Artikkelit aikajärjestyksessä

Tuleeko koronan (Covid-19) toinen aalto ja miten silloin käy taloudelle?  WHO:n tilasto (kuva oikealla) kertoo omalla tavallaan vastauksen.

Korona epidemia on kuolleiden määrän perusteella pysynyt maailmanlaajuisesti suurin piirtein samalla tasolla jo huhtikuusta alkaen. Epidemia on pahentunut joissain maissa ja helpottanut toisissa.

Sairastuneiksi todettujen päivittäinen määrä on tähän saakka kasvanut nopeammin kuin ihmisiä on ehtinyt parantua. Tähän on tullut muutos.  Päivässä paranee nyt hieman enemmän kuin päivässä sairastuu ja epidemia alkaa tämän perusteella olla hallinnassa. 

Miten liukuvia keskiarvoja voi hyödyntää päätöksenteossa?  Eräs toimiva malli on tässä. Kurssilaskut ovat yleensä nopeita ja nousut taas hitaampia. Liukuvilla keskiarvojen avulla on mahdollista hyödyntää tätä epäsymmetriaa niin, että sijoittaja saavuttaa etua.

Seuraava esimerkki toimii hyvin jos kurssilaskut ovat nopeita ja nousut hitaitaampia. Tässä menetelmässä osakkeista ollaan poissa vain kun sekä 50 päivän että 200 päivän liukuvat keskiarvot ovat indeksin yläpuolella. Osakkeisiin palataan heti jos indeksi on jomman kumman liukuvan keskiarvon yläpuolella. Tässä koko menetelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Tämä strategia johtaa siihen, että osakkeissa ollaan enimmän aikaa ja markkinoille palataan nopeasti kurssilaskun jälkeen. Sijoitustuotot ovat keskimäärin hieman korkeammat kuin pelkällä osta ja pidä menetelmällä. Suurin hyöty tulee siitä, että salkun arvon vaihtelut (volatiliteetti) pienenee ja sijoittaja voi nukkua yönsä paremmin. Aivan kaikkein pahimmista laskuista ollaan tällä menetelmällä poissa ja nousuun päästään nopeasti mukaan.  

TT:n lista Q220 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on, että yritys on laadukas sijoituskohde hinnan ollessa kohtuullinen. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Kaunis katsoa, kelvoton sijoittaa

Kulta ei kuulu Pörssihaukan sijoituskohteisiin – eikä sellaiseksi tule. Kulta on toki ajoittain hyvä kohde, jos sitä nappaa trendin pohjasta ja myy sopivaan aikaan.

Pitkällä aikavälillä se on surkea kohde, joka vain pitää arvonsa inflaatiokorjattuna. Jokainen edes kohtalainen osake hakkaa kullan mennen tullen vähänkään pidemmällä aikajänteellä.

Kullan hinnan nousu kahteen tuhanteen dollariin unssilta nosti suurta riemua siihen hyvään aikaan sijoittaneissa. Ei se minullekaan lainkaan yllätyksenä tullut.

Juhana Brotherus on tiiminsä kanssa tehnyt HYPO:sta Suomen asuntomarkkinoiden osaajan ja HYPO:n katsusten kautta välittyy tällä hetkellä asuntomarkkinoiden tila päättäjille ja asuntomarkkinoille.

Onnistuminen on seurausta oikeaan todellisuuskuvaan pyrkivästä, laaja-alaisesta tiedonvälityksestä, jossa on ollut mukana myös rahtunen HYPO:n omaa hyvin perusteltua näkemystä.  Lobbareille tyypillinen mainostava ja vedättävä ote on puuttunut.

HYPO:n katsaus  tavoittaa tälläkin kertaa oleellisia trendejä:

1. Koko maan hinnat miinukselle ensi kerran 5 vuoteen – kasvukolmio kestää koronan keskellä
2. Maakuntakeskukset historiallisen haasteen edessä – opiskelijat eivät saavu ja talous taantuu
3. Opiskelijavaltaiset Vaasa, Joensuu ja Rovaniemi jo valmiiksi vaikeuksissa
4. Yksiömarkkina vapisee Vantaalla – runsas rakentaminen ja koronan kynimä kysyntä näkyvät nyt
5. Miinuskorot, lyhennysvapaat ja epävarma epidemia tuovat tukea omistusasumiseen

Kultaan sijoittanut on tuottanut viime vuosina hyvin. Hinta on noussut vuodesta 2018 peräti 40%.

Kullan hintaan vaikuttaa, samoin kuin muihinkin raaka-aineisiin, tuotanto ja kysyntä. Kullan tuotanto on vuosikymmenten kuluessa hitaasti noussut. Tuotanto on ollut tällä vuosituhannella noin 2000 tonnin luokkaa vuodessa. Tuotantomäärä ei ole reagoinut pelkästään hintatason muutoksiin. Kultaa saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena ja tuotantomäärät riippuvat muun kaivannaisteollisuuden tuotantomääritä.

Kultaa tarvitaan ennen kaikkea koruhin, sijoittajille ja teollisuuteen. Teollisuuden käyttö on vähäistä, noin 10% tuotannosta. Hintatason vakautta ylläpitääkin läninnä korujen kysyntä, joka kattaa noin 50% tuotannosta. Surimpia korukullan käyttäjiä ovat Kiina ja Intia. Korukullan kysyntä on vakaata ja perustuu kulttuurillisiin tekijöihin. Loput, eli 40% tuotannosta menee sijoittajille. Sijoittajien suuri osuus tekee hinnasta volatiilisemman kuin se kenties muuten olisi. Sijoittajat hakevat kullasta epävarmojen aikojen turvaa ja hajautusta. Kullan hinta nousee yleensä silloin kun sijoitusmaailmassa on muuten hermostunutta laskua.

Mitä kuuluu maataloudellemme? Itse asiassa varsin hyvää. Tuotantomäärät ovat pysyneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen suurin piirtein ennellaan.

Yksi on muuttunut. Maataloudesta elantonsa saavien ihmisten määrä on vielä viimeisten kymmenenkin vuoden aikana laskenut 60 tuhannesta nykyiseen 47 tuhanteen. Pudotusta on tullut 20% ja maataloustuottajien keski-ikä on noin 53 vuotta ja tuottajien määrä laskee edelleen. Maaseutu ei elä enää yksin maataloustuottajista, heitä on liian vähän. Maaseutu elää monipuolisesti metsätaloudesta, kaivostoiminnasta, turismista, kaupunkeihin sukkuloimisesta, kesämökkiläisten palvelemisesta ja kaikenlaisista muista elinkeinoista.

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Melkein kaikki osarit ovat tulleet ja ennusteet 2020 ja 2021 on päivitetty.

Erasmus Rotterdamilainen, ”Tyhmyyden ylistyksen” kirjoittaja

Alempana on keskusteltu yhteiskuntafilosofiasta. Kai Nyman on kuvannut tiettyjä filosofeja. Aiheeseen voi lisätä, että ko. ajan henkilöt elivät Euroopassa, jossa yksinvaltias ja ylimmät säädyt (aatelisto ja papisto) hyödynsivät suuresti koko kansan tuottamaa BKT:tä ilman osallistumista pahemmin BKT:n tekoon.

Ilmiö loi vastavaikutuksen. Ihmisen väitettiin olevan älykäs (Homo Economicus) ja pyrkivän omaan hyötyynsä. Jos pyrkimystä ei rajattaisi, tuloksena olisi kaikkien hyöty. Selitys liitetään Adam Smithiin, mutta sopii moneen muuhunkin yhteiskunnan ja politiikan tasolla.

Vastaväitteet:

Osakesijoittajalla on ollut hyvä kesä siitäkin huolimatta että reaalitaloudet ovat olleet sotien jälkeisen ajan pahimmassa syöksyssä:

• tulokset ovat olleet odotettua parempia
• osakkeiden arvot ovat palautuneet

Osakemarkkinoilla asiat voivat edelleenkin mennä hyvin vaikka paras nousu onkin takana päin. Nordea suosittelee kuitenkin pitämään osakkkeet peruspainossa ja painottamaan riskiyrityslainoja. Joukkolainojen riski/tuotto suhde on nyt osakkeitakin paremmalla tasolla.

Valokuitunen Oy:n teettämä tutkimus paljasti, että toimiva nettiyhteys peittoaa kaikki muut arkiset mukavuudet.

Vastaajista peräti yli 70 prosenttia valitsisi mieluummin toimivan nettiyhteyden kuin etelänmatkan tai sanomalehtitilauksen. Ja vaikka nettisurffaus ja sohva kuuluvat tiiviisti yhteen, nettiyhteys hakkaa sohvan kaksinkamppailussa. Peräti 42 prosenttia vastaajista pitää toimivaa nettiyhteyttä sohvaakin tärkeämpänä.

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta ylitti 100 mrd. euroa ja oli 100,4 mrd. euroa kesäkuun 2020 lopussa. Myös muissa euroalueen maissa talletukset pankkeihin ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä tietää hyvää pankkiliiketoiminnan voluumille. Pankkien tehtävä on lainata rahat eteenpäin yksityisille ja yrityksille ja nyt tuo liiketoiminta kasvaa.

Pankkien liiketoiminta supistuisi, jos yksityiset alkaisivat merkittävästi sijoittaa näitä varoja suoraan yritysten osake- tai korko- instrumentteihin. Näin ei ole tapahtumassa. Rahat säilyvät ja jopa lisääntyvät käyttelytileillä ja pankkilainojen määrää lisääntyy vastaavalla määrällä ja pankkiliiketoiminta kukoistaa. Talletusten lisääntyessä lisääntyy myös velan määrä. Toisilla on velkaa yhä enemmän ja taas toisilla on talletuksia. Tämä on pankkien kannalta pelkästään hyvä asia. Pankit pärjäävät korona kriisissä varsin hyvin. 

Yritysten tilanne on parantunut kesän aikana laajalla rintamalla. Tämä näkyy hyvin Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemän kyselyn tuloksissa eri näkökulmista. Nyt 65 prosenttia yrityksistä kertoo kärsineensä koronakriisistä, kun toukokuussa näin vastasi 73 ja huhtikuussa 76 prosenttia yrityksistä.

- Syksy on kuitenkin isojen pilvien peitossa. Pelätään toista aaltoa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Matti Vanhasen budjettiehdotus jatkaa toistakymmentä vuotta jatkunutta linjaa:

• Velkaa otetaan 7Mrd ja omaisuutta myydään. Rahat pumpataan talouteen ja niillä ylläpidetään 2 vuotisten työehtosopimuksien mukaista, tilanteeseen nähden ylisuurta palkkatasoa.
• Bruttokansantuote supistuu. Nimellispalkat ja julkinen kulutus ovat supistuneeseen tuotantoon nähden liian suuria ja maan kustannustaso kohtuuton. Jotta vientiteollisuus pärjäisi, on raskaalle teollisuudelle tarjolla uusia verotuksellisia tukimuotoja (esim. sähköveron alennus). Tämä mahdollistaa raskaan vientiteollisuuden pärjäämisen samalla kun kotimarkkinateollisuus ja korkean jalostusarvon vienti joutuvat entistä pahempaan ahdinkoon. Suomi on yhä voittopuolisemmin Euroopan savupiippumaa. Suomalaiseen raskaaseen teollisuuteen voi sijoittaa, mutta korkeamman jalostusarvon yrityksiä kannattaa etsiä pääasiassa muualta. 
• Oleellisia rakenteellisia muutoksia ei työllistämistoimia lukuun ottamatta tehdä. Matti Vanhasen sanoin:  "Minimoimme sopeutuksen leikkausten ja veronkorotusten kautta".  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että merkittävimmät sopeuttavat rakennemuutokset, kuten työmarkkinoiden vapauttaminen, jäävät tekemättä. Tämäkin tukee raskasta teollisuutta. Kollektivistinen, keskusjohtoinen, holhottujen työläisjoukkojen maa on juuri sitä mitä raskas teollisuus työvoimakseen tarvitsee.  

Rahapelialan merkittävimmät segmentit ovat kasinot, lotot ja urheiluvedonlyönti. Maantieteellisesti segmentoituna rahapelialan suurimmat markkinat löytyvät Aasian ja Tyynenmeren alueelta, mutta rahapeliala on tuottoisaa kaikkialla, sillä kasinoilla on käytössään muutamia äärimmäisen tehokkaita ansaitsemiskeinoja. Myös mobiilipelaamisen kasvaneella suosiolla on ollut positiivinen vaikutus rahapelialalla toimivien yritysten menestykseen. Nettikasinoiden pelit toimivat kätevästi mobiililaitteilla ja niiden pariin on helppo päästä missä vain. Jo vuonna 2017, yli puolet Iso-Britannian aikuisväestöstä oli koittanut mobiilipelaamista nettikasinolla ainakin kerran (The Business Research Company, 2019).

Ei riitä, että pelit toimivat ongelmitta mobiilissa, vaan myös rahansiirtojen tulee onnistua yhtä kätevästi mobiililaitteilla. Talletus puhelimella onkin yksi menestyneiden mobiilikasinoiden tunnusmerkeistä. Pelaajat haluavat tallettaa rahaa ja pelata yhtä laitetta käyttäen. Mobiilimaksuihin erikoistuneita palveluita ovat Zimpler, SIRU Mobile ja jatkuvasti suosiotaan kasvattava Siirto.

Kasinopelit toimivat niin, että niissä on aina ns. "talon etu", eli jokainen asiakas menettää pienen osan rahoistaan panostaessaan peliin. Talon etu voi olla esimerkiksi 5% panostetusta summasta. Pöytäpeleissä, kuten ruletissa summa voi nousta suuremmaksikin. Myös tervetuliaisbonusten "ilmainen" raha tuo jatkuvasti uusia asiakkaita. Usein ilmaisen pelirahan lunastaminen edellyttää kuitenkin tallettamista. Jos peli maksaa voittoja, haluaa pelaaja usein tallettaa lisää ja jää näin kasinon asiakkaaksi. 

Sijoittajan matkassa, hyppää kyytiin!

Kiinnostukseni sijoittamiseen alkoi joskus 1970-luvulla, kun ostin Huhtamäen osakkeita. Päästyäni pois päivätöistä, olin pari vuotta työttömänä. Silloin oli aikaa ja tarvetta miettiä, miten saada aikansa kulumaan tekemällä jotain selvästi hyödyllistä..  Kuin tilauksesta tulikin teknobuumi ja ostin eräänä heinäkuun vuonna 2000 KOP-pankista Nokian osakkeita. Kun vuosi vaihtui, oli näiden osakkeiden arvo noussut jo yli 70 %, josta ilosta tuli kiinnostus syventyä perusteellisemmin sijoittamiseen!

Netti toimi tuolloin ja tietoa sai verkosta. Niinpä aloin opiskella, kunnes pystyin jo ottamaan kantaa esimerkiksi TJ-Groupin osakeantiin. Sen kerroin oppilaille tapahtui ensimmäisellä itse kehittämälläni sijoituskurssilla. Se oli ensimmäinen laatuaan erään pikkukaupungin kauppaopistolla. Muistan, että 24 osallistujaa oli mukana ja muutama ilta käytiin innolla läpi Helsingin pörssin osakkeita ja sijoittamista jo 2000 luvun alussa.

Olen vuosia ollut vähäisessä määrin Seligsonin asiakas. Otin uutisen vastaan surullisena, tietenkin ”Seligson & Co:n toiminta jatkuu samalla nimellä ja samoilla palvelumalleilla (rahastot + varainhoito). Myös yksittäiset sijoitusrahastomme jatkavat ennallaan: samat sijoituspolitiikat, samat palkkiot, samat salkunhoitajat.”

Olen vain jo siksi iäkäs ja epäluuloinen, etten aina kaikkia tiedotteita purematta niele.

Peter Seligson, Antti Alhsrömin sukua, perusti nimeään kantavan yrityksen neljän ystävänsä kanssa. Yhden salkunhoitajan kuolema oli yritykselle vakava isku eikä ko. rahaston toiminta enää jatkunut aivan samalla tavalla.

Varsinais-Suomessa Loimaalla toimiva YTK työttömyyskassa (ns. Loimaan kassa) on saanut tänä vuonna jo 61000 uutta jäsentä. YTK kassan jäsenmäärä hipoo nyt puolen miljoonan rajaa. Jo lähes neljäsosa työttömyyskassojen jäsenistä on YTK:ssa.

YTK:n jäseneksi liittyvät tyypillisesti työmarkkinajärjestöistä riippumattomat, itsenäiset työntekijät. YTK:n jäsenmäärän kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattiyhdistysliikkeisiin ja niiden kassoihin kuuluvien osuus pienenee vastaavalla osuudella. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän supistumisesta on, jos kehitys jatkuu, merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia:

Ammattiyhdistysten legitimiteetti yleissitovien työehtosopimusten osapuolena lakkaa. Legitimiteetti tehdä sopimuksia muiden puolesta on perustunut laajaan jäsenistöön, työntekijäjoukkojen joukkovoimaan. Kun sitä ei ole, niin voidaan kenties palata lähemmäs oikeusvaltion edellyttämää yksilön oikeutta sopia lakien puitteissa omista asioistaan.

Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen (VATT) ylijohtajana toiminut Juhana Vartiainen on kiinnittänyt huomiota siihen, että pelkkä työmarkkinajärjestöjen päätös siirtää tietynlaisen toiminnan rikosoikeuden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että yleissitovuus antaa työmarkkinajärjestöille perustuslaissa eduskunnalle kuuluvaa rikosoikeudellista lainsäädäntövaltaa.

Usein vaikeinta rahan säästämisessä on sen aloittaminen. Tässä artikkelissa haluan jakaa joitain käytännön vinkkejä, joiden avulla voit tehdä säännöllisestä säästämisestä helpompaa. Näitä vinkkejä voit hyödyntää sekä lyhytaikaisia, että pidemmän aikavälin ??säästötavoitteitasi varten.

Pidä kirjaa menoistasi

Ensimmäinen askel rahan säästämisessä on säännöllisten menojesi selvittäminen. Pidä kirjaa kaikista kuluistasi - tämä tarkoittaa jokaista kahviasi, taloustavaroitasi ja muita hankintoja. Kun tiedät, kuinka paljon käytät rahaa kuukausittain, järjestä menosi eri luokkiin, kuten bensakulut, päivittäistavarat ja asuntolainat. Voit varmistaa luottokortti- ja tiliotteistasi, että menosi täsmäävät ja, että et ole unohtanut kirjata mitään menoeriä.

Sähkötupakan polttolaite vaporaattori on Nolaton viime vuosien hittituote

Oletko kuullut Nolatosta? Tuskin. Vaikka ruotsalainen komponenttivalmistaja on ollut finanssikriisistä asti kirkkaasti parempi sijoituskohde kuin vaikkapa Apple.

Kyllä, luitte oikein. Applen kurssikehitys on tosin samaa tasoa, mutta vahvan osinkovirran ja korkoa korolle -tekijän ansiosta Nolato todellinen tuotto hakkaa osingossa kitsastelevan Applen mennen tullen.

Silti harva suomalainen ja tuskin kovin moni ruotsalainenkaan sijoittaja on kuullut Nolatosta – vaikka se on viimeisen kymmenen vuoden ajan eli finanssikriisistä asti ollut posketon menestystarina.

Nolato tulee aika varmasti tekemään 2020 osakekohtaisen tuloksen, joka on selvästi suurempi kuin sen osakkeen hinta finanssikriisin pohjassa 2009. Se kertoo jo oleellisen.

Wärtsilä on eräs suomalaisen konepajateollisuuden lippulaiva - merkittävä maailmanlaajuinen merenkulun laitteiden, teknologian ja dieselvoimaloiden toimittaja ja huoltaja.

Mutta viime vuosina on mennyt huosti. Tilauskanta on laskenut vuoden 2018 loppupuolelta alkaen. Wärtsilä on taistellut asiakaspakoa vastaan alentemalla hintoja ja liikevaihto onkin pysynyt vakaana. Mutta kate on kutistunut. Wärtsilä on silti edelleen voittoa tuottava yritys, jonka pörssiarvo on järkevä suhteessa tulokseen. Nettotulos suhteessa pörssiarvoon on tämän vuoden ennustetulla tuloksella noin 5.8% ja osinkoa Wärtsilä maksaa tänä vuonna noin 6.8% suhteessa pörssiarvoon.  Nämä ovat edelleen kelpo lukemia. 

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Tulosennusteet päivitetty niille, joilta on jo tullut tulos eli suurimmalle osalle.

Oman salkun sisältö  (MyPf) nyt sekä per maa per yhtiö että per maa per sektori per yhtiö.

Key Figures-sivulle lisätty uusi tunnusluku P/FCF (Price per Free Cash Flow).

Venäjän talous kehittyi 1990- luvulla hitaasti, hitaammin kuin esimerkiksi Suomen. Sen jälkeen Suomi ja Venäjä ovat kehittyneet 20 vuotta varsin samalla tavalla. Molemmilla on erilaisuudesta huolimatta samantapaisia rakenteita. Venäjällä on Neuvostoajalta periytyviä valtiojohtoisen talouden rakenteita ja Suomella taas valtio- ja julkissektori- johtoisen hyvinvointiyhteiskunnan kollektiivisia tuotantorakenteita kuten laaja julkinen palvelutuotanto, pörssiyhtiöiden julkista omistajaohjausta, keskitetty työmarkkinasuunnittelukoneisto, ...(Piksu toimituksen huomio)

Nooa Nykäsen tuore taloushistorian väitöskirja käsittelee sitä miten Neuvostoliiton ajalta perityvät teollisuustuotannon institutionaaliset mekanismit ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa. Saatu tieto ja löydetyt käsitteet soveltuvat tarvittaessa myös nyky- Suomen analysointiin.   

Covid-19 epidemia ei ole hellittänyt ja toista aaltoa pelätään. Mutta maailmantalos on jo toipumassa Covid-19 taudista ainakin jos on uskominen USA:n ISM -, Saksan IFO- ja Kiinan Caixin- indekseihin. (oikealla Trading Economics kokoama kuva Eu:n ja USA:n teollisuuden luottamusindekseistä)

Yritysten tulokset ovat olleet toisella kvartaalilla huonoja, mutta kuitenkin pelättyjä parempia. Osakekurssit eivät ole laskeneet vaan lähteneet USA:ssa ja Kiinassa jopa nousuun. Nousu saa jatkoa jos kehitys on syksyllä luottamusindikaattorien mukaista.

Elvytys valuu osakkeiden hintohin

 Elvytystoimilla poljetaan korot nollaan tai jopa alapuolelle. Keskuspankit ostavat markkinoilta kaikki liikenevät valtionlainat. Sijoittajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin osakemarkkinat ja osakkeille riittääkin nyt kysyntää ja nostetta.

Kyllä meitä Warrenin kanssa nyt laulattaa!

Teknojätti Applen Q2 nosti huiman rallin, joka hiukan viiveellä tarttui Pörssihaukan vajaa pari kuukautta (Piksussa 3.7.) sitten pelipaperiksi nostamaan Berkshire Hathawayhin. Sen valtavasta pörssisalkusta Apple täyttää puolet.

Olen määritellyt Warren Buffetin johtaman jättiyhtiön pikavoiton lunastushinnaksi noin 200 dollaria. Siellä osake nyt juuri on, joten ainakin itse ihan makoisan tilin lunastan.

Osake voi jatkaa ylikin 200, joten pikavoiton lunastuksissa on aina riskinsä. Treidaamisessa on kuitenkin aina jossain kohtaa painettava liipasinta, koska kurssit tulevat jossain kohtaa alaskin.

Ohessa Juuso Jokisen youtube video Teknisen analyysin inidkaattoreista.

Juuso Jokinen esittelee videolla muun muassa seuraavat tärkeät indikaattorit:

• Liukuvat keskiarvot
• Relative Strength Indikaattori (RSI)
• Chaikin Money Flow (CMA)

Liukuvat keskiarvot ja RSI indikaattori antavat tietoa siitä mikä on osakkeen hinnan trendi.

Chaikin Money Flow hyödyntää osakkeen hinnan lisäksi kaupankäyntivoluumia.  Se pystyy siksi antamaan käsitystä siitä onko osakkeen kurssimuutos muutamien pienivoluumisten kauppojen seurausta vai onko hinnanmuutoksen taustalla kenties laajampien sijoittajajoukkojen herännyt kiinnostus.

Hulppea Fisker Karma oli sähköauton edelläkävijöitä

Sähköauto elää nyt todellista sijoitusbuumia. Juuri osakeannissa isot rahat kerännyt kiinalainen Li Auto paahtaa pörssissä ylös. 

Yhdysvalloissa markkinoille on tulossa Fisker-tehtaan sähköauto Ocean, jota mainostetaan maailman ekologisimmaksi autoksi. Fiskeriinkiin voi sijoittaa, sillä yhtiö listautuu pörssiin erikoisjärjestelyn avulla Spartan Energy Acquisition Companyn kautta.

Suomalaiset muistavat Fiskerin luksusluokan urheilullisesta Karmasta, jota valmistettiin Uudessakaupungissa Valmetin tehtaalla. Yhtiö kaatui erilaisiin ongelmiin raskaat tappiot niskassaan.

Ennusmerkit vaikuttavat nyt paremmilta monesta syystä, mutta kalpaten voi käydä uudellekin yritykselle – ja jokaiselle vastaavallle.

Hypesektorien tulokasyhtiöt ovat tyypillisesti myös riskiinsä nähden kalliita, ja hinnoittelu ylipäänsä vaikeaa. Kun edes liikevaihtoa ei ole vielä lainkaan tai vain nimeksi, hinnoittelu perustuu pelkkiin huteriin ja usein ylioptimistisiin ennusteisiin.

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin Suomen Pankin mukaan kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %.

Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin enemmän kesäkuun aikana vuonna 2016. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,73 %.

Itse en voi sietää rusinoita pullassa, mutta aiemmin sillä tarkoitettiin vain hyvien asioiden ja vaikutusten huomioimista. Muistini voi asiassa pettää, joten lukijat voivat korjata väittämäni. On muistettava, että kullalla päällystetystä paskakasasta ei voi huomioida vain kultaista osaa. Sivuvaikutukset ovat usein merkittäviä. Kokonaisarvo tippuu, kun huomioidaan huonotkin puolet. Joskus käy niin, että vain osa kasasta on sitä itseään. Silloin kysymys kuuluukin, että kummalla on enemmän merkitystä, huonolla vai hyvällä osalla? Nykypäivä suosii niitä ihmisiä, jotka huomioivat vain kultaisen osan ja jättävät huomioimatta sen paskan. Tässä näitä tähän liittyviä asioita:

• Rasismin tuomitseminen. Nykypäivän ”hyvät ihmiset” ihmiset tuomitsevat rasismin mikä on oikein, mutta se on yleensä yksipuolista. Kukaan ei tuomitse valkoisiin kohdistuvaa rasismia, vaikka sekin on yleistä kun he ovat vähemmistönä. En ole myöskään koskaan nähnyt kenenkään mainitsevan Kiinan rasistista kansaa joka pitää tummaa ihonväriä ali-ihmisyyden merkkinä.

USA:n makrotalous on St. Luis FED (FRED) tietojen mukaan kovimmassa kriisissä lähes sataan vuoteen:

• Työttömiä on 23 miljoonaa (nousua vuoden takaiseen lähes 20 miljoonaa)
• BKT on laskenut Q2 aikana 9% suhteessa vuoden takaiseen

Työttömiä ei ole koskaan (vuoden 1930- jälkeen) ollut näin paljon eikä bruttokansantuote ole laskenut näin paljon.

Näyttäisi siltä että Covid-19 pandemia jatkuu seuraavalle neljännekselle. Yritysten mahdollinen konkurssiaalto seuraa vasta viiveellä, sitten kun kassavarat on käytetty. Viive on pitkä, monasti vuoden mittainen. Tulokset heikkenevät välittömästi.

USA:ssa yritykset sopeuttavat työvoiman määrän nopeasti kysynnän mukaiseksi. Tämä selittää sen, miksi työttömiä on tullut niin paljon ja niin nopeasti ja myös sen miksi kulutus on samaan aikaan romahtanut. Työttömäksi jääneet eivät kuluta.