Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Lohdullinen puoli: ei sentään finanssikriisi

Pankkipaniikkia ei ole, eikä tule

Ei tällaista kukaan olisi halunnut kokea. Käytännössä koko maailma on uponnut sotatilaan, kun vasta muutama viikko sitten Aasian ulkopuolella rekisteröitiin ensimmäiset tartunnat. Länsimaissakin kuolonuhreja on jo tuhansia.

Sen verran heti markkinoista, että vastoin uutisvirran maalaamaa kuvaa pörssien pudotus on pysähtynyt viimeisen viikon aikana. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta nimenomaan talouden kannalta.

Finanssikriisin lääkkeet 

Tukipaketteja on koottu odotetusti hurjaa tahtia. Ne ovat jo mittavampia kuin finanssikriisissä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Politiikassa kriisi on mahdollisuus

Kriisi Kiinaksi: Vaara ja Mahdollisuus

Politiikassa voisi sanoa että kriisi on siunaus politkolle.Hän voi silloin osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Ajatelkaa mikä valttikortti Trumpille on jaettu. Nyt moni jenkki tulee ajattelemaan: Trump lähetti minulle 1000$ juuri kun tarvitsin sitä - äänestän häntä.

Sensijaan hyvät ajat johtavat ennemmin tai myöhemmin vallanvaihtoon. Ehkä yhden uusintavaalivoiton voi saada, mutta pidemmän päälle jä tunne siitä että vallankahvassa ollut ei ole tehnyt juuri mitään.

Ihmisillä on kova tarve tehdä jotakin kun ympärillä tapahtuu, olipa se järkevää tai ei. Sijoittamisessa tämä näkyy ylitreidaamisena. Kunhan jotakin on tehty tuntuu heti paremmalta, vaikka ei ole mitään taetta että tuo tekeminen mitenkään parantaa tilannetta. Siksi näemme nyt rajojen sulkemisia kun omassa maassakin epidemia jo rehottaa täysillä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Likviditeetistä huolehtiminen…

… on laskumarkkinassa lähes yhtä tärkeää kuin käsien pesu epidemiassa. angry

Kuten tässäkin tilanteessa on jo nähty, tilapäisiä rekyylejä ylöspäinkin on ollut jopa koko markkinan laajuisesti. Vielä enemmän on nähty yksittäisten osakkeiden nousuja.

En tuossa aiheessa, stay at home osakkeissa mainittavaa järjenhiventä näe, mutta totta kai, kun esim. Elisa on jo valmiiksi korkealle hinnoiteltu, niin kyllähän minä kilttinä miehenä sitä pari siivua ihan ilosta myyn, jos vain hinnoista sovitaan. Hinnoista sovittiin ti- ke- nousevin kurssein.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lainojen yhdistäminen on luottoliiketoiminnan uusin muoti-ilmiö

Suomessa on pitkään puhuttu kuluttajalainojen sääntelystä ja pohdittu, miten ylikorkeiden korkojen periminen pikavippejä nostavilta asiakkailta saataisiin loppumaan.

Ensin tuli vuoden 2013 lakiuudistus, joka määräsi alle 2000 euron kulutusluottojen maksimikoroksi 50 %. Tämä sai luonnollisesti aikaan sen, että luotottajat alkoivat tarjota pääosin yli 2000 euron lainoja tai vähintään 2000 euron luottolimiittejä, josta asiakas sai nostaa vaikka 10 euroa kerrallaan omien tarpeidensa mukaan. Monen mielestä ensimmäinen laki vain lisäsi ongelmia, koska lainasummat kasvoivat, eikä korkoja saatu kuriin.

Viime vuoden syyskuun 1. päivänä saatiin uusi laki voimaan. Jatkossa kaikkia kuluttajalainoja koskee 20 %:n vuosittainen korkokatto. Muut lainakustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitopalkkiot saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous hoippui taantuman reunalla jo ilman koronavirustakin

Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020.

Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Suomen talouden lähtökohta tälle vuodelle oli heikko jo ilman koronaviruksen vaikutuksia. Talous supistui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. BKT:n kausitasoitettu määrä supistui loka–joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA arvioi pandemiakauhujen helpottavan kesällä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu erittäin kehnon alkuvuoden takia tänä vuonna 1–5 prosenttia. Elpyminen alkaa kolmannella neljänneksellä.

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Ville Korhonen: Älä mene mukaan paniikkiin

Nordean Ville Korhonen kehoittaa, jos vain mahdollista, olemaan myymättä enää osakkeita.

Tilanne on ennennäkemätön

  • Osakkeet ovat laskeneet 30%
  • Korot ovat laskeneet ennätyksellisen alas.
  • Riskiyrityslainat hinnoittelevat taantumaa ja konkursseja

Riskiä sietävä saa, huolimatta nykyisistä epävarmoista talousluvuista, vähänkään pidemmällä perspektiivillä tuottopreemion. Korot ovat alhaalla ja tulosta tekevien, vakavaraisten yritysten kurssit palautuvat jos tilanne jossakin vaiheessa normalisoituu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osingoista

Tämä on lyhyt ollakseen artikkeli, mutta aika ei anna periksi.

Osingoissa minua on v-tuttanut kritiikitön asenne ns. osinkopolitiikkaan, siis ilmoitetaan etukäteen maksettavan esim. 60-70 % tuloksesta, joka 2019 on jo pulkassa.

Muistan vain kovin hyvin, miten 2009 osinkoja iloisesti leikattiin. Nyt ilmoitetut yhtiökokousten siirrot tarkoittavat osinkojen maksun siirtämistä hamaan tulevaan. 

Kevyellä googlaamisella löysin jo nyt useita siirtoja. 

Etäkokoussysteemien kehittämiseen olisi ollut aikaa vuosikymmeniä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Karhun metsästysmailla

 

Karhun apajilla jäät toiseksi. (kuva :Arturo de Frias Marques, lisenssi: Attribution ShareAlike)

No niin - karhun metsästysmailla liikutaan. Lähes sijoitus kuin sijoitus on nyt kehittynyt joko huonosti tai todella huonosti. Kuten arvelin sijoittajat aliarvioivat ensin Coronan vaikutuksen. Se on helppoa niin kauan kuin tauti lymyää jossakin kaukaisessa Kiinalaisessa kaupungissa josta moni ei ole kuullutkaan. Tilanne on aivan toinen kun eurooppa on kotiarrestissa ja jenkeissäkin lasketaan kuolleita. Omakin salkku on saanut hyvinkin kylmää kyytiä - täsmällisiä numeroita on turha raportoida kun päivämuutokset ovat tätä luokkaa.

Jotkut miettivät jo mitä kannattaisi lähteä nyt ostamaan halvalla. Odottelisin vielä ostosten kanssa. Kun olet karhun kanssa samoilla apajilla jäät nimittäin toiseksi. Se joka nyt malttaa odotella muutamia viikkoja voi todennäköisesti tehdä hyviä ostoksia.

On myös etsitty yrityksiä jokta hyötyvät tästä kriisistä. Tämä ei mielestäni ole kovin järkevää.Kannatta aina katsoa pidemmälle. Tämäkin kriisi on puolen vuoden kuluttua todennäköisesti pelkkä muisto. Sensijaan on paikallaan miettiä tuoko tämä kriisi pysyviä muutoksia ihmisten käyttäytyiseen. Väheneekö liike- ja vapaa-ajan-matkustaminen? Muuttuko yritysten logistiikkaketjut lyhemmiksi ja kotimarkkinapainoitteisiksi? Vaikka lentoyhtiöt ovat nyt halpoja, se ei tarkoita että ne olisivat hyvä sijoitus.

Eräät uumoilivat take-away appien suosion kasvua. Data ei tätä tähän mennessä näytä tukevan. Kun kuitenkin ollaan kotona eikä haluta kontaktia ulkopuolisten kanssa kokataankin itse. Mistä tietää kuka on pärskinyt minun annoksen päälle?

Ostoskeskukset ja hypermarketit ovat vastatuulessa. Voikin jo miettiä, mita suomen valmiiksi ylikapasiteetin riivaamilla markkinoilla tapahtuu. Kaikki eivät tästä selviä hengissä.

Yksi trendi joka on mielestäni lähes varma on että etätyöskentely lisääntyy. Tätä kokeillaan nyt monessa yrityksessä. Kun todetaan että homma itse asiassa toimii aika hyvin, ja etätyö monesti voi olla tehokkaampaakin on luonnollista että etätyö jatku vastakin. Samalla liikennepäästöt vähenevät ja liikenneruuhkat helpottavat. Työpendelöintiin käytetty aika säästyy - mikä voi olla merkittävä määrä tunteja vuodessa. Tehokkuus lähtee siitä että turhat kekseytykset vähenevät. Aamuhölinät säästä ja eilisestä matsustä jäävät pois. Eikö arvise toisella korvalla kuunnella sitä ärsyttävän kovaäänistä myyjää joka soittaa asiakkaitaan läpi. Jotkut ovat tosin kokeneet Coronan tyhjentämän toimiston rauhallisemmaksi ympäristöksi kuin koti jossa sisätiloihin suljetut esikouluikäiset pomppivat pitkin seiniä. Seuraavaksi askarruttaa kotitoimiston ergonomia, toimistolla on sähköpöytää. tuplamonitria ja satula tuolia. Kotona tehdään töitä sohvapöidän reunalla. Tarvitaan siis kunnon työpöydät. video-kamerat ja lisää isoja näyttöjä pienten läppärinäyttöjen lisäksi.

Parhaita ja ensimmäisiä apajia löytynee Aasista joss epidemia on jo heikkenemässä. Oman mausteensa soppaan antaa myös valuutat. Euro on nyt kumman vahva. Norjan kruunu on toisaalta laskenut voimakkaasti euroa vastaan - ehkä öljyn markkinahinnan painamana. Norjalaista lohta salkkuun (vai oliko se turska)?

Lopuksi pientä itsetutkiskelua. Omat hermot ovat pysyneet hyvin kurissa vaikka kaksinumeroisiakin unaisi lukuja pyörii ruudulla. Ehkä tämä on kokemuksen tuomaa  pitkää pinnaa - kaikki aikaisemmatkin kriisit on selvitty hengissä, ja kohta onkin entystä kovempi nousu. Vipua ei ole käytössä, joten mitään kovaa pakuttavaa tarvetta tehdä liikkeitä ei oikastaan ole.

Johdannaisilla voi jarrurtella pudotusta - myöhästyin tosin tästä tiputuksen yllättävän rajuuden takia. Toisaalta voi myös olla hyvä idea ettei käytä jatkuvaa silmäilyä ja treidausta vaativia instrumentteja. Iän ja sukupuolen perusteella alan kuulua riskiryhmään. Mistä tietää olenko enää huomenna skarppina treidaamassa? Parasta välttää selaisia työkaluja jotka tätä vaativat.

Jätin myös tarkoituksella pois salkun kehitysgraafin - paniikkia on jo muutenkin tarpeeksi. Jos joku haluaa sitä ketsella se löytyy kyllä täältä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joko nyt on aprillipäivä, Nordnet?

Luin kohtalaisen epäuskoisena Nordnetin tiedotetta. Aluksi tosiaan luulin sitä huonoksi pilaksi. Siinä puhutaan poikkeustilasta.

Sitten ns. reality check. Olen itse kirjoittanut useampia kirjoja sodasta, joten ehkä se tuo jonkinlaista suhteellisuudentajua. Elinaikanani on ollut jonninmoisia kriisejä, joista Kuuba oli taatusti potentiaalisesti vaarallisin ja 11.9.2001 taatusti mitättömin.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Sijoittajan päiväkirja

Markkinoilla on periaatteessa kahdenlaisia sijoittajia: Ne, jotka kokivat finanssikriisin kauhut ja ne, joilla markkinat ovat olleet enemmän tai vähemmän yhtä juhlaa. Finanssikriisin kokeneet miettivät kauhuissaan, että ”ei kai taas” ja sen jälkeen aloittaneet ovat myöskin kauhuissaan, että ”mitä hemmettiä nyt tapahtuu”.

Laskumarkkinatilanteissa sijoittajan mieliin iskostuu pelko. Pelko siitä, että säästöt ja hyvät voitot sulavat pienessä hetkessä. Tällaiset markkinatilanteet muistuttavat myös siitä, että osakemarkkinoille tulee sijoittaa vain sellaista rahaa, jota ei tarvitse useampaan vuoteen. Elämän vararahasto, joka on sijoitettuna (tai ”sijoitettuna” lainausmerkeissä) pankkitilille, antaa lyhytaikaista turvaa ja mielenrauhaa. Mitä suurempi vararahasto on sitä levollisemmin tällaisia markkinalaskuja voi katsella sivusta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kriisikestävät yhtiöt nyt kunniassa

Volatiliteetti räjähti jopa pahemmin kuin finanssikriisin sydämessä

Tätä en olisi uskonut kokevani. Pörssit sukelsivat kautta maailman monin paikoin pahemmin kuin finanssikriisin ytimessä syksyllä 2008, kun globaali rahoitusjärjestelmä ja samalla maailmantalous joutui vakavasti uhatuksi.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa indeksit rysähtivät yhden päivän ennätyksiä yli kymmenellä prosentilla. Vain musta maanantai 1987 on tarjonnut jotain vastaavaa.

VIX kävi 75 pisteessä. Vain finanssikriisin syvimmässä kaaoksessa se on käynyt hitusen korkeammalla.

Nyt pörssit ovat taas vahvassa nousussa, kuten paniikkien jälkeen ennen pitkää tapahtuu. Kymmenen prosentin loikat indeksitasolla suuntaan ja toiseen ovat tuttuja finanssikriisin ytimestä. Samoin kriisitoimet, jotka kurssien hullunmyllyä heiluttavat.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunnan palvelurakenteen dynamiikka jähmettyi vuoden 2009 jälkeen

Lainoista maksettava reaalikorko (kuvan punainen käyrä) on eräs luotettavimmista yhteiskunnan muutos- ja kehitys- nopeuden mittereista. Mutta miksi juuri tämä mittari kertoo yhteiskunnan dynaamisuuden asteen? Tässä muutama syy:

  • Lainaa ei kannata antaa, jos on paremmin tuottavia kasvualoja, joista saa paremman tuoton. 
  • Yritykset ja valtiot eivät suostu investoimaan, ellei korko ole näin alhaalla. Ei ole investointikohteita, jotka tuottaisivat paljoakaan paremmin.
  • Jos yhteiskunnan tuote- ja palvelurakenne muuttuisivat keskimäärin nopeammin, niin olisi investointikohteita, joihin kannattasi ottaa lainaa vaikka isommallakin korolla. Mutta kun ei ole. 

Suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen dynaamisuus on tämän mittarin mukaan vähitellen jäähtynyt ja yhteiskuntamme kulutusrakenteen kehitys on lähes pysähtynyt vuoden 2009 jälkeen. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Onko koronaviruksella positiivisia vaikutuksia?

Koronaviruksen negatiivisista vaikutuksista puhutaan paljon ja jopa liikaa, mutta onko sillä positiivisia vaikutuksia? On selvää, että vaikutukset tulevat olemaan pitkäkestoisia. Jos joku väittää tietävänsä mitä tulee tapahtumaan niin ei ymmärrä nykytilannetta. Tämän takia tämäkin kirjoitus perustuu enemmän arvauksiin. Keskityn positiivisiin vaikutuksiin ja lähinnä luetteloin ne ranskalaisin viivoin.

 

  • Ihmiset keskittyvät enemmän olennaisuuksiin, kuten selviytymiseen. Tämä ei ehkä vielä näytä siltä, mutta tilanne varmasti muuttuu.

  • Kiireiset vanhemmat viettävät enemmän laatuaikaa lastensa kanssa.

  • Yhteiskuntamme heikoimmat kohdat, kuten THL:n osaamattomuus, paljastuvat kriisin aikana tyhmemmillekin.

  • Sama tapahtuu globalisaationkin suhteen.

  • Opimme, että vastaaviin tauteihin pitää puuttua aiemmin matkustuskielloilla.

  • Pääsemme testaamaan suomalaisten kriisinsietokykyä.

  • Kriisi tuo monille uusia mahdollisuuksia.

  • Luova tuho tuo uusia ja parempia tapoja hoitaa asioita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansalaisten varojen konfiskoiminen vaatii ekonomistien mukaan harkintaa

Modern Monetary Theory (MMT) väittää että valtiot joilla on oma valuutta voivat huoletta painaa keskuspankissaan rahaa julkisen sektorin käyttöön. Suomalaiset ekonomistit ovat asiasta eri mieltä. Heidän mielestään alijäämistä kannattaa ja pitää olla huolissaan. 

Suvereeneilla valtioilla on kaksi tapaa konfiskoida kansalaisten varoja haltuunsa, verotus ja rahan painaminen omaan käyttöön. Tulos on suurin piirtein sama. Näissä kahdessa tavassa on yksi ero. Verot voidaan kohdentaa kun taas rahan painaminen kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Ekonomistit tuntuvat olevan sitä mieltä että kansalaisten varojen ottaminen yhteiseen käyttöön vaatii aina harkintaa, tehtiinpä se niin taikka näin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Trump toimi oikein"

 

En ole Sanoma Oy:ltä aiemmin nähnyt tuollaista otsikkoa. Perusteluna oli, että nyt on herättävä. Oma lisäperusteluni on, että kun esim. Italia on taatusti yrittänyt koronan suhteen vähemmän kuin Kiina, lyödään rajoitus kaikkiin Schengen-maihin. Trump ajaa USA:n, ei EU:n etua.

Muutoinkin on sanottava, että Trump lähes kasvaa silmissä. Hänen vastenmielisyytensä kättelyyn lienee uusi normaali. Lisäksi hänen potentiaalisimmat vastaehdokkaansa ovat häntäkin vanhempia, lähes 80-vuotiaita, joitten ikäisten USA:n omien viranomaisten ohjeitten mukaan pitäisi pyrkiä pysyttelemään kotona vällyjen alla.

Linkissä Trumpin puhe

https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1237924069397467137  

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Coronasta tulossa pandemia

Nyt näyttää todennäköiseltä että Cvoid-19 corona virus leviää maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tautitapauksia alkaa olla joka puolella ja uusia tulee kiihtyvällä vauhdilla.

Sijoittajan on hyvä tietää minkälaisesta otuksesta on kyse:

  • Lapset ja nuoret ikäluokat paranevat yleensä nopeasti täysin terveiksi.  
  • Tauti voi olla kiusallisen pitkä ja jättää pitkittyessään ehkä vähän vammoja kehoon. Kiinassa tammi-helmikuussa sairastuneista 80'000 ihmisestä 61000 on parantunut.
  • Kuolleisuus on todennäköisesti alle 4%. Kuolemantapaukset tulevat vasta pitkähkön sairastelun jälkeen ja siksi meillä ei ole vielä luotettavia tilastoja kuin ehkä Wuhanging alueelta. Kiinassa alle 4% sairastuneista on kuollut.
  • Kuolleisuus on yli 70- vuotiaissa ja/tai perussairaiden (verenpainetauti tai diabetes tai...) joukossa tyypillisesti alle 10% tai joskus ehkä vähän yli 10%
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Koronavirus ja muut syyt ajavat meitä kohti taantumaa

Danske Bankin ekonomistit ennustavat tämän vuoden talouskasvuksi 0,3 prosenttiia.

Heikon kasvuennusteen taustalla on koronavirus ja talouden hyytyminen viime vuoden lopulla.

Taantuma voidaan välttää, mikäli kuluttajat eivät säikähdä talousuutisia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Köyhyysriski kasvoi voimakkaasti 1990-2005 välisenä aikana

Köyhyysrajan, tulot alle 60% mediaanista, alapuolella olevien osuus väestöstä on vuodesta 1994 kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista.

Tilastojen mukaan köyhyyttä lisää hyvä työllisyys. Parantuvan työllisyyden aikana mediaaniansiot nousevat. Hyvästä ansiokehityksestä pois putoavat syrjäytyneet ja epäonnistuvat yrittäjät jäävät silloin herkemmin köyhyysrajan alapuolelle.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Uusi sivu "Value", jossa lasketaan osakkeen nykyarvo kolmella yleisellä menetelmällä:

- osinkoperusteinen

- kassavirtaperusteinen

- EVA (Economic Value Added) perusteinen

Kaaviossa näkyy nykyisen kurssin muodostuminen, miten paljon siitä selittää oma pääoma (equity), seuraavien 6 vuoden tulosennusteet ja jäännösarvo (terminal). Mitä pienempi jäännösarvon osuus, sitä parempi.

Valitse ensin yhtiö sivulla EPS_DPS_PR. Siirry sitten sivulle VALUE. Tuottovaatimuksen sekä tuloksen ja kassavirran kasvunopeuden voi valita ylhäällä. 5 vuoden jälkeinen kasvuprosentti oletetaan nollaksi. Osinkojen oletetaan kasvavan samaa vauhtia kuin tulos.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset toivovat muutosta kohti markkina- ja valintataloutta

Suomalaiset suhtautuvat yhä suopeammin markkinatalouteen selviää EVA:n arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten asenne on osin ristiriidassa taloudellisen järjestelmämme kanssa.

Taloudellinen järjestelmämme on merkittäviltä osin suunnitelmataloudellinen. Suuri osa bruttokansantuotteesta virtaa julkisen sektorin kautta ja julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Tämä on suunnitelmataloutta.

Taloudellinen järjestelmämme on myös sosialistinen. Portfoliovarallisuutta (pörssiosakkeet + sijoitusrahastot) on yksityisillä ihmisillä noin 60 Mrd€ ja julkisella sektorilla taas selvästi yli 220 Mrd€. Suurten yrityksien omistajaohjaus on pääosin julkisten, yhteisomistuksessa olevien organisaatioiden hallussa. Olemme näiltä osin sosialistisessa järjestelmässä.

Käyttäjän Piksu kuva

Suomalaisten työpanoksesta yli 50% päätyy hyvinvointivaltiolle

Poliittisessa keskustelussa on monasti tuotu esille se, että työllisyyttä pitää edistää jotta julkinen hyvinvointivaltio voitaisiin säilyttää. Piksu selvitti teemmekö töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi vaiko enemmän omaksi hyväksemme.

Kyllä poliitikkojen käsitys oli oikea. Teemme töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi.

Piksun tekemän laskelman mukaan noin 52% yksityisellä työnantajalla työtä tekevän henkilön tekemästä lisäarvosta siirtyy erilaisten veroluonteisten maksujen muodossa hyvinvointivaltiolle. Henkilölle itselleen jää 40% (laskelma oikealla).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Koronaviruksen vaikutukset talouteen

Pelkkä pelon tunne riittää

Suurin osa maapallon väestöstä elää kädestä suuhun. Tämä väestö ei pysty olennaisesti vähentämään kulutustaan.

Lähinnä USA:ssa, Euroopan yhteisössä ja Japanissa asuu noin miljardi ihmistä, jotka pystyvät merkittävästi alentamaan kulutustaan, siis matkustamaan vähemmän, fyysisesti shoppailemaan vähemmän ja vähemmän käymään kokouksissa, ravintoloissa, näyttelyissä, konserteissa, teattereissa, urheilemassa jne.

Jos tämä ryhmä alentaa kulutustaan esimerkiksi vain 20 prosentillakin, vaikutukset maailman talouteen ovat järisyttävät.  Linkin kuva Kiinasta avaruudesta käsin kuvaa huomattavasti suurempaa muutosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhä useampi suomalaisosake on kassavirta-analyysin perusteella ostokohde

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty 2019 tilinpäätöstietojen mukaiseksi. Yhteensä 18 yrityksen osakkeen tavoitehinta on nyt viime viikon pörssikurssia korkeammalla (taulukko oikealla). Ne ovat tällä perusteella ostokohteita.

Tavoitehinta on laskettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon muun muassa yrityksen viime vuosien kehityksen ja toimialan yleisen viime vuosien kasvun.

Listan kärkipään yrityksissä on aiemmin ollut yksi yhteinen piirre, ne ovat olleet melko lailla turvallisia sijoituksia ja hyviä tuloksentekijöitä.  Tämä vuosi voi olla erilainen. Corona-viruksen seurauksia ei ole otettu huomioon tässä listassa. Virus voi levitessään hidastaa vuoden 2020 kasvua ja tuloksia merkittävästi. Vaikutukset voivat olla dramaattisia. 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Shanghain pörssi toipui jo koronapaniikista

Yllätys yllätys - Shanghain pörssi on jo toipunut koronapaniikista

Ankara on paniikki koronaviruksen levitessä, sillä VIX kurkottaa uudestaan kohti 50 pistettä. Ilkeältähän tilanne kiistatta näyttää, kun tapauksia löytyy jo kaikista maailman kolkista.

Hätätilanteita on julistettu, joukkotilaisuuksia peruttu ja rajoitettu, lääkkeistä on syntymässä pulaa. Sotkun seuraukset pysyvät yhä lähinnä arvailuina, mutta ainakin viranomaisten vastatoimet ovat voimakkaat.

Se voi vaikuttaa äkkiä markkinoihinkin. Kiina on ottanut kovat keinot käyttöön epidemiaa vastaan, ja ne alkavat tehota. Kuinka ollakaan, markkina-arvoltaan maailman neljänneksi suurin Shanghain pörssi on jo lähes tammikuun piikkinsä tasolla.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q4 2019

TT:n lista Q419 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työpaikkojen määrän kasvu on hyvän hallinon mittari

Työpaikkojen määrän kasvu on eräs hyvän hallinnon mittari.

Tähän mittariin yhdistyvät, koulutustaso, yritysten toimintaedellytykset, ihmisten mahdollisuus menestyä, lakien selkeys ja yksinkertaisuus sekä yritysten tasapuolinen kohtelu (vähän kohdennettuja yritystukia).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU maista mallikkaimpia ovat olleet keskeisen Euroopan maat ja Ruotsi.

Heikoimmin ovat pärjänneet reuna-alueet kuten Romania, Kreikka, etelä-Italia, Espanja, Portugal, Tanska, Suomi, pohjois-Ranska ja Latvia.  Näillä kaikilla on ollut omat erityiset ongelmansa. Yksi on yhteistä - hallinto, joka ei hevin korjaa ongelmia. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinassa toimivien yritysten liikevaihto romahtaa

Kiinassa toimivat eurooppalaiset yritykset pelkäävät liikevaihtonsa jopa puolittuvan kesään mennessä, osoittaa Euroopan kauppakamarin selvitys. Kiinassa toimivat yli 400 suomalaisyritystä kärsivät viruksesta väistämättä.

Yli 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti liiketoimintansa jo kärsivän merkittävästi. Tuotanto seisoo, alihankkijat eivät pysty toimittamaan tavaraa ja logistiikan järjestäminen on erittäin vaikeata Kiinassa sisäisesti sekä konttipulan takia myös kansainvälisesti. Lähes puolet yrityksistä pelkää liikevaihtonsa puolittuvan vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Ensimmäisellä vuosineljänneksen liikevaihdon pudotuksen uskotaan olevan ainakin 20 prosenttia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nuorten asennemuutos "viisas kasvattaa lainaa" on käytännön järkeä

Halvat korot innostavat investoimaan itseensä. Opintolainojen määrä ja koko kasvavat kiihtyvällä vauhdilla selviää Suomen Pankin tilastosta

Keskimääräinen maksamattoman opintolainan koko on 10'000€. Vastavalmistuvilla on opintolainaa huomattavasti tätä enemmän.

Yhteiskunnassa on menossa nuorten johtama asennemuutos. Lainaa voidaan pitää paljonkin eikä sitä ole kiire maksaa takaisin kun korko on mitätön ja reaalikorko negatiivinen. "Viisas kasvattaa lainaa" asenne on pankeille etu ja nuorille aikuisille käytännön järkeä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Danske Bank kehoittaa ylipainottamaan osakkeita

Danske Bank ennustaa osakkeille maailmanlaajuisesti 4-8 prosentin tuottoa seuraaville 12 kuukaudelle. Näkemyksen mukaan koronaviruksen vaikutus talouteen jää lyhytaikaiseksi.

Tuore sijoitusnäkemyksemme pitää osakkeet ylipainoissa sijoitussalkussa koronaviruksen aiheuttamasta kurssien laskusta huolimatta. Talouden ja osakkeiden positiivista kehitystä tukee edelleen moni myönteinen kehityskulku.

”Talouden tunnusluvut osoittivat merkkejä talouskasvun vakautumisesta vuoden 2019 jälkeen, ennen kuin koronavirus varasti kaiken huomion. Viime vuonna ilmassa oli vielä heikentymisen merkkejä sekä selkeä taantuman pelko. Yksi taustalla olevista tekijöistä on pienentynyt huoli kauppasodan kiihtymisestä, mikä on aiemmin selkeästi laskenut yritysten luottamusta. Lisäksi vahvat työmarkkinat, palkkojen nousu sekä matalat korot ja niiden myötä matalat asumiskustannukset varmistavat jatkossakin yksityisen kulutuksen pysymisen vakaana, joten se voi jatkossakin olla talouden veturina”, sanoo senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit