon sellaisia, jotka ovat järjestäneet eläketurvansa muulla tavoin. Osa (38%) käyttää yksityistä eläkevakuutusta ja jotkin (29%) ovat ajatelleet myydä yrityksensä sitten kun jäävät eläkkeelle. Mutta valtaosa (66%) näistä itselleen mielestään liian pientä eläkettä keräävistä ilmoittaa, että tulot eivät yksinkertaisesti riitä eläkevakuutusmaksuihin. Monet yrittäjät ovat pienituloisia ja köyhyys on tuttu vieras erityisesti yksinyrittäjien kodeissa.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Kaikki Q1-tulokset ovat nyt tulleet ja olen päivittänyt ennusteet 2020 ja 2021.

Liitteenä yhteenveto siitä, miltä tulokset nopeasti arvioituina vaikuttivat.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Taloyhtiöt pahasti ajastaan jäljessä

Moderneja kerrostaloja?

Luin ällistyneenä saamaani (paperista) tiedotetta lain muutoksesta. Mm. taloyhtiöt voivat pitää 2019 tilivuoden yhtiökokouksensa vasta syksyllä 2020, siis tämä päätös tulee rinnan sen kanssa, kun koronarajoituksia muutoin ollaan vähentämässä.

Luin edelleen ällistyneenä kuvauksia siitä, miten isojen as.oy:itten yhtiökokouksia on pidetty is. tstojen pikkuruisissa tiloissa ravintoloitten ym. kokoustilojen ollessa suljettuina.

Tässä olisi Business Finlandille loistava tilaisuus edistää innovaatiota ja uutta teknologiaa rahoittamalla as.oy:itten siirtymistä nettiaikaan. Sopiva rahoitus olisi puoli euroa eli 50 senttiä talolta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palveluvienti kuuluu Suomen nopeimmin kasvaviin vientialoihin

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Palvelut muodostavat jo yli 30% Suomen viennistä. Palveluviennin kasvuvauhti on ollut jopa nopeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajat odottavat luottamuslukujen pohjakosketusta

Piksu ei ole vähään aikaan julkaissut yritysten ja kuluttajien luottamuslukuja.  Koronaepidemian tilannetta käsittelevät luvut ovat olleet päivittäin ajan tasalla ja niissä on ollut sijoittajan kannalta ajantasaisempaa tietoa. 

Korona epidemia on nyt vakiintunut ja luottamusluvut pysyvät paremmin tilanteen tasalla. Ohessa OECD alueen yritysten luottamusluvut ja Suomen vastaavat. Luottamus on tällä hetkellä syöksyssä. Sijoittajan kannalta on tärkeää tietää milloin saavutamme pohjakosketuksen. Pörssikurssit ampaisivat vuonna 2009 ylös samaan aikaan kuluttajien ja yritysten luottamuslukujen kanssa. Tulemme siksi seuraamaan luottamuslukujen kehittymistä niin, että piksun lukijat saavat mahdollisimman reeliaikasen tiedon tulevasta käänteestä. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q1 2020

TT:n lista Q120 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Markkinatalouden etu on automaattisessa optimaalisessa organisoitumisessa

Minkälaista on hyvä hallinto ja miten se tulisi organisoida? Yksityisen yritystoiminnan osalta asia hoituu automaattisesti. Hyvin orgainisoitu ja hoidettu yritys tuottaa lisäarvoa ja sen tuotteet ovat parempia ja kuluttajien suosimia. Myös sijoittajat ja rahaa lainaavat siirtävät näihin menestyviin yrityksiin mieluusti pääomia. Joskus päädytään muutamaan maailmalaajuiseen toimijaan kuten esimerkiksi hissien valmistuksessa ja joskus taas paikallisuus on valttia kuten vaikkapa kampaamoalalla tai kiinteistönhoidossa.

Suunnitelmataloudessamme tuo optimaalinen organisoituminen vaatii suunnittelua. Ihmiset eivät suunnitelmataloudessamme pääse valitsemaan haluamiaan palveluita ja esimerkiksi kunnallissektorimme palvelut ja laatukriteerit päättää eduskunta. Myös maan kattavat palkat ja työehdot ovat suunnitelmatalouteemme kuuluvien kansallisten työmarkkinakollektiivien ohjauksessa. Hyvä suunnitelmatalous käyttää seuraavia organisoitumisen periaatteita:

  • Kukin palvelu suunnitellaan niin lähellä ihmistä ja paikallisuutta kuin kulloinkin on käytännöllistä.
  • Ihmisille annetaan niin paljon paikallista -sopimusoikeudellista ja -edustuksellista valtaa kuin kunkin asian suhteen käytännöllistä.
Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkina tuli alas kuten aina ennenkin

Yhdysvaltojen teollisuusindeksi on trendien pysyvyyden mallitapaus

Korona on osoittautunut eräin osin omalaatuiseksi kriisiksi, mutta yksi historiallinen totuus ei pala tässäkään tulessa: markkinatrendit toimivat kuten ennenkin. Normaalissa aikataulussa.

Trendien toimintaa olen eritellyt vuosien varrella Piksussa laajassa mitassa. Tuoreet liikkeet istuvat historiaan aukotta.

Maalispaniikin jälkeinen korjausliike ylös on osoittautumassa perinteiseksi kuukauden mittaiseksi kuolleen kissan pompuksi. Markkinoilla on säännönmukaisuutensa. Yhtiökohtaiset erot ovat olleet kylläkin huimia, mutta niinpä seulonta palkitaan.

Kuolleen kissan pomppujen noin kuukauden mitta toteutuu siis tässäkin pörssiromahduksessa. Pääkuvan SP500:n teollisuusosakeindeksi kulkee historian latuja liki päivälleen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset sijoittuvat OECD:n varallisuusvertailussa entisen Itä-Euroopan edelle

Suomalaisten kotitalouksien säästöt (säästötilit + rahastot + osakkeet) on OECD:n mukaan noin 62 tuhatta dollaria/ aikuinen. Sijoitumme OECD:n vertailussa entisen Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välimaastoon. OECD on ottanut vertailussaan huomioon joitakin rahastoituja eläkevaroja ja Suomen Pankki onkin ilman näitä eläke-etuja päätynyt hieman pienempään arvioon suomalaisten säästöistä. Suomen Pankin tietojen mukaan säästömme ovat keskimäärin hieman runsaat 40...50 tuhatta € / henkilö, ja tämän mukaan olisimme varallisuudeltamme saman kaltaisia esimerkiksi Viron kanssa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vesa Vihriälän raportti vaatii että yhteiskuntarakenne korjataan

Tässä lyhennelmä ja muutamia kommentteja Vesa Vihriälän työryhmän ansiokkaasta raportista (työryhmän havainnot lihavoituna):

1.  Maailmantalous kasvoi ennen kriisiä 3%. Nyt se tulee supistumaan vähintään saman verran.

- suurempaa kriisiä ei ole ollut sitten toisen maailmansodan (tämä on käsittääkseni myös työryhmän kanta)

2.  Rajoitustoimet ja pelko aiheuttavat paljon haittoja

- pelkoa ja rajoitustoimia on ollut enemmän kuin olisi ollut välttämätöntä (tämä on rivien välissä myös työryhmän kanta)

3.  Yritykset ja työntekijät saatettava tukien avulla talven yli.

- työryhmä ottaa saman kannan kuin Juha Vahe: Tuet on annettava palkkoihin liittyvinä yleistukina eikä esimerkiksi Business Finland kautta

- loppujen lopuksi elintason ja reaalipalkkojen on joustettava alaspäin saman verran kuin bkt supistuu

4.   Rajoituksia on lievennettävä. Suomen strateginen päämäärä, oppia elämään (taudin kanssa), on oikea.  

5.   Suomen kymmenen vuoden pysähtyneisyys saa kymmenen lisävuotta ellei tämäkään kriisi havahduta eduskuntaa rakenteellisiin uudistuksiin (Vesa Vihriälän haastattelusta). Julkinen talous on kestämättömällä velkaantumisen uralla.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Yritystukia ja muita koiruuksia

Ministeriö (TEM) on vastaanottanut tilaamansa selvityksen Business Finlandin 2020 jakamista yritystuista. Kuinka ollakaan, asiat ovat pääosin menneet ohjeitten mukaan. Seuraava asia on vain kysyä, millaisia ovat olleet ohjeet.

Aivan ensimmäiseksi oudoksun englannin kielen käyttämistä pelkästään Suomea koskevassa lainsäädännössä, mutta koko laki on siis säädetty sellaisesta kuin Business Finlandista. Ehkä lain kohde on kuitenkin siksi epämääräinen, että kääntäminen sanasta sanaan on liian vaikeaa tai vähemmän pol. tarkoituksenmukaista?

Laissa puhutaan jatkuvasti innovaatioista ja uudesta teknologiasta. Lutherin tavoin kysyn, mitä se on.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Menestyneiden sijoittajien käyttämiä menetelmiä

Yritysten valitseminen salkkuun voi tapahtua monin eri tyyppisin kriteerein. Toimivaksi havaittuja menetelmiä ovat muun muassa henkilöperusteinen, liiketoimintaan, pörssiarvoon ja oman pääoman tuottoon perustuvat menetelmät:

Henkilö- perusteinen 

Jotkin sijoittajat seuraavat toimitusjohtajan ja johtoryhmän henkilöhistoriaa ja kuuntelevat heidän esiintymistään esimerkiksi yhtiökokouksessa.  Menestynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä pystyy yleensä ylläpitämään menestystä. Menestyneen ulkopuolisen toimitusjohtajan valinta voi olla hyvä enne. Menestyvät johtajat osaavat kaikissa tilanteissa kerätä ympärilleen onnistuvia ihmisiä ja he kykenevät tukemaan lähellään työskenteleviä.

Toimiala- ja liiketoiminta- perusteinen

Monet kaupallisen koulutuksen saaneet valitsevat mielellään sellaisia yrityksiä jotka ovat kasvavalla toimialalla ja joiden liiketoiminta idea on tuore ja mielenkiintoinen. Tätä tapaa käytetään erityisesti silloin kun kyseessä on pieni kasvava yritys. Liiketoiminta ei ole välttämättä vielä vakiintunut ja yritys on kasvuvaiheessa. Silloin ei välttämättä vielä ole historiatietoon perustuvia luotettavia tunnuslukuja ja on pakko luottaa liiketoimintasuunnitelman tietoihin. Mutta menetelmää hyödynnetään kyllä monasti menestyksellisesti myös vakiintuneisiin pörssiyrityksiin. Kasvuyrityksiä löytyy aina helpommin kasvavilta aloilta.

Pörssiarvoon perustuvat tunnusluvut

Sijoittajille kaikkein tutuimpia valintakriteereitä ovat sellaiset tunnusluvut kuten P/Eearnings, P/BookValue, P/CashFlow tai P/Sales. Niissä verrataan osakkeen pörssiarvoa johonkin menestystekijään. Näillä tunnusluvuilla löydetään pörssiarvoltaan edullisia yrityksiä.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Nokia ja 18 miljardin huijaus

Otsikko ja kirjoitus, mikä on ollut työn alla viimeisen vuoden, mutta en ole vaan saanut kirjoitusta aikaiseksi erilaisista syistä. Suomi on täynnä ”Nokia uskovaisia”, joten negatiivisen kirjoituksen tekeminen Nokiasta voi olla omaan jalkaan ampumista, mutta tässä sitä vaan raapustetaan tekstiä siitä huolimatta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Lääkeyhtiöt jo ylikuumentuneita

Lääkkeet koukuttavat nyt turvaa janoavia sijoittajia 

Korona, joka monella tavalla rinnastuu finanssikriisiin, on osoittautunut eräin osin hyvin erilaiseksi. Finanssikriisissä kaikki osakkeet päätyivät laskumarkkinaan romahduksen iskettyä. Nyt kurssikehitysten vaihtelu yhtiöstä toiseen on ollut hyvin arvaamatonta.

Lääkeyhtiöt ovat hyvä esimerkki. Niiden pärjääminen epidemiassa ei yllätä, mutta aiemmissa kriiseissä vaikkapa alansa suurin Johnson & Johnson liikkui siinä kuin muutkin. Laskumarkkina alkoi ja päättyi indeksien kanssa pääpiirteissään yhtä jalkaa, vaikka suurempia heittoja yhtiön taloudessa ei ollut.

Todella hyvin JNJ on pärjännyt tässäkin kriisissä. Se kuuluu harvalukuiseen joukkoon, joka on nostanut ykköskvartaalilla liikevaihtoa, tulosta ja osinkoakin. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pk- yritysten kannattaa hakea rahoitusta valtiolta

Rahoitusta hakevien pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa nykyisin pankkien ja yksityishenkilöiden sijaan hakea rahoitusta julkiselta sektorilta. Valtio (Finnvera, ELY- keskukset, Business Finland,..) kilpailee tänä päivänä menestyksellisesti pankkien, rahoituslaitosten ja yksityisten sijoittajien kanssa. Pienenkin yrityksen kannattaa monasti suunnata sinne hakemaan rahoitusta.

Pankit pystyivät aiemmin arvioimaan yritysasiakkaan lainatarpeen, rahoitettavan kohteen riskisyyden ja hinnoittelivat vaaditun koron sen mukaiseksi. Nyt tämä funktio on siirtynyt osin julkisen sektorin hoitoon ja tuntuu vähitellen siirtyvän yhä enemmän. Julkisella sektorilla on selviä etuja puolellaan. Se voi tukea toimintaansa verorahalla, sen ei tarvitse hinnoitella henkilökuntansa palkkoja tarjoamiinsa rahoitustuotteisiin ja sillä on lähes rajaton mahdollisuus taata luottoja ilman että sen oma vakavaraisuus vaarantuu.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankit selviävät korona kriisistä muuta taloutta paremmin

Suomen Pankki on analysoinut Euro ja Talous julkaisussaan korona kriisin vaikutuksia pankkien vakavaraisuuteen. Piksu on tämän perusteella laskenut mitä tämä tarkoittaa Nordean osakkeita omistavan kannalta. Nordea käy esimerkiksi, se on vakavarainen pohjoismainen pankki, jonka tulos oli viime vuodelta kohtuullinen.

Luottotappiot tulevat Suomen Pankin mukaan olemaan välillä 0,2% ... 0,3% luottokannasta riippuen siitä supistuuko talous 5% vaiko 13%. Tämän suuruiset luottotappiot olisivat olleet 43% tai 64% Nordean viime vuoden voitoista. Siis varsin merkittävät. Mutta Nordean kaltaisen taseeltaan vakavaraisen pankin vakavaraisuudesta olisi sulanut vain 2,1...3.2%. Tämän perusteella voisi sanoa että Nordea ja vastaavan tyyppiset muut pohjoismaiset pankit selviävät korona kriisistä helposti. Aivan näin helpolla eivät pankit kuitenkaan pääse. Jos Bkt supistuu 5%...13% niin kyllä pankkien liiketoiminta sulaa samassa suhteessa. Vaikutukset näyttäisivät siis olevan suurempia kuin puolet yhden vuoden tuloksesta, mutta eivät kuitenkaan kohtuuttomia.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannat päivitetty

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Suurin osan Q1-tuloksista on tullut ja ennusteet 2020 ja 2021 päivitetty.

Liitteenä pikainen katsaus tuloksiin. Tässä on mukana vain niitä yrityksiä, jotka ovat seurannassani.

 

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona ei ole muodostunut vakavimmaksi terveysongelmaksi

Muutamia poimintoja Hetemäen korona raportista ja tilastokeskuksen julkistuksista ja hallituksen toimista:

Korona epidemia:

  • Uusia tartuntatapauksia on yhä vähemmän ja terveydenhuollon kapasiteetti riittää tällä hetkellä mainiosti
  • Korona ei ole muodostunut vakavimmaksi terveysongelmaksi. Liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamiin sydän- ja verisuonitauteihin on kuollut epidemian aikana lähes kymmenen kertaa enemmän suomalaisia. 
  • Koronaan kuolleiden mediaani-ikä on 84

Epidemian taltuttamiseksi tehdyt rajoitukset vaikuttavat talouteen:

  • kulutus (luottokorttiostokset, kuva oikealla) on pudonnut noin 25% vuoden takaisesta
  • rajoitusten aikaansaama bruttokansantuoteen ja elintason pudotus on 1,5%..2% kuukaudessa (arvio)
  • bkt supistuminen on kokonaisuudessaan luokkaa 5.5% (jos kaikki menee hyvin ja rajoitukset saadaan nopeasti pois sekä meiltä että lähialueen maista)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rajoitustoimet romahduttavat teknologiateollisuuden vasta loppuvuonna

Koronaepidemian takia tehdyt rajoitustoimet ovat iskemässä teknologiateollisuuteen ja Suomen vientiin rajulla tavalla. Teknologiateollisuuden tuoreen kyselyn mukaan tarjouspyyntöjen määrä suorastaan romahti huhtikuussa. Vaikeudet lisääntyvät lähikuukausina, liikevaihto laskee, ja pohjakosketus tulee näillä näkymin vuoden loppupuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Hertta Alava kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossa

Nordean mukaan korona epidemian tautihuippu on ohitettu ja rajoituksia aletaan poistamaan. Rajoitustoimien kustannusvaikutukset ovat olleet huimia. Talous alkaa kuitenkin vuoden loppua kohden elpyä. Vauhtia elpymiselle antavat keskuspankin rahapoliittiset ja valtioiden finanssipoliittiset toimet. 

Osakemarkkinat katsovat eteenpäin ja Nordean Hertta Alava kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossaan. Sijoituksia kannattaa Hertta Alavan mukaan suunnata pohjois-Amerikkan osakemarkkinoille ja korkeatuottoisiin yrityslainoihin.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit