"Uusi Rahateoria", englanniksi "Modern Monetary Theory (MMT)" herättää paljon keskustelua. Se puhuttelee tämän päivän keskuspankkien ja valtionvarainministeriöiden henkilökuntaa sekä hyvinvointipoliitikkoja. Se on käytössä Japanissa ja tulossa mahdollisesti käyttöön myös USA:n taloudessa.

Tälle 1990 luvulla nimensä saaneelle ajattelutavalle on ominaista että:

• MMT ajattelee että valtion valtio voi kuluttaa aina silloin kun työttömyys nousee. Suvereenina toimijana valtio voi aina lainata rahaa keskuspankilta.
• Keskuspankki on MMT:n näkemyksen mukaan osa suvereenia valtio-organisaatiota itseään ja valtio voi komentaa keskuspankin ostamaan valtion velkakirjoja niin paljon kuin tarvetta on.
• Ja jos inflaatio käynnistyy, valtio kerää esimerkiksi veroilla liian likviditeetin pois markkinoilta. Näin valtio säätää inflaation kohdalleen. 
• Suvereenien valtioiden ei siis tarvitse huolehtia velkaantuneisuudestaan. Ne voivat hyödyntää keskuspankkiaan ja painaa tarvittavan määrän rahaa. Tällä rahalla valtiot voivat tuottaa tulonsiirtoja, maksaa palkkoja ja saada talouden rattaat pyörimään aina täystyöllisyyteen saakka. Rahan pumppaaminen talouteen käynnistää täystyöllisyystilanteessa inflaation ja siksi inflaatio muodostaa rajamerkin, johon saakka valtio voi ja johon saakka sen pitää MMT:n mukaan elvyttää taloutta. 

Japani toteuttaa MMT oppeja

Tätä teoriaa käytetään nykyisin puhtaimillaan Japanissa, jossa keskuspankki ostaa ainakin suurimman osan valtion velkakirjoista ja myös merkittävän määrän yritysten velkakirjoja ja jopa pörssiosakkeita. Japanin valtion velka on nyt 253% bruttokansantuotteesta ja kasvaa. Työttömyys on Japanissa pidetty valtion kulutuksen avulla pienenä, alle 3% tasolla. MMT siis toimii ja sitä käytetään.

Metsäteollisuus on Suomen talouden kannalta merkittävä toimiala, kun 20 % vientituloista tulee puutuotteista. Metsäteollisuuden yritykset ovat myös merkittäviä työllistäjiä, kun työntekijöitä alalla on noin 42 000 henkilöä. Vaikka metsäteollisuuden osuus Suomen taloudesta onkin pienentynyt merkittävästi 1960-luvulta, niin on se edelleen yksi Suomen viennin tukipilareista. Metsäteollisuuden tuotteet painottuvat viiteen eri kategoriaan, jotka ovat: paperi, kartonki, sellu, havusahatavara ja vaneri. Merkittävimmät tuoteryhmät ovat paperi, sellu ja havusahatavara. Suomessa on kolme suurta metsäteollisuuden yritystä, jotka ovat Metsä Board, Stora Enso ja UPM Kymmene. Tässä kirjoituksessa perehdytään näihin kaikkiin kolmeen yhtiöön ja koitetaan löytää niistä laadukkain kohde nykyisellä arvostuksella. Aloitetaan kuitenkin tutustumalla ensiksi yrityksiin yksitellen ja vedetään tämän jälkeen kaikki yhteen vertailuun.

Osakesäästäjät ovat hämmästyttäneet ainakin minua aika tavalla. He ovat arvostelleet sitä, että finanssivalvonnan määräyksestä pankit tekevät asiakkailleen pienen palikkatestin, jolla halutaan varmistaa, että asiakas ymmärtäisi edes hivenen siitä, mihin rahansa sijoittaa.

Osakesäästäjien mielestä tämä vaikeuttaa osakesäästämisen aloittamista ja aiheuttaa sen että, rahaa makaa pankkitileillä. Koulutustakaan ei ole kuulemma järjestetty tarpeeksi. Niin, eipä ole asunnonostoonkaan, joka useimmille on kuitenkin paljon isompi asia.

Sekä suomalaisten yritysten että kotitalouksien luotonkysyntä vaimenee selviää Finanssialan pankkibarometristä.

Yritykset vähentävät erityisesti investointeja, mutta myös yrityskaupat ja yritysjärjestelyt ovat jäissä.

Kotitaloudet lyhentävät erityisesti sijoituksiin ja kulutukseen ottamiansa velkoja.

”Kotitalouksien luotonkysynnässä näyttäisi olevan terveellisiä merkkejä: oma koti halutaan edelleen hankkia ja siitä pidetään remontoimalla huolta, mutta kuluttamiseen ja sijoittamiseen otetaan aikaisempaa harkitummin lainaa. Tämä on hyvä suunta. Toki tulee huomioida, että Pankkibarometrin vastaajina on vain pankkeja, eikä kaikki velkaantuminen tapahdu pankkien kautta”, summaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Elina Erkkilä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulos- ja osinkoennusteita.

Yhdysvaltain keskuspankki FED ilmoitti viime viikolla lopettavansa koronnostot. Koronnostoista pidättyminen on jo helpottanut yritysten rahoitusolosuhteita ja kasvumahdollisuuksia. FED ennustaa USA:n talouden kasvavan tänä vuonna 2% nopeudella. FED:n ennusteeseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella. FED ei voi ennustaa edes vaimeaa taantumaa ja jos sellainen olisi tulossa niin FED ei ole ensimmäisenä siitä kertomassa.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa:

• kohtuullisia joukkolainojen ja korkorahastojen tuottonäkymiä
• FED toivottaa osakemarkkinoille ja yritysten tuloksille myönteistä kehitystä

Lisää tietoa: Nordea viikkokatsaus

Yhdysvaltojen lyhyiden ja pitkien valtionlainojen korkotuoton välinen ero on alimmillaan sitten vuoden 2007 eli hiukan ennen finanssikriisiä. Kolmen kuukauden lainalle saa saman korkotuoton kuin kymmenen vuoden paperille. Ero käväisi jopa miinuksella hetkellisesti, ja saattaa se tietysti upota vielä syvemmälle pakkasen puolelle. Se on teknisen analyysin perusteella odotettavaakin.

Korkoero kuvaa talouden eri aikaväleihin kohdistuvia odotuksia. Lyhyet korot heijastavat rahapolitiikan tilannetta, pitkät korot inflaatio- ja kasvuodotuksia.

Normaalisti lyhyiden ja pitkien korkojen välillä on reilu kuilu. Nyt se on kadonnut.

Valtionvarainministeriön julkaisu " Pilkahduksia tulevaisuuteen" hahmottaa niitä tulevaisuuden teknologia osa-alueita joilla valtio aikoo olla aktiivinen. Tärkeiksi osa-alueiksi tunnistetaan: 

• Tekoäly ja sen käyttö erityisesti julkisiin palveluihin
• Robotiikan käyttö erityisesti julkisiin terveyspalveluihin sekä kiertotalouteen
• Alustatalous (alusta on yleiskäyttöinen ohjelmistojärjestelmä jonko päällä yritykset tai yksityiset voivat toteuttaa omia asioitaan)
• Finanssialan palveluiden siirtyminen verkkoon ja automatisoituminen
• Digitaalinen autentikointi ja turvallisuus verkossa

Näille alueille virtaa julkisia tukieuroja ja sijoittajan kannattaa seurata minne rahat päätyvät. Hyödyntäjät ovat menestyviä yrityksiä.

Airbnb ja muiden vastaavien majoituspalveluiden käyttö kasvaa vauhdilla. Niiden kautta tarjotaan yleensä kalustettuja asuntoja lyhytaikaisesti vuokralle. Vuokranantajalle on lyhyistä vuokrasuhteista enemmän työtä, mutta myös tulot voivat olla parempia. Kannattaisiko sijoitusasuntoa tarjota vuokralle internetin majoituspalveluverkoston kautta?

SKV:n ja Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajan Anu-Elina Hintsan mielestä asuntosijoittajan on vähintään mietittävä Airbnb- ja muun vastaavan toiminnan vaikutuksia asunnon tuottonäkymiin. Toiminta helposti lisää kuluja, jotka voivat pienentää tuottoa.

Joukkorahoitus tarkoittaa sitä että yksiyishenkilöt rahoittavat suoraa yrityksiä tai yksityishenkilöitä.

Joukkorahoitus on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan ja joukkorahoitus muodostaakin jo varteenotettavan rahoitusvaihtoehdon sekä pienille yrityksille että kulutusluottoa hakeville yksityishenkilöille. Myös sijoittajille nämä muodostavat erään vaihtoehdon.

Kovasti vaalipaneeleissakin esillä ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset herättävät paljon tunteita ja monet älykkäätkin ihmiset menettävät harkintakykynsä täysin. Liikkeellä on käsittämätön määrä väärää tietoa. Kyseessä on äärimmäisen monimutkainen asia. Sitä ei voi ymmärtää ilman pitkiä syy-seurausketjuja. Valitettavasti suurin osa ihmisistä pystyy käsittelemään lähinnä välittömiä seurauksia unohtaen todelliset syyt ja seurausten seuraukset. Ensiksi on syytä tehdä muutama muuttumaton perusasia selväksi:

• Maapallo on enimmäkseen suljettu järjestelmä kasvihuonekaasujen näkökulmasta. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kotimaalla ei ole merkitystä. Hiilidioksiditonni saastuttaa maapalloa yhtä paljon Kiinassa kuin Suomessa tuotettuna.

• Päästöjä tulee aina mitata koko elinkaarelta.

• Ei ole olemassa päästöttömiä energian tuotantomuotoja. On olemassa vain vähä- ja suuripäästöisiä tuotantomuotoja.

Pankit eivät tunnetusti sentään saa analysoida ihan aivan itseään. Siihen nähden hämmästyin viime torstaina melkoisesti Nordean arviota Sammosta. Nordea laski Sammon suositusta muun muassa sen takia että, se arvioi Sammon osinkotulojen pienenevän.

Kun ottaa huomioon, minkä verran Sampo omistaa Nordeaa, ei nyt juuri sen lähemmäs Nordea olisi voinut päästä oman itsensä analysoimisessa.

Tämä viime torstainen Nordean arvio Sammosta on selvästikin osa sitä kokonaisuutta johon Arvopaperi-lehti ja DI ovat viitanneet. Nordea on varoitellut analyytikkoja liian optimistisista arvioista pankin suhteen.

Juuri sen enempää minä en pysty asiasta sanomaan. On selvää, että Nordean oma osinkotuotto on niin korkea, että jotain negatiivista markkinat yhtiössä näkevät.

Suomen suurimpiin arvopaperivälittäjiin jo kuuluva Nordnet on pidempään markkinoinut aggressiivisesti johdannaisiaan. Nyt se on lisännyt valikoimaansa suosituimpien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johdannaiset, koska kaupankäynti itse osakkeilla on vilkastunut. Sijoittajat ovat sinänsä perustellusti kohdistaneet luuppinsa muuallekin kuin Helsingin kapeaan pörssiin.

Tarjouksen täkynä on ilmainen kaupankäynti yli sadan euron kertasummilla. Nordnet vetoaa markkinoinnissa joidenkin yhtiöiden osakkeen korkeaan yksikköhintaan ja omiin erittäin koviin kaupankäyntikustannuksiinsa. Yhdysvaltojen markkinoille ne sitä todella ovat, minimissään viisitoista euroa.

Tässä jo tuoksahtaa pahasti. Kun Nordnet itsekin myöntää veloittavansa raskaasti varsinaisten osakkeiden kaupasta, niin miksei se viilaa omaa komissiotaan?

Suomen pankki on talouskatsauksessaan huolestunut maailmantalouden näkymien nopeasta ja laaja-alaisesta heikkenemisestä:

• teollisuuden luottamuksen heikkeneminen on laaja-alaista
• maailmankaupan kasvu pysähtymässä
• Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan talouskasvu hidastuu
• pitkät korot laskevat näkymien synketessä

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat eläketurvakeskuksen mukaan lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan jopa nykyisenkokoisilla eläkkeillä pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Syntyvyyden lasku aiheuttaa, ellei toimenpiteisiin ryhdytä, maksuun voimakkaan korotuspaineen tai eläkkeiden tasoon laskupaineen.

– Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

luvataan seuraavien viikkojen aikana joka tuutista, vaan miten vaalien jälkeen?

Vaalien jälkeen valtiovarainministeriön pojat lyövät eteen sellaiset rätingit että jaossa on lähinnä jaettua ja jatkettua köyhyyttä enintään hiukan tasapäisemmin tasattuna.

Vaurastumista julkinen sektori tarjoaa lähinnä Veikkauksen peleissä. Joka ainoa rahapeli on sellainen, että keskimäärin siinä voittaa vain pelin järjestäjä, mutta Veikkauksen pelit ovat toki voitonjaon osalta kaiken pahimmasta päästä. 

Jakoa perustellaan sillä, että loppu menee ”hyvään tarkoitukseen”. Ainakin se menee kohteisiin, joihin valtion rahaa ei kehdata laittaa. Hmmmm?

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1988 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

• Tulosraportointi ja sijoittajan tarpeiden täyttäminen
• Toimitusjohtajien vertailusta puuttuu verrokki
• Osakkeiden suuri vaihto

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Valtionvarainministeriön raportti "Tuottavuuden tila Suomessa" kertoo että työn tuottavuuden kasvu Suomessa pysähtyi vuoden 2007 finanssikriisiin (kuva oikealla) ja Suomi on sen jälkeen taantunut kohti halpatyövoimamaata.

Taantuminen kohti halpatyövoimamaata on itse omilla poliittisilla päätöksillä aiheutettu, mutta raportin analyysi kehityksen syistä on ohut. Raportin johtopäätöksistä löytyy seuraavia vinkkejä siitä minkä kenties voisi tehdä toisin:

Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat. Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta.

Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattava olla useita prosentteja.

Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Viimeksi vastaavaa hullunmyllyä näimme jouluna.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +12%, alusta (27-05-2010) +108.1%

Yleistä

Pörsseissä positiivinen vire on jatkunut koko alkuvuoden, lukuunottamatta pientä rykimistä maaliskuun alussa. Monien mielessä kytee jo varmaankin epäillys että nousua on jatkunut jo liian pitkään. Tulta hiillokseen puhaltaa OECD:n äskettäin laskemat mailmantalouden kasvuennusteet, EKP:n tuoreet elvytystoimet johtuen "jatkuvasta heikkoudesta ja yleisestä epävarmuudesta" sekä USA:n heikosta uusien työpaikkojen syntyvauhdista. Citigroupin economic surprise index viittaa negatiiviessal arvollaan siihen että toteutuneet ttulokset ovat olleet keskimäärin selvästi ennusteita heikompia.

Euroopan osalta ING:n ekonomistit puhuvat jopa "Japanin taudista", eli eurooppa olisi menossa kohti Japanin kaltaista pitkään jatkuvaa taloudellista pysähtyneisyyden tilaa. Väite perustuu Takatoshi Iton tutkimuksiin Japanin tilasta jossa on neljä oiretta: Talouskasvun sakkaaminen, deflaatio, matala korkotaso ja demograafiset muutokset (väestön vanheneminen ja väheneminen). Talouskasvu on todellakin aneemista, ja korkotaso nollan kieppeilä. Myös työikäinen väestö on euroopassa vuoden 2009 jälkeen vähentynyt maahanmuutosta huolimatta. Ainoastaan deflaatiota ei olla vielä euroopassa nähty, eikä julkinen velka ole puoliakaan Japanin tasosta. Mutta Japania kannattaa seurata. Japanilla on nyt mailman vanhin väestö, joka lisäksi väheni vuosien 2012 ja 2017 välillä miljoonalla. Seuraavan 40 vuoden aikan väestön ennustetaan vähenevän 25%. Eurooppa tulee perässä. Jokainen vetäköön itse johtopäätökset mitä tämä tarkoittaa maahanmuuttopolitiikan kannalta.

Mutta tarkoittaako tämä kaikki että pörssit ovat lähestymässä jyrkänteen reunaa? Ei välttämättä. Jos katsomme pörssi-indeksejä vuoden aikajaksolla huomaamme että ainoastaan S&P500 on plussalla, Eurostoxx50, Topix ja Hangseng ovat miinuksella. Eli kolmatta kuukautta jatkuneesta noususta huolimatta kurssit eivät ole vuodentakaisella tasolla saatikka viime kesän huipuissaan. Jenkkiosakkeisinn sijoittaneen salkkua pullistaa lisäksi taalan vahvistuminen noin 8% euroa vastaan vuodessa. Tämä voi tuskin jatkua enää.

Omassa salkussani olen halvan euron takia painottanut eurooppaa viime aikoina. Nyt alkaa olla mitta täysi, ja seuraavan voisi olla Japanin painon nostaminen, jota jo hieman aloitinkin ostamalla takaisin Ihara Scienciä, jonka möin viime vuonna pois verosyistä.

VIX ja VStoxx ovat nyt niin alhaalla että call-optioiden myynti ei enää tunnu mielekkäältä. Niistä saatava hinta on niin matala että se ei kata juuri minkäänlaista pörssikurssien laskua. 

Arvonmäärityksestä tulee helposti varsin monimutkaista, kun erilaisia laskennan parametreja pitää ylläpitää ja tehdä arvioita niidenkin kehityksestä. Lopputuloksena voi syntyä valtava Excel-taulukko, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja laskelman tekijä saa juuri sellaisen lopputuloksen kuin hän haluaa tai tarvitsee.

Tässä kirjoituksessa katsotaan muutamia oleellisia sudenkuoppia, joihin laskennassa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Nämä oikeastaan valkenivat itsellenikin vasta arvonmäärityksen kirjoitussarjaa kirjoittaessa.

Länsimaisen yhteiskunnan taloudellinen menestys pohjautuu merkittävästi kahdelle innovaatiolle:  osakeyhtiölle ja kirjanpidolle (kaksinkertainen kirjanpito).

Kaksinkertaisessa kirjanpidossa kukin meno/tulo sijoitetaan sekä tulot/menot sarakkeeseen että johonkin seurattavaan tiliin. Kaikkien tilien yhteissumman on täsmättävä tulot/menot sarakkeen kanssa. Tämä innovaatio teki mahdolliseksi seurata yksityiskohtaisesti laajankin yrityksen liiketoimintaa. Kirjanpitäjien ja yrityksen organisaation oli myös vaikeampi väärentää kirjanpitoa ja näpistää isännältään. Kaksinkertainen kirjanpito mahdollisti suuren yrityksen tehokkaan ja täsmällisen operatiivisen toiminnan.

Osakeyhtiö mahdollisti yhteisomistuksen ja yrityksen piirissä harjoitetun demokratian. Omistus ja operatiiviset työt voitiin erottaa toisistaan ja osakkeille syntyivät markkinat - pörssi. Samalla yrityksestä tuli "legal entity" eikä henkilöomistaja ollut enää koko omaisuudellaan vastuussa yrityksen sitoumuksista. Riski rajoittui sijoitettuun pääomaan. Se että yrityksistä tuli lain edessä itsenäisiä omiin sopimuksiin valtuutettuja toimjoita muutti pysyvästi yhteiskunnan rakennetta. Yhteiskuntaan syntyi uusi taso - yritykset.

Kirjanpito ja osekeyhtiö loivat menestystarinoita

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Tulosennusteita päivitetty. 

Kaikki ovat nyt alkuperäisissä valuutoissa, ruotsalaiset kruunuissa ja USAlaiset dollareissa. Aiemmin osa näistä oli euroissa.

Etteplan tulee esiin ensimmäisenä. Pyrin laittamaan ensimmäisenä näkyviin tulevaksi sellaisen yhtiön, jota seuraan erityisesti. Etteplan ei ole vielä päässyt vuoden alussa alkaneeseen nousuun mukaan. Ihmettelen miksi näin on. Tulos oli hyvä eikä ole kallis. Itse olen ainakin ostanut tätä jo lisää.

Tein jokin aika sitten sijoituskerhoamme varten selvityksen ulkomaisten osinkojen verotuksesta. Lähinnä minua innosti tarkempaan tutustumiseen se, että taas yksi maa, nimittäin Norja, päätti olla noudattamatta verosopimusta ja periä osingoista suuremman ennakonpidätyksen kuin verosopimuksen mukainen 15%.

Verosopimuksia on erilaisia, mutta Pohjoismaiden välillä systeemin pitäisi toimia niin, että yhtiön kotimaa perii 15% ennakonpidätyksen ja Suomi loput.

Jos maa perii enemmän kuin tuon 15%, pitää yksityishenkilön tai yrityksen hakea takaisin ylimenevä osa kyseisen maan verottajalta byrokraattisen ja joskus hitaan prosessin kautta.

Yrityksellä tulee lisäksi se ongelma, että siltäkin peritään sama 15%, vaikka ei oikeastaan pitäisi tehdä pidätystä ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että osingon maksaja ei tiedä kuka osingon vastaanottaa, koska ulkomaiset omistajat ovat hallintarekisterissä. Yritys saa kuitenkin periä tämän pidätyksen takaisin melko helposti verolomakkeella 70 Suomen verottajalta suoraan.

Kirjoituksessa tutustutaan käänteiseen arvonmääritykseen sekä lisäarvon käsitteeseen. Case-yrityksenä on Olvi.

Tämä kirjoitus jatkaa arvonmääritysten sarjaa, missä aiemmin määriteltiin Sammolle arvoa osinkojen avulla ja Grahamin PE-menetelmällä sekä Elisalle vapaiden rahavirtojen (FCF) perusteella. Nyt vuorossa on käänteinen arvonmääritys ja esimerkkiyhtiönä on Olvi.

Käänteisessä arvonmäärityksessä ei sinänsä lasketa yhtiölle tai osakkeelle arvoa, vaan pyritään selvittämään yhtiön tulevien vuosien tuloskunto, joka vastaisi nykyistä osakkeen hintaa.

Lisäarvo

Laskennan perustana on lisäarvon käsite, missä osakkeenomistajan tuottovaatimus ja taseen oman pääoman arvo luo pohjan tulokselle. Mikäli touteunut tulos ylittää tuottovaatimuksen, niin syntyy lisäarvoa nykyiselle pääomalle. Muutoin (nykyinen pääoman) arvo laskee.

Korkosijoituksissa pääoman saa takaisin laina-ajan jälkeen (esim. 5 vuotta), joka yhdessä korkosuoritusten kanssa pitää diskontata korkosijoituksen arvoa laskiessa.

Valta osa yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin siivooja (alle 16000 €/ vuosi) selviää sosiaali ja terveysministeriön raportista "Yrittäjän eleketurvan kehittäminen". Alle 8500 €/vuosi tienaavia ei ole tilastoitu joten yrittäjien keskimääräinen tulo voi olla vielä oheisen kuvan esittämää karumpi.

Koska ei ole tuloja eikä siis kerry eläkejärjestelmään eläkemaksuja niin eläkemaksun perusteena käytetään kuviteltua tuloa, joka määräytyy sen perusteella mikä on henkilön koulutus ja pätevyys ja jos hän työllistyisi jossakin tätä koulutusta vastaavaan tehtävään. Yrittäjät ovat toisinaan harmissaan tästä "kuvitteellisesta" palkasta, jonka mukaan heille määrätään maksuja. 

Suomi Oy:n tärkeä työkalu on Finnvera. Sen  tehtävä on kilpailla markkinaehtoisesti toimivien pankkien kanssa tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera on osa kansallistettua pankkiliiketoimintaa. Finnveran kilpailuetu pankkeihin nähden on se, että sen vastuut ovat valtion vastuita ja se voi rahoittaa toimintaansa edullisesti valtion luottoluokituksen tuoman selkänojan turvin. 

Finnveran vienti ja erityistakuut ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti ja ne ovat tällä hetkellä kooltaa 27 Mrd€. Summa on kooltaan suurin piirtein puolet valtion budjetista tai runsas kolmasosa kaikesta viennistä. Finnveran takausten ja lainojen turvin rahoitetaankin kasvava osa yritysten tuonnista ja viennistä.

Osinkokausi on kuumimmillaan, kun sijoittajat katsovat silmä kovana, millä osingoilla on houkuttava tuottoprosentti. Parhaimmille apajille pääsivät he, jotka ottivat riskin ja pääsivät nauttimaan joulualen erinomaisista hinnoista. Etenkin Tukholman pörssissä on ollut monia yhtiöitä, esimerkiksi Assa Abloy ja Intrum, jotka ovat nousseet yli 20 prosenttia. Edullisten hankintahintojen päälle tulee vielä osinko, joten sijoitetun pääoman tuotto on kovilla lukemilla.

Käytätkö osingot kulutukseen vai sijoitatko uudelleen?

Pörssien nosteessa on myös hyvä miettiä, miten mukavan osinkopotin aikoo sijoittaa. Onko tarkoituksena sijoittaa rahat uudelleen vai käyttää kulutukseen? Mahdollinen matkalaina tai autorahoitus on äkkiä maksettu, kun osinkosateella voi kuitata vanhat velat. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus hakea korkoa korolle ja kasvattaa osinkopottia ensi vuonna entisestään.

Poliittinen koneistomme on osoittanut tällä ja edeltävillä vaalikausilla toimimattomuutensa. Vähänkään isompia uudistuksia ei saada läpi. Tällä vaalikaudella epäonnistuivat:

• Maakuntauudistus (tätä on eri muodoissa yritetty jo noin 15 vuotta)
• Työmarkkinoiden toimintaa parantavat kilpailukykylait (kiky sopimuksen mukaisilla palkanalennuksilla saatiin kilpailukykyä ilman että rakenteisiin tarvitsi puuttua)

Syyt epäonnistumisiin olivat mielestäni:

1. Huonosti toimiva ja kolmijakoisen oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta)
2. Median (lähinnä kansallistetun median) tapa nostaa esiin niitä poliitikkoja, jotka löytävät ongelmia
3. Perustuslakimme vastainen käytäntö, jossa työmarkkinajärjestöt määrittelevät työtä ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön

1.  Oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme

Perustuslain mukaisuutta valvova perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta) koostuu päivänpoliitikoista, jotka istuvat toisella pallilla eduskunnassa osana jotain puoluetta. He edustavat puolueensa kantoja ja puolueensa edustajina heidät on tähän tuomarintehtävään valittu. Ei ihme että perustuslakituomioistuimessa riidellään käytännössä päivänpolitiikasta ja jarrutetaan surutta vastapuolen ehdotuksia.

Pörssin yli-/ali- arvostusta voidaan mitata monella tavalla. Oheisessa kuvassa on otettu esimerkiksi USA:n S&P 500 indeksi ja laskettu sen yli-/ali- arvostustilanne neljällä eri menetelmällä.

Kuvassa käytetyt laskentamenetelmät toimivat seuraavasti:

1.  Poikkeama regressiosuorasta (S&P composite from its regression).

Poikkeama regressiosuorasta lasketaan siten että S&P 500 indeksi inflaatiokorjataan ja sen  pitkän ajan kehitys piirretään logaritmiselle asteikolle. Piirretään suora joka kulkee suurin piirtein keskellä ja katsotaan paljonko nykykrssi poikkeaa tästä historiallisesta keskiarvokasvusta ylös tai alaspäin.