Ruotsalaisen pääoman mahtimies Jacob Wallenberg välitti Nordnet live konfrenssin osallistujille Davos:n valtionpäämies ja keskuspankkitapaamisen terveisiä (ruotsinkielinen video oikealla):

• Kaikki olivat erittäin positiivisia talouden tilanteesta ja maailmantalouden kehityksestä. Kukaan ei nähnyt maininnan arvoisia ongelmia.
• Merkittävin muutos koskee tilaisuudessa esiintyneen Trump:n edustaman USA:n asennetta. USA on vetäytymässä vapaasta maailmankaupasta ja kääntymässä taloudellisesti sisään päin samaan aikaan kun muut ovat valinneet globalisaation. Tästä tulee olemaan seurauksia USA:n jäädessä pois globaalin työnjaon keskiöstä. 
• Theresa May:n viestit eivät rauhoittaneet. Jotkin Wallenberg talousyhteisön yhtiöt ovat edelleen jatkaneet käynnissä olleita investointejaan Englantiin, mutta erityisesti kaikki (ruotsalaiset) pankit joutuvat etabloitumaan jäljelle jäävän EU:n alueelle. Englannin epävarma asema vaikuttaa kaikkiin Wallenberg imperiumin investointeihin. 

Kirjoitin aiemmin krypto- tai laajemmin virtuaalivaluuttojen verotussääntöihin liittyvästä ilmeisestä epäkohdasta. Verotukseen liittyy myös toinen, tietyssä mielessä syvempikin ongelma: sitä ei ole vielä kunnolla määritetty. Virtuaalivaluuttojen verotukselle on kyllä olemassa verottajan ohjeistus (kts. Virtuaalivaluuttojen tuloverotus), mutta se ei ole likimainkaan kattava.  Tämä on ilmeistä erityisesti siinä, miten verotuksessa käsitellään se, kun kryptovaluutoilla ostetaan toisia kryptovaluuttoja. Varmistin asian ottamalla yhteyttä verottajaan, ja fakta on tosiaan se, ettei verotuskäytäntöä ole vielä vahvistettu, vaikka suuri osa kaupoista on nimenomaan kryptovaluuttojen välisiä. Vaikka kryptovaluuttatuloja on varmasti ollut yksittäistapauksissa huomattavia määriä aikaisempinakin vuosina, vuoden 2017 valtavan virtuaalivaluuttojen arvonnousun jäljiltä verottajalla olisi nyt syytä päästä pikimmiten jonkinlaiseen viralliseen lopputulokseen verotuskäytännöistä.

Kovan pudotuksen jälkeiset korjausliikkeetkin ovat reippaita jahka pahimmat pelot hellittävät, mutta joka tapauksessa Trumpistanin ylikuumentuminen oli ja on yhä sitä mittaluokkaa, että nousut on analyysini mukaan vähäksi aikaa takana indekseissä. Eurooppa tapaa kulkea samaa jalkaa pääpiirteissään, mutta kevätkaudella tilanne on usein vähän toinen osinkosyklin vuoksi. Viime keväänä se kuumensi Saksan Dax-indeksin, ja nyt paniikin jälkeinen korjausliike ylös oli selvästi paras Helsingissä.

Maailmanpankki on valtioiden välinen yhteistyöelin joka pyrkii vähentämään köyhyyttä maailmassa. Tämä tavoite on saavutettu erinomaisen hyvin. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja traditionaalinen nälänhätäalueille viety apu on harvinaista (punainen osa oikealla olevassa kuvassa).

Köyhyyden ovat tilastojen mukaan poistaneet yritysten tekemät suorat kaupalliset investoinnit, joiden mukana on kulkenut jämäkkä ohjaus, jolla kehittyvien maiden ihmiset on ohjattu osaksi globaalia talouselämää. Ukomaisten yritysten työntekijät ovat olleet tiukassa ja osaavassa ohjauksessa.

Suorat kaupalliset investoinnit alkoivat lisääntyä vuoden 1995 paikkeilla (kuva alla) ja samalla alkoi kehittyvien maiden nopea kehitys ja köyhyyden vähentyminen. Köyhyyden vähentyminen on kaupallisen globalisaation suoma siunaus.

Nobel palkinnon saaja William Sharpe havaitsi vuonna 1991 tutkimuksessaan "The Arithmetic of Active Management" että keskimääräinen aktiivisesti hallinnoitu rahasto ei voi milloinkaan voittaa passiivista rahastoa. Keskimääräinen aktiivinen rahasto tai sijoittaja häviää suurempien hallinnointipalkkioiden ja suurempien kaupankäyntikulujen verran indeksirahastolle. 

Kyse on yksinkertaisesta logiikasta, joka on helppo toistaa. Oletetaan että pörssistä puolet on passiivisesti hallinoitujen indeksirahastojen hallussa ja toinen puoli aktiivisesti hallinoituja. Tällön passiivisesti hallinnoitujen rahastojen tuotto on pörssi-indeksin suuruista. Aktiivisesti hallinnoiduille rahastoille jää toinen puoli pörssistä joka on sekin silloin automaattisesti koostumukseltaan indeksin mukainen. Ja tämän seurauksena keskimääräinen aktiivinen rahasto generoi omistajilleen tuottoa joka on indeksin tuotto miinus aktiivirahaston suuremmat kulut. Sama logiikka pätee sekä korko- että osake- rahastoille.

Taitavan salkunhoitajan hallinnoima yksittäinen aktiivinen rahasto voi voittaa indeksin. Mutta yhden aktiivirahaston menestys on William Sharpe:n havainnon mukaan muilta aktiivisilta rahastoilta ja sijoittajilta pois. Kyse on nollasummapelistä.

OECD:n raportti "The walking dead ?" kiinnittää huomiota siihen että Suomessa muiden muassa elätetään enenevässä määrin Zombie yrityksiä, jotka eivät nykyisessä alhaisen koron maailmassa kykene suoriutumaan edes velan koroista. Noita yrityksiä on raportin mukaan Suomessa muutama prosentti yrityksistä ja niissä työskentelee noin 5% työvoimastamme. Raportissa ei huomioida yritystukia joiden huomioon ottaminen nostaisi Zombie sektorimme koon paljon suuremmaksi.

Korkeatuottoisia yrityslainoja kannattaa välttää

Valtiosihteeri Martti Hetemäki on blogikirjoituksessaan kommentoinut raporttia ja kiinnittää huomiota siihen että korkojen nousu voi lähivuosina aikaansaada talouselämää tervehdyttävän konkurssiaallon. Sijoittajan kannalta tämä tarkoitaa sitä että korketuottoisia yrityslainoja kannattaa lähivuosina välttää. Niissä piilee suuri ja alati kasvava riski (kuva alla).

Marcus Hernhagin kolmannessa kirjassa on paljon hyviä periaatteita sijoittajalle. Esimerkiksi seuraavista voin olla samaa mieltä.

1. Pitkän ajan tuoma korkoa-korolle efekti on merkittävä ja alkaa vaikuttaa voimakkaasti vasta 30 vuoden sijoitusajan jälkeen.
2. Shillerin P/E-luku, joka vertaa nykykurssia kymmenen edellisen vuoden tulosten keskiarvoon, antaa liian korkeita arvoja. Eikä ole mikään indikaattori sen suhteen, että trendi olisi kääntymässä.
3. Keskihajonnan käyttö riskin mittarina (=volatiliteetti) ei anna oikeaa kuvaa. Korkeampi keskihajonta tarkoittaa myös potentiaalia parempaan kehitykseen.
4. Arvosijoittamisen isän Benjamin Grahamin kaikki sijoitusperiaatteet eivät toimi enää tänä päivänä.

Kokonaisuutena kirja on hyvä yhteenveto varsinkin arvosijoittajalle sopivista toimintaperiaatteista. Suurin osa näistä toimii myös laatusijoittajalle.

Suomen venevienti vetää hyvin: viennin arvo kasvoi viime vuonna yli kahdeksan prosenttia.  Venevalmistajien, telakoiden ja alan kaupan – kokonaisliikevaihto oli 535milj. euroa vuonna 2017. Toimiala työllisti Suomessa noin 3500 henkeä.

Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalon mukaan kaksi trendiä vahvistui viime vuonna entisestään: alumiinirakenteisten moottoriveneiden suosio jatkoi kasvuaan ja Suomessa valmistetut suuret purjeveneet menestyivät maailmanmarkkinoilla.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -4.8%, alusta (27-05-2010) +110.2%

Yleistä

Kauan odotettu kurssikorjaus on nyt tullut. Kurssiliikkeet olivat viime viikolla jopa hämmästyttävän rajut. Silti en ole vakuuttunut, että pitkään jatkuneet ”härkämarkkinat” olisivat nyt ohi. Tämä tuntuu enemmän tasaisin väliajoin toistuvalta korjausliikkeeltä, kuten toissavuoden Kiinasta alkanut korjausliike.

Tilastot USA:n suurimmista patentoijista osoittavat IBM:n olevan 25 vuottaa kärjessä: 9043 myönnettyä patenttia vuonna 2017. Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto (USPTO) myönsi viime vuonna ennätykselliset 320 003 patenttia. Kasvua vuodesta 2016 oli 5,2 %.

Seuraavaksi suurimmat patentoijat olivat Samsung Electronics Co Ltd (5837 patenttia) ja Canon KK (3285 patenttia). Top 10 listalla oli muitakin suuryrityksiä Kauko-Idästä: viidentenä LG Electronics (2701), yhdeksäs Taiwan Semiconductor Manufacturing (2425) ja kymmenes Samsung Display (2273).

Kysymys siitä alkaako helmikuun yllättävästä kurssipudotuksesta pidempi karhu- eli laskumarkkina pohdituttaa.  Laskumarkkina ei ole ehkä alkanut aivan vielä jos historia toistaa itseään. Ohessa kaksi korkotasoon perustuvaa näkökulmaa asiaan.

USA:n keskuspankkikorko

USA:n keskuspankki FED on inflaatiota ja talouden ylikuumenemista taltuttaakseen hivuttanut keskuspankkikorkoa ylemmäs. Näin on, kuten oheisessa FRED:n ja Macrotrends kuvasta voimme havaita, tapahtunut aina ennen kurssilaskua ja taantumaa (taantumat on kuvassa harmaalla). Vuoden 2001 ja 2008 taantumien yhteydessä keskuspankkikorko ehti olla jonkin aikaa korkeahkolla tasolla ennen kuin vaikutukset yritysten voittoihin alkoivat loppujen lopuksi kääntää talouden alamäkeen. Tätä ei ole vielä tällä kertaa nähty. Voitot ovat edelleen korkealla ja talous kasvaa. 

Koska markkinat kuten yleensä talous on inhimillistä toimintaa, ei sen ennustaminen ja tulkinta ole eksaktia luonnontiedettä. Joitakin selkeitä lainalaisuuksia siellä silti on. Yksi niistä se, että talous ei voi kasvaa ihan missä mitassa tahansa, vaikka arvopaperien hinnoittelun perusteella siltä joskus näyttää.

Kun hype iskee, taivaskaan ei tunnu olevan rajana. Kyse on kuitenkin sijoittajien innostuksen asteesta. Kurssinousun kiihtyessä kukaan ei halua jäädä riemusta paitsi. Ostohuuma kiskoo mukaansa, hinnoittelu ei kiinnosta. Näin syntyvät pörssikuplat aina joidenkin vuosien välein. Joskus ne sulattavat kaiken suhteellisuudentajun kuten teknokupla. On siitä samoja merkkejä nytkin. Ei ole vaikea löytää täysin päättömästi hinnoiteltuja hittiosakkeita, ja se koskee myös todella suuria yhtiöitä.

Mutta talouden lait eivät katoa. Kasvulla on rajansa, samoin osakkeiden hinnoilla. Kun jossain kohtaa joidenkin – oletettavasti isojen toimijoiden – järki voittaa ja alkavat myynnit, niin kurssit kääntyvät alas. Euforia sulaa hetkessä paniikiksi: on myytävä kun muutkin myyvät.

Netti-pelaamisesta ja Nettikasinoista on tullut myös meillä Suomessa ilmiö, ja se kasvaa kasvamistaan koko ajan. Tarkkoja lukuja ei pystytä esittämään, mutta on arvioitu, että Suomessa pelataan nettipelejä noin 600 dollarin eli 400 euron edestä vuosittain per henkilö, ja määrä sen kun kasvaa kasvamistaan sillä yhä useampi on alkanut harrastamaan pelaamista.

Brittiläisen H2 Gambling Capital -konsulttiyhtiön mukaan suomalaiset käyttävät eurooppalaisista eniten rahaa uhkapeleihin netissä, ja maailmassa edelle menevät vain Singapore ja Australia.

Suomalaisten pörssiyritysten omistajaohjaus on pysynyt tiukasti kotimaisissa käsissä. Ulkomaalaisomistus on hajaantunutta ja kokonaisuudessan viidenkymmenen prosentin luokkaa.

Kotimainen omistus on puhtaasti hyvä asia. Suomalaisessa omistuksessa ja täällä pääkonttoriaan pitävä yritys sijoittaa kotimaahan monia tärkeitä toiminteita ja tietotaitoa. Tästä on koko talouden hyvä ponnistaa. 

Monet asuinrakennukset ovat käyttöikänsä päässä ja olisi järkevintä purkaa rakennus ja rakentaa uusi. Korjaaminen on voi olla kalliimpaa ja joskus jopa mahdotonta.  Asunto-osakeyhtiölaki vaatii kuitenkin kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen ja kun sitä ei saada niin monasti päädytään korjaamaan vaikka uuden rakentaminen olisi järkevämpää. Valtioneuvoston selvitystoimikunta esittää nyt raportissaan "Asunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen" että yksimielisyysvaatimuksesta luovutaan ja siirrytään määräenemmistöpäätöksiin jotta järkevä, asuinympäristöä parantava toiminta tulisi mahdolliseksi.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Lisäsin vuoden 2019 ennusteeksi. Luvut ovat toistaiseksi pääosin vuoden 2018 ennustelukuja.

Olen päivittänyt vuoden 2017 tulostiedot siltä osin kuin niitä on tullut.

Mikä markkinoita heiluttaa kun kurssit sukelsivat maailmalla parissa päivässä yli 5%?

Perussyy on korkotaso. Euroopan korkotaso on olematon ja suomalaisesta saattaa tuntua etteivät korot muodosta vaihtoehtoa. Sijoitusmaailmasta kuitenkin vain runsas 20% ajattelee Euroissa. Sijoittajien päävaluutta on dollari ja dollarimaailmasta käsin tilanne näyttää erilaiselta. USA:n valtionlainojen korot ovat nousseet ripeään tahtiin ja 2 vuoden valtion lainoille maksetaan yli 2% korkoa ja 10 vuoden lainan korko lähentelee jo 3% rajaa (FRED:n kuva oikealla). Korot alkavat olla joidenkin markkinatoimijoiden näkökulmasta kohtuu vaihtoehtoja kalliin puoleisille osakkeille.

Nordea:n Lippo Suominen on innostunut osakkeista. Nousua on Nordean mukaan vielä luvassa ja Nordea kehoittaa pitämään osakkeet ylipainossa.

Osakkeet menevät hyvin koska maailmantalous kasvaa, tulokset paranevat. USA:n veroale ja tehty kulukuuri ovat vetäneet tulokset vahvaan nousuun ja sijoittajatkin ovat vihdoin myöntäneet että maailmassa menee hyvin.

Vielä ei ole mitään tekijöitä jotka kääntäisivät hyvän kehityksen. Milloin sitten osakkeiden nousu kääntyy?  Arvaukset siitä mikä voisi jonain päivänä kääntää tilanteen liittyvät siihen että USA:n talous voisi mennä liian hyvin ja palkkapaineet kasvaisivat, inflaatio nousisi ja korot nousisivat. Tämä ei missään nimessä ole tämän hetken kysymys ja nousua on vielä luvassa. 

Maailmantalouden kasvusta hyötyvät eniten kehittyvät markkinat ja niistä erityisesti Latinalainen Amerikka on Nordean suosikki.

Lisää tietoa:  Nordean viikkoraportti

Löysin erinomaisen sivuston. Hyödyllistä tietoa löytyy runsaasti. Mukana kaikki Pohjoismaat ja USA.

https://borsdata.se/

Erityisesti kohta Bolag sisältää kaiken olennaisen numeerisen tiedon yrityksistä pitkältä ajalta

https://borsdata.se/hm/nyckeltal

https://borsdata.se/hm/analys

Maksamalla saa tietoa vielä enemmän, mutta ilmainenkin osa on varsin kattava.

Usein asuntosijoittajat pitävät sijoitusasunnon ostoalueensa verrattain suppeana, esimerkiksi omassa kotikaupungissaan tai maksimissaan 50 km etäisyydellä. Tämä ilman muuta tuo vaivattomuutta ja helpottaa sijoitusasuntojen hallinnointia. Toisaalta syy pitäytyä kotikulmilla on se, ettei ole uskallusta sijoittaa vieraalle alueelle. Tämä on kovin ymmärrettävää, mutta tämän artikkelin tarkoitus on helpottaa ja nopeuttaa vieraaseen alueeseen tutustumista.

SKOP:n Juhani Riikosella oli eräitä hyviä ajatuksia, vaikka hänen uransa pankissa olikin katastrofaalinen. Eräs Riikosen osuva kommentti liittyi tulosjulkistuksiin: sisäpiiritietokaan ei riitä.  Tuloksesta pitäisi vielä tietää, miten markkinat siihen reagoivat.

En sinänsä kajoa mitenkään Mikon erinomaiseen analyysiin Nokiasta, mutta totean, että julkistusaamuna ennen pörssin avautumista Nordea piti aamukatsauksessaan Nokian tulosta huonona. Talousmedia piti sitä ennen pörssin avautumista hyvänä ja markkinat kiittivät 10 %:n nousulla. Seuraavana päivänä Nordea antoikin Nokialle ostosuosituksen ja nosti tavoitehintaa eli markkinat ratkaisivat suurpankin kannan suuryrityksen fundamentteihin. Hmmmmm?

Kirjoitin Nordnetin maakohtaisia hinnoitteluja vertaavassa jutussani, että "Mitään faktatietoahan minulla ei asiakasprofiilijakauman suhteen ole", mutta sattumalta heti seuraavana päivänä luinkin tuoreimman Viisas Raha -lehden artikkelin, jossa oli osakevälittäjistä juttu. Vaikka jutun paino ei ollut niinkään hintavertailussa vaan välittäjien omassa bisneksessä, jutussa sanottiin kuitenkin Nordnetistä seuraavaa:

• Sitaatti 1: "Liikevaihtoa Nordnetille kertyy noin kaksi euroa toteutettua kauppaa kohden." 
• Sitaatti 2: "Nordnetillä on yli 600 000 asiakasta, jotka tekivät keskimäärin reilut 100 000 [kauppaa] kaupankäyntipäivää kohden."

Näiden tietojen pohjalta voi tehdä jonkinlaisia päätelmiä siitä, millä tavalla asiakkaat keskimäärin sijoittavat. Sen pohjalta taas voi paremmin arvioida, minkälainen hinnoittelu ihmisiä houkuttelee.

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittavat rahastot ovat olleet yleensä melko lailla hyviä. Monet rahastot ovat viimeisen vuoden aikana voittaneet indeksin selviää Morningstar:n vertailusta. Rahastojen tuototo ovat viimeisten vuosien aikana parantuneet. Indeksin voittanut rahasto oli vielä muutama vuosi sitten harvinaisuus. 

Kärjessä on pienten sijoituspalveluyritysten kuten, Taaleri, Evli, UB ja Elite rahastoja. Mutta myös suurten suomalaisten pankkien kuten Nordea ja LähiTapiola rahastot menestyvät mainiosti.

Hännänhuippuna näyttää olevan melko paljon pieniin yrityksiin keskittyneitä rahastoja. Pienten ja suurten yritysten menestys ei aina kulje tasatahtia vaikkeivät erot pitkällä tähtäimellä olekaan välttämättä suuria.

Markkinat voivat toimia irrationaalisesti paljon pidempään kuin lompakkosi kestää, murjaisi osuvasti John Maynard Keynes, joka tunnetaan kyllä enemmän muista talousviisauksista kuin markkinoita koskevista. Maynard-setä on käynyt usein mielessä viime kuukausina jenkkipörssien hypeä ällistellessä, mutta toisaalta olen tiennyt ihan omakohtaisen kokemuksen pohjalta, että jossain tulee katto vastaan, ja sen jälkeinen poksahdus on usein reippaanpuoleinen.

Varoitin viikko sitten VIX:in nousevista pitkistä indikaattoreista. Harvinaisen nopeasti ne realisoituivat itse indeksin ja samalla markkinoiden ryntäykseksi. Lopulta jenkkipörssit kyykkäsivät viikkotasolla, ja pahemmin kuin kahteen vuoteen. Samassa ovat ottaneet kyytiä muutkin pörssit, joskin vauhti on vaihdellut. Ja VIX keulii.

https://www.tradingview.com/chart/BH12F2OG/

Teknologian kehittyminen lisää algoritmeihin perustuvan sijoittamisen suosiota vuonna 2018. Kvantitatiivisessa sijoittamisessa tärkeää on osata yhdistää mallit – ja tietämys siitä, miten niitä käytetään. Algoritmien ja datan merkitys lisääntyvät, mutta sijoittaminen vaatii yhä sijoittajia.

Sijoitusalgoritmien nousu on tapahtunut samaan aikaan pörssikurssien yhdeksän vuotta kestäneen nousun kanssa. Mitä tapahtuu, jos kurssit laskevatkin vuonna 2018? Varmaa on vain se, että ihmisten, ei tietokoneiden, on selvitettävä seuraava kriisi.

Varo kangastuksia!

Nokia julkaisi 2017 tuloksensa hetki sitten. Tässä huomioita tuloksesta.

Positiivinen näkökulma Nokiaan
4q17 ei-IFRS tulos (operating profit) oli 1004M€ ja ylitti odotukset. Verkkolaitemarkkina on ollut vaisu ja supistunut, mutta näkymät vuodesta 2019 alkaen ovat silti valoisat käynnistyvien 5G toimitusten ansiosta. Lisensiointiliiketoiminnan vuotuinen kasvu näyttää melko vahvalta ja onneksi myös ennustettavalta. Nokian EPS ennuste vuodelle 2020 0.37-0.42€.

Helmikuussa 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen jälkeen työmarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi selviää Valtionvarainministeriön palkanmuodostuksen seurantaraportista:

• työttömyys on oheisen kuvan mukaan laskenut vajaalla sadallatuhannella ihmisellä
• avoimia työpaikkoja on työnhakijaa kohden suurin piirtein kaksi kertaa enemmän
• palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima on noussut 1,3% (johtuu työssä käyvien määrän lisääntymisestä)
• Suomen yksikkötyökustannuksissa laskettu kilpailukyky on parantunut noin 5% suhteessa muihin Euroalueen maihin

Kaikenkaikkiaan Suomi on kehittynyt terveempään suuntaan. Jostakin syystä myös avoimiin työpaikkoihin tartutaan paljon hanakammin. Avoimet työpaikat ovat merkittävästi lyhyemmän aikaa avoimena kuin vuonna 2015 vaikka silloin oli paljon enemmän työttömiä. Tämän erittäin terveen, mutta jossain mielessä täysin käsittämättömän kehityksen syytä ei ilmeisesti täysin tunneta.

Valitettavasti en ole pahemmin kiinnostunut taloushistoriasta, jos ei siitä erikseen makseta.

Kuitenkin aloin pohtia, että Ikea, Lego, Tetra Pak, Clas Ohlson ja vähäisessä mitassa jopa Brio ovat pohjoismaisia yrityksiä, joitten perustamiseen on tarvittu varmaan muutakin, mutta ainakin runsaasti kädentaitoja.

Maatamme on vuosikymmeniä vaivannut se, että yhteiskuntatieteiden tohtoreita saa markalla tusinan ja tusinaan kolmetoista, vrt, mutta sellaiseen työhön, johon tarvittaisiin kädentaitoja, saa tekijää etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Ennenvanhaan Nokian tulosjulkistuspäivä oli kansallinen "karnevaalipäivä" ainakin sijoittajille. Kiinnostus Nokiaa kohtaan tuntuu edelleen olevan korkealla. Näkemyksiä nokiasta kysellään edelleen tiuhaan. Aion lukaista tuloksen läpi huomisaamuna ja kommentoida sitä täällä Piksussa.

Ericsson julkisti tuloksensa tänään. Tähän päivään mennessä Ericssonin ja Nokian julkistamat osavuositulokset viimevuodelta (yhteensä 7kpl) ovat olleet kaikki järjestään tappiollisia. Ericssonin tänään julkistamasta jättitappiosta suuri osa muodostui kertaluontoisesta alaskirjauksesta, mutta tulos olisi ollut selkeästi tappiollinen myös ilman sitä.

Huominen Nokian tulos lienee positiivinen, mutta vuosi 2017 jäänee tappiolliseksi. Palataan asiaan huomisaamuna.